EU-maiden talouspolitiikan laajat suuntaviivat

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston suositus (EU) 2015/1184 – Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajat suuntaviivat

TIIVISTELMÄ

TALOUSPOLITIIKAN LAAJOJEN SUUNTAVIIVOJEN TARKOITUS

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan mukaisesti neuvostoantaa EU:n taloutta koskevat talouspolitiikan laajat suuntaviivat. Suuntaviivoissa käsitellään makrotalous- ja rakennepolitiikkaa, ja niiden tarkoituksena on koordinoida EU-maiden talouspolitiikkaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Talouspolitiikan laajat suuntaviivat muodostavat yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan mukaisesti julkaistujen EU-maiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen kanssa yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiselle.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Vuoden 2008 talouskriisi paljasti merkittäviä heikkouksia EU:ssa ja pahensi niitä. Se toi myös esiin EU-maiden talouksien keskinäisen riippuvuuden. Vuonna 2015 julkaistujen tuoreimpien suuntaviivojen tarkoituksena on

• komission esittämän vuotuisen kasvuselvityksen 2015 mukaisesti vahvistaa ja tukea toimia, joilla pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, jotka koskevat
  • investointeja,
  • rakenneuudistuksia ja
  • vastuullista finanssipolitiikkaa.
• viedä EU tukevasti kasvu-uralle, mikä on Eurooppa 2020 -strategian tavoite ja minkä avulla se voi luoda mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja
• edistää talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson tavoitteiden saavuttamista.

Neuvosto suosittelee, että EU-maat ja tarvittaessa koko EU ottavat talouspolitiikassaan huomioon seuraavat suuntaviivat:

• Suuntaviiva 1: Investointien edistäminen
  • Hyödynnetään täysimääräisesti EU:n rahastojen, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston ja rakennerahastojen, potentiaalia investointien rahoittamiseksi keskeisillä kasvualoilla.
  • Perustetaan Euroopan investointineuvontakeskus Euroopan investointipankin (EIP) alaisuuteen ja luodaan läpinäkyvä hankejatkumo sen varmistamiseksi, että pääoma hyödyttää reaalitaloutta (eli talouden tuottavaa puolta).
• Suuntaviiva 2: Kasvun vahvistaminen EU-maiden toteuttamilla rakenneuudistuksilla
  • Jatketaan työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistuksia, jotta edistetään kasvua ja työllisyyttä, samalla kuitenkin turvaten kaikille mahdollisuus saada laadukkaita, kohtuuhintaisia ja kestäviä sosiaalipalveluja ja -etuuksia.
  • Jatketaan tuotemarkkinoiden uudistamisen ja syvemmän integroimisen prosessia sen varmistamiseksi, että kuluttajat ja EU:n yritykset hyötyvät tavaroiden ja palveluiden alemmista hinnoista ja laajemmasta valikoimasta.
  • Parannetaan sääntely-ympäristöä, jossa yritykset toimivat, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tukemiseksi.
  • Edistetään tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä yksityisiä investointeja etenkin tieto- ja viestintäteknologian alalla ja digitaalitaloudessa.
• Suuntaviiva 3: Keskeisten kestävää kasvua ja työllisyyttä estävien tekijöiden poistaminen EU:ssa
  • Jatketaan sisämarkkinoiden integroimista poistamalla sitä vielä estävät tekijät, lisäämällä kilpailua ja parantamalla liiketoimintaympäristöä, jotta Eurooppa pysyy houkuttelevana sijaintipaikkana sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten kannalta.
  • Varmistetaan digitaalisten sisämarkkinoiden integroituminen edistämällä rajattoman digitaalisen Euroopan perustamista.
  • Vahvistetaan rahoitusmarkkinoita ja -laitoksia koskevaa kuluttajansuojaa, sääntelyä ja valvontaa.
  • Rakennetaan kestävät Euroopan arvopaperistamismarkkinat EU:n pankkien lainanantokyvyn parantamiseksi.
  • Perustetaan todellinen pääomamarkkinoiden unioni.
  • Toteutetaan energiaunioni, joka takaa kohtuuhintaisen, turvatun ja kestävän energian saannin yrityksille ja kotitalouksille.
  • Pannaan täytäntöön vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet.
  • Jatketaan siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiilisen talouteen edistäen samalla vihreitä työpaikkoja, vihreää teknologiaa ja innovatiivisia ratkaisuja.
• Suuntaviiva 4: Julkisen talouden kestävyyden ja kasvunedistämiskyvyn parantaminen
  • Harjoitetaan vakaus- ja kasvusopimuksen (jonka tarkoituksena on alijäämän ja velan pitäminen kestävällä tasolla) mukaista finanssipolitiikkaa, joka aiheuttaa myönteisiä heijastusvaikutuksia kasvuun paremmin koordinoiduin toimin. Näin finanssipoliittisen liikkumavaransa (ts. julkisen talouden liikkumavaransa) menettäneet EU-maat voivat palauttaa sen, ja ne EU-maat, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, voivat käyttää tilaisuutta hyväkseen edistääkseen kotimaista kysyntää ja etenkin investointeja.
  • Asetetaan etusijalle kasvua lisäävät menoerät (kuten koulutus, osaaminen, tutkimus, kehittäminen ja innovointi sekä investoinnit tuottavuuteen positiivisesti vaikuttaviin verkkoihin).
  • Siirrytään kohti kasvua lisäävää verotusta ja tehostetaan verojärjestelmää laajentamalla veropohjaa sekä vahvistamalla verohallintoa, yksinkertaistamalla verotusjärjestelmiä ja torjumalla veropetoksia ja aggressiivista verosuunnittelua.

ASIAKIRJA

Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27–31)

Viimeisin päivitys: 25.02.2016