EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel30.5.2018

COM(2018) 366 final

2018/0190(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2018) 274 final}
{SWD(2018) 290 final}
{SWD(2018) 291 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Perustelut ja tavoitteet

Euroopan rikas kulttuuriperintö ja dynaamiset kulttuuriala ja luovat toimialat ovat osa eurooppalaista identiteettiä. Kulttuuri ja sen ilmenemismuodot tulevat vahvasti esiin unionin kansalaisten jokapäiväisessä elämässä ja voivat edistää hyvinvointia, aktiivista kansalaisuutta, yhteisiä arvoja, sosiaalista osallisuutta ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun kehittymistä samoin kuin vapaata, moniarvoista ja monimuotoista mediaympäristöä. Kulttuuriala ja luovat alat edistävät täysipainoisesti unionin talouden kehitystä sekä luovat työpaikkoja ja kasvua ja ovat näin keskeisiä Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Näillä aloilla on myös valtaa muokata pyrkimyksiämme ja suhdettamme toisiin ihmisiin ja muuhun maailmaan samoin kuin elinpaikkoihimme ja -ympäristöihimme ja kehittämäämme elintapaan. Ne tuovan esiin Euroopan osaamista ja vahvistavat unionin asemaa maailmanlaajuisesti.

Kulttuuri- ja audiovisuaalialan eurooppalainen tuki on tullut eri rahoitusohjelmista monien vuosien ajan. Luova Eurooppa -ohjelma (2014–2020) on ainutlaatuinen alusta, jonka kautta tarjotaan koordinoitua ja rakentavaa tukea kulttuurialalle ja luoville toimialoille koko mantereella. Tämä ehdotus perustuu näihin saatuihin kokemuksiin, ja siinä on tarkoitus jatkaa ja vahvistaa hyvin toimivia osatekijöitä, myös vahvistetulla talousarviolla, jossa tulee esiin Euroopan unionin sitoutuminen näihin aloihin ja niiden keskeisen roolin tunnustaminen unionissa. Ehdotus on siitä rahoitettavien monien toimien ja hankkeiden kautta keskeinen tekijä, joka mahdollistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen vahvistamisen ja niiden täyden potentiaalin hyödyntämisen taloudellisesta, sosiaalisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Tämän mukaisesti EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevassa komission pohdinta-asiakirjassa todetaan, että ”EU:n talousarviosta tuetaan tämän päämäärän edistämistä yhdessä jäsenvaltioiden talousarvioiden kanssa ja muita unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettuja toimia täydentäen”.

Edistääkseen audiovisuaalialan kilpailukykyä sekä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta EU on hyödyntänyt useita välineitä, joissa yhdistetään lainsäädäntö, poliittinen tuki ja rahoitus. Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa kehotetaan nykyaikaistamaan lainsäädäntöpuitteita, mikä puolestaan edellyttää audiovisuaalialalle annetun EU:n rahoitustuen mukauttamista, jotta voidaan ottaa huomioon uudet markkinasuuntaukset, kuluttajien muuttuvat tottumukset sekä lineaaristen ja epälineaaristen palvelujen lähentyminen.

Kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin kohdistuu kuitenkin useita haasteita.

Euroopan kulttuuriala ja luovat toimialat joutuvat kilpailemaan yhä enemmän uusien ja vahvojen globaalien toimijoiden kanssa, jollaisia ovat esimerkiksi hakukoneet ja verkkopohjaiset sosiaaliset alustat. Tämä on johtanut tarpeeseen kehittää uusia liiketoimintamalleja ja toteuttaa kasvupotentiaalia hyödyntämällä digitaaliteknologiaa, jotta voidaan olla kilpailukykyisiä globaaleilla markkinoilla.

Digitalisaatio muuttaa ajattelutapaa, ja sillä on valtava vaikutus kulttuuriomaisuuden luomiseen, hoitamiseen, jakamiseen, saatavuuteen, kuluttamiseen ja rahallisen arvon määräytymiseen. Se muuttaa analogisella ajalla vallinneita arvolupauksia. Digitalisaatio on helpottanut kulttuurisen ja luovan sisällön ja palvelujen levitystä, mutta se on myös lisännyt kilpailua sisällöstä valtioiden rajojen yli globaalisti.

Kulttuuriteosten ja luovien teosten markkinat ovat erittäin pirstoutuneet, mikä johtuu suureksi osaksi Euroopan kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta, minkä vuoksi kulttuuriala ja luovat toimialat ovat pääosin jakautuneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaan, eikä niillä ole kriittistä massaa. Tämä monimuotoisuus on osa Euroopan kulttuurista rikkautta.

Samaan aikaan teosten kansainvälinen levitys on erittäin vähäistä. Sen vuoksi on tärkeää edistää teosten kansainvälistä levitystä ja yhteistuotantoa valtioiden rajojen yli ja kehittää toimivampia ratkaisuja yleisön saavuttamiseksi rajojen yli.

Markkinoiden keskittyminen on yhä huolestuttavampaa. Joillakin kulttuurialoilla ja luovilla aloilla suuntauksena on, että vain harvat suuret toimijat vastaavat suuresta osasta globaalia myyntiä.

Euroopan audiovisuaaliala on kyllä kansainvälisesti tunnettu, mutta se ei ole riittävän kilpailukykyinen digitaalisilla sisämarkkinoilla. Eurooppalaisista elokuvista 80 prosenttia on kansallisia tuotantoja, mutta yhteistuotantojen levitys on helpompaa kuin kansallisten elokuvien. Joissakin maissa audiovisuaalialan toimijoiden on vahvistettava toimintavalmiuksiaan.

Kasvavana ilmiönä on myös disinformaation yleistyminen. Sisällöntuottajat, etenkin uutismedia-ala, ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä säilyttämään terveen demokraattisen keskustelun kulttuuri. Taiteellinen vapaus ja monimuotoinen ja vapaa mediaympäristö ovat keskeisiä erilaisten mielipiteiden ja näkökantojen välittämisessä. Ne edistävät moniarvoista yhteiskuntaa, jossa kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, myös poliittisten vaalien yhteydessä.

