Huumausaineiden lähtöaineet: EU:n sisäinen alue

Tällä asetuksella Euroopan unioni (EU) antaa yhdenmukaiset säännökset huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen yleisesti käytettävien aineiden valvonnasta ja seurannasta. Se pyrkii näin estämään näiden aineiden väärinkäytön.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 273/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, huumausaineiden lähtöaineista [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävien kemiallisten aineiden tehokas valvonta on tärkeä väline huumausaineiden laittoman kaupan torjumisessa. Näitä kemikaaleja (nk. huumausaineiden lähtöaineet) voidaan kuitenkin käyttää myös laillisesti teollisuudessa, joten niiden laillinen kauppa on pyrittävä tunnustamaan ja turvaamaan. Samalla on kuitenkin estettävä kyseisten aineiden päätyminen laittomaan tarkoitukseen.

Tavoitteena on toteuttaa tasapainoisella tavalla toimia, joilla estetään laittomien huumausaineiden tuotanto vaikeuttamatta kuitenkaan kemiallisten aineiden laillista kauppaa.

Lähtöaineiden valvontatoimenpiteet

Tässä asetuksessa annetaan yhdenmukaiset säännökset yleisesti huumausaineiden laittomaan valmistukseen käytettyjen kemiallisten aineiden valvonnasta ja seurannasta Euroopan unionissa (EU). Siinä tarkoitetaan "luokitelluilla aineilla" * Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) yleissopimuksen (ks. jäljempänä) 12 artiklan mukaisia aineita. Luokiteltujen aineiden osalta asetuksessa annetaan säännöksiä lupamenettelyistä, merkinnöistä ja asiakkaan antamista selvityksistä. Erityisellä valvontamenettelyllä huolehditaan siitä, ettei näiden aineiden vapaalle kaupalle EU:n jäsenvaltioiden välillä muodostu esteitä.

YK:n yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti asetuksessa määritellään myös "muut kuin luokitellut aineet" *. Komissio laatii näitä aineita koskevat suuntaviivat, joissa niille laaditaan joustavampi valvontajärjestelmä kuin luokitelluille aineille.

Asetuksen mukaisesti kaikkien toimijoiden * on välittömästi ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tilanteista, kuten luokiteltujen aineiden markkinoille saattamista * koskevista epätavallisista liiketoimista tai tilauksista, joissa luokiteltujen aineiden voidaan epäillä päätyvän huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

Toimijoiden velvoitteet

Toimijoiden, jotka haluavat saattaa markkinoille lähtöaineiksi luokiteltuja aineita (liitteen I luokkiin 1 ja 2 luokiteltuja aineita), on noudatettava tiettyjä velvoitteita. Toimijoiden tulee

• nimetä kaupasta vastaava henkilö ja ilmoittaa vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot toimivaltaisille viranomaisille
• ilmoittaa niiden tilojen osoitteet, joissa he harjoittavat näiden aineiden valmistusta tai joista käsin he tekevät kauppaa (kun kyseessä ovat luokkaan 2 luokitellut aineet)
• pyytää toimivaltaisilta viranomaisilta lupa luokkaan 1 luokiteltujen aineiden hallussapitoon (erikoislupa voidaan myöntää apteekeille, eläinlääkkeiden jakelupisteille, tietyntyyppisille viranomaisille tai asevoimille)
• saada asiakkaalta selvitys, josta käy ilmi tarkoitus tai tarkoitukset, joihin kyseistä luokiteltua ainetta on määrä käyttää
• toimittaa luokiteltuja aineita ainoastaan sellaisille luonnollisille tai oikeushenkilöille, joilla on lupa tällaisten aineiden hallussapitoon (kun kyseessä ovat luokkaan 1 luokitellut aineet)
• varustaa luokitellut aineet ennen kuljetusta merkinnällä, joka sisältää tiedot aineen nimestä, määrästä ja painosta sekä toimittajan ja vastaanottajan nimen ja osoitteen.

Luokkaan 2 luokiteltuihin aineisiin voidaan soveltaa lievempiä velvoitteita kuin luokkaan 1 luokiteltuihin aineisiin, jotta kaupalle ei muodostuisi turhia esteitä. Näin toimitaan varsinkin silloin, kun kyseessä olevat määrät eivät ylitä liitteessä II mainittuja rajoja.

Komission tehtävänä on laatia komitean avustuksella luettelo valvontaa tarvitsevista aineista ja pitää se ajan tasalla. EU:n jäsenvaltiot jakavat nämä luettelot toimijoille.

