EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Ilmasto- ja energiapaketti 2020

Ilmasto- ja energiapaketti 2020

Ilmasto- ja energiapaketti sisältää täydentävää lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on varmistaa, että EU täyttää vuodelle 2020 asettamansa kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet. Paketissa asetetaan kolme keskeistä tavoitetta:

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta

TIIVISTELMÄ

  • EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta
  • EU:n energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia
  • uusiutuvan energian (mm. tuuli- ja aurinkovoiman sekä biomassan) osuus nostetaan 20 prosenttiin.

PAKETIN TARKOITUS

Näiden niin sanottujen 20-20-20-tavoitteiden tarkoituksena on torjua ilmastonmuutosta lisäämällä EU:n energiavarmuutta ja vahvistamalla sen kilpailukykyä. Ne ovat myös älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteita.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistaminen

Keskeinen osa pakettia on EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) uudistaminen. Järjestelmä kattaa noin 45 prosenttia EU:n kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä, ja siihen kuuluvat kaikki EU-maat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja. Siinä pyritään vähentämään voimalaitossektorin ja suurteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti vahvistamalla päästöille markkinahinta. Tämä tapahtuu soveltamalla ”päästökatto- ja kauppa”-politiikkaa*. EU ETS -järjestelmää sovelletaan noin 11 000 voimalaitokseen ja muihin suuriin teollisuuslaitoksiin. Vuonna 2012 sitä laajennettiin sisällyttämällä järjestelmään myös ilmailuala.

EU ETS -järjestelmän tukena toimii päästökauppadirektiivi, jota on tarkistettu ja vahvistettu merkittävästi. Tarkistettua direktiiviä alettiin soveltaa vuonna 2013, jolloin alkoi EU ETS -järjestelmän kolmas päästökauppakausi. Järjestelmän tärkeimmät uudistukset ovat seuraavat:

  • vahvistetaan yksi EU:n laajuinen päästökatto (jota alennetaan vuosittain 1,74 prosenttia), joka korvaa kansallisten päästökattojen järjestelmän siten, että vuoteen 2020 mennessä päästöt ovat 21 prosenttia vuoden 2005 tasoa pienemmät
  • päästöoikeuksien ilmaisjako korvataan asteittain huutokaupalla (päästöoikeuksien ostamisella) aluksi voimalaitossektorilla
  • järjestelmä laajennetaan kattamaan uusia aloja ja kaasuja (hiilidioksidi, typpioksiduuli ja perfluorihiilivedyt).

EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomille päästöille kansalliset tavoitteet

Paketin toinen säädös on taakanjakopäätös. Siinä asetetaan jokaiselle EU-maalle sitovat vuotuiset kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet, jotka koskevat EU ETS -järjestelmään kuulumattomia aloja, kuten asumista, maataloutta, jätteitä ja liikennettä (ilmailu pois lukien).

Kansalliset tavoitteet kattavat vuodet 2013-2020, ja ne eriytetään EU-maiden suhteellisen painoarvon mukaan. Ne vaihtelevat rikkaimmille EU-maille asetettavasta 20 prosentin päästövähennyksestä (vuoteen 2005 verrattuna) köyhimmille EU-maille sallittavaan 20 prosentin lisäykseen. Kaikkien maiden on pyrittävä kuitenkin vähentämään päästöjään. Niiden on myös raportoitava päästöistään vuosittain EU:n seurantajärjestelmässä.

Uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet

Paketin kolmannella säädöksellä eli uusiutuvia energialähteitä koskevalla direktiivillä EU-maille asetetaan sitovia tavoitteita nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksessa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden suuruus riippuu uusiutuvan energian käytöstä kussakin maassa ja mahdollisuudesta lisätä sen tuotantoa. Ne vaihtelevat Maltan 10 prosentista Ruotsin 49 prosenttiin.

Kansallisten tavoitteiden avulla koko EU kykenee saavuttamaan tavoitteensa uusiutuvan energian lisäämisestä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä - eli yli kaksi kertaa vuodelle 2010 asetettua 9,8 prosentin tasoa suuremmaksi - ja uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 10 prosenttiin liikennealalla. Tavoitteet auttavat myös vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja EU:n riippuvuutta tuontienergiasta. Vähintään 10 prosenttia jokaisen maan liikennepolttoaineesta on oltava uusiutuvaa (esim. biopolttoaineet, vety ja ns. vihreä sähkö). Biopolttoaineiden on täytettävä sovitut kestävyyskriteerit.

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi

Ilmasto- ja energiapaketin neljäs osa on direktiivi, jolla luodaan lainsäädäntökehys ympäristön kannalta turvalliselle tavalle käyttää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) koskevia tekniikoita. Kyseisillä tekniikoilla otetaan talteen teollisten prosessien hiilidioksidipäästöt ja varastoidaan ne maanalaisiin geologisiin muodostumiin, joissa ne eivät vaikuta ilmaston lämpenemiseen.

Direktiivi kattaa kaiken maan alle varastoidun hiilidioksidin EU:ssa, ja siinä asetetaan vaatimuksia, joita varastointipaikkoihin sovelletaan niiden koko elinkaaren ajan.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuustavoite on määrä saavuttaa energiatehokkuussuunnitelman 2011 ja energiatehokkuusdirektiivin avulla.

Lisätietoja:

KESKEISET TERMIT

* ”Päästökatto ja -kauppa” -periaate: EU:n päästökauppajärjestelmä toimii ”päästökatto ja -kauppa” -periaatteella. ”Päästökatto” eli yläraja asetetaan tehtaiden, voimaloiden ja muiden laitosten mahdollisesti aiheuttamien tiettyjen kasvihuonekaasujen kokonaismäärälle. Päästökattoa alennetaan ajan mittaan kokonaispäästöjen pienentämiseksi. Järjestelmä mahdollistaa päästöoikeuksien kauppaamisen siten, että teollisuuslaitosten ja lentotoiminnan harjoittajien kokonaispäästöt pysyvät päästökaton sisällä ja päästöjä voidaan vähentää mahdollisimman pienin kustannuksin.

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Direktiivi 2009/28/EY

25.6.2009

5.12.2010

EUVL L 140, 5.6.2009 s. 16-62

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63-87)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136-148)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114-135)

Viimeisin päivitys: 10.09.2015

Top