52020PC0108

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.3.2020

COM(2020) 108 final

2020/0040(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Pettenissä sijaitsevan suurvuoreaktorin lisätutkimusohjelmasta (2020–2023), jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Suurvuoreaktori (HFR) on Pettenissä (Alankomaat) sijaitseva tutkimuslaitos, joka on annettu komission edustaman Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) käyttöön Alankomaiden kuningaskunnan kanssa vuonna 1961 tehdyn sopimuksen mukaisesti 99 vuodeksi. Komissio on tämän sopimuksen nojalla sitoutunut yhteisön puolesta rakentamaan tarvittavat laitokset ja antamaan lisälaitteita, jotta näitä laitoksia, suurvuoreaktori mukaan luettuna, voidaan käyttää optimaalisesti. Vuodesta 1967 lähtien komissio–JRC on uskonut reaktorin käytön alankomaalaiselle reaktorin hoitajalle NRG:lle (Nuclear Research and Consultancy Group) vuoden 1961 laitoskohtaiseen sopimukseen perustuvan yhteistyösopimuksen nojalla.

Suurvuoreaktori oli yhteisön ohjelma vuoteen 1971 asti, jolloin se muutettiin Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklaan perustuvaksi lisäohjelmaksi, joka täydentää yhteisön talousarviosta rahoitettavia yhteisön ohjelmia. Suurvuoreaktoria on sen jälkeen pidetty käynnissä perättäisissä lisäohjelmissa, joihin jäsenvaltiot ovat osallistuneet vaihtelevasti.

Suurvuoreaktori tarjoaa kahden tai useamman jäsenvaltion rahoittaman lisätutkimusohjelman kautta jatkuvan ja luotettavan neutronien saannin kokeita varten. Lisäohjelman tutkimusalat ovat seuraavat: ydinmateriaalien ja polttoaineiden tutkimus ydinreaktoreiden (sekä fissio- että fuusioreaktorien) turvallisuuden parantamiseksi, reaktoreiden ikääntymistä ja elinkaaren hallintaa koskeva tutkimus sekä kehittyneiden polttoainekiertojen ja jätehuollon tutkimus. Suurvuoreaktori toimii myös väitöskirjaa valmistelevien ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden tutkijoiden koulutuslaitoksena, joka antaa heille mahdollisuuden tehdä tutkimusta kansallisissa tai eurooppalaisissa ohjelmissa.

Nykyinen lisätutkimusohjelma hyväksyttiin 29. toukokuuta 2017, ja se kattaa neljä vuotta (2016–2019) (neuvoston päätös (Euratom) 2017/956 – EUVL L 144, 7.6.2017, s. 23). Ohjelmaa toteuttaa Yhteinen tutkimuskeskus Euroopan atomienergiayhteisölle. Lisätutkimusohjelman (2016–2019) rahoitus saatiin kahdelta ohjelmaan osallistuvalta jäsenvaltiolta eli Alankomailta ja Ranskalta, ja kokonaisbudjetti oli 30,2 miljoonaa euroa. Määrä sisälsi varaukset suurvuoreaktorin käytöstäpoistorahastoon maksettaviksi vuosittaisiksi osuuksiksi. Nykyinen lisätutkimusohjelma päättyy 31. joulukuuta 2019.

Suurvuoreaktoria käytetään myös radioisotooppien kaupalliseen tuotantoon (reaktorin hoitajan vastuulla). Se tuottaa tarvittavat radioisotoopit yli 60 prosenttiin Euroopassa vuosittain tehtävistä 10 miljoonasta lääketieteellisestä diagnoosista. Se on olennaisen tärkeä toimittaja radiofarmasian alalla toimiville eurooppalaisille yrityksille. Reaktorin tuotteet voidaan sen sijainnin ansiosta toimittaa nopeasti lääketieteellisiin keskuksiin eri puolille Eurooppaa. Tämä on olennaisen tärkeää, sillä useimmat nykyisin käytettävät isotoopit ovat lyhytikäisiä.