Tällä asetuksella kumotaan neuvoston direktiivi 92/109/ETY, komission direktiivit 93/46/ETY, 2001/8/EY ja 2003/101/EY sekä komission asetukset (EY) N:o 1485/96 ja (EY) N:o 1533/2000.

Tausta: Huumausaineiden torjunta EU:ssa ja sen ulkopuolella

Vuonna 1990 EU hyväksyi neuvoston päätöksellä 90/611/ETY YK:n yleissopimuksen huumaus- ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan. YK:n yleissopimuksen 12 artiklassa määrättiin toimenpiteiden toteuttamisesta lähtöaineiden valmistuksen ja jälleenmyynnin valvomiseksi. Valvottaessa lähtöaineiden kauppaa EU:n ulkopuolella, eli EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä, 12 artiklan vaatimukset täytettiin neuvoston asetuksella (ETY) N:o 111/2005.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 7 päivänä tammikuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004, annettu 11. helmikuuta 2004, 16 artiklan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 32 artiklan nojalla huumausaineiden lähtöaineiden seurantaa ja valvontaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanosta ja toiminnasta [KOM(2009) 709 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Tässä kertomuksessa arvioidaan asetusten (EY) N:o 273/2004 (edellä) ja (EY) N:o 111/2005 täytäntöönpanoa ja toimintaa.

EU:n jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella komission arvioinnissa todetaan, että kaupan valvontaan liittyvä oikeudellinen kehys tarjoaa oikeasuhtaiset toimenpiteet, kun halutaan estää huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutuminen laittomiin tarkoituksiin vaikeuttamatta niiden laillista kauppaa. Asianomaisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten sujuva yhteistyö on edistänyt tätä tavoitetta huomattavasti. Lisäksi EU:n kemianteollisuudelle laatimat suuntaviivat sekä talouden toimijoille suunnattu uusi verkkokurssi täydentävät hyvin tätä oikeudellista kehystä.

EU:n jäsenvaltiot ovat soveltaneet yhteistä lupajärjestelmää luokan 1 lähtöaineisiin tyydyttävästi, ja sekä toimivaltaiset viranomaiset että teollisuus pitävät sen toimintaa tehokkaana. Luokan 2 lähtöaineita koskevissa rekisteröintivaatimuksissa saattaa kuitenkin olla määrättyjä puutteita, joiden takia ei voida varmistaa näiden aineiden asianmukaista valvontaa ja estää niiden kulkeutumista laittomiin käyttötarkoituksiin kaupan yhteydessä. Lisäksi joitakin säännöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi asiakkaan selvityksiin tai seosten määrittelyperusteisiin, tulkitaan EU:n jäsenvaltioissa eri tavalla. Muut ongelmat koskevat toimijoiden riittämätöntä raportointia toimivaltaiselle viranomaiselle ja määrättyjä ulkomaankauppalainsäädännön näkökohtia, kuten vientiä koskevien ennakkoilmoitusten joustamattomia määräaikoja ja yksinkertaistettujen lupamenettelyjen puutetta.

Edellä esitetyn perusteella kertomuksessa annetaan seuraavat suositukset:

• parannetaan lainsäädäntökehyksen yhdenmukaista täytäntöönpanoa EU:n jäsenvaltioissa etenkin parhaiden käytänteiden vaihdon avulla
• tehostetaan raportointia esimerkiksi tihentämällä toimijoiden raportointia toimivaltaisille viranomaisille
• tehdään mahdollisesti muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön luokan 2 lähtöaineiden valvonnan tehostamiseksi
• tehostetaan EU:n kautta kuljetettavien, efedriiniä tai pseudoefedriiniä sisältävien farmaseuttisten valmisteiden tai lääkkeiden valvontaa
• mukautetaan menettelyihin liittyviä vaatimuksia, jotta tarkastusten taso vastaisi riskiä siitä, että aineet suunnataan laittomiin tarkoituksiin.

Komission asetus (EY) N:o 1277/2005, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2005, huumausaineiden lähtöaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 273/2004 ja yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 111/2005 täytäntöönpanosäännöistä [EUVL L 202, 3.8.2005] Asetuksessa säädetään mainittujen asetusten täytäntöönpanosäännöt vastuuhenkilön, toimijoiden lupien myöntämisen ja rekisteröinnin, tietojen antamisen, vientiä koskevien ennakkoilmoitusten sekä huumausaineiden lähtöaineiden vienti- ja tuontilupien osalta.

Viimeisin päivitys 24.02.2011