EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 5.4.2022
COM(2022) 157 final
2022/0105(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta ja teollisuuspäästöportaalin perustamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SEC(2022) 169 final} - {SWD(2022) 111 final} - {SWD(2022) 112 final} - {SWD(2022) 113 final}
PERUSTELUT
1.
EHDOTUKSEN TAUSTA
•
Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Asetuksella (EY) N:o 166/2006, jäljempänä ’E‑PRTR-asetus’ tai ’asetus’, perustettiin epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri (E‑PRTR), joka tarjoaa yleisölle pääsyn EU:ssa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa sijaitsevien teollisuuden laitoskokonaisuuksien keskeisiin ympäristötietoihin. E‑PRTR sisältää vuosittain ilmoitettavat tiedot noin 30 000:sta teollisuuden laitoskokonaisuudesta, jotka harjoittavat 65:tä taloudellista toimintaa eri puolilla unionia. Asetuksella pannaan täytäntöön epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä vuonna 2006 tehty Kiovan pöytäkirja, jäljempänä ’Kiovan pöytäkirja’, joka tuli voimaan vuonna 2009. Se on ainoa oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä.
Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuosittain ilmoituksen, joka sisältää teollisuuden laitoskokonaisuuksien toiminnanharjoittajien toimittamat tiedot kunkin laitoskokonaisuuden päästöistä ja siirroista. Tämän jälkeen komissio julkaisee tiedot julkisella verkkosivustolla Euroopan ympäristökeskuksen avustuksella.
Asetuksen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tason lisäarvoa arvioitiin osana sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa komission ohjelmaa (REFIT). Arvioinnissa tarkasteltiin E‑PRTR:n tuottamia hyötyjä sekä mahdollisuuksia asetuksen yksinkertaistamiseen ja sääntelyn kustannusten ja rasitteiden vähentämiseen. Tämän arvioinnin perusteella komission toisessa kertomuksessa asetuksen täytäntöönpanosta todettiin seuraavaa:
·E‑PRTR on osoittautunut keskeiseksi osaksi EU:n teollisesta toiminnasta peräisin olevien päästöjen tietopohjaa. Se tarjoaa helposti saatavilla olevaa ja laadukasta tietoa, antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua tähän arvokkaaseen tietoon ja tukee siten ympäristöasioita koskevaa päätöksentekoa.
·E‑PRTR:ää on kuitenkin yhä mahdollista parantaa ja tehostaa mukauttamalla se muussa ympäristölainsäädännössä säädettyihin ilmoitusvelvoitteisiin ja lisäämällä taustatietoja sen sisältämiin tietoihin.
Tämän täytäntöönpanokertomuksen jatkotoimena toteutettiin useita aloitteita:
·Kehitettiin teollisuuspäästöportaali, jäljempänä ’portaali’, joka sisältää sekä E‑PRTR-asetuksen mukaisesti vuosittain ilmoitettavat tiedot että teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU, jäljempänä ’teollisuuden päästödirektiivi’, mukaisesti ilmoitettavat tiedot. Tämä portaali on korvannut E‑PRTR-verkkosivuston, ja se kokoaa yhteen tietoa näiden kahden EU:n ympäristösäädöksen mukaisesti ilmoitettavasta teollisesta toiminnasta.
·Taustatietojen lisäämiseksi on komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2022/142 vahvistettu yksiköt ja mittarit, joiden avulla toiminnanharjoittajat voivat ilmoittaa vuosittain kunkin E‑PRTR-laitoskokonaisuuden tuotantomäärän. Tuotantomäärien ilmoittamisesta tulee ensimmäistä kertaa pakollista ilmoitusvuodesta 2023 alkaen.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n kasvustrategia, jolla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraali ja puhdas kiertotalous vuoteen 2050 mennessä. Siinä todetaan, että tarvitaan syvälle ulottuvaa muutosvoimaista politiikkaa resurssien hallinnan optimoimiseksi ja ympäristön pilaantumisen minimoimiseksi. Komissio on sitoutunut tarkistamaan EU:n sääntöjä suurten teollisuuslaitosten aiheuttaman pilaantumisen vähentämiseksi. Komissio tarkistaa lainsäädäntöä ja selvittää, miten se saadaan kaikilta osin yhdenmukaiseksi vihreän kehityksen ohjelman saasteettomuustavoitteiden ja ilmasto-, energia- ja kiertotalouspolitiikkojen kanssa pitäen mielessä sen hyödyt sekä kansanterveydelle että biodiversiteetille.
Teollisuuden päästödirektiivi ja E‑PRTR-asetus ovat täydentäviä säädöksiä, joiden tarkoituksena on seurata teollisuuden ympäristövaikutuksia:
·teollisuuden päästödirektiivissä vahvistetaan ohjaus- ja valvontasäännöt, joilla vähennetään asteittain EU:n suurimpien teollisuuslaitosten ja kotieläinten kasvatuslaitosten aiheuttamaa pilaantumista säilyttäen samalla tasapuoliset kilpailuedellytykset;
·E‑PRTR-asetus puolestaan auttaa seuraamaan toimia pilaantumisen vähentämiseksi parantamalla yleisön tiedotusta laitosten ympäristötehokkuudesta.
Asetusta koskevien mahdollisten parannusten kartoittamiseksi tehtiin lisäanalyysejä, mukaan lukien vaikutustenarviointi. Seuraavassa esitetään tämän vaikutustenarvioinnin tärkeimmät päätelmät:
·E‑PRTR-asetuksen alakohtaista soveltamisalaa olisi tarkistettava, jotta se olisi yhdenmukaisempi asiaan liittyvän ympäristölainsäädännön kattamien toimien kanssa. Tämä koskee erityisesti teollisuuden päästödirektiiviä mutta myös keskisuurista polttolaitoksista annettua direktiiviä (EU) 2015/2193 ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettua neuvoston direktiiviä 91/271/ETY. Yhdenmukaistaminen edellyttää, että toiminnasta raportoidaan laitostasolla, kuten näissä muissa säädöksissä, eikä laitoskokonaisuustasolla.
·E‑PRTR-asetuksen olisi katettava kaikki merkitykselliset epäpuhtaudet. Tämä tarkoittaa, että asetuksen liitteeseen II olisi lisättävä tiettyjä epäpuhtauksia, mukaan lukien seuraavat:
·vesipuitedirektiivin 2000/60/EY ja pintavesidirektiivin 2008/105/EU mukaiset prioriteettiaineet;
·aineet, jotka on yksilöity erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 (REACH);
·aineet, joihin sovelletaan pohjavettä ja ilmanlaatua koskevaa EU:n lainsäädäntöä, mukaan lukien pohjavesidirektiivi, ilmanlaatudirektiivi ja ilmassa olevista tiettyjen epäpuhtauksien pitoisuuksista annettu direktiivi 2004/107/EY.
·Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus kiertotaloutta ja hiilestä irtautumista koskevien EU:n politiikkojen kanssa ja mahdollistaa E‑PRTR-tietojen parempi vertailtavuus, toiminnanharjoittajien olisi ilmoitettava tuotantomäärät ja annettava täydentäviä tietoja erityisesti resurssien (energia, vesi ja raaka-aineet) käytöstä.
·Asetuksen täytäntöönpanoon vaikuttavia nykyisiä puutteita olisi korjattava myös seuraavin keinoin:
·saatetaan ajan tasalle analyyttiset menetelmät, joita toiminnanharjoittajat käyttävät päästöjen ja laitosalueen ulkopuolelle tapahtuvien siirtojen määrittämiseen;
·pyydetään toiminnanharjoittajia vahvistamaan nimenomaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle antamassaan ilmoituksessa, että tiettyjen epäpuhtauksien päästöt tai jätteiden tai jätevesien siirrot laitosalueen ulkopuolelle alittavat sovellettavat ilmoituskynnykset;
·annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus ilmoittaa tietyt tiedot kotieläinten kasvattajien puolesta, koska näillä ei välttämättä ole resursseja ilmoittaa tarkkoja tietoja.
Tarve tarkistaa E‑PRTR-asetusta vahvistettiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Asetuksen tarkistaminen tapahtuu samaan aikaan teollisuuden päästödirektiivin tarkistamisen kanssa, millä varmistetaan näiden kahden säädöksen yhdenmukaisuus ja tehokkuus.
Kun otetaan huomioon E‑PRTR-asetukseen tarvittavien muutosten luonne ja laajuus ja tarve parantaa yhdenmukaisuutta ja oikeudellista selkeyttä, olisi tällä ehdotuksella kumottava mainittu asetus ja korvattava se niin, että siihen sisältyvät olennaiset velvoitteet siirretään uuteen säädökseen, jos se on edelleen tarpeen.
•
Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Asetus kytkeytyy moniin muihin EU:n ympäristösäädöksiin, sillä se kattaa laajan kirjon maatalous- ja teollisuuslaitoksia ja asiaankuuluvia aineita, kuten kasvihuonekaasut. Asetus liittyy muun muassa ympäristön pilaantumista koskevaan lainsäädäntöön, mukaan lukien teollisuuden päästödirektiivi, keskisuurista polttolaitoksista annettu direktiivi, yhdyskuntajätevesidirektiivi ja kaatopaikoista annettu neuvoston direktiivi 1999/31/EY (kaatopaikkadirektiivi). Lisäksi se liittyy EU:n lainsäädäntöön, jolla suojellaan ympäristön osa-alueita (mukaan lukien pintavesi, pohjavesi ja ilma) epäpuhtauksien päästöiltä, koska tällaiset päästöt voivat vaikuttaa ympäristön osien tilaan.
Asetus liittyy myös ilmastolainsäädöksiin, kuten EU:n päästökauppajärjestelmään ja taakanjakoasetukseen.
Euroopan ensimmäinen epäpuhtauksien rekisteri, Euroopan epäpuhtauspäästörekisteri (EPER), perustettiin unionin ensimmäisen teollisuudesta aiheutuvan pilaantumisen valvontaa koskevan lainsäädännön eli ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin, jäljempänä ’IPPC-direktiivi’, nojalla. EPERin tarkoituksena oli tarjota tietoa IPPC-direktiivillä säännellyn toiminnan tärkeimmistä päästöistä.
Teollisuuden päästödirektiivin sääntelykehyksen ja siinä edellytetyn päästökartoituksen välillä on kuitenkin nykyisin eroja, jotka johtuvat niiden perustana oleviin säädöksiin tehdyistä muutoksista. EU:n Kiovan pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi EPERistä tehtiin vuonna 2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri (E‑PRTR). Vuonna 2010 teollisuuden päästödirektiivin soveltamisalaa laajennettiin koskemaan useampia toimintoja kuin IPPC-direktiivi kattaa. Tämä heikensi yhdenmukaisuutta teollisuuden päästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvien maatalouden ja teollisuuden toimintojen sääntelykehyksen ja sen pääasiallisen seurantavälineen eli E‑PRTR-asetuksen välillä. Vuonna 2015 keskisuurista polttolaitoksista annetulla direktiivillä otettiin käyttöön pienempiin polttolaitoksiin sovellettavat lakisääteiset tarkastukset, mutta päästökartoitusta ei tällaisten laitosten osalta edellytetty.
Jotta E‑PRTR-asetus tukisi teollisuuden päästödirektiivin täytäntöönpanoa, ehdotetaan asetuksen liitteen I muuttamista siten, että sen soveltamisala ulotetaan kattamaan kaikki teollisuuden päästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvat toiminnot ja jotkin pienemmät polttolaitokset. E‑PRTR-asetuksessa edellytettävällä päästökartoituksella tuetaan myös yhdyskuntajätevesidirektiivin ja kaatopaikkadirektiivin täytäntöönpanoa.