Nämä haasteet ovat luonteeltaan kansainvälisiä ja edellyttävät kohdennettua eurooppalaista lähestymistapaa, jolla voidaan optimoida näiden alojen mahdollisuudet edistää työllisyyttä, kasvua ja sosiaalista osallisuutta, myös heikoimmassa asemassa olevissa ja heikoiten saavutettavissa ryhmissä. Ne ovat yhteisiä kaikille EU:n jäsenvaltioille ja niillä on rajatylittävä ulottuvuus. Kansallisen tason toimet ovat toki tärkeitä, mutta yksittäisillä jäsenvaltioilla ei ole riittävästi vaikutusvaltaa haasteisiin vastaamiseksi.

Tämän aloitteen tavoitteena on käyttää pohjana Luova Eurooppa -ohjelman saavutuksia ja tehostaa pyrkimyksiä, jotta voitaisiin saavuttaa hiljattaisen poliittisen kehityksen mukaan asetetut tavoitteet. Uudella Luova Eurooppa -ohjelmalla on tarkoitus tarjota toimijoille mahdollisuuksia kehittää teknologisesti ja taiteellisesti innovatiivisia eurooppalaisia rajatylittäviä aloitteita, joilla edistetään eurooppalaisten teosten vaihtoa, yhteistä luomista, yhteistuotantoa ja levitystä ja asetetaan ne laajemman ja monimuotoisemman yleisön saataville. Sillä tehostetaan sellaisten uusien liiketoimintamallien testausta, joiden avulla tekijät voivat hyödyntää digitaaliteknologiaa parhaiten luomistyössä ja yleisöpohjan laajentamisessa.

Kilpailun yhä kasvaessa kansainvälisillä markkinoilla uudella ohjelmalla tuetaan rajatylittäviä kumppanuuksia ja verkostoja sekä uusia yhteistoimintamalleja, joilla kannustetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen laajentumista. Näin vahvistetaan eurooppalaisten toimijoiden asemaa Euroopan ja globaaleilla markkinoilla esimerkiksi tukemalla niiden kansainvälistä toimintaa, markkinointia ja brändin luomista. Ohjelmasta investoidaan taiteilijoiden ja alan toimijoiden luomiskyvyn kehittämiseen antamalla mahdollisuus rajatylittävään yhteistyöhön. Siitä tuetaan aloitteita, jotka antavat useammille ihmisille mahdollisuuden osallistua kulttuuritoimintaan, ja edistetään näin sosiaalisesti osallistavampaa eurooppalaista yhteiskuntaa.

Tarkistetulla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevalla direktiivillä tarjotaan lisämahdollisuuksia eurooppalaisten teosten aseman edistämiseen. Lisäksi tarvitaan siihen liittyviä tukitoimenpiteitä, jotta voidaan saattaa muut kuin kotimaiset eurooppalaiset teokset laajemmin saataville kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolellakin. Uudella ohjelmalla käsitellään audiovisuaalialan haasteita – myös digitalisaatiota – edistämällä yhteistyötä koko arvoketjussa tuotannon alkuvaiheista levitykseen ja esityksiin. Siitä tuetaan erityisesti jakelumahdollisuuksiltaan hyviä hankkeita, globaalia lähestymistapaa markkinoihin sekä sisällön saatavuutta kaikilta jakelukanavilta.

Uudesta ohjelmasta tuetaan myös toimia, joilla on tarkoitus vahvistaa Euroopan uutismedia-alaa, toimittajien vapautta sekä journalistisen sisällön monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta samoin kuin kriittistä lähestymistapaa mediasisältöön medialukutaidon kautta.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tällä aloitteella edistetään 27:n jäsenvaltion ja EU:n toimielinten Roomassa maaliskuussa 2017 ilmaisemaa tavoitetta unionista, joka tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja talouskasvuun ja joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta. 1  Tämä tavoite vahvistettiin Göteborgissa marraskuussa 2017 järjestetyssä huippukokouksessa ja joulukuussa 2017 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, jossa tuotiin esiin kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 2 merkittävänä mahdollisuutena lisätä tietoisuutta kulttuurin ja kulttuuriperinnön sosiaalisesta ja taloudellisesta merkityksestä.

Se on yhdenmukainen tiedonannon ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” 3 kanssa. Tiedonannossa komissio totesi, että on jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista hyödyntää koulutuksen ja kulttuurin koko potentiaali työpaikkojen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden aikaansaamisessa ja välineinä eurooppalaisen identiteetin omaksumiseen kaikessa moninaisuudessaan.

Aloitteessa otetaan myös huomioon syyskuussa 2017 hyväksytty EU:n uudistettu teollisuuspoliittinen strategia 8 , jossa korostetaan tarvetta päivittää eurooppalainen teollisuus digitaaliaikaan tukemalla innovointia ja luovuutta sekä taitojen kehittämistä ja tarjoamalla suotuisa toimintaympäristö yrittäjyydelle ja pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan laajentamiselle.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa

(1)Yhteisvaikutus koulutus- ja nuorisopolitiikan kanssa

Tuleva Erasmus-ohjelma on merkittävä täydennys Luova Eurooppa -ohjelmaan. Erasmus+ -ohjelmasta tuettavalla koulutus- ja nuorisoalan laitosten ja organisaatioiden välisellä yhteistyöllä autetaan varustamaan yksilöt tiedoilla, taidoilla ja osaamisella, joita tarvitaan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaamiseksi, sekä hyödyntämään täysimääräisesti heidän innovointi-, luovuus- ja yrittäjyyspotentiaaliaan, etenkin digitaalitaloudessa. Tärkein linkki ohjelmien välillä on toiminta, joka liittyy kaikkien luovuusnäkökohtien vahvistamiseen koulutuksessa ja yksilöllisten avaintaitojen vahvistamiseen. Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa on lisämahdollisuuksia houkutella nuoria toimintaan, jolla restauroidaan tai säilytetään kulttuuriperintökohteita.

(2)Yhteisvaikutus perusoikeuksien ja arvojen ohjelman kanssa

Luova Eurooppa -ohjelman ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelman välillä on tiivis yhteys etenkin median moniarvoisuuden, eurooppalaisen identiteetin, arvojen ja kulttuuriperinnön alalla. Niillä parannetaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia edistämällä ja suojelemalla oikeuksia, arvoja ja tasa-arvoa ja luomalla mahdollisuuksia sitoutumiseen, osallistumiseen ja muistiperinnön huomioon ottamiseen.

