EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.6.2018

COM(2018) 460 final

2018/0243(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta

{SEC(2018) 310 final}
{SWD(2018) 337 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus liittyy vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen, jota on hahmoteltu komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” 1 . Tiedonannossa esitetään päätavoitteet ja yleinen budjettikehys EU:n ulkoisen toiminnan ohjelmille, joita rahoitetaan otsakkeesta ”Naapurialueet ja muu maailma”, kuten perustettavalle naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineelle.

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen tavoitteena on puolustaa ja edistää unionin arvoja ja etuja maailmanlaajuisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

Haasteita, joiden kohtaamiseen ulkoista toimintaa tarvitaan, on tullut viime vuosina lisää. Maailma on nyt entistä epävakaampi, mikä johtuu useista kriiseistä EU:n naapurialueilla ja kauempana. Tähän uuteen todellisuuteen kuuluvat alueelliset konfliktit, terrorismi, taloudellinen epätasa-arvo ja kasvavat muuttopaineet, ja niitä voimistavat väestönkasvu, ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen. Samaan aikaan suuri ongelma on edelleen köyhyydessä elävien ihmisten määrä, myös kehittyvissä talouksissa, vaikka köyhyys on maailmanlaajuisesti vähentynyt. Vaikka jotkin kumppanit ovat saavuttaneet merkittävää edistystä, toisten tilanne on jatkuvasti hauras.

Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen ”Globaali Eurooppa” kuuluu useita rahoitusvälineitä, joista useimpien voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2020. Niillä on eri tarkoituksia EU:n ulkoisen toiminnan laajempien tavoitteiden mukaisesti, kuten:

–köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys (asetus (EU) N:o 233/2014 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta),

–unionin strategisten etujen edistäminen (asetus (EU) N:o 234/2014 kumppanuusvälineen perustamisesta),

–unionin naapurialueiden auttaminen (asetus (EU) N:o 232/2014 Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta),

–ihmisoikeuksien suojeleminen (asetus (EU) N:o 235/2014 demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä),

–kriisitoiminta, konfliktinesto ja rauhan rakentaminen kumppanimaissa (asetus (EU) N:o 230/2014 vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta),

–korkeatasoisen ydinturvallisuuden edistäminen (asetus (Euratom) N:o 237/2014 välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten),

–tuki kestävän taloudellisen tilanteen palauttamiselle ja samalla kannustaminen talouden sopeuttamiseen (makrotaloudellinen rahoitusapu) 2 ,

–pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen tietyissä kolmansissa maissa, yhteiskunnan ja talouden infrastruktuurin kehittäminen sekä ilmastonmuutokseen liittyvien hankkeiden tukeminen (päätös (EU) 2018/412 ulkoista lainanantovaltuutta koskevan päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta),

–takuurahasto ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009), ja

–Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), EKKR-takuu ja EKKR:ää varten perustettu takuurahasto (asetus (EU) 2017/1601).

Myös unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä annetun asetuksen (EU) N:o 236/2014 (yhteinen täytäntöönpanoasetus) voimassaolo päättyy.

Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto 3 , jota tosin ei tällä hetkellä rahoiteta EU:n talousarviosta, on yksi suurimmista ulkosuhteiden rahoitusvälineistä, ja sen voimassaolo päättyy vuoden 2020 lopussa. Sillä rahoitetaan yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa, jotka ovat osapuolina Cotonoun kumppanuussopimuksessa, sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa.

Tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” 4 mukaan ja kuten päätellään tähän asetukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa 5 , kaikki edellä mainitut välineet olisi koottava yhdeksi laajaksi välineeksi, lukuun ottamatta makrotaloudellista rahoitusapua ja osaa välineestä ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten 6 .

Ulkoisen toiminnan välineistä hiljattain tehdyt tarkastelut ja arvioinnit 7 ovat osoittaneet niiden lisäarvon ja merkityksellisyyden. Niissä on kuitenkin tullut esiin myös parantamisen varaa, etenkin tarve yksinkertaistaa työskentelytapoja ja antaa EU:lle mahdollisuus reagoida joustavammin ennakoimattomiin tilanteisiin. Kokemukset aiemmasta ja kasvavat haasteet ovat antaneet komissiolle sysäyksen ulkosuhteiden rahoitusvälineiden järjestelmän muuttamiseen ja tällä hetkellä Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavien toimien sisällyttämiseen talousarvioon. Tämän ehdotuksen myötä EU pystyy jatkossakin toimimaan aktiivisesti ihmisoikeuksien, vakauden, kehityksen ja turvallisuuden puolesta, käsittelemään sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiä syitä, edistämään kauppaa, torjumaan ilmastonmuutosta ja suojelemaan ympäristöä. Se kykenee tähän kuitenkin aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja saa enemmän joustovaraa siirtää resursseja sinne, missä niitä tarvitaan kansainvälisen tilanteen muutoksissa. Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus luo mahdollistavat puitteet ulkoisen toiminnan politiikkojen ja kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanolle. Kansainvälisiin velvoitteisiin kuuluvat muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 8 , Pariisin ilmastosopimus 9 , Addis Abeban toimintaohjelma 10 , Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030 11 ja rauhaa koskeva Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2282 (2016) 12 . EU:n sisällä politiikan kehyksen muodostavat ulkoista toimintaa koskevat perussopimusten määräykset, joita on täsmennetty Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa 13 , uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa 14 , uudistetussa EU:n ja Afrikan välisessä kumppanuudessa 15 ja tarkistetussa Euroopan naapuruuspolitiikassa 16 sekä muissa politiikka-asiakirjoissa 17 . Asetus luo myös puitteet nykyistä Cotonoun sopimusta 18 seuraavan kumppanuuden täytäntöönpanolle. Cotonoun sopimus on Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen assosiaatio- ja kumppanuussopimus.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Lisäksi on pyrittävä synergiaan EU:n muiden ohjelmien toimien kanssa, jotta voidaan maksimoida toimien kokonaisvaikutus. Ohjelmien välisellä vuorovaikutuksella ja täydentävyydellä voidaan lisätä unionin vaikutusta. Ehdotetun asetuksen nojalla rahoitettavien toimien olisi oltava yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita rahoitetaan liittymistä valmistelevasta tukivälineestä III 20 , merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 21 nojalla, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävästä, Euratomin perustamissopimukseen perustuvasta eurooppalaisesta ydinturvallisuusvälineestä 22 , yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja ehdotetusta uudesta Euroopan rauhanrahastosta 23 , joka ei sisälly EU:n talousarvioon. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 214 artiklaan perustuvaa humanitaarista apua ei rahoiteta tämän asetuksen nojalla vaan jatkossakin humanitaarista apua koskevan asetuksen 24 nojalla.

Tällä asetuksella ja IPA III -välineellä rahoitettava ulkosuhdetoimien takuujärjestely kattaa myös makrotaloudellisen rahoitusavun järjestelyn soveltamisalaan kuuluvien maiden maksutasetta koskevissa kriiseissä. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn myöntäminen makrotaloudellista rahoitusapua varten olisi suhteutettava kyseisten maiden poliittisiin haasteisiin ja taloudelliseen epävakauteen käyttäen vertailukohtana vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa sovittua vuotuista antolainauksen määrää. Tällä ohjelmasuunnittelun ulkopuolisella tuella on tarkoitus täydentää muita tämän asetuksen mukaisia auttamisen muotoja.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämä ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209, 212 ja 322 artiklaan. Komissio esittää sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan III osaston 1 ja 2 luku toimivat kumppanimaiden ja -alueiden kanssa tehtävän yhteistyön oikeudellisena kehyksenä.

•Toissijaisuusperiaate

EU on useista syistä ainutlaatuisessa asemassa antamaan ulkoista apua. Sen asema ylikansallisena toimijana tuo mukanaan poliittista vaikutusvaltaa ja sen myötä vipuvaikutusta. EU on edustustojensa ansiosta läsnä ympäri maailmaa, ja se saa tämän verkoston kautta paljon tietoa eri maihin vaikuttavista kehityskuluista. EU on myös mukana useimmissa monenvälisissä prosesseissa, joilla pyritään ratkaisemaan globaaleja haasteita. Tämän ansiosta EU on jatkuvasti selvillä uusista tarpeista ja ongelmista ja kykenee kohdentamaan resurssinsa sen mukaan. EU:n ja jäsenvaltioiden toteuttamat toimet täydentävät entistä enemmän toisiaan. Tämä vahvistaa kumppanimaiden kanssa käytävää vuoropuhelua ja tehtävää yhteistyötä, joka kanavoidaan yhä useammin jäsenvaltioiden kanssa yhteisen ohjelmasuunnittelun kautta.

EU pystyy myös täydentämään jäsenvaltioiden toimia potentiaalisesti vaarallisissa tilanteissa tai jos tarvittavat toimet tulevat erityisen kalliiksi. Joillakin alueille, joilla jäsenvaltioilla ei ole aktiivista toimintaa, EU on tärkein ja toisinaan ainoa toimija. Tämä koskee esimerkiksi sensitiivisiä tilanteita, kuten ihmisoikeuksien puolustamista ja vaalitarkkailua.

EU kykenee käymään vuoropuhelua ja tekemään yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen, kuten AKT-maiden ryhmän ja Afrikan unionin, kanssa.

EU voi tarjota lisäarvoa sen välineiden kautta kanavoitujen resurssien määrän, sen suhteellisen joustavien hallinnointikäytäntöjen ja monivuotisen rahoituskehyksen tarjoaman resurssien ennakoitavuuden ansiosta.

EU:lla on huomattavaa asiantuntemusta tietyillä aloilla, mikä johtuu Euroopan omasta historiasta (esimerkkeinä alueellinen yhdentyminen tai siirtyminen demokratiaan) ja onnistuneista politiikoista (kuten elintarviketurvaa koskeva asiantuntemus yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan ansiosta tai sisämarkkinoiden teknisiä standardeja koskeva asiantuntemus). Se on saanut tunnustettua kansainvälistä mainetta rauhan edistämisestä ja konfliktien ehkäisemisestä ja aktiivisesta tuestaan vapaille vaaleille ja ihmisoikeuksille.

•Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ehdotetussa asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komission väliarviointikertomuksessa 25 kymmenestä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineestä 26 , makrotaloudellisen rahoitusavun jälkiarviointikertomuksissa ja Euroopan investointipankin ulkoisen lainanantovaltuuden väliarvioinnissa 27 todettiin, että ulkoisen toiminnan rahoitusvälineet soveltuivat kaiken kaikkiaan hyvin tarkoitukseensa ja tavoitteiden saavuttamisesta oli positiivisia merkkejä. Kertomusten mukaan ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin tarvitaan lisää resursseja, koska niiden rahoitusta on hyödynnetty ääriään myöten.

Välineissä on määritelty kyseisten politiikkojen soveltamisala, tavoitteet ja täytäntöönpanomenettelyt. Väliarviointikertomuksen mukaan välineiden mahdollisuuksia luova luonne mahdollistaa niiden käytön useimpia EU:n ulkoisen toiminnan tarpeita ja tavoitteita varten. Parantamisen varaa olisi sen suhteen, miten niissä on otettu huomioon tietyt kehityskulut, kuten uusi poliittinen kehys mukaan lukien Agenda 2030 -toimintaohjelman yleismaailmallisuus, muuttoliike-/pakolaiskriisi ja sisäisten politiikkojen ulkoinen ulottuvuus. Lisäksi on kiinnitettävä enemmän huomiota kehityksen ja turvallisuuden välisiin kytköksiin ja ulkoisten toimien yleiseen tavoitetasoon rauhan ja turvallisuuden suhteen.

Graduaation 28 periaatteen käyttöönotto tietyissä välineissä (kuten kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä) jätti aukon EU:n mahdollisuuksiin tehdä kahdenvälistä yhteistyötä ylemmän keskitulotason maiden kanssa. Koska nämä maat saattavat joissakin tilanteissa (esimerkiksi kriisin jälkeen) tarvita tällaista tukea, todettiin, että EU:n olisi uuden kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen 29 mukaisesti keksittävä innovatiivisia yhteistyötapoja edistyneempien kehitysmaiden ja strategisten kumppaneiden kanssa ottaen huomioon Agenda 2030 -toimintaohjelman yleismaailmallisuuden.

Perusarvojen ja ihmisoikeuksien edistämisellä on keskeinen sija näissä välineissä. Näiden asioiden edistäminen on kuitenkin ollut vaikeaa joissakin maissa, ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet monissa maissa. Tämä vaikeuttaa näihin asioihin liittyvää työtä ja korostaa jännitettä ihmisoikeuksien edistämisen ja kumppanimaiden omien ensisijaisten intressien välillä.

Kun kriisejä ja konflikteja on nyt paljon, EU:n on kyettävä reagoimaan tapahtumiin nopeasti. Joidenkin välineiden reaktiovalmiutta on kuitenkin haitannut rahoituksen jäykkyys. Kun on syntynyt kiireellisiä tilanteita, kuten muuttoliike-/pakolaiskriisi, on ollut vaikeuksia muuttaa talousarvion välineiden varojen kohdentamista, koska suuri osa varoista on ollut sidottuna pitkäaikaisiin ohjelmiin eikä liikkumavaraa ole ollut riittävästi. Kuten väliarviointikertomuksessa todetaan, joustavuutta on lisättävä.

Yhdenmukaisuutta tarvitaan yhden välineen eri osien sekä eri välineiden kesken ja eri avunantajien kanssa. Kaikkiaan väliarviointikertomuksen havainnot johdonmukaisuudesta ovat vaihtelevia. Välineiden sisäinen johdonmukaisuus todettiin tyydyttäväksi. Välineet olivat jossain määrin yhdenmukaisia keskenään, mutta ohjelmien suuri määrä johti joissakin tapauksissa päällekkäiseen toimintaan, etenkin kun oli kyse monitahoisesta yhteistyöstä edistyneempien kehitysmaiden kanssa. Lisäksi maantieteellisen ja temaattisen lähestymistavan vuorovaikutus johti toisinaan maakohtaisesti epäjohdonmukaiseen toimintaan. EU:n edustustoista saatu palaute osoitti, että niistä oli vaikeaa hallita ja hyödyntää eri välineiden täydentävyyttä ja luoda niiden välille synergioita. Kaikkiaan katsottiin, että EU hukkasi tilaisuuksia koordinoida tiettyä maata tai aluetta koskevia strategioitaan.

Väliarvioinnissa todettiin, että yhdenmukaisuutta jäsenvaltioiden toimien kanssa olisi mahdollista parantaa lisäämällä yhteistä ohjelmasuunnittelua. Tämä edellyttäisi kuitenkin joissakin tapauksissa voimakkaampaa sitoutumista kumppanimaiden hallituksilta ja jäsenvaltioilta.

Väliarviointikertomuksessa todetaan positiivinen suuntaus tulosten saavuttamisen suhteen. Tulosten mittaamisessa havaittiin kuitenkin vaikeuksia. Välineiden seurantajärjestelmistä oli usein vajavaisesti tietoa. Puuttui tietoja (kuten vertailutaso) sen mittaamiseksi, ovatko jotkin välineen (etenkin vaativimmat) tavoitteet saavutettavissa, ja ymmärrys siitä, että monet ulkoiset tekijät (kuten kumppanimaan politiikat ja muut avunantajat) vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen.

EU:n painopisteiden valtavirtaistamisen osalta voimassa olevissa välineissä havaittiin merkittävää edistystä ilmastonmuutoksen 30 osalta, mutta muiden ympäristöhaasteiden, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja luonnonvarojen ehtymisen, laajuus edellyttävät enemmän työtä. Ihmisoikeusasioiden, muiden muassa sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämisen, valtavirtaistamisen katsottiin olevan useimmissa tapauksissa yhä kesken, mikä johtui joissakin tapauksissa kumppanimaiden hallitusten kiinnostuksen puutteesta tai vastustuksesta.

Vaikka organisointi todettiin yleisellä tasolla tehokkaaksi, tietyt osapuolet katsoivat, että joidenkin välineiden täytäntöönpano oli hallinnollisesti raskasta.

Ulkoisella investointiohjelmalla on vipuvaikutusta, jonka ansiosta suhteellisen vähäisillä julkisilla varoilla on saatu houkuteltua huomattavia yksityisiä investointeja toteuttamiskelpoisille, kestävän kehityksen tarpeita vastaaville liiketoimintaehdotuksille. Euroopan kestävän kehityksen rahaston takuilla edistetään kumppanimaissa tarvittavien investointien lisäämistä, myös korkean riskin alueille ja aloilla, ja järjestely on lähtenyt käyntiin lupaavasti. Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+) ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn odotetaan jatkavan tältä lupaavalta pohjalta.

•Sidosryhmien kuuleminen

Laadittaessa väliarviointikertomuksen pohjana käytettyjä arviointiasiakirjoja järjestettiin kolmenlaisia sidosryhmien kuulemisia. Arvioijat toteuttivat tuhatkunta täysin tai osittain jäsenneltyä haastattelua EU:n virkamiesten sekä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden edustajien kanssa. Arviointiluonnoksia esiteltiin ja niistä keskusteltiin useissa teknisissä työryhmissä, joissa oli osallistujia Euroopan parlamentista, neuvoston työryhmistä, jäsenvaltioiden komiteoista ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioista ja paikallisista viranomaisista. Avoin julkinen kuuleminen järjestettiin vuonna 2017. 31 Siinä kerättiin sidosryhmiltä palautetta välineistä tehtyjen arviointien havainnoista ja ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen. 32

Seuraavassa esitetään tiivistetysti sidosryhmien kuulemisen keskeinen palaute.

Joustavuus: Sidosryhmät olivat sitä mieltä, että uusien rahoitusvälineiden olisi oltava joustavampia ennakoimattomien haasteiden ja kriisien edessä. Ne korostivat etenkin tarvetta helpottaa varojen siirtämistä alueelta toiselle ja eri apumuotojen välillä. Ne korostivat kuitenkin myös sitä, että joustavuuden lisääminen ei saisi johtaa ennakoitavuuden vähenemiseen, heikompaan omistajuuteen edunsaajamaassa tai herpaantumiseen pyrkimyksissä pitkän aikavälin kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Joustavuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi osa vastaajista kannatti riittävän suuria varauksia.

Johdonmukaisuus: Sidosryhmät pitivät välttämättömänä lisätä EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välistä sekä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäistä johdonmukaisuutta. Jotkut korostivat tarvetta lisätä täydentävyyttä ja synergiaa maantieteellisten ja temaattisten välineiden kesken. Toiset taas pitivät kestävän kehityksen tavoitteita sopivimpana perustana sisäisten ja ulkoisten politiikkojen johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Useimmat suosittelivat, että EU ottaa johtavan roolin eri sidosryhmien keskinäisen täydentävyyden parantamiseksi sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella.

Osa vastaajista toi esiin päällekkäisyyden riskin, kun samoja politiikan tavoitteita rahoitetaan eri välineistä. Vastaajat toivoivat myös eri välineiden selkeää erottelua korostaen samalla tarvetta huolehtia siitä, että maantieteellisissä ja temaattisissa ohjelmissa hyödynnetään eri alojen välisiä synergioita ja yhteyksiä.

Täydentävyys: Tulevien välineiden rakenteen osalta sidosryhmät olivat yksimielisiä siitä, että maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien yhdistämisellä saadaan hyviä tuloksia. Ne korostivat sitä, että maantieteellisesti jäsenneltyjen välineiden arvo on siinä, että niillä voidaan vastata räätälöidysti kunkin kumppanimaan erityistarpeisiin. Tämä on ratkaisevan tärkeää, koska eri mailla on niin erilaisia haasteita ja tarpeita. Sidosryhmät arvostivat myös maailmanlaajuisia kohdennettuja toimia, joihin antoivat mahdollisuuksia esimerkiksi kumppanuusväline ja vakautta ja rauhaa edistävä väline.

Yksinkertaistaminen: EU:ta kannustettiin voimakkaasti edelleen yksinkertaistamaan eri välineiden muodostamaa kokonaisuutta. EU:n olisi myös jatkettava toimia työläiden hallinto- ja varainhoitomenettelyjen yksinkertaistamiseksi. Kansalaisyhteiskunta ja paikallisviranomaiset painottivat, että nykyisillä menettelyillä ja säännöillä on suuri vaikutus niiden kykyyn lisätä osallistumistaan kehitysyhteistyöhön.

Vipuvaikutus: Sidosryhmät olivat samaa mieltä siitä, että innovatiivisilla rahoitusvälineillä voi olla merkittävä rooli julkisen ja yksityisen rahoituksen hankinnassa EU:n ulkoista apua varten. Rahoitusta yhdistävistä toimista hiljattain tehdyn arvioinnin 33 myönteisiä havaintoja vipuvaikutuksesta ja tällaisten välineiden tuomasta lisärahoituksesta pidettiin lupaavina. Kansalaisyhteiskuntaa edustavat vastaajat esittivät kuitenkin huolensa siitä, että yksityisen sektorin prioriteetit menevät kumppanimaissa ohi köyhyyden vähentämisen tavoitteista.

Tämä ehdotus vastaa useimpiin sidosryhmien esittämiin huoliin.

•Ulkopuoliset asiantuntijat

Väliarviointikertomus ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat perustuivat pitkälti sarjaan riippumattomia arviointeja, jotka tehtiin vuosina 2016 ja 2017 (yksi arviointi jokaisesta välineestä). Samaan aikaan laadittiin riippumaton kertomus  34 kaikista väliarviointikertomuksen kattamista ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistä, ja siinä esitettiin niitä koskevia keskeisiä päätelmiä.

Näiden kertomusten lisäksi OECD:n kehitysapukomitea teki vuonna 2012 vertaisarvioinnin 35 EU:n kehitysyhteistyöstä ja esitti suosituksia EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden järjestelmästä, säännöistä ja menettelyistä. Se esimerkiksi kehotti EU:ta yksinkertaistamaan ja nykyaikaistamaan entisestään yhteistyötä vähentämällä budjettikohtien lukumäärää, yhdenmukaistamalla kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja Euroopan kehitysrahaston sääntöjä, keventämällä hyväksymismenettelyjä ja lisäämällä alueellisten ja temaattisten ohjelmien yhdenmukaisuutta. EU:ta kehotettiin parantamaan toimintansa tuloksellisuutta, ajankohtaisuutta ja joustavuutta sekä ohjelmien tasolla että kaikkien välineiden kokonaisuudessa. Viimeksi mainittu olisi erityisesti tarpeen epävakaissa tilanteissa ja kriiseissä, joissa OECD näki huomattavasti parantamisen varaa.

•Vaikutustenarviointi

Komissio toteutti vuonna 2018 vaikutustenarvioinnin 36 , joka kattaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen ”Globaali Eurooppa” kuuluvan ulkoisen toiminnan. Siinä käsiteltiin erityisesti ehdotuksia ulkoisen toiminnan muuttamiseksi merkittävästi muun muassa yhdistämällä useita välineitä yhdeksi laajaksi välineeksi ja sisällyttämällä talousarvioon toimet, joita rahoitetaan nyt Euroopan kehitysrahastosta.

Analyysissä todettiin, että EU:n talousarvion ulkopuolisesta Euroopan kehitysrahastosta luopumisesta kehitystoimien rahoittamisessa olisi enemmän hyötyä kuin haittaa, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

–ulkoiseen toimintaan osoitetun rahoituksen määrän ei pitäisi olla pienempi kuin EKR:n ja muiden ulkoisten välineiden yhteissumma;

–EKR:n joustomahdollisuudet olisi siirrettävä EU:n talousarvioon siinä määrin kuin mahdollista; ja

–Euroopan kehitysrahaston Afrikan rauhanrahastosta rahoitettavia sotilaallisia operaatioita olisi jatkettava toisesta talousarvion ulkopuolisesta järjestelystä, Euroopan rauhanrahastosta, josta tehdään erillinen ehdotus.

Vaikutustenarvioinnissa todettiin myös, että useimmat välineet (lukuun ottamatta luonteeltaan hyvin erityisiä välineitä, kuten humanitaarinen apu, jossa noudatetaan puolueettomuuden periaatetta) olisi mahdollista yhdistää yhdeksi välineeksi. Tämä koskee seuraavia välineitä: yhteinen täytäntöönpanoasetus, kehitysyhteistyön rahoitusväline, Euroopan kehitysrahasto, Euroopan kestävän kehityksen rahasto, ulkoinen lainanantovaltuus, Euroopan naapuruusväline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, takuurahasto, vakautta ja rauhaa edistävä väline ja kumppanuusväline. Erillisinä olisi pidettävä liittymistä valmisteleva tukiväline, humanitaarinen apu, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan talousarvio, merentakaisia maita ja alueita (mukaan lukien Grönlanti) koskeva väline, unionin pelastuspalvelumekanismi, EU:n vapaaehtoisapu, tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle, hätäapuvaraus ja uusi Euroopan rauhanrahasto.

Kuten komissio on huomauttanut 37 , ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden nykyinen järjestelmä on liian monimutkainen. Tätä näkemystä tuettiin kumppanien julkisen kuulemisen aikana antamassa palautteessa. Useiden välineiden yhdistäminen yhdeksi laajaksi välineeksi tarjoaisi mahdollisuuden rationalisoida niiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja vähentäisi siten kaikkien sidosryhmien hallinnollista rasitetta. Yksinkertaistetun valvontajärjestelmän ansiosta asiaankuuluvat instituutiot saisivat paremman ja kattavamman kuvan EU:n ulkoisista menoista.

Yhdellä laajalla välineellä voitaisiin päästä maantieteellisesti ja temaattisesti kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan, mikä helpottaisi eri politiikkojen täytäntöönpanoa alueiden välillä, eri alojen kesken ja maailmanlaajuisesti. EU:n olisi helpompaa toimia johdonmukaisesti ja hakea yhteisvaikutuksia ja purkaa temaattisten ja maantieteellisten toimien välisiä rajoja.

Päällekkäisyyksiä voitaisiin välttää, etenkin nykyisen kumppanuusvälineen ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kesken, innovatiivisessa yhteistyössä edistyneempien kehitysmaiden kanssa sekä maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien (eli Euroopan kehitysrahaston maantieteellisten ohjelmien ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen temaattisten ohjelmien) välillä.

Sääntelyntarkastelulautakunta käsitteli vaikutustenarviointia 25. huhtikuuta 2018 ja antoi siitä myönteisen lausunnon 38 sillä varauksella, että arviointia on tietyiltä osin mukautettava lautakunnan suositusten mukaisesti. Tämän vuoksi arviota muutettiin

–antamalla enemmän tietoja uuden välineen hallintorakenteesta ja muun muassa päätöksentekomenettelyistä;

–selventämällä useita rahoituskysymyksiä, kuten rahoituksen perustasoa, rajausta alueellisten ja temaattisten toimien välillä sekä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia Euroopan kehitysrahastossa; ja

–selostamalla, miten tulevat seuranta- ja arviointijärjestelmät toimisivat.

Lautakunnan lausuntoa ja sen johdosta vaikutustenarviointiin tehtyjä muutoksia selostetaan tarkemmin vaikutustenarvioinnin liitteessä 1.

•Yksinkertaistaminen

Komissiolla on tärkeänä tavoitteena yksinkertaistaa monivuotisen rahoituskehyksen sääntely-ympäristöä.

Useiden välineiden yhdistäminen yhdeksi laajaksi välineeksi tarjoaisi mahdollisuuden rationalisoida hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja vähentäisi siten EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden hallinnollista rasitetta. Sen sijaan, että keskityttäisiin monenlaisiin ohjelmasuunnitteluprosesseihin, keskusteluissa voitaisiin keskittyä enemmän poliittisiin tavoitteisiin ja suhteisiin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi toimet, jotka saavat kumulatiivista rahoitusta unionin eri ohjelmista, voitaisiin tarkastaa vain kerran, ja tämä tarkastus kattaisi kaikki mukana olevat ohjelmat ja niiden säännöt.

Yksinkertaistaminen ei tarkoita, että valvonta tai vastuuvelvollisuus vähenisi. Toimielinten välinen tasapaino säilyisi täysin entisellään. Euroopan parlamentin budjetti- ja valvontavalta pikemminkin laajenisi, kun tällä hetkellä Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavat toimet siirrettäisiin EU:n talousarvion alaisuuteen.

Sääntöjen yhdenmukaistamiseksi yhteisen täytäntöönpanoasetuksen säännösten sisällyttäminen uuteen välineeseen asettaisi yhdenmukaiset periaatteet sen kaikille osille, ja kumppaneiden ja täytäntöönpanijoiden olisi helpompi ymmärtää niitä.

•Perusoikeudet

EU:n perustana on luja sitoutuminen perusoikeuksien, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen ja suojelemiseen. Se tukee näitä oikeuksia ja periaatteita aktiivisesti omien rajojensa sisällä mutta myös suhteissaan kolmansiin maihin.

Tällä asetuksella korvataan nykyinen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline ja tuetaan ihmisoikeuksiin, perusvapauksiin ja demokratiaan liittyviä toimia kolmansissa maissa. Ehdotus on myös laadittu siten, että sillä voidaan tukea kansalaisyhteiskuntaa tehokkaana poliittisena uudistusvoimana ja ihmisoikeuksien puolustajana.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Euroopan komissio ehdotti 2. toukokuuta 2018 antamassaan tiedonannossa 39 , että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineelle osoitetaan vuosiksi 2021–2027 käypinä hintoina 89 200 000 000 euron rahoitus.

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotetun asetuksen panos unionin sitoumukseen torjua ilmastonmuutosta

Pariisin sopimuksen yhteydessä annettujen sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti tällä asetuksella olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin eri politiikkoihin. Ilmastonmuutoksen torjuminen kuuluu maailman suurimpiin haasteisiin, jossa tarvitaan kiireesti kansallisia ja kansainvälisiä toimia. Tähän liittyen unionin tavoitteena on ohjata vähintään 25 prosenttia talousarviostaan ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi tämän asetuksen mukaisten toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 25 prosenttia tämän asetuksen kokonaismäärärahasta osoitetaan ilmastotavoitteisiin.

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio huolehtii toimiensa säännöllisestä seurannasta ja tarkastelee edistymistä tulosten saavuttamisessa. Komissio tekee 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 40 22 ja 23 kohdan mukaisesti väli- ja loppuarvioinnin. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arvioinneissa tarkastellaan välineen käytännön vaikutuksia sopivien indikaattoreiden perusteella ja analysoidaan, missä määrin välinettä voidaan pitää asianmukaisena, tuloksellisena ja tehokkaana, tuottaako se tarpeeksi EU:n lisäarvoa ja onko se johdonmukainen EU:n muiden politiikkojen kanssa. Arviointeihin sisällytetään kokemuksia, joiden avulla voidaan kartoittaa ongelmia tai toimien tai niiden tulosten parannusmahdollisuuksia tai mahdollisuuksia maksimoida toimien vaikutus.

Arviointien päätelmät ja niitä koskevat huomautukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Edistymistä seurataan ehdotuksen tavoitteiden mukaan valituilla indikaattoreilla. Komissio toimittaa vuodesta 2022 alkaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisesta.

Arvioinnit on suoritettava ajoissa, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen arviointi on suoritettava heti kun sen täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa.

•Maantieteellinen soveltamisala ja kolmansien maiden osallistuminen

Ehdotetun asetuksen soveltamisala on maailmanlaajuinen. Tästä syystä monenlaiset toimijat jäsenvaltioista ja unionin ulkopuolelta voivat saada siitä rahoitusta ja/tai osallistua sen täytäntöönpanoon.

Unionin ulkopuolella unionin rahoitusta voivat saada vastaanottajat kehitysmaissa ja kehittyvillä alueilla, jotka ovat tämän asetuksen pääasiallisia edunsaajia. Rahoitusta voivat saada myös muut kolmannet maat tämän ehdotuksen 24 artiklassa säädetyin edellytyksin, jotka ovat linjassa avun tuloksellisuutta koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten, etenkin kehitysavun sidonnaisuuden purkamista koskevan OECD:n suosituksen 41 ja korkean tason kokouksessa Nairobissa vuonna 2016 annettujen sitoumusten kanssa. Asetuksen 24 artiklassa vahvistetaan yleinen sääntö, jonka mukaan kolmansien kehittyneiden maiden toimijat voivat saada rahoitusta tämän asetuksen nojalla ainoastaan jos niiden omaan kehitysapuun sovelletaan vastavuoroisuutta ja komissio on tunnustanut tämän päätöksellä. Rauhaa ja vakautta sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeviin ohjelmiin ja nopean vasteen toimiin voivat osallistua toimijat kaikista maista, koska mahdollisimman laaja tarjonta on unionin edun mukaista ottaen huomioon toimien maailmanlaajuisen soveltamisalan, vaikean toimintaympäristön ja tarpeen toimia nopeasti. Myös kansainväliset järjestöt voivat osallistua.

Valitessaan kumppaneita unionin ulkopuolelta komissio voi myös päättää tehdä tietyn toimen täytäntöönpanemiseksi yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kumppanimaiden ja muiden kolmansien maiden toimijoiden kanssa käyttäen välillistä hallinnointia, jos tämä on unionin edun ja kyseisen toimen tavoitteiden mukaista ja noudattaen varainhoitoasetuksen sääntöjä ja ehtoja. Tämä valinta edellyttää komission päätöstä. Lisäksi jäsenvaltiot ja kolmannet maat voivat osallistua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen, ja siksi niiden toimijoista voi mahdollisesti tulla tukikelpoisia vastapuolia sen täytäntöönpanossa. Muiden kolmansien maiden kuin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolten osallistuminen rahoitukseen edellyttää komission ennakkohyväksyntää. Tällaisen rahoituksen ehdot olisi kirjattava komission ja kyseisen kolmannen maan väliseen sopimukseen.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

I OSASTO: YLEISET SÄÄNNÖKSET

Kohde — 1 artiklassa määritellään asetuksella perustettu väline, joka on yksi EU:n ulkoisen toiminnan ohjelmista.

Määritelmät — 2 artiklassa määritellään asetuksessa käytettyjä keskeisiä termejä.

Tavoitteet — 3 artiklassa asetetaan yleinen tavoite, jota sovelletaan välineen kaikkiin pilareihin, sekä erityistavoitteet.

Soveltamisala ja rakenne — 4 artiklassa kuvataan välineen eri osat: maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat ja nopean vasteen toimet. Siinä määritetään eri osien maantieteellinen ja sisällöllinen soveltamisala ja selvitetään osien keskinäistä suhdetta.

Maantieteelliseen osaan kuuluvat Euroopan naapurialueita, Saharan eteläpuolista Afrikkaa, Aasiaa ja Tyynenmeren aluetta sekä Amerikkaa ja Karibian aluetta koskevat maantieteelliset ohjelmat. Naapurialueiden maat luetellaan liitteessä I. Tämä luettelo muodostaa perustan lähialueilla sijaitsevien maiden määrittelemiselle. Muut maat luetaan mukaan tavanomaisesti määriteltyihin maantieteellisiin alueisiin. Maantieteellisten ohjelmien sisällöllinen soveltamisala ja yhteistyöalat esitetään liitteessä II.

Temaattisessa osassa keskitytään maailmanlaajuisiin haasteisiin, hyödyntäen erityisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, vakautta ja rauhaa ja sekä maailmanlaajuisia haasteita koskevia temaattisia ohjelmia, joiden aiheina voivat olla esimerkiksi terveys, koulutus, naiset ja lapset, ihmisarvoinen työ ja sosiaalinen suojelu, kulttuuri, muuttoliike, ympäristö ja ilmastonmuutos, kestävä energia, kestävä ja osallistava kasvu, yksityinen sektori ja paikallisviranomaiset. Näillä maailmanlaajuisilla ohjelmilla täydennetään maantieteellisiä ohjelmia. Temaattisten ohjelmien sisällöllinen soveltamisala ja yhteistyöalat esitetään liitteessä III.

Nopean vasteen toimet on tarkoitettu nopeaan toimintaan seuraavissa tarkoituksissa: kriisinhallinta, konfliktien ehkäiseminen ja rauhan rakentaminen; selviytymiskyvyn parantaminen ja humanitaaristen ja kehitystoimien niveltäminen toisiinsa; sekä ulkopoliittisten toimien tarve ja ensisijaiset tavoitteet. Myös tämän osan soveltamisala on maailmanlaajuinen. Toiminnan alat on määritelty liitteessä IV. Tämä osa ei edellytä ohjelmasuunnittelua, vaan täytäntöönpano tapahtuu hyväksymällä suoraan poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä, toimintasuunnitelmia ja yksittäisiä toimenpiteitä.

Johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys — 5 artiklassa selvennetään tämän välineen suhdetta muihin ulkoisen toiminnan välineisiin sekä sen yhteyttä ja yhdenmukaisuutta EU:n sisäisten ohjelmien kanssa.

Talousarvio — 6 artiklassa vahvistetaan välineen kokonaismääräraha ja esitetään sen jakautuminen maantieteellisille alueille, temaattisiin ohjelmiin ja nopean vasteen toimiin. Siinä mainitaan myös joustovara uusia haasteita ja painopisteitä varten, joka saattaa kasvattaa artiklassa mainittuja määriä.

Poliittinen kehys — 7 artiklassa esitetään yleinen poliittinen kehys välineen täytäntöönpanolle. Voimassa olevat sopimukset, strategiat, päätelmät, päätöslauselmat ja muut vastaavat asiakirjat määrittävät politiikan, johon välineen täytäntöönpano perustuu.

Yleiset periaatteet — 8 artiklassa luetellaan koko välineeseen sovellettavia periaatteita, kuten demokratian, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteet, oikeuksiin perustuva lähestymistapa, yhteistyö, vuoropuhelu, kumppanuus, kehitystoimien tuloksellisuus sekä ilmastonmuutoksen torjunnan, ympäristönsuojelun ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen. Artiklassa korostetaan myös tarvetta yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa. Artiklaan on sisällytetty velvoite tiedottaa Euroopan parlamentille ja vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä sen kanssa, mikä antaa komissiolle ja Euroopan parlamentille mahdollisuuden käydä säännöllistä keskustelua tästä politiikasta ja välineen täytäntöönpanosta.

Sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi

– 9 artiklassa pyritään erottamaan sellaiset turvallisuuteen liittyvät toimet, joita voidaan tukea tästä välineestä, sellaisista toimista, joita ei voida rahoittaa EU:n talousarviosta.

II OSASTO – ASETUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Asetuksen II osaston luvut koskevat välineen täytäntöönpanoa, johon sisältyy monivuotinen ohjelmasuunnittelu.

I luku (ohjelmasuunnittelu, 10–15 artikla) sisältää säännöksiä monivuotisesta ohjelmasuunnittelusta, etenkin yleisestä lähestymistavasta, maantieteellisten ohjelmien erityisperiaatteista, maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien ohjelma-asiakirjojen sisällöstä ja niiden hyväksymismenettelystä. Asetuksen 15 artiklassa esitetään, miten joustovara uusia haasteita ja painopisteitä varten toimii.

II luku (naapurialueita koskevat erityissäännökset, 16–18 artikla) sisältää naapurialueita koskevat erityissäännöt, etenkin kriteerit varojen jakamisessa, tulosperusteisen lähestymistavan ja rajatylittävän yhteistyön.

III luku (toimintasuunnitelmat, toimenpiteet ja täytäntöönpanomenetelmät, 19–25 artikla) sisältää ulkoisen toiminnan erityisluonteesta johtuvia varainhoitoasetusta täydentäviä säännöksiä. Asetuksen 25 artikla sisältää tarvittavat säännökset Euroopan kehitysrahaston jousto-ominaisuuksien siirtämiseksi uuteen asetukseen.

IV luvulla (EKKR+, talousarviotakuut ja kolmansille maille myönnettävä rahoitusapu, 26–30 artikla) yhdistetään ja korvataan nykyiset säännökset, jotka koskevat Euroopan kestävän kehityksen rahastoa, ulkoista lainanantovaltuutta ja ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa. 

V luvussa (seuranta, raportointi ja arviointi, 31–32 artikla) säädetään indikaattoreista ja tuloskehyksistä, joita käytetään ulkoisen toiminnan seurantaan ja arviointiin, sekä vuosikertomuksesta ja väli- ja loppuarviointikertomuksista.

III OSASTO – LOPPUSÄÄNNÖKSET

III osasto (33–41 artikla) noudattelee pitkälti sisäisten politiikkojen ohjelmia koskevia säännöksiä institutionaalisista kysymyksistä, tiedotuksesta, viestinnästä ja julkisuudesta, kumoamisesta ja voimaantulosta. Se sisältää myös näkyvyysvaatimuksia koskevan poikkeuksen, lausekkeen Euroopan ulkosuhdehallinnosta ja säännöksiä sellaisten maiden tai alueiden osallistumisesta, jotka eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan.

Osaston 34 artikla koskee siirretyn säädösvallan käyttämistä rahoitusasteiden (26 artiklan 3 kohtaan sisältyvä säädösvallan siirto), liitteissä II, III ja IV lueteltujen yhteistyön ja toiminnan alojen (4 artiklan 6 kohtaan sisältyvä säädösvallan siirto) sekä Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan painopistealojen ja liitteissä V ja VI esitetyn rahaston hallinnoinnin (27 artiklan 9 kohtaan sisältyvä säädösvallan siirto), liitteessä VII lueteltujen indikaattoreiden ja seuranta- ja arviointikehyksen perustamisen (31 artiklan 9 kohtaan sisältyvä säädösvallan siirto) osalta.

Toinen sisältökysymys koskee komiteamenettelyä: 35 artiklalla perustetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön komitea asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Komitean tehtävänä on antaa lausunto monivuotisista ohjelma-asiakirjoista ja vuotuisista työohjelmista (toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet).

Ehdotuksessa on seitsemän liitettä:

- Liite I — Luettelo maista ja alueista naapurialueilla

- Liite II — Maantieteellisten ohjelmien yhteistyöalat

- Liite III — Temaattisten ohjelmien yhteistyöalat

- Liite IV — Nopean vasteen toimien alat

- Liite V — Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan toimien painopistealat

- Liite VI — Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan hallinnointi

- Liite VII — Luettelo keskeisistä tulosindikaattoreista

2018/0243 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 ja 212 artiklan sekä 322 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 42 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 43 ,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon 44 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Ohjelman ”naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline”, jäljempänä ’väline’, yleiseksi tavoitteeksi olisi asetettava unionin arvojen ja etujen puolustaminen ja edistäminen maailmanlaajuisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

(2)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä ja pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla. Tämän asetuksen nojalla mahdollisten monenlaisten toimien olisi edistettävä kyseisessä perussopimuksen artiklassa vahvistettuja tavoitteita.

(3)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaan unioni luo naapurimaittensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet. Tämän asetuksen olisi edistettävä kyseistä tavoitetta.

(4)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa määritelty unionin kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Unionin kehitysyhteistyöllä edistetään myös unionin ulkoisen toiminnan tavoitteita, etenkin sillä edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä ensisijaisena tarkoituksena poistaa köyhyys.

(5)Unioni huolehtii kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa edellytetyllä tavalla. Unionin olisi otettava huomioon kehitysyhteistyön tavoitteet politiikoissaan, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin, mikä on olennainen osa strategiaa Yhdistyneiden kansakuntien syyskuussa 2015 hyväksymässä kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030 45 , jäljempänä ’Agenda 2030 -toimintaohjelma’, määriteltyjen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Agenda 2030 -toimintaohjelmaan sisällytetty kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus edellyttää, että kaikkien politiikkojen vaikutus kestävään kehitykseen otetaan huomioon kaikilla tasoilla, kansallisesti, unionissa, muissa maissa ja maailmanlaajuisesti.

(6)Tässä välineessä säädetään toimista näiden tavoitteiden saavuttamisen ja ulkoisen toiminnan politiikkojen tueksi lähtökohtana toimet, joita tuettiin aiemmin asetuksen (EU) N:o 233/2014 46 , yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa (EKR) koskevan sisäisen sopimuksen 47 ja täytäntöönpanoasetuksen 48 , asetuksen (EU) N:o 232/2014 49 , asetuksen (EU) N:o 230/2014 50 , asetuksen (EU) N:o 235/2014 51 , asetuksen (EU) N:o 234/2014 52 , asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 53 , asetuksen (EU) N:o 236/2014 54 , päätöksen N:o 466/2014/EU, asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 55 ja asetuksen (EU) 2017/1601 56 nojalla.

(7)Toimien maailmanlaajuinen viitekehys on sääntöihin perustuva maailmanjärjestys, jonka keskeinen periaate on monenvälisyys ja jonka ytimen muodostaa Yhdistyneet kansakunnat. Agenda 2030 -toimintaohjelma on yhdessä Pariisin ilmastosopimuksen 57 ja Addis Abeban toimintaohjelman 58 kanssa kansainvälisen yhteisön vastaus kestävään kehitykseen liittyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kehityssuuntauksiin. Agenda 2030 -toimintaohjelma rakentuu kestävän kehityksen tavoitteille ja tarjoaa muutosvoimaisen kehyksen köyhyyden poistamiselle ja kestävälle kehitykselle maailmanlaajuisesti. Sen soveltamisala on universaali, ja se tarjoaa toiminnalle laaja-alaisen jaetun kehyksen, jota sovelletaan unioniin, sen jäsenvaltioihin ja sen kumppaneihin. Siinä otetaan tasapainoisesti huomioon kestävän kehityksen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus ja tärkeät riippuvuussuhteet päätavoitteiden ja alatavoitteiden välillä. Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ei unohdeta ketään. Toimintaohjelman täytäntöönpanoa koordinoidaan tiiviisti asiaan liittyvien unionin muiden kansainvälisten sitoumusten kanssa. Tämän asetuksen nojalla toteutettavissa toimissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kestävän kehityksen tavoitteiden välisiin yhteyksiin ja yhdennettyyn toimintaan, jolla voidaan saada aikaan sivuhyötyjä ja saavuttaa useita tavoitteita johdonmukaisella tavalla.

(8)Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi noudatettava viittä periaatetta, jotka on määritetty EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa 59 , jäljempänä ’globaalistrategia’, joka hyväksyttiin 19 päivänä kesäkuuta 2016 ja joka edustaa unionin yhteistä visiota ja muodostaa puitteet yhtenäiselle ja vastuulliselle ulkoiselle toiminnalle kumppanina muiden kanssa EU:n arvoja ja etuja edistäen. Unionin olisi lujitettava kumppanuuksia, edistettävä eri politiikan aloja koskevaa vuoropuhelua ja yhteisiä vastauksia maailmanlaajuisiin haasteisiin. Sen toimien olisi tuettava kaikin puolin unionin etuja ja arvoja muun muassa säilyttämällä rauhaa, ehkäisemällä konflikteja, lisäämällä kansainvälistä turvallisuutta, puuttumalla sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja auttamalla maita ja alueita ja niiden asukkaita selviytymään luonnon tai ihmisen aiheuttamista katastrofeista, tukemalla kauppapolitiikkaa, talousdiplomatiaa ja taloudellista yhteistyötä, edistämällä digitaalisia ratkaisuja ja teknologioita sekä edistämällä unionin politiikkojen kansainvälistä ulottuvuutta. Etujaan edistäessään unionin olisi noudatettava ja edistettävä periaatteita, joiden mukaan kunnioitetaan korkeatasoisia sosiaalisia ja ympäristönormeja, oikeusvaltioperiaatetta, kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia.

(9)Kesäkuun 7 päivänä 2017 allekirjoitettu uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus 60 , jäljempänä ’konsensus’, muodostaa kehyksen unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteiselle lähestymistavalle kehitysyhteistyöhön Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Addis Abeban toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi. Köyhyyden poistaminen, syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuminen, sen varmistaminen, ettei ketään unohdeta, sekä selviytymiskyvyn parantaminen muodostavat EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ytimen.

(10)Jotta voitaisiin panna täytäntöön uusi kansainvälinen kehys, joka perustuu Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, globaalistrategiaan ja konsensukseen, tällä asetuksella olisi pyrittävä unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden lisäämiseen ja tuloksellisuuden varmistamiseen kokoamalla sen toimet yhden tehokkaan välineen piiriin eri ulkosuhdepolitiikkojen täytäntöönpanon parantamiseksi.

(11)Noudattaen globaalistrategiaa ja 18 päivänä maaliskuuta 2015 hyväksyttyä Sendain kehystä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030 61 olisi tunnustettava tarve siirtyä kriisinhallinnasta ja kriisien rajoittamisesta jäsennellympään pitkän aikavälin lähestymistapaan, jolla voidaan vastata tehokkaammin epävakaisiin tilanteisiin, luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja pitkittyneisiin kriiseihin. Riskien vähentäminen, ehkäiseminen ja lievittäminen sekä niihin valmistautuminen edellyttävät, että niihin panostetaan aiempaa enemmän ja niitä käsitellään kollektiivisesti; nopean reagoinnin ja kestävän toipumisen edistämiseksi on tehtävä enemmän työtä. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi edistettävä selviytymiskyvyn parantamista ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltämistä hyödyntäen nopean vasteen toimia.

(12)Ottaen huomioon unionin kansainväliset sitoumukset, jotka liittyvät Busanissa 2011 sovittuun ja korkean tason kokouksessa Nairobissa vuonna 2016 uudistettuun sekä konsensuksessa toistettuun periaatteeseen kehitystyön tuloksellisuudesta, unionin kehitysyhteistyössä olisi sovellettava kehitystyön tuloksellisuuden periaatteita, joita ovat kehitysyhteistyön ensisijaisten tavoitteiden omistajuus kehitysmaissa, tuloskeskeisyys, osallistavat kehityskumppanuudet sekä avoimuus ja vastuuvelvollisuus.

(13)Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti tällä asetuksella olisi edistettävä tuloskeskeisen seurannan ja raportoinnin parantamista siten, että ne kattavat tuotokset, tulokset ja vaikutukset kumppanimaissa, jotka saavat unionin ulkoista rahoitusapua. Konsensuksessa sovitun mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 20 prosentilla tämän asetuksen nojalla rahoitettavasta virallisesta kehitysavusta edistetään sosiaalista osallisuutta ja inhimillistä kehitystä, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen.

(14)Unionin ulkoisen toiminnan tuloksia olisi aina kun se on mahdollista ja asianmukaista seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu kyseessä olevan välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua kumppanimaan tuloskehykseen.

(15)Tällä asetuksella olisi edistettävä unionin kollektiivista tavoitetta antaa kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantulosta Agenda 2030 -toimintaohjelmassa asetetussa määräajassa. Tähän liittyen tämän asetuksen mukaisesta rahoituksesta vähintään 92 prosentilla olisi rahoitettava toimia, jotka on suunniteltu niin, että ne täyttävät viralliset kehitysavun kriteerit, jotka on määritellyt Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea.

(16)Sen varmistamiseksi, että resurssit kohdistetaan sinne, missä tarve on suurin, etenkin vähiten kehittyneisiin maihin ja hauraisiin tai konfliktien koettelemiin maihin, tällä asetuksella olisi edistettävä sen kollektiivisen tavoitteen saavuttamista, että vähiten kehittyneille maille suunnataan 0,20 prosenttia unionin bruttokansantulosta Agenda 2030 -toimintaohjelmassa asetetussa määräajassa.

(17)Tämän asetuksen olisi kuvastettava tarvetta keskittyä strategisiin painopisteisiin maantieteellisesti – Euroopan naapurialueet ja Afrikka sekä hauraat maat ja maat, joilla on suurimmat tarpeet – mutta myös temaattisesti – turvallisuus, muuttoliike, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet.

(18)Tällä asetuksella olisi tuettava vuonna 2015 tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanoa sekä alueellisten yhteistyökehysten täytäntöönpanoa mukaan lukien rajatylittävä yhteistyö ja kyseeseen tulevien makroalue- ja merialuestrategioiden ja -politiikkojen ulkoiset näkökohdat. Nämä aloitteet muodostavat molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden sekä jaetun omistajuuden ja vastuun periaatteisiin perustuvat poliittiset puitteet, joissa voidaan syventää suhteita kumppanimaihin ja kumppanimaiden kesken.

(19)Vuonna 2015 tarkistetulla 62 Euroopan naapuruuspolitiikalla pyritään vakauttamaan naapurialueilla sijaitsevia maita ja parantamaan selviytymiskykyä etenkin talouskehitystä edistämällä, mikä kuuluu unionin tärkeimpiin poliittisiin painopisteisiin. Jotta tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteet saavutettaisiin, siinä on keskitytty neljään painopistealaan: hyvä hallintotapa, demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet, erityisesti painottaen tiiviimpiä yhteyksiä kansalaisyhteiskuntaan; talouskehitys; turvallisuus; muuttoliike ja liikkuvuus, mukaan lukien sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden käsittely. Euroopan naapuruuspolitiikassa ovat tärkeitä eriyttäminen ja voimakas molempien osapuolten omistajuus, sillä näin otetaan huomioon vuorovaikutuksen eri tasot ja kunkin maan intressit sen ja unionin kumppanuuden luonteen ja painotuksen suhteen.

(20)Tällä asetuksella olisi tuettava Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmän maiden kanssa tehtävän uudistetun assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa ja annettava unionille ja sen AKT-kumppaneille mahdollisuus kehittää edelleen vahvoja liittoutumia keskeisissä maailmanlaajuisissa haasteissa. Tällä asetuksella olisi erityisesti tuettava unionin ja Afrikan unionin välisen vakiintuneen yhteistyön jatkamista yhteisen EU–Afrikka-strategian mukaisesti ja hyödynnettävä tulevaa EU–AKT-sopimusta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle muun muassa soveltamalla Afrikkaan maanosanlaajuista lähestymistapaa.

(21)Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä huolehtimalla unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden – etenkin liittymistä valmistelevan tukivälineen III 63 , humanitaarisen avun 64 , merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 65 , naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen 66 , yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä hiljattain ehdotetun, unionin talousarvion ulkopuolisen Euroopan rauhanrahaston 67 – keskinäisestä johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä sekä luomalla synergioita unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Tähän kuuluu tapauksen mukaan myös johdonmukaisuus ja täydentävyys makrotaloudellisen rahoitusavun kanssa. Jotta voitaisiin maksimoida toimien yhteisvaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, tässä asetuksessa olisi sallittava rahoituksen yhdistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.

(22)Tämän asetuksen mukaista rahoitusta olisi käytettävä Erasmus-ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen kuuluvien toimien rahoittamiseen, ja täytäntöönpanossa olisi noudatettava Erasmus-asetusta 68 .

(23)Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia toimia olisi toteutettava pääasiassa maantieteellisten ohjelmien kautta, jotta voidaan maksimoida unionin avun vaikutus ja tuoda unionin toiminta lähemmäs kumppanimaita ja niiden asukkaita. Tätä yleistä lähestymistapaa olisi täydennettävä tarvittaessa temaattisilla ohjelmilla ja nopean vasteen toimilla.

(24)Konsensuksen mukaisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi lisättävä yhteistä ohjelmasuunnittelua niiden kollektiivisen vaikutuksen kasvattamiseksi resurssien ja valmiuksien yhdistämisen avulla. Yhteisen ohjelmasuunnittelun olisi perustuttava kumppanimaiden sitoutumiseen, omaksi kokemiseen ja omistajuuteen. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tukemaan kumppanimaita yhteisen täytäntöönpanon keinoin aina, kun se on tarkoituksenmukaista.

(25)Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen, olisi kiinnitettävä huomiota kaikissa tämän asetuksen täytäntöönpanovaiheissa, ihmisoikeuksiin ja demokratiaan sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin liittyvien temaattisten ohjelmien kautta annettavalla unionin avulla olisi oltava erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista kyseisten kolmansien maiden hallitusten ja julkisten viranomaisten suostumuksesta.

(26)Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiksi olisi luettava monenlaisia toimijoita, joilla on erilaiset tehtävät ja valtuudet ja joihin lukeutuvat kaikki valtiosta riippumattomat, voittoa tavoittelemattomat, puolueettomat ja väkivallattomat rakenteet, joita ihmiset ovat muodostaneet yhteisiä poliittisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita ja ihanteita edistääkseen. Ne voivat toimia paikallisella, kansallisella, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla, kaupungeissa tai maaseudulla, ja niihin kuuluu sekä virallisia että epämuodollisia organisaatioita.

(27)Tässä asetuksessa vahvistetaan tämän välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 69 17 kohdan mukaisesti.

(28)Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tällä asetuksella olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin eri politiikkoihin sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 25 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Tämän asetuksen mukaisten toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 25 prosenttia tämän asetuksen kokonaismäärärahasta osoitetaan ilmastotavoitteisiin. Tähän liittyvät toimet yksilöidään tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, ja tämän asetuksen koko panosta olisi tarkasteltava asiaa koskevissa arvioinneissa ja tarkasteluprosesseissa.

(29)Muuttoliikkeeseen liittyvää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa on olennaista tehostaa entisestään hyödyntäen hyvin hallitun ja säännellyn muuttoliikkeen etuja ja puuttuen tehokkaasti sääntelemättömään muuttoliikkeeseen. Tällä yhteistyöllä olisi edistettävä kansainvälisen suojelun saannin varmistamista, sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsittelyä, rajaturvallisuuden lujittamista ja toimia sääntelemättömän muuttoliikkeen, ihmiskaupan ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi sekä tarvittaessa palauttamiseen, takaisinottoon ja uudelleenkotouttamiseen liittyvää työtä keskinäisen vastuun pohjalta ja kunnioittaen kaikilta osin humanitaarisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä velvoitteita. Tämän vuoksi kolmansien maiden toimivan yhteistyön unionin kanssa tällä alalla olisi oltava olennainen osa tämän asetuksen yleisiä periaatteita. Muuttoliike- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäistä johdonmukaisuutta on tärkeää parantaa sen varmistamiseksi, että kehitysapu tukee kumppanimaiden toimia muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi. Tällä asetuksella olisi edistettävä koordinoitua, kokonaisvaltaista ja jäsenneltyä lähestymistapaa muuttoliikkeeseen maksimoiden synergiat ja hyödyntäen tarvittavaa vipuvaikutusta.

(30)Tämän asetuksen olisi annettava unionille mahdollisuuksia vastata muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin, tarpeisiin ja mahdollisuuksiin unionin muuttoliikepolitiikan täydennyksenä. Tämän vuoksi sen kokonaismäärärahasta odotetaan osoitettavan 10 prosenttia sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden käsittelyyn ja muuttoliikkeen hallinnan ja hallinnon tukemiseen mukaan lukien pakolaisten ja muuttajien oikeuksien suojelu tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta ennakoimattomissa olosuhteissa.

(31)Tähän asetukseen olisi sovellettava horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarvio ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, talousarviotukea, erityisrahastoja, rahoitusvälineitä sekä talousarviotakuita, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltion toteutumiseen jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa liittyy yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on olennaisen tärkeää moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden kannalta.

(32)Tähän asetukseen perustuvan rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu noudattamatta jättämisen riski. Harkittaviin muotoihin olisi luettava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin.

(33)Uuden Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+), jonka perustana on sen menestyksekäs edeltäjä EKKR 70 , tulisi muodostaa integroitu rahoituspaketti, josta voidaan antaa maailmanlaajuisesti rahoitusta avustuksina, talousarviotakuina ja rahoitusvälineinä. EKKR+:n olisi tuettava ulkoista investointiohjelmaa ja hyödynnettävä rahoitusta yhdistäviä toimia ja talousarviotakuutoimia, jotka katetaan ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä, mukaan lukien toimet, joilla katetaan lainanantotoimintaan liittyviä valtion riskejä ja joita on aiemmin toteutettu Euroopan investointipankin ulkoisen lainanantovaltuuden tuella. Ottaen huomioon perussopimusten mukaisen Euroopan investointipankin roolin ja sille viime vuosikymmenten ajalta kertyneen kokemuksen unionin politiikkojen tukemisesta Euroopan investointipankin olisi luonnollisesti pysyttävä komission kumppanina ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn nojalla toteutettavien toimien täytäntöönpanossa.

(34)EKKR+:lla olisi pyrittävä tukemaan investointeja keinona tukea kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista edistämällä kestävää ja osallistavaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä, edistämään kumppanimaiden sosioekonomista selviytymiskykyä kiinnittäen erityisesti huomiota köyhyyden poistamiseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen, taloudellisiin mahdollisuuksiin, osaamiseen ja yrittäjyyteen, sosioekonomisesti tärkeisiin aloihin, mikroyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä käsittelemään sääntelemättömän muuttoliikkeen tapauskohtaisia sosioekonomisia perimmäisiä syitä kulloinkin noudatettavien suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maihin, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, vähiten kehittyneisiin maihin ja erittäin velkaantuneisiin köyhiin maihin.

(35)EKKR+:n olisi maksimoitava rahoituksen lisäys, puututtava markkinoiden toimimattomuuteen ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, tuotettava innovatiivisia tuotteita ja houkuteltava varoja yksityiseltä sektorilta. Yksityisen sektorin osallistumisesta unionin yhteistyöhön kumppanimaiden kanssa EKKR+:n välityksellä olisi saatava mitattavissa olevaa lisävaikutusta kehitykseen markkinoita vääristämättä, sen olisi oltava kustannustehokasta ja perustuttava keskinäiseen vastuuseen sekä riskien ja kustannusten jakamiseen. EKKR+:n olisi toimittava ”keskitettynä asiointipisteenä”, joka vastaanottaa rahoitusehdotuksia rahoituslaitoksilta ja julkisilta tai yksityisiltä sijoittajilta ja tarjoaa monentyyppistä taloudellista tukea tukikelpoisille investoinneille.

(36)Nykyisen EKKR-takuun ja ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston pohjalta olisi perustettava ulkosuhdetoimien takuujärjestely. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä olisi tuettava EKKR+ -toimia, jotka katetaan talousarviotakuilla, makrotaloudellisella rahoitusavulla ja neuvoston päätökseen 77/270/Euratom 71 perustuvilla lainoilla kolmansille maille. Näitä toimia olisi tuettava tämän asetuksen määrärahoilla sekä asetuksen (EU) N:o ... (IPA III) määrärahoilla, joista olisi katettava myös makrotaloudellisen rahoitusavun lainat ja niistä aiheutuvat vastuut, ja asetuksen (EU) N:o ... (EINS) määrärahoista, joista olisi katettava myös kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lainat kolmansille maille. EKKR+ -toimien rahoituksessa olisi asetettava etusijalle toimet, joilla on suuri vaikutus työpaikkojen luomiseen ja joiden kustannus-hyötysuhde parantaa investoinnin kestävyyttä. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettavista toimista olisi tehtävä perusteellinen ennakkoarviointi tarpeen mukaan sosiaalisista, ympäristö- ja rahoitusnäkökulmista paremman sääntelyn vaatimusten mukaisesti. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä ei pitäisi käyttää keskeisten julkisten palvelujen tuottamiseen, joka pysyy valtioiden vastuulla.

(37)Jotta voitaisiin järjestää joustovaraa, lisätä houkuttelevuutta yksityiselle sektorille ja maksimoida investointien vaikutus, olisi säädettävä tukikelpoisia vastapuolia koskeva poikkeus varainhoitoasetuksen säännöistä, jotka koskevat unionin talousarvion täytäntöönpanomenetelmiä. Tukikelpoiset vastapuolet voisivat olla myös elimiä, joille ei ole annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpanoa, ja ne voisivat olla myös kumppanimaan yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvia elimiä.

(38)Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn vaikutuksen lisäämiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolten olisi voitava osallistua sen rahoittamiseen käteisellä rahalla tai takauksilla. Osallistuminen takausten muodossa ei saisi ylittää 50 prosenttia unionin takaamien toimien rahallisesta määrästä. Tästä takauksesta aiheutuvia rahoitusvastuita ei pitäisi rahoittaa, ja yhteisen vararahaston pitäisi toimia likviditeettipuskurina.

(39)Ulkoista toimintaa toteutetaan usein nopeasti muuttuvissa olosuhteissa, mikä edellyttää jatkuvaa ja nopeaa mukautumista unionin kumppaneiden muuttuviin haasteisiin sekä ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja hyvään hallintotapaan, turvallisuuteen ja vakauteen, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön, valtameriin sekä muuttoliikkeeseen ja sen perimmäisiin syihin liittyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Ennakoitavuuden periaatteen sovittaminen yhteen sen kanssa, että uusiin tarpeisiin on reagoitava nopeasti, edellyttää ohjelmien rahoituksen täytäntöönpanon mukauttamista. Jotta voitaisiin lisätä EU:n kykyä reagoida ennakoimattomiin tarpeisiin, Euroopan kehitysrahastosta (EKR) saatujen myönteisten kokemusten perusteella osa varoista olisi jätettävä kohdentamatta ja joustovaraksi uusia haasteita ja painopisteitä varten. Näitä varoja olisi otettava käyttöön tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

(40)Näin ollen vaikka kunnioitetaan periaatetta, jonka mukaan unionin talousarvio vahvistetaan vuosittain, tässä asetuksessa olisi varattava mahdollisuus soveltaa samanlaista joustoa kuin varainhoitoasetuksessa jo sallitaan muille politiikan aloille eli varainhoitovuodelta toiselle siirtämistä ja varojen uudelleenkohdentamista, jotta voitaisiin varmistaa unionin varojen tehokas käyttö sekä unionin kansalaisten että kumppanimaiden hyödyksi ja tällä tavalla maksimoida unionin ulkoisiin toimiin käytettävissä olevat varat.

(41)Neuvoston päätöksen …/… (MMA:t) 83 artiklan mukaisesti merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen pitäisi voida saada tämän asetuksen mukaista rahoitusta sen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Kumppanimaita ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja merentakaisia maita ja alueita sekä unionin syrjäisimpiä alueita olisi lisäksi kannustettava yhteistyöhön yhteisen edun mukaisilla aloilla.

(42)Jotta voitaisiin tehostaa kumppanimaiden omistajuutta niiden kehitysprosesseissa ja ulkoisen avun kestävyyttä unionin olisi suosittava soveltuvissa tapauksissa kumppanimaiden omien instituutioiden, järjestelmien ja menettelyjen käyttöä kaikissa yhteistyöhankkeiden vaiheissa.

(43)Tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetut vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet ovat varainhoitoasetuksen mukaisia työohjelmia. Vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat koostuvat joukosta toimenpiteitä, jotka on koottu yhteen asiakirjaan.

(44)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 72 , neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 73 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 74 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 75 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava tehokkain ja oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 76  mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Tästä syystä kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten ja kaikkien tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvien sopimusten on sisällettävä määräyksiä, joilla komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä toimivaltansa puitteissa tällaisia tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, ja joilla varmistetaan, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(45)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 77 mukaisesti.

(46)Jotta tämän asetuksen muita kuin olennaisia osia voitaisiin täydentää tai muuttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 26 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja rahoitusasteita, liitteissä II, III ja IV lueteltuja yhteistyön ja toimien aloja, liitteessä V lueteltuja EKKR+ -toimien ensisijaisia aloja, liitteessä VI esitettyä EKKR+:n hallinnointia tai joilla tarvittaessa tarkistetaan tai täydennetään liitteessä VII lueteltuja tulosindikaattoreita taikka joilla täydennetään tätä asetusta säännöksillä seuranta- ja arviointikehyksen perustamisesta.

(47)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 78 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)Viittauksia neuvoston päätöksen 2010/427/EU 79 , jonka tämä asetus korvaa, 9 artiklassa mainittuihin unionin välineisiin olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen, ja komission olisi varmistettava, että tämän asetuksen täytäntöönpanossa otetaan huomioon kyseisessä päätöksessä säädetty Euroopan ulkosuhdehallinnon asema.

(49)Jäljempänä esitetyissä suunnitelluissa toimissa olisi noudatettava huolellisesti unionin rajoittavissa toimenpiteissä vahvistettuja ehtoja ja menettelyjä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde

Tällä asetuksella perustetaan ohjelma ”naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline”, jäljempänä ’väline’.

Siinä vahvistetaan välineen tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

Sillä perustetaan myös Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus, jäljempänä ’EKKR+’, sekä ulkosuhdetoimien takuujärjestely.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’maaohjelmalla’ yhden maan kattavaa suuntaa-antavaa ohjelmaa;

2)’useita maita kattavalla ohjelmalla’ useamman kuin yhden maan kattavaa suuntaa-antavaa ohjelmaa;

3)’rajatylittävällä yhteistyöllä’ yhden tai useamman jäsenvaltion sekä unionin ulkorajan vieressä sijaitsevan yhden tai useamman kolmannen maan tai alueen välillä;

4)’alueellisella ohjelmalla’ useamman maan kattavaa suuntaa-antavaa ohjelmaa, joka kattaa useamman kuin yhden kolmannen maan samalla 4 artiklan 2 kohdassa määritetyllä maantieteellisellä alueella;

5)’alueiden välisellä ohjelmalla’ useamman maan kattavaa suuntaa-antavaa ohjelmaa, joka kattaa useamman kuin yhden kolmannen maan tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa määritetyiltä eri alueilta;

6)’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

7)’investointi-ikkunalla’ kohdennettua alaa, jolla investointiportfolioita tuetaan EKKR+ -takuulla tietyillä alueilla, tietyissä maissa tai tietyillä aloilla;

8)’rahoittajalla’ jäsenvaltiota, kansainvälistä rahoituslaitosta tai jäsenvaltion julkista laitosta, julkista virastoa tai muita yhteisöjä, jotka osallistuvat yhteisen vararahaston rahoittamiseen käteisellä rahalla tai takauksilla.

3 artikla
Tavoitteet

1.Tämän asetuksen yleisenä tavoitteena on puolustaa ja edistää unionin arvoja ja etuja maailmanlaajuisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

2.Noudattaen 1 kohdan säännöksiä tämän asetuksen erityisenä tavoitteena on

a)tukea ja edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä naapurialueilla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Amerikassa ja Karibian alueella sijaitsevien kolmansien maiden ja alueiden kanssa;

b)maailmanlaajuisella tasolla vahvistaa ja tukea demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia, tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, edistää vakautta ja rauhaa ja ratkaista muita maailmanlaajuisia haasteita, mukaan lukien muuttoliike ja liikkuvuus;

c)reagoida nopeasti kriiseihin, epävakauteen ja konflikteihin; selviytymiskykyyn liittyviin haasteisiin ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltämiseen; sekä ulkopoliittisiin tarpeisiin ja ensisijaisiin tavoitteisiin.

Näiden tavoitteiden saavuttamista mitataan 31 artiklassa tarkoitetuilla soveltuvilla indikaattoreilla.

3.Tämän asetuksen mukaisista menoista vähintään 92 prosentin olisi täytettävä viralliset kehitysavun kriteerit, jotka on määritellyt Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea.

4 artikla
Soveltamisala ja rakenne

1.Tämän asetuksen nojalla myönnettävän unionin rahoituksen toteutuksessa käytetään seuraavia:

a)maantieteelliset ohjelmat;

b)temaattiset ohjelmat;

c)nopean vasteen toimet.

2.Maantieteelliset ohjelmat kattavat yhteistyön yhden tai useamman maan kanssa seuraavilla alueilla:

a)naapurialueet;

b)Saharan eteläpuolinen Afrikka;

c)Aasia ja Tyynenmeren alue;

d)Amerikka ja Karibian alue.

Maantieteelliset ohjelmat voivat kattaa kaikki kolmannet maat paitsi asetuksessa ... 80 määritellyt jäsenehdokkaat ja mahdolliset jäsenehdokkaat ja neuvoston päätöksessä... määritellyt merentakaiset maat ja alueet.

Maantieteelliset ohjelmat naapurialueilla voivat kattaa minkä tahansa liitteessä I luetellun maan.

Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi maantieteelliset ohjelmat perustuvat liitteessä II lueteltuihin yhteistyöaloihin.

3.Temaattiset ohjelmat kattavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä maailmanlaajuisia toimia seuraavilla aloilla:

a)ihmisoikeudet ja demokratia;

b)kansalaisyhteiskunnan organisaatiot;

c)vakaus ja rauha;

d)maailmanlaajuiset haasteet.

Temaattiset ohjelmat voivat kattaa kaikki kolmannet maat ja neuvoston päätöksessä ... määritellyt merentakaiset maat ja alueet.

Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi temaattiset ohjelmat perustuvat liitteessä III lueteltuihin yhteistyöaloihin.

4.Nopean vasteen toimilla mahdollistetaan varhainen toiminta, jolla

a)edistetään vakautta ja konfliktien ehkäisyä kiireellisissä tilanteissa, syntymäisillään olevissa kriiseissä, kriisitilanteissa ja kriisien jälkeen;

b)edistetään valtioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskyvyn parantamista ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltämistä toisiinsa;

c)reagoidaan ulkopoliittisiin tarpeisiin ja ensisijaisiin tavoitteisiin.

Nopean vasteen toimet voivat kattaa kaikki kolmannet maat ja neuvoston päätöksessä ... määritellyt merentakaiset maat ja alueet.

Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi nopean vasteen toimet perustuvat liitteessä IV lueteltuihin yhteistyöaloihin.

5.Tämän asetuksen mukaisia toimia toteutetaan pääasiassa maantieteellisillä ohjelmilla.

Temaattisilla ohjelmilla toteutettavat toimet täydentävät maantieteellisistä ohjelmista rahoitettavia toimia, ja niillä tuetaan maailmanlaajuisia ja alueiden välisiä aloitteita kansainvälisesti sovittujen tavoitteiden, etenkin kestävän kehityksen tavoitteiden, saavuttamiseksi ja suojellaan globaaleja julkishyödykkeitä tai vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin. Temaattisilla ohjelmilla voidaan toteuttaa toimia myös paikoissa, joita varten ei ole maantieteellistä ohjelmaa, joiden maantieteellinen ohjelma on keskeytetty, joissa toimista ei ole tehty sopimusta kyseessä olevan kumppanimaan kanssa tai joissa toimia ei voida asianmukaisesti toteuttaa maantieteellisillä ohjelmilla.

Nopean vasteen toimilla täydennetään maantieteellisiä ja temaattisia ohjelmia. Nämä toimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että niitä on tarvittaessa mahdollista jatkaa osana maantieteellisiä tai temaattisia ohjelmia.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden II, III ja IV täydentämiseksi tai muuttamiseksi.

5 artikla
Johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys

1.Tämän asetuksen täytäntöönpanossa varmistetaan yhdenmukaisuus, synergiat ja täydentävyys unionin muiden ulkoisen toiminnan alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus.

2.Tällä asetuksella ei rahoiteta toimia, jotka kuuluvat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 soveltamisalaan.

3.Muista unionin ohjelmista voidaan tarvittaessa osallistua tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tällä asetuksella voidaan myös osallistua muiden unionin ohjelmien perusteella toteutettavien toimien rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Näissä tapauksissa kyseisiä toimia koskevissa työohjelmissa määritetään, kumpia sääntöjä noudatetaan.

6 artikla
Talousarvio

1.Kokonaismääräraha tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2021–2027 on 89 200 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kokonaismääräraha jakautuu seuraavasti:

a)68 000 miljoonaa euroa maantieteellisiin ohjelmiin:

–naapurialueet vähintään 22 000 miljoonaa euroa;

–Saharan eteläpuolinen Afrikka vähintään 32 000 miljoonaa euroa;

–Aasia ja Tyynenmeren alue 10 000 miljoonaa euroa;

–Amerikka ja Karibian alue 4 000 miljoonaa euroa;

b)7 000 miljoonaa euroa temaattisiin ohjelmiin:

–ihmisoikeudet ja demokratia 1 500 miljoonaa euroa;

–kansalaisyhteiskunnan organisaatiot 1 500 miljoonaa euroa;

–vakaus ja rauha 1 000 miljoonaa euroa;

–maailmanlaajuiset haasteet 3 000 miljoonaa euroa;

c)4 000 miljoonaa euroa nopean vasteen toimiin.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja määriä kasvatetaan 10 200 miljoonan euron suuruisesta joustovarasta uusia haasteita ja painopisteitä varten 15 artiklan mukaisesti.

4.Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun määrärahan osuuden on oltava vähintään 75 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrärahasta.

7 artikla
Poliittinen kehys

Assosiaatiosopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, monenväliset sopimukset ja muut sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde kumppanimaihin, sekä Eurooppa-neuvoston ja neuvoston päätelmät, huippukokousten julkilausumat tai kumppanimaiden kanssa pidettyjen ministerikokousten päätelmät, asiaankuuluvat Euroopan parlamentin päätöslauselmat sekä komission tiedonannot tai komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot muodostavat yleisen poliittisen kehyksen tämän asetuksen nojalla myönnettävän unionin tuen täytäntöönpanoa varten.

8 artikla
Yleiset periaatteet

1.Unioni pyrkii edistämään, kehittämään ja vakiinnuttamaan perustanaan olevia demokratian, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteita käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä kumppanimaiden ja -alueiden kanssa.

2.Ihmisoikeusperiaatteiden integroimiseksi sovelletaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, joka kattaa kaikki ihmisoikeudet, olipa kyse kansalais- ja poliittisista oikeuksista tai taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista, jotta voidaan tukea oikeudenhaltijoita, erityisesti köyhiä ja haavoittuvia ryhmiä, oikeuksiensa vaatimisessa ja avustaa kumppanimaita niiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täytäntöönpanossa. Tällä asetuksella edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattamista.

3.Unioni tukee tarpeen mukaan kahdenvälisen, alueellisen ja monenvälisen yhteistyön ja vuoropuhelun, kumppanuussopimusten ja kolmenvälisen yhteistyön toteuttamista.

Unioni edistää monenvälistä ja sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa globaaleihin hyödykkeisiin ja haasteisiin ja tekee tähän liittyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden, kumppanimaiden, kansainvälisten järjestöjen ja muiden avunantajien kanssa.

Unioni edistää yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja muiden avunantajien kanssa.

Suhteissa kumppanimaihin otetaan huomioon niiden tulokset sitoumusten, kansainvälisten sopimusten ja unionin kanssa luotujen sopimussuhteiden täytäntöönpanossa.

4.Unionin ja jäsenvaltioiden sekä kumppanimaiden yhteistyö perustuu kehitystoimien tuloksellisuuden periaatteille ja niiden edistämiselle soveltuvin osin; näitä periaatteita ovat kumppanimaiden ensisijaisten kehitystavoitteidensa omistajuus, tuloskeskeisyys, osallistavat kehityskumppanuudet, avoimuus ja keskinäinen vastuuvelvollisuus. Unioni edistää tuloksellista ja tehokasta resurssien hankintaa ja käyttöä.

Komissio varmistaa osallistavan kumppanuuden periaatteen mukaisesti tarvittaessa, että kumppanimaan sidosryhmiä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja paikallisviranomaiset, kuullaan asianmukaisesti ja että niiden saatavilla on hyvissä ajoissa tarvittavaa tietoa, jotta ne voivat osallistua mielekkäällä tavalla ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyviin prosesseihin.

Omistajuusperiaatteen mukaisesti komissio käyttää soveltuvin osin ensisijaisesti kumppanimaan järjestelmiä ohjelmien täytäntöönpanoon.

5.Edistääkseen toimiensa täydentävyyttä ja tehokkuutta unioni ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen politiikkansa sekä neuvottelevat keskenään avustusohjelmistaan, myös kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa.

6.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa ohjelmissa ja toimissa valtavirtaistetaan ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu ja sukupuolten tasa-arvo ja otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden väliset kytkökset sellaisen yhdennetyn toiminnan edistämiseksi, jolla voidaan saada aikaan sivuhyötyjä ja saavuttaa useita tavoitteita johdonmukaisella tavalla. Näiden ohjelmien ja toimien on perustuttava riskien ja haavoittuvuustekijöiden analysointiin, niihin on sisällytettävä selviytymiskykyä tukeva lähestymistapa ja niiden on oltava konfliktisensitiivisiä. Niiden johtavana periaatteena on oltava, että ketään ei unohdeta.

7.Kumppaneiden kanssa pyritään koordinoidumpaan, kokonaisvaltaiseen ja jäsenneltyyn lähestymistapaan muuttoliikkeeseen, ja sen tuloksellisuutta arvioidaan säännöllisesti.

8.Komissio antaa tietoja Euroopan parlamentille ja vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä sen kanssa.

9 artikla
Sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle

1.Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän asetuksen mukaista unionin rahoitusta ei käytetä aseiden tai ampumatarvikkeiden hankinnan tai sellaisten operaatioiden, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, rahoittamiseen.

2.Kestävän kehityksen edistämiseksi, mikä edellyttää sitä, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää laajemman turvallisuusalan uudistamisen yhteydessä tai kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen 4 kohdassa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa kehitystoimien toteuttamiseksi ja kehitystoimet mahdollistavan turvallisuuden varmistamiseksi.

3.Tämän artiklan mukaisella avulla voidaan erityisesti kattaa sellaisia valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi, joihin sisältyy koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja tähän apuun suoraan liittyviä palveluja.

4.Tämän artiklan nojalla apua voidaan myöntää ainoastaan

a)kun tämän asetuksen mukaisia unionin tavoitteita ei voida riittävästi saavuttaa turvautumalla ei-sotilaallisiin toimijoihin ja kun on olemassa uhka, joka kohdistuu toiminnassa olevien valtion instituutioiden olemassaoloon tai ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun, eivätkä valtion instituutiot kykene vastaamaan kyseiseen uhkaan; ja

b)kun kyseinen kumppanimaa ja unioni ovat yksimielisiä siitä, että sotilaalliset toimijat ovat avainasemassa kestävän kehityksen kannalta olennaisten olosuhteiden säilyttämisessä, luomisessa tai palauttamisessa, mukaan lukien kriisit ja hauraat tai epävakaat tilanteet.

5.Tämän artiklan mukaista unionin apua ei saa käyttää sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämisen rahoittamiseen muutoin kuin kehitystoimien ja kehitystoimet mahdollistavan turvallisuuden varmistamiseksi. Sitä ei saa käyttää varsinkaan seuraavien rahoittamiseen:

a)juoksevat sotilasmenot;

b)aseiden ja ammusten tai muiden tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen laitteiden hankkiminen;

c)koulutus, joka on suunniteltu parantamaan erityisesti asevoimien taisteluvalmiuksia.

6.Suunnitellessaan ja toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla komissio edistää kumppanimaan omistajuutta. Se kehittää myös tarpeellisia osatekijöitä ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat tarpeen kestävän kehityksen varmistamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sekä edistää oikeusvaltioperiaatteen ja vakiintuneiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattamista.

7.Komissio vahvistaa asianmukaiset riskinarviointi-, seuranta- ja arviointimenettelyt tämän artiklan mukaisille toimenpiteille.

II OSASTO
ASETUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

I luku
Ohjelmasuunnittelu

10 artikla
Yleinen lähestymistapa ohjelmasuunnitteluun

1.Tämän asetuksen nojalla tehtävään yhteistyöhön ja toimiin sovelletaan ohjelmasuunnittelua lukuun ottamatta 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja nopean vasteen toimia.

2.Tähän asetukseen liittyvä ohjelmasuunnittelu perustuu 7 artiklan mukaisesti seuraaviin seikkoihin:

a)ohjelma-asiakirjoilla määritetään johdonmukainen kehys unionin ja kumppanimaiden tai -alueiden yhteistyölle tämän asetuksen yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti;

b)unioni ja jäsenvaltiot kuulevat toisiaan ohjelmasuunnittelun varhaisessa vaiheessa ja koko sen ajan lisätäkseen yhteistyötoimiensa johdonmukaisuutta, täydentävyyttä ja yhtenäisyyttä. Maakohtaisessa ohjelmasuunnittelussa suositaan yhteistä ohjelmasuunnittelua. Yhteiseen ohjelmasuunnitteluun voivat osallistua tarvittaessa myös muut avunantajat;

c)unioni kuulee tarvittaessa myös muita avunantajia ja toimijoita, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan edustajat ja paikallisviranomaiset;

d)4 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä kansalaisyhteiskuntaa koskevista temaattisista ohjelmista annetaan apua riippumatta kyseisten kolmansien maiden hallitusten tai muiden julkisten viranomaisten suostumuksesta. Näillä temaattisilla ohjelmilla tuetaan pääasiassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

11 artikla
Maantieteellisten ohjelmien ohjelmasuunnittelun periaatteet

1.Maantieteellisten ohjelmien ohjelmasuunnittelun perustan muodostavat seuraavat periaatteet:

a)toimien on perustuttava mahdollisuuksien mukaan unionin, jäsenvaltioiden ja kyseisten kumppanimaiden, mukaan lukien niiden kansalliset ja paikalliset viranomaiset, vuoropuheluun, johon osallistuvat kansalaisyhteiskunta, kansalliset ja paikalliset parlamentit ja muut sidosryhmät, jotta voidaan vahvistaa prosessin omistajuutta ja kannustaa tuen antamista kansallisille ja alueellisille strategioille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista;

b)ohjelmasuunnittelukausi yhdenmukaistetaan tarvittaessa kumppanimaiden strategioiden syklin kanssa;

c)ohjelmasuunnittelu voi koskea yhteistyötoimia, jotka rahoitetaan 6 artiklan 2 kohdassa luetelluista eri määrärahoista ja muista unionin ohjelmista niiden perussäädösten mukaisesti.

2.Maantieteellisten ohjelmien ohjelmasuunnittelussa määritetään yhteistyölle tarkka räätälöity kehys, joka perustuu seuraaviin:

a)kumppaneiden tarpeet, jotka määritetään tarkkojen kriteerien mukaisesti ottaen huomioon väestön, köyhyyden, epätasa-arvon, inhimillisen kehityksen, talouden ja ympäristön haavoittuvuuden sekä valtion ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn;

b)kumppaneiden valmiudet tuottaa, saada ja hyödyntää taloudellisia resursseja;

c)kumppaneiden sitoumukset ja saavutukset, jotka määritetään esimerkiksi poliittisia uudistuksia ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevien kriteerien perusteella;

d)unionin rahoituksen mahdollinen vaikutus kumppanimaissa ja -alueilla;

e)kumppaneiden valmiudet ja sitoutuneisuus yhteisten etujen ja arvojen edistämiseen ja yhteisten tavoitteiden ja monenvälisten liittoutumien tukemiseen sekä unionin ensisijaisten tavoitteiden edistyminen.

3.Maat, jotka tarvitsevat apua eniten, erityisesti vähiten kehittyneet maat, alhaisen tulotason maat ja kriisissä olevat maat, kriisistä toipuvat maat, hauraat ja haavoittuvassa tilassa olevat valtiot, mukaan lukien pienet kehittyvät saarivaltiot, ovat etusijalla varoja kohdennettaessa.

4.Yhteistyössä teollisuusmaiden kanssa keskitytään unionin ja yhteisten etujen edistämiseen.

5.Maantieteellisten ohjelmien ohjelma-asiakirjojen on perustuttava tuloksiin, ja niissä on otettava huomioon tarpeen mukaan kansainvälisesti sovitut, etenkin kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvät tavoitteet ja indikaattorit sekä maakohtaiset tuloskehykset, jotta voidaan arvioida unionin vaikutusta tuloksiin tuotosten, saavutusten ja vaikutuksen osalta ja viestittää siitä.

6.Laadittaessa ohjelma-asiakirjoja kriisissä tai kriisin jälkitilanteessa oleville maille ja alueille tai hauraille ja haavoittuvassa tilassa oleville maille ja alueille, kyseessä olevien maiden tai alueiden erityistarpeet ja olosuhteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

Jos kumppanimaat tai -alueet ovat kriisissä, kriisin jälkeisessä tai epävakaassa tilanteessa tai jos tällainen tilanne vaikuttaa niihin, painotetaan erityisesti koordinoinnin tehostamista kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kesken, jotta voidaan edistää siirtymistä hätätilanteesta kehitysvaiheeseen.

7.Tällä asetuksella osallistutaan asetuksen (EU) N:o .../... (Erasmus) nojalla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Tästä asetuksesta laaditaan seitsemänvuotinen yhtenäinen ohjelma-asiakirja, joka kattaa myös asetuksen (EU) N:o .../... (IPA III) mukaiset varat. Näiden varojen käyttöön sovelletaan asetusta (EU) N:o .../... (Erasmus).

12 artikla
Maantieteellisten ohjelmien ohjelma-asiakirjat

1.Tämä asetus pannaan maantieteellisten ohjelmien osalta täytäntöön suuntaa-antavilla monivuotisilla maaohjelmilla ja useita maita kattavilla ohjelmilla.

2.Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa on esitettävä unionin rahoitusta saaviksi valitut ensisijaiset alat, yksilöidyt tavoitteet, odotetut tulokset, selkeät ja yksilöidyt tulosindikaattorit sekä määrärahojen ohjeellinen kohdentaminen sekä kokonaisuudessaan ja kunkin ensisijaisen alan osalta.

3.Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien lähtökohtana ovat seuraavat:

a)kansallinen tai alueellinen strategia kehityssuunnitelman tai vastaavan asiakirjan muodossa, jonka komissio on hyväksynyt perustaksi suuntaa-antavalle monivuotiselle ohjelmalle hyväksyessään jälkimmäisen asiakirjan;

b)puiteasiakirja, jossa määritellään unionin politiikka kyseistä yhtä tai useampaa kumppania kohtaan, mukaan lukien unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen asiakirja;

c)unionin ja kyseisen yhden tai useamman kumppanin yhteinen asiakirja yhteisistä painopisteistä.

4.Unionin kollektiivisten toimien vaikutuksen lisäämiseksi yhteisen ohjelma-asiakirjan olisi, milloin mahdollista, korvattava unionin ja jäsenvaltioiden ohjelma-asiakirjat. Yhteinen ohjelma-asiakirja voi korvata unionin suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman, jos se on 10 ja 11 artiklan mukainen, sisältää tämän artiklan 2 kohdassa luetellut asiat ja siinä esitetään unionin ja jäsenvaltioiden välinen työnjako.

13 artikla
Temaattisten ohjelmien ohjelma-asiakirjat

1.Tämä asetus pannaan temaattisten ohjelmien osalta täytäntöön suuntaa-antavilla monivuotisilla ohjelmilla.

2.Temaattisten ohjelmien suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa määritellään unionin strategia, unionin valitsemat rahoituksen painopistealat, yksilöidyt tavoitteet, odotetut tulokset, selkeät ja yksilöidyt tulosindikaattorit, kansainvälinen tilanne ja tärkeimpien kumppanien toimet kyseisellä alalla.

Maailmanlaajuisiin aloitteisiin osallistumista varten määritellään tarvittaessa voimavarat ja toimien tärkeysjärjestys.

Temaattisten ohjelmien suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa esitetään alustava määrärahojen kokonaismäärän jako yhteistyöaloittain ja painopisteittäin. Suuntaa-antavat määrärahat voidaan esittää myös vaihteluvälinä.

14 artikla
Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien hyväksyminen ja mukauttaminen

1.Komissio hyväksyy 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Samaa menettelyä sovelletaan myös tämän artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin tarkistuksiin, joiden vaikutuksesta suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muuttuvat merkittävästi.

2.Hyväksyttäessä 12 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä monivuotisia ohjelma-asiakirjoja komission päätöstä sovelletaan ainoastaan unionin osuuteen yhteisestä monivuotisesta ohjelma-asiakirjasta.

3.Maantieteellisten ohjelmien suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia voidaan tarkistaa kun se on tarpeen niiden tuloksellisen täytäntöönpanon kannalta, etenkin jos 7 artiklassa tarkoitettu poliittinen kehys muuttuu huomattavasti tai kriisin tai kriisin jälkeisen tilanteen seurauksena.

4.Temaattisten ohjelmien suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia voidaan tarkistaa kun se on tarpeen niiden tuloksellisen täytäntöönpanon kannalta, etenkin jos 7 artiklassa tarkoitettu poliittinen kehys muuttuu huomattavasti.

5.Asianmukaisesti perustelluista erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi kriisit sekä tilanteet, joissa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat välittömästi uhattuina, komissio voi muuttaa tämän asetuksen 12 ja 13 artiklassa tarkoitettuja suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä. 

15 artikla
Joustovara uusia haasteita ja painopisteitä varten

1.Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määrä käytetään muun muassa siihen, että

a)varmistetaan unionin asianmukaiset toimet ennakoimattomissa olosuhteissa;

b)vastataan uusiin tarpeisiin tai haasteisiin, kuten kriiseihin ja kriisien jälkitilanteisiin tai muuttoliikkeen aiheuttamiin paineisiin liittyviin haasteisiin unionin tai sen naapurimaiden rajoilla;

c)edistetään uusia unionin johtamia tai kansainvälisiä aloitteita tai painopistealoja.

2.Näiden varojen käytöstä päätetään 14 ja 21 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

II luku
Naapurialueita koskevat erityissäännökset

16 artikla
Ohjelma-asiakirjat ja varojen jakoperusteet

1.Liitteessä I lueteltujen kumppanimaiden osalta unionin rahoitusta saavat ensisijaiset alat valitaan pääasiassa 12 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa mainituista aloista noudattaen liitteessä II määritettyjä yhteistyöaloja naapurialueiden kanssa.

2.Poiketen siitä, mitä 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, unionin tuki naapurialueiden maantieteellisistä ohjelmista eriytetään muodoltaan ja määrältään ottaen huomioon seuraavat kumppanimaakohtaiset tekijät:

a)tarpeet väestön ja kehitystason kaltaisten indikaattoreiden perusteella;

b)sitoutuminen yhdessä sovittujen poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistustavoitteiden täytäntöönpanoon ja edistyminen siinä;

c)sitoutuminen syvän ja kestävän demokratian rakentamiseen ja edistyminen siinä;

d)kumppanuus unionin kanssa, mukaan lukien kumppanuuden tavoitetaso;

e)vastaanottokyky ja tämän asetuksen nojalla myönnettävän unionin tuen mahdollinen vaikutus.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettu tuki otetaan huomioon 12 artiklassa tarkoitetuissa ohjelma-asiakirjoissa.

17 artikla
Tulosperusteinen lähestymistapa

1.Tulosperusteisen lähestymistavan soveltamiseksi liitteessä I luetelluille kumppanimaille osoitetaan alustavasti 10 prosenttia 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetusta määrärahasta 12 artiklassa tarkoitettujen maakohtaisten määrärahojen täydennyksenä. Tulosperusteisista määrärahoista päätetään sen perusteella, miten kumppanimaat ovat edistyneet demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, talouden hallinnan ja uudistusten sekä muuttoliikeyhteistyön osalta. Kumppanimaiden edistymistä arvioidaan vuosittain.

2.Tulosperusteista lähestymistapaa ei sovelleta kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen, mukaan lukien paikallisviranomaisten välinen yhteistyö, annettavaan tukeen, ihmisoikeuksien parantamiseksi annettavaan tukeen eikä kriiseihin liittyviin tukitoimenpiteisiin. Jos demokratian, ihmisoikeuksien tai oikeusvaltion tila heikkenee vakavalla tai pitkäaikaisella tavalla, tukea näille toimille voidaan lisätä.

18 artikla
Rajatylittävä yhteistyö

1.Edellä 2 artiklan 3 kohdassa määritelty rajatylittävä yhteistyö kattaa yhteistyön maarajojen lähialueilla, monikansallisen yhteistyön laajoilla monikansallisilla alueilla, merialueyhteistyön merialueilla sekä alueidenvälisen yhteistyön.

2.Naapurialueiden määrärahasta osallistutaan niiden 1 kohdassa tarkoitettujen rajatylittävän yhteistyön ohjelmien rahoittamiseen, joiden rahoittamiseen osallistuu Euroopan aluekehitysrahasto ETC-asetuksen 81 mukaisesti. Tällaisten ohjelmien tukemiseen osoitetaan alustavasti enintään 4 prosenttia naapurialueiden määrärahasta.

3.Rajatylittävän yhteistyön ohjelmien rahoittamisesta päätetään ja varoja käytetään ETC-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.Unionin yhteisrahoitusosuus ei voi olla suurempi kuin 90 prosenttia rajatylittävän yhteistyön ohjelmien tukikelpoisista menoista. Teknisen avun osalta yhteisrahoitusosuus on 100 prosenttia.

5.Rajatylittävän yhteistyön ohjelmien ennakkomaksut määritetään työohjelmassa ohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden ja alueiden tarpeiden mukaisesti, ja ne voivat ylittää ETC-asetuksen 49 artiklassa tarkoitetun prosenttiosuuden.

6.Rajatylittävän yhteistyön suuntaa-antava monivuotinen strategia-asiakirja, jossa esitetään tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut seikat, hyväksytään ETC-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7.Jos rajatylittävän yhteistyön ohjelma keskeytetään ETC-asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskeytetylle ohjelmalle naapurialueiden tuesta käytettäväksi jäävä osa voidaan käyttää minkä tahansa muun naapurialueita koskevan toiminnan rahoittamiseen.

III luku
Toimintasuunnitelmat, toimenpiteet ja täytäntöönpanomenetelmät

19 artikla
Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet

1.Komissio hyväksyy vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat tai toimenpiteet. Toimenpiteet voivat olla yksittäisiä toimenpiteitä, erityistoimenpiteitä, tukitoimenpiteitä tai poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä. Toimintasuunnitelmissa ja toimenpiteissä yksilöidään kunkin toimen osalta tavoitteet, odotetut tulokset ja tärkeimmät toiminnot, täytäntöönpanomenetelmät, talousarvio ja niihin mahdollisesti liittyvät tukimenot.

2.Toimintasuunnitelmien on perustuttava ohjelma-asiakirjoihin, lukuun ottamatta 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Toimi voidaan tarvittaessa hyväksyä yksittäisenä toimenpiteenä ennen toimintasuunnitelmien hyväksymistä tai sen jälkeen. Yksittäisten toimenpiteiden on perustuttava ohjelma-asiakirjoihin, lukuun ottamatta 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia ja muita asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

Komissio voi hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly ohjelma-asiakirjoihin, kun on kyse ennakoimattomista tarpeista tai olosuhteista ja jos rahoitus ei ole mahdollista sopivammista lähteistä.

3.Vuotuisia tai monivuotisia toimintasuunnitelmia ja yksittäisiä toimenpiteitä voidaan käyttää 4 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen nopean vasteen toimien täytäntöönpanoon.

4.Komissio voi hyväksyä 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille nopean vasteen toimille poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä.

Poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kesto voi olla enintään 18 kuukautta, ja sitä voidaan pidentää kahdesti enintään kuudella kuukaudella siten, että yhteenlaskettu enimmäiskesto on 30 kuukautta, jos toimenpiteen toteuttamisessa ilmenee objektiivisia ja odottamattomia esteitä ja edellyttäen, että toimenpiteen rahoitusta ei lisätä.

Pitkittyneissä kriiseissä ja konflikteissa komissio voi toteuttaa toisen poikkeuksellisen avustustoimenpiteen, jonka kesto voi olla enintään 18 kuukautta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä muita toimenpiteitä, jos unionin toiminnan jatkuvuus on olennaista eikä sitä voida varmistaa muilla tavoin.

20 artikla
Tukitoimenpiteet

1.Unionin rahoitus voi kattaa tukimenot välineen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien hallinnollinen tuki, joka liittyy täytäntöönpanon kannalta tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä päätoimipaikassa ja unionin edustustoissa aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät ohjelman tarvitsemaan hallinnolliseen tukeen, ja tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien hallinnoimiseksi, mukaan lukien tiedotus- ja viestintätoimet sekä tietotekniikkajärjestelmät.

2.Jos tukimenot eivät sisälly 21 artiklassa tarkoitettuihin toimintasuunnitelmiin tai toimenpiteisiin, komissio hyväksyy tarvittaessa tukitoimenpiteitä. Unionin tukitoimenpiteille osoittama rahoitus voi kattaa:

a)selvityksistä, kokouksista, tiedotus- ja valistustoimista, koulutuksesta, valmistelusta, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdosta, julkaisutoiminnasta ja muusta hallinnollisesta tai teknisestä avusta, mukaan lukien palkatut ulkopuoliset asiantuntijat, aiheutuvat menot, jotka ovat ohjelmasuunnittelun ja toimien hallinnoinnin kannalta välttämättömiä;

b)menot, jotka aiheutuvat asiaankuuluvia kysymyksiä koskevista tutkimus- ja innovointitoimista ja selvityksistä ja niiden tulosten tunnetuksi tekemisestä;

c)menot, jotka liittyvät tiedottamiseen ja viestintätoimiin, mukaan lukien viestintästrategioiden laatiminen ja unionin poliittisia painopisteitä koskeva tiedottaminen ja näkyvyys.

21 artikla
Toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden hyväksyminen

1.Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei tarvitse noudattaa seuraavia varten:

a)toimintasuunnitelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 10 miljoonalla eurolla;

b)nopean vasteen toimien toteuttamiseksi hyväksyttävät erityistoimenpiteet sekä toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 20 miljoonalla eurolla;

c)tekniset muutokset edellyttäen, että tällaiset muutokset eivät merkittävällä tavalla vaikuta asianomaisen toimintasuunnitelman tai toimenpiteen tavoitteisiin, kuten:

i)täytäntöönpanomenetelmän muutos;

ii)varojen kohdentaminen uudelleen toimintaohjelmaan sisältyvien toimien välillä;

iii)toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden talousarvion korottaminen tai supistaminen enintään 20 prosentilla niiden alkuperäisestä talousarviosta, ylittämättä kuitenkaan 10 miljoonan euron määrää.

Kun on kyse monivuotisista toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä, 2 kohdan a ja b alakohdassa sekä c alakohdan iii luetelmakohdassa tarkoitettuja rajoja sovelletaan vuositasolla.

Tämän kohdan nojalla hyväksytyistä toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä, lukuun ottamatta poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä, sekä teknisistä muutoksista on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille 35 artiklassa tarkoitetun asiaankuuluvan komitean välityksellä kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

3.Ennen kustannuksiltaan enintään 20 miljoonan euron poikkeuksellisen avustustoimenpiteen hyväksymistä tai jatkamista komissio toimittaa neuvostolle tiedot toimenpiteen luonteesta, tavoitteista ja suunnitellusta rahoituksen määrästä. Komissio ilmoittaa neuvostolle ennakkoon merkittävistä muutoksista, joita se aikoo tehdä jo hyväksyttyihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin. Unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio ottaa tällaisia toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan huomioon neuvoston poliittisen lähestymistavan asiaan.

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti ja hyvissä ajoin tämän artiklan mukaisten poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien suunnitellusta rahoituksen määrästä, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille myös tehdessään kyseiseen apuun merkittäviä muutoksia tai jatkaessaan sen voimassaoloa.

4.Asianmukaisesti perustelluista erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi kriisit mukaan lukien luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit tai tilanteet, joissa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat välittömästi uhattuina, komissio voi 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä tai muutoksia voimassa oleviin toimintasuunnitelmiin ja toimenpiteisiin välittömästi sovellettavilla täytäntöönpanosäädöksillä.

5.Asianmukainen ympäristönäkökohtien tarkastelu, mukaan lukien ilmastonmuutos ja vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen, tehdään toimien tasolla sovellettavien unionin säädösten mukaisesti, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU 82 sekä neuvoston direktiivi 85/337/ETY 83 , ja siihen sisältyy ympäristön kannalta herkissä hankkeissa tarvittaessa tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, etenkin kun on kyse mittavasta uudesta infrastruktuurista.

Alakohtaisten ohjelmien täytäntöönpanossa käytetään tarvittaessa strategisia ympäristöarviointeja. Asianomaisten sidosryhmien osallistuminen ympäristöarviointeihin ja tällaisten arviointien tulosten julkinen saatavuus on varmistettava.

22 artikla
Yhteistyömenetelmät

1.Komissio panee tähän välineeseen perustuvan rahoituksen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti joko suoraan omien yksiköidensä, unionin edustustojen ja toimeenpanovirastojen kautta tai välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen yhteisöjen kautta.

2.Tähän välineeseen perustuvaa rahoitusta voidaan antaa myös rahoitusosuuksina kansainvälisiin, alueellisiin tai kansallisiin rahastoihin, joita esimerkiksi EIP, jäsenvaltiot, kumppanimaat ja -alueet, kansainväliset järjestöt tai muut avunantajat ovat perustaneet tai joita ne hallinnoivat.

3.Varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja tämän asetuksen 29 artiklan 1 kohdassa lueteltujen yhteisöjen on täytettävä varainhoitoasetuksen 155 artiklan mukaiset vuotuiset raportointivelvollisuutensa. Kaikkia näitä yhteisöjä koskevat raportointivaatimukset kirjataan puitekumppanuussopimukseen, rahoitusosuussopimukseen, talousarviotakuuta koskevaan sopimukseen tai rahoitussopimukseen.

4.Välineellä rahoitettavien toimien täytäntöönpanossa voidaan käyttää rinnakkaista tai yhdistettyä yhteisrahoitusta.

5.Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa toimi jaetaan selkeästi tunnistettavissa oleviin osiin, joista kutakin rahoittaa yhteisrahoitukseen osallistuva eri kumppani siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä.

6.Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa toimen kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppaneiden kesken ja varat yhdistetään siten, ettei toimen yksittäisten toimintojen rahoituslähde ole enää yksilöitävissä.

7.Unionin ja sen kumppaneiden yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa seuraavissa muodoissa:

a)kolmenväliset järjestelyt, joissa unioni koordinoi kumppanimaalle tai -alueelle antamaansa apua kolmansien maiden kanssa;

b)hallinnolliset yhteistyötoimenpiteet, esimerkiksi jäsenvaltion ja kumppanimaan tai -alueen julkisten laitosten, paikallisviranomaisten, kansallisten julkisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen välinen twinning-toiminta, sekä yhteistyötoimenpiteet, joihin osallistuu jäsenvaltioiden lähettämiä julkisen sektorin asiantuntijoita sekä jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisia;

c)osallistuminen kustannuksiin, joita aiheutuu julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien perustamisesta ja hallinnoinnista;

d)alakohtaisia politiikkoja tukevat ohjelmat, joilla unioni antaa tukea kumppanimaan sektoriohjelmalle;

e)osallistuminen kustannuksiin, joita aiheutuu kyseisten maiden osallistumisesta unionin ohjelmiin ja toimintaan, jota toteuttavat unionin virastot ja elimet sekä sellaiset elimet tai henkilöt, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia;

f)korkotuet.

23 artikla
EU:n rahoituksen muodot ja toteutustavat

1.Unionin rahoitusta voidaan myöntää varainhoitoasetuksen mukaisissa rahoitusmuodoissa, joita ovat erityisesti:

a)avustukset;

b)palveluja, tavaratoimituksia ja urakoita koskevat julkiset hankinnat;

c)budjettituki;

d)rahoitusosuudet komission varainhoitoasetuksen 234 artiklan mukaisesti perustamiin erityisrahastoihin;

e)rahoitusvälineet;

f)talousarviotakuut;

g)rahoitusta yhdistävät toimet;

h)velkahelpotukset kansainvälisesti sovittujen velkahelpotusohjelmien puitteissa;

i)taloudellinen apu;

j)palkatut ulkopuoliset asiantuntijat.

2.Työskennellessään kumppanimaiden sidosryhmien kanssa komissio ottaa huomioon niiden erityispiirteet, mukaan lukien niiden tarpeet ja toimintaympäristön, määrittäessään rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, rahoitusmuodon, myöntämisedellytykset ja avustusten hallinnointiin sovellettavat hallinnolliset säännökset, jotta saavutettaisiin näistä sidosryhmistä mahdollisimman monet ja vastattaisiin mahdollisimman hyvin niiden tarpeisiin. Edistetään varainhoitoasetuksen mukaisesti erityismenettelyjä, kuten kumppanuussopimuksia, rahoitusavun myöntämistä kolmansille osapuolille, suoraa myöntämistä tai kelpoisuusehtojen perusteella rajattuja ehdotuspyyntöjä taikka varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kertakorvauksia, yksikkökustannuksiin perustuvaa rahoitusta, kiinteämääräistä rahoitusta sekä rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

3.Varainhoitoasetuksen 195 artiklassa tarkoitettujen tapausten lisäksi suoraa myöntämismenettelyä voidaan käyttää seuraaviin: 

a)vähäiset avustukset ihmisoikeuksien puolustajille kiireellisten suojelutoimien rahoittamiseen, soveltuvissa tapauksissa ilman tarvetta yhteisrahoitukseen;

b)avustukset, soveltuvissa tapauksissa ilman tarvetta yhteisrahoitukseen, toimien rahoittamiseksi kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa, joissa ehdotuspyynnön julkaiseminen ei tule kyseeseen, mukaan lukien tilanteet, joissa perusvapauksien puute on vakava, joissa ihmisten turvallisuus on eniten uhattuna tai joissa ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien toimintaolosuhteet ovat vaikeimmat. Tällaiset avustukset voivat olla määrältään enintään 1 000 000 euroa ja kestoltaan enintään 18 kuukautta, mitä on mahdollista jatkaa 12 kuukaudella, jos niiden täytäntöönpanossa on objektiivisia ja odottamattomia esteitä;

c)avustukset YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle ja Global Campukselle, ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevälle Euroopan yliopistojen väliselle keskukselle, jossa on mahdollista suorittaa eurooppalainen ylempi korkeakoulututkinto ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen alalla, sekä keskukseen assosioituneelle yliopistojen verkostolle, jossa on mahdollista suorittaa ihmisoikeusalan jatkotutkintoja, mukaan lukien apurahat kolmansien maiden opiskelijoille ja ihmisoikeuksien puolustajille.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu budjettituki, mukaan lukien alakohtaiset tulosperusteiset uudistamissopimukset, perustuu kyseisen maan omistajuuteen, molemminpuoliseen vastuuvelvollisuuteen ja yhteiseen sitoutumiseen yleismaailmallisiin arvoihin, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, ja sen tavoitteena on vahvistaa unionin ja kumppanimaiden välisiä kumppanuuksia. Siihen sisältyy tehostettu alakohtaista politiikkaa koskeva vuoropuhelu, valmiuksien kehittäminen ja hallinnon parantaminen täydentäen kumppaneiden pyrkimyksiä kerätä tuloja tehokkaammin ja käyttää varoja järkevämmin kestävän ja osallistavan talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.

Jokaisen päätöksen budjettituen myöntämisestä on perustuttava unionin hyväksymään budjettitukipolitiikkaan, selkeisiin tukikelpoisuusperusteisiin sekä riskien ja hyötyjen huolelliseen arvioimiseen.

4.Budjettituki on eriytettävä siten, että sillä vastataan paremmin kumppanimaan poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, ottaen huomioon epävakaat tilanteet.

Myönnettäessä budjettitukea varainhoitoasetuksen 236 artiklan mukaisesti komissio määrittelee selkeästi budjettituen ehdollisuuden kriteerit, kuten edistymisen uudistuksissa ja avoimuuden, ja seuraa niiden noudattamista sekä tukee parlamentaarisen valvonnan ja kansallisten tarkastusvalmiuksien kehittämistä sekä avoimuuden lisäämistä ja tietojen julkista saatavuutta.

5.Budjettituen maksu perustuu indikaattoreihin, jotka osoittavat, että kumppanimaan kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty tyydyttävästi.

6.Tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden muotoja voivat olla esimerkiksi lainat, vakuudet, oman pääoman ehtoinen tai luonteinen rahoitus, sijoitukset tai osakkuudet ja riskinjakorahoitusvälineet, jos mahdollista ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 1 kohdan mukaisesti EIP:n, jonkin monenvälisen eurooppalaisen rahoituslaitoksen, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, tai kahdenvälisen eurooppalaisen rahoituslaitoksen, esimerkiksi kahdenvälisten kehityspankkien, johdolla, mahdollisesti yhdessä jäsenvaltioilta ja kolmansilta osapuolilta saatavien lisäavustusten kanssa.

Tämän asetuksen mukaisten unionin rahoitusvälineiden rahoittamiseen voivat osallistua jäsenvaltiot sekä mitkä tahansa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteisöt.

7.Mainittuja rahoitusvälineitä voidaan ryhmitellä eri välineiksi täytäntöönpanoa ja raportointia varten.

8.Unionin rahoitus ei saa johtaa erityisten verojen, tullien tai muiden maksujen muodostumiseen tai niiden kantoon.

9.Kumppanimaiden määräämiin veroihin, tulleihin ja maksuihin voidaan antaa rahoitusta tämän asetuksen nojalla.

24 artikla
Osallistumiskelpoiset henkilöt ja yksiköt

1.Maantieteellisistä ohjelmista sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja maailmanlaajuisia haasteita koskevista ohjelmista rahoitettaviin toimiin liittyviin hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt ja kaikki muut oikeussubjektit, jotka ovat seuraavien maiden tai alueiden kansalaisia tai johonkin niistä tosiasiallisesti sijoittautuneita oikeushenkilöitä:

a)jäsenvaltiot, asetuksessa (EU) …/… (IPA III) luetellut edunsaajat ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet;

b)kumppanimaat naapurialueilla ja Venäjän federaatio silloin, kun asianomainen menettely liittyy liitteessä I tarkoitettuihin ohjelmiin, joihin se osallistuu;

c)kehitysmaat ja kehittyvät alueet, jotka sisältyvät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean luetteloon virallisen kehitysavun saajista ja jotka eivät ole G20-ryhmän jäseniä, sekä neuvoston päätöksessä .../... (EU) määritellyt merentakaiset maat ja alueet;

d)virallisen kehitysavun vastaanottajamaiden luetteloon sisältyvät kehitysmaat, jotka ovat G20-ryhmän jäseniä, sekä muut maat ja alueet silloin, kun asianomainen menettely liittyy unionin tämän asetuksen nojalla rahoittamaan toimeen, johon ne osallistuvat;

e)maat, joiden osalta komissio on vahvistanut ulkoisen rahoituksen vastavuoroisen saantimahdollisuuden. Tämä mahdollisuus voidaan myöntää vähintään vuoden pituiseksi määräajaksi edellyttäen, että asianomainen maa soveltaa samoja kelpoisuusehtoja unionin ja sellaisten maiden yksiköihin, jotka ovat tämän asetuksen mukaan osallistumiskelpoisia. Komissio päättää vastavuoroisesta rahoituksensaantimahdollisuudesta ja sen kestosta asianomaista yhtä tai useampaa tuensaajamaata kuultuaan; ja

f)Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäsenmaat, kun on kyse virallisen kehitysavun vastaanottajamaiden luetteloon sisältyvässä vähiten kehittyneessä maassa tai voimakkaasti velkaantuneessa köyhässä maassa täytäntöön pantavista sopimuksista.

2.Ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä rauhaa ja vakautta koskevista ohjelmista rahoitettavien toimien ja nopean vasteen toimien osalta ei rajoiteta millään tavalla osallistumista hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimien luonteesta ja tavoitteista johtuvia rajoituksia.

3.Kaikki tämän asetuksen nojalla rahoitettavat tarvikkeet ja aineet voivat olla peräisin mistä tahansa maasta.

4.Tässä artiklassa vahvistettuja sääntöjä ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat osallistumiskelpoisen toimeksisaajan tai mahdollisen alihankkijan palveluksessa tai muussa oikeudellisessa sopimussuhteessa siihen, eivätkä ne aiheuta kyseisten henkilöiden kansalaisuutta koskevia rajoituksia.

5.Toimissa, joiden rahoittamiseen osallistuu varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii–viii luetelmakohdassa tarkoitettu yhteisö tai jotka toteutetaan tällaisten yhteisöjen kanssa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden, sovelletaan myös kyseisten yhteisöjen kelpoisuussääntöjä.

6.Jos avunantajat antavat rahoitusta komission perustamaan erityisrahastoon tai ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, sovelletaan kelpoisuussääntöjä, jotka on vahvistettu kyseisen erityisrahaston perustamisasiakirjassa tai avunantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa, jos on kyse ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

7.Kun on kyse toimista, joita rahoitetaan tämän asetuksen nojalla sekä jostakin toisesta unionin ohjelmasta, tällaisten ohjelmien mukaan osallistumiskelpoiset yksiköt katsotaan osallistumiskelpoisiksi.

8.Kun on kyse useita maita kattavista toimista, osallistumiskelpoisiksi voidaan katsoa oikeussubjektit, jotka ovat kyseisten toimien soveltamisalaan kuuluvien maiden ja alueiden kansalaisia tai johonkin niistä tosiasiallisesti sijoittautuneita oikeushenkilöitä.

9.Tässä artiklassa vahvistettuja kelpoisuussääntöjä voidaan rajoittaa hakijoiden kansalaisuuden, maantieteellisen sijainnin ja luonteen osalta, jos toimen erityisluonne, tavoitteet ja tehokas täytäntöönpano edellyttävät tällaisia rajoituksia.

10.Muiden kuin osallistumiskelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat voidaan hyväksyä osallistumiskelpoisiksi kiireellisissä tapauksissa tai tapauksissa, joissa palveluja ei ole saatavilla asianomaisten maiden tai alueiden markkinoilla, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa toimen toteuttaminen olisi kelpoisuussääntöjen soveltamisen takia mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa.

11.Paikallisen tuotantokyvyn sekä paikallisten markkinoiden ja hankintojen edistämiseksi paikalliset ja alueelliset toimeksisaajat asetetaan etusijalle, kun varainhoitoasetuksessa säädetään yhden ainoan tarjouksen perusteella tehtävästä hankinnasta. Kaikissa muissa tapauksissa paikallisten ja alueellisten toimeksisaajien osallistumista edistetään mainitun asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

12.Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa ohjelmassa osallistumiskelpoisia ovat kaikkia yksiköt, jotka eivät sisälly oikeussubjektin määritelmään 2 artiklan 6 kohdassa, jos tämä on välttämätöntä tämän ohjelman toiminta-aloilla.

25 artikla
Määrärahojen siirtäminen, vuotuiset erät, maksusitoumusmäärärahat, palautukset ja rahoitusvälineiden tuottamat tulot

1.Sen lisäksi, mitä säädetään varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa, tämän asetuksen käyttämättömät maksusitoumus- ja maksumäärärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle ja niitä voidaan sitoa sen vuoden joulukuun 31 päivään saakka. Varainhoitovuodelta toiselle siirretty määrä käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle siirretyistä maksusitoumusmäärärahoista varainhoitoasetuksen 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2.Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 15 artiklassa säädetään määrärahojen ottamisesta uudelleen käyttöön, maksusitoumusmäärärahat, jotka vastaavat tämän asetuksen mukaisten toimien kokonaan tai osittain toteutumatta jäämisen vuoksi vapautettujen sitoumusten määrää, otetaan takaisin alkuperäiseen budjettikohtaan.

Monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevien viittausten varainhoitoasetuksen 15 artiklaan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa sisältävän viittauksen tähän kohtaan.

3.Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tällaisiin monivuotisiin toimiin ei sovelleta varainhoitoasetuksen 114 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä toimen talousarviositoumuksen osat, joita ei ole talousarviositoumuksen tekovuotta seuraavan viidennen vuoden joulukuun 31 päivään mennessä käytetty ennakkorahoitukseen tai välimaksuihin tai joista ei ole esitetty todennettua menoilmoitusta tai maksupyyntöä.

Tämän artiklan 2 kohtaa sovelletaan myös vuotuisiin eriin.

4.Poiketen varainhoitoasetuksen 209 artiklan 3 kohdasta palautukset ja rahoitusvälineen tuottamat tulot otetaan alkuperäiseen budjettikohtaan sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sen jälkeen, kun hallinnointikustannukset ja -palkkiot on vähennetty. Komissio tarkastelee joka viides vuosi olemassa olevien rahoitusvälineiden vaikutusta unionin tavoitteiden saavuttamiseen ja niiden tuloksellisuutta.

IV luku
EKKR+, talousarviotakuut ja kolmansille maille myönnettävä rahoitusapu

26 artikla
Soveltamisala ja rahoitus

1.Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla määrärahalla rahoitetaan Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussaa (EKKR+) ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä.

EKKR+:n, joka on integroitu rahoituspaketti rahoituksen myöntämiseen 23 artiklan 1 kohdan a, e, f ja g alakohdassa tarkoitetuissa toteutusmuodoissa, tarkoituksena on tukea investointeja ja lisätä rahoituksen saantia keinona tukea kestävää ja osallistavaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä, edistää kumppanimaiden sosioekonomista selviytymiskykyä kiinnittäen erityisesti huomiota köyhyyden poistamiseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen, taloudellisiin mahdollisuuksiin, osaamiseen ja yrittäjyyteen, sosioekonomisesti tärkeisiin sektoreihin, mikroyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä puuttua sääntelemättömän muuttoliikkeen tapauskohtaisiin sosioekonomisiin perimmäisiin syihin kulloinkin noudatettavien suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maihin, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, vähiten kehittyneisiin maihin ja erittäin velkaantuneisiin köyhiin maihin.

2.Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuetaan EKKR+ -toimia, jotka katetaan talousarviotakuilla tämän asetuksen 27, 28 ja 29 artiklan mukaisesti, makrotaloudellisella rahoitusavulla ja lainoilla EINS-asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kolmansille maille.

3.Unioni voi taata ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä enintään 60 000 000 000 euron arvosta toimia, joista on allekirjoitettu sopimukset 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.

4.Rahoitusaste on 9–50 prosenttia riippuen toimen tyypistä.

Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoitusaste on 9 prosenttia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun osalta ja sellaisten talousarviotakuiden osalta, joilla katetaan lainanantotoimintaan liittyviä valtion riskejä.

Rahoitusasteita tarkistetaan kolmen vuoden välein 40 artiklassa vahvistetusta tämän asetuksen soveltamisen aloittamispäivästä. Komissiolle siirretään valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan näitä asteita.

5.Ulkosuhdetoimien takuujärjestely katsotaan yhdeksi takuuksi varainhoitoasetuksen 212 artiklalla perustetussa yhteisessä vararahastossa.

6.EKKR+:sta ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia kumppanimaissa, jotka sijaitsevat 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä rahoitetaan 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritettyjen maantieteellisten ohjelmien talousarviosta, ja varat siirretään yhteiseen vararahastoon. EKKR+:sta ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voidaan myös tukea toimia IPA III -asetuksen liitteessä I lueteltujen edunsaajien alueella. EKKR+:sta näitä toimia varten myönnettävä rahoitus samoin kuin ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen perustuvat IPA-asetukseen. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen EINS-asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille maille myönnettäviä lainoja varten perustuu EINS-asetukseen.

7.Varainhoitoasetuksen 211 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rahoittaminen muodostuu kustakin toimesta aiheutuvien unionin sitoumusten kokonaismäärän perusteella, mukaan lukien toimet, joista on allekirjoitettu sopimukset ennen vuotta 2021 ja jotka unioni on taannut. Vuosittain tarvittavan rahoituksen määrä voidaan koota enintään seitsemän vuoden kuluessa.

8.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 mukaisesti perustetussa EKKR-takuurahastossa ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 mukaisesti perustetussa ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastossa 31 päivänä joulukuuta 2020 oleva saldo siirretään yhteiseen vararahastoon tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saman yhden takuun kattamien toimien rahoittamista varten.

27 artikla
Toimien ja vastapuolten tukikelpoisuus ja valinta

1.Rahoitus- ja investointitoimien, joita voidaan tukea ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä, on oltava johdonmukaisia ja unionin politiikkojen mukaisia sekä kumppanimaiden strategioiden ja politiikkojen mukaisia. Niiden on erityisesti tuettava tämän asetuksen ja asiaan liittyvien suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen tavoitteita, yleisiä periaatteita ja politiikkakehystä ottaen asianmukaisesti huomioon liitteessä V luetellut painopistealat.

2.Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuetaan rahoitus- ja investointitoimia, jotka täyttävät varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a–c alakohdassa esitetyt edellytykset ja jotka

a)täydentävät muita aloitteita;

b)ovat taloudellisesti ja rahoituksellisesti toteutuskelpoisia ottaen asianmukaisesti huomioon yksityisten ja julkisten kumppanien mahdollinen tuki ja yhteisrahoitus hankkeelle siten, että samalla otetaan huomioon erityinen toimintaympäristö ja valmiudet maissa, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, vähiten kehittyneissä maissa ja erittäin velkaantuneissa köyhissä maissa, joissa voidaan tarjota edullisempia ehtoja;

c)ovat teknisesti toteutuskelpoisia sekä sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäviä.

3.Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä käytetään kattamaan seuraavista välineistä aiheutuvia riskejä:

a)lainat, mukaan lukien lainat paikallisessa valuutassa ja makrotaloudellisen rahoitusavun lainat;

b)takaukset;

c)vastatakaukset;

d)pääomamarkkinainstrumentit;

e)muut rahoitusmuodot ja lisävakuusjärjestelyt, vakuutukset sekä pääomasijoitukset tai oman pääoman luonteiset sijoitukset.

4.Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyssä tukikelpoisia vastapuolia ovat ne, jotka mainitaan varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdassa, mukaan lukien osapuolet ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen osallistuvista kolmansista maista, jotka komissio on hyväksynyt tämän asetuksen 28 artiklan mukaisesti. Lisäksi ja poiketen siitä, mitä säädetään varainhoitoasetuksen 62 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, takuujärjestelyssä tukikelpoisia ovat jäsenvaltion tai kolmannen maan yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvat elimet, jotka ovat osallistuneet ulkosuhteiden takuujärjestelyn rahoittamiseen 28 artiklan mukaisesti ja antaneet riittävän varmuuden taloudellisista valmiuksistaan.

5.Tukikelpoisten vastapuolten on noudatettava varainhoitoasetuksen 62 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädettyjä sääntöjä ja edellytyksiä. Kun on kyse jäsenvaltion tai kolmannen maan yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvista elimistä, jotka ovat osallistuneet ulkosuhteiden takuujärjestelyn rahoittamiseen tämän asetuksen 28 artiklan mukaisesti, etusijalle asetetaan ne elimet, jotka antavat ympäristöä, sosiaalinäkökohtia ja yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeviin kriteereihin liittyviä tietoja.

Komissio varmistaa tukikelpoisten vastapuolten käytettävissä olevien resurssien tuloksellisen, tehokkaan ja oikeudenmukaisen käytön ja edistää vastapuolten välistä yhteistyötä.

Komissio varmistaa kaikkien tukikelpoisten vastapuolten oikeudenmukaisen kohtelun sekä varmistaa, että eturistiriidat vältetään EKKR+:n täytäntöönpanokauden aikana. Täydentävyyden varmistamiseksi komissio voi pyytää tukikelpoisia vastapuolia antamaan kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot muista toimistaan, jotka eivät kuulu EKKR+:n piiriin.

6.Komissio valitsee tukikelpoiset vastapuolet varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon

a)strategisen johtoryhmän ja alueellisten operatiivisten johtoryhmien neuvot liitteen VI mukaisesti;

b)investointi-ikkunan tavoitteet;

c)tukikelpoisen vastapuolen kokemuksen ja riskinhallintavalmiudet;

d)omien varojen määrän sekä yksityisen sektorin yhteisrahoitusosuuden, jonka tukikelpoinen vastapuoli on valmis käyttämään investointi-ikkunan rahoittamiseen.

7.Komissio perustaa tämän asetuksen nojalla rahoitettavia ja tiettyyn määrään asti ulkosuhteiden takuujärjestelystä katettavia investointi-ikkunoita alueita, tiettyjä kumppanimaita tai näitä molempia varten taikka tiettyjä aloja, tiettyjä hankkeita, tiettyjä lopullisten edunsaajien luokkia tai näitä molempia varten. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, miten nämä investointi-ikkunat täyttävät tämän artiklan vaatimukset ja mitkä ovat niiden tarkat ensisijaiset rahoituskohteet. Kaikki investointi-ikkunoihin liittyvät rahoitustukea koskevat pyynnöt on esitettävä komissiolle.

Investointi-ikkunoiden valinta on perusteltava asianmukaisesti markkinoiden toimimattomuuden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden analyysillä. Komissio suorittaa tämän analyysin yhteistyössä mahdollisesti tukikelpoisten vastapuolten ja sidosryhmien kanssa.

Tukikelpoiset vastapuolet voivat tarjota 3 kohdassa tarkoitettuja välineitä investointi-ikkunan tai tukikelpoisen vastapuolen hallinnoiman yksittäisen hankkeen puitteissa. Näitä välineitä voidaan tarjota kumppanimaille, mukaan lukien maat, joiden tilanne on epävakaa tai joissa on käynnissä konflikti tai maat, joissa on ilmennyt jälleenrakentamiseen ja konfliktien jälkeiseen olojen ennalleen palauttamiseen liittyviä haasteita, ja kyseisten kumppanimaiden instituutioille, muun muassa niiden julkisille kansallisille ja yksityisille paikallisille pankeille ja rahoituslaitoksille, sekä näiden kumppanimaiden yksityisen sektorin toimijoille.

8.Komissio arvioi, täyttävätkö ulkosuhteiden takuujärjestelyllä tuettavat toimet 2 ja 3 kohdassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset, hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan tukikelpoisten vastapuolten olemassa olevia tulosten mittausjärjestelmiä. Komissio julkaisee vuosittain kutakin investointi-ikkunaa koskevan arviointinsa tuloksen.

9.Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä V lueteltujen painopistealojen ja EKKR+:n hallintoa koskevan liitteen VI täydentämiseksi tai muuttamiseksi.

28 artikla
Muiden avunantajien osallistuminen ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen

1.Jäsenvaltiot, kolmannet maat ja muut kolmannet osapuolet voivat osallistua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen.

Poiketen varainhoitoasetuksen 218 artiklan 2 kohdan toisesta alakohdasta Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet voivat osallistua takauksilla tai käteisellä rahalla.

Muut kolmannet maat kuin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet ja muut kolmannet osapuolet voivat osallistua käteisellä rahalla edellyttäen komission hyväksyntää.

Komissio ilmoittaa vahvistetut rahoitusosuudet viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jäsenvaltioiden pyynnöstä niiden rahoitusosuudet voidaan korvamerkitä toimiin, jotka käynnistetään tietyillä alueilla tai sektoreilla taikka tietyissä maissa tai investointi-ikkunoissa.

2.Osallistuminen takausten muodossa ei saa ylittää 50 prosenttia tämän asetuksen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolten takauksina suorittamia rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen vasta sen jälkeen, kun unionin yleisestä talousarviosta saatava rahoitus ja mahdolliset muut käteisvaroina suoritetut rahoitusosuudet on käytetty takuun perusteella vaadittuihin maksuihin.

Kaikkia rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen korvamerkinnästä riippumatta.

Rahoitussopimuksessa, jonka tekevät komissio unionin puolesta ja rahoittaja, määrätään erityisesti maksuehdoista.

29 artikla
Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimusten täytäntöönpano

1.Komissio tekee unionin puolesta 27 artiklan mukaisesti valittujen tukikelpoisten vastapuolten kanssa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimukset. Sopimuksia voidaan tehdä kahden tai useamman tukikelpoisen vastapuolen muodostaman yhteenliittymän kanssa.

2.Komissio tekee valitun tukikelpoisen vastapuolen tai valittujen tukikelpoisten vastapuolten kanssa yhden tai useamman kutakin investointi-ikkunaa koskevan ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksen. Erityistarpeisiin vastaamiseksi ulkosuhdetoimien takuujärjestely voidaan myöntää yksittäisiä rahoitus- tai investointitoimia varten.

Kaikki ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimukset on asetettava pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville ottaen huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelun.

3.Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksiin sisältyvät erityisesti

a)tarkat säännöt soveltamisalasta, vaatimuksista, tukikelpoisuudesta, tukikelpoisista vastapuolista ja menettelyistä;

b)ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännöt sen kattavuudesta ja tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen ja hankkeiden määritellystä kattamisesta, sekä hankkeita ja hankesalkkuja koskeva riskianalyysi, myös alakohtaisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

c)maininta tämän asetuksen tavoitteista ja tarkoituksesta, tarvearvio ja maininta odotetuista tuloksista, ottaen huomioon yritysten yhteiskuntavastuu ja vastuullisen yritystoiminnan edistäminen;

d)takuusta maksettava korvaus, jonka on vastattava riskitasoa, ja mahdollisuus osittain tuettuun korvaukseen, jotta voidaan tarjota edullisempia ehtoja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa;

e)ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuun käyttöä koskevat vaatimukset, muun muassa maksuehdot, kuten maksuajat, erääntyneistä määristä maksettavat korot, perintäkulut ja muut kustannukset sekä mahdollisesti tarvittavat likviditeettijärjestelyt;

f)vaatimuksiin sovellettavat menettelyt, jotka koskevat muun muassa laukaisevia tapahtumia ja harkinta-aikoja, sekä saatavien perintää koskevat menettelyt;

g)seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat velvoitteet;

h)selkeät ja helposti saatavilla olevat valitusmenettelyt sellaisia kolmansia osapuolia varten, joihin ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettujen hankkeiden toteuttaminen voi vaikuttaa.

4.Tukikelpoinen vastapuoli hyväksyy rahoitus- ja investointitoimet omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksen ehtoja noudattaen.

5.Ulkosuhdetoimien takuujärjestely voi kattaa

a)vieraan pääoman ehtoisten välineiden osalta pääoman sekä kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava valitulle tukikelpoiselle vastapuolelle mutta joita se ei ole saanut maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen;

b)oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut;

c)muiden 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitus- ja investointitoimien osalta käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut;

d)kaikki asiaankuuluvat maksukyvyttömyystapahtumaan liittyvät perintäkulut ja muut kustannukset, ellei niitä ole vähennetty perintätuotoista.

6.Komission kirjanpitoa ja sen ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamia riskejä koskevaa raportointia varten ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 4 kohdan mukaisesti tukikelpoisten vastapuolten, joiden kanssa on tehty takuusopimus, on annettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosittain tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut ja joihin on sisällytettävä muun muassa seuraavat tiedot:

a)tukikelpoisten vastapuolten rahoitus- ja investointitoimien riskinarviointi, mukaan lukien tiedot unionin vastuista, jotka määritetään varainhoitoasetuksen 80 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen ja julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IPSAS) mukaisesti;

b)tukikelpoisille vastapuolille niiden rahoitus- ja investointitoimia varten myönnetyistä EKKR+ -toimista johtuva unionin rahoitusvelvoite toimikohtaisesti jaoteltuna.

7.Tukikelpoisten vastapuolten on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki lisätiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

8.Komissio raportoi rahoitusvälineistä, talousarviotakuista ja rahoitusavusta varainhoitoasetuksen 241 ja 250 artiklan mukaisesti. Tätä varten tukikelpoisten vastapuolten on toimitettava vuosittain komissiolle kaikki tiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen raportointivelvoitteensa.

30 artikla
Pääomarahoitus kehityspankille

Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua maantieteellisten ohjelmien määrärahaa voidaan käyttää osallistumiseen eurooppalaisten ja muiden kehitysrahoituslaitosten perustamispääomaan.

V luku
Seuranta, raportointi ja arviointi

31 artikla
Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan tämän asetuksen nojalla tapahtuneesta edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VII yhdenmukaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreiden kanssa. Indikaattoreissa käytetään perustana 1 päivän tammikuuta 2021 arvoja arvioitaessa, missä määrin tavoitteet on saavutettu.

2.Komissio huolehtii toimiensa säännöllisestä seurannasta ja tarkastelee edistymistä odotettujen tulosten, tuotokset mukaan lukien, saavuttamisessa.

Edistymistä odotettujen tulosten saavuttamisessa olisi seurattava selkeiden, läpinäkyvien ja tarvittaessa mitattavissa olevien indikaattoreiden pohjalta. Indikaattoreiden määrä on pidettävä kohtuullisena, jotta ajoissa raportoiminen olisi helpompaa.

3.Yhteisiin ohjelma-asiakirjoihin sisältyvät yhteiset tuloskehykset, jotka täyttävät 12 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset, muodostavat perustan unionin ja jäsenvaltioiden yhteiselle seurannalle, joka koskee niiden tietylle kumppanimaalle antaman kollektiivisen tuen täytäntöönpanoa.

Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja ajoissa. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.Komissio tarkastelee tämän asetuksen täytäntöönpanon edistymistä. Komissio toimittaa vuodesta 2022 alkaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisesta käyttäen indikaattoreita, joilla mitataan saavutettuja tuloksia ja asetuksen tehokkuutta. Tämä kertomus toimitetaan myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

5.Vuosikertomus sisältää edellistä vuotta koskevia tietoja rahoitetuista toimenpiteistä, seurannan ja arvioinnin tuloksista, kumppaneiden osallistumisesta sekä talousarviositoumusten ja maksumäärärahojen toteuttamisesta maittain, alueittain ja yhteistyöaloittain esitettyinä. Siinä arvioidaan unionin rahoituksen tuloksia käyttäen mahdollisuuksien mukaan yksilöityjä ja mitattavissa olevia indikaattoreita, joilla tarkastellaan rahoituksen merkitystä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kun on kyse kehitysyhteistyöstä, kertomuksessa arvioidaan myös, aina kun se on mahdollista ja asianmukaista, kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteiden noudattamista, mukaan lukien innovatiivisten rahoitusvälineiden osalta.

6.Vuonna 2021 laadittavassa vuosikertomuksessa esitetään vuosia 2014–2020 koskevien vuosikertomusten konsolidoidut tiedot kaikesta 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin asetuksiin perustuvasta rahoituksesta, mukaan lukien ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja rahoitusosuudet erityisrahastoihin, sekä eritellään menot edunsaajamaan, käytettyjen rahoitusvälineiden, sitoumusten ja maksujen mukaan. Kertomuksessa on otettava huomioon tärkeimmät kokemukset ja aiempina vuosina suoritetuissa ulkoisissa arvioinneissa esitettyjen suositusten jatkotoimet.

7.Ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä kokonaismenoista tehdään vuotuinen arvio hyväksyttyjen suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen perusteella. Tämän asetuksen nojalla myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan, mahdollisesti saatavilla olevia täsmällisempiä menetelmiä poissulkematta, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön menetelmiin (nk. Rion tunnusluvut) perustuvaa, unionin ohjelmien tulosohjausmenetelmiin integroitua vuotuista seurantajärjestelmää, jolla kvantifioidaan ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät menot 19 artiklassa tarkoitettujen toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden tasolla ja jota käytetään arvioinneissa ja vuosikertomuksissa.

8.Komissio antaa tietoa kehitysyhteistyöstä tunnustettujen kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti.

9.Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon edistymisen tehokas arviointi suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 34 artiklan mukaisesti, jotta voidaan muuttaa liitettä VII tarkistamalla tai täydentämällä indikaattoreita tarpeen mukaan sekä täydentää tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista.

32 artikla
Arviointi

1.Tämän asetuksen väliarviointi on suoritettava heti kun sen täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun välineen täytäntöönpano on aloitettu.

Arvioinneissa on soveltuvissa tapauksissa hyödynnettävä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean hyvien käytäntöjen periaatteita, ja niiden avulla olisi pyrittävä selvittämään, onko tavoitteet saavutettu, ja laatimaan suosituksia tulevien toimien parantamiseksi.

2.Komissio suorittaa asetuksen täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, asetuksen lopullisen arvioinnin. Arvioinnissa tarkastellaan unionin osuutta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon indikaattorit, joilla mitataan saatuja tuloksia, sekä kaikki havainnot ja päätelmät, jotka koskevat tämän asetuksen vaikutusta.

Lopullisesta arvioinnista laadittavassa kertomuksessa tarkastellaan lisäksi tämän asetuksen tehokkuutta, lisäarvoa, yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta sekä sitä, ovatko sen tavoitteet edelleen asianmukaisia.

Lopullisesta arvioinnista laadittavan kertomuksen nimenomaisena tarkoituksena on parantaa unionin rahoituksen täytäntöönpanoa. Siihen sisältyy tietoja asetuksen nojalla täytäntöön pantujen eri toimien jatkamista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevia päätöksiä varten.

Lopullisesta arvioinnista laadittava kertomus sisältää myös asiaankuuluvien vuosikertomusten konsolidoidut tiedot kaikesta tämän asetuksen nojalla hallinnoidusta rahoituksesta, mukaan lukien ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja rahoitusosuudet erityisrahastoihin, ja siinä eritellään menot edunsaajamaan, käytettyjen rahoitusvälineiden, sitoumusten ja maksujen mukaan.

Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille 35 artiklassa tarkoitetun komitean välityksellä. Yksittäisistä arvioinneista voidaan keskustella kyseisessä komiteassa jäsenvaltioiden pyynnöstä. Tuloksia hyödynnetään ohjelmien suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa.

Komissio ottaa tämän asetuksen nojalla myönnetyn unionin rahoituksen arviointiprosessiin mukaan kaikki sidosryhmät siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista ja voi tarvittaessa pyrkiä tekemään yhteisiä arviointeja jäsenvaltioiden ja kehityskumppanien kanssa siten, että myös kumppanimaat osallistuvat siihen tiiviisti.

3.Raportointia koskevien varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti komissio arvioi ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käyttöä ja toimintaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Komissio toimittaa arviointikertomuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arviointikertomukseen liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto.

III OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET

33 artikla
Sellaisen maan tai alueen osallistuminen, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan

1.Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja jos toteutettava toimi on luonteeltaan maailmanlaajuinen, alueiden välinen tai alueellinen, komissio voi unionin rahoituksen johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi taikka alueellisen tai alueiden välisen yhteistyön edistämiseksi päättää asiaankuuluvien suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien, toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden puitteissa laajentaa toimien soveltamisalaa maihin tai alueisiin, jotka eivät 4 artiklan mukaan kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

2.Komissio voi sisällyttää tähän erillisen määrärahan, jolla autetaan kumppanimaita ja -alueita lisäämään yhteistyötään niiden naapureina sijaitsevien unionin syrjäisimpien alueiden sekä neuvoston MMA-päätöksen soveltamisalaan kuuluvien merentakaisten maiden ja alueiden kanssa. Tämän vuoksi tällä asetuksella voidaan rahoittaa tarvittaessa ja vastavuoroisuuden pohjalta ja kohtuullisessa suhteessa MMA-päätöksen ja/tai ETC-asetuksen nojalla myönnetyn rahoituksen määrään toimia, joita toteuttaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva kumppanimaa tai -alue tai muu toimija, MMA-päätöksen soveltamisalaan kuuluva maa tai alue tai muu toimija tai jokin unionin syrjäisimmistä alueista yhteisen toimintaohjelman tai ETC-asetuksen nojalla perustetun ja toteutetun alueiden välisen yhteistyöohjelman tai toimenpiteen puitteissa.

34 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään 4 artiklan 6 kohdassa, 26 artiklan 3 kohdassa, 27 artiklan 9 kohdassa sekä 31 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle tämän asetuksen voimassaoloajaksi.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 6 kohdassa, 26 artiklan 3 kohdassa, 27 artiklan 9 kohdassa ja 31 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 4 artiklan 6 kohdan, 26 artiklan 3 kohdan, 27 artiklan 9 kohdan tai 31 artiklan 9 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

35 artikla
Komitea

1.Komissiota avustaa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

4.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

5.Annettu päätös pysyy voimassa hyväksytyn tai muutetun asiakirjan, toimintaohjelman tai toimenpiteen keston ajan.

6.Euroopan investointipankin tarkkailija osallistuu komitean työskentelyyn Euroopan investointipankkia koskevissa asioissa.

36 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä asetusta ja siihen liittyviä toimia ja tuloksia. Tälle asetukselle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

37 artikla
Poikkeus näkyvyysvaatimuksista

Turvallisuusseikkojen tai paikallisten poliittisten herkkyystekijöiden vuoksi voi olla suotavampaa tai välttämätöntä rajoittaa viestintää ja näkyvyyttä tietyissä maissa tai tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina. Tällaisissa tapauksissa kohdeyleisö ja tietyn toimen tunnetuksi tekemiseen käytettävät näkyvyyttä edistävät keinot, tuotteet ja kanavat valitaan tapauskohtaisesti unionia kuullen ja sen kanssa sopien. Jos äkillisessä kriisissä tarvitaan nopeita toimia, tiedotusta ja näkyvyyttä koskevaa suunnitelmaa ei tarvitse laatia kokonaisuudessaan välittömästi. Tällaisissa tilanteissa unionin tuki on kuitenkin tuotava alusta alkaen esiin asianmukaisella tavalla.

38 artikla
Euroopan ulkosuhdehallintoa koskeva lauseke

Tätä asetusta sovelletaan päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

39 artikla
Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.Päätös N:o 466/2014/EU, asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 ja asetus (EU) 2017/1601 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.Tämän asetuksen rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtymä tähän asetukseen seuraavien sen edeltäjien mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä: asetus (EU) N:o 233/2014, asetus (EU) N:o 232/2014, asetus (EU) N:o 230/2014, asetus (EU) N:o 235/2014, asetus (EU) N:o 234/2014, asetus (Euratom) N:o 237/2014, asetus (EU) N:o 236/2014, asetus N:o 466/2014/EU, asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 ja asetus (EU) 2017/1601.

3.Tämän asetuksen rahoituspuitteet voivat kattaa menoja, jotka liittyvät tämän asetuksen mahdollisen seuraajan valmisteluun.

4.Talousarvioon voidaan 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

40 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [...] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Ulkoiset toimet

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 84  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

☑ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Ehdotetun välineen yleisenä tavoitteena on pitkällä aikavälillä puolustaa ja edistää unionin arvoja ja etuja maailmanlaajuisesti.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan, 8 artiklan ja 21 artiklan mukaisesti erityisiä tavoitteita ovat seuraavat:

a)    tukea ja ylläpitää vuoropuhelua ja yhteistyötä naapurialueilla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, Amerikassa ja Karibian alueella sijaitsevien kolmansien maiden ja alueiden kanssa;

b)    maailmanlaajuisella tasolla tukea ihmisoikeuksia ja demokratiaa, tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, edistää vakautta ja rauhaa ja ratkaista maailmanlaajuisia haasteita;

c)    vastata nopeasti kriisi- ja konfliktitilanteisiin ja epävakauteen; parantaa selviytymiskykyä ja niveltää humanitaariset ja kehitystoimet toisiinsa; ja täyttää ulkopoliittiset tarpeet ja ensisijaiset tavoitteet.

Tämän välineen menoista vähintään 90 prosentin olisi täytettävä viralliset kehitysavun kriteerit, jotka on määritellyt Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Viime vuosina on esiintynyt alueellisia konflikteja, terrorismia, muuttopaineita, kestämätöntä luonnonvarojen käyttöä ja kasvavaa protektionismia. Jäsenvaltiot eivät pystyisi yksinään vaikuttamaan näihin globaaleihin muutoksiin, mutta EU on ainutlaatuisessa asemassa, jonka ansiosta se voi vastata näihin haasteisiin, etsiä nopeasti muuttuvalle maailmalle mahdollisuuksia ja antaa ulkoista apua. EU:n asema perustuu perussopimuksilla sille annettuihin keskeisiin toimivaltuuksiin, sen arvoihin ja uskottavuuteen rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja ympäristönsuojelun johdossa, sen poliittiseen vaikutusvaltaan ja ylikansalliseen luonteeseen sekä sen käytettävissä olevien toteutusvälineiden kattavuuteen, johdonmukaisuuteen ja monipuolisuuteen.

EU:n on mahdollista käydä tasa-arvoista vuoropuhelua muiden alueellisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin, kanssa.

Joillakin alueilla, joilla jäsenvaltioilla ei ole aktiivista toimintaa, EU on tärkein ja toisinaan ainoa toimija. Tämä koskee esimerkiksi sensitiivisiä tilanteita, kuten ihmisoikeuksien puolustamista ja vaalitarkkailua.

EU voi tarjota lisäarvoa sen välineiden kautta kanavoitujen resurssien määrän, sen suhteellisen joustavien hallinnointikäytäntöjen ja monivuotisen rahoituskehyksen tarjoaman resurssien ennakoitavuuden ansiosta.

EU:lla on huomattavaa asiantuntemusta tietyillä aloilla, mikä johtuu Euroopan omasta historiasta (esimerkkeinä alueellinen yhdentyminen tai siirtyminen demokratiaan) ja onnistuneista politiikoista (kuten elintarviketurvaa koskeva asiantuntemus yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan ansiosta tai sisämarkkinoiden teknisiä standardeja koskeva asiantuntemus). Se on saanut tunnustettua kansainvälistä mainetta rauhan edistämisestä ja konfliktien ehkäisemisestä ja aktiivisesta tuestaan vapaille vaaleille ja ihmisoikeuksille.

EU on edustustojensa ansiosta läsnä ympäri maailmaa, ja se saa tämän verkoston kautta paljon tietoa eri maihin vaikuttavista kehityskuluista. EU on myös mukana useimmissa monenvälisissä prosesseissa, joilla pyritään ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita. Tämän ansiosta EU on jatkuvasti selvillä uusista tarpeista ja ongelmista ja kykenee kohdentamaan resurssinsa sen mukaan. EU:n ja jäsenvaltioiden toteuttamat toimet täydentävät entistä enemmän toisiaan. Tämä vahvistaa poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä, joka kanavoidaan yhä useammin jäsenvaltioiden kanssa yhteisen ohjelmasuunnittelun kautta.

EU pystyy myös täydentämään jäsenvaltioiden toimia potentiaalisesti vaarallisissa tilanteissa tai jos tarvittavat toimet tulevat erityisen kalliiksi.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen odotetaan tuovan lisäarvoa ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden väliarvioinnin päätelmissä esitetyllä tavalla. Väliarvioinnin analyysissä voimassa olevien asetusten vaikutusindikaattoreista (esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteet) tuli esiin positiivisia suuntauksia. Näiden suuntausten odotetaan jatkuvan vuoden 2020 jälkeen, sillä kansainväliset tavoitteet on asetettu vuoteen 2030.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Komission väliarviointikertomuksessa 85 kymmenestä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineestä 86 , makrotaloudellisen rahoitusavun jälkiarviointikertomuksissa ja Euroopan investointipankin ulkoisen lainanantovaltuuden väliarvioinnissa 87 todettiin, että ulkoisen toiminnan rahoitusvälineet soveltuivat kaiken kaikkiaan hyvin tarkoitukseensa ja tavoitteiden saavuttamisesta oli positiivisia merkkejä. Kertomusten mukaan ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin tarvitaan lisää resursseja, koska niiden rahoitusta on hyödynnetty ääriään myöten.

Välineissä on määritelty niiden soveltamisala, tavoitteet ja menettelyt, joiden mukaisesti politiikkoja voidaan panna täytäntöön. Väliarviointikertomuksen mukaan välineiden mahdollisuuksia luova luonne mahdollistaa niiden käytön useimpia EU:n ulkoisen toiminnan tarpeita ja tavoitteita varten. Parantamisen varaa olisi sen suhteen, miten niissä on otettu huomioon tietyt kehityskulut, kuten uusi poliittinen kehys mukaan lukien Agenda 2030 -toimintaohjelman yleismaailmallisuus, muuttoliike-/pakolaiskriisi ja sisäisten politiikkojen ulkoinen ulottuvuus. Lisäksi on kiinnitettävä enemmän huomiota kehityksen ja turvallisuuden välisiin kytköksiin ja ulkoisten toimien yleiseen tavoitetasoon rauhan ja turvallisuuden suhteen.

Graduaation 88 periaatteen käyttöönotto tietyissä välineissä (kuten kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä) jätti aukon EU:n mahdollisuuksiin tehdä kahdenvälistä yhteistyötä ylemmän keskitulotason maiden kanssa. Koska nämä maat saattavat joissakin tilanteissa (esimerkiksi kriisin jälkeen) tarvita tällaista tukea, todettiin, että EU:n olisi uuden kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen 89 mukaisesti keksittävä innovatiivisia yhteistyötapoja edistyneempien kehitysmaiden ja strategisten kumppaneiden kanssa ottaen huomioon Agenda 2030 -toimintaohjelman yleismaailmallisuuden.

Perusarvojen ja ihmisoikeuksien edistämisellä on keskeinen sija näissä välineissä. Näiden asioiden edistäminen on kuitenkin ollut vaikeaa joissakin maissa, ja kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet monissa maissa. Tämä vaikeuttaa näihin asioihin liittyvää työtä ja korostaa jännitettä ihmisoikeuksien edistämisen ja kumppanimaiden omien ensisijaisten intressien välillä.

Kun kriisejä ja konflikteja on nyt paljon, EU:n on kyettävä reagoimaan tapahtumiin nopeasti. Joidenkin välineiden reaktiovalmiutta on kuitenkin haitannut rahoituksen jäykkyys. Kun on syntynyt kiireellisiä tilanteita, kuten muuttoliike-/pakolaiskriisi, on ollut vaikeuksia muuttaa talousarvion välineiden varojen kohdentamista, koska suuri osa varoista on ollut sidottuna pitkäaikaisiin ohjelmiin eikä kohdentamatonta liikkumavaraa ole ollut riittävästi. Kuten väliarviointikertomuksessa todetaan, joustavuutta on lisättävä.

Johdonmukaisuutta tarvitaan yhden välineen eri osien sekä eri välineiden kesken ja eri avunantajien kanssa. Kaikkiaan väliarviointikertomuksen havainnot johdonmukaisuudesta ovat vaihtelevia. Välineiden sisäinen johdonmukaisuus todettiin tyydyttäväksi. Välineet olivat jossain määrin johdonmukaisia keskenään, mutta ohjelmien suuri määrä on joissakin tapauksissa johtanut päällekkäiseen toimintaan, etenkin kun on kyse monitahoisesta yhteistyöstä edistyneempien kehitysmaiden kanssa. Lisäksi maantieteellisen ja temaattisen lähestymistavan vuorovaikutus on toisinaan johtanut maakohtaisesti epäjohdonmukaiseen toimintaan. EU:n edustustoista saatu palaute osoitti, että niistä oli vaikeaa hallita ja hyödyntää eri välineiden täydentävyyttä ja luoda niiden välille yhteisvaikutusta. Kaikkiaan katsottiin, että EU hukkasi tilaisuuksia koordinoida tiettyä maata tai aluetta koskevia strategioitaan.

Väliarvioinnissa todettiin, että johdonmukaisuutta jäsenvaltioiden toimien kanssa olisi mahdollista lisätä lisäämällä yhteistä ohjelmasuunnittelua. Tämä edellyttäisi kuitenkin joissakin tapauksissa voimakkaampaa sitoutumista kumppanimaiden hallituksilta ja jäsenvaltioilta.

Väliarviointikertomuksessa todetaan positiivinen suuntaus tulosten saavuttamisen suhteen. Tulosten mittaamisessa havaittiin kuitenkin vaikeuksia. Välineiden seurantajärjestelmistä oli usein vajavaisesti tietoa. Puuttui tietoja (kuten vertailutaso) sen mittaamiseksi, ovatko jotkin välineen (etenkin vaativimmat) tavoitteet saavutettavissa, ja ymmärrys siitä, että monet ulkoiset tekijät (kuten kumppanimaan politiikat ja muut avunantajat) vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen.

EU:n painopisteiden valtavirtaistamisen osalta voimassa olevissa välineissä havaittiin merkittävää edistystä ilmastonmuutoksen 90 osalta, mutta muiden ympäristöhaasteiden, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja luonnonvarojen ehtymisen, laajuus edellyttävät enemmän työtä. Ihmisoikeusasioiden, muiden muassa sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämisen, valtavirtaistamisen katsottiin olevan useimmissa tapauksissa yhä kesken, mikä johtui joissakin tapauksissa kumppanimaiden hallitusten kiinnostuksen puutteesta tai vastustuksesta.

Vaikka organisaation todettiin yleisellä tasolla toimivan tehokkaasti, tietyt osapuolet katsoivat, että joidenkin välineiden täytäntöönpano oli hallinnollisesti raskasta. Joissakin tapauksissa komission koettiin keskittyvän enemmän prosessiin kuin politiikan tavoitteisiin ja tuloksiin.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämän asetuksen täytäntöönpanossa varmistetaan yhdenmukaisuus unionin muiden ulkoisen toiminnan alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus 91 . Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti tämä merkitsee sitä, että huomioon on otettava kaikilla tasoilla (kansallisesti, EU:ssa, muissa maissa ja maailmanlaajuisesti) toteutettavien kestävän kehityksen politiikkojen vaikutus.

Lisäksi on pyrittävä synergiaan EU:n muiden ohjelmien toimien kanssa, jotta voidaan maksimoida toimien kokonaisvaikutus. Soveltuvia ohjelmia ovat muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastot ja Euroopan horisontti -ohjelma.

Ehdotetun asetuksen nojalla rahoitettavien toimien olisi oltava yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita rahoitetaan liittymistä valmistelevasta tukivälineestä III, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen nojalla, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja ehdotetusta uudesta Euroopan rauhanrahastosta, joka ei sisälly EU:n talousarvioon. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 214 artiklaan perustuvaa humanitaarista apua ei rahoiteta tämän asetuksen nojalla vaan jatkossakin humanitaarista apua koskevan asetuksen nojalla.

Tämän asetuksen mukaista rahoitusta olisi käytettävä myös oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen Erasmus-ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista, näihin maihin tai näiden maiden välillä sekä yhteistyöhön ja alan politiikkaa koskevaan vuoropuheluun näiden maiden kanssa Erasmus-asetuksen mukaisella tavalla.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☑ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2021

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 92  

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–☑    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–☑ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–☑ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–☑ julkisoikeudellisille yhteisöille

–☑ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–☑ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–☑ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Komission seuranta- ja arviointijärjestelmissä keskitytään entistä enemmän tuloksiin. Seurantaan ja arviointiin osallistuu komission henkilöstöä sekä täytäntöönpanokumppaneita ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

Edustustojen ja päätoimipaikan hankevastaavat seuraavat jatkuvasti hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanoa täytäntöönpanokumppaneiden toimittamien tietojen perusteella säännöllisen raportoinnin osana ja tekevät mahdollisuuksien mukaan myös käyntejä täytäntöönpanopaikkoihin. Sisäisen seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa edistymisestä, ja vastuuhenkilöt voivat havaita todelliset ja potentiaaliset pullonkaulat ja tehdä tarvittavia korjauksia.

Lisäksi riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille annetaan tehtäväksi arvioida EU:n ulkoisia toimia kolmella eri tavalla. Arviointien avulla voidaan lisätä vastuuvelvollisuutta ja parantaa käynnissä olevia toimia. Niissä otetaan myös huomioon aiemmat kokemukset, joiden pohjalta tulevia politiikkoja ja toimia voidaan kehittää. Näissä järjestelmissä käytetään kansainvälisesti tunnustettuja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean arviointikriteerejä mukaan lukien (mahdollinen) vaikutus. Esimerkiksi kehitysyhteistyön hankkeista saadaan päätoimipaikan hallinnoimalla tulosperusteisella seurantajärjestelmällä (ROM) lyhyt ja rajattu kuva toimenpideotoksen laadusta. Riippumattomat ROM-asiantuntijat käyttävät tarkasti jäsenneltyä ja standardoitua menettelyä arvioidakseen hankkeita OECD:n kehitysapukomitean arviointikriteerien mukaisesti ja antavat suosituksia täytäntöönpanon parantamiseksi jatkossa.

Hankkeesta vastaava EU:n edustusto yleensä hallinnoi hanketason arviointeja, joissa laaditaan yksityiskohtaisempi analyysi ja joiden pohjalta vastuuhenkilöt voivat kehittää käynnissä olevia toimia ja valmistella uusia. Riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille, joilla on temaattista ja maantieteellistä asiantuntemusta, annetaan tehtäväksi laatia kyseinen analyysi sekä kerätä palautetta ja näyttöä kaikilta sidosryhmiltä, etenkin lopullisilta edunsaajilta. Myös komissio laatii strategisia arviointeja politiikoistaan alkaen ohjelmasuunnittelusta ja strategiasta ja päätyen toimien täytäntöönpanoon tietyllä sektorilla (esim. terveys tai koulutus), tietyssä maassa tai tietyllä alueella taikka tietyn välineen osalta. Näistä arvioinneista on suurta apua muotoiltaessa politiikkoja ja suunniteltaessa välineitä ja hankkeita. Arvioinnit julkaistaan komission verkkosivuilla, ja neuvostolle ja Euroopan parlamentille esitettävään vuosikertomukseen sisällytetään tiivistelmät niiden päätelmistä.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Hallinnointitavat

Hallinnointitapojen osalta asetuksessa ei tehdä olennaisia muutoksia, ja komission yksiköiden ja täytäntöönpanevien toimijoiden edeltävistä ohjelmista saama kokemus edistää parempia tuloksia tulevaisuudessa.

Jotta asetuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin, sen nojalla rahoitettavat toimet pannaan täytäntöön komission päätoimipaikan ja/tai unionin edustustojen suoraan hallinnoimina tai uuden varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa välillisesti hallinnoiden.

Kuten uuden varainhoitoasetuksen 154 artiklassa säädetään, välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen on varmistettava, että EU:n taloudellisten etujen suoja on vastaavan tasoinen kuin suorassa hallinnoinnissa. Kyseisten yhteisöjen järjestelmistä ja menettelyistä tehdään pilareihin perustuva ennakkoarviointi noudattaen suhteellisuusperiaatetta ja ottaen asianmukaisesti huomioon toiminnan luonne ja siihen liittyvät taloudelliset riskit. Jos täytäntöönpano niin edellyttää tai jos vuotuisissa toimintakertomuksissa on esitetty varaumia, määritetään ja pannaan täytäntöön toimintasuunnitelmat, joihin liittyy erityisiä riskejä vähentäviä toimenpiteitä. Täytäntöönpanon yhteydessä voidaan lisäksi toteuttaa komission määräämiä tarvittavia valvontatoimenpiteitä.

Välineessä on tarkoitus mahdollistaa välillisen hallinnoinnin tehtävien antaminen kumppanimaille tai niiden nimeämille elimille. Tällaista kumppanimaan välillistä hallinnointia voidaan toteuttaa eriasteisesti. Hallinnointitehtävä voidaan siirtää sille osittain niin, että komissio tarkastaa etukäteen kumppanimaan päätökset ja suorittaa maksut kumppanimaan puolesta, jolloin uuden varainhoitoasetuksen 154 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaan ei vaadita pilareihin perustuva ennakkoarviointia. Tehtävä voidaan siirtää kumppanimaalle myös kokonaan, jolloin se voi pilareihin perustuvan ennakkoarvioinnin jälkeen panna toimia täytäntöön käyttäen omia arviointijärjestelmiään ja -menettelyjään ilman täytäntöönpanoon kohdistuvia komission ennakkotarkastuksia.

Myös budjettitukea käytetään.

Rahoitusta yhdistäviin toimiin käytetään innovatiivisia rahoitusvälineitä kumppaneina muun muassa Euroopan investointipankki (EIP), jäsenvaltioiden rahoituslaitoksia ja muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia. Lisäksi aiotaan käyttää erityisrahastoja.

Sisäisen valvonnan rakenteet

Sisäinen valvonta-/hallinnointiprosessi on suunniteltu niin, että sillä voidaan kohtuudella varmistaa niiden tavoitteiden saavuttaminen, jotka liittyvät toimien tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen, tilinpäätösraportoinnin luotettavuuteen sekä lainsäädännön ja menettelyjen noudattamiseen.

Tuloksellisuus ja tehokkuus

Varmistaakseen toimiensa tuloksellisuuden ja tehokkuuden (ja alentaakseen ulkoisen avun toimintaympäristölle ominaista korkeaa riskitasoa) täytäntöönpanoyksiköt soveltavat jatkossakin kaikkien välineidensä osalta räätälöityä avun hallinnointikehystä kaikkien muiden komission strategiseen politiikanteko- ja suunnitteluprosessiin, sisäiseen tarkastukseen ja sisäisen valvonnan normeihin liittyvien vaatimusten lisäksi. Hallinnointikehys kattaa seuraavat:

–    ulkoisen avun hallinnointivastuun siirtäminen suurimmaksi osaksi EU:n edustustoille;

–    taloudellisen vastuun selvä ja virallistettu delegointi (valtuutetulta tulojen ja menojen hyväksyjältä, joka on pääjohtaja) edustuston päällikölle päätoimipaikassa sijaitsevan edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän (johtaja) edelleenvaltuutuksella;

–    säännöllinen raportointi EU:n edustustoista päätoimipaikkaan (ulkoisen avun hallinnointiraportit), mukaan lukien edustuston päällikön vuosittain laatima tarkastuslausuma;

–    perusteellinen koulutusohjelma sekä päätoimipaikan että EU:n edustustojen henkilöstölle;

–    merkittävä tuki ja ohjaus päätoimipaikalta edustustoille (myös internetin välityksellä);

–    säännölliset valvontakäynnit edustustoihin 3–6 vuoden välein;

–    hanke- ja ohjelmasyklin hallintamenetelmä, joka sisältää laatua tukevia välineitä muun muassa toimen suunnittelua, sen toteutustavan, rahoitusmekanismin ja hallinnointijärjestelmän määrittelyä sekä mahdollisten täytäntöönpanokumppaneiden arviointia ja valintaa varten; tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistavat välineet ohjelman ja hankkeiden hallinnointiin, seurantaan ja raportointiin, mukaan lukien hankkeiden säännöllinen ulkoinen seuranta paikalla; ja järkevät arviointi- ja tarkastusosiot. Sääntöjä pyritään yksinkertaistamaan laajentamalla yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä ja hyödyntämällä vastavuoroisesti kumppaniorganisaatioiden tarkastustyötä. Tarkastuskäytäntöjä eriytetään jatkossakin riskitason mukaan.

Tilinpäätösraportointi ja kirjanpito

Täytäntöönpanoyksiköt noudattavat jatkossakin kirjanpidolle ja varainkäytön raportoinnille asetettuja tiukkoja vaatimuksia ja käyttävät komission suoriteperusteista kirjanpitojärjestelmää (ABAC) ja ulkoisen avun erityisvälineitä, kuten yhtenäistä hallintotietojärjestelmää (CRIS) ja sen seuraajaa (OPSYS).

Asiaa koskevan lainsäädäntö- ja menettelykehyksen noudattamiseen liittyvät valvontamenetelmät kuvaillaan kohdassa 2.3 (Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi).

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Tämän rahoitusvälineen toimintaympäristölle ovat ominaisia seuraavat riskit, jotka voivat johtaa tukivälineen tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen, optimaalista heikompaan varainhoitoon ja/tai asiaa koskevien sääntöjen noudattamatta jättämiseen (laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvät virheet):

–    taloudellinen/poliittinen epävarmuus ja/tai luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa vaikeuksia ja viivästyksiä toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, erityisesti epävakaissa valtioissa;

–    puutteet kumppanimaiden institutionaalisissa ja hallinnollisissa valmiuksissa voivat vaikeuttaa ja viivästyttää toimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa;

–    maantieteellisesti hajallaan olevien (mahdollisesti monia valtioita/alueita kattavien) hankkeiden ja ohjelmien seuranta, varsinkin paikalla suoritettavat seurantatoimet, voivat osoittautua logistiikan/resurssien suhteen ongelmallisiksi;

–    mahdollisten kumppaneiden/edunsaajien kirjavuus ja erot niiden sisäisen valvonnan rakenteissa ja valmiuksissa voivat hajauttaa niitä resursseja, joita komissiolla on käytettävissä täytäntöönpanon tukemiseen ja seurantaan, ja siten heikentää niiden tuloksellisuutta ja tehokkuutta;

–    ulkoisen avun täytäntöönpanon tuloksista ja vaikutuksista kumppanimaissa käytettävissä olevien tietojen huono laatu ja vähyys voivat heikentää komission kykyä raportoida ja vastata tuloksista.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Sisäisen valvonnan / hallinnon kustannukset ovat noin 4 prosenttia arviolta 12,78 miljardin euron vuotuisesta keskimäärästä, joka on varattu kaikkiin (operatiivisiin ja hallinnollisiin) sitoumuksiin, jotka rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta vuosina 2021–2027. Tässä valvontakulujen laskelmassa on otettu huomioon ainoastaan komission kulut eikä jäsenvaltioita tai yhteisöjä, joille tehtäviä on siirretty. Yhteisöt, joille tehtäviä on siirretty, voivat pidättää varoista enintään 7 prosenttia hallintomenoja varten, mistä osa voidaan käyttää valvontatarkoituksiin.

Näissä hallinnointikuluissa on huomioitu koko henkilöstöstä (päätoimipaikka ja edustustot), infrastruktuurista, matkoista, koulutuksesta, seurannasta, arvioinnista ja (myös edunsaajien tekemistä) tarkastussopimuksista aiheutuvat menot.

Hallintomenojen suhde operatiivisiin menoihin saattaa pienentyä ajan kuluessa uuden varainhoitoasetuksen tuomien muutosten perusteella parannettujen ja yksinkertaistettujen uuden välineen järjestelyjen myötä. Nämä hallinnointikulut mahdollistavat toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen, resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön sekä selkeiden ja kustannustehokkaiden ehkäisevien toimenpiteiden ja tarkastusten käytön varainkäytön laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi.

Vaikka hallinnoinnin luonnetta ja kohdentamista sekä noudattamisen valvontaa on tarkoitus kehittää edelleen, nämä kustannukset ovat kokonaisuudessaan välttämättömiä välineen tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksellisesti ja tehokkaasti niin, että noudattamatta jättämisen riski jää mahdollisimman pieneksi (alle 2 prosentin jäännösvirheaste). Kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin riskit, joita sisältyy sisäisen valvonnan lopettamiseen tai vähentämiseen tällä riskialttiilla osa-alueella.

Asiassa sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin oletettu taso

Tämän rahoitusvälineen sääntöjenmukaisuutta koskevana tavoitteena on, että talousarviolle sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuva riski (virhetaso) pysyisi alle 2 prosentin jäännösvirhetasolla (monivuotisella perusteella kaikkien päättyneille sopimuksille suunniteltujen tarkastusten ja oikaisujen toimittamisen jälkeen määritetty virhetaso). Perinteisesti tämä on tarkoittanut 2–5 prosentin arvioitua virhetasoa, jonka Euroopan tilintarkastustuomioistuin laskee vuosittain satunnaisotannalla tarkastettavaksi valituista toimista vuotuista tarkastuslausumaa (DAS) varten. Komissio pitää tasoa alhaisimpana saavutettavissa olevana virhetasona, kun otetaan huomioon toimintaympäristön suuret riskit ja sääntöjen noudattamisen valvonnasta koituva hallinnollinen rasitus ja siltä vaadittava kustannustehokkuus. Jos havaitaan puutteita, toteutetaan kohdennettuja korjaavia toimenpiteitä, jotta varmistetaan pienin virhetaso.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Ottaen huomioon toimintaympäristön monet riskit, järjestelmissä on varauduttava noudattamiseen liittyvien virheiden (sääntöjenvastaisuuksien) mahdollisesti suureen määrään transaktioissa ja kehitettävä tehokkaat menetelmät virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi maksuprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sääntöjenmukaisuuden tarkastuksissa painotetaan enimmäkseen monivuotisia ennakkotarkastuksia, joita sekä ulkoiset tarkastajat että komission edustustojen henkilöstö tekevät vuosittain ennen hankkeiden loppumaksujen suorittamista. Näiden lisäksi tehdään vielä joitakin jälkitarkastuksia. Noudattamista koskeva valvonta muodostuu muun muassa seuraavista tekijöistä:

Ehkäisevät toimenpiteet

- apua hallinnoivalle henkilöstölle ja tarkastajille annettava pakollinen peruskoulutus petoksiin liittyen;

- ohjeistus (myös internetin välityksellä), mukaan lukien jo käytössä olevat menettelykäsikirjat, kuten DEVCOn varainhoidon työkalupakki täytäntöönpanokumppaneille;

- ennakkoarviointi, jolla varmistetaan, että kyseisiä varoja yhteisesti ja hajautetusti hallinnoivilla viranomaisilla on käytössä asianmukaiset petostentorjuntajärjestelmät väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi EU:n varojen hallinnoinnissa;

- kumppanimaassa käytössä olevien petostentorjuntamekanismien ennakkoarviointi osana julkisen varainhoidon arviointia ehtona budjettituen saamiselle (toisin sanoen aktiivinen sitoutuminen petosten ja korruption torjuntaan, pätevät valvontaviranomaiset, tuomioistuinlaitoksen riittävät valmiudet sekä tehokkaat toiminta- ja seuraamusmekanismit);

Havaitsemista helpottavat ja korjaavat toimenpiteet

- komission henkilöstön tekemät transaktioiden ennakkotarkastukset;

- sekä pakolliset että riskiperusteiset, myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät, tarkastukset;

- (riskiperusteiset) jälkitarkastukset ja takaisinperintä;

- EU:n rahoituksen jäädyttäminen vakavissa petostapauksissa, joihin kuuluu laajamittainen korruptio, kunnes viranomaiset ovat toteuttaneet asianmukaiset toimet tilanteen korjaamiseksi ja vastaavien petosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa;

- varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä;

- sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen tai sopimuksen irtisanominen;

- poissulkemismenettely.

Asianomaisten yksiköiden petostentorjuntastrategioita tarkistetaan säännöllisesti, ja niitä mukautetaan tarpeen mukaan kunhan uusi koko komissiota koskeva petostentorjuntastrategia on julkaistu, sen varmistamiseksi, että

EU:n varojen käyttöön suunnitellut kolmansien maiden järjestelmät tuottavat merkityksellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää petosriskien hallinnassa (esim. päällekkäisrahoitus);

tarpeen mukaan voidaan perustaa verkottumisryhmiä ja ottaa käyttöön asianmukaiset tietotekniset välineet ulkoiseen apuun liittyvien petostapausten analysointia varten.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve 100

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–☑    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    ◻    vaikutukset omiin varoihin

–    ◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(1)    COM (2018) 321 final.

(2)    Makrotaloudellinen rahoitusapu on rahoitusväline, jota käytetään tapauskohtaisesti pääasiassa EU:n lähellä sijaitsevien maiden auttamiseen vakavissa maksutasevaikeuksissa.

(3)    Yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa koskeva sisäinen sopimus (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1); neuvoston asetus (EU) 2015/322 yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta; ja neuvoston päätös (EU ) 2015/334 sisäisen sopimuksen muuttamisesta.

(4)    COM/2018/092 final.

(5)    SWD (2018) 337.

(6)    Ydinalan toimet edellyttävät erityistä oikeusperustaa, ja niiden hyväksymisessä on noudatettava Euratomin perustamissopimuksen mukaista erityistä menettelyä.

(7)     https://ec.europa.eu/europeaid/mid-term-review-report-external-financing-instruments_en  

(8)     https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld

(9)     http://unfccc.int/paris_agreement/items/9485.php  

(10)     http://www.un.org/esa/ffd/wp-content/uploads/2015/08/AAAA_Outcome.pdf  

(11)     https://www.unisdr.org/we/coordinate/sendai-framework

(12)    Turvallisuusneuvosto hyväksynyt 7680. istunnossaan 27.4.2016:     http://www.securitycouncilreport.org/un-documents/document/sres2282.php .

(13)     https://europa.eu/globalstrategy/en/global-strategy-foreign-and-security-policy-european-union  

(14)     https://ec.europa.eu/europeaid/sites/devco/files/european-consensus-on-development-final-20170626_en.pdf  

(15)     https://www.africa-eu-partnership.org/en  

(16)     https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/neighbourhood/pdf/key-documents/151118_joint-communication_review-of-the-enp_fi.pdf

(17)    Esimerkiksi arktinen politiikka (Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Arktista aluetta koskeva Euroopan unionin yhdennetty politiikka”, JOIN(2016) 21 final, 27.4.2016) ja Mustanmeren synergia (Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Mustanmeren synergia – Uusi alueellinen yhteistyöaloite”, KOM(2007) 160 lopullinen, 11.4.2007).

(18)     https://ec.europa.eu/europeaid/regions/african-caribbean-and-pacific-acp-region/cotonou-agreement_en

(19)     https://ec.europa.eu/europeaid/policies/policy-coherence-development_en

(20)    COM (2018) 465 final, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta.

(21)    COM(2018) 461 final, päätös merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (’MMA-assosiaatiopäätös’).

(22)    COM(2018) 462 final, ehdotus neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta.

(23)    C(2018) 3800 final, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotus neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta.

(24)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).

(25)    Väliarviointikertomus COM(2017) 720 final perustui kymmeneen valmisteluasiakirjaan. Jokainen valmisteluasiakirja koski yhtä välinettä (ks. luettelo seuraavassa alaviitteessä) ja siitä tehtyä riippumatonta arviointia. Väliarviointikertomus, valmisteluasiakirjat ja riippumattomat arvioinnit ovat nähtävissä seuraavassa osoitteessa: https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(26)    Kyseiset kymmenen välinettä ovat: kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), Euroopan kehitysrahasto (EKR), Euroopan naapuruusväline (ENI), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II), vakautta ja rauhaa edistävä väline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, kumppanuusväline, väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten, Grönlanti-päätös ja yhteinen täytäntöönpanoasetus.

(27)     http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52016DC0584

(28)    EU:n tämänhetkisessä yhteistyöpolitiikassa graduaatio on merkinnyt sitä, että ylemmän keskitulotason maat eivät voi enää olla EU:n kahdenvälisen yhteistyön kumppaneita.

(29)    Kohdat 91–93.

(30)    Esimerkiksi yhdennentoista EKR:n ilmastonmuutoksen torjuntaan kohdennetut määrärahat kasvoivat 3,3 prosentista vuonna 2014 aina 23,3 prosenttiin vuonna 2016, ja DCI:n ilmastonmuutoksen torjuntaan kohdennetut määrärahat kasvoivat 17,7 prosentista vuonna 2014 aina 24,9 prosenttiin vuonna 2016. Lähde: indikaattori 12b, EU:n kansainvälisen kehitysyhteistyön tuloskehys, jonka tietoja on täydennetty OECD:n kehitysapukomitean luotonantajien ilmoituksia koskevan järjestelmän tiedoilla.

(31)     https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(32)    Lisätietoja julkisesta kuulemisesta: https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(33)    Ks. https://ec.europa.eu/europeaid/evaluation-blending_en

(34)    Ks. https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(35)     http://www.oecd.org/dac/peer-reviews/europeanunion2012dacpeerreviewmainfindingsandrecommendations.htm  

(36)    SWD (2018) 337.

(37)    Erityisesti keskusteluasiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta (kesäkuu 2017) ja komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle (helmikuu 2018).

(38)    Placeholder

(39)    COM (2018) 321, 2.5.2018.

(40)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(41)    Revised Development Assistance Committee´s Recommendation on untying ODA to the Least Developed Countries and Heavily Indebted Poor countries, 12.8.2014 (DCD/DAC(2014)37/FINAL).

(42)    EUVL C , , s. .

(43)    EUVL C , , s. .

(44)    Placeholder

(45)    Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, hyväksytty Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 (A/RES/70/1).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).

(47)    Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäinen sopimus vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1).

(48)    Neuvoston asetus (EU) 2015/322, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta (EUVL L 58, 3.3.2015, s. 1).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 235/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 85).

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 77).

(53)    Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).

(54)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014 unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 95).

(55)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).

(56)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta.

(57)    Allekirjoitettu New Yorkissa 22 päivänä huhtikuuta 2016.

(58)    Addis Abeban toimintasuunnitelma, hyväksytty 16 päivänä kesäkuuta 2015 kolmannessa kehitysrahoitusta käsitelleessä konferenssissa ja vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 27 päivänä heinäkuuta 2015 (A/RES/69/313).

(59)    ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”, kesäkuu 2016.

(60)    Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus – ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”, 8 päivänä kesäkuuta 2017.

(61)    Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi, hyväksytty 18 päivänä maaliskuuta 2015 ja vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 3 päivänä kesäkuuta 2015 (A/RES/69/283).

(62)    Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistus, 18.11.2015.

(63)    COM (2018) 465 final, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta.

(64)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).

(65)    COM(2018) 461 final, päätös merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (’MMA-assosiaatiopäätös’).

(66)    COM(2018) 462 final, ehdotus neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta.

(67)    C(2018) 3800 final, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotus neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta.

(68)    COM (2018) 367 final, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus perustamisesta ja asetuksen (EU) 1288/2013 kumoamisesta.

(69)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(70)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta.

(71)    Neuvoston päätös 77/270/Euratom, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1977, komission valtuuttamisesta ottamaan Euratom-lainoja ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi (EYVL L 88, 6.4.1977, s. 9).

(72)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(73)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(74)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(75)    EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

(76)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(77)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(78)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(79)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(80)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L)

(81)    COM(2018) 374 final, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä.

(82)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (kodifikaatio) (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(83)    Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40–48).

(84)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(85)    Väliarviointikertomus COM(2017) 720 final perustui kymmeneen valmisteluasiakirjaan. Jokainen valmisteluasiakirja koski yhtä välinettä (ks. luettelo seuraavassa alaviitteessä) ja siitä tehtyä riippumatonta arviointia. Väliarviointikertomus, valmisteluasiakirjat ja riippumattomat arvioinnit ovat nähtävissä seuraavassa osoitteessa: https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(86)    Kyseiset kymmenen välinettä ovat: kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), Euroopan kehitysrahasto (EKR), Euroopan naapuruusväline (ENI), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II), vakautta ja rauhaa edistävä väline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, kumppanuusväline, väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten, Grönlantia koskeva päätös ja yhteinen täytäntöönpanoasetus.

(87)     http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52016DC0584   

(88)    EU:n tämänhetkisessä yhteistyöpolitiikassa graduaatio on merkinnyt sitä, että ylemmän keskitulotason maat eivät voi enää olla EU:n kahdenvälisen yhteistyön kumppaneita.

(89)    Kohdat 91–93.

(90)    Esimerkiksi yhdennentoista EKR:n ilmastonmuutoksen torjuntaan kohdennetut määrärahat kasvoivat 3,3 prosentista vuonna 2014 aina 23,3 prosenttiin vuonna 2016, ja DCI:n ilmastonmuutoksen torjuntaan kohdennetut määrärahat kasvoivat 17,7 prosentista vuonna 2014 aina 24,9 prosenttiin vuonna 2016. Lähde: indikaattori 12b, EU:n kansainvälisen kehitysyhteistyön tuloskehys, jonka tietoja on täydennetty OECD:n kehitysapukomitean luotonantajien ilmoituksia koskevan järjestelmän tiedoilla.

(91)     https://ec.europa.eu/europeaid/policies/policy-coherence-development_en

(92)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(93)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(94)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(95)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(96)    Nämä toimintamäärärahat kattavat yhdessä IPA III:n ja EINS:n toimintamäärärahojen kanssa myös ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn, jolla tuetaan EKKR+ -toimia, makrotaloudellista rahoitusapua ja neuvoston päätöksen 77/270/Euratom nojalla myönnettäviä lainoja kolmansille maille ehdotuksen mukaan enintään 60 miljardilla eurolla, josta 14 miljardia euroa on tarkoitettu makrotaloudellisen rahoitusavun lainoihin.

(97)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(98)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(99)    Tässä vaiheessa EACEA:lle ei ole suunnitteilla avustusta.

(100)    Resurssit jaetaan EU:n edustustoihin komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon 20 päivänä joulukuuta 2010 tekemän palvelutasosopimuksen mukaisesti.

(101)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(102)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(103)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel14.6.2018

COM(2018) 460 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta

{SEC(2018) 310 final}
{SWD(2018) 337 final}

LIITE I
LUETTELO MAISTA JA ALUEISTA NAAPURIALUEILLA

Algeria

Armenia

Azerbaidžan

Valko-Venäjä

Egypti

Georgia

Israel

Jordania

Libanon

Libya

Moldovan tasavalta

Marokko

Miehitetty palestiinalaisalue

Syyria

Tunisia

Ukraina

Unionin tukea tällä alueella voidaan myös käyttää mahdollistamaan Venäjän federaation osallistuminen rajatylittäviin yhteistyöohjelmiin ja muihin soveltuviin useita maita kattaviin ohjelmiin.

LIITE II
MAANTIETEELLISTEN OHJELMIEN YHTEISTYÖALAT

A.Kaikki maantieteelliset alueet

IHMISET

1.Hyvä hallinto, demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet

a)Demokratian ja demokraattisten prosessien, hallintotavan ja hallinnon valvonnan kehittäminen, mukaan lukien avoimet ja uskottavat vaaliprosessit

b)Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojan lujittaminen

c)Syrjinnän kaikkien muotojen torjunnan tukeminen ja tasa-arvon periaate, erityisesti sukupuolten tasa-arvo ja vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet

d)Vireän kansalaisyhteiskunnan ja sen aseman tukeminen uudistusprosesseissa ja demokratiakehityksessä ja suotuisien edellytysten edistäminen, jotta kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset voisivat osallistua poliittiseen päätöksentekoon

e)Vapaan ja riippumattoman median moniarvoisuuden, riippumattomuuden ja ammattitaidon parantaminen

f)Valtioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskyvyn parantaminen poliittisissa, taloudellisissa, yhteiskunnallisissa sekä ympäristöön, elintarvikkeisiin ja väestömuutoksiin liittyvissä paineissa ja häiriötiloissa

g)Demokraattisten julkisten instituutioiden kehityksen vahvistaminen kansallisella ja sitä alemmilla tasoilla, mukaan lukien riippumaton, tuloksia tuottava, tehokas ja vastuuvelvollinen oikeusjärjestelmä, oikeusvaltioperiaatteen edistäminen ja oikeussuojan saatavuus kaikille

h)Julkishallinnon uudistusprosessien tukeminen, mukaan lukien kansalaiskeskeinen sähköinen viranomaisasiointi, oikeudellisten kehysten ja institutionaalisen rakenteen, kansallisen tilastoinnin, valmiuksien ja moitteettoman julkisten varojen hoidon kehittäminen ja korruption torjunnan edistäminen

i)Osallistavan, tasapainoisen ja yhdennetyn alue- ja kaupunkipolitiikan edistäminen vahvistamalla julkisia instituutioita ja elimiä kansallisella ja sitä alemmilla tasoilla ja tukemalla tehokasta hajauttamista ja valtiorakenteiden uudistusprosesseja

j)Julkisten instituutioiden avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen, julkisten hankintojen menettelyn ja julkisten varojen hoidon parantaminen, sähköisen viranomaisasioinnin kehittäminen ja palvelujen tarjonnan lisääminen

k)Kestävän, vastuuvelvollisen ja avoimen luonnonvarojen ja niistä saatavien tulojen hallinnoinnin sekä tasapuolisen, oikeudenmukaisen ja kestävän veropolitiikan takaavien uudistusten tukeminen

2.Köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden torjunta ja inhimillinen kehitys

a)Kaikenlaisen köyhyyden poistaminen sekä syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuminen ketään unohtamatta

b)Toimien tehostaminen, jotta otettaisiin käyttöön politiikkoja ja tarkoituksenmukaisia investointeja, joilla edistetään naisten ja nuorten oikeuksia, helpotetaan heidän osallistumistaan yhteiskunta- ja talouselämään ja kansalaistoimintaan sekä varmistetaan heidän täysi panoksensa osallistavaan kasvuun ja kestävään kehitykseen

c)Naisten ja tyttöjen oikeuksien suojelun ja toteutumisen edistäminen, mukaan lukien taloudelliset, sosiaaliset ja työelämän oikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niihin liittyvät oikeudet, ja seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan kaikkien muotojen torjuminen

d)Erityisen huomion kiinnittäminen heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin, kuten lapsiin, iäkkäisiin, vammaisiin, hlbti-henkilöihin ja alkuperäiskansoihin; tähän kuuluu myös sen edistäminen, että siirrytään lasten laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin

e)Yhdennetyn lähestymistavan edistäminen tuettaessa yhteisöjä, etenkin köyhimpiä yhteisöjä, perustarpeiden täyttämisen ja palvelujen tarjonnan parantamisessa

f)Tukeminen turvallisen ja hoivaavan ympäristön luomisessa lapsille, sillä se on tärkeä tekijä huolehdittaessa terveen nuoren väestön kehittymisestä täyteen potentiaaliinsa

g)Riittävän, kohtuuhintaisen, turvallisen ja ravitsevan ravinnon yleisen saatavuuden tukeminen etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien keskuudessa, ja elintarviketurvan ja ravitsemustilanteen parantaminen etenkin maissa, joita koettelevat pitkittyneet tai toistuvat kriisit

h)Turvallisen ja riittävän juomaveden yleisen saatavuuden, puhtaanapidon ja yleisen hygienian tukeminen sekä kestävä ja integroitu vesihuolto

i)Yleiskattavan terveydenhuollon saavuttaminen siten, että laadukkaita ja kohtuuhintaisia terveyspalveluja on saatavilla tasapuolisesti, muun muassa tukemalla vahvojen, laadukkaiden ja selviytymiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä ja parantamalla valmiuksia varhaiseen varoittamiseen, riskien vähentämiseen ja hallitsemiseen sekä toimintakyvyn palauttamiseen

j)Yleiskattavan ja tasapuolisen sosiaalisen suojelun tukeminen ja sosiaalisten turvaverkkojen lujittaminen, jotta voidaan taata perustulo, ehkäistä äärimmäistä köyhyyttä ja parantaa selviytymiskykyä

k)Osallistavan ja kestävän kaupunkikehityksen edistäminen eriarvoisuuden korjaamiseksi kaupungeissa keskittyen erityisesti eniten apua tarvitseviin

l)Paikallisviranomaisten tukeminen toimissa, joilla parannetaan peruspalvelujen tarjontaa, tasapuolista elintarveturvaa, ihmisarvoisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja elämänlaatua kaupungeissa kiinnittäen erityistä huomiota ihmisiin, jotka asuvat epävirallisilla asuinalueilla ja slummeissa

m)Kaikille tarjottavan osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan virallisen ja epävirallisen koulutuksen sekä arkioppimisen, myös teknisen ja ammatillisen koulutuksen, edistäminen kaikilla tasoilla, mukaan lukien hätä- ja kriisitilanteissa, hyödyntäen muun muassa digitaaliteknologiaa koulutuksen, opetuksen ja oppimisen parantamiseksi

n)Valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimien tukeminen, oppimiseen liittyvä liikkuvuus kumppanimaihin, näistä maista tai niiden välillä sekä yhteistyö ja politiikkaa koskeva vuoropuhelu näiden maiden instituutioiden, organisaatioiden ja viranomaisten kanssa

o)Yhteistyön edistäminen tieteen, teknologian ja tutkimuksen sekä avoimen data ja innovoinnin aloilla

p)Koordinoinnin tehostaminen kaikkien tarvittavien toimijoiden kanssa, jotta voidaan auttaa siirtymisessä hätätilanteesta kehitysvaiheeseen

q)Kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen sen kaikissa muodoissa, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja edistäminen sekä luovien alojen potentiaalin vapauttaminen kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tueksi

r)Pitkäaikaisesti kotinsa jättämään joutuneiden henkilöiden ihmisarvon ja selviytymiskyvyn edistäminen ja sen edistäminen, että heidät otetaan mukaan vastaanottajamaiden ja -yhteisöjen talouteen ja yhteiskuntaan

3.Muuttoliike ja liikkuvuus

a)Kumppanuuksien lujittaminen muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen liittyvissä asioissa noudattaen yhdennettyä ja tasapainoista lähestymistapaa ja ottaen huomioon muuttoliikkeen kaikki eri näkökulmat, myös auttaminen unionin kahdenvälisten tai alueellisten sopimusten ja järjestelyjen, mukaan lukien liikkuvuuskumppanuudet, täytäntöönpanossa

b)Paluumuuttajien kestävän uudelleenkotouttamisen tukeminen

c)Sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin puuttuminen ja niiden vähentäminen

d)Sääntelemättömän muuttoliikkeen, ihmiskaupan ja siirtolaisten salakuljetuksen torjuminen tehostamalla yhdennettyyn rajaturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä

e)Tieteellisten, teknisten, inhimillisten ja institutionaalisten valmiuksien kehittäminen muuttoliikkeen hallintaa varten

f)Toimivien ja ihmisoikeuksiin perustuvien muuttoliikepolitiikkojen, mukaan lukien suojeluohjelmat, tukeminen

g)Laillisen muuton ja hallitun liikkuvuuden sekä ihmisten välisten yhteyksien helpottaminen maksimoiden muuttoliikkeen hyöty kehitykselle

h)Muuttajien ja pakkosiirtolaisten suojelu

i)Tuki kehitykseen perustuville ratkaisuille pakkosiirtolaisia ja heidän vastaanottajayhteisöjään varten

j)Maastamuuttajayhteisöjen kannustaminen osallistumaan lähtömaidensa kehittämiseen

k)Rahalähetysten nopeuttamisen, niiden kulujen alentamisen ja turvallisuuden parantamisen edistäminen sekä lähetys- että vastaanottomaissa, jotta voidaan hyödyntää niiden kehityspotentiaalia

MAAPALLO

4.Ympäristö ja ilmastonmuutos

(a)Ihmisten ja instituutioiden tieteellisten ja teknisten valmiuksien kehittäminen ilmasto- ja ympäristöasioiden hallintaa, valtavirtaistamista ja seurantaa varten; alueellisen ja kansallisen ilmastohallinnon kehittäminen

(b)Kumppaneiden avustaminen niiden pyrkiessä täyttämään ilmastonmuutokseen liittyvät sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, mukaan lukien kansallisesti määriteltyjen panosten sekä ilmastonmuutoksen lievittämistä ja siihen sopeutumista koskevien toimintasuunnitelmien täytäntöönpano ja lievittämis- ja sopeutumistoimien yhteisvaikutus

(c)Kestävän vihreän ja sinisen kasvun aikaansaaminen ja/tai vauhdittaminen kaikilla talouden aloilla

(d)Yhteistyön lisääminen kestävän energian alalla; yhteistyön edistäminen ja lisääminen energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön aloilla

(e)Paikallisten, kansallisten, alueellisten ja maanosanlaajuisten multimodaaliliikenneverkkojen ja -palvelujen parantaminen, jotta voidaan edelleen parantaa mahdollisuuksia kestävään ja ilmastonmuutosta kestävään talouskehitykseen ja työpaikkojen luomiseen ja saada aikaan vähähiilistä ja ilmastonmuutosta kestävää kehitystä; liikenteen sujuvoittaminen ja vapauttaminen, liikenteen kestävyyden, liikenneturvallisuuden ja kestokyvyn parantaminen

(f)Paikallisyhteisöjen osallistumisen lisääminen ilmastotoimissa, ekosysteemien säilyttämisessä ja luonnonvarojen hallinnoinnissa; kestävän kaupunkikehityksen ja kaupunkialueiden selviytymiskyvyn edistäminen

(g)Luonnonvarojen ja terveiden ekosysteemien säilyttämisen, kestävän hoidon ja käytön edistäminen, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelu

(h)Yhdennetyn ja kestävän vesivarojen hoidon sekä valtioiden rajojen yli ulottuvia vesistöjä koskevan yhteistyön edistäminen

(i)Hiilivarantojen säilyttämisen ja kartuttamisen edistäminen hallinnoimalla kestävästi maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta, sekä ympäristön pilaantumisen, aavikoitumisen ja maaperän huonontumisen torjuminen

(j)Metsäkadon hillitseminen, metsälainsäädännön noudattamisen, metsähallinnon ja puukaupan edistäminen (FLEGT) sekä laittomien hakkuiden ja laittoman puutavaran ja laittomien puutuotteiden kaupan torjuminen

(k)Valtamerten hallinnoinnin tukeminen, mukaan lukien rannikko- ja merialueiden kaikenlainen, myös ekosysteemien, suojelu, merien roskaantumisen torjunta, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen torjunta ja merten biologisen monimuotoisuuden suojelu

(l)Alueellisen katastrofiriskin vähentämisen ja selviytymiskyvyn parantaminen synergiassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikkojen ja toimien kanssa

(m)Resurssitehokkuuden ja kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistäminen, mukaan lukien saastumisen torjuminen sekä kemikaalien ja jätteiden toimiva hallinnointi

(n)Talouden kestävän monipuolistamisen, kilpailukyvyn ja kaupan lisäämisen ja yksityisen sektorin kehittämisen tukeminen painottaen erityisesti vähähiilistä ja ilmastonmuutosta kestävää vihreää kasvua, mikro- ja pk-yrityksiä ja osuuskuntia ja hyödyntäen voimassa olevia kauppasopimuksia EU:n kanssa

VAURAUS

5. Osallistava ja kestävä talouskasvu ja ihmisarvoiset työpaikat

(a)Yrittäjyyden, ihmisarvoisten työpaikkojen ja työllisyyden tukeminen kehittämällä osaamista ja taitoja, muun muassa koulutuksen avulla, työelämän normien ja työolojen parantaminen ja mahdollisuuksien luominen etenkin nuorille

(b)Sellaisten kansallisten kehityspolkujen tukeminen, joissa maksimoidaan positiiviset sosiaaliset tulokset ja vaikutukset, progressiivisen verotuksen ja uudelleenjakoon perustuvien julkisten politiikkojen tukeminen

(c)Liiketoiminta- ja investointiolosuhteiden parantaminen, talouskehitykselle suotuisan sääntely-ympäristön luominen ja yritysten, etenkin mikro- ja pk-yritysten tukeminen liiketoiminnan laajentamisessa ja työnpaikkojen luomisessa

(d)Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden, yritysten sosiaalisen vastuun ja liiketoiminnan vastuullisuuden lujittaminen arvoketjujen kaikissa osissa

(e)Julkisten varojen käytön tuloksellisuuden parantaminen ja niiden strategisemman käytön edistäminen muun muassa rahoituslähteitä yhdistämällä, jotta saadaan houkuteltua julkisia ja yksityisiä lisäinvestointeja

(f)Kaupunkien potentiaalin hyödyntäminen kestävän ja osallistavan kasvun ja innovoinnin keskuksina

(g)Sisäisen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion parantaminen lujittamalla kaupunki- ja maaseutualueiden yhteyksiä ja helpottamalla matkailualan kehittämistä kestävän kehityksen edistäjänä

(h)Maatalous- ja elintarvikealan arvoketjujen tukeminen ja monipuolistaminen, talouden monipuolistamisen ja arvonlisäyksen, alueellisen yhdentymisen, kilpailukyvyn ja kaupan edistäminen sekä kestävien, vähähiilisten ja ilmastonmuutosta kestävien innovaatioiden edistäminen

(i)Kestävän kalastuksenhoidon ja kestävän vesiviljelyn tukeminen

(j)Kestävän energian yleisen saatavuuden turvaaminen sekä vähähiilisen, ilmastonmuutosta kestävän ja resurssitehokkaan kiertotalouden edistäminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti

(k)Älykkään, kestävän, osallistavan ja turvallisen liikkuvuuden edistäminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen unioniin

(l)Kohtuuhintaisen, osallistavan ja luotettavan digitaalisen liitettävyyden edistäminen ja digitaalitalouden kehittäminen

(m)Markkinoiden ja alojen kehittäminen ja lujittaminen siten, että edistetään osallistavaa ja kestävää kasvua

(n)Alueellisen yhdentymisen ja optimaalisten kauppapolitiikkojen tukeminen sekä EU:n ja sen kumppaneiden kauppasopimusten lujittamisen ja täytäntöönpanon tukeminen

(o)Yhteistyön edistäminen tieteen, teknologian ja tutkimuksen sekä avoimen datan ja innovoinnin aloilla

(p)Kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen sen kaikissa muodoissa sekä kulttuuriperinnön säilyttäminen ja edistäminen

(q)Naisten voimaannuttaminen osallistumaan enemmän talouselämään ja päätöksentekoon

(r)Ihmisarvoisten työpaikkojen saatavuuden lisääminen ja työmarkkinoiden ja työllisyyspolitiikkojen kehittäminen osallistavammiksi ja toimiviksi, jotta kaikille, etenkin nuorille, saataisiin ihmisarvoista työtä

(s)Oikeudenmukaisen, kestävän ja häiriöttömän pääsyn tarjoaminen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden alalle

RAUHA

6.Turvallisuus, vakaus ja rauha

(a)Rauhan ja vakauden edistäminen parantamalla valtioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskykyä poliittisissa, taloudellisissa, yhteiskunnallisissa sekä ympäristöön ja väestömuutoksiin liittyvissä paineissa ja häiriötiloissa

(b)Konfliktien ehkäisemisen, varhaisen varoittamisen ja rauhan rakentamisen tukeminen rauhanvälityksen, kriisinhallinnan ja vakauttamistoimien avulla

(c)Tuki turvallisuusalan uudistamiselle, jonka ansiosta ihmiset ja valtio saavat vähitellen tehokkaampia ja vastuullisempia turvallisuuspalveluja kestävän kehityksen tueksi

(d)Sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle

(e)Turvallisuutta, vakautta ja rauhaa edistävien alueellisten ja kansainvälisten aloitteiden tukeminen

(f)Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin ja terrorismiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen ja torjuminen

(g)Kaikenlaisen väkivallan, korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjuminen

(h)Lähialueyhteistyön edistäminen yhteisten luonnonvarojen kestävän hoidon alalla

(i)Ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskeva yhteistyö kolmansien maiden kanssa etenkin kehittämällä kolmansien maiden valmiuksia ja infrastruktuuria terveyden, maatalouden ja elintarviketurvallisuuden aloilla; sellaisten sosiaalisten toimien tukeminen, joilla hoidetaan kaikenlaisten säteilyonnettomuuksien seurauksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevalle altistuneelle väestöryhmälle ja pyritään parantamaan heidän elinolojaan; ydinalaan liittyvien alojen tietämyksenhallinnan ja koulutuksen edistäminen

(j)Meriturvallisuuden parantaminen turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen valtamerten mahdollistamiseksi

(k)Tuki valmiuksien kehittämiselle kyberturvallisuuden, toimintavarmojen digitaaliverkkojen, tietojen suojaamisen ja henkilötietojen suojan aloilla

KUMPPANUUS

7.Kumppanuus

(a)Maakohtaisen omistajuuden sekä kumppanuuden ja vuoropuhelun lujittaminen, jotta voidaan parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta kaikilta osin (kiinnittäen erityistä huomiota vähiten kehittyneiden maiden tai maiden, joissa on käynnissä konflikti, erityishaasteisiin sekä edistyneempien kehitysmaiden erityisiin siirtymävaiheen haasteisiin)

(b)Unionin sekä kolmansien maiden ja alueellisten organisaatioiden vuoropuhelun syventäminen politiikan, talouden, kulttuurin, sosiaali- ja ympäristöasioiden aloilla sekä kahden- ja kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanon tukeminen

(c)Kannustaminen hyviin naapurisuhteisiin, alueelliseen yhdentymiseen, yhteyksien parantamiseen, yhteistyöhön ja vuoropuheluun

(d)Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, mukaan lukien säätiöt, suotuisien toimintaedellytysten edistäminen, millä edistetään niiden mielekästä ja jäsenneltyä osallistumista kotimaanpolitiikkaan sekä niiden valmiuksia hoitaa tehtäväänsä riippumattomina toimijoina kehitys- ja hallintotapa-asioissa; uudenlaisen kumppanuuden lujittaminen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, millä edistetään asiapitoista ja jäsenneltyä vuoropuhelua unionin kanssa ja maakohtaisten etenemissuunnitelmien tehokasta hyödyntämistä EU:n ja kansalaisyhteiskunnan suhteissa

(e)Suhteiden ylläpitäminen paikallisviranomaisiin ja niiden roolin tukeminen politiikan- ja päätöstenteossa paikallisen kehityksen edistämiseksi ja hallintotavan parantamiseksi

(f)Tehokkaampi yhteyksien ylläpito kolmansien maiden kansalaisiin muun muassa hyödyntämällä täysimääräisesti talous-, kulttuuri- ja julkisuusdiplomatiaa

(g)Teollisuusmaiden ja edistyneempien kehitysmaiden aktivoiminen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanossa ja globaaleja julkishyödykkeitä ja maailmanlaajuisia haasteita koskeva vuorovaikutus niiden kanssa, myös etelä–etelä- ja kolmikantayhteistyön avulla

(h)Alueellisen yhdentymisen ja yhteistyön kannustaminen tuloskeskeisellä tavalla tukemalla alueellista yhdentymistä ja vuoropuhelua

B.Erityisesti naapurialueet

(a)Tehostetun poliittisen yhteistyön edistäminen

(b)Tukeminen assosiaatiosopimusten tai muiden voimassa olevien ja tulevien sopimusten sekä yhdessä sovittujen assosiaatio-ohjelmien, kumppanuuden painopisteiden tai vastaavien asiakirjojen täytäntöönpanossa

(c)Kumppanuuden lujittaminen unionin ja kumppanimaiden yhteiskuntien välillä muun muassa ihmisten välisten yhteyksien avulla

(d)Alueellisen yhteistyön lujittaminen, etenkin itäisen kumppanuuden, Välimeren unionin ja Euroopan naapuruuspolitiikan toteuttamisalueen laajuisen yhteistyön sekä rajatylittävän yhteistyön puitteissa

(e)Asteittainen yhdentyminen unionin sisämarkkinoihin ja alakohtaisen ja monialaisen yhteistyön lisääminen muun muassa lähentämällä lainsäädäntöä ja sääntelyä unionin ja muihin kansainvälisiin normeihin ja parantamalla markkinoille pääsyä, myös pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden avulla, ja kehittämällä tähän liittyviä instituutioita ja investoimalla

LIITE III
TEMAATTISTEN OHJELMIEN TOIMINTA-ALAT

1. IHMISOIKEUKSIIN JA DEMOKRATIAAN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT

·Tuki perusarvojen eli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden, ihmisarvon kunnioittamisen, syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteiden sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamisen edistämiselle.

·Mahdollisuuden tarjoaminen yhteistyöhön ja kumppanuuteen kansalaisyhteiskunnan kanssa ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksissä, mukaan lukien sensitiivisissä ja kiireellisissä tilanteissa. Jäljempänä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan johdonmukainen ja kokonaisvaltainen strategia kaikkia tasoja varten.

·Kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustaminen yhteiskuntien kehittämiseksi sellaisiksi, että niille ovat ominaista osallistuminen, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeus ja vastuuvelvollisuus, yhteisvastuu ja tasa-arvo. Kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista seurataan, edistetään ja lujitetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden ja keskinäisen riippuvuuden periaatteiden mukaisesti. Ohjelman soveltamisalaan kuuluvat kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet. Ihmisoikeushaasteita käsiteltäessä vireytetään kansalaisyhteiskuntaa ja suojellaan ja voimaannutetaan ihmisoikeuksien puolustajia kiinnittäen huomiota myös heidän kapeneviin toimintamahdollisuuksiinsa.

·Demokratian kehittäminen, tukeminen ja suojeleminen käsitellen kattavasti kaikenlaisia demokraattisen hallintotavan näkökohtia, mukaan lukien demokraattisen moniarvoisuuden lujittaminen, kansalaisten osallistumisen lisääminen ja uskottavien, osallistavien ja läpinäkyvien vaaliprosessien tukeminen. Demokratiaa lujitetaan puolustamalla demokraattisten järjestelmien tukipilareita, joihin kuuluvat oikeusvaltioperiaate, demokraattiset normit ja arvot, riippumaton media, vastuuvelvolliset ja osallistavat instituutiot, mukaan lukien puolueet ja parlamentit, sekä korruption torjunta. Vaalitarkkailulla on keskeinen osa demokraattisten prosessien tukemisessa laajemmin. Tähän liittyen EU:n vaalitarkkailu on jatkossakin merkittävä osa ohjelmaa samoin kuin EU:n vaalitarkkailutehtävien perusteella laadittujen suositusten seuranta.

·Tehokkaan monenvälisyyden ja strategisen kumppanuuden edistäminen, millä edistetään valmiuksien kehittämistä kansainvälisissä, alueellisissa ja kansallisissa puitteissa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja suojelemiseksi. Strategisia kumppanuuksia tehostetaan painottaen erityisesti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa, Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC) ja asiaankuuluvia alueellisia ja kansallisia ihmisoikeusmekanismeja. Lisäksi ohjelmassa edistetään ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvää koulutusta ja tutkimusta muun muassa Global Campus for Human Rights and Democracy -verkostolle.

2. KANSALAISYHTEISKUNNAN ORGANISAATIOIHIN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT

1. Kaikkia koskeva, osallistava, vaikutusvaltainen ja riippumaton kansalaisyhteiskunta ja kansalaistoiminta kumppanimaissa

(a)Suotuisien olosuhteiden luominen kansalaisten osallistumiselle ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle, myös säätiöiden kautta

(b)Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, mukaan lukien säätiöt, valmiuksien kehittäminen, jotta ne voivat toimia aktiivisesti kehitys- ja hallintotapa-asioissa

(c)Kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan verkostojen, foorumien ja liittoutumien valmiuksien parantaminen

2. Kehityspolitiikkaa koskeva vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja välillä

(a)Muiden osallistavien, usean sidosryhmän vuoropuhelufoorumien edistäminen kattaen myös vuorovaikutuksen kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, paikallisten viranomaisten, jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja muiden keskeisten kehitykseen liittyvien sidosryhmien välillä

(b)Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välisen yhteistyön ja kokemusten vaihdon mahdollistaminen

(c)Jatkuvan asiapitoisen ja jäsennellyn vuoropuhelun ja kumppanuuksien ylläpitäminen EU:n kanssa

3. Euroopan kansalaisten tietoisuus ja tiedot kehitysasioista ja aktiivisuus niissä

(a)Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen

(b)Unionin, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden kansalaisten tuen hankinta kestävän ja osallistavan kehityksen strategioille kumppanimaissa

3. VAKAUTEEN JA RAUHAAN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT

1. Apu konfliktien estämiseen, rauhan rakentamiseen ja kriisivalmiuteen

Unioni antaa teknistä ja taloudellista apua tukeakseen toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään ja lujittamaan kumppaneiden valmiuksia ehkäistä konflikteja, rakentaa rauhaa ja vastata kriisiä edeltäviin ja kriisin jälkeisiin tarpeisiin läheisessä yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden kansainvälisten sekä laajempien ja suppeampien alueiden organisaatioiden sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Unioni tukee kumppaneiden toimia pääasiassa seuraavilla aloilla kiinnittäen erityistä huomiota naisten osallistumiseen:

(a)varhainen varoittaminen ja konfliktisensitiivinen riskianalyysi; luottamusta lisäävät toimenpiteet, rauhanvälitys, vuoropuhelu ja sovittelu;

(b)konfliktien ja katastrofien jälkeinen olojen ennalleen palauttaminen;

(c)rauhanrakentamisen ja valtiorakenteiden kehittämisen tukitoimet;

(d)konfliktien ehkäiseminen ja kriisitoimet;

(e)turvallisuutta ja kehitystä tukevien valmiuksien kehittäminen.

2. Apu maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien sekä uusien uhkien torjumiseen

Unioni antaa teknistä ja taloudellista apua tukeakseen kumppaneiden ja unionin toimia, joilla vastataan maailmanlaajuisiin ja alueiden rajat ylittäviin uhkiin sekä uusiin uhkiin pääasiassa seuraavilla aloilla:

(a)lakiin ja järjestykseen sekä ihmisten turvallisuuteen kohdistuvat uhat, kuten terrorismi, väkivaltaiset ääriliikkeet, järjestäytynyt rikollisuus, kyberrikollisuus, hybridiuhat sekä salakuljetus, laiton kauppa ja kauttakulku;

(b)julkisiin tiloihin, kriittiseen infrastruktuuriin, kyberturvallisuuteen, kansanterveyteen tai ympäristön vakauteen kohdistuvat uhat, meriturvallisuuden uhat ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista aiheutuvat uhat;

(c)kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinaineita ja -tekijöitä sekä niihin liittyviä laitoksia tai paikkoja koskevien riskien lieventäminen ja niihin valmistautuminen riippumatta siitä, ovatko ne tahallisia, tahattomia vai luonnon aiheuttamia;

(d)turvallisuutta ja kehitystä tukevien valmiuksien kehittäminen.

4. MAAILMANLAAJUISIIN HAASTEISIIN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT

A. IHMISET

1.Terveys

(a)Tehokkaiden ja kattavien terveydenhuoltojärjestelmien sellaisten keskeisten osien kehittäminen, joita on parasta käsitellä ylikansallisella tasolla, jotta voidaan turvata tasapuolinen terveyspalvelujen saatavuus ja seksuaali- ja lisääntymisterveys ja siihen liittyvät oikeudet

(b)Sellaisten maailmanlaajuisten aloitteiden tukeminen, jotka ovat keskeisiä, jotta voidaan saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto ”terveys kaikissa politiikoissa” -ajattelun maailmanlaajuisella johdolla siten, että terveydenhuolto muodostaa jatkumon terveyden edistämisestä ja ennaltaehkäisevästä hoidosta jälkihoitoon

(c)Maailman terveysturvallisuuden kohentaminen tutkimalla tartuntatauteja ja hallitsemalla tartuntatautitilannetta, muuntamalla tieto tuotteiksi ja politiikoiksi, joilla voidaan vastata tautitaakan muutoksiin (ei-tarttuvat taudit, kaikenlainen virheravitsemus ja ympäristöriskitekijät) ja muovaamalla maailmanmarkkinoita siten, että terveyden kannalta keskeisten hyödykkeiden ja palveluiden saatavuus paranee, etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyden alalla

2.Koulutus

(a)Yhteisten maailmanlaajuisten toimien edistäminen osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikilla tasoilla, mukaan lukien hätä- ja kriisitilanteissa

(b)Tiedon, osaamisen ja arvojen vahvistaminen kumppanuuksilla ja liittoutumilla kansalaisaktiivisuuden ja yhteiskuntien tuottavuuden, osallistavuuden ja selviytymiskyvyn edistämiseksi

(c)Maailmanlaajuisten toimien edistäminen kaikenlaisen epätasa-arvon vähentämiseksi esimerkiksi tyttöjen/naisten ja poikien/miesten välillä, jotta kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet osallistua talouselämään ja yhteiskuntaan

3.Naiset ja lapset

(a)Maailmanlaajuisten toimien, kumppanuuksien ja liittoutumien johtaminen ja tukeminen kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi; tämä kattaa ruumiillisen, henkisen, seksuaalisen, taloudellisen ja muun väkivallan ja syrjinnän, mukaan lukien naisten syrjinnän yksityisen ja julkisen elämän eri aloilla

(b)Uusien aloitteiden edistäminen lastensuojelujärjestelmien lujittamiseksi kolmansissa maissa, jotta lapsia voidaan suojella kaikilla alueilla väkivallalta, kaltoinkohtelulta ja laiminlyönneiltä, muun muassa edistämällä siirtymistä lasten laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin

4.Muuttoliike ja pakkomuutto

(a)EU:n johtoaseman jatkon varmistaminen muuttoliikeasioita ja pakkomuuton hallintaa koskevan maailmanlaajuisen asialistan muovaamisessa sen kaikilta osin

(b)Maailmanlaajuisen ja aluerajat ylittävän politiikkavuoropuhelun ohjaaminen ja tukeminen, mukaan lukien vuorovaikutus ja yhteistyö muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon liittyvissä asioissa

(c)Tukitoimet muuttoliikettä ja pakkomuuttoa koskevien kansainvälisten ja EU:n sitoumusten täytäntöönpanossa, myös jatkotoimina muuttoliikettä ja pakolaisia koskeville Global Compact -aloitteille

(d)Maailmanlaajuisen näytön kerryttäminen muun muassa muuttoliikkeen ja kehityksen välisestä yhteydestä ja pilottiluonteisten toimien käynnistäminen innovatiivisten käytännön lähestymistapojen kehittämiseen muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon liittyvissä asioissa

5.Ihmisarvoinen työ, sosiaalinen suojelu ja epätasa-arvo

(a)Maailmanlaajuisen asialistan muovaaminen ja tuki aloitteille, joissa on vahvana perustana yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus Euroopan arvojen mukaisesti

(b)Ihmisarvoista työtä koskevan maailmanlaajuisen asialistan edistäminen etenkin maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja lisätiedon hankkiminen toimivista työllisyyspolitiikoista, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen

(c)Tuki yleistä sosiaalista suojelua koskeville kansainvälisille aloitteille, joissa noudatetaan tehokkuuden, kestävyyden ja tasapuolisuuden periaatteita, mukaan lukien epätasa-arvon korjaamisen ja sosiaalisen koheesion varmistamisen tukeminen

(d)Sellaisten sosiaalisten innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyön jatkaminen maailmanlaajuisesti, joilla parannetaan sosiaalista osallisuutta ja vastataan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin

6.Kulttuuri

(a)Kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua koskevien aloitteiden edistäminen eri yhteisöjen välisten rauhanomaisten suhteiden tukemiseksi

(b)Kulttuurin tukeminen kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistäjänä, ja kulttuuriperintöä koskevan yhteistyön lujittaminen

B. MAAPALLO

1.Terveellisen ympäristön aikaansaaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta

(a)Maailmanlaajuisen ilmasto- ja ympäristöhallinnon lujittaminen, ja Pariisin ilmastosopimuksen, Rion yleissopimusten ja muiden monenvälisten ilmastosopimusten täytäntöönpano

(b)Unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikkojen ulkoisen ulottuvuuden edistäminen

(c)Ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja katastrofiriskien vähentämiseen liittyvien tavoitteiden sisällyttäminen politiikkoihin, suunnitelmiin ja investointeihin muun muassa hankkimalla niistä parempaa tietoa ja ymmärrystä

(d)Sellaisten kansainvälisten ja EU:n aloitteiden täytäntöönpano, joilla edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä ilmastonmuutosta kestävää vähäpäästöistä kehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön kansallisesti määritellyt panokset ja vähäpäästöiset ja ilmastonmuutosta kestävät strategiat, edistämällä katastrofiriskien vähentämistä, puuttumalla ympäristön pilaantumiseen ja pysäyttämällä biologisen monimuotoisuuden väheneminen, edistämällä maa- ja meriekosysteemien ja uusiutuvien luonnonvarojen – mukaan lukien maa, vesi, valtameret, kalakannat ja metsät – säilyttämistä ja kestävää käyttöä ja hoitoa, puuttumalla metsäkatoon, maaperän huonontumiseen, laittomiin hakkuisiin ja luonnonvaraisten kasvien ja eläinten laittomaan kauppaan, torjumalla saastumista ja huolehtimalla terveellisestä ympäristöstä, tarttumalla ilmeneviin uusiin ilmasto- ja ympäristöongelmiin, edistämällä resurssitehokkuutta, kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä kemikaalien ja jätteiden toimivaa hallinnointia sekä tukemalla siirtymistä vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutosta kestävään vihreään talouteen ja kiertotalouteen.

2.Kestävä energia

(a)Maailmanlaajuisten toimien, sitoumusten, kumppanuuksien ja liittoutumien tukeminen muun muassa siirtymisessä kestävään energiaan

(b)Kumppanihallitusten kannustaminen toteuttamaan sellaista energia-alan politiikkaa ja sellaisia markkinoiden uudistuksia, joilla saadaan suotuisat olosuhteet investoimiselle kohtuuhintaisten, nykyaikaisten, luotettavien ja kestävien energiapalvelujen tarjonnan lisäämiseen painottaen voimakkaasti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta

(c)Sellaisten skaalattavien ja toistettavissa olevien, taloudellisesti kestävien liiketoimintamallien etsiminen, yksilöiminen, maailmanlaajuinen valtavirtaistaminen ja tukeminen, joilla voidaan innovatiivisen tutkimuksen avulla tuottaa entistä tehokkaampaa innovatiivista ja digitaalista teknologiaa etenkin hajautettuja toimintamalleja varten, jotta energiansaanti voidaan turvata uusiutuvalla energialla muun muassa alueilla, joilla paikallisten markkinoiden kapasiteetti on vähäistä

C. VAURAUS

1.Kestävä ja osallistava kasvu, ihmisarvoiset työpaikat ja yksityisen sektorin osallistuminen

(a)Kestävän yksityisen investoimisen edistäminen innovatiivisilla rahoitusmekanismeilla ja jakamalla riskejä

(b)Liiketoimintaympäristön ja investointiolosuhteiden parantaminen, julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelun tehostaminen sekä mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksien kehittäminen

(c)Unionin kauppapolitiikan, kauppasopimusten ja niiden täytäntöönpanon tukeminen, sekä kumppanimaiden markkinoille pääsyn parantaminen ja unionin yritysten kaupankäynti-, investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen ja samalla markkinoillepääsyn ja investointitoiminnan esteiden poistaminen

(d)Toimivan politiikkayhdistelmän edistäminen tukena talouden monipuolistamiselle, arvon lisäämiselle, alueelliselle yhdentymiselle ja kestävälle vihreälle ja siniselle taloudelle

(e)Digitaaliteknologian saatavuuden edistäminen, myös rahoituksen saannin ja rahoituspalvelujen käyttömahdollisuuden edistäminen

(f)Kestävän kulutuksen ja tuotannon sekä innovatiivisten tekniikoiden ja käytäntöjen edistäminen vähähiilisen ja resurssitehokkaan talouden ja kiertotalouden edistämiseksi

2.Elintarvike- ja ravitsemusturva

(a)Merkittäviä maailmanlaajuisia elintarvike- ja ravitsemusturvaan liittyviä poliittisia kysymyksiä ja puitteita levittävien kansainvälisten strategioiden, järjestöjen, mekanismien ja toimijoiden tukeminen ja niihin vaikuttaminen

(b)Globaalien julkishyödykkeiden parantaminen tavoitteena päästä eroon nälästä ja virheravitsemuksesta; elintarvikekriisiä käsittelevän maailmanlaajuisen verkoston (Global Network against Food Crises) kaltaisilla välineillä voidaan tehostaa valmiuksia vastata asianmukaisesti elintarvike- ja ravitsemuskriiseihin tilanteissa, joissa on kyse humanitaarisen hätätilan, kehityksen ja rauhan välisistä yhteyksistä (jolloin apua voidaan antaa kolmannen pilarin varoista)

(c)Kestävän maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn keskeisen roolin vahvistaminen maailmanlaajuisella tasolla elintarviketurvan parantamisessa, köyhyyden poistamisessa, työpaikkojen luomisessa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä selviytymiskyvyn ja terveiden ekosysteemien ylläpitämisessä

(d)Innovointi kansainvälisen tutkimuksen avulla ja maailmanlaajuisen tietämyksen ja asiantuntemuksen lisääminen etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta, maatalouden biologisesta monimuotoisuudesta, maailmanlaajuisista ja osallistavista arvoketjuista, elintarvikkeiden turvallisuudesta, vastuullisesta investoimisesta, maanhallinnasta ja luonnonvarojen omistajuudesta

D. KUMPPANUUDET

1.Paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen kehitysasioissa seuraavin tavoin:

(a)Euroopan ja etelän paikallisviranomaisten verkostojen, foorumien ja liittoutumien valmiuksien lisääminen, jotta ne voivat käydä asiapitoista ja jatkuvaa politiikkavuoropuhelua kehityksestä ja jotta voidaan edistää demokraattista hallintotapaa, etenkin noudattaen alueellista lähestymistapaa paikalliseen kehitykseen (Territorial Approach to Local Development);

(b)kehitysasioita koskevan vuorovaikutuksen lisääminen eurooppalaisten kansalaisten kanssa (kampanjointi, tiedon jakaminen, aktivoiminen) unionin, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden alueella kiinnittäen erityisesti huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin.

2.Osallistavien yhteiskuntien ja hyvän talouden ohjausjärjestelmän edistäminen, mukaan lukien oikeudenmukainen ja kaikki huomioon ottava valtion tulonhankinta, avoin julkisen talouden hoito sekä tehokas ja osallistava julkisten varojen käyttö

LIITE IV
NOPEAN VASTEEN TOIMIEN ALAT

1. Toimet, joilla edistetään vakautta ja konfliktien ehkäisyä kiireellisissä tilanteissa, syntymäisillään olevissa kriiseissä, kriisitilanteissa ja kriisien jälkeen

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut nopean vasteen toimet suunnitellaan siten, että unioni voi toimia tuloksellisesti seuraavissa poikkeuksellisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa:

(a)kiireellinen tilanne, kriisi, syntymäisillään oleva kriisi tai luonnonkatastrofi;

(b)tilanne, joka uhkaa demokratiaa, yleistä järjestystä, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua tai ihmisten turvallisuutta, etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka ovat alttiina sukupuoleen perustuvalle väkivallalle epävakaissa tilanteissa;

(c)tilanne, joka uhkaa kärjistyä aseelliseksi konfliktiksi tai horjuttaa vakavalla tavalla asianomaisen yhden tai useamman kolmannen maan vakautta.

2. Toimet selviytymiskyvyn parantamiseksi ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltämiseksi toisiinsa

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut nopean vasteen toimet suunnitellaan siten, että niillä voidaan tuloksellisesti parantaa selviytymiskykyä ja niveltää humanitaarinen apu ja kehitystoimet toisiinsa silloin kun tätä ei voida toteuttaa nopeasti maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien avulla.

Näihin toimiin voi kuulua seuraavia:

(a)selviytymiskyvyn parantaminen tukemalla yksilöiden, yhteisöjen, instituutioiden ja maiden varautumista paremmin kestämään poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia paineita ja häiriötiloja, luonnon tai ihmisen aiheuttamia katastrofeja, konflikteja ja maailmanlaajuisia uhkia, mukautumaan näihin tilanteisiin ja toipumaan niistä nopeasti; tähän kuuluu myös valtion valmiuksien parantaminen, jotta ne voivat merkittävissä paineissa nopeasti perustaa tai palauttaa keskeiset toimintonsa tai saavuttaa tai palauttaa sosiaalisen ja poliittisen koheesion perustason taikka ylläpitää näitä, sekä yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden valmiuksien parantaminen, jotta ne voivat hallita mahdollisuuksia ja riskejä rauhanomaisella ja vakaalla tavalla sekä luoda, ylläpitää tai palauttaa elinkeinoja merkittävissä paineissa;

(b)makrotaloudellista epävakautta aiheuttavista ulkoisista häiriöistä johtuvien lyhyen aikavälin haittavaikutusten lievittäminen tavoitteena turvata sosioekonomiset uudistukset ja tärkeimmät sosioekonomiseen kehitykseen ja köyhyyden vähentämiseen liittyvät julkiset menot;

(c)lyhyen aikavälin kunnostus- ja jälleenrakennustoimet, jotta luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien, konfliktien ja maailmanlaajuisten uhkien uhrit hyötyisivät edes vähimmäistason sosioekonomisesta integroinnista, ja olosuhteiden luominen mahdollisimman pian kehityksen käynnistämiselle uudelleen kyseisten maiden ja alueiden pitkän aikavälin tavoitteiden pohjalta; tähän sisältyy luonnon tai ihmisen aiheuttamista katastrofeista johtuvan pakkomuuton aiheuttamiin (pakolaisten, kotinsa jättämään joutuneiden ja palanneiden) kiireellisiin ja välittömiin tarpeisiin vastaaminen; ja

(d)valtion tai alueen avustaminen katastrofien ennaltaehkäisyn ja niihin varautumisen lyhyen aikavälin järjestelmien, kuten ennustus- ja varhaisvaroitusjärjestelmien, luomisessa katastrofien seurausten lieventämiseksi.

3. Toimet ulkopoliittisten tarpeiden ja ensisijaisten tavoitteiden vuoksi

Nopean vasteen toimilla 4 artiklan 4 kohdan c alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tuetaan unionin ulkopolitiikkaa kaikenlaisissa poliittisissa, taloudellisissa ja turvallisuusasioissa. Niiden ansiosta unioni voi toimia silloin kun kiireellinen tai pakottava ulkopoliittinen etu sitä edellyttävät tai sille tarjoutuu tilaisuus saavuttaa tavoitteita, jotka edellyttävät nopeaa toimintaa ja joita on vaikea saavuttaa muilla tavoin.

Näihin toimiin voi kuulua seuraavia:

(a)unionin kahdenvälisten, alueellisten ja alueiden välisten yhteistyöstrategioiden tukeminen, politiikkaa koskevan vuoropuhelun edistäminen, yhteisten lähestymistapojen ja vastausten kehittäminen maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten muuttoliike- ja turvallisuuskysymyksiin, ja näihin liittyvien tilaisuuksien hyödyntäminen;

(b)unionin kauppapolitiikan, kauppasopimusten ja niiden täytäntöönpanon tukeminen, kumppanimaiden markkinoille pääsyn parantaminen ja unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kaupankäynti-, investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen ja samalla markkinoillepääsyn ja investointitoiminnan esteiden poistaminen talousdiplomatian sekä liiketoiminta- ja sääntely-yhteistyön avulla;

(c)unionin sisäisten politiikkojen kansainvälisen ulottuvuuden täytäntöönpanon edistäminen esimerkiksi ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvissä asioissa sekä valtamerten hoitoa ja hallintoa koskevassa yhteistyössä;

(d)unionia ja sen roolia maailmassa koskevan ymmärryksen ja näkyvyyden lisääminen strategisella viestinnällä, julkisuusdiplomatialla, ihmisten välisillä yhteyksillä, kulttuuridiplomatialla, koulutus- ja akateemisen alan yhteistyöllä ja ulkopuolisiin maihin kohdistuvilla toimilla unionin arvojen ja etujen edistämiseksi.

Näillä toimilla toteutetaan innovatiivisia politiikkoja tai aloitteita, jotka vastaavat senhetkisiä tai muuttuvia lyhyen tai keskipitkän aikavälin tarpeita, tilaisuuksia ja ensisijaisia tavoitteita, ja niistä saatetaan myös saada tietopohjaa maantieteellisten tai temaattisten ohjelmien tuleville toimille. Niissä painotetaan unionin suhteiden ja vuoropuhelun syventämistä sekä kumppanuuksien ja liittoutumien kehittämistä strategisen edun kannalta keskeisten maiden kanssa, etenkin kehittyvien talouksien ja keskitulotason maiden kanssa, joilla on yhä tärkeämpi rooli maailmanpolitiikassa, globaalihallinnassa, ulkopolitiikassa, kansainvälisessä taloudessa ja monenvälisillä foorumeilla.

LIITE V
ULKOSUHDETOIMIEN TAKUUJÄRJESTELYSTÄ KATETTAVIEN EKKR+ -TOIMIEN PAINOPISTEALAT

EKKR+ -toimet, joita voidaan tukea ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä, kohdistetaan erityisesti seuraaville painopistealoille:

(a)rahoituksen ja tuen antaminen yksityisen sektorin ja osuustoiminta-alan kehittämiseen [varainhoitoasetuksen] 209 artiklan 2 kohdassa asetetuin edellytyksin keskittyen erityisesti paikallisiin yrityksiin, mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja eurooppalaisten yritysten kannustamiseen osallistumaan EKKR+ -tarkoituksiin;

(b)yksityisiä investointeja haittaavien pullonkaulojen poistaminen tarjoamalla rahoitusvälineitä, jotka voivat olla myös asianomaisen kumppanimaan paikallisen valuutan määräisiä, mukaan lukien salkun suuririskisimmän osan kattavat takuut, yksityisen sektorin hankkeille myönnettävät takuut, kuten lainatakaukset pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä takaukset infrastruktuurihankkeiden erityisriskien kattamiseksi ja muut riskipääomatakaukset;

(c)yksityisen sektorin rahoituksen hankkiminen keskittyen erityisesti mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin poistamalla investointeja haittaavia pullonkauloja ja esteitä;

(d)sosioekonomisesti tärkeiden alojen ja alueiden sekä niihin liittyvän julkisen ja yksityisen infrastruktuurin ja kestävien yhteyksien vahvistaminen, mukaan lukien uusiutuva ja kestävä energia-, vesi- ja jätehuolto, liikenne, tieto- ja viestintätekniikka, sekä ympäristö, luonnonvarojen kestävä käyttö, kestävä maatalous ja sininen talous, sosiaalinen infrastruktuuri, terveys ja inhimillinen pääoma, jotta voidaan parantaa sosioekonomisia olosuhteita;

(e)ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun sekä ympäristöasioiden hallinnan edistäminen;

(f)puuttuminen kestävää kehitystä edistämällä sääntelemättömän muuttoliikkeen erityisiin perimmäisiin syihin sekä kauttakulku- ja vastaanottajayhteisöjen selviytymiskyvyn parantaminen ja lähtömaihin palaavien muuttajien kestävän uudelleenkotouttamisen tukeminen oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien lujittaminen asianmukaisesti huomioon ottaen.

LIITE VI
EKKR+:N HALLINTO

1. EKKR+:n rakenne

1.EKKR+ koostuu alueellisista investointijärjestelyistä, jotka perustetaan unionin nykyisten ulkoisten rahoitusta yhdistävien välineiden työmenetelmien, menettelyjen ja rakenteiden pohjalta ja joissa voidaan yhdistää niiden rahoitusta yhdistävät toimet sekä EKKR+:n kattamat ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn toimet.

2.EKKR+:n hallinnoinnista vastaa komissio.

2. EKKR+:n strateginen johtoryhmä

1. Komissiota neuvoo EKKR+:n hallinnoinnissa strateginen johtoryhmä lukuun ottamatta toimia, jotka kuuluvat EU:n laajentumispolitiikan piiriin ja jotka rahoitetaan [IPA III -asetuksen] nojalla ja joilla on strateginen johtoryhmä Länsi-Balkanin investointikehyksessä.

2. Strateginen johtoryhmä neuvoo komissiota EKKR+:n kattamien ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn investointien strategisessa linjauksessa ja painopisteissä ja myötävaikuttaa siihen, että ne ovat yhteneviä unionin ulkoisen toiminnan, kehityspolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan pääperiaatteiden ja -tavoitteiden sekä tämän asetuksen 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden ja 26 artiklassa vahvistetun EKKR+:n tarkoituksen kanssa. Lisäksi se antaa komissiolle tukea asetettaessa yleisiä investointitavoitteita ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytölle EKKR+:n tukemisessa sekä seuraa investointi-ikkunoiden asianmukaista ja monipuolista maantieteellistä ja temaattista kattavuutta.

3. Strateginen johtoryhmä tukee myös alueellisten investointijärjestelyjen välistä, Euroopan investointiohjelman kolmen pilarin välistä sekä Euroopan investointiohjelman ja unionin muiden muuttoliikkeeseen ja Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien toimien välistä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta sekä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta muiden tällä asetuksella perustettujen ohjelmien kanssa.

4. Strateginen johtoryhmä koostuu komission ja korkean edustajan, kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin edustajista. Euroopan parlamentilla on tarkkailijan asema. Rahoittajille, tukikelpoisille vastapuolille, kumppanimaille, asianomaisille alueellisille järjestöille ja muille sidosryhmille voidaan tarvittaessa myöntää tarkkailijan asema. Strategista johtoryhmää on kuultava ennen uusien tarkkailijoiden mukaan ottamista. Strategisen johtoryhmän puheenjohtajina toimivat komissio ja korkea edustaja.

5. Strateginen johtoryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ja mahdollisuuksien mukaan antaa lausuntoja yksimielisesti. Puheenjohtaja voi milloin tahansa järjestää ylimääräisiä kokouksia, tai niitä voidaan pitää myös jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, sovelletaan sitä äänestysoikeutta, josta on sovittu strategisen johtoryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja joka on vahvistettu sen työjärjestyksessä. Kyseisessä äänestysoikeudessa on asianmukaisesti huomioitava rahoituslähde. Työjärjestyksessä vahvistetaan tarkkailijoiden tehtävää koskevat puitteet. Strategisen johtoryhmän kokousten pöytäkirjat ja esityslistat julkistetaan niiden hyväksymisen jälkeen.

6. Komissio antaa strategiselle johtoryhmälle vuosittain kertomuksen EKKR+:n täytäntöönpanon edistymisestä. Länsi-Balkanin investointikehyksen strateginen johtoryhmä antaa tiedot edistymisestä takuujärjestelyn täytäntöönpanossa laajentumisalueella edellä mainitun kertomuksen täydentämiseksi. Strateginen johtoryhmä kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä EKKR+:n strategisista linjauksista ja täytäntöönpanosta.

7. Kahden strategisen johtoryhmän olemassaolo ei vaikuta siihen, että tarvitaan yksi yhtenäinen EKKR+:n riskienhallintajärjestelmä.

3. Alueelliset operatiiviset johtoryhmät

Alueelliset operatiiviset johtoryhmät tukevat komissiota täytäntöönpanotasolla määritettäessä alueellisia ja alakohtaisia investointitavoitteita sekä alueellisia, alakohtaisia ja temaattisia investointi-ikkunoita, ja ne laativat lausuntoja rahoitusta yhdistävistä toimista ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytöstä EKKR+ -toimissa.

LIITE VII
TÄRKEIMMÄT TULOSINDIKAATTORIT

Seuraavassa lueteltuja, kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa johdonmukaisia tärkeimpiä tulosindikaattoreita käytetään apuna mitattaessa sitä, miten unioni on osaltaan edistänyt erityistavoitteiden saavuttamista:

(1)Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen

(2)Kansainvälisen köyhyysrajan alittavan väestön osuus

(3)EU:n tukemilla ravitsemusohjelmilla tavoitettujen hedelmällisessä iässä olevien naisten, nuorten tyttöjen ja alle 5-vuotiaiden lasten määrä

(4)EU:n tuella kattavasti rokotettujen 1-vuotiaiden määrä

(5)EU:n tuella perusasteen koulutuksessa ja/tai yleissivistävässä tai ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa olevien oppilaiden määrä

(6)EU:n tuella vähentyneet tai vältetyt kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalentti kilotonneina).

(7)EU:n tuella suojeltujen ja/tai kestävästi hoidettujen meren, maan ja makean veden ekosysteemien kattama ala

(8)Saavutettu vipuvaikutus investointeihin ja kerrannaisvaikutus

(9)Poliittisen vakauden ja väkivallan puuttumisen indikaattori

(10)Sellaisten vaikutuksen kohteena olevien prosessien määrä, jotka liittyvät kumppanimaiden kauppa-, investointi- ja liiketoimintakäytäntöihin tai joilla edistetään EU:n sisäisten politiikkojen ulkoista ulottuvuutta

Kaikki soveltuvat indikaattorit on jaoteltava sukupuolen mukaan.