•
Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma sisältää nimenomaisen maininnan E‑PRTR-asetuksen tarkistamisesta. Asetuksen tarkistaminen edistää myös EU:n vuoteen 2050 ulottuvan saasteettomuusvision toteuttamista tarjoamalla tietoa maatalouden ja teollisuuden päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään. Asetuksen tarkistaminen auttaa yhdessä muiden asiaan liittyvien EU:n ympäristösäädösten kanssa vähentämään pilaantumista sellaiselle tasolle, jota ei enää pidetä haitallisena ihmisten terveydelle tai luonnon ekosysteemeille. Se noudattaa myös maapallon sietokyvyn raja-arvoja ja auttaa siten poistamaan myrkyllisyyttä ympäristöstä.
2.
OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•
Oikeusperusta
Ehdotetun säädöksen päätavoite liittyy ympäristön ja ihmisten terveyden suojeluun. Sen vuoksi ehdotetun asetuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta.
•
Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Sekä EU että yksittäiset jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Kiovan pöytäkirjan. Koska pöytäkirjaan sisältyy vaihtoehtoja joidenkin sääntöjen täytäntöönpanemiseksi (esim. toiminta voidaan määrittää käyttäen joko kapasiteettia tai työntekijämäärää koskevia kynnysarvoja), asetuksessa sovelletaan yhteistä lähestymistapaa ja varmistetaan, että sitä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa.
Asetus tuo lisäarvoa myös siksi, että sen tuloksena on laadittu EU:n ohjeasiakirja, joka sisältää tietojen keruuta, laadunvarmistusta ja esitystapaa koskevia sääntöjä ja neuvoja. Ohjeasiakirjan ansiosta tiedot ovat yhdenmukaisempia ja niitä on helpompi vertailla jäsenvaltioiden välillä.
Euroopan ympäristökeskus tekee myös laadunvarmistustarkastuksia. Tämä auttaa parantamaan tietojen täydellisyyttä ja tarkkuutta. Tällaiset EU:n tasolla tehtävät tarkastukset auttavat yksilöimään ongelmia, jotka sitten korjataan kansallisella tasolla. Tämä ei olisi mahdollista ilman eurooppalaista rekisteriä.
Myös EU:n asiantuntijaryhmät, työpajat ja analyysiraportit tukevat jäsenvaltioita ja auttavat niitä ylläpitämään kansallisia rekistereitään.
Asetus tuo merkittävää EU:n tason lisäarvoa, koska se mahdollistaa unionin eri teollisuudenalojen päästötietojen helpon vertailun ja tarjoaa kumulatiivista tietoa EU:n päästöistä. Tällaisten tietojen kerääminen ja yhdistäminen 27 erillisestä kansallisesta rekisteristä olisi paljon vaikeampaa.
Asetus tuo näin ollen merkittävää lisäarvoa verrattuna siihen, mitä voitaisiin saavuttaa 27 maan yksin toteuttamilla toimilla. Lisäksi asetuksen aihealue oikeuttaa edelleen EU:n tason toimet.
•
Suhteellisuusperiaate
E‑PRTR:n kustannuksia ja hyötyjä on vaikea mitata. Sidosryhmät katsovat kuitenkin, että E‑PRTR:n arvioidut kustannukset ovat suhteellisen pienet verrattuna sen merkittävään vaikutukseen tietojen avoimuuden ja yleisön osallistumisen osalta.
Tehottomaksi todettu E‑PRTR-asetuksen 16 artikla on jo poistettu asetuksesta. Siinä edellytettiin, että jäsenvaltiot raportoivat asetuksen yleisestä täytäntöönpanosta joka kolmas vuosi.
•
Toimintatavan valinta
Vaikka asetus (EY) N:o 166/2006 onkin tämän ehdotuksen lähtökohta, oikeudellisen selkeyden vuoksi on asianmukaista kumota ja korvata se. Liitteessä III esitetään vastaavuustaulukko. Koska ehdotuksen tarkoituksena on kumota ja korvata EU:n asetus, ehdotus annetaan asetuksen muodossa.
3.
JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•
Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Vuonna 2017 tehdyssä asetuksen REFIT-arvioinnissa todettiin, että asetus oli tarkoituksenmukainen ja katsottiin tärkeäksi EU:n ympäristösäädökseksi, koska siinä asetetaan julkisesti saataville tietoja merkittävien teollisuudenalojen ympäristönsuojelun tasosta.
Sidosryhmät arvostavat E‑PRTR:ää. Niiden mukaan rekisteriä on helppo käyttää ja rekisterin arvokkaalle ja yhdenmukaiselle data-aineistolle ei ole olemassa vertailukelpoista vaihtoehtoa EU:n teollisuuden päästöistä.
Arvioinnissa ei yksilöity, miten nykyistä asetusta voitaisiin merkittävästi parantaa tai yksinkertaistaa. Siinä kuitenkin käsiteltiin joitakin näkökohtia, joita voitaisiin kehittää:
–Vaikka jäsenvaltioiden hyvissä käytännöissä näyttää tapahtuneen lähentymistä, EU:n nykyisten ohjeiden tarkistaminen voisi auttaa tulkitsemaan tietoja nykyistä yhdenmukaisemmin.
–E‑PRTR-asetus voisi olla tehokkaampi ja johdonmukaisempi, jos se mukautettaisiin paremmin muihin siihen läheisesti liittyviin ympäristöraportointivelvoitteisiin.
–Jäsenvaltioiden velvollisuutta antaa kolmen vuoden välein kertomus E‑PRTR-asetuksen täytäntöönpanosta ei pidetty kovin hyödyllisenä, mikä osoittaa, että asetusta voitaisiin yksinkertaistaa.
–Nykyisen E‑PRTR:n täydentäminen uusilla taustatiedoilla voisi tehdä siitä hyödyllisemmän kattavana ympäristötiedon lähteenä.
Asetuksesta tehtiin vuonna 2021 vaikutustenarviointi, jossa tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin seuraavia seikkoja:
–Lainsäädännön tehottomat osa-alueet – miten voitaisiin puuttua osa-alueisiin, joilla nykyiset säännöt voisivat olla vaikuttavampia ja tehokkaampia.
–Resurssitehokkuuden ja vähemmän myrkyllisen tuotannon edistäminen – asetukseen mahdollisesti sisällytettävien uusien epäpuhtauksien määrittäminen, erityisesti asetuksen mukauttamiseksi paremmin (ilmaa ja vettä koskeviin) ympäristönlaatunormeihin ja REACH-asetukseen; miten asetuksella voitaisiin edistää kiertotalouden kehittämistä ja ylläpitämistä esimerkiksi raportoimalla energian, veden ja raaka-aineiden käytöstä.
–Hiilestä irtautumisen edistäminen – miten asetuksella voitaisiin parantaa eri teollisten toimintojen hiilitehokkuutta.
–Alakohtainen soveltamisala – jätetäänkö asetuksessa tärkeitä ympäristötoimia huomiotta; miten asetus voitaisiin mukauttaa asiaan liittyvään lainsäädäntöön (erityisesti teollisuuden päästödirektiiviin, keskisuurista polttolaitoksista annettuun direktiiviin ja yhdyskuntajätevesidirektiiviin) ja miten sillä voitaisiin tukea sitä.
•
Sidosryhmien kuuleminen
Aluksi kerättiin palautetta alustavasta vaikutustenarvioinnista, joka julkaistiin komission ”Kerro mielipiteesi” ‑verkkosivustolla. Kuuleminen järjestettiin 28. syyskuuta ja 26. lokakuuta 2020 välisenä aikana, ja siihen saatiin 37 vastausta.
Osana vaikutustenarviointia järjestettiin 22. joulukuuta 2020 ja 23. maaliskuuta 2021 välisenä aikana 13 viikkoa kestänyt julkinen kuuleminen teollisuuden päästödirektiivin ja E‑PRTR-asetuksen tarkistamisesta. Kysymyksiä oli 24, joista neljä koski suoraan asetusta. Yleisöä ja organisaatioita kannustettiin täyttämään verkkokysely EU Survey ‑sivustolla. Kuulemisesta tiedotettiin ”Kerro mielipiteesi” ‑verkkosivustolla, ja sidosryhmille ilmoitettiin kuulemisen käynnistämisestä myös sähköpostitse. Vastaajilla oli myös mahdollisuus lähettää aiheesta täydentäviä kannanottoasiakirjojaan.
Kuulemisen jälkeen tehtiin kohdennettu sidosryhmäkysely. Kysely oli avoinna kahdeksan viikon ajan (8. maaliskuuta ja 30. huhtikuuta 2021 välisenä aikana), minkä jälkeen sitä jatkettiin kahdella viikolla (14. toukokuuta 2021 asti), jotta vastauksia saataisiin enemmän. Kyselyn täyttämistä koskeva pyyntö lähetettiin sähköpostitse yli 800:lle teollisuuden päästödirektiivin ja E‑PRTR-asetuksen sidosryhmälle.
Kyselyssä sidosryhmiä pyydettiin yksilöimään ja arvioimaan eri vaihtoehtoja. Kysely koostui 61 kysymyksestä, jotka ryhmiteltiin kuuteen ongelma-alueeseen (ks. jäljempänä). Jotkin kysymyksistä oli räätälöity tietyille sidosryhmille, jotka olivat jäsenvaltioiden viranomaiset (kaikilla hallinnon tasoilla), teollisuus (yksittäiset yritykset tai toimialajärjestöt) ja muut ryhmät (ympäristöalan kansalaisjärjestöt, tekniset asiantuntijat ja tutkijat ja muu akateeminen yhteisö). Kysely lähetettiin sähköpostitse Word- ja pdf-versioina tietojen keräämisen helpottamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Kolme toimialajärjestöä ja yksi kansalaisjärjestö toimittivat oheismateriaalia, kuten täydentäviä kannanottoasiakirjoja, selittäviä huomautuksia ja tiivistelmiä keskeisistä viesteistä.
Lisäksi haastateltiin 30:tä kansainvälisten elinten, EU:n toimielinten, kansallisten viranomaisten, teollisuuden ja toimialajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja muiden järjestöjen edustajaa.
Seuraavassa esitetään tärkeimmät näkemykset kuudesta yksilöidystä ongelmasta.
1.
Toiminnot ja toimintoihin sovellettavat kynnysarvot: Useimmat vastaajat kaikista sidosryhmistä katsoivat, että on tärkeää yhtenäistää E‑PRTR-asetuksen ja teollisuuden päästödirektiivin toimintaluokitukset. Useimmat tutkijat, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset uskoivat tämän helpottavan niiden työtä, kun taas useimmat teollisuuden edustajat katsoivat, että tämä ei vaikuttaisi niiden nykyisiin E‑PRTR-tehtäviin. Tätä yhtenäistämistä pidettiin tilaisuutena helpottaa tietojen keräämistä ja ilmoittamista ja yhdenmukaistaa ympäristövalvontatoimia ja tietojen laatua.
2.
epäpuhtaudet ja päästöjen ilmoittamisen kynnysarvot: Vastaajilta kysyttiin, miten tärkeää olisi sisällyttää 52 yksilöityä epäpuhtautta asetuksen liitteeseen II. Ehdotusta kannatettiin yleisesti, mutta tulokset kuvastavat vastaajien asiantuntemuksen tasoa ja näiden epäpuhtauksien merkitystä kullakin teollisuudenalalla. Vastaajat ehdottivat myös useita muita epäpuhtauksia, jotka tulisi sisällyttää asetukseen.
3.
Tietoa kiertotalouden kehittämisessä ja teollisuuden hiilestä irtautumisessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi: Monet tutkijat, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset katsoivat, että on erittäin tai melko tärkeää, että energiankulutuksesta ja energian talteenotosta/uudelleenkäytöstä ilmoitettaisiin täydentäviä taustatietoja. Teollisuuden sidosryhmistä kuitenkin vain pieni osa piti sitä tärkeänä, ja moni vastaaja oli huolissaan hallinnollisen rasitteen lisääntymisestä.
4.
Raportointimenetelmät ja tiedonkulku: Useimmat vastaajat kaikista sidosryhmistä pitivät tärkeänä tai ainakin hieman tärkeänä joustavuuden sallimista (jäsenvaltioiden taholta) ylhäältä alas ‑raportoinnissa joillakin teollisuudenaloilla. Ilmoittamisen määräaikojen lyhentämisen osalta monet teollisuuden sidosryhmät katsoivat, että tietojen laatu on tärkeämpi kuin tietojen ilmoittamisen nopeus.
5.
E‑PRTR:n sisältämien tietojen saatavuus: Tutkijat, kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja kansalaiset kannattivat vaatimusta, jonka mukaan päästöt tulisi ilmoittaa laitoskokonaisuutta tarkemmalla tasolla. Teollisuuden edustajat suhtautuivat tähän vähemmän myönteisesti ja uskoivat, että tällä olisi merkittävä vaikutus niiden työmäärään.
6.
Hajakuormituslähteistä ja tuotteista aiheutuvat päästöt: Kaikki vastaajat katsoivat, että ehdotetut vaihtoehdot auttaisivat parantamaan nykyisiä E‑PRTR-tietoja hajakuormituslähteistä aiheutuvien päästöjen osalta. Kannatusta saivat etenkin vakiomuotoiset mallit ja päästökertoimet. Useimmat teollisuuden sidosryhmät katsoivat, että tuotteista aiheutuvat päästöt eivät ole tärkeitä, kun taas tutkijat, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset pitivät niitä melko tärkeinä tai erittäin tärkeinä.
•
Vaikutustenarviointi
Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon varauksin 20. joulukuuta 2021. Vaikutustenarviointi julkaistaan sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tämän ehdotuksen. Sitä ennen komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa muutetaan lautakunnan havaintojen huomioon ottamiseksi.
•
Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Sääntelyn parantamista koskevan komission sitoumuksen mukaisesti tämä ehdotus on laadittu osallistavasti ja avoimessa ja jatkuvassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ottaen huomioon myös ulkopuolinen palaute ja tarkastelu, jotta ehdotuksessa saavutetaan oikea tasapaino.
E-PRTR tunnustetaan parhaaksi käytännöksi yksinkertaistetussa ja johdonmukaisessa raportoinnissa. Vaikka tämä rajoittaa mahdollisuuksia virtaviivaistamiseen, ehdotukset on suunniteltu minimoimaan lisärasite.
Raportointi laitostasolla laitoskokonaisuustason sijasta varmistaa täyden johdonmukaisuuden direktiivin 2010/75 mukaisen raportoinnin kanssa ja vähentää siten hallinnollista rasitetta, joka liittyy raportointiin eri teknisillä tasoilla teollisuusalueilla.
Kotieläintuotannon ja vesiviljelyn yksinkertaistettu ylhäältä alaspäin suuntautuva raportointi keventää kotieläintuotantolaitoksiin ja vesiviljely-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa 11,8 miljoonalla eurolla vuodessa ja julkishallintoon kohdistuvaa hallinnollista taakkaa 0,670 miljoonalla eurolla.
Koska nykyistä E-PRTR-asetusta (EY) N:o 166/2006 on muutettava merkittävästi, oikeusvarmuuden, selkeyden ja avoimuuden vuoksi se kumotaan ja korvataan tällä uudella asetuksella.
•
Perusoikeudet
Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia, erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia. Ehdotus edistää myös oikeutta ympäristönsuojelun korkean tasoon kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, kuten perusoikeuskirjan 37 artiklassa edellytetään.
4.
TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella on talousarviovaikutuksia komission ja Euroopan ympäristökeskuksen henkilöstö- ja hallintoresursseihin. Nämä tiedot esitetään liitteessä olevassa rahoitusselvityksessä.
Komission työmäärä lisääntyy asetuksen soveltamisalan laajentumisen (laajempi alakohtainen kattavuus) ja toimien lisääntymisen (lisätekijät, kuten resurssien lisääntyvä käyttö ja ilmoittaminen laitostasolla) myötä. Nämä tehtävät toteutetaan nykyisen resurssijaon mukaisesti.
Euroopan ympäristökeskus tukee komissiota hallinnoimalla teollisuuspäästöportaalia ja toteuttamalla käytännön järjestelyt soveltamisalan laajentumisen ja toimien lisääntymisen huomioon ottamiseksi. Tämä edellyttää yhteensä kahta ylimääräistä työntekijää kokoaikaiseksi muutettuna.
5.
LISÄTIEDOT
•
Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Toiminnanharjoittajien E‑PRTR-rekisteriin ilmoittamien tietojen perusteella määritetyt alakohtaiset epäpuhtauksien päästöt pysyvät keskeisinä indikaattoreina, joilla seurataan edistymistä tämän aloitteen mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Parannettu E‑PRTR tehostaa eri teollisuudenalojen ympäristönsuojelun tason seurantaa:
·Aiempaa tarkempi, laitostasolla tapahtuva epäpuhtauksien ilmoittaminen mahdollistaa tärkeimpien prosessien analysoinnin aloilla, joiden ympäristönsuojelun taso on paranemassa tai jäämässä jälkeen.
·Kun resurssien käytöstä raportoidaan, voidaan myös määrittää uusia materiaalien, veden ja energian käyttöä koskevia indikaattoreita. Näin voidaan seurata resurssitehokkuuden parantumista.
·E‑PRTR:n kattamien aineiden luettelon säännöllinen tarkistaminen mahdollistaa nykyisten ja uutta huolta aiheuttavien aineiden päästöindikaattorien määrittämisen. Näin voidaan puolestaan seurata, miten näitä aineita käytetään ja hallitaan.
Lisäksi nämä parannukset auttavat varmistamaan, että tätä seurantaa voidaan hyödyntää tehokkaasti myös laajemmassa saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehyksessä, joka julkaistaan joka toinen vuosi vuodesta 2022 alkaen. Ilman, veden ja maaperän pilaantumista koskevat tiedot, jotka ovat saatavilla osana saasteettomuuden seurantakehystä, auttavat arvioimaan teollisuuden päästödirektiivin ja E‑PRTR-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien laitosten aiheuttaman pilaantumisen vähenemisen vaikutuksia.
E‑PRTR-toimien osalta keskeisiä indikaattoreja ovat raportoinnin oikea-aikaisuus ja kattavuus jäsenvaltioittain, aloittain ja ympäristönosittain. Portaalin verkkotilastot mittaavat teollisuuden päästödirektiivin ja E‑PRTR-asetuksen mukaisten yhdistettyjen tietojen yleistä saatavuutta.
Suhtautumista lainsäädännön parannuksiin seurataan teollisuuden päästödirektiivin ja E‑PRTR-asetuksen piiriin kuuluville sidosryhmille suunnatuilla kyselytutkimuksilla.
•
Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Asetuksen 1 artiklassa määritetään asetuksen kohde. Tarkoituksena on perustaa teollisuuspäästöportaali uudeksi sähköiseksi tietokannaksi, joka korvaa E‑PRTR:n ja joka sisältää kaikki asetuksen mukaisesti ilmoitettavat tiedot, panna täytäntöön epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehty Kiovan pöytäkirja, helpottaa ympäristötiedon yleistä saatavuutta ja yleisön osallistumista ympäristöalan päätöksentekoon ja edistää kykyä arvioida teollisuuden päästöjä koskevan lainsäädännön ympäristövaikutuksia.
Asetuksen 2 artiklassa määritellään keskeiset termit, jotta voidaan taata oikeusvarmuus ja selkeys sekä varmistaa asetuksen asianmukainen ja täydellinen täytäntöönpano. Määriteltäviä termejä ovat muun muassa ’laitos’, ’päästö’, ’siirto laitosalueen ulkopuolelle’, ’hajakuormituslähteet’ ja ’toiminnanharjoittaja’. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi muun asiaan liittyvän EU:n lainsäädännön kanssa joissakin määritelmissä viitataan teollisuuden päästödirektiivissä ja jätepuitedirektiivissä 2008/98/EU vahvistettuihin määritelmiin.
Asetuksen 3 artiklassa täsmennetään, mitä tietoja portaali sisältää, eli tiedot, jotka toiminnanharjoittajien ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava 5 artiklan mukaisesti, sekä muut asiaankuuluvat ympäristötiedot, jotka on ilmoitettava muun asiaan liittyvän EU:n lainsäädännön mukaisesti.
Asetuksen 4 artiklassa käsitellään portaalin suunnittelua ja rakennetta ja täsmennetään, että tiedot esitetään sekä kootussa että eritellyssä muodossa, jotta portaalin käyttäjät voivat tehdä hakuja muun muassa laitoksen tai toiminnon perusteella. Tavoitteena on varmistaa, että olennaiset ilmoitetut tiedot ovat mahdollisimman helposti portaalin käyttäjien käytettävissä.
Asetuksen 5 artiklassa esitetään tiedot, jotka liitteessä I olevan luettelon mukaisten teollisuuslaitosten toiminnanharjoittajien on ilmoitettava vuosittain jäsenvaltioilleen. Näihin tietoihin sisältyvät liitteessä II lueteltujen epäpuhtauksien päästöt ympäristöön, jätteiden ja jätevesien siirrot laitosalueen ulkopuolelle, resurssien (kuten veden ja raaka-aineiden) käyttö, tiedot ilmoitettujen tietojen kontekstista (esim. vuotuinen tuotantomäärä) ja se, kuuluuko laitos muun asiaan liittyvän EU:n lainsäädännön, kuten teollisuuden päästödirektiivin, soveltamisalaan.
Kaksinkertaisen raportoinnin välttämiseksi 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa selvennetään, että ainoastaan sen laitoksen toiminnanharjoittajan, josta jäte on peräisin, tulisi ilmoittaa päästöinä maaperään sellaisen jätteen siirrot laitosalueen ulkopuolelle, johon sovelletaan loppukäsittelytoimia ”maaperäkäsittely” tai ”syväinjektointi”.
Tiedot päästöistä ja siirroista on ilmoitettava kaikista tarkoituksellisista, tahattomista, tavanomaisista ja poikkeuksellisista toiminnoista aiheutuvina vuotuisina kokonaismäärinä. Asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä II vahvistetaan ilmoitusvelvollisuuden kynnysarvot. Jos nämä kynnykset eivät ylity, toiminnanharjoittajien olisi nimenomaisesti ilmoitettava, että niiden vuotuiset päästömäärät ja/tai laitosalueen ulkopuolelle tehtävät siirrot alittivat vahvistetut kynnykset. Tällä pyritään korjaamaan täytäntöönpanoon liittynyt epäselvyys siitä, merkitsevätkö toiminnanharjoittajien antamat nollailmoitukset ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä vai sitä, että päästöt ja siirrot alittivat sovellettavat ilmoituskynnykset. Asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa käsitellään toista täytäntöönpanon puutetta, joka koskee menetelmiä, joita toiminnanharjoittajat käyttävät päästöjensä ja laitosalueen ulkopuolelle tapahtuvien siirtojensa määrittämiseen, vahvistamalla määrityksessä sovellettava hierarkia, joka on 1. mittaus, 2. laskelmat ja 3. estimointi. Toiminnanharjoittajien antamien ilmoitusten tarkastamiseksi toiminnanharjoittajien tulisi säilyttää tiedot, joista ilmoitetut tiedot on saatu, viiden vuoden ajan.
Joidenkin laitosten toiminnanharjoittajilla ei välttämättä ole tarvittavia resursseja, jotta ne voisivat määrittää tarkoituksellisista toiminnoista aiheutuvat liitteessä II lueteltujen epäpuhtauksien vuotuiset päästöt. Siksi jäsenvaltiot voivat soveltaa hallinnollista yksinkertaistusta, joka sallii niiden määrittää tällaiset päästöt siipikarjan, sikojen ja nautakarjan kasvatusta (liitteessä I oleva toiminto nro 2) ja vesiviljelyä (liitteessä I oleva toiminto nro 7) harjoittavien laitosten toiminnanharjoittajien puolesta.
Kohdassa edellytetään myös, että jäsenvaltiot asettavat määräajan, johon mennessä toiminnanharjoittajien on toimitettava tiedot oman maansa toimivaltaiselle viranomaiselle.
Asetuksen 6 artiklassa käsitellään jäsenvaltioiden vuosittain komissiolle antamia ilmoituksia. Tietojen muoto ja päivämäärä, johon mennessä jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot, vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksillä. Tältä osin sovelletaan edelleen komission täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/1741, jossa vahvistetaan ilmoitettavien tietojen muoto ja ilmoittamisen määräaika. Komission olisi Euroopan ympäristökeskuksen avustamana tallennettava jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot portaaliin kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet ilmoituksensa.
Asetuksen 7 artiklassa käsitellään hajakuormituslähteistä aiheutuvien epäpuhtauksien päästöjen ilmoittamista. Jos tällaisia tietoja ei ilmoiteta, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tällaisen ilmoittamisen aloittamiseksi.
Asetuksen 8 artikla koskee ilmoitettujen tietojen laatua. Toiminnanharjoittajien on varmistettava ilmoitettujen tietojen laatu, ja toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus ja luotettavuus. Komissio voi hyväksyä asiaa koskevia ohjeita täytäntöönpanosäädöksillä.
Asetuksen 9–11 artikla: Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Århusin yleissopimuksen, Kiovan pöytäkirjan ja asiaa koskevan EU:n lainsäädännön, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, mukaisesti näillä säännöksillä pyritään varmistamaan:
i) portaalin sisältämien tietojen maksuton ja julkinen saatavuus verkossa täsmentäen, että tämä ei vaikuta EU:n lainsäädännössä ympäristötiedon saatavuudelle asetettuihin rajoituksiin, kuten toiminnanharjoittajien kaupallisten etujen ja luottamuksellisten tietojen suojaan;
ii) yleisön osallistuminen portaalin tulevaan kehittämiseen; sekä
iii) yleisön muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristötiedon saatavuuden osalta.
Asetuksen 12 artiklassa käsitellään tämän asetuksen täytäntöönpanoa tukevien ohjeiden laatimista ja säännöllistä tarkistamista. Ohjeissa on määrä käsitellä muun muassa ilmoitusmenettelyjä ja ilmoitettujen tietojen laadunvarmistusta.
Asetuksen 13 artiklassa edellytetään, että komissio ja jäsenvaltiot edistävät yleisön tietoisuutta portaalista.
Asetuksen 14 ja 15 artikla: Asetuksen 14 artiklassa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteiden I ja II muuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että asetus pysyy ajan tasalla.
Liitteen I osalta säädetään mahdollisuudesta lisätä liitteeseen uusia teollisuuden tai maatalouden toimintoja, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa haitallisesti ympäristöön tai ihmisten terveyteen merkittävien epäpuhtauksien päästöjen tai resurssien käytön seurauksena. Lisäksi saattaa olla tarpeen lisätä liitteeseen toimintoja PRTR:ää koskevaan Kiovan pöytäkirjaan tehtyjen muutosten täytäntöönpanemiseksi.
Asetus sisältää myös vastaavan säännöksen liitteen II saattamisesta ajan tasalle lisäämällä siihen epäpuhtauksia, joihin sovelletaan erityistä EU:n kemikaali-, vesi- tai ilmanlaatua koskevan lainsäädännön mukaista viranomaisvalvontaa ja jotka voivat aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Lisäksi saattaa olla tarpeen lisätä liitteeseen epäpuhtauksia PRTR:ää koskevaan Kiovan pöytäkirjaan tehtyjen muutosten täytäntöönpanemiseksi. Tämä säännös mahdollistaa myös sellaisten ilmoituskynnysten asettamisen, joilla varmistetaan, että vähintään 90 prosenttia liitteen I mukaisista toiminnoista aiheutuvista epäpuhtauksien päästöistä otetaan talteen.
Asetuksen 15 artiklassa säädetään siirretyn säädösvallan käyttämisen edellytyksistä.
Asetuksen 16 artikla on komiteamenettelyä koskeva säännös, jossa täsmennetään, että komissiota avustaa komitea ja että kohdan osalta sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 182/2011 säädettyä tarkastelumenettelyä. Lisäksi siinä säädetään mahdollisten komission täytäntöönpanosäädösten hyväksymisestä 6 artiklan 1 kohdan mukaisen tietojen ilmoittamisen määräajan ja tietojen muodon vahvistamiseksi tai päivittämiseksi.
Asetuksen 17 artiklassa täsmennetään perusteet, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon määrätessään seuraamuksia asetuksen säännösten rikkomisesta, ja kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan vaatimusten noudattamisen varmistamistoimenpiteitä rikkomisten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi.
Asetuksen 18–20 artikla: Asetuksen 18 artikla koskee asetuksen (EY) N:o 166/2006 kumoamista ja korvaamista, 20 artiklassa säädetään voimaantulopäivästä, ja 19 artikla koskee voimaantulosta riippumatta sovellettavia siirtymäsäännöksiä.
Liitteessä I määritellään toiminnot, joihin asetusta sovelletaan, eli
·laitokset, jotka harjoittavat yhtä tai useampaa direktiivin 2010/75/EU liitteessä I tai I a määriteltyä toimintaa ja jotka ylittävät liitteissä vahvistetut sovellettavat kynnysarvot,
·keskikokoiset polttolaitokset, joiden kapasiteetti on yli 20 MW (megawattia),
·muut toiminnot, jotka on määritelty Kiovan pöytäkirjassa mutta jotka eivät kuulu edellä mainitun lainsäädännön piiriin, eli maanalainen kaivoslouhinta (mukaan lukien raakaöljyn ja kaasun tuotanto), avokaivoslouhinta ja louhinta, yhdyskuntajätevesien käsittelylaitokset, vesiviljely sekä laivojen rakentaminen tai purkaminen ja niiden maalaaminen tai maalin poistaminen.
Tällä soveltamisalan määrittelyllä pyritään johdonmukaisuuteen muun EU:n ympäristölainsäädännön kanssa, mukaan lukien direktiivi 2010/75/EU ja direktiivi (EU) 2015/2193.
Liitteessä II vahvistetaan luettelo ilmoitettavista epäpuhtauksista ja niihin liittyvät kynnysarvot, joiden ylittyessä päästöt on ilmoitettava.
Liite III sisältää vastaavuustaulukon, jossa luetellaan asetuksen (EY) N:o 166/2006 säännökset ja tämän ehdotuksen vastaavat säännökset.
2022/0105 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta ja teollisuuspäästöportaalin perustamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o XXX/202X/EU hyväksytyssä unionin ympäristöalan kahdeksannessa toimintaohjelmassa edellytetään, että komissio, jäsenvaltiot, alue- ja paikallisviranomaiset ja sidosryhmät soveltavat tehokkaasti tiukkoja vaatimuksia avoimuuteen, yleisön osallistumiseen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuteen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Århusin yleissopimus’, mukaisesti sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla.
(2)Århusin yleissopimuksessa, jonka Euroopan yhteisö ratifioi 17 päivänä helmikuuta 2005 neuvoston päätöksellä 2005/370/EY, todetaan, että ympäristötiedon entistä laajemmalla julkisella saatavuudella ja tällaisen tiedon levittämisellä edistetään osaltaan tietoisuuden lisääntymistä ympäristökysymyksistä, vapaata keskustelua ja yleisön aktiivisempaa osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon sekä viime kädessä parempaa ympäristöä.
(3)Euroopan yhteisö ratifioi 2 päivänä joulukuuta 2005 neuvoston päätöksellä 2006/61/EY pöytäkirjan epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä, jäljempänä ’Kiovan pöytäkirja’.
(4)Pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri.
(5)Komission toisessa kertomuksessa asetuksen (EY) N:o 166/2006 täytäntöönpanosta todettiin, että ilmoitusvelvoitteita olisi virtaviivaistettava hyödyntämällä tehokkaammin synergioita muun asiaan liittyvän teollisuuslaitosten aiheuttamaa pilaantumista koskevan unionin ympäristölainsäädännön kanssa, mukaan lukien erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU ja neuvoston direktiivi 91/271/ETY. Kertomuksessa korostettiin myös tarvetta selvittää mahdollisuuksia lisätä taustatietoja ja parantaa näin ilmoitettujen tietojen hyödyllisyyttä.
(6)Komission tiedonannossa ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” vahvistettiin saasteettomuutta, energiaa, hiilestä irtautumista ja kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma ja edistettiin ilmoitettavien tietojen tehokasta hyödyntämistä laajemmassa saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehyksessä sekä kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa vahvistetussa seurantakehyksessä.
(7)Komission toisessa kertomuksessa asetuksen (EY) N:o 166/2006 täytäntöönpanosta tehtyjen päätelmien mukaisesti komissio kehitti kesäkuussa 2021 Euroopan ympäristökeskuksen, jäljempänä ’ympäristökeskus’, avustamana teollisuuspäästöportaalin, jäljempänä ’portaali’, joka korvaa epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin ja siten lisää synergioita direktiivin 2010/75/EU mukaisen ilmoittamisen kanssa.
(8)Portaalin olisi tarjottava yleisölle maksuton ja sähköinen pääsy yhdennettyyn ja johdonmukaiseen tietokokonaisuuteen teollisuuslaitosten aiheuttamista keskeisistä ympäristöpaineista, sillä tällaisten tietojen avulla voidaan kustannustehokkaasti suorittaa vertailuja ja tehdä päätöksiä ympäristöasioissa, edistää ympäristönsuojelun tason parantamista, seurata kehityssuuntauksia, osoittaa edistymistä saasteiden vähentämisessä, vertailla laitoksia, seurata asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten noudattamista, asettaa painopisteitä ja arvioida unionin ja kansallisten ympäristöpolitiikkojen ja ‑ohjelmien avulla saavutettua edistystä.
(9)Portaalin sisältämät tiedot olisi esitettävä sekä kootussa että eritellyssä muodossa, jotta portaalin käyttäjät voivat tehdä kohdennettuja hakuja.
(10)Ilmoitusvaatimuksia olisi sovellettava laitostasolla, jotta voidaan luoda synergioita portaalin ja teollisuuslaitosten, mukaan lukien direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvat laitokset, aiheuttamia ympäristöpaineita koskevien tietokantojen välillä sekä varmistaa johdonmukaisuus kyseisen direktiivin täytäntöönpanon kanssa ja tukea tätä täytäntöönpanoa.
(11)Kiovan pöytäkirjan vaatimusten noudattamiseksi ilmoitusvaatimuksia olisi sovellettava kaikkiin pöytäkirjan liitteessä I lueteltuihin toimintoihin. Lisäksi synergioiden luomiseksi teollisuuslaitoksiin sovellettavan asiaan liittyvän unionin ympäristölainsäädännön kanssa tämän asetuksen soveltamisala olisi sovitettava yhteen direktiivin 2010/75/EU liitteiden I ja I a mukaisen teollisen toiminnan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2193 soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen toimintojen kanssa.
(12)Teollisuuslaitosten ympäristönsuojelun tason seuraamiseksi portaaliin sisällytettävien tietojen olisi katettava kynnysarvojen ylittyessä tiettyjen epäpuhtauksien päästöt ympäristöön, näitä epäpuhtauksia sisältävän jäteveden siirrot laitosalueen ulkopuolelle sekä jätteiden siirrot laitosalueen ulkopuolelle.
(13)Portaalin olisi sisällettävä myös tietoja veden, energian ja raaka-aineiden käytöstä asianomaisissa laitoksissa, jotta voidaan seurata edistymistä kohti resurssitehokasta kiertotaloutta.
(14)Århusin yleissopimuksessa, jonka Euroopan yhteisö ratifioi 17 päivänä helmikuuta 2005 neuvoston päätöksellä 2005/370/EY, todetaan, että ympäristötiedon entistä laajemmalla julkisella saatavuudella ja tällaisen tiedon levittämisellä edistetään osaltaan tietoisuuden lisääntymistä ympäristökysymyksistä, vapaata keskustelua ja yleisön aktiivisempaa osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon sekä viime kädessä parempaa ympäristöä.
(15)Laitosten toiminnanharjoittajien olisi myös ilmoitettava tiedot asianomaisen laitoksen tuotantomääristä, työntekijöiden lukumäärästä ja käyttötuntien määrästä sekä tiedot onnettomuuksista, jotka ovat johtaneet päästöihin, jotta ilmoitetut tiedot epäpuhtauksien päästöistä ja jätteiden ja jätevesien siirroista laitosalueen ulkopuolelle voidaan suhteuttaa asiayhteyteen.
(16)Teollisuuslaitoksia koskevan ympäristötiedon portaalin kokonaishyöty olisi maksimoitava sisällyttämällä siihen linkit muihin tietovirtoihin, jotka perustuvat ilmastonmuutosta, ilman, veden ja maaperän suojelua sekä jätehuoltoa koskevaan unionin ympäristölainsäädäntöön, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY ja direktiivin 2010/75/EU mukaisesti ilmoitetut tiedot. Jotta portaalista olisi mahdollisimman paljon hyötyä käyttäjille, se olisi suunniteltava siten, että se helpottaa portaalin integrointia muihin asiaankuuluviin ympäristötietovirtoihin.
(17)Oikeusvarmuuden varmistamiseksi laitosten toiminnanharjoittajilta tulisi edellyttää nollailmoituksen toimittamista, kun laitoksen päästöt tai jätteiden tai jätevesien siirrot laitosalueen ulkopuolelle alittavat ilmoituskynnykset.
(18)Ilmoitettavien tietojen laadun parantamiseksi ja niiden vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on aiheellista yhdenmukaistaa määritysmenetelmät, joita toiminnanharjoittajien on käytettävä ilmoittaessaan tietoja päästöistä, jätteiden tai jätevesien siirroista laitosalueen ulkopuolelle taikka resurssien käytöstä. Toiminnanharjoittajia olisi sen vuoksi vaadittava käyttämään ensisijaisesti tarkinta määritysmenetelmää eli mittausta ja, jos se ei ole mahdollista, laskentaa ja viimeisenä keinona estimointia.
(19)Koska kotieläintuotannon ja vesiviljelylaitosten toiminnanharjoittajilla ei välttämättä ole tarvittavia resursseja, jotta ne voisivat määrittää tarkasti tarkoituksellisista toiminnoista aiheutuvat epäpuhtauksien päästönsä, jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus määrittää nämä päästöt niiden puolesta.
(20)Jotta voidaan varmistaa tässä asetuksessa vahvistettujen jäsenvaltioiden ilmoituksia koskevien säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa ilmoitettavien tietojen tyyppi ja muoto sekä ilmoittamisen määräajat. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(21)Koska ympäristötiedon nopea saatavuus on tärkeää unionin kansalaisille, on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot ja komissio asettavat tiedot julkisesti saataville niin nopeasti kuin se on teknisesti mahdollista. Vaikka ilmoittamisen tarkka määräaika on vahvistettava täytäntöönpanosäädöksellä, sen olisi siksi oltava viimeistään 11 kuukautta ilmoitusvuoden päättymisestä lukien.
(22)Portaalin olisi tarvittaessa myös helpotettava hajakuormituslähteistä aiheutuvia päästöjä koskevien tietojen saatavuutta, jotta päätöksentekijät voisivat paremmin suhteuttaa nämä päästöt laajempaan yhteyteen ja valita tehokkaimman ratkaisun pilaantumisen vähentämiseksi.
(23)Jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen olisi oltava korkealaatuisia erityisesti siltä osin kuin on kyse niiden tarkkuudesta, täydellisyydestä, johdonmukaisuudesta ja luotettavuudesta. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi arvioitava toiminnanharjoittajien ilmoittamien tietojen laatua.
(24)Jäsenvaltioiden ilmoittamien ympäristötietojen julkista saatavuutta ei pitäisi rajoittaa, ja tästä säännöstä saisi tapauksen mukaan poiketa ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti.
(25)Yleisön osallistuminen portaalin tulevaan kehittämiseen olisi varmistettava antamalla yleisölle mahdollisuuksia esittää päätöksentekomenettelyä koskevia huomautuksia, tietoja, analyysejä ja mielipiteitä hyvissä ajoin ja tehokkaasti.
(26)Portaalin hyödyllisyyden ja vaikutuksen parantamiseksi komission olisi ympäristökeskuksen avustuksella laadittava ohjeet, joilla tuetaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa.
(27)Komission olisi voitava tarkistaa luetteloa teollisuuden ja maatalouden toiminnoista, joihin sovelletaan ilmoitusvaatimuksia. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä I lisäämällä siihen toimintoja, joilla on tai joilla odotetaan olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön, sekä liitteen mukauttamiseksi Kiovan pöytäkirjaan tehtyihin muutoksiin.
(28)Komissiolle olisi myös siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä II ilmoituskynnysten määrittämiseksi, sellaisten epäpuhtauksien lisäämiseksi luetteloon, joihin sovelletaan veden ja ilman laatua ja kemikaaleja koskevan unionin lainsäädännön, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2000/60/EY, 2004/107/EY, 2006/118/EY, 2008/50/EY ja 2008/105/EU, mukaisia erityisiä sääntelytoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon Kiovan pöytäkirjaan tehdyt ilmoitettavia epäpuhtauksia tai niiden ilmoituskynnyksiä koskevat muutokset tai mukauttaa kyseinen liite tieteen ja tekniikan kehitykseen.
(29)Komissiolle olisi myös siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä II ilmoituskynnysten määrittämiseksi, sellaisten epäpuhtauksien lisäämiseksi luetteloon, joihin sovelletaan veden ja ilman laatua ja kemikaaleja koskevan unionin lainsäädännön, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2000/60/EY, 2004/107/EY, 2006/118/EY, 2008/50/EY ja 2008/105/EU, mukaisia erityisiä sääntelytoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon Kiovan pöytäkirjaan tehdyt ilmoitettavia epäpuhtauksia tai niiden ilmoituskynnyksiä koskevat muutokset tai mukauttaa kyseinen liite tieteen ja tekniikan kehitykseen.
(30)Delegoituja säädöksiä annettaessa on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(31)Tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi vahvistettava sen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön.
(32)Koska asetusta (EY) N:o 166/2006 on muutettava merkittävästi, se olisi oikeusvarmuuden, selkeyden ja avoimuuden vuoksi kumottava ja korvattava tällä asetuksella.
(33)Asetuksen tavoitetta, joka on parantaa yleisön mahdollisuuksia saada ympäristöä koskevia tietoja ottamalla käyttöön yhdennetty ja yhdenmukainen unioninlaajuinen sähköinen tietokanta, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistaminen edellyttää laajaa yhdenmukaistamista, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Sanotussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.
(34)Tässä asetuksessa vahvistettuja ilmoitusvaatimuksia olisi sovellettava ilmoitusvuodesta 2025 alkaen, jotta jäsenvaltioilla ja asianomaisilla toiminnanharjoittajilla olisi riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.
(35)Tietojen jatkuvuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi asetusta (EY) N:o 166/2006 olisi edelleen sovellettava ilmoitusvuoden 2024 osalta.
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella pannaan täytäntöön epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehty pöytäkirja, jäljempänä ’Kiovan pöytäkirja’, vahvistamalla teollisuuslaitoksia koskevien ympäristötietojen keruuta ja ilmoittamista koskevat säännöt sekä perustetaan unionin tasolla teollisuuspäästöportaali, jäljempänä ’portaali’, sähköisenä tietokantana, joka tarjoaa pääsyn tällaisiin tietoihin.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1)’laitoksella’ kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa suoritetaan yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintoa sekä mitä tahansa niihin suoranaisesti liittyvää toimintoa, joka on teknisesti sidoksissa kyseisellä paikalla suoritettaviin toimintoihin ja joka mahdollisesti vaikuttaa päästöihin ja pilaantumiseen;
2) ’paikalla’ laitoksen maantieteellistä sijaintia;
3)’yleisöllä’ direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä yleisöä;
4)’päästöillä’ epäpuhtauksien joutumista ympäristöön ihmisen tarkoituksellisen tai tahattoman, tavanomaisen tai poikkeuksellisen toiminnan seurauksena, mukaan lukien vuoto, erittyminen, purkautuminen, injektointi, loppukäsittely tai mereen laskeminen, tai sellaisten viemärijärjestelmien kautta, joissa jätevettä ei loppukäsitellä;
5)’epäpuhtaudella’ ainetta tai aineiden ryhmää, joka voi ominaisuuksiensa ja ympäristöön joutumisensa vuoksi olla haitallinen ympäristölle tai ihmisten terveydelle;
6)’aineella’ direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä ainetta;
7)’toiminnanharjoittajalla’ direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä toiminnanharjoittajaa;
8)’siirrolla laitosalueen ulkopuolelle’ hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen ja jätevedenkäsittelyyn tarkoitetussa jätevedessä olevien epäpuhtauksien liikkumista laitoksen rajojen yli;
9)’jätteellä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä jätettä;
10)’jätevedellä’ direktiivin 91/271/ETY 2 artiklan 1–3 alakohdassa määriteltyä yhdyskuntajätevettä, talousjätevettä ja teollisuusjätevettä sekä muuta käytettyä vettä, joka kuuluu sisältämiensä aineiden tai esineiden perusteella unionin sääntelyn piiriin;
11)’hajakuormituslähteillä’ useita pieniä tai hajanaisia lähteitä, joista epäpuhtauksia voi päästä maahan, ilmaan tai veteen ja joiden yhteisvaikutus näihin ympäristön osa-alueisiin voi olla merkittävä ja joiden osalta on epäkäytännöllistä koota ilmoituksia kustakin yksittäisestä lähteestä;
12)’toimivaltaisella viranomaisella’ yhtä tai useampaa kansallista viranomaista tai muuta toimivaltaista elintä, jonka jäsenvaltio on nimennyt;
13)’vaarallisella jätteellä’ direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä vaarallista jätettä;
14)’hyödyntämisellä’ kaikkia direktiivin 2008/98/EY liitteessä II tarkoitettuja toimia;
15)’loppukäsittelyllä’ kaikkia direktiivin 2008/98/EY liitteessä I tarkoitettuja toimia;
16)’ilmoitusvuodella’ kalenterivuotta, jonka osalta tiedot on koottava.
3 artikla
Portaalin sisältö
1.Portaalin on sisällettävä seuraavat tiedot:
a)tietoja 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista epäpuhtauksien päästöistä;
b)tietoja 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista jätteiden siirroista ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista jätevedessä olevien epäpuhtauksien siirroista laitosalueen ulkopuolelle;
c)tietoja 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta vesivarojen, energian ja raaka-aineiden käytöstä;
d)5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja taustatietoja;
e)tietoja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista hajakuormituslähteistä aiheutuvista epäpuhtauksien päästöistä, jos tällaisia tietoja on saatavilla.
2.Portaalissa on oltava linkit vähintään seuraaviin:
a)jäsenvaltioiden Kiovan pöytäkirjan mukaisesti perustamat kansalliset epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevat rekisterit;
b)muut olemassa olevat jäsenvaltioiden tai unionin tasolla perustetut julkisesti saatavilla olevat rekisterit, tietokannat tai verkkosivustot, jotka tarjoavat pääsyn ilmastonmuutosta, ilman, veden ja maaperän suojelua sekä jätehuoltoa koskevassa unionin lainsäädännössä säädettyihin ilmoitusvaatimuksiin.
4 artikla
Portaalin suunnittelu ja rakenne
1.Komissio asettaa portaalin julkisesti saataville, ja tiedot esitetään sekä kootussa että eritellyssä muodossa siten, että tietoja voidaan hakea seuraavien mukaan:
a)laitos, mukaan lukien mahdollisesti sen emoyhtiö, ja sen maantieteellinen sijainti, mukaan lukien vesistöalue;
b)toiminto;
c)pilaantuminen jäsenvaltion tai unionin tasolla;
d)epäpuhtaus, jäte tai resurssi tapauksen mukaan;
e)ympäristön osa-alueet (ilma, vesi, maaperä), joihin epäpuhtautta päästetään;
f)jätteiden siirrot laitosalueen ulkopuolelle ja tarvittaessa niiden määränpää;
g)jätevesissä olevien epäpuhtauksien siirrot laitosalueen ulkopuolelle;
h)hajakuormituslähteet;
i)laitoksen omistaja tai toiminnanharjoittaja.
2.Portaali on suunniteltava sellaiseksi, että se on mahdollisimman helposti yleisön käytettävissä siten, että tiedot ovat normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa jatkuvasti ja helposti saatavissa internetin kautta. Portaalin suunnittelussa on otettava huomioon sen mahdollinen tuleva laajentaminen, ja portaaliin on sisällytettävä kaikkien edellisten ilmoitusvuosien tiedot vähintään kymmenen edellisen ilmoitusvuoden osalta.
5 artikla
Toiminnanharjoittajien ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille
1.Kunkin sellaisen laitoksen toiminnanharjoittajan, jossa harjoitetaan yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintoa siten, että samassa liitteessä määritetyt sovellettavat kapasiteettikynnykset ylittyvät, on ilmoitettava vuosittain oman maansa toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot, jos nämä tiedot eivät jo ole toimivaltaisen viranomaisen saatavilla:
a)sellaiset liitteessä II mainittujen epäpuhtauksien päästöt ilmaan, veteen ja maaperään, joiden osalta liitteessä II määritetty sovellettava kynnysarvo ylittyy;
b)sellaiset vaarallisen jätteen siirrot laitosalueen ulkopuolelle, joiden määrä on yli 2 tonnia vuodessa, tai sellaiset muun kun vaarallisen jätteen siirrot laitoksen ulkopuolelle, joiden määrä on yli 2 000 tonnia vuodessa, hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimien, lukuun ottamatta direktiivin 2008/98/EY liitteessä I mainittuja maaperäkäsittelyyn ja syväinjektointiin liittyviä loppukäsittelytoimia, osalta siten, että tiedot merkitään R- tai D-kirjaimella sen mukaan, onko jäte tarkoitettu hyödynnettäväksi (R) vai loppukäsiteltäväksi (D), ja vaarallisen jätteen rajat ylittävien siirtojen tapauksessa ilmoitetaan jätteen hyödyntäjän tai loppukäsittelijän nimi ja osoite sekä varsinainen hyödyntämis- tai loppukäsittelypaikka. Ainoastaan sen laitoksen toiminnanharjoittajan, josta jäte on peräisin, tulisi ilmoittaa päästöinä maaperään sellaisen jätteen siirrot laitosalueen ulkopuolelle, johon sovelletaan maaperäkäsittelyyn ja syväinjektointiin liittyviä loppukäsittelytoimia;
c)sellaiset liitteessä II mainittujen jätevedenkäsittelyyn tarkoitetussa jätevedessä olevien epäpuhtauksien siirrot laitosalueen ulkopuolelle, joiden osalta liitteen II sarakkeessa 1b määritetty kynnysarvo ylittyy;
d)veden, energian ja raaka-aineiden käyttö;
e)tiedot, jotka mahdollistavat a–d alakohdan mukaisesti ilmoitettujen tietojen suhteuttamisen asiayhteyteen, mukaan lukien tuotantomäärä, työntekijöiden lukumäärä, käyttötuntien määrä ja tiedot onnettomuuksista, jotka ovat johtaneet päästöihin;
f)tiedot siitä, kuuluuko laitos myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY, direktiivin 91/271/ETY, direktiivin 2010/75/EU, direktiivin 2012/18/EU, direktiivin (EU) 2015/2193 tai muun unionin ympäristölainsäädännön soveltamisalaan, 6 artiklassa tarkoitetussa muodossa.
2.Jos 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut päästöt tai 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut epäpuhtauksien siirrot laitosalueen ulkopuolelle eivät ylitä liitteessä II määritettyjä sovellettavia kynnysarvoja tai jos jätteen siirrot laitosalueen ulkopuolelle eivät ylitä 1 kohdan b alakohdassa säädettyjä kynnyksiä, kyseisen laitoksen toiminnanharjoittajan on vahvistettava ilmoituksessaan, että päästöt tai siirrot laitosalueen ulkopuolelle alittavat kyseiset arvot tai kynnykset.
3.Toiminnanharjoittajan on hankittava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot mittausten avulla. Jos mittausta ei ole mahdollista suorittaa, toiminnanharjoittajan tulee käyttää laskentaa. Jos ei ole mahdollista suorittaa mittausta eikä laskentaa, toiminnanharjoittaja voi muodostaa tiedot estimoinnin avulla.
4.Toiminnanharjoittajan on täsmennettävä ilmoituksessaan käytetyt tietojen hankintamenetelmät. Jos tiedot on hankittu mittaamalla, on ilmoitettava käytetty analyyttinen menetelmä. Jos tiedot on saatu laskemalla, on ilmoitettava käytetty laskentamenetelmä.
5.Toiminnanharjoittajan on 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta laatiessaan käytettävä parhaita saatavilla olevia tietoja, joihin voi sisältyä seurantatietoja, päästökertoimia, ainetaselaskelmia, epäsuoraa seurantaa tai muita laskelmia, teknisiä päätelmiä ja muita menetelmiä 8 artiklan 1 kohdan ja kansainvälisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti, aina kun sellaisia on saatavilla.
6.Liitteessä II tarkoitettuihin 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettuihin päästöihin on sisällytettävä kaikki kaikista laitoksen paikalla sijaitsevista liitteeseen I sisältyvistä lähteistä aiheutuvat päästöt.
7.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä tiedot päästöistä ja siirroista, jotka ilmoitetaan yhteensä kaikista tarkoituksellisista, tahattomista, tavanomaisista ja poikkeuksellisista toiminnoista. Näitä tietoja toimittaessaan toiminnanharjoittajien on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan myös tahattomia päästöjä koskevat tiedot.
8.Kunkin laitoksen toiminnanharjoittajan on koottava asianmukaisin väliajoin tiedot, jotka tarvitaan niiden laitoksen päästöjen ja laitosalueen ulkopuolelle tapahtuvien siirtojen määrittämiseksi, joihin sovelletaan 1 kohdassa säädettyjä ilmoitusvaatimuksia.
9.Kunkin asianomaisen laitoksen toiminnanharjoittajan on pidettävä oman maansa toimivaltaisen viranomaisen saatavilla sellaiset tiedot, joista ilmoitetut tiedot on saatu, viiden vuoden ajan kyseisen ilmoitusvuoden päättymisestä lukien. Säilytettävien tietojen yhteydessä on myös selostettava menetelmät, joita on käytetty tietojen kokoamiseksi.
10.Jäsenvaltiot voivat halutessaan määrittää itse 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tarkoituksellisesta toiminnasta aiheutuvat päästöt liitteessä I lueteltujen toimintojen nro 2 ja nro 7 piiriin kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajien puolesta. Näissä tapauksissa 1–9 kohtaa ei sovelleta kyseisiin toiminnanharjoittajiin tällaisten päästöjen osalta.
11.Jäsenvaltioiden on 6 artiklassa säädetyt vaatimukset huomioiden vahvistettava päivämäärä, johon mennessä toiminnanharjoittajien on toimitettava tässä artiklassa tarkoitetut tiedot toimivaltaiselle viranomaiselleen.
6 artikla
Jäsenvaltioiden ilmoitukset komissiolle
1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain sähköisesti ilmoitus, joka sisältää kaikki 5 artiklassa tarkoitetut tiedot, sellaisessa muodossa ja sellaiseen päivämäärään mennessä, jotka komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ilmoittamisen määräajan on joka tapauksessa oltava viimeistään 11 kuukauden kuluttua ilmoitusvuoden päättymisestä lukien.
2.Komission yksiköt, joita avustaa Euroopan ympäristökeskus, jäljempänä ’ympäristökeskus’, tallentavat jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot portaaliin kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet ilmoituksensa 1 kohdan mukaisesti.
7 artikla
Tiedot hajakuormituslähteistä aiheutuvista epäpuhtauksien päästöistä
1.Komissio, jota avustaa ympäristökeskus, sisällyttää portaaliin tiedot hajakuormituslähteistä aiheutuvista epäpuhtauksien päästöistä, jos nämä tiedot ovat olemassa ja jäsenvaltiot ovat ne jo ilmoittaneet.
2.Portaalin tiedot on asetettava saataville siten, että käyttäjät voivat hakea ja yksilöidä tietoja hajakuormituslähteistä aiheutuvista epäpuhtauksien päästöistä riittävällä maantieteellisellä tarkkuudella jaoteltuina ja että tietojen yhteydessä selostetaan menetelmät, joiden avulla tiedot on saatu.
3.Siirretään komissiolle valta antaa 15 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta aloittamalla tietojen ilmoittaminen yhdestä tai useammasta hajakuormituslähteestä aiheutuvien merkityksellisten epäpuhtauksien päästöistä, tarvittaessa kansainvälisesti hyväksyttyjä menettelyjä käyttäen, jos komissio toteaa, ettei hajakuormituslähteistä aiheutuvista päästöistä ole olemassa tietoja.
8 artikla
Laadunvarmistus ja ‑arviointi
1.Sellaisten laitosten toiminnanharjoittajien, joita koskevat 5 artiklassa säädetyt ilmoitusvaatimukset, on varmistettava ilmoittamiensa tietojen laatu.
2.Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava 1 kohdassa tarkoitettujen laitosten toiminnanharjoittajien antamien tietojen laatu etenkin siltä osin, kun on kyse niiden tarkkuudesta, täydellisyydestä, johdonmukaisuudesta ja luotettavuudesta.
9 artikla
Tietojen saatavuus
1.Komissio, jota avustaa ympäristökeskus, asettaa portaalin sisältämät tiedot julkisesti saataville maksutta internetissä kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltiot ovat toimittaneet ilmoituksensa 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2.Jos portaalissa olevat tiedot eivät ole helposti yleisön saatavilla internetissä, asianomaisen jäsenvaltion ja komission on mahdollistettava portaalin sähköinen käyttö julkisissa tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy.
3.Kunkin jäsenvaltion on asetettava julkisesti saataville 5 artiklan ja, mikäli ne ovat saatavilla, 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tietonsa jatkuvasti ja maksutta ja rajoittamatta pääsyä ainoastaan rekisteröidyille käyttäjille.
10 artikla
Luottamuksellisuus
Jos jäsenvaltio pitää tietoja luottamuksellisina direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa asianomaista ilmoitusvuotta koskevassa ilmoituksessa on mainittava erikseen kunkin laitoksen osalta, millaisia tietoja ei saa julkistaa, ja ilmoitettava syyt tälle.
11 artikla
Yleisön osallistuminen
1.Komissio tarjoaa yleisölle mahdollisuuden osallistua hyvissä ajoin ja tehokkaasti portaalin tulevaan kehittämiseen, mukaan lukien toimintaedellytysten parantaminen ja tämän asetuksen muutosten valmistelu.
2.Yleisöllä on oltava mahdollisuus esittää huomautuksia, tietoja, analyysejä ja mielipiteitä kohtuullisessa määräajassa.
3.Komissio ottaa tällaisen yleisön panoksen asianmukaisesti huomioon ja tiedottaa yleisölle sen osallistumisen tuloksista.
12 artikla
Ohjeet
Komissio, jota avustaa ympäristökeskus, laatii tämän asetuksen täytäntöönpanoa tukevat ohjeet, joissa käsitellään vähintään seuraavia seikkoja:
a)ilmoitusmenettelyt;
b)ilmoitettavat tiedot;
c)laadunvarmistus ja ‑arviointi;
d)luottamuksellisten tietojen osalta salassa pidettävien tietojen tyypin ja salassapidon syiden ilmoittaminen;
e)viittaukset kansainvälisesti hyväksyttyihin päästöjen määritys-, analyysi- ja näytteenottomenetelmiin;
f)emoyhtiöiden ilmoittaminen.
13 artikla
Tietoisuuden lisääminen
Jäsenvaltiot ja komissio edistävät yleisön tietoisuutta portaalista sekä portaalissa olevien tietojen ymmärtämistä ja käyttöä.
14 artikla
Liitteiden muuttaminen
1.Komissiolle siirretään valta antaa 15 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi yhtä tai useampaa seuraavaa tarkoitusta varten:
a)sellaisten teollisuuden tai maatalouden toimintojen lisääminen, joilla on tai joilla odotetaan olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön epäpuhtauksien päästöjen, jätteiden tai jätevesien siirtojen taikka resurssien käytön seurauksena; päästöt tai siirrot, jotka ylittävät 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja liitteessä II vahvistetut ilmoituskynnykset, ovat ensisijainen tekijä, jota tarkastellaan määritettäessä vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön;
b)liitteen saattaminen yhdenmukaiseksi Kiovan pöytäkirjan kanssa sen jälkeen, kun pöytäkirjan liitteisiin on hyväksytty muutoksia.
2.Komissiolle siirretään valta antaa 15 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen II muuttamiseksi yhtä tai useampaa seuraavaa tarkoitusta varten:
a)liitteen mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen;
b)sellaisten epäpuhtauksien lisääminen, joiden päästöillä ilmaan, veteen ja maaperään on tai voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveyteen, mukaan lukien ne, joita aiheutuu tämän asetuksen liitteessä I tarkoitetuista toiminnoista, ja jotka täyttävät jonkin seuraavista edellytyksistä:
i)
aine on nimetty erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XIV;
ii) aine on nimetty prioriteettiaineeksi direktiivin 2000/60/EY tai 2008/105/EY mukaisesti;
iii) aine sisältyy direktiivin 2006/118/EY tai 2008/105/EY mukaisesti laadittuun tarkkailtavien aineiden luetteloon;
iv) aineeseen sovelletaan direktiivin 2008/50/EY, 2004/107/EY tai 2006/118/EY mukaisia raja-arvoja tai muita rajoituksia;
c)päästöjen kynnysarvojen asettaminen tai ajan tasalle saattaminen, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jonka mukaan olisi otettava talteen vähintään 90 prosenttia liitteen I mukaisista toiminnoista aiheutuvista epäpuhtauksien päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään, mukaan lukien nollarajan asettaminen aineille, jotka aiheuttavat erityisen suuren vaaran ympäristölle tai ihmisten terveydelle;
d)liitteen saattaminen yhdenmukaiseksi Kiovan pöytäkirjan kanssa sen jälkeen, kun pöytäkirjan liitteisiin on hyväksytty muutoksia.
15 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto lisää päivämäärän = tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 7 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.Ennen kuin komissio antaa delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.Edellä olevan 7 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
16 artikla
Komiteamenettely
1.Komissiota avustaa komitea.
2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
17 artikla
Seuraamukset ja vaatimusten noudattamisen varmistamistoimenpiteet
1.Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen nojalla annettujen kansallisten toimenpiteiden rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle viipymättä, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin seuraamuksiin on sisällyttävä sakot, jotka ovat oikeassa suhteessa rikkomiseen syyllistyneen oikeushenkilön liikevaihtoon tai luonnollisen henkilön tuloihin. Sakkojen laskennassa varmistetaan, että ne tosiasiallisesti poistavat rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisesta saaman taloudellisen hyödyn. Toistuvien rikkomisten tapauksessa sakkojen tasoa korotetaan asteittain.
3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuissa seuraamuksissa otetaan soveltuvin osin huomioon seuraavat seikat:
a)rikkomisen luonne, vakavuus ja laajuus;
b)rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;
c)väestö tai ympäristö, johon rikkominen vaikuttaa, ottaen huomioon myös rikkomisen vaikutus ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamista koskevaan tavoitteeseen.
4.Jäsenvaltioiden on toteutettava vaatimusten noudattamisen varmistamistoimenpiteitä 1 kohdassa tarkoitettujen rikkomusten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi.
18 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 166/2006 1 päivästä tammikuuta 2026.
Viittauksia kumottuun asetukseen (EY) N:o 166/2006 pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
19 artikla
Siirtymäsäännökset
Sen estämättä, mitä 18 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, asetusta (EY) N:o 166/2006 sovelletaan edelleen vuotta 2024 koskevien tietojen ilmoittamiseen.
20 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta ja teollisuuspäästöportaalin perustamisesta
Toimintalohko(t)
Toimintalohko: 09 Ympäristö ja ilmastonmuutos
Ehdotus liittyy
◻ uuteen toimeen
◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen
⌧ käynnissä olevan toimen jatkamiseen
◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen
Tavoite (Tavoitteet)
Yleistavoite (Yleistavoitteet)
Ehdotuksen tavoite on seuraava:
(1)Saattaa epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri (E-PRTR) ajan tasalle äskettäin päätökseen saatetun vaikutustenarvioinnin tulosten mukaisesti perustamalla teollisuuspäästöportaali (portaali);
(2)Parantaa EU:n mahdollisuuksia saada teollisuuslaitoksia koskevaa ympäristötietoa;
(3)Perustaa portaali teollisuuden päästödirektiiviä ja siihen liittyvää EU:n ympäristölainsäädäntöä tukevaksi välineeksi.
Tämä ehdotus auttaa erityisesti saavuttamaan tavoitteet, jotka on asetettu
·Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa: ”Komissio aikoo tarkastella uudelleen EU:n toimenpiteitä suurten teollisuuslaitosten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen suhteen.”
·saasteettomuustoimintasuunnitelmassa: ”[Teollisuuden päästödirektiivin ja E-PRTR-asetuksen tarkistuksella] pyritään … parantamaan yleisön tiedonsaantia …[sekä] helpottamaan jäsenvaltioiden toteuttamien teollisuuspäästöjen vastaisten toimien vertailua.”
Ehdotus on myös täysin Agenda 2030:n mukainen erityisesti seuraavien kestävän kehityksen tavoitteiden osalta:
·3.9: Vähentää merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia;
·9.4: Parantaa infrastruktuuria ja tehdä jälkiasennuksia ympäristökestävyyden lisäämiseksi parantamalla resurssitehokkuutta ja ottamalla käyttöön puhtaita ja ympäristöä säästäviä teknologioita ja teollisia prosesseja siten, että kaikki maat toteuttavat toimia omien valmiuksiensa mukaisesti;
·12.4: saavuttaa ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja kaikkien jätteiden hallinta koko niiden elinkaaren aikana, sovittujen kansainvälisten puitteiden mukaisesti, ja vähentää merkittävästi niiden päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään, jotta voidaan minimoida niiden haittavaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön;
·12.5: Vähentää merkittävästi jätteen syntymistä jätteen syntymisen ehkäisemisen, jätteen vähentämisen, kierrättämisen ja uudelleenkäytön avulla;
·12.6: Kannustaa erityisesti suuria ja kansainvälisiä yhtiöitä ottamaan käyttöön kestävät käytännöt ja sisällyttämään kestävää kehitystä koskevat yritysvastuutiedot raportointiinsa;
·12.8: Varmistaa, että ihmiset kaikkialla saavat asianmukaista tietoa ja ovat tietoisia kestävästä kehityksestä ja elämäntavoista sopusoinnussa luonnon kanssa.
(4)Erityistavoite (Erityistavoitteet)
1. Parantaa portaalin tehokkuutta puuttumalla täytäntöönpanoa koskevassa palautteessa mainittuihin puutteisiin, esimerkiksi päivittämällä raportoitavat epäpuhtaudet ja vaatimalla raportointia laitostasolla laitoskokonaisuustason sijasta;
2. Edistää kiertotalouden tavoitteita ja myrkytöntä tuotantoa vaatimalla lisätietoja resurssien kulutuksesta, esimerkiksi energian, veden ja raaka-aineiden käytöstä, ja tekemällä ilmoitettujen aineiden luettelosta dynaamisemman, jotta huomioon voidaan ottaa uusia huolta aiheuttavia aineita;
3. Edistää teollisuuden hiilestä irtautumista keräämällä tarkempia tietoja teollisesta toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä;
4. Laajentaa portaalin alakohtaista soveltamisalaa, jotta voidaan parantaa tietämystä muista merkittävistä teollisista päästöistä/siirroista ja parantaa johdonmukaisuutta asiaan liittyvän lainsäädännön, erityisesti teollisuuden päästödirektiivin ja keskisuuria polttolaitoksia koskevan direktiivin kanssa.
(5)Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
Ehdotetulla asetuksen muutoksella puututaan E-PRTR-asetuksen ja teollisuuden päästödirektiivin arvioinneissa havaittuihin täytäntöönpanon puutteisiin ja autetaan saavuttamaan laajempia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita.
Siirtyminen raportointiin laitostasolla (laitoskokonaisuustason sijasta) palauttaa yhteyden teollisuuden päästödirektiiviin, jolloin teollisuuslaitosten ympäristönsuojelun tasoa voidaan mitata luotettavammin.
Lisätietojen antaminen resurssien kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä auttaa edistämään resurssitehokkaita, kiertotalouteen perustuvia ja hiilettömiä tuotantomenetelmiä tunnistamalla hyvät ja huonot suoriutujat.
Alakohtaisilla laajennuksilla varmistetaan, että portaali antaa tarkemman kuvan merkittävimmistä EU:n teollisen toiminnan päästöistä/siirroista.
Liitteen II epäpuhtauksien luettelon päivittämisellä varmistetaan, että nykyisiin ja tuleviin tietotarpeisiin vastataan tarkemmin.
Kaiken kaikkiaan ehdotukset auttavat varmistamaan, että portaali on jatkossakin kattava ja käyttäjäystävällinen tietokanta EU:n teollisuuslaitosten sijainnista ja suorituskyvystä.
(6)Tulosindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.
Portaalista saadaan tietoa, joka sisältää kaikki laitoskohtaiset epäpuhtauspäästöt, ja se on keskeinen indikaattori, jolla seurataan tarkistetun teollisuuden päästödirektiivin edistymistä ympäristövaikutusten vähentämisessä. Näitä indikaattoreita tuotetaan edelleen vuosittain vertailukelpoisella ja helposti saatavilla olevalla tavalla portaalin kautta, jotka hallinnoi Euroopan ympäristökeskus (EEA).
Epäpuhtauspäästöjä koskevan raportoinnin tarkkuus lisääntyy laitostasolla, minkä ansiosta voidaan seurata tärkeimpiä toimintoja, esimerkiksi sitä, onko ympäristötehokkuus paranemassa tai puutteellista.
Kun raportointiin sisällytetään myös resurssien käyttö, voidaan määritellä uusia materiaalien, veden ja energian käyttöä koskevia indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata resurssitehokkuuden parantumista.
(7)Ehdotuksen/aloitteen perustelut
(8)Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
Tällä rahoitusselvityksellä varmistetaan EEA:n rahoitus, jotta se voi perustaa päivitetyn, laajennetun, käyttäjäystävällisen ja täysin toimintakykyisen teollisuuspäästöportaalin. Tämä portaali korvaa epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin (E-PRTR).
Aikataulu:
- vuoden 2024 ensimmäinen ja toinen neljännes – valmistelutyö: analyyttinen työ lisämoduulien suunnittelemiseksi, jotta portaali vastaisi teollisuuspäästödirektiivin laajennettua soveltamisalaa ja jotta varmistetaan resurssien käyttöä (materiaalit, vesi, energia) koskeva raportointi epäpuhtauspäästöjen lisäksi.
-vuoden 2024 kolmas neljännes – uuden portaalin testausvaihe
- vuoden 2025 ensimmäinen neljännes – päivitetyn portaalin käyttöönotto: tietojen keruu, laadunvarmistus ja julkaiseminen
(9)EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)
Koska raportointivaatimusten asettamisessa ei ole yhteistä EU:n laajuista lähestymistapaa, olisi erittäin vaikeaa vertailla eri jäsenvaltioissa sijaitsevien laitosten ympäristönsuojelun tasoa. Lisäksi EU:n raportointistandardit hyväksytään EU-27:n ulkopuolella, mikä tarkoittaa, että vertailukelpoisia ympäristötietoja on saatavilla myös EFTA-maissa ja EU:n jäsenyyteen valmistautuvissa maissa sijaitsevien laitosten osalta.
Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)
Portaali tarjoaa tietoa kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön ja minimoi samalla kunkin jäsenvaltion tarpeen ottaa käyttöön omia kansallisia menettelyjä. Tämä helpottaa tietojen vertailtavuutta.
Lisäksi jäsenvaltioiden eri toimivaltaiset viranomaiset valvovat usein E-PRTR-asetuksen, teollisuuden päästödirektiivin ja Seveso III -direktiivin nojalla säänneltyjä teollisuuslaitoksia. Portaalissa nämä tiedot kuitenkin yhdistetään yhteen keskitettyyn yhteyspisteeseen. Se luo myös tietoon perustuvia yhteyksiä eri tietokantoihin ja tietolähteisiin, joista saadaan taustatietoa esimerkiksi ilman ja veden laadusta laitosten läheisyydessä. Tämä tarjoaa runsaasti tietoa näihin teollisuuslaitoksiin liittyvistä eri näkökohdista. Nämä tiedot ovat arvokkaita toimivaltaisille viranomaisille, teollisuudelle, kansalaisjärjestöille, suurelle yleisölle ja komissiolle (politiikkojen laatimisessa ja täytäntöönpanon parantamisessa).
(10)Vastaavista toimista saadut kokemukset
Tämä on toinen kerta, kun Euroopan teollisuuspäästökartoitusta on muutettu.
Vuonna 2000 perustettiin Euroopan ensimmäinen päästökartoitus (Euroopan epäpuhtauspäästörekisteri, EPER) vuonna 1996 annetun IPPC-direktiivin (teollisuuden päästödirektiivin edeltäjä) 15 artiklan 3 kohdan välittömänä seurauksena. Kyseinen 15 artiklan 3 kohta kuuluu seuraavasti:
”Komissio julkaisee joka kolmas vuosi jäsenvaltioiden toimittamien aineistojen perusteella luettelon tärkeimmistä päästöistä ja niiden aiheuttajista. Komissio päättää muodosta, jossa tiedot toimitetaan, sekä yksityiskohtaisista tiedoista 19 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
Komissio voi saman menettelyn mukaisesti ehdottaa tarvittavia toimenpiteitä, jotka tähtäävät tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen päästöjä koskevien luetteloiden tietojen vertailtavuuteen ja toisiaan täydentävään luonteeseen suhteessa muihin päästöjä käsitteleviin rekistereihin ja lähteisiin.”
Vuonna 2006 EPER korvattiin epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevalla eurooppalaisella rekisterillä (E-PRTR), jotta EU voisi täyttää tiedon saantia ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen Kiovan pöytäkirjan mukaiset kansainväliset velvoitteensa.
(11)Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
Tämä toimi on johdonmukainen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan perustuvien muiden EU:n politiikkojen ja käynnissä olevien aloitteiden kanssa.
(12)Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Valittu vaihtoehto on, että EEA jatkaa portaalin hallinnointia ja toteuttaa kaikki lisämuutokset ympäristöasioiden pääosaston valvonnassa. Tämä on myönteistä, koska
1) se tuo selkeää lisäarvoa sen varmistamisessa, että koko EU:ssa noudatetaan johdonmukaista lähestymistapaa, joka viedään osaksi pöytäkirjaa, joka on myös muiden maanosien (esim. Etelä-Amerikan, Japanin ja OECD:n) käyttämä maailmanlaajuinen vertailuarvo;
2) sillä on ilmeisiä synergioita EEA:n roolin kanssa esimerkiksi ilmanlaatuun ja veden laatuun liittyvien ympäristötietojen hallinnassa.
Muita tutkittuja vaihtoehtoja:
Nojaaminen ainoastaan jäsenvaltioiden kehittämiin PRTR-rekistereihin. Århusin yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan osapuolena EU:n on pantava sitoumuksensa täytäntöön. Koska myös jäsenvaltiot ovat pöytäkirjan osapuolia, kaikki pöytäkirjan sisältämät velvoitteet olisi teoriassa voitu täyttää jäsenvaltioiden kansallisella lainsäädännöllä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan olisi ollut takeita johdonmukaisesta soveltamisesta koko EU:ssa, koska pöytäkirja sisältää vaihtoehtoja joidenkin määräysten täytäntöönpanemiseksi. Esimerkiksi sen soveltamisalaan kuuluvat toiminnot voidaan määritellä joko kapasiteettia tai työntekijöitä koskevien kynnysarvojen perusteella. Portaalin luominen minimoi kunkin jäsenvaltion tarpeen luoda omat kansalliset prosessinsa ja helpottaa tietojen vertailtavuutta.
(13)Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
◻ kesto on rajattu
◻
Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV
◻
Rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV.
⌧ kestoa ei ole rajattu
Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2022 ja päättyy vuonna 2025, minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
(14)Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
◻
toimeenpanovirastoja
◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
☒ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
☒ 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille
◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut
◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut
◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
(15)HALLINNOINTI
(16)Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
EU:n erillisvirastoille myöntämiin tukiin sovelletaan vakiomuotoisia seuranta- ja raportointisääntöjä.
(17)Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
(18)Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
EU:n erillisvirastoille myöntämiin tukiin sovelletaan vakiomuotoisia seuranta- ja raportointisääntöjä.
(19)Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
(20)Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
(21)Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta
EU:n erillisvirastoille myöntämiin tukiin sovelletaan vakiojärjestelyjä
(22) EHDOTUKSEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
(23)Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta
|
kolmansilta mailta
|
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
3
|
09.10.02 Euroopan ympäristökeskus (EEA)
|
JM
|
KYLLÄ
|
KYLLÄ
|
EI
|
EI
|
(24)Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
(25)Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
◻
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
⌧
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Numero
|
Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Virasto: EEA
|
|
|
Vuosi
2024
|
Vuosi
2025
|
Vuosi
2026
|
Vuosi
2027
|
YHTEENSÄ
|
Osasto 1: Henkilöstömenot
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
0,430
|
0,438
|
0,447
|
0,456
|
1,772
|
|
Maksut
|
(2a)
|
0,430
|
0,438
|
0,447
|
0,456
|
1,772
|
Osasto 2: Hallintomenot
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
0,050
|
0,050
|
0,020
|
0,020
|
0,140
|
|
Maksut
|
(2a)
|
0,050
|
0,050
|
0,020
|
0,020
|
0,140
|
Osasto 3: Toimintamenot
|
Sitoumukset
|
(1b)
|
0,170
|
0,070
|
0,030
|
0,030
|
0,300
|
|
Maksut
|
(2b)
|
0,170
|
0,070
|
0,030
|
0,030
|
0,300
|
EEA:n määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=1a+1b +3
|
0,650
|
0,558
|
0,497
|
0,506
|
2,212
|
|
Maksut
|
=2a+2b
+3
|
0,650
|
0,558
|
0,497
|
0,506
|
2,212
|
|
|
|
2024
|
2025
|
2026
|
2027
|
Yhteensä
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=4+ 6
|
0,650
|
0,558
|
0,497
|
0,506
|
2,212
|
|
Maksut
|
=5+ 6
|
0,650
|
0,558
|
0,497
|
0,506
|
2,212
|
Perustelut edellä mainituille kustannuksille:
EEA:n kustannuksiin sisältyvät kustannukset, jotka aiheutuvat kahdesta uudesta kokoaikavastaavasta. Nämä henkilöt perustavat tietoteknisen infrastruktuurin uusien tietokenttien (resurssien käyttö ja uudet epäpuhtaudet) keräämiseksi, muuttavat ja laajentavat XML-skeemaa siten, että raportointi on mahdollista laitostasolla ja hiljattain kerättyjen maatalouden ja teollisuuden toimintoja koskevien tietojen osalta, päivittävät raportoijille tarkoitetun käsikirjan, jotta voidaan varmistaa toiminnanharjoittajien/jäsenvaltioiden toimittamien tietojen johdonmukaisuus, järjestävät jäsenvaltioiden raportoijille koulutustilaisuuksia näiden uusien vaatimusten esittelemiseksi sekä hallinnoivat raportointia ja siihen liittyvää tiedonkulkua.
Tietotekniikkainfrastruktuurin kehittämiskustannukset pienenevät kolmantena vuonna, sillä ainoastaan tietotekniikkainfrastruktuurin ylläpitokustannukset jäävät jäljelle. On oletettavaa, että EEA tarvitsee kahden ensimmäisen vuoden aikana enemmän taloudellisia resursseja nykyisten välineiden uudistamiseen säädösehdotuksen seurauksena.
EEA:n kustannuksissa oletetaan 2 prosentin inflaatiokorotus ja korjauskerroin Tanskalle maksettaviin korvauksiin 1. heinäkuuta 2021 alkaen –1,342. Tämä on oletettu muuttumattomaksi seuraavina vuosina.
Tarvittava EU:n rahoitusosuuden lisäys EEA:lle kompensoidaan vähentämällä vastaavasti Life-ohjelman määrärahoja (budjettikohta 09.0202 – Kiertotalous ja elämänlaatu).
(26)Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset
Ei sovelleta
(27)Arvioidut vaikutukset Euroopan ympäristökeskuksen resursseihin
◻
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
⌧
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
2024
|
Vuosi
2025
|
Vuosi
2026
|
Vuosi
2027
|
YHTEENSÄ
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)
|
0,430
|
0,438
|
0,447
|
0,456
|
1,772
|
YHTEENSÄ
|
0,430
|
0,438
|
0,447
|
0,456
|
1,772
|
Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna):
|
Vuosi
2024
|
Vuosi
2025
|
Vuosi
2026
|
Vuosi
2027
|
YHTEENSÄ
|
Väliaikaiset toimihenkilöt (AD-palkkaluokka)
|
2
|
2
|
2
|
2
|
2/vuosi
|
YHTEENSÄ
|
2
|
2
|
2
|
2
|
2/vuosi
|
EEA:n henkilöstö perustaa tietoteknisen infrastruktuurin, jota tarvitaan ehdotettujen tarkistusten toteuttamiseksi ja sen jälkeen raportoinnin ja siihen liittyvän tiedonkulun hallinnoimiseksi. Nämä tietotekniset parannukset liittyvät raportointivirran fyysiseen kapasiteettiin (eli raporttien määrään ja luonteeseen) ja tukijärjestelmiin (ohjaus, koulutus jne.), joilla varmistetaan, että teollisuuden toimijat ja jäsenvaltiot soveltavat niitä johdonmukaisesti.
(28)Henkilöstöresurssien arvioitu tarve komissiossa
Ei sovelleta
(29)Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
·Ehdotus/aloite
⌧
voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.
◻
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.
◻
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
(30)Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
·Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
(31)Arvioidut vaikutukset tuloihin
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.