(3)Yhteisvaikutus työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kanssa

Tuleva Euroopan sosiaalirahasto+ on keskeinen osatekijä Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot -klusteria. Siitä tarjotaan tukea kansalaisille sijoittamalla henkiseen pääomaan sekä tukemalla (nuoriso)työllisyyttä, sosiaalista innovointia, digitaalisten perustaitojen hankkimista, maahanmuuttajien integrointia sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia (sosiaalisen osallisuuden edistäminen). Tällä on vahvat yhteydet Luova Eurooppa -ohjelman tavoitteisiin. Kulttuurillinen ja kielellinen monimuotoisuus, jota Luova Eurooppa -ohjelmalla halutaan vahvistaa esimerkiksi lisäämällä eurooppalaisten kulttuuri- ja audiovisuaaliteosten levitystä valtioiden rajojen yli, on tärkeä tekijä osallistavassa yhteiskunnassa, koska sillä edistetään kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Ohjelmalla vahvistetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja edistetään näin työpaikkojen luomista näillä aloilla.

(4)Yhteisvaikutus alue-, kaupunki- ja maaseutupolitiikan kanssa

EU:n alueiden, kaupunkien ja maaseudun kehitystä koskeva politiikka on keskeisen tärkeää, jotta voidaan edistää kulttuuriperinnön restaurointia ja tukea kulttuurialaa ja luovia aloja. Mahdolliset yhteisvaikutukset varmistetaan näiden välineiden ja Luova Eurooppa -ohjelman välisen täydentävyyden vahvistamiseksi. Näin voidaan tukea vertaisoppimista, joka kohdistuu luovaa alaa, matkailua, sosiaalista osallisuutta ja kulttuuriperinnön kunnostamisen laatustandardeihin perustuvaa kulttuuriperinnön restaurointia koskeviin merkityksellisiin pitkäaikaisiin kulttuuri-investointisuunnitelmiin, sekä lisätä niiden panosta alueiden ja kaupunkien kehittämistä koskeviin tavoitteisiin ja kulttuurihankkeiden taloudelliseen omavaraisuuteen.

(5)Yhteisvaikutus sisämarkkinoiden kanssa

(6)Yhteisvaikutus digitaalialan ohjelman kanssa

Digitaalinen Eurooppa -ohjelman sisällä kahdella johtohankkeella varmistetaan #Digital4Culture-strategiaan liittyvien käynnistystoimien jatkuminen. Kulttuuriperintöalan digitalisaatiokehitystä koskevasta johtohankkeesta tuetaan edelleen eurooppalaista aloitetta, joka käynnistettiin kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aikana. Digitaalitaitoihin keskittyvällä ohjelman osalla on yhteisvaikutuksia medialukutaitoon ja elokuvakasvatukseen liittyvien aiheiden kanssa.

(7)Yhteisvaikutus tutkimus- ja innovointiohjelman kanssa

Resurssien yhdistäminen uusimman teknologian soveltamiseksi ja uusien tieteellisten lähestymistapojen edistämiseksi voi parantaa merkittävästi kulttuuriperinnön ymmärtämistä, säilyttämistä ja levittämistä ja edistää kulttuurialaa ja luovia toimialoja yleisesti. Mahdollisia yhteisvaikutuksia on vahvistettava näiden välineiden ja Luova Eurooppa -ohjelman välisen täydentävyyden lisäämiseksi, jotta kulttuuriala ja luovat toimialat voivat hyödyntää täysimääräisesti eurooppalaisessa tutkimuksessa saavutettua edistystä.

Euroopan horisontti -ohjelman osallistavia, kestäviä ja turvallisia yhteiskuntia koskevaan klusteriin sisältyy tutkimus- ja innovointitoiminnan tukeminen tietotekniikan kehittämiseksi aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön digitointia ja säilyttämistä varten.

(8)Yhteisvaikutus ulkoisia toimia koskevan politiikan kanssa

Kulttuuri-lohkossa on tarkoitus testata shadowing-järjestelyjä ja muita vaihtoaloitteita kolmansien maiden kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevaa aloitetta varten tai antaa rajoitetussa määrin myös EU:n ulkopuolisille maille mahdollisuus osallistua verkosto- ja foorumijärjestelyihin tai kilpailuun EU:n kulttuuripalkinnosta, kehittää kannustimia kolmansista maista tulevien kumppaneiden sisällyttämiseksi hankkeisiin, joissa EU:n organisaatiot ovat johdossa, ja tukea sellaisia markkinointitoimia strategisesti tärkeillä markkinoilla ja festivaaleilla EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolella, joita varten ei tällä hetkellä ole omaa talousarviota.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Suurin EU:n tuoma lisäarvo tulee ohjelman vahvasta kansainvälisestä ulottuvuudesta, mikä tuli esiin jo vuosien 2014–2020 Luova Eurooppa -ohjelmassa. Väliarvioinnissa ohjelman tavoitteiden ja painopisteiden todettiin olevan yleisesti yhdenmukaisia kansallisen politiikan ja ohjelmien tavoitteiden ja painopisteiden kanssa ja täydentävän niitä, mikä on toissijaisuusperiaatteen mukaista.

Luova Eurooppa -ohjelman monenvälisen kansainvälisen luonteen ansiosta sen tarjonta on ainutlaatuista eikä sille löydy useinkaan vastinetta kansallisesta rahoituksesta, joka keskittyy yleensä enemmän kotimaisiin toimiin ja – vähemmässä määrin – kahdenväliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Sidosryhmät ja edunsaajat arvostavat suuresti tätä keskittymistä monenvälisiin kansainväliin toimiin Luova Eurooppa -ohjelman ainutlaatuisena piirteenä. Vain muutamasta muusta kansainvälisestä rahastosta tuetaan kansainvälistä yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ja näistäkin merkittävästi pienemmässä määrin.

EU:n tuoma lisäarvo ohjelmaan tulee seuraavista tekijöistä:

·Kulttuuriteosten ja luovien teosten, erityisesti audiovisuaalisten teosten, rajatylittävällä levityksellä voidaan saavuttaa suurempi ja monimuotoisempi yleisö unionissa ja sen ulkopuolella ja tuoda esiin eurooppalaista monimuotoisuutta.

·Mittakaavaeduilla ja kriittisellä massalla, joita EU:n tuella voidaan saada aikaan, luodaan vipuvaikutuksia lisärahoituksen saamiseksi. Ohjelmien avustuksensaajien maineeseen kohdistuva vaikutus lisää potentiaalisten yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen välittäjien kiinnostusta ja luottamusta tuettuihin hankkeisiin ja helpottaa lisärahoituksen saamista. Eurooppalaisten verkostojen ja rajatylittävien kumppanuuksien luominen on tärkein ja kestävin Luova Eurooppa -ohjelman rakenteellisista tekijöistä, ja sillä tuetaan toimijoiden yleisiä valmiuksia.

·Kansainväliset verkostot lisäävät myös kulttuurialan ja luovan alan toimijoiden valmiuksia, erityisesti niiden, jotka toimivat kapeilla erikoisaloilla ja sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa tällaiset valmiudet ovat heikommin kehittyneitä.

·Kulttuurialan ja luovan alan toimijoiden tulossuuntautunut rajatylittävä liikkuvuus kehittää osaamista ja lisää alan kapasiteettia.

·Kulttuurialan ja luovan alan organisaatioiden riskit lieventyvät, minkä ansiosta ne voivat sitoutua hankkeisiin, joilla on eurooppalainen ulottuvuus. Näin edistetään niiden taloudellista kestävyyttä.

·Ohjelman yhteiskunnallinen suuntautuminen on vahva: sillä tuetaan kulttuurillista ja kielellistä monimuotoisuutta, taiteellista ja luovaa vapautta sekä vapaan, moniarvoisen ja monimuotoisen median kehitystä ja edistetään näin sosiaalista hyvinvointia Euroopassa ja yhteistä eurooppalaista identiteettiä.

·Kansallisen tason elokuvatuotannon tukijärjestelmissä keskitytään ensisijaisesti teosten tuotantoon, mutta EU-tuessa keskitytään ensisijaisesti alkuvaiheen toimiin (koulutus, kehittäminen) ja loppuvaiheen toimiin (levitys, markkinointi, esitykset) sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset teokset liikkuvat paremmin rajojen yli. Näin sillä edistetään audiovisuaalisten mediapalvelujen vapaata liikkuvuutta audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaisesti.

Suhteellisuusperiaate

Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Euroopan komissio tilasi vuonna 2016 Luova Eurooppa -ohjelman väliarvioinnin ja kolmen edeltäneen ohjelman – Kulttuuri, Media 2007 ja Media Mundus – jälkiarvioinnin, jotka toimitettiin toukokuun 2016 ja elokuun 2017 välisenä aikana. Luova Eurooppa -ohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien arvioinneilla oli seuraavat tavoitteet:

·arvioidaan Luova Eurooppa -ohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien tarkoituksenmukaisuus, johdonmukaisuus, tuloksellisuus, tehokkuus, kestävyys ja ohjelmasta saatava EU:n tason lisäarvo, jäljempänä ’arviointikriteerit’;

·arvioidaan Luova Eurooppa -ohjelman panos älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, komission uusiin painopisteisiin ja alan strategioihin;

·arvioidaan edeltäneiden ohjelmien pitkän aikavälin tulokset ja vaikutukset.

Sidosryhmien kuuleminen

Julkinen kuuleminen: EU:n rahoitusvälineet arvojen ja liikkuvuuden aloilla

EU:n rahoitusvälineiden käytöstä EU:n yhteisten arvojen ja liikkuvuuden aloilla järjestetyn julkisen kuulemisen tarkoituksena oli kerätä kaikkien asiaan liittyvien osapuolten näkökantoja siitä, miten jokaisesta EU:n talousarvioon maksetusta eurosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Kuulemisia on järjestetty voimassa olevien, useita toiminta-aloja kattavien EU:n rahoitusohjelmien arviointien puitteissa. Arvioinneissa on käsitelty muun muassa ohjelmien toimintaa ja tulevia haasteita.

Seuraavassa esitetään joitakin keskeisiä tuloksia:

(1)Vastaajien mukaan ”edistetään eurooppalaista identiteettiä ja yhteisiä arvoja” sekä ”edistetään oikeuksia ja tasa-arvoa” ovat tärkeitä yhteisiä poliittisia haasteita, joihin olisi puututtava näissä ohjelmissa. Luova Eurooppa -ohjelman osalta taloudellisia haasteita ja kulttuurista monimuotoisuutta pidettiin tärkeämpinä kuin ”sosiaalisen osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämistä”.

(2)Vähintään puolet vastaajista katsoi, että ”tuetaan innovointia”, ”vaalitaan Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä” ja ”edistetään eurooppalaista identiteettiä ja yhteisiä arvoja” ovat toimintatapoja, jotka ovat erittäin tärkeitä tai melko tärkeitä haasteisiin vastaamisen kannalta. Lisäksi 52 prosenttia vastaajista 9 , joilla oli kokemuksia Luova Eurooppa -ohjelmasta, piti politiikkaa ”tuetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukykyä” erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä haasteisiin vastaamisen kannalta.

(3)Noin 80 prosenttia vastaajista, joilla oli jotakin kokemusta edellä mainituista EU-ohjelmista, oli samaa mieltä siitä, että ohjelmat tuottavat lisäarvoa suuressa määrin tai melko suuressa määrin suhteessa siihen, mitä jäsenvaltiot voisivat saavuttaa toimimalla yksin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

(4)Vastaajien esiin tuomat merkittävimmät tekijät, jotka voivat estää nykyisiä ohjelmia/rahastoja saavuttamasta tavoitteitaan, ovat hyvin samanlaisia ohjelmasta riippumatta: kolme merkittävintä estettä olivat ”ohjelmien määrärahat eivät riitä vastaamaan kysyntään”, ”pienille sidosryhmille ei ole tarjolla riittävästi tukea” ja ”rahoitusta ensimmäistä kertaa hakevat eivät saa riittävästi tukea”.

(5)Vastaajat, joilla oli jonkinlaista kokemusta yhdestä tai useammasta EU-ohjelmasta, olivat samaa mieltä siitä, että ohjelmien yksinkertaistamiseksi ja edunsaajien hallinnollisen rasitteen keventämiseksi toteutettavia tärkeimpiä toimia ovat ”yksinkertaistetaan hakulomakkeita”, ”tuetaan strukturoitujen verkostojen ja kumppanuuksien muodostamista”, ”helpotetaan monialaisten toimien rahoittamista” ja ”koordinoidaan eri ohjelmat/rahastot paremmin keskenään”.

Muita avoimia julkisia kuulemisia

Ulkopuoliset asiantuntijat

(1)Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön kohdistuva kasvava paine, johon yhdistyy kolmansista maista, etenkin Yhdysvalloista, tulevien teosten kasvava hallitseva asema ja levitys,

(2)eurooppalaisten teosten riittämätön levitys ja yleisön saavuttaminen,

(3)kulttuurialan ja luovien toimialojen puutteellinen ja heikko kilpailukyky,

(4)taiteilijoiden ja luovien toimialan ammattilaisten puutteelliset koulutus- ja liikkuvuusmahdollisuudet,

(5)eurooppalaisen kulttuurin puutteellinen kansainvälistyminen,

(6)vaikeudet yleisön saavuttamisessa ja sosiaalisen osallisuuden varmistamisessa,

(7)puutteellinen mukautuminen ja valmistautuminen digitalisoitumiseen,

(8)ammattilaisten valmiuksien puutteellinen kehittäminen ja yksilöiden puutteellinen ammattimaistuminen,

(9)audiovisuaalialan erityishaasteet yhä integroituneemmilla digitaalisilla sisämarkkinoilla,

(10)alakohtaiset erityishaasteet, etenkin musiikkialalla, kirja- ja julkaisualalla sekä arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalalla.

Vaikutustenarviointi

Luova Eurooppa -ohjelman, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman ja oikeusalan ohjelman tueksi laadittiin vaikutustenarviointi. Vaikka komissio päätti, että toimintaa on aiheellista jatkaa kahden erillisen ohjelman kautta, yhdistetyn vaikutustenarvioinnin tulokset ovat edelleen merkityksellisiä ja niitä voidaan soveltaa sekä Kulttuuri- että Media-alaohjelmaan.

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon vaikutustenarvioinnista 20. huhtikuuta 2018. Samalla se korosti, että yhteyksiä arviointien tulosten, sidosryhmien panoksen, eri tavoitteiden ja ohjelman rakenteen perustelujen välillä olisi selitettävä paremmin. Se myös mainitsi, että tarvitaan lisätakeita siitä, että seuranta- ja arviointipuitteiden avulla on mahdollista arvioida vakuuttavasti ja objektiivisesti ohjelman onnistumista.

Tässä aloitteessa otetaan huomioon lautakunnan huomautukset. Se pohjautuu voimassa olevan Luova Eurooppa-ohjelman rakenteeseen, ja siinä otetaan paremmin huomioon sidosryhmiltä saatu palaute. Esimerkiksi vastauksena skaalattavuuden lisäämistä koskevaan pyyntöön uudessa Media-lohkossa taataan mahdollisuus kehittää koordinoituja toimia, joissa yhdistetään audiovisuaalialan arvoketjun eri osia.

Lisäksi koko ohjelman seuranta- ja arviointijärjestelmää vahvistetaan asianmukaisilla vaikutus- ja tuotosindikaattoreilla.

Yksinkertaistaminen

Jotta tulevaa ohjelmaa voitaisiin yksinkertaistaa nykyiseen Luova Eurooppa -ohjelmaan verrattuna, toteutetaan seuraavia toimia:

·lisätään ohjelman joustavuutta, jotta työohjelmia voidaan mukauttaa odottamattomien olosuhteiden tai uuden teknologisen tai yhteiskunnallisen kehityksen mukaan ja jotta tuloksesta voidaan palkita;

·pyritään parantamaan ohjelman vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisäämällä puitekumppanuussopimusten käyttöä ja porrastamalla avustuksia, jotta parannettaisiin rahoitusvakautta ja helpotettaisiin pienempien toimijoiden pääsyä ohjelmaan. Jo nyt menestyksekästä oppimiskokemusten vaihtamista hankkeiden toteutuksen aikana ja näistä oppimiskokemuksista saatujen tulosten levittämistä vahvistetaan entisestään;

·otetaan Media-lohkossa käyttöön kannustimia tuloksista palkitsemiseksi; tämä liittyy etenkin kykyyn saavuttaa suuria yleisöjä (esim. audiovisuaalialan hankkeet, jotka saavat hyvät lipputulot);

·sisällytetään tuleviin musiikkialan toimiin ja käännösjärjestelmään myöntämisperusteita, joilla palkitaan menestymisestä markkinoilla ja pyrkimyksistä saavuttaa yleisöä;

·suunnitellaan tehokkaat siirtymäjärjestelyt, joilla helpotetaan sellaisten kolmansien maiden liittymistä uuteen ohjelmaan, jotka olivat aiemmin mukana Luova Eurooppa -ohjelmassa 2014–2020;

·selkeytetään ohjelman suuntaviivoja ja sisällytetään prosesseihin ja menettelyihin järjestelmällinen sähköisten lomakkeiden ja raporttien käyttö ja kevyemmät raportointivaatimukset. Otetaan käyttöön yhtenäiset säännöt (sääntökirja), mutta jätetään tilaa erilaisille lähestymistavoille tarvittaessa.

Muissa ohjelmissa on jo otettu käyttöön merkittäviä yksinkertaistamistoimia, kuten kertakorvaukset, yksikkökustannukset ja kiinteät määrät, ja nämä voitaisiin ottaa käyttöön myös uudessa Luova Eurooppa -ohjelmassa. Kulttuurialan erityisyys ja tuettujen toimien yksilöllinen luonne ovat tehneet kertakorvausten ja kiinteiden määrien laskemisesta ja soveltamisesta haastavaa (muualla kuin kirjallisuuden kääntämistä koskevassa toimessa), mutta jos laskelmien perustaa voidaan keventää, edunsaajien hallinnollinen rasite kevenisi tervetulleesti. Media-lohkossa käytetään tapauksen mukaan edelleen kertakorvauksia rahoitushallinnon yksinkertaistamiseksi. Kertakorvausten laskentamenetelmään sovelletaan säännöllistä seurantaa, jotta voidaan varmistaa täsmäytys todellisiin kustannuksiin.

Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Nykyiset rahoitusohjelmat, uutismedia-alalla toteutettuja toimia lukuun ottamatta, toteutetaan pääasiassa suoralla hallinnoinnilla koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) kautta, koska se on kustannustehokasta, kuten väliarvioinnissa vahvistettiin. Arviointien mukaan hallinnointitapaa ei ole syytä muuttaa.

·Media-lohkon toteutusta yksinkertaistetaan ja järkeistetään esimerkiksi kokoamalla avustuksensaajia yhteen sekä vähentämällä avustussopimusten ja maksutapahtumien määrää. Levitystä koskevien toimien – joiden osuus Media-lohkon talousarviosta on 30 prosenttia – käynnissä olevan järkeistämisen mukaisesti tavoitteena on vähentää Media-maksutapahtumia 30 prosenttia ja alentaa näin hallintokuluja ja lisätä ohjelman tehokkuutta.

·Rahoitusvälineet, jotka tarjoavat takuita ja tarvittaessa pääoman tyyppistä tukea kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yrityksille, pannaan täytäntöön InvestEU-rahaston kautta käyttämällä välillistä hallinnointia täytäntöönpanokumppaneiden kanssa tehtävillä valtuutussopimuksilla varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Arviointeja tehdään 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 11  22 ja 23 kohdan mukaisesti. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvistivat, että voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan arviointien olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnille. Arvioinneissa tarkastellaan ohjelman vaikutuksia käytännössä ohjelman indikaattoreiden/tavoitteiden perusteella ja analysoidaan, missä määrin ohjelmaa voidaan pitää merkityksellisenä, vaikuttavana, tehokkaana, riittävästi EU:n tason lisäarvoa tuovana ja johdonmukaisena EU:n muuhun politiikkaan nähden. Arviointeihin sisältyy saatuja kokemuksia, jotta voidaan yksilöidä puutteita/ongelmia tai mahdollisuuksia parantaa toimia tai niiden tuloksia ja auttaa maksimoimaan niiden hyödyntämistä/vaikutuksia. Seuranta- ja arviointitoimet perustuvat Luova Eurooppa -ohjelmaa (2014–2020) varten kehitettyyn tarkistettuun tulosten seurantakehykseen. Toimissa tuodaan yhteen hanketta ja avustuksen saajaa koskevat tiedot (jotka on kerätty sähköisillä lomakkeilla ja raporteilla) ja Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskukselta tai kohdennetuista tutkimuksista saadut kontekstuaaliset lisätiedot. Indikaattoreissa otetaan realistisesti huomioon kustakin lohkosta saatavilla olevat tiedot. Ohjelman seuranta tapahtuu sekä jatkuvasti (jotta voidaan vastata viipymättä ennakoimattomiin tapahtumiin tai poikkeuksellisiin tarpeisiin) että suunnitellusti säännöllisin väliajoin (jotta voidaan raportoida keskeisistä tapahtumista, kuten ehdotuspyynnöistä, hankekatselmuksista tai koordinointi- tai levitystoimista). Seurannan tuloksia hyödynnetään myöhemmin

·vuotuisessa seurantaraportissa, jossa tarkastellaan, miten ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty;

·väliarvioinnissa (viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt);

·loppuarvioinnissa (viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun ohjelmakausi on päättynyt).

Nämä arvioinnit tehdään paremman sääntelyn suuntaviivojen uusimman sovellettavan version mukaisesti (hyödyntäen myös sen ohjeita ja hyviä toimintatapoja), ja niissä tarkastellaan ohjelman tuloksia ohjelman keskeisten indikaattoreiden/tavoitteiden perusteella ja analysoidaan, missä määrin ohjelmaa voidaan pitää merkityksellisenä, vaikuttavana, tehokkaana, riittävästi EU:n tason lisäarvoa tuovana ja johdonmukaisena EU:n muuhun politiikkaan nähden. Arviointeihin sisältyy suosituksia, jotta voidaan puuttua yksilöityihin puutteisiin/ongelmiin tai parantaa toimia tai niiden tuloksia ja auttaa maksimoimaan niiden hyödyntämistä/vaikutuksia.

Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kaikille muille asiaan liittyville EU:n toimielimille raportoidaan säännöllisesti hyödyntämällä keskeisiä seuranta- ja arviointiraportteja ja ohjelman keskeisiä indikaattoreita koskevaa julkista tulostaulua.

Seuraavaa ohjelmakautta varten keskitetysti tehdyn kustannushyötyanalyysin tuloksista riippuen ohjelmasta suuren osan toteuttaa todennäköisesti koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto ohjelmasta vastaavien pääosastojen valvonnassa.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2018/0190 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 167 artiklan 5 kohdan ja 173 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 13 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 14 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Kulttuuri, kulttuuriperintö ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat kulttuuriselta, ympäristöön liittyvältä, yhteiskunnalliselta ja taloudelliselta kannalta arvokkaita eurooppalaiselle yhteiskunnalle, ja niitä olisi edistettävä ja tuettava. Maaliskuun 25 päivänä 2017 annetussa Rooman julistuksessa ja joulukuussa 2017 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että koulutus ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun rakennetaan kaikkien kannalta osallistavia ja yhtenäisiä yhteiskuntia ja ylläpidetään kilpailukykyä.

(2)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä; perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, kuten SEU-sopimuksen 6 artiklassa todetaan.

(3)SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja se kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

(4)Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta annetussa komission tiedonannossa 15 esitetään unionin tavoitteet kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Sen mukaan tavoitteena on valjastaa kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus sosiaalisen yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, edistää kulttuurialan ja luovien toimialojen rajaylittävää ulottuvuutta, tukea niiden kasvumahdollisuuksia, kannustaa kulttuuriin pohjautuvaan luovuuteen koulutuksessa ja innovoinnissa sekä hyödyntää sitä työpaikkojen ja kasvun lisäämisessä ja kansainvälisten kulttuurisuhteiden vahvistamisessa. Luova Eurooppa -ohjelmasta – yhdessä unionin muiden ohjelmien kanssa – olisi tuettava tämän Euroopan uuden kulttuuriohjelman toteuttamista. Tämä on myös kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen mukaista. Sopimus tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007 ja unioni on sen sopimuspuoli.

(5)Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen edellyttää, että on olemassa kukoistavia ja joustavia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, jotka kykenevät luomaan, tuottamaan ja levittämään teoksiaan suurelle ja monimuotoiselle eurooppalaiselle yleisölle. Tämä laajentaa niiden liiketoimintapotentiaalia ja edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Lisäksi luovuuden edistämisellä edistetään myös kilpailukykyä ja innovointia teollisissa arvoketjuissa. Hiljattaisesta edistyksestä huolimatta Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen markkinat ovat edelleen jakautuneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaan, mikä ei anna näille aloille mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoita, etenkään digitaalisia sisämarkkinoita.

(6)Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo, myös niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn sekä luovuuteen ja innovointiin. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen ja kulttuurimatkailun kannalta. Kilpailu globaaleilla audiovisuaalimarkkinoilla on kuitenkin koventunut entisestään digitaalialan murroksen syventyessä (esim. muutokset median tuotannossa ja käytössä ja globaalien alustojen kasvava asema sisällön jakelussa). Sen vuoksi on tehostettava eurooppalaiselle toimialalle annettavaa tukea.

(7)Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri alojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja audiovisuaalialaan keskittyvässä lohkossa, muihin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin keskittyvässä lohkossa sekä monialaisessa lohkossa.

(8)Monialaisessa lohkossa pyritään hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen kesken. Yhteisestä monialaisesta lähestymistavasta voidaan saada tietämyksen siirtoon ja hallinnon tehokkuuteen liittyviä etuja.

(9)Unionin toimia tarvitaan audiovisuaalialalla unionin digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan yhteyteen. Tämä koskee erityisesti tekijänoikeuspuitteiden nykyaikaistamista ja lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden verkkolähetyksiä koskevaa asetusehdotusta 16 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU muutosehdotusta 17 . Niillä pyritään vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia rahoittaa, tuottaa ja levittää teoksia, jotka voivat saada riittävää näkyvyyttä eri viestintävälineissä (kuten TV:ssä, elokuvissa tai tilausvideopalvelussa) ja houkuttelevat yleisöä avoimemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tukea olisi kasvatettava, jotta voidaan puuttua markkinoiden hiljattaiseen kehitykseen ja etenkin globaalien jakelualustojen vahvempaan asemaan verrattuna kansallisiin lähetystoiminnan harjoittajiin, jotka ovat perinteisesti investoineet eurooppalaisten teosten tuotantoon.

(10)Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvat erityistoimet, kuten Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan kulttuuriperintöpäivät, eurooppalaiset palkinnot nyky-, rock- ja pop-musiikin, kirjallisuuden, kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin alalla sekä Euroopan kulttuuripääkaupungit, ovat saavuttaneet suoraan miljoonia eurooppalaisia ja osoittaneet eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaaliset ja taloudelliset edut, minkä vuoksi niitä olisi jatkettava ja mahdollisuuksien mukaan laajennettava.

(11)Kulttuuri on avainasemassa osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävien yhteisöjen vahvistamisessa. Maahanmuuttopaineiden ympäristössä kulttuurilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien integroimisessa: sen kautta voidaan lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta vastaanottavaan yhteiskuntaan ja kehittää hyviä suhteita maahanmuuttajien ja uusien yhteisöjen välille.

(12)Taiteellinen vapaus on keskeisen tärkeää elinvoimaiselle kulttuurialalle ja luoville aloille, mukaan luettuna uutismedia-ala. Ohjelmalla olisi edistettävä audiovisuaalialan ja julkaisualan välistä toimintaa ja yhteistyötä, jotta saataisiin aikaan moniarvoinen mediatoimintaympäristö.

(13)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi kaikissa sen toimissa tuettava sukupuolten tasa-arvonäkökohtien ja syrjimättömyyttä koskevien tavoitteiden huomioon ottamista ja olisi tarpeen mukaan määritettävä asianmukaiset sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat kriteerit.

(14)Eurooppalaisissa rahoitusvälineissä ja erityisesti tässä ohjelmassa olisi – noudatellen yhteistä tiedonantoa ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” 18 , jonka Euroopan parlamentti vahvisti 5 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa päätöslauselmassaan – tunnustettava kulttuurin merkitys kansainvälisissä suhteissa ja sen rooli eurooppalaisten arvojen edistämisessä asiaa koskevilla ja kohdennetuilla toimilla, joilla on suunniteltu olevan selvä unionia esille tuova vaikutus globaalisti.

(15)Asiaa koskevissa toimintalinjoissa ja välineissä olisi 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” 19 mukaisesti hyödynnettävä paremmin Euroopan kulttuuriperinnön kestävää, pitkän aikavälin arvoa ja laadittava yhtenäisempi lähestymistapa kulttuuriperinnön säilyttämiseen, arvon lisäämiseen ja tukemiseen.

(16)Komission 13 päivänä syyskuuta 2017 antaman tiedonannon ”Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen – Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia” 20 mukaisesti tulevilla toimilla olisi edistettävä luovuuden, muotoilun ja huipputeknologian integrointia, jotta voitaisiin luoda uusia teollisia arvoketjuja ja elvyttää perinteisten teollisuudenalojen kilpailukyky.

(17)Seuraavien maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin: Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat ja unionin strategiset kumppanit.

(18)Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(19)Ohjelmasta olisi tuettava yhteistyötä unionin ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco), Euroopan neuvoston, mukaan luettuna Eurimages ja Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskus, jäljempänä ’seurantakeskus’, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön, välillä. Ohjelmasta olisi myös tuettava unionin sitoumuksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin, etenkin sen kulttuuriulottuvuuteen 21 . Audiovisuaalialan osalta ohjelmalla olisi varmistettava unionin panos Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen toimintaan.

(20)Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(21)Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(22)Euroopan elokuva-akatemia on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja saavuttanut ainutlaatuisen aseman, josta käsin se voi luoda Euroopan laajuisen filmintekijöiden ja alan ammattihenkilöiden yhteisön, jotta voidaan edistää ja levittää eurooppalaisia elokuvia kansallisten rajojen yli ja saada aikaan aidosti eurooppalaisia yleisöjä. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

(23)Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt kulttuurienvälistä vuoropuhelua, keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan koe-esiintymisen perusteella. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

(24)Kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioille, joilla on laaja maantieteellinen kattavuus Euroopassa ja joiden toimintaan kuuluu kulttuuripalvelujen tarjoaminen suoraan unionin kansalaisille ja joilla näin ollen on potentiaalia vaikuttaa suoraan eurooppalaiseen identiteettiin, olisi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

(25)Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, sekä horisontaalisen politiikan, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

(26)Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(27)Yksi kulttuurialan ja luovien toimialojen suurimmista haasteista on rahoituksen saaminen, jotta niillä olisi mahdollisuus kasvattaa toimintaansa, pitää yllä tai lisätä kilpailukykyään tai kansainvälistää toimintaansa. Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita olisi käsiteltävä myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla.

(28)Kun otetaan huomioon tekninen asiantuntemus, jota vaaditaan ohjelman erityistoimiin liittyvien ehdotusten arvioimiseen, olisi säädettävä, että arviointikomiteat voivat tarpeen mukaan koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

(29)Ohjelmaan olisi sisällyttävä realistinen ja hallinnoitavissa oleva tulosindikaattoreiden järjestelmä, joka liittyy sen toimiin ja jolla seurataan tuloksia jatkuvasti. Tämän seurannan sekä ohjelmaan ja sen toimiin liittyvien tiedotus- ja viestintätoimien olisi pohjauduttava ohjelman kolmeen lohkoon.

(30)Tässä asetuksessa vahvistetaan Luova Eurooppa -ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 22  17 kohdan mukaisesti.

(31)Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [...], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, myös kolmansille osapuolille myönnettäviä avustuksia, palkintoja, hankintoja, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(32)Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(33)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 23 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 24 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 25 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 26 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 27 mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(34)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 28  94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(35)Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat 15 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. Komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla. Nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)Ohjelman jouhevan toteuttamisen varmistamiseksi avustuksensaajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä kustannuksia, voidaan pitää avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen.

(37)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(38)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelman hyväksymistä varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 29 mukaisesti. On tarpeen varmistaa edeltävän ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava [1 päivästä tammikuuta 2021] alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa [31 päivään joulukuuta 2020] mennessä vielä saatettu loppuun.

(39)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Siinä noudatetaan myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta.

(40)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan tavoitteiden kansainvälisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, niiden oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä niiden voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(41)Sen vuoksi asetus (EU) N:o 1295/2013 olisi kumottava [1 päivästä tammikuuta 2021] alkaen.

(42)Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava [1 päivästä tammikuuta 2021],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku
Yleiset säännökset

1 artikla
Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Luova Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

(2)’kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla’ kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin tai taiteelliseen ja muuhun yksilölliseen ja kollektiiviseen luovaan ilmaisuun. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä sellaisten tavaroiden ja palvelujen kehittäminen, luominen, tuotanto, levittäminen ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-ilmaisuja taikka taiteellista tai muuta luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus tai johtaminen. Niillä on potentiaalia synnyttää innovointia ja työpaikkoja, erityisesti henkiseen omaisuuteen liittyen. Näihin aloihin kuuluvat arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (mukaan lukien elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, muotoilu (mukaan luettuna muotisuunnittelu), festivaalit, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisutoiminta, radio ja kuvataiteet;

(3)’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yrityksillä)’ mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne on määritelty komission suosituksessa 2003/361/EY 30 ;

(4)’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen [197 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

(5)’huippuosaamismerkillä (”Seal of Excellence”)’ korkean laadun osoittavaa merkkiä, joka myönnetään Luova Eurooppa -ohjelmaan esitetyille hankkeille, joiden katsotaan olevan rahoituksen arvoisia mutta joille ei voida sitä myöntää talousarviorajoitusten vuoksi. Sillä tunnustetaan ehdotuksen arvo ja tuetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä.

3 artikla
Ohjelman tavoitteet

(1)Ohjelman yleistavoitteet ovat seuraavat:

(a)edistetään kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä koskevaa eurooppalaista yhteistyötä;

(b)parannetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä, erityisesti audiovisuaalialalla.

(2)Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

(a)vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi ja vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita;

(b)edistetään Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä ja skaalattavuutta;

(c)edistetään poliittista yhteistyötä ja innovatiivisia toimia, joilla tuetaan ohjelman kaikkia lohkoja, mukaan luettuna monimuotoisen ja moniarvoisen mediaympäristön, medialukutaidon ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen. 

(3)Ohjelmaan kuuluvat seuraavat lohkot:

(a)”Kulttuuri”-lohko, joka kattaa kulttuurialan ja luovat toimialat, audiovisuaalialaa lukuun ottamatta;

(b)”Media”-lohko, joka kattaa audiovisuaalialan;

(c)”Monialainen lohko”, joka kattaa kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja risteävät toimet.

4 artikla
Kulttuuri-lohko

Kulttuuri-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(a)vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja teosten rajatylittävää ulottuvuutta ja levitystä;

(b)lisätään osallistumista kulttuuritoimintaan kaikkialla Euroopassa;

(c)edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä ja sosiaalista osallisuutta kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta;

(d)vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja luoda työpaikkoja ja kasvua;

(e)lujitetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja kulttuuritietoisuudella, taidekasvatuksella ja kulttuuriin pohjautuvalla luovuudella koulutuksessa;

(f)edistetään Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kansainvälisten valmiuksien kehittämistä, jotta ne voivat toimia kansainvälisesti;

(g)edistetään kansainvälisiin suhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa kulttuuridiplomatian kautta.

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

5 artikla
Media-lohko

Media-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(a)tuetaan lahjