52020PC0220

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.6.2020

COM(2020) 220 final

2020/0097(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

·Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ehdotuksen tarkoituksena on tehdä joitakin kohdennettuja muutoksia unionin pelastuspalvelumekanismista, jäljempänä ’unionin mekanismi’, annettuun päätökseen N:o 1313/2013/EU, jäljempänä ’päätös’, jonka nojalla Euroopan unioni tukee, koordinoi ja täydentää jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelun alalla. Tarkoituksena on luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen sekä avustustoimet unionissa ja sen ulkopuolella. Ehdotus pohjautuu solidaarisuuden ja vastuunjaon periaatteisiin, ja sen yleistavoitteena on varmistaa, että unioni voi tarjota kansalaisilleen Euroopassa ja sen ulkopuolella aiempaa parempaa kriisi- ja hätäapua.

Tässä ehdotuksessa on otettu huomioon edistys, jota Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat saaneet aikaan käsitellessään komission ehdotusta COM(2019) 125 final 1 ja neuvotellessaan siitä.

Unionin mekanismi on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, jonka avulla voidaan saada käyttöön ja koordinoida osallistujamaiden toimittamaa apua kriiseissä unionin sisällä ja ulkopuolella. Se on konkreettinen osoitus solidaarisuudesta Euroopassa. Vastaavasti unioni aikoo helpottaa tilapäisesti hätätilanteen tukivälineen puitteissa potilaiden ja lääkintähenkilöstön siirtoa jäsenvaltioiden välillä. Tämä on olennainen panos, jolla saadaan aikaan konkreettista hyötyä, ottaen huomioon toimien rajatylittävä ulottuvuus. Covid-19-pandemia on kuitenkin osoittanut, että Euroopan unionin on valmistauduttava paremmin tulevaisuuden suuren mittaluokan hätätilanteisiin, ja samalla se on osoittanut nykyisen kehyksen rajoitukset. Koska yhteiskuntamme ovat samassa hätätilanteessa ja toisiinsa kytköksissä, niiden on vaikea auttaa toisiaan, mikä on osoittanut, että unionin tason toimia on tehostettava, kuten myös Eurooppa-neuvoston 26. maaliskuuta 2020 antamassa yhteisessä julkilausumassa kehotettiin.

Unionin mekanismi on tällä hetkellä täysin riippuvainen jäsenvaltioiden resursseista. Kuten viime kuukausien aikana on käynyt ilmi, tällä eurooppalaisen keskinäisen yhteisvastuullisuuden järjestelmällä on taipumus pettää, jos sama hätätilanne vaikuttaa samanaikaisesti kaikkiin tai useimpiin jäsenvaltioihin, minkä vuoksi ne ovat kyvyttömiä tarjoamaan toisilleen apua. Tällaisissa suuren mittaluokan ja vaikutuksiltaan merkittävissä hätätilanteissa unioni ei tällä hetkellä pysty toimimaan riittävän tehokkaasti näiden kriittisten puutteiden korjaamiseksi. Unionin kaikkien toimien tehokkuuden varmistaminen suuren mittaluokan hätätilanteissa edellyttää, että unioni voi toimia unionin tasolla joustavammin ja itsenäisemmin tilanteissa, joissa äärirajoillaan toimivat jäsenvaltiot eivät kykene siihen.

Komissio ehdottaa, että EU:n koko talousarvio valjastettaisiin investointien mobilisoimiseksi ja rahoitustuen käyttämistä etupainotteisesti elpymisen ratkaisevan tärkeinä ensimmäisinä vuosina. Näiden ehdotusten perustana ovat seuraavat:

• hätätilanteen Euroopan unionin elpymisväline poikkeuksellisena toimenpiteenä, joka perustuu SEUT-sopimuksen 122 artiklaan ja jonka rahoitus perustuu omia varoja koskevaan päätösehdotukseen sisältyvään valtuutukseen. Näillä varoilla voidaan toteuttaa nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä elinkeinojen turvaamiseksi, ennaltaehkäisevien toimien lisäämiseksi sekä selviytymiskyvyn ja elpymisen vahvistamiseksi vastauksena kriisiin;

• lujitettu monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027.

Tätä taustaa vasten komissio ehdottaa, että tarkistetaan kohdennetusti unionin mekanismia koskevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan puuttua unionin mekanismin tämän hetken tärkeimpiin haasteisiin. Muutosten ansiosta unionin mekanismi voi toimia tehokkaammin ja tuloksellisemmin ja sen avulla voidaan korjata puutteita ja pelastaa ihmishenkiä. Konkreettisesti tässä ehdotuksessa esitettävillä muutoksilla on tarkoitus saavuttaa seuraavat tavoitteet:

a)vahvistetaan eri alat kattavaa ja yhteiskunnallista varautumista koskevaa lähestymistapaa ylikansallisten katastrofiriskien hallintaan, mukaan lukien perus- ja suunnitteluelementtien käyttöönotto Euroopan tasolla, ottaen huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa katastrofiriskiin;

b)varmistetaan, että komissio voi hankkia suoraan riittävän rescEU:n valmiuksien turvaverkon;

c)annetaan komissiolle logistiset valmiudet tarjota monikäyttöistä lentoliikennettä hätätilanteissa ja varmistetaan avun nopea kuljetus ja toimittaminen perille;

d)suunnitellaan joustavampi järjestelmä laajamittaisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi;

e)tehostetaan EU:n hätäavun koordinointikeskuksen operatiivista koordinointi- ja seurantatehtävää, mikä tukee EU:n nopeaa ja tehokasta reagointia monenlaisiin kriiseihin unionissa ja sen ulkopuolella, täydentäen nykyisiä kriisinhallintamekanismeja ja noudattaen voimassa olevia toimielinten välisiä järjestelyjä;

f)mahdollistetaan valmiuteen unionin tasolla tehtävät lisäinvestoinnit ja yksinkertaistetaan edelleen talousarvion täytäntöönpanoa;

g)mahdollistetaan unionin pelastuspalvelumekanismin yhteydessä elpymis- ja palautumistoimenpiteiden toteuttaminen Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevilla määrärahoilla, joita pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Tehostetun unionin mekanismin avulla unioni ja jäsenvaltiot voisivat valmistautua paremmin ja reagoida nopeasti ja tehokkaasti tuleviin kriiseihin, erityisesti niihin, joiden vaikutukset ovat huomattavia, ottaen huomioon niiden mahdolliset häiriövaikutukset talouksiin ja yhteiskuntiin, kuten covid-19-kriisin aiheuttamassa tilanteessa on selvästi nähty. Pitkällä aikavälillä katastrofien ehkäisy ja niiden vaikutusten minimoiminen paremmalla valmistautumisella on kustannustehokkaampaa kuin reagointi etenkin, kun otetaan huomioon, että ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen lisäävät katastrofiriskiä maailmanlaajuisesti ja myös unionissa.

·Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Euroopalla on velvollisuus osoittaa solidaarisuutta ja tukea apua tarvitsevia. Solidaarisuutta, joka on päätöksen N:o 1313/2013/EU perustana, samoin kuin jaetun vastuun ja vastuuvelvollisuuden periaatteita lujitetaan tässä ehdotuksessa.

Ehdotus perustuu nykyisestä järjestelmästä tähän mennessä saatuihin myönteisiin tuloksiin, ja sen tarkoituksena on korjata järjestelmän puutteet lujittamalla säännöksiä, jotta jäsenvaltioiden toimia tällä alalla voidaan tukea, koordinoida ja täydentää jatkossakin.

·Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Unionin yleisenä tavoitteena on varmistaa, että kaikilla asiaankuuluvilla unionin politiikoilla ja välineillä edistetään sellaisten unionin voimavarojen vahvistamista, jotka liittyvät katastrofiriskien hallintaan, omaksumalla kaikki riskit kattava lähestymistapa, joka kattaa muun muassa katastrofien avustustoimet, katastrofeista toipumisen ja ennaltaehkäisyn. Tarkistettuun unionin mekanismiin sisältyvät toimet ovat tämän tavoitteen mukaisia.

Erityistä huomiota kiinnitetään huolelliseen koordinointiin sekä yhdenmukaisuuteen sellaisten toimien kanssa, joita toteutetaan unionin muiden politiikkojen ja välineiden puitteissa, millä pyritään erityisesti suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja suojelemaan ihmisarvoa, mukaan lukien ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten estäminen, minimoiminen ja niihin puuttuminen.

Erityisen tärkeää on koordinointi unionin uuden EU4Health-ohjelman kanssa. Unionin mekanismissa keskitytään välittömiin kriisinhallintavalmiuksiin, joiden on oltava viipymättä valmiina ja käytettävissä hätätilanteessa. EU4Health-ohjelmaan puolestaan sisältyy rakenteellisia ja laajamittaisia reservejä, muun muassa valmiina olevan lääketieteellisen henkilöstön ja asiantuntijoiden reservi, ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys. Nämä resurssit ovat ratkaisevan tärkeitä unionin tason koordinoidussa kriisitoiminnassa.

Ehdotus sisältää tarvittavat talousarviovarat unionin toimien toteuttamiseksi pelastuspalvelun alalla erityisesti vahvistamalla unionin mekanismia. Unionin mekanismilla edistetään ”suojelevan Euroopan” yleistä tavoitetta, johon viitataan komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”. Uutta monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa pelastuspalveluun liittyvä rahoitus on sisällytetty yhteen otsakkeeseen: otsake 5 ”Resilienssi, turvallisuus ja puolustus”. Klusteri ”Resilienssi ja kriisitoiminta” kattaa pelastuspalvelun sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden.

Millään unionin muiden politiikkojen alaan kuuluvalla säädöksellä ei voida tällä hetkellä saavuttaa tämän ehdotuksen tavoitteita. Näin ollen voidaan ennakoida, että tällä alalla ei ole toimien päällekkäisyyttä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

·Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 196 artikla ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohta.

·Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Komissiolla on toimivalta tukea pelastuspalvelutoimintaa. Jäsenvaltioilla on edelleen ensisijainen vastuu katastrofien ennaltaehkäisystä, niihin varautumisesta ja reagoimisesta. Unionin mekanismi perustettiin, koska suurkatastrofit voivat ylittää minkä tahansa yksinään toimivan jäsenvaltion avustusvalmiudet. Mekanismin keskeisin piirre on huolellisesti koordinoidun ja nopean vastavuoroisen avun tarjoaminen jäsenvaltioiden välillä.

Jäsenvaltiot eivät pääse yksinään ehdotuksen tavoitteisiin. Unionin tämän alan toiminta käsittää sellaisten tilanteiden hallinnan, joihin liittyy voimakas yli- tai monikansallinen osatekijä ja jotka ehdottomasti edellyttävät kokonaiskoordinointia ja kansallisen tason ylittävää yhtenäistä toimintaa.

Kuten covid-19-epidemian puhkeaminen on osoittanut, vakavissa hätätilanteissa, joiden laajuus ja ulottuvuus koskee koko Euroopan unionia, tarvitaan yhteistä, koordinoitua ja nopeaa toimintaa, jotta vältetään hajanainen, unionin toiminnan tuloksellisuutta heikentävä lähestymistapa. Koska riittävät resurssit on saatava nopeasti käyttöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa niiden tarpeiden mukaisesti, EU:n on toimittava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tällaisten hätätilanteiden maailmanlaajuinen ulottuvuus ja vaikutukset edellyttävät nimenomaan koordinoitua toimintaa, jolla varmistetaan katastrofien nopea ja tehokas hillitseminen ja ehkäistään niiden uusiutuminen.

Kun otetaan huomioon hyödyt, joita koituu ihmishenkien säästämisestä ja taloudellisten ja aineellisten sekä ympäristövahinkojen ja sosiaalisten vaikutusten osalta, ehdotus tuottaa selkeästi EU:n lisäarvoa.

·Suhteellisuusperiaate

Ehdotus rajoittuu siihen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä käsitellään puutteita, jotka on havaittu unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2019/420 hyväksymisen jälkeen, ja siinä ehdotetaan ratkaisuja neuvoston ja Euroopan parlamentin antaman valtuuden mukaisesti.

Unionin ja jäsenvaltioiden hallinnollinen rasitus on vähäinen eikä ylitä sitä, mikä on ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä.

·Toimintatavan valinta

Ehdotus päätökseksi unionin pelastuspalvelumekanismista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

·Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotus on pitänyt valmistella kiireellisesti, jotta neuvosto voi hyväksyä sen ajoissa, minkä vuoksi sidosryhmiä ei voitu kuulla.

·Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ei sovelleta.

Vaikutustenarviointi

Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi vaikutustenarviointia ei ole tehty. Tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, niin kansallisella kuin unionin tasolla, yksilöidyt alustavat havainnot covid-19-epidemiasta on kuitenkin otettu huomioon ehdotuksessa, mikä edesauttaa ehdotettujen politiikkojen vaikutusten perusteellista arviointia.

·Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotetut muutokset on laajuudeltaan ja luonteeltaan täsmennettyjä, niissä otetaan tasapainoisesti huomioon jäsenvaltioiden edut ja ne ovat oikeasuhteisia operatiivisiin tarpeisiin nähden.

Yleisemmin ehdotuksen tarkoituksena on luoda joustavampi järjestelmä, jolla varmistetaan, että toimet katastrofitilanteissa on joustavia ja helppoja soveltaa. Näin varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat tarvittaessa saada tukea ja apua unionin mekanismin kautta. Viimeaikaiset katastrofit ovat esimerkiksi osoittaneet, että unionin resurssit eivät välttämättä riitä laajaan toimintaan useisiin jäsenvaltioihin samanaikaisesti vaikuttavissa hätätilanteissa. Tällaisissa tilanteissa jäsenvaltiot, auttamishalustaan huolimatta, eivät aina pysty tarjoamaan apua. Maailmanlaajuisesta covid-19-epidemiasta selviytymiseksi yli 30 maata (10 jäsenvaltiota ja unionin mekanismiin osallistuvaa valtiota sekä yli 20 kolmatta maata) on pyytänyt apua unionin mekanismin kautta. Unionin mekanismilla ei ole kyetty kaikilta osin vastaamaan suurimpaan osaan covid-19-epidemian aikana vastaanotettuihin avunpyyntöihin. Tämän ehdotuksen avulla komissio pyrkii saavuttamaan parempia ja tehokkaampia tuloksia vastaavissa tulevissa tilanteissa. Tällaisissa suuren mittaluokan ja vaikutuksiltaan merkittävissä hätätilanteissa unioni ei pysty toimimaan näiden kriittisten puutteiden korjaamiseksi, sillä se tarvitsee valmiuksia sekä oikeudellisia ja rahoitusvälineitä, jotta se voi täyttää myös toimivaltansa tukea pelastuspalvelutoimintaa, kun jäsenvaltioihin kohdistuu paineita samanaikaisesti eivätkä ne voi tarjota toisilleen apua. Vaikka komissio reagoi välittömästi epidemiaan luomalla unionin terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden varaston, ensimmäinen hankinta käynnistettiin vasta noin neljä viikkoa sen jälkeen, kun ensimmäiset covid-19-tapaukset oli vahvistettu Euroopassa; jäsenvaltioilla oli kiire hoitaa hätätilannetta eivätkä ne pystyneet varmistamaan rescEU:n valmiuksien hankkimista ja varastointia jäsenvaltioiden laitoksissa.

Yksinkertaistamisen osalta on tärkeää ottaa huomioon, että komission toteuttama rescEU:n valmiuksien suora hankinta mahdollistaisi unionin tason itsenäisen toiminnan ja keventäisi samalla jäsenvaltioiden taloudellista ja hallinnollista taakkaa, sillä niiden ei tarvitsisi suoraan hankkia, vuokrata tai liisata kyseisiä valmiuksia, niin kuin covid-19-epidemian aikana. Ehdotettu uusi toimintatapa auttaisi komissiota säästämään kriittistä aikaa ja reagoimaan nopeammin, mikä toisi selkeää lisäarvoa hätätoimiin ja loisi perustan kestävälle elpymiselle.

Liikenne, logistiikka ja viestintä ovat keskeisiä kaikissa merkittävissä kansainvälisissä avustusoperaatioissa. Komissio haluaisi näin ollen lujittaa tämän alan säännöksiä sen varmistamiseksi, että unioni pystyy reagoimaan nopeasti kriiseihin.

Välillisen hallinnoinnin lisääminen talousarvion toteuttamistavaksi helpottaisi myös talousarvion toteuttamista.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Unionin pelastuspalvelumekanismille osoitetut kokonaismäärärahat ovat 3 455 902 000 euroa (käypinä hintoina) vuosiksi 2021–2027.

1.Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Resilienssi, turvallisuus ja puolustus” otetaan 1 268 282 000 euroa (19 artiklan uusi 1 a kohta).

2.Euroopan unionin elpymisvälineen kautta myönnetään 2 187 620 000 euroa uudessa omia varoja koskevassa päätöksessä säädetyn valtuutuksen perusteella.

5.LISÄTIEDOT

·Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU 34 artiklaa sovelletaan. Kyseisessä artiklassa säädetään, että rahoitustukea saavien toimien toteutusta seurataan säännöllisesti, jotta niiden täytäntöönpanoa voidaan seurata. Siinä säädetään komissiolle myös yleisempiä vaatimuksia arvioida päätöksen soveltamista ja antaa väli- ja jälkiarviointikertomukset sekä tiedonanto täytäntöönpanosta. Arviointien olisi perustuttava päätöksen 3 artiklassa säädettyihin indikaattoreihin.

·Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tällä ehdotuksella muutetaan tiettyjä päätöksen N:o 1313/2013/EU artikloja perusteluissa (1 jakso) esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jäsenvaltiot ovat riippuvaisia toisistaan sen suhteen, miten ne kykenevät reagoimaan aikaisessa vaiheessa ja nopeasti hätätilaan, joka on kehittymässä ja jonka vaikutukset ovat ylikansallisia, kuten covid-19-epidemia on selkeästi osoittanut. Tällaiset keskinäiset riippuvuussuhteet eivät rajoitu pandemioihin vaan sama pätee myös moniin muihin laajoihin hätätilanteisiin, jotka voivat vaikuttaa samanaikaisesti useisiin jäsenvaltioihin. Jotta voidaan puuttua näihin riippuvuussuhteisiin ja varmistaa vahvempi valmius unionin tasolla, on lujitettava yhteistyötä, joka liittyy selviytymis- ja palautumiskykyyn ja suunnitteluun katastrofitilanteissa. Tämän saavuttamiseksi komissio ehdottaa, että toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimia, joilla pyritään asettamaan unionille katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevia tavoitteita ja laatimaan asiaan liittyviä skenaarioita sekä puuttumaan vaikutuksiin, joita ilmastonmuutoksella on katastrofiriskiin.

Jotta voidaan varmistaa, että rescEU tarjoaa riittävän turvaverkon sellaisia tilanteita varten, joissa jäsenvaltioiden valmiudet osoittautuvat riittämättömiksi, komission olisi voitava hankkia suoraan rescEU:n valmiuksia, jotta voidaan varmistaa, että riittävä strategisten voimavarojen turvaverkko voidaan muodostaa ja tukea näin jäsenvaltioita ylivoimaisissa tilanteissa, kuten laajoissa hätätilanteissa. Näin toimimalla komissio varmistaa rescEU:n hankintojen ja muiden unionin toimien, kuten EU4Health-ohjelman, keskinäisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden.

Riittävän rescEU:n valmiuksien turvaverkon käytettävissä olo saavutetaan rahoittamalla strategisia valmiuksia sekä toisiinsa kytköksissä olevien hätätilannetietojen hallintainfrastruktuuria. Turvaverkko voi palvella kaikenlaisissa hätätilanteissa, ja se voidaan ottaa käyttöön rescEU:n puitteissa.

Nämä strategiset valmiudet täydentävät jäsenvaltioiden valmiuksia ja tarjoavat lisätukea tilanteissa, joissa jäsenvaltiot ovat ylikuormitettuja hätätilanteen laajuuden vuoksi. Niiden olisi oltava strategisesti etukäteen sijoitettuja, jotta voidaan varmistaa avustustoiminnan mahdollisimman tehokas maantieteellinen kattavuus hätätilanteessa, ja niihin olisi liityttävä tarvittavat logistiset valmiudet sekä varastointi- ja kuljetuskapasiteetti.

Avun varastointi ja kuljetuskapasiteetti olisi kytkettävä toisiinsa strategisesti toimitusten nopeuttamiseksi ja toimitusketjun toimivuuden varmistamiseksi.

Covid-19-epidemian selkeä opetus on, että tarvitaan joustavampi järjestelmä laajamittaisten hätätilanteiden varalle. Koko avustusmekanismin tehokkuus voitaisiin maksimoida tarjoamalla lisävalmiuksia ja lisäämällä joustavuutta rescEU:n voimavarojen käyttöönotossa riippumatta siitä, missä tällaisia voimavaroja tarvitaan.

EU:n hätäavun koordinointikeskuksen operatiivista roolia kansallisten kriisikeskusten verkoston keskiössä olisi lujitettava, kuten maaliskuussa 2020 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan. Koordinointikeskus tukee unionin nopeaa ja tehokasta reagointia monenlaisiin kriiseihin unionin sisällä ja maailmanlaajuisesti. Tämä on tarkoitus saavuttaa vahvistamalla yhteyksiä muihin keskeisiin kriisinhallintaan osallistuviin EU:n tason elimiin ja lujittamalla koordinointikeskuksen seuranta- ja ennakkovaroitustoimintoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta nykyisiä alakohtaisia ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmiä sekä kriisinhallintamekanismeja.

Unionin varautumisen parantaminen ja lisävarojen kohdentaminen unionin mekanismiin saavutetaan kunnianhimoisella talousarviolla, jolla vahvistetaan jäsenvaltioiden ja unionin kollektiivisia valmiuksia reagoida katastrofeihin, ja keskittymällä enemmän ennaltaehkäisyyn ja johdonmukaisuuden parantamiseen unionin muiden keskeisten unionin politiikkatoimien kanssa. Hätäapu edellyttää myös asianmukaista joustavuutta talousarvion toteuttamisessa ja kiireellisten toimien hyväksymisessä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa on toimittava nopeasti.

Ehdotuksessa esitetään liitteen I kumoamista, sillä siinä vahvistetaan rahoituspuitteiden suhteelliset prosenttiosuudet unionin mekanismin eri osien (ennaltaehkäisy, varautuminen ja avustustoimet) rahoitukselle. Kuten covid-19-epidemia on osoittanut liitteessä I esitetyt prosenttiosuudet eivät näytä varmistavan riittävää joustavuutta, jotta unioni voisi saavuttaa asettamansa tavoitteet. Liitteessä I esitetyt prosenttiosuudet aiheuttavat hätätilanteessa tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja saattavat rajoittaa joustavuutta, jota tarvitaan katastrofitarpeisiin sopeutumiseksi tiettynä vuonna. Tarve investoida kaikkiin katastrofiriskien hallintasyklin vaiheisiin eli ennaltaehkäisyyn, varautumiseen ja avustustoimiin on sisällytetty kiinteästi unionin mekanismiin ja vahvistettu tällä ehdotuksella.

Liitteen I kumoamisen seurauksena 19 artiklan 5 ja 6 kohta olisi myös kumottava, sillä niissä viitataan suoraan liitteessä I mainittuihin prosenttiosuuksiin.

Tämän seurauksena ehdotuksella muutetaan myös komissiolle siirretyn säädösvallan käyttämistä koskevaa 30 artiklaa. Artiklan asiasisältö pysyy entisellään, mutta viittaukset 19 artiklaan poistetaan. Päätöksen 30 artiklaa ei kumota, jotta säilyy mahdollisuus hyväksyä delegoituja säädöksiä.

2020/0097 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 196 artiklan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 3 ,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionin pelastuspalvelumekanismilla, jäljempänä ’unionin mekanismi’, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1313/2013/EU 4 , lisätään yhteistyötä unionin ja jäsenvaltioiden välillä ja helpotetaan pelastuspalvelualan koordinointia, jotta voidaan parantaa unionin avustustoimia luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä.

(2)Samalla, kun tunnustetaan jäsenvaltioiden ensisijainen vastuu luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä ja niihin varautumisesta ja reagoimisesta, unionin mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(3)Covid-19-pandemiasta saatu ennennäkemätön kokemus on osoittanut, että unionin kriisinhallinnan tehokkuus on rajallinen. Sitä rajoittavat unionin hallinnointikehyksen soveltamisala ja se, missä määrin unioni on valmistautunut katastrofeihin, jotka vaikuttavat useimpiin jäsenvaltioihin.

(4)Eurooppa-neuvosto on 26 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan yhteisessä julkilausumassa 5 ja Euroopan parlamentti 17 päivänä huhtikuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa 6 pyytänyt komissiota tekemään ehdotuksia kunnianhimoisemmasta ja laaja-alaisemmasta unionin kriisinhallintajärjestelmästä.

(5)Jotta tällaisiin tapahtumiin voitaisiin varautua paremmin, tarvitaan kiireellisiä toimia unionin mekanismin lujittamiseksi.

(6)Jotta voidaan parantaa ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen liittyvää suunnittelua, unionin olisi edelleen edistettävä investointeja katastrofien ehkäisyyn eri aloilla sekä kokonaisvaltaisia riskinhallintaan liittyviä toimintatapoja, joilla tuetaan ennaltaehkäisyä ja varautumista, ottaen huomioon useita riskejä kattava lähestymistapa ja ekosysteemilähtöinen lähestymistapa sekä ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset, tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien tiedeyhteisöjen ja keskeisten talouden toimijoiden kanssa. Tätä varten monialaiset ja kaikki riskit kattavat lähestymistavat olisi asetettava etusijalle. Niiden olisi perustuttava unionin laajuisiin kriisinsietokykyä koskeviin tavoitteisiin, ja ne olisi otettava huomioon valmiuksien ja varautumisen perusmääritelmässä. Komission tarkoituksena on tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa määriteltäessä unionin laajuisia kriisinsietokykyä koskevia tavoitteita.

(7)Unionin mekanismissa olisi edelleen hyödynnettävä synergioita Euroopan elintärkeiden infrastruktuureiden suojaamisohjelman sekä elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskevan unionin toimintakehyksen kanssa ja kriisinsietokyky olisi otettava huomioon tällaisten unionin laajuisten kriisinsietokykyä koskevien tavoitteiden määrittämisessä.

(8)Koska kyseessä on operaatiokeskus, joka on toiminnassa vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa ja jolla on valmiudet seurata ja tukea erityyppisissä hätätilanteissa toteutettavia operaatioita unionissa ja sen ulkopuolella reaaliaikaisesti, hätäavun koordinointikeskusta (ERCC) olisi vahvistettava edelleen. Tähän olisi sisällyttävä hätäavun koordinointikeskuksen tehostettu koordinointi jäsenvaltioiden kansallisten kriisijärjestelmien ja pelastuspalveluviranomaisten sekä muiden asiaankuuluvien unionin elinten kanssa. Hätäavun koordinointikeskuksen työtä tukee tieteellinen asiantuntemus, mukaan lukien Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen tarjoama asiantuntemus.

(9)Unionin mekanismin olisi hyödynnettävä unionin avaruusinfrastruktuuria, kuten Euroopan maanseurantaohjelmaa (Copernicus), Galileoa, avaruustilannetietoisuutta ja valtiollista satelliittiviestintää, jotka tarjoavat tärkeitä unionin tason välineitä sisäisiin ja ulkoisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi. Copernicus-ohjelman valmiusjärjestelmät antavat tukea hätäavun koordinointikeskuksen hätätilanteiden eri vaiheissa, joita ovat muun muassa katastrofin ennakkovaroitus ja ennaltaehkäisy ja palautuminen siitä. Valtiollisen satelliittiviestinnän tarkoituksena on tarjota turvallisia satelliittiviestintävalmiuksia, jotka on erityisesti räätälöity vastaamaan valtion käyttäjien tarpeisiin hätätilanteiden hallinnassa. Galileo on ensimmäinen maailmanlaajuinen erityisesti siviilikäyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa suunniteltu satelliittinavigointi- ja paikannusinfrastruktuuri, ja sitä voidaan käyttää myös muilla aloilla kuten hätätilanteiden hallinnassa, mukaan lukien ennakkovaroitusjärjestelmissä. Galileon asiaankuuluviin palveluihin kuuluu hätäapupalvelu, jossa lähetetään signaalien avulla varoituksia tiettyjä alueita koskevista luonnonkatastrofeista tai muista hätätilanteista. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää tätä palvelua. Kun ne päättävät käyttää sitä, niiden olisi järjestelmän validoimiseksi määritettävä ja ilmoitettava komissiolle kansalliset viranomaiset, jotka on valtuutettu käyttämään kyseistä hätäpalvelua.

(10)Jotta unionilla olisi operatiiviset valmiudet reagoida nopeasti laajamittaiseen hätätilanteeseen tai tapahtumiin, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, kuten covid-19-pandemia, sillä olisi oltava mahdollisuus hankkia, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksista tai tehdä niistä sopimus, jotta se voisi auttaa jäsenvaltioita laajoissa hätätilanteissa, joissa niiden valmiudet ylittyvät, pelastuspalvelutoiminnan tukemista koskevan toimivallan mukaisesti ja kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Nämä valmiudet on sijoitettava etukäteen logistisiin keskuksiin unionin sisällä tai, strategisista syistä, esimerkiksi YK:n humanitaarisen avun varastojen kaltaisten keskusten muodostamien luotettavien verkostojen kautta.

(11)rescEU:n valmiuksia, joita jäsenvaltiot ovat hankkineet, vuokranneet tai liisanneet tai jotka ne ovat muulla tavalla hankkineet sopimuksella, voitaisiin käyttää kansallisiin tarkoituksiin, mutta ainoastaan silloin, kun niitä ei käytetä tai tarvita unionin mekanismin avustusoperaatioihin.

(12)Unionin edun mukaista on tarvittaessa reagoida hätätilanteisiin kolmansissa maissa. Vaikka rescEU:n valmiudet on ensisijaisesti perustettu käytettäväksi turvaverkkona unionissa, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja humanitaariset periaatteet huomioon ottaen, niitä voitaisiin käyttää myös unionin ulkopuolella.

(13)Jotta jäsenvaltioita voitaisiin tukea avun toimittamisessa, Euroopan pelastuspalvelureserviä olisi edelleen vahvistettava yhteisrahoittamalla käyttöön annettujen voimavarojen toimintakustannuksia, kun ne otetaan käyttöön unionin ulkopuolella.

(14)Tarvittavien kuljetuskapasiteetin ja logistiikkavalmiuksien saaminen on olennaista, jotta unioni voi reagoida mihin tahansa hätätilanteeseen unionissa ja sen ulkopuolella. On erittäin tärkeää tarjota monikäyttöisiä ilma-aluspalveluja hätätilanteissa ja varmistaa avun kuljetus ja toimittaminen perille ajoissa unionin sisällä mutta myös unionin ulkopuolelle ja sen ulkopuolelta. Näin ollen rescEU:n valmiuksiin olisi sisällytettävä myös kuljetuskapasiteetti.

(15)Unionin mekanismilla olisi tarjottava myös ympäristökatastrofeissa tarvittavaa kuljetusapua noudattamalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua saastuttaja maksaa ‑periaatetta sekä ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/35/EY 7 .

(16)Ottaen huomioon, että rescEU:n valmiuksien käyttöönotto avustusoperaatioissa unionin mekanismin puitteissa tuo merkittävää unionin lisäarvoa varmistamalla hätätilanteissa olevien ihmisten tehokkaan ja nopean avustamisen, olisi asetettava lisää näkyvyyttä koskevia velvoitteita, joilla unionin asemaa tuodaan esiin.

(17)Jotta voidaan lisätä joustavuutta ja saavuttaa optimaalinen talousarvion toteuttaminen, välillinen hallinnointi olisi sisällytettävä talousarvion toteuttamismenetelmäksi.

(18)Jotta voidaan edistää ennustettavuutta ja pitkän aikavälin vaikuttavuutta pantaessa täytäntöön päätöstä N:o 1313/2013/EU, komission olisi hyväksyttävä vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia, joissa esitetään suunnitellut määrärahat. Tämän tarkoituksena on auttaa unionia lisäämään joustavuutta talousarvion toteuttamisessa ja näin tehostaa ennaltaehkäisy- ja varautumistoimia.

(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU, Euratom) N:o 2018/1046 8 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 9 sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 10 , (Euratom, EY) N:o 2185/96 11 ja (EU) 2017/1939 12 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petosten, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetusten (EU, Euratom) N:o 2185/96 ja (Euratom, EY) N:o 883/2013 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, voi tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 13 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Tästä syystä kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten ja kaikkien tämän päätöksen täytäntöönpanosta johtuvien sopimusten olisi sisällettävä määräyksiä, joilla komissiolle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä toimivaltansa puitteissa tällaisia tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, ja joilla varmistetaan, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(20)Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa; sopimuksen mukaan ohjelmat toteutetaan kyseisen sopimuksen mukaisella päätöksellä. Kolmansien maiden osallistuminen voi perustua myös muihin oikeudellisiin välineisiin. Tähän päätökseen olisi lisättävä erityinen säännös, jolla toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(21)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä hätätilanteessa, johon on vastattava viipymättä, kun säädöksen antaminen on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa. Näin unioni voisi reagoida viipymättä laajamittaisiin hätätilanteisiin, joilla voi olla suuri vaikutus ihmisten elämään, terveyteen, ympäristöön, omaisuuteen ja kulttuuriperintöön ja jotka vaikuttavat samanaikaisesti suurimpaan osaan jäsenvaltioita.

(22)Päätöksen N:o 1313/2013/EU 19 artiklassa vahvistetut rahoituspuitteet on korvattava uusilla luvuilla, jotka esitetään vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission päivitetyssä ehdotuksessa.

(23)Vaikka ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteet ovat olennaisia, koska niillä lisätään unionin kykyä selviytyä luonnonkatastrofeista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, katastrofien esiintymistä, ajankohtaa ja suuruutta ei voida ennustaa. Kuten covid-19-kriisi on osoittanut, se, kuinka paljon määrärahoja tarvitaan asianmukaisten vastatoimien varmistamiseksi, voi vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen, ja tarvittaessa määrärahojen olisi oltava heti käytettävissä. Ennakoitavuuden periaatteen sovittaminen yhteen sen kanssa, että uusiin tarpeisiin on reagoitava nopeasti, edellyttää ohjelmien rahoituksen täytäntöönpanon mukauttamista. Näin ollen on aiheellista sallia käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle, rajoittaen siirrot seuraavaan vuoteen ja yksinomaan avustustoimiin, sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään.

(24)Unionin pelastuspalvelumekanismin yhteydessä olisi toteutettava asetuksen (Euroopan unionin elpymisväline) mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää 14 . Tällaiset lisävarat olisi käytettävä siten, että varmistetaan asetuksessa [ERI] säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(25)Päätöksen N:o 1313/2013/EU liite I ei ole riittävän joustava, jotta unioni voisi asianmukaisesti mukauttaa ennaltaehkäisyn, varautumisen ja avustustoimien rahoitusta, ja näin ollen se on kumottava. Katastrofiriskien hallinnan eri vaiheisiin kohdennettava rahoitus on määritettävä etukäteen. Tämä joustavuuden puute estää unionia mukautumasta katastrofien ennakoimattomuuteen.

(26)Päätöstä N:o 1313/2013/EU olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös N:o 1313/2013/EU seuraavasti:

(1)Korvataan 3 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) edistyminen katastrofeihin valmistautumisen tason kohottamisessa mitattuna niiden avustusvalmiuksien määrällä, jotka sisältyvät Euroopan pelastuspalvelureserviin 11 artiklassa tarkoitettujen valmiustavoitteiden osalta, yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään rekisteröityjen yksiköiden lukumäärällä sekä niiden rescEU:n valmiuksien lukumäärällä, jotka on otettu käyttöön avun antamiseksi äärimmäisen vaikeissa tilanteissa;”

(2)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e) osallistuttava vapaaehtoisuuteen pohjalta riskinhallintakyvyn arviointeja koskeviin vertaisarviointeihin;”

(b)Lisätään f alakohta seuraavasti:

”f) parannettava katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keruuta kansallisella tai asianmukaisella alueellisella tasolla, jotta voidaan varmistaa 10 artiklan 1 kohdan mukainen näyttöön perustuva skenaarioiden laatiminen.”

(c)Lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. Komissio määrittää unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet ennaltaehkäisy- ja varautumistoimien tukemiseksi. Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevilla tavoitteilla on varmistettava yhteinen lähtökohta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi vaikutuksiltaan huomattavan katastrofin ketjureaktiovaikutusten varalta. Tavoitteiden on perustuttava tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin, joissa otetaan huomioon muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutukset katastrofiriskiin, tiedot aiemmista tapahtumista ja monialainen vaikutusanalyysi kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti unionin katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevien tavoitteiden määrittämiseksi;”

(3)Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Hätäavun koordinointikeskus

1. Perustetaan hätäavun koordinointikeskus (ERCC). Hätäavun koordinointikeskus huolehtii ympärivuorokautisesta toimintavalmiudestaan seitsemänä päivänä viikossa, ja se palvelee jäsenvaltioita ja komissiota unionin mekanismin tavoitteiden saavuttamisessa.

Hätäavun koordinointikeskuksen tehtävänä on erityisesti koordinoida, seurata ja tukea reaaliaikaisesti hätätilanteissa toteutettavaa avustustoimintaa unionin tasolla. Hätäavun koordinointikeskus tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten kriisijärjestelmien, pelastuspalveluviranomaisten sekä asiaankuuluvien unionin elinten kanssa.

2.Hätäavun koordinointikeskus voi hyödyntää operatiivisia ja analyyttisiä sekä seuranta-, tiedonhallinta- ja viestintävalmiuksia monenlaisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi unionissa ja sen ulkopuolella.”

(4)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

(a)korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa

–kehittääkseen unionin etua palvelevia rajatylittäviä havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä,

–edistääkseen nykyisten järjestelmien parempaa yhdentämistä noudattaen useita riskejä kattavaa lähestymistapaa ja käynnistämällä katastrofiaputoimet mahdollisimman pienellä viiveellä,

– säilyttääkseen tilannetietoisuutta ja -analyysiä koskevan tukivoimavaran ja kehittääkseen sitä edelleen,

–seuratakseen ja antaakseen tieteelliseen tietoon perustuvaa neuvontaa katastrofeista ja tarvittaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksista,

–muuntaakseen tieteelliset tiedot operatiivisiksi tiedoiksi,

–luodakseen, ylläpitääkseen ja kehittääkseen eurooppalaisia tieteellisiä kumppanuuksia luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien käsittelemiseksi; tämän puolestaan olisi edistettävä kansallisten ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmien keskinäisiä yhteyksiä sekä niiden yhteyksiä hätäavun koordinointikeskukseen sekä yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään,

–tukeakseen jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen toimia tieteellisellä tiedolla, innovatiivisilla teknologioilla ja asiantuntemuksella kyseisten tahojen kehittäessä pidemmälle ennakkovaroitusjärjestelmiään.”

(b)Lisätään 1 alakohta seuraavasti:

”l) tukee jäsenvaltioita kohdennetulla tilannetietoisuusanalyysilla, myös tekemällä yhteistyötä ennakkovaroituspalvelujen kanssa.”

(5)Lisätään 9 artiklaan kohta seuraavasti:

”10. Kun hätäapupalveluja tarjoavat Galileo, Copernicus, valtiollinen satelliittiviestintä tai muu avaruusohjelman 15 osa, jokainen jäsenvaltio voi päättää käyttää niitä.

Kun jäsenvaltio päättää käyttää edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja Galileon hätäapupalveluita, sen on järjestelmän validoimiseksi määritettävä ja ilmoitettava komissiolle kansalliset viranomaiset, jotka on valtuutettu käyttämään kyseistä hätäapupalvelua.”

(6)Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskeva suunnittelu

”1. Komissio ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä parantaakseen monialaista suunnittelua, joka koskee selviytymistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista, joilla todennäköisesti on ylikansallisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset mukaan lukien. Katastrofien ennaltaehkäisyä ja katastrofiapua koskevaan suunnitteluun on sisällyttävä sellaisten katastrofivalmiutta koskevien skenaarioiden laatiminen unionin tasolla, jotka perustuvat 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisiin riskinarviointeihin sekä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen yleiskatsaukseen riskeistä, 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen katastrofeihin liittyvään riskinhallintasuunnitteluun, 6 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaiseen katastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen keruuseen sekä voimavarojen kartoitukseen ja avustusvalmiuksien käyttöönottoa koskevien suunnitelmien laatimiseen, ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut unionin katastrofivalmiutta ja ‑palautuvuutta koskevat tavoitteet.

2. Komissio ja jäsenvaltiot määrittävät pelastuspalvelun antaman avun sekä unionin ja jäsenvaltioiden antaman humanitaarisen avun rahoituksen yhteisvaikutuksen unionin ulkopuolella toteutettavien, humanitaaristen kriisien avustusoperaatioiden katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevassa suunnittelussa sekä edistävät sitä.”

(7)Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio määrittelee 33 artiklan 2 kohdan mukaista tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan pelastuspalvelureserviin tarvittavien keskeisten avustusvalmiuksien lajit ja määrän, jäljempänä ’valmiustavoitteet’, ottaen huomioon tunnistetut riskit, 6 artiklan 5 kohdan mukaiset katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet, 10 artiklan 1 kohdan mukaisen skenaarioiden laatimisen sekä yleiset valmiudet ja puutteet.

Komissio seuraa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistymistä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen valmiustavoitteiden saavuttamisessa ja määrittää sellaiset Euroopan pelastuspalvelureservissä olevat avustusvalmiuksien puutteet, jotka voivat olla merkittäviä. Jos tällaisia puutteita havaitaan, komissio tutkii, ovatko tarvittavat valmiudet jäsenvaltioiden saatavilla Euroopan pelastuspalvelureservin ulkopuolella. Komissio kannustaa jäsenvaltioita puuttumaan Euroopan pelastuspalvelureservissä oleviin merkittäviin avustusvalmiuksien puutteisiin. Se voi antaa jäsenvaltioille tukea 20 artiklan, 21 artiklan 1 kohdan i alakohdan ja 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.’

(8)Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

(a)Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Komissio määrittelee 33 artiklan 2 kohdan mukaista tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä ne valmiudet, joista rescEU:n on muodostuttava, ottaen huomioon 6 artiklan 5 kohdan mukaiset katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet, 10 artiklan 1 kohdan mukaisen skenaarioiden laatimisen sekä tunnistetut ja uudet riskit ja yleiset valmiudet ja puutteet unionin tasolla, erityisesti metsäpalojen lentosammutuksen, kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien sekä lääkinnällisten hätätapausten yhteydessä.

3. Komissio tai jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavalla hankkivat niitä sopimuksella. Komissio voi ostaa, vuokrata tai liisata rescEU:n valmiuksia ja/tai muulla tavoin hankkia niitä sopimuksella, jotta voidaan varastoida ja jakaa tarvikkeita tai tarjota palveluja jäsenvaltioille, soveltaen hankintamenettelyjä unionin varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Kun jäsenvaltiot hankkivat, vuokraavat tai liisaavat rescEU:n valmiuksia tai muulla tavoin hankkivat niitä sopimuksella, komissio voi myöntää jäsenvaltioille suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä.

Komissio ja kaikki jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua varainhoitoasetuksen 165 artiklan mukaisesti toteutettavaan yhteishankintamenettelyyn hankkiakseen rescEU:n valmiuksia.

rescEU:n valmiudet ovat niiden jäsenvaltioiden hallussa, jotka hankkivat, vuokraavat tai liisaavat tai muulla tavalla hankkivat sopimuksella kyseisiä valmiuksia. Unionin selviytymiskykyä voidaan parantaa siten, että rescEU:n valmiudet, jotka komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, sijoitetaan strategisesti etukäteen unionin sisällä. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rescEU:n valmiuksia, joita komissio hankkii, vuokraa tai liisaa tai muulla tavalla hankkii sopimuksella, voitaisiin sijoittaa myös kolmansiin maihin asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen hallinnoimien luotettavien verkostojen kautta.”

(b)Korvataan 10 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”rescEU:n valmiuksia voidaan ottaa käyttöön tämän artiklan 6–9 kohdan mukaisesti.”

(9)Korvataan 15 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) kerää ja analysoi yhdessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa tilannetta koskevia vahvistettuja tietoja, millä pyritään muodostamaan yhteistä tilannetietoisuutta, ja jakaa ne jäsenvaltioille;”

(10)Korvataan 17 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Komissio voi valita, nimittää ja lähettää paikan päälle jäsenvaltioiden tarjoamista asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän

(a)ennaltaehkäisyyn liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(b)ennalta valmistautumiseen liittyvää asiantuntemusta koskevan pyynnön perusteella 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(c)unionissa tapahtuneen katastrofin yhteydessä 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuin tavoin;

(d)unionin ulkopuolella tapahtuneen katastrofin yhteydessä 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

Komission ja unionin muiden yksiköiden asiantuntijoita voidaan ottaa mukaan ryhmään ryhmän tukemiseksi ja yhteydenpidon helpottamiseksi hätäavun koordinointikeskuksen kanssa. YK:n virastojen tai muiden kansainvälisten järjestöjen asiantuntijoita voidaan sisällyttää ryhmään yhteistyön tehostamiseksi ja yhteisten arviointien helpottamiseksi.

Kun operatiivinen tehokkuus sitä edellyttää komissio voi tarjota lisää asiantuntijoita sekä teknistä ja tieteellistä tukea lähettämällä henkilöstöä ja turvautua entuudestaan saatavilla olevaan tieteelliseen erityisasiantuntemukseen sekä hätälääkintä- ja alakohtaiseen asiantuntemukseen.

2. Asiantuntijoiden valinta- ja nimitysmenettely on seuraava:

(a)jäsenvaltiot nimeävät omalla vastuullaan asiantuntijoita, joita voidaan asettaa käytettäviksi asiantuntijaryhmien jäseninä;

(b)komissio valitsee asiantuntijat ja näiden ryhmien johtajat heidän pätevyytensä ja kokemuksensa perusteella, mukaan lukien heillä oleva unionin mekanismia koskevan koulutuksen taso sekä unionin mekanismin puitteissa toteutetuista aiemmista tehtävistä ja muusta kansainvälisestä avustustoimista saatu kokemus; valinta perustuu myös muihin arviointiperusteisiin, kuten kielitaitoon, jotta voidaan varmistaa, että ryhmällä on kokonaisuutena käytettävissä kussakin tilanteessa tarvittavat taidot;

(c)komissio nimittää operaatioiden asiantuntijat ja ryhmien johtajat heidät nimenneiden jäsenvaltioiden suostumuksella.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 1 kohdan mukaisesti annettavasta ylimääräisestä asiantuntijatuesta.”

(11)Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 artikla

Kuljetus ja tarvikkeet

1. Sekä unionissa että sen ulkopuolella tapahtuvien katastrofien yhteydessä komissio voi tukea jäsenvaltioita tarvittavien tarvike- tai kuljetus- tai logististen voimavarojen saamiseksi seuraavasti:

a) antamalla ja jakamalla tietoja tarvike- ja kuljetus- sekä logistisista voimavaroista, joita jäsenvaltiot voivat antaa käytettäviksi, näiden tarvike- ja kuljetus- sekä logististen voimavarojen yhdistämisen helpottamiseksi;

b) avustamalla jäsenvaltioita sellaisten kuljetus- ja logististen voimavarojen yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina, ja siinä, että nämä voimavarat saadaan käyttöön; tai

c) avustamalla jäsenvaltioita sellaisten tarvikkeiden yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina.

2. Komissio voi täydentää jäsenvaltioiden tarjoamia kuljetus- ja logistisia voimavaroja tarjoamalla lisävoimavaroja, joita tarvitaan nopean avustustoiminnan varmistamiseksi katastrofeissa.

3. Jäsenvaltion tai kolmannen maan pyytämä apu voi koostua ainoastaan kuljetus- ja logistisista voimavaroista, jotta voidaan vastata katastrofeihin pyynnön esittäneen jäsenmaan tai muun maan kolmanteen maahan hankkimilla avustustarvikkeilla tai ‑välineillä.”

(12)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

(a)lisätään kohta seuraavasti:

”1 a. Rahoituspuitteet unionin mekanismin täytäntöönpanoa varten kaudella 2021–2027 ovat 1 268 282 000 euroa käypinä hintoina.”

(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Määrärahat, jotka saadaan edunsaajien maksettua takaisin katastrofiaputoimiin myönnettyjä varoja, ovat asetuksen varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.”

(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Edellä 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetut rahoituspuitteet kohdennetaan sellaisten toimien kattamiseen, joilla ennaltaehkäistään luonnon ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja sekä varaudutaan ja reagoidaan niihin.”

(d)kumotaan 5 ja 6 kohta.

(13)Lisätään artikla seuraavasti:

”19 a artikla

Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevat varat

Asetuksen [ERI] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön tämän päätöksen mukaisesti mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuilla määrillä, jollei sen 4 artiklan 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.

Nämä määrät ovat asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 21 artiklan 5 kohdan mukaisia ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.”

(14)Korvataan 20 a artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Näkyvyys ja huomionosoitukset

1. Unionin rahoituksen saajien sekä apua saaneiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

Tämän päätöksen nojalla annetun avun tai rahoituksen on tuotettava asianmukaista näkyvyyttä. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että unionin mekanismista rahoitettuja operaatioita koskevassa julkisessa viestinnässä

– on asianmukaiset viittaukset unionin mekanismiin,

– toteutetaan unionin mekanismista rahoitettujen tai yhteisrahoitettujen valmiuksien visuaalinen brändäys,

– toteutetaan toimia unionin tunnuksella,

– tiedotetaan ennakoivasti unionin tuesta kansallisille tiedotusvälineille ja sidosryhmille sekä jäsenvaltioiden omilla viestintäkanavilla,

– tuetaan operaatioita koskevia komission viestintätoimia.

2. Komissio toteuttaa viestintä- ja tiedotustoimia, jotka koskevat tätä päätöstä ja sen toimia ja tuloksia. Tätä päätöstä varten osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevia komission tiedotustoimia sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3. Komissio myöntää mitaleja tunnustuksen ja arvostuksen osoituksena unionin mekanismiin liittyvästä pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja poikkeuksellisesta toiminnasta.”

(15)Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

(a)Korvataan 1 kohdan g alakohta seuraavasti:

”g) selviytymiskykyä koskevaan suunnittelun kehittäminen unionin mekanismin puitteissa 10 artiklan mukaisesti.”

(b)Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Edellä 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuun toimeen myönnettävä rahoitustuki kattaa kaikki kustannukset, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön unionin mekanismin puitteissa tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Tukikelpoisten kustannusten luokat, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että rescEU:n valmiudet ovat käytettävissä ja otettavissa käyttöön, vahvistetaan liitteessä I a.

Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tukikelpoisten kustannusten luokkia koskevaa liitettä I a.

Tässä kohdassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan panna täytäntöön monivuotisilla työohjelmilla. Jos toimet kestävät yli vuoden, talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin maksueriin.”

(c)kumotaan 4 kohta.

(16)Korvataan 22 artiklan b alakohta seuraavasti:

”b) jäsenvaltioiden tukeminen tarvike-, ja kuljetus- sekä logististen voimavarojen käyttöön saamisessa 23 artiklassa tarkoitetulla tavalla katastrofin yhteydessä;”

(17)Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Tarvikkeisiin ja operaatioihin liittyvät tukikelpoiset toimet

1. Seuraavat toimet voivat saada rahoitustukea, jotta tarvike- ja kuljetus- sekä logistisia voimavaroja voidaan saada käyttöön unionin mekanismin puitteissa:

a)tietojen antaminen ja jakaminen tarvike- ja kuljetus- sekä logistisista voimavaroista, joita jäsenvaltiot päättävät antaa käyttöön, tällaisten tarvike- ja kuljetus- sekä logististen voimavarojen yhdistämisen helpottamiseksi;

b)jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten kuljetus- ja logististen voimavarojen yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina, ja näiden voimavarojen käyttöönsaamismahdollisuuksien helpottaminen;

c)9jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten tarvikkeiden yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, kaupalliset markkinat mukaan luettuina;

d)kuljetus- ja logististen voimavarojen rahoittaminen nopean avustustoiminnan varmistamiseksi katastrofien yhteydessä. Tällaiset toimet voivat saada rahoitustukea vain, jos seuraavat perusteet täyttyvät:

i)unionin mekanismin puitteissa on tehty avunpyyntö 15 ja 16 artiklan mukaisesti;

ii)tarvitaan lisää kuljetus- ja logistisia voimavaroja tehokkaan katastrofiavun varmistamiseksi unionin mekanismin puitteissa;

iii)apu vastaa hätäavun koordinointikeskuksen yksilöimiä tarpeita, ja se toimitetaan teknisiä vaatimuksia, laatua, ajoitusta ja toimitustapoja koskevien hätäavun koordinointikeskuksen suositusten mukaisesti;

iv)apua pyytävä maa on hyväksynyt avun suoraan tai Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön tai asianmukaisen kansainvälisen järjestön kautta unionin mekanismin puitteissa;

v)apu täydentää kolmansien maiden katastrofeissa unionin yleistä humanitaarista avustustoimintaa.

1 a. Unionin osuus muiden kuin Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ennakkoon sidottujen valmiuksien kuljetukseen, jos valmiudet otetaan käyttöön katastrofin tai välittömästi uhkaavan katastrofin yhteydessä unionissa tai sen ulkopuolella, tai mihin tahansa muuhun katastrofiin reagoimiseksi tarvittavaan kuljetustukeen annetusta rahoitustuesta voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

2. Unionin osuus Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön ennakkoon sidottuihin valmiuksiin annetusta rahoitustuesta on enintään 75 prosenttia kustannuksista, joita aiheutuu valmiuksien käytöstä, kuljetus mukaan lukien, jos on kyse katastrofista tai välittömästi uhkaavasta katastrofista unionissa tai sen ulkopuolella.

4. Kuljetus- tai logistisille voimavaroille annettava unionin rahoitustuki voi lisäksi kattaa enintään 100 prosenttia a–d alakohdassa määritetyistä tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, kun tämä on tarpeen jäsenvaltioiden avun yhdistämiseksi operatiivisesti tehokkaalla tavalla ja kun kustannukset liittyvät johonkin seuraavista:

a)lyhytaikainen varastokapasiteetin vuokraaminen jäsenvaltioiden avun väliaikaista säilyttämistä varten avun koordinoidun kuljettamisen helpottamiseksi;

b)kuljetus apua tarjoavasta jäsenvaltiosta jäsenvaltioon, joka helpottaa avun koordinoitua kuljettamista;

c)jäsenvaltioiden avun uudelleen pakkaaminen käytettävissä olevan kuljetuskapasiteetin käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla tai erityisten operatiivisten vaatimusten täyttämiseksi; tai

d)yhdistetyn avun paikallinen kuljetus, siirto ja varastoiminen koordinoidun toimittamisen varmistamiseksi apua pyytävässä maassa olevassa lopullisessa kohteessa.

4 a. Kun rescEU:n valmiuksia käytetään 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti kansallisiin tarkoituksiin, valmiuksia käyttävä jäsenvaltio kattaa kaikki kustannukset, ylläpito- ja korjauskustannukset mukaan lukien.

4 b. Jos rescEU:n valmiudet otetaan käyttöön unionin mekanismin puitteissa, unionin rahoitustuki kattaa 75 prosenttia käyttökustannuksista.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen unionin rahoitustuki kattaa 100 prosenttia sellaisten rescEU:n valmiuksien käyttökustannuksista, joita tarvitaan katastrofeissa, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, kun kyseiset valmiudet otetaan käyttöön unionin mekanismin puitteissa.

4 c. Kun on kyse 12 artiklan 10 kohdassa tarkoitetusta unionin ulkopuolella tapahtuvasta käyttöönotosta, unionin rahoitustuki kattaa 100 prosenttia käyttökustannuksista.

4 d. Jos tässä artiklassa tarkoitettu unionin rahoitustuki ei kata 100:aa prosenttia kustannuksista, kustannusten jäljelle jäävästä määrästä huolehtii avunpyynnön esittäjä, jollei apua tarjoavan jäsenvaltion tai rescEU:n valmiuksia hallussaan pitävän jäsenvaltion kanssa muuta sovita.

4 e. rescEU:n valmiuksien käyttöönoton osalta unionin rahoituksella voidaan kattaa 100 prosenttia suorista kustannuksista, jotka ovat tarpeen rahdin sekä logististen resurssien ja palvelujen kuljettamiseksi unionissa ja unioniin kolmansista maista.

5. Jos yhdistettyihin kuljetusoperaatioihin osallistuu useita jäsenvaltioita, yksi jäsenvaltio voi ottaa johtavan aseman ja pyytää unionin rahoitustukea koko operaatiolle.

6. Jos jäsenvaltio pyytää komissiota hankkimaan kuljetuspalveluja, komission on pyydettävä kustannusten osittaista takaisin maksamista 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen rahoitusosuuksien mukaisesti.

6 a. Edellä olevan 1 a artiklan mukainen avun kuljetukseen annettava unionin kuljetustuki, jota tarvitaan ympäristökatastrofeissa, joihin sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta, voi kattaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdan soveltamista. Tällöin sovelletaan seuraavia ehtoja:

a) asianomainen jäsenvaltio pyytää apua asianmukaisesti perustellun tarvearvioinnin perusteella;

b) asianomainen jäsenvaltio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet vaatiakseen ja saadakseen korvausta saastuttajalta kaikkien sovellettavien kansainvälisten, unionin tai kansallisten säännösten mukaisesti;

c) saatuaan korvauksen saastuttajalta asianomainen jäsenvaltio korvaa välittömästi unionille aiheutuneet kulut.

7. Seuraaviin kustannuksiin voidaan myöntää tämän artiklan nojalla unionin rahoitustukea kuljetus- ja logistisia voimavaroja varten: kaikki kuljetus- ja logististen voimavarojen liikkumiseen liittyvät kustannukset, mukaan lukien kaikkien palvelujen kustannukset, maksut, logistiikka- ja käsittelykustannukset, polttoaine- ja mahdolliset majoituskustannukset sekä muut epäsuorat kustannukset, kuten verot ja tullit sekä kauttakulkukustannukset.

8. Kuljetuskustannukset voivat muodostua yksikkökustannuksista, kertasuorituksista tai kiinteistä määristä, jotka määritellään kustannusluokan mukaan.”

(18)Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

Rahoitustuen muodot ja täytäntöönpanomenettelyt

1.Komissio panee unionin rahoitustuen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.Komissio toteuttaa unionin rahoitustuen varainhoitoasetuksen mukaisesti suoralla hallinnoinnilla tai välillisellä hallinnoinnilla, johon osallistuvat varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut elimet.

3.Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea voidaan antaa varanhoitoasetuksessa säädetyissä muodoissa, erityisesti avustuksina, hankintasopimuksina tai rahoitusosuuksina rahastoihin.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanoasetuksilla tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi vuotuisia työohjelmia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa esitetään tavoitteet, odotetut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Vuotuisissa tai monivuotisissa työohjelmissa kuvataan 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen osalta kutakin ohjelmassa tarkoitettua maata koskevat toimet.

Vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia ei kuitenkaan vaadita IV luvun katastrofiaputoimiin kuuluvien toimien osalta, joihin ei voida myöntää varoja ennakolta.

5.Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään, maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jonka vuotuiseen talousarvioon ne on otettu, siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle, ja ne voidaan sitoa seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta asti. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat voidaan käyttää ainoastaan avustustoimiin. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin.”

(19)Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu unionin mekanismiin kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.”

(20)Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

(a)Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 6 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”

(b)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”

(c)korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Edellä olevan 6 artiklan 5 tai 21 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

(21)Korvataan 32 artiklan 1 kohdan i alakohta seuraavasti:

”i) avun kuljettamiselle annettavan tuen organisointi 18 ja 23 artiklan mukaisesti.

(22)Lisätään 33 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Komissio hyväksyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa.

(23)Kumotaan liite I.

(24)Korvataan liitteen I a otsikko seuraavasti:

”Tukikelpoisten kustannusten luokat 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklan 12 kohdan a ja c alakohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2021.

3 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

14 Kriisitoiminta

Tämä ehdotus koskee pelastuspalvelualaa, ja sen tarkoituksena on vahvistaa unionin pelastuspalvelumekanismia, jäljempänä ’unionin mekanismi’.

Uutta monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa pelastuspalveluun liittyvä rahoitus on sisällytetty yhteen otsakkeeseen: otsake 5 ”Resilienssi, turvallisuus ja puolustus”. Kyseessä on klusteri ”Resilienssi ja kriisitoiminta”, 14 osaston 02 luku. Klusteri kattaa pelastuspalvelun sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden.

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 16

x käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Ehdotuksen tarkoituksena on tehdä joitakin kohdennettuja muutoksia unionin pelastuspalvelumekanismista, jäljempänä ’unionin mekanismi’, annettuun neuvoston päätökseen N:o 1313/2013/EU, jäljempänä ’päätös’, jonka nojalla Euroopan unioni tukee, koordinoi ja täydentää jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelun alalla. Tarkoituksena on luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen sekä avustustoimet unionissa ja sen ulkopuolella. Ehdotus pohjautuu solidaarisuuden ja vastuunjaon periaatteisiin, ja sen yleistavoitteena on varmistaa, että unioni voi tarjota kansalaisilleen Euroopassa ja sen ulkopuolella aiempaa parempaa kriisi- ja hätäapua.

Päätöksellä muutetaan olemassa olevaa toimea (unionin mekanismi), ja sitä on tarkasteltava rinnakkain vireillä olevan komission vuonna 2019 hyväksymän ehdotuksen 17 kanssa, jolla myös muutetaan unionin mekanismia

Covid-19-pandemia on osoittanut, että Euroopan unionin on valmistauduttava paremmin tulevaisuuden suuren mittaluokan hätätilanteisiin, ja osoittanut nykyisen kehyksen rajoitukset. Tätä taustaa vasten katsotaan tarpeelliseksi ehdottaa lisämuutoksia voimassa olevaan oikeudelliseen kehykseen unionin mekanismin lujittamiseksi.

Tämä aloite koskee unionin mekanismin rahoituspuitteita vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä.

1.4.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Unionin mekanismi on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, jonka avulla voidaan saada käyttöön ja koordinoida osallistujamaiden toimittamaa apua kriiseissä unionissa ja sen ulkopuolella. Se on konkreettinen osoitus solidaarisuudesta Euroopassa. Covid-19-epidemia ja siitä saadut operatiiviset kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että unionin mekanismia on edelleen vahvistettava. Konkreettisesti tässä ehdotuksessa esitettävillä muutoksilla on tarkoitus saavuttaa seuraavat tavoitteet:

a) vahvistetaan eri alat kattavaa ja yhteiskunnallista varautumista koskevaa lähestymistapaa ylikansallisten katastrofiriskien hallintaan, mukaan lukien perus- ja suunnitteluelementtien käyttöönotto Euroopan tasolla;

b) varmistetaan, että komissio voi hankkia suoraan riittävän rescEU:n valmiuksien turvaverkon;

c) annetaan komissiolle logistiset valmiudet tarjota monikäyttöistä lentoliikennettä hätätilanteissa ja varmistetaan avun nopea kuljetus ja toimittaminen perille;

d) suunnitellaan joustavampi järjestelmä laajamittaisiin hätätilanteisiin vastaamiseksi;

f) mahdollistetaan valmiuteen EU:n tasolla tehtävät lisäinvestoinnit ja yksinkertaistetaan edelleen talousarvion täytäntöönpanoa;

g) mahdollistetaan tehokkaiden, mukautettavien ja kestävien elpymis- ja palautumistoimenpiteiden rahoittaminen unionin pelastuspalvelumekanismin yhteydessä ulkoisella käyttötarkoitukseensa sidotulla tulolla Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen tukemiseksi annetun asetusehdotuksen (COM(2020)441 final) nojalla myönnetyn rahoituksen kautta.

Jäsenvaltiot eivät pääse yksinään ehdotuksen tavoitteisiin. EU:n tämän alan toiminta käsittää sellaisten tilanteiden hallinnan, joihin liittyy voimakas yli- tai monikansallinen osatekijä, ja se edellyttää välttämättä kokonaiskoordinointia ja kansallisen tason ylittävää yhtenäistä toimintaa.

Kuten covid-19-epidemia on osoittanut, vakavissa hätätilanteissa, joiden laajuus ja ulottuvuus koskee koko unionia, tarvitaan yhteistä, koordinoitua ja nopeaa toimintaa, jotta vältetään hajanainen, unionin toiminnan tuloksellisuutta heikentävä lähestymistapa. Koska riittävät resurssit on saatava nopeasti käyttöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa niiden tarpeiden mukaisesti, EU:n on toimittava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tällaisten hätätilanteiden maailmanlaajuinen ulottuvuus ja vaikutukset edellyttävät nimenomaan koordinoitua toimintaa, jolla varmistetaan katastrofien nopea ja tehokas hillitseminen ja ehkäistään niiden uusiutuminen.

Kun otetaan huomioon hyödyt, joita koituu ihmishenkien säästämisestä ja taloudellisten ja aineellisten sekä ympäristövahinkojen vähenemisestä, ehdotus tuottaa selkeästi unionin lisäarvoa.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Unionin mekanismin avulla on saatu rohkaisevia tuloksia kaikilta kolmelta osa-alueelta (ennaltaehkäisy, varautuminen, avustustoimet). Osallistujamailla ja tärkeimmillä sidosryhmillä on siitä myönteinen yleiskäsitys. Tähän yleispäätelmään tultiin ulkopuolisen konsultin suorittamassa unionin mekanismin väliarvioinnissa (2014–2016), joka julkaistiin elokuussa 2017.

Väliarvioinnissa ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa 18 todettiin kuitenkin myös tarve parantaa unionin mekanismin tulosten seurantakehystä. Tähän sisältyy mitattavuuden parantaminen mahdollisten määrällisten indikaattoreiden ja lähtötasojen määrittämisen avulla, jotta voidaan kiinnittää enemmän huomiota vaikutuksiin ajan kuluessa. Komissio on ottanut kaikkia toimia varten käyttöön mitattavissa olevia tuotosindikaattoreita. Tämä on ensimmäinen askel pidemmän aikavälin prosessissa, jonka tavoitteena on tulospainotteisempi lähestymistapa mekanismin puitteissa annettavaan rahoitustukeen.

Toinen merkittävä lähde, jolle komissio on perustanut ehdotuksensa unionin mekanismin toiminnan parantamiseksi nykyisestään, on unionin yleinen riskikartoitus 19 . Tämän voimassa olevaan lainsäädäntöön pohjautuvan riskikartoituksen laadinnassa käytettiin jäsenvaltioiden toimittamia kansallisia riskinarviointeja.

Lisäksi komissio hyödynsi kokemuksia

–hätätilanteista, joissa on käytetty unionin mekanismia sen perustamisesta eli vuodesta 2001 lähtien, ja erityisesti covid-19-epidemian aikana yksilöityjä havaintoja;

–hankkeista, joita on rahoitettu vuoden 2013 jälkeen käynnistettyjen, varautumista ja ennaltaehkäisyä koskevien ehdotuspyyntöjen puitteissa; ja

–pilottihankkeesta, joka rahoitettiin vuonna 2008 käynnistetyn ehdotuspyynnön perusteella metsäpalojen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön tehostamiseksi.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Unionin yleisenä tavoitteena on varmistaa, että kaikilla asiaankuuluvilla unionin politiikoilla ja välineillä edistetään sellaisten unionin voimavarojen vahvistamista, jotka liittyvät katastrofiriskien hallintaan eli katastrofien avustustoimiin, katastrofeista toipumiseen ja niiden ennaltaehkäisyn. Tarkistettuun unionin mekanismiin sisältyvät toimet ovat tämän tavoitteen mukaisia.

Erityistä huomiota kiinnitetään huolelliseen koordinointiin sekä yhdenmukaisuuteen sellaisten toimien kanssa, joita toteutetaan EU:n muiden politiikkojen ja välineiden puitteissa, millä pyritään erityisesti suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja suojelemaan ihmisarvoa.

Yhteensopiva seuraavien kanssa:

–neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta;

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta;

–neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta;

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006, annettu 15 päivänä marraskuuta 2006, vakautusvälineen perustamisesta;

–Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista;

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 375/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”);

–neuvoston asetus (EU) 2016/369, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2016, hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä;

–Neuvoston asetus (EU) 2020/521 asetuksen (EU) 2016/369 mukaisen hätätilanteen tuen käyttöönotosta sekä sen säännösten muuttamisesta covid-19:n puhkeamisen huomioon ottamiseksi;

–Neuvoston asetus (EU) XXX/XX Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen tukemiseksi

1.5.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

–X toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027.

–X maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2032.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 20

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

X Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–X kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–X Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–X julkisoikeudellisille yhteisöille

–X sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

HUOMAUTUKSET

Se, että otetaan käyttöön mahdollisuus toteuttaa talousarviota välillistä hallinnointimenetelmää käyttäen tähän asti käytetyn suoran hallinnointitavan ohella, tarjoaa lisävälineen talousarvion toteuttamisen optimoimiseksi. Eri elinten moninaisuus lisää unionin varojen käytön tehokkuutta kokonaisuudessaan määrärahojen kasvu huomioon ottaen. Koska pelastuspalvelupolitiikassa on usein kyse ennakoimattomista tapahtumista (erityyppisistä ihmisen aiheuttamista ja luonnonkatastrofeista), on erittäin tärkeää taata osallistava (toimijoiden kannalta) ja joustava monivuotinen rahoituskehys.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Näiden päätösten nojalla rahoitustukea saavia toimia ja toimenpiteitä seurataan säännöllisesti.

Komission on arvioitava unionin mekanismia päätöksen N:o 1313/2013/EU 34 artiklan mukaisesti.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Unionin mekanismista annettavaa rahoitustukea katastrofien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen käytetään pelastuspalvelualan komitean hyväksymän vuosittaisen työohjelman mukaisesti. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle työohjelman toteuttamisesta.

Täytäntöönpano tapahtuu avustuksina ja sopimuksina, joissa maksujärjestelyt perustuvat aiempiin kokemuksiin.

Unionin mekanismin täytäntöönpanosta aiemmin saatujen kokemusten perusteella ja unionin mekanismin tehokaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio aikoo toteuttaa toimet suoraa ja välillistä hallinnointia käyttäen ottamalla kaikilta osin huomioon periaatteet, jotka koskevat taloudellisuutta, tehokkuutta ja parhaan vastineen saamista rahalle.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Tässä yhteydessä sovelletaan Euroopan komission voimassa olevaa sisäisen valvonnan järjestelmää, jotta voidaan varmistaa, että unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa käytettävissä olevat varat käytetään asianmukaisella tavalla ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

Järjestely on seuraava:

1. Toimintaa johtavan yksikön (EU:n pelastuspalveluasioista ja humanitaarisen avun operaatioista vastaava komission pääosasto / ECHO-pääosasto) sisäisen valvonnan ryhmä keskittyy valvomaan, että toimissa noudatetaan hallinnollisia menettelyjä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tässä käytetään komission sisäisen valvonnan kehystä.

2. Ulkoiset tarkastajat tarkastavat säännöllisesti pelastuspalvelun määrärahoilla maksettavia avustuksia ja tehtäviä sopimuksia. Nämä tarkastukset sisältyvät ECHO-pääosaston vuotuiseen tarkastussuunnitelmaan.

3. Ulkopuoliset evaluoijat suorittavat kaikkien toimien evaluoinnin.

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF ja tilintarkastustuomioistuin voivat tarkastaa toteutettuja toimia.

Unionin mekanismin täytäntöönpanoon välillisen hallinnoinnin kautta sovelletaan tarvittavin muutoksin humanitaarisen avun välineen täytäntöönpanon valvonnasta ja seurannasta saatua laajaa kokemusta.

ECHO-pääosaston valvontastrategian arvioidut kustannukset ovat 0,3 prosenttia vuoden 2019 talousarvion välillisen hallinnoinnin kustannuksista ja 0,4 prosenttia vuoden 2019 talousarvion suoran hallinnoinnin kustannuksista. Tämän indikaattorin tärkeimmät osatekijät ovat:

– ECHO-pääosaston tämän alan asiantuntijoiden sekä varainhoidosta vastaavien ja operatiivisten yksiköiden kokonaishenkilöstökustannukset kerrottuna arvioidulla aikaosuudella, joka käytetään laadunvarmistus-, valvonta- ja seurantatoimintoihin,

– ECHO-pääosaston ulkoisen tarkastuksen jaoksen tarkastuksiin ja varmennuksiin osoitetut kokonaisresurssit.

Kun otetaan huomioon tällaisen valvonnan vähäiset kustannukset sekä niihin liittyvät määrällisesti mitattavissa olevat hyödyt (oikaisut ja takaisinperinnät) ja hyödyt, joita ei voida mitata määrällisesti (valvonnan pelotevaikutus ja siihen liittyvä laatutakuu), komissio päättelee, että valvonnan määrällisesti mitattavissa olevat hyödyt sekä hyödyt, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti, ovat paljon suuremmat kuin valvonnan vähäiset kustannukset.

Komissio maksaa niille yhteisöille, joille on välillisessä hallinnoinnissa siirretty unionin rahoituksen täytäntöönpanotehtäviä, rahoituksen valvonnasta ja hallinnoinnista suoraan aiheutuvista tukikelpoisista kustannuksista enintään 7 prosenttia.

Tämän vahvistaa monivuotinen jäännösvirhetaso (0,87 prosenttia), jonka komissio on ilmoittanut vuonna 2019 humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston osalta.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

ECHO-pääosaston petostentorjuntastrategiaa käytetään komission petostentorjuntastrategian mukaisesti sen varmistamiseen, että

– ECHO-pääosaston sisäiset petostentorjuntaan liittyvät tarkastukset ovat täysin linjassa komission petostentorjuntastrategian kanssa

– petosriskien hallintaan sovellettavassa ECHO-pääosaston lähestymistavassa pyritään yksilöimään petoksille alttiit osa-alueet ja asianmukaiset vastatoimet.

Unionin varojen käyttöön suunnitelluista kolmansien maiden järjestelmistä on saatavissa merkityksellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää petosriskin hallinnassa (esim. päällekkäisrahoituksen havaitsemiseksi).

Tarvittaessa voidaan perustaa erilaisia verkostoja ja tietojärjestelmiä alaan liittyvien petostapausten analysointia varten.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuo-tisen rahoituske-hyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero 14: Kriisitoimet Otsake 5: Turvallisuus ja puolustus	JM/ EI-JM 21 .	EFTA-mailta 22	ehdokas-mailta 23	kol-man-silta mailta 24	varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet
5	14 01 01 – Unionin pelastuspalvelumekanismit – Tukimenot	EI-JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYL-LÄ	EI
5	14 02 01 – Unionin pelastuspalvelumekanismi: Ennaltaehkäisy ja varautuminen ja avustustoimet	Jaks.	KYLLÄ	KYLLÄ	KYL-LÄ	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

Taulukossa esitetään unionin pelastuspalvelumekanismille 19 artiklan 1 a kohdan nojalla osoitettavat määrärahat vuosiksi 2021–2027. Tämä taulukko korvaa ehdotuksessa COM (2019) 125 final olevassa säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetyn taulukon.

Alustava menoerittely otsakkeesta 5 on seuraava:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Resilienssi, turvallisuus ja puolustus”

			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEN-SÄ
14 02 01 – Unionin pelastuspalvelumekanismi: Ennaltaehkäisy ja varautuminen ja avustustoimet	Sitoumukset	(1)	89,703	94,744	101,055	106,454	282,036	292,363	298,210		1 264,565
	Maksut	(2)	25,613	47,027	72,889	87,778	143,087	187,377	236,920	463,876	1262,565
Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 25	Sitoumukset = Maksut	(3)	0,500	0,510	0,520	0,531	0,541	0,552	0,563		3,717
Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+3	90,203	95,254	101,575	106,985	282,577	292,915	298,773		1 268,282
	Maksut	=2+3	26,113	47,537	73,409	88,309	143,628	187,929	237,483	463,876	1 268,282

Edellä 19 artiklan 1 a kohdassa määritettyjen rahoituspuitteiden lisäksi 2 187 620 000 euroa (käypinä hintoina) on käytettävissä varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina Euroopan unionin elpymisvälineestä. Tästä määrästä enintään 22 580 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, ulkopuolisesta henkilöstöstä aiheutuvat menot mukaan lukien.

Alustava menoerittely ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista on seuraava:

Unionin mekanismi / RescEU			2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YH- TEENSÄ
Toimintamenot Euroopan unionin elpymisvälineen ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Sitoumukset	(1)	525,290	535,800	546,510	557,440					2165,040
	Maksut	(2)	150,192	270,024	409,595	320,738	209,535	72,916	9,477	722,563	2165,040
Hallinnolliset tukimenot Euroopan unionin elpymisvälineen ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista	Sitoumukset = Maksut	(3)	3,040	3,100	3,160	3,220	3,290	3,350	3,420		22,580
Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot yhteensä	Sitoumukset	=1+3	528,330	538,900	549,670	560,660	3,290	3,350	3,420		2 187,620
	Maksut	=2+3	153,232	273,124	412,755	323,958	212,825	76,266	12,897	722,563	2 187,620

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEEN-SÄ
Henkilöresurssit		1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500		10,500
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	xx	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500		10,500

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEEN-SÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	91,703	96,754	103,075	108,485	284,077	294,415	300,273		1 278,782
	Maksut	27,613	49,037	74,909	89,809	145,128	189,429	238,983	463,876	1 278,782

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEEN-SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	10,500
Muut hallintomenot	xxx	xxx	xxx	xxx	xxx	xxx	xxx	xxx
Monivuotisen rajoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	1,500	10,500

Monivuotisen rajoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 26 sisältymättömät
Henkilöresurssit 27 28	1,600	1,600	1,600	1,600	1,600	1,600	1,600	11,200
Muut hallintomenot	0,500	0,510	0,520	0,531	0,541	0,552	0,563	3,717
Muut hallintomenot	1,440	1,500	1,560	1,620	1,690	1,750	1,820	11,380
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	3,540	3,610	3,680	3,751	3,831	3,902	3,983	26,297

YHTEENSÄ

5,040

5,110

5,180

5,251

5,331

5,402

5,483

36,797

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi		2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa		10	10	10	10	10	10	10
EU:n ulkopuoliset edustustot		-	-	-	-	-	-	-
Tutkimustoiminta		-	-	-	-	-	-	-
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna): ): – AC, AL, END, INT ja JPD Otsake 7
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat	- päätoimipaikassa	91	92	93	94	94	94	94
	- EU:n ulkop. edustustoissa	-	-	-	-	-	-	-
Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 29 30	- päätoimipaikassa	-	-	-	-	-	-	-
	- EU:n ulkop. edustustoissa	-	-	-	-	-	-	-
Tutkimustoiminta		-	-	-	-	-	-	-
Muut (käyttötarkoitukseensa sidotut tulot)		20	20	20	20	20	20	20
YHTEENSÄ		30	30	30	30	30	30	30

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Taulukossa esitetään henkilöstötarpeen luvut ehdotuksessa COM(2019) 125 final esitettyjen lisäksi. Tämä pyyntö on perusteltu, koska talousarvioesitys on paljon suurempi ja uudet hallinnoitavat toimet ovat paljon monimutkaisempia.

Haettavat kokoaikaiset työntekijät työskentelevät politiikan suunnittelun ja lainsäädäntökysymysten parissa keskittyen erityisesti hankintakysymyksiin; taloushallinto; tarkastus- ja arviointitoimet

Ulkopuolinen henkilöstö

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 31
	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027
Momentti ………….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1) COM(2019)125, 7.3.2019.

(2) EUVL C , , s. .

(3) EUVL C , , s. .

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(5) Eurooppa-neuvoston jäsenten yhteinen julkilausuma, https://www.consilium.europa.eu/media/43076/26-vc-euco-statement-en.pdf

(6) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2020, EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (2020/2616(RSP)).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(10) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta, (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(11) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(12) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(14) EUVL L …….

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/… unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta.

(16) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(17) COM(2019)125 final, 7.3.2019.

(18) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 33/2016 ”Unionin pelastuspalvelumekanismi: avustustoiminnan koordinointi on ollut EU:n ulkopuolella sattuneissa katastrofeissa suurelta osin vaikuttavaa”.

(19) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Overview of Natural and Man-made Disaster Risks the European Union may face”, SWD(2017) 176 final, 23.5.2017.

(20) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(21) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(22) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. Päätöksen N:o 1313/2013/EU 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti EFTA-maat, jotka ovat ETA:n jäseniä, voivat osallistua unionin pelastuspalvelumekanismin toimintaan.

(23) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat. Päätöksen N:o 1313/2013/EU 28 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nämä maat voivat osallistua unionin pelastuspalvelumekanismin toimintaan.

(24) Tässä taulukossa kolmansilla mailla tarkoitetaan ”muita Euroopan maita”, jotka eivät vielä osallistu unionin pelastuspalvelumekanismin toimintaan mutta jotka saattavat tulevaisuudessa osallistua päätöksen N:o 1313/2013/EU 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Muilta kuin edellä täsmennetyiltä kolmansilta mailta ei ole odotettavissa rahoitusosuuksia.

(25) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(26) Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

(27) Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

(28) Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

(29) AC= sopimussuhteiset toimihenkilöt; AL = paikalliset toimihenkilöt; END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö; JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(30) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(31) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.