Esillä oleva ehdotus neuvoston päätökseksi koskee uutta nelivuotista (2020–2023) suurvuoreaktorin käyttöohjelmaa, joka perustuu Alankomaiden puolesta NRG:n (Nuclear Research and Consultancy Group) ja Ranskan puolesta CEA:n (Commissariat à l’énergie atomique et aux énergies alternatives) tutkimustoimintaan. Lisätutkimusohjelman (2020–2023) rahoitus on 27,854 miljoonaa euroa neljälle vuodelle edellyttäen, että suurvuoreaktoria käytetään ja huolletaan edelleen säännöllisesti. Määrä sisältää varaukset suurvuoreaktorin käytöstäpoistorahastoon maksettaviksi vuosittaisiksi osuuksiksi. Jos reaktorin hoitaja NRG antaa kaudella 2020–2023 kansallisille turvallisuusviranomaisille virallisen ilmoituksen lopullisesta sulkemisesta ennen reaktorin turvallisen suojaamisen julistusta, suorittamattomat maksut sekä komission maksuvaatimukset keskeytetään.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Neuvosto totesi istunnossaan 27. kesäkuuta 1996, että suurvuoreaktori voi asianmukaisen rahoituksen pohjalta osallistua yhteisön ohjelmiin joko tutkimuksen puiteohjelmissa tai niiden ulkopuolella.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

EI SOVELLETA

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EI SOVELLETA

•Suhteellisuusperiaate

EI SOVELLETA

•Toimintatavan valinta

EI SOVELLETA

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

EI SOVELLETA

•Sidosryhmien kuuleminen

Jäsenvaltioista, joita kuultiin ydinalan tutkimustoiminnasta, kaksi (Alankomaat ja Ranska) lupautui osallistumaan suurvuoreaktorin rahoitukseen.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

EI SOVELLETA

•Vaikutustenarviointi

EI SOVELLETA

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

EI SOVELLETA

•Perusoikeudet

EI SOVELLETA

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Uuden lisätutkimusohjelman rahoitusselvityksessä mainitaan ohjelmaan osallistuvista kahdesta jäsenvaltiosta, Alankomaista ja Ranskasta, tulevat määrärahat. Näiden kahden jäsenvaltion rahoitusosuus on 27,854 miljoonaa euroa kaudella 2020–2023. Kyseinen rahoitusosuus ja ennakoidut kaupalliset tulot takaavat riittävän toimintatalousarvion, joka kattaa reaktorin ennakoidut kustannukset kaudella 2020–2023. On huomattava, että talousarvio sisältää varaukset reaktorin käytöstäpoistoa varten sekä suurvuoreaktorin yleisiin tukitoimintoihin, yleishyödyllisiin palveluihin, vakuutuksiin ja käytetyn polttoaineen huoltoon liittyvät kustannukset.

Komissio vahvistaa neuvoston istunnossa 27. kesäkuuta 1996 pöytäkirjaan kirjatun lausumansa, jonka mukaan suurvuoreaktori voi asianmukaisen rahoituksen pohjalta osallistua yhteisön ohjelmiin joko puiteohjelmissa tai niiden ulkopuolella. Osallistuminen on joko markkinapohjaista tai se toteutetaan Yhteisen tutkimuskeskuksen laitoksille tarjottavina säteilytyspalveluina. Tämä tarkoittaa, että komissio ei osallistu suurvuoreaktorin toimintakustannuksiin (ei myöskään kunnostus- ja korjauskustannuksiin) institutionaalisesta talousarviostaan.

5. LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Yhteisen tutkimuskeskuksen johtokunnalle annetaan tietoa ohjelman toteuttamisesta. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle loppukertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

EI SOVELLETA

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

EI SOVELLETA

2020/0040 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Pettenissä sijaitsevan suurvuoreaktorin lisätutkimusohjelmasta (2020–2023), jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

on kuullut tieteellis-teknistä komiteaa 1 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Pettenissä sijaitseva suurvuoreaktori, jäljempänä ’suurvuoreaktori’, on ollut tärkeä voimavara yhteisön tutkimuksessa materiaalitieteiden ja -testauksen, isotooppilääketieteen ja ydinenergia-alan reaktoriturvallisuustutkimuksen alalla.

(2)Suurvuoreaktorin käyttöä on tuettu lisätutkimusohjelmilla. Viimeisin lisätutkimusohjelma, joka vahvistettiin neuvoston päätöksellä (Euratom) 2017/956 2 neljäksi vuodeksi, päättyy 31 päivänä joulukuuta 2019.

(3)Suurvuoreaktorin tukemista olisi jatkettava lisätutkimusohjelman puitteissa vuoden 2023 loppuun, koska se muodostaa edelleen korvaamattoman infrastruktuurin yhteisön tutkimukselle eri aloilla, joita ovat ydinreaktoreiden turvallisuuden parantaminen, terveys (mukaan lukien isotooppien kehittäminen lääketieteelliseen tutkimukseen), ydinfuusio, perustutkimus ja koulutus sekä jätehuolto, mukaan lukien mahdollisuus tutkia ydinpolttoaineiden turvallisuuskäyttäytymistä Euroopan kannalta tärkeitä reaktorijärjestelmiä varten.

(4)NRG (Nuclear Research and Consultancy Group V.O.F.) ja CEA (Commissariat à l'énergie atomique et aux énergies alternatives) täytäntöönpanevina toimijoina Alankomaiden ja vastaavasti Ranskan puolesta, joilla on erityinen intressi suurvuoreaktorin säteilytyskapasiteettiin liittyen, ovat sopineet, että ne rahoittavat suurvuoreaktorin kauden 2020–2023 lisätutkimusohjelman kokonaan unionin yleiseen talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina tehtävillä rahoitusosuuksilla.

(5)Näillä tuilla on määrä rahoittaa suurvuoreaktorin käyttö, jotta tuetaan tutkimusohjelmaa samoin kuin suurvuoreaktorin säännöllistä käyttöä ja ylläpitoa. Jos reaktorin hoitaja NRG antaa Alankomaiden kansalliselle sääntelyviranomaiselle virallisen ilmoituksen lopullisesta sulkemisesta ennen reaktorin turvallisen suojaamisen julistusta, suorittamattomat maksut sekä komission maksuvaatimukset olisi keskeytettävä.

(6)Lisätutkimusohjelmien välisen jatkuvuuden ja suurvuoreaktorin kauden 2020–2023 lisätutkimusohjelman sujuvuuden varmistamiseksi tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen.

(7)Yhteisen tutkimuskeskuksen johtokunta antoi ennalta lausuntonsa 3 komission päätöksen 96/282/Euratom 4 4 artiklan mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään 1 päivästä tammikuuta 2020 lähtien neljä vuotta kestävä Pettenin suurvuoreaktorin käyttöä koskeva lisätutkimusohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jonka tavoitteet määritellään liitteessä I.

2 artikla

Ohjelman toteuttamiskustannukset, jotka on arvioitu 27 854 000 euroksi, rahoitetaan kokonaisuudessaan Ranskan ja Alankomaiden rahoitusosuuksilla CEA:n ja vastaavasti NRG:n kautta. Kyseisen määrän jakautuminen esitetään liitteessä II. Rahoitusosuudet katsotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 5 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi.

3 artikla

1.Ohjelman hallinnoinnista vastaa komissio. Tätä tarkoitusta varten sitä avustaa Yhteinen tutkimuskeskus.

2.Komissio antaa Yhteisen tutkimuskeskuksen johtokunnalle tietoa ohjelman toteuttamisesta.

4 artikla

Jos NRG antaa Alankomaiden kansalliselle sääntelyviranomaiselle virallisen ilmoituksen suurvuoreaktorin lopullisesta sulkemisesta (ennen reaktorin turvallisen suojaamisen julistusta), Ranskan ja Alankomaiden velvollisuus suorittaa lisää maksuja CEA:n ja vastaavasti NRG:n kautta keskeytetään, samoin kuin komission tämän päätöksen mukaiset maksuvaatimukset.

5 artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle loppukertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta suurvuoreaktorin kauden 2020–2023 lisätutkimusohjelman päätyttyä.

6 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2020.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Suurvuoreaktorin lisätutkimusohjelma (2020–2023), jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle

1.2.Toimintalohko(t)

Osasto 10: Suora tutkimustoiminta

Luku 10 04: Yhteisen tutkimuskeskuksen muut toimet

Momentti 10 04 04: Suurvuoreaktorin (HFR) käyttö

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 6

⌧ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Suurvuoreaktorilla (HFR) on Euroopan unionissa tärkeä merkitys lääketieteellisten radioisotooppien tuotannon tukemisessa sekä tutkimustoiminnassa ydinlaitosten ikääntymisen ja käyttöiän pidentämisen turvallisuuden, polttoaineen turvallisuuden parantamisen ja jätehuollon turvallisuuden alalla samoin kuin koulutuksen alalla.

Lisäksi perustutkimuksessa hyödynnetään neutronisuihkuja aineen rakenteen tutkimuksessa. Tämä toiminta kehittyy koko ajan, ja sillä saadaan tietoa haurastumismekanismeista ja niiden lieventämisestä, mikä on tärkeää olemassa olevien ydinlaitosten turvallisuudelle. Lämpöydinfuusiotekniikan alalla suurvuoreaktorilla toteutetaan useita hankkeita tulevaisuuden fuusioreaktorien rakenne- ja hyötömateriaalien testaamiseksi.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite nro

Suurvuoreaktorin lisätutkimusohjelman päätavoitteena on reaktorin turvallinen ja luotettava käyttö, mihin kuuluu laitoksen tavanomainen ja mahdollisimman pitkäaikainen käyttö sekä neutronivuon tuottaminen kokeita ja lääketieteellisten isotooppien tuotantoa varten.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Säteilytystiedot ja koetulokset useilla eri aloilla, joita ovat ydinreaktoreiden turvallisuuden parantaminen, radioisotooppien kehittäminen ja tuottaminen lääketieteellisen käytön ja tutkimuksen tarpeisiin, fuusioreaktoreita varten tehtävä materiaalitutkimus, ydinfysiikan perustutkimus ja koulutus, jätehuoltokysymykset sekä ydinpolttoaineet uuden sukupolven turvallisempia reaktorijärjestelmiä varten.

1.4.4.Tuloksellisuusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Komission velvollisuutena on hallinnoida lisätutkimusohjelmaa ja tähän liittyen raportoida reaktorin käytön teknisestä tilasta, sen tieteellisestä käytöstä ja sen talousarviotilanteesta. Yhteinen tutkimuskeskus laatii loppukertomuksen, jossa tarkastellaan seuraavia seikkoja:

– tekninen raportointi, jossa annetaan suurvuoreaktorin toimintaa koskevat tiedot

– yhteenveto tärkeimmistä tieteellisistä saavutuksista

– korjaus- ja ylläpitotoiminta

– taloudellinen tilanne: jäsenvaltioilta saatavat tulot ja lisätutkimusohjelman talousarvion käyttö (ml. varaus käytöstäpoistoa varten, hallinnointikulut, maksut operaattorille jne.).

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Suurvuoreaktorin tavoitteena on tukea ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehittämistoimia seuraavilla aloilla: ydinlaitosten ja polttoainekierron turvallisuus, jätehuolto, lämpöydinfuusio, perustutkimus ja koulutus.

Suurvuoreaktori on edelleen aktiivisesti mukana reaktorien turvallisuuden parantamisessa. Toimintaa koordinoidaan, tuloksia levitetään ja yhdenmukaistamista tuetaan eurooppalaisten verkostojen kautta.

Suurvuoreaktorin tarkoituksena on myös lääketieteellisten radioisotooppien tuotanto.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Suurvuoreaktorin tutkimustoimien lisäarvo liittyy rajatylittäviin vaikutuksiin, suurtuotannon etuihin ja kansallisissa tutkimusinvestoinneissa aikaan saataviin säästöihin.

Suurvuoreaktoria käytetään myös radioisotooppien kaupalliseen tuotantoon. Se tuottaa tarvittavat radioisotoopit yli 60 prosenttiin Euroopassa vuosittain tehtävistä 10 miljoonasta lääketieteellisestä diagnoosista. Se on hyvin tärkeä laitos Euroopan terveydenhuoltoalalle (kuten sairaaloille, klinikoille ja lääkäreille), koska radioisotooppeja käytetään useilla lääketieteen aloilla, ennen muuta syövän diagnosoinnissa, torjunnassa ja hoidossa. Suurvuoreaktorille on hyvin vähän vaihtoehtoja, koska se tuottaa useimmin käytetyt lyhytikäiset isotoopit. Sijaintinsa ansiosta reaktorin tuotanto voidaan nopeasti toimittaa eurooppalaisiin lääketieteellisiin keskuksiin.

Euroopan tason toiminta on perusteltua myös siksi, että EU:ssa on käytettävissä vain vähän ydintutkimusreaktoreita.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Teknetiumin (Tc-99m) tuotantoon lääketieteellisiin tarkoituksiin on tällä hetkellä käytössä liian vähän reaktoreita. Suurvuoreaktori on yksi näistä. Koska nykyiset reaktorit rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla, ne lähestyvät elinkaarensa loppua, mikä lisää sekä suunniteltujen huoltoseisokkien tarvetta että suunnittelemattomia tuotantohäiriöitä. Lääketieteellisiä isotooppeja tuottava kanadalainen NRU-reaktori otettiin pois käytöstä toukokuun 2009 puolivälissä koko loppuvuoden ajaksi, mikä aiheutti jatkuvan maailmanlaajuisen pulan lääketieteellisistä isotoopeista. Suurvuoreaktori pysäytettiin vuonna 2010 pohjayhteen pinnoitteen korjausta varten. Ranskalainen Osiris-tutkimusreaktori suljettiin lopullisesti vuonna 2015. Nämä tapahtumat häiritsivät lääketieteellisten isotooppien toimituksia.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Ehdotetulla lisätutkimusohjelmalla vastataan erilaisiin ydinteknologian turvallisuuteen liittyviin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin. Siihen sisältyy toimia, jotka liittyvät läheisesti Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman Horisontti 2020 jatkamiseen (2019–2020) sekä uuteen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa täydentävään Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan (2021–2025).

Suurvuoreaktorin mahdollista käytöstäpoistoa Yhteisen tutkimuskeskuksen ydintutkimuslaitoksena käsitellään parhaillaan komission ehdotuksessa neuvoston asetukseksi ydinlaitosten käytöstä poistamisesta ja radioaktiivisen jätteen huollosta vuosina 2021–2027. Lisäohjelma koskee yksinomaan reaktorin turvallista käyttöä, eikä sillä ja edellä mainitulla ehdotuksella neuvoston asetukseksi ole soveltamisalan eikä talousarvion suhteen vaikutusta toisiinsa.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Ei sovelleta

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

⌧ kesto on rajattu

⌧ toiminta alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2023

⌧ maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2020–2023 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2020–2024.

◻ kestoa ei ole rajattu

käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 7

⌧ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

⌧ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset

Komissio on suurvuoreaktorin omistaja Euratomin ja Alankomaiden välillä 25. heinäkuuta 1961 tehdyn sopimuksen (99 vuoden vuokrasopimus) mukaisesti. Suurvuoreaktorin käytöstä vastaa toimiluvan haltija NRG (Alankomaat), joten käyttö perustuu riippumattomaan ja vakaaseen oikeudelliseen järjestelmään. Yhteisen tutkimuskeskuksen hallinnoima lisätutkimusohjelma tuo tutkimukseen kohdennettavia lisätuloja ohjelmaa rahoittaville jäsenvaltioille.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Komission velvollisuutena on hallinnoida lisätutkimusohjelmaa ja tähän liittyen raportoida vuosittain

i) reaktorin käytön teknisestä tilasta,

ii) sen tieteellisestä käytöstä,

iii) sen taloudesta eli jäsenvaltioilta saatavista tuloista ja

iv) suoritetuista maksuista.

Ohjelma sisältyy Yhteisen tutkimuskeskuksen suunnittelujaksoon ja vuotuiseen hallintosuunnitelmaan. Asetettuja tavoitteita seurataan näin ollen Yhteisen tutkimuskeskuksen vuosikertomuksessa.

Lisäksi Yhteinen tutkimuskeskus laatii loppukertomuksen, jossa tarkastellaan lisätutkimusohjelman hallinnointia ja erityisesti seuraavia seikkoja:

– tekninen raportointi, jossa annetaan suurvuoreaktorin toimintaa koskevat tiedot

– yhteenveto tärkeimmistä tieteellisistä saavutuksista

– ylläpitotoiminta

– taloudellinen tilanne: jäsenvaltioilta saatavat tulot ja lisätutkimusohjelman talousarvion käyttö (ml. varaus käytöstäpoistoa varten, hallinnointikulut jne.).

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ohjelma on jatkoa edelliselle lisätutkimusohjelmalle. Ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ovat arvioineet tämän uuden lisäohjelman ja siihen osallistumiseen liittyvät riskit.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Raporteissa tarkastellaan lisätutkimusohjelman hallintoa ja sen teknisiä, tieteellisiä ja varainhoidollisia näkökohtia (ml. varaukset käytöstäpoistoa varten jne.).

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Ei sovelleta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Yhteisen tutkimuskeskuksen virkamiehet toteuttavat edellä mainittuun raportointiin liittyen tarkastuksia ja sisäistä valvontaa, jossa tarkastellaan teknisiä ja varainhoidollisia näkökohtia.

Käyttämällä OLAFin suosittelemia vakiosäännöksiä lainsäädännöllä varmistetaan, että komission yksiköt, mukaan lukien OLAF, voivat suorittaa tarkastukset ja paikalla tehtävät todentamiset.

Yhteisen tutkimuskeskuksen petostentorjuntastrategia päivitettiin joulukuussa 2017, jotta sillä voitiin myötävaikuttaa komission petostentorjuntastrategian päivitykseen OLAFin uusimpien menetelmien huomioon ottamiseksi.

Halkeamiskelpoisten materiaalien siirtojen valvonta kuuluu Euratomin ja IAEA:n tarkastusten piiriin.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM 8 .

EFTA-mailta 9

Ehdokasmailta 10

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

Momentti 10 04 04 — Suurvuoreaktorin (HFR) käyttö

Alamomentti 10 04 04 01 — Suurvuoreaktorin (HFR) käyttö – HFR-lisäohjelma

KYLLÄ

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat (ei sovelleta)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/ EI-JM

EFTA-mailta

Ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

⌧Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

◻Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

PO: JRC			Vuosi 2020 11	Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi >-2023	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohta 12 10 04 04 01	Sitoumukset	(1a)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.
	Maksut	(2a)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 13
Budjettikohta		(3)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.
PO JRC:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b +3	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	.	p.m.
	Maksut	=2a+2b +3	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.
	Maksut	(5)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1a kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.
	Maksut	=5+ 6	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa: Ei sovelleta

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6
	Maksut	=5+ 6

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
PO: <…….>
•Henkilöresurssit		Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta		Ei sovelleta
•Muut hallintomenot		Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta		Ei sovelleta
PÄÄOSASTO <….> YHTEENSÄ	Määrärahat	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta		Ei sovelleta

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

Ei sovelleta

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N 14	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.
	Maksut	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.		p.m.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi 2020

Vuosi 2021

Vuosi 2022

Vuosi 2023

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 15

Keskimäär. kustannuk-set

Lukumäärä

Kustan-nus

Lukumäärä

Kustan-nus

Lukumäärä

Kustan-nus

Lukumäärä

Kustan-nus

Lukumää-rä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 16 …

Suurvuoreaktorin turvallinen ja luotettava käyttö

– tuotos

Täysien käyttöpäivien määrä

Ei sovelleta

250

p.m.

250

p.m.

250

p.m.

250

p.m.

1 000

p.m.

Välisumma erityistavoite 1

250

p.m.

250

p.m.

250

p.m.

250

p.m.

1 000

p.m.

KAIKKI YHTEENSÄ

250

p.m.

250

p.m.

250

p.m.

250

p.m.

1 000

p.m.

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

⌧ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi N 17

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEEN-SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 18 sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

⌧ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
XX 01 05 01/11/21 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01/11 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 19
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 20	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02/12/22 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02/12 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Yhteisen tutkimuskeskuksen ainoana tehtävänä on lisäohjelman hallinnointi. Tähän käytettävät varat rahoitetaan kokonaisuudessaan lisätutkimusohjelmasta tulevilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.
Ulkopuolinen henkilöstö	Ei sovelleta

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

◻ voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

◻ rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

⌧ rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi 2020	Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Alankomaat	7 451	6 401	6 401	6 401		26 654
Ranska	300	300	300	300		1 200
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ	7 751	6 701	6 701	6 701		27 854

Arvioidut vaikutukset tuloihin

◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

⌧ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻ vaikutukset omiin varoihin

⌧ vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ⌧

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 21
		Vuosi 2020	Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023
Alamomentti 6221		p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

Alamomentti 6 2 2 1

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

Lisätutkimusohjelma rahoitetaan osallistuvilta jäsenvaltioilta tulevilla rahoitusosuuksilla, jotka on laskettu vuosien 2016–2019 talousarvion perusteella.

(1) Tieteellis-teknisen komitean 4. lokakuuta 2019 pidetyn kokouksen pöytäkirja.

(2) Neuvoston päätös (Euratom) 2017/956, annettu 29 päivänä toukokuuta 2017, suurvuoreaktorin lisätutkimusohjelmasta (2016–2019), jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle (EUVL L 144, 7.6.2017, s. 23).

(3) Lausunto, annettu 18.12. 2019.

(4) Komission päätös 96/282/Euratom, tehty 10 päivänä huhtikuuta 1996, yhteisen tutkimuskeskuksen uudelleenjärjestelystä (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 12).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(6) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(7) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(8) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(9) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(10) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(11) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(12) Vuoden 2020 virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti, vuosien 2021–2023 osalta täsmennetään monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 nimikkeistön mukaisesti.

(13) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(14) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(15) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(16) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

(17) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(18) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(19) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(20) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(21) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.3.2020

COM(2020) 108 final

LIITTEET

ehdotukseen

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Pettenissä sijaitsevan suurvuoreaktorin lisätutkimusohjelmasta (2020–2023), jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle

LIITE I

TIETEELLISET JA TEKNISET TAVOITTEET

Ohjelmalla on seuraavat päätavoitteet:

1) taata suurvuoreaktorin turvallinen ja luotettava käyttö neutronien saannin turvaamiseksi kokeita varten.

2) mahdollistaa se, että tutkimuslaitokset voivat käyttää suurvuoreaktoria tehokkaasti eri aloilla, joita ovat ydinreaktoreiden turvallisuuden parantaminen, terveys (mukaan lukien lääketieteellisten isotooppien kehittäminen), ydinfuusio, perustutkimus ja koulutus sekä jätehuolto, mukaan lukien mahdollisuus tutkia ydinpolttoaineiden turvallisuuskysymyksiä Euroopan kannalta tärkeitä reaktorijärjestelmiä varten.

LIITE II

RAHOITUSOSUUKSIEN JAKAUTUMINEN

Ohjelman rahoittavat Alankomaat ja Ranska.

Rahoitusosuudet jakautuvat seuraavasti:

Alankomaat: 26 654 000 euroa;

Ranska: 1 200 000 euroa;

Yhteensä: 27 854 000 euroa.

Rahoitusosuudet suoritetaan unionin yleiseen talousarvioon ja sidotaan tähän ohjelmaan. Osa lisätutkimusohjelman rahoitusosuuksista voi kattaa myös vuonna 2020 aiheutuneet suurvuoreaktorin toimintakustannukset, rahoittajamaiden ja komission kesken sovittavan työohjelman mukaisesti.

Kyseiset rahoitusosuudet ovat kiinteät, eikä niitä voi tarkistaa toiminta-, ylläpito- ja käytöstäpoistokustannusten vaihtelujen perusteella.

Top

Document 52020PC0108

Title and reference

Languages and formats available

Multilingual display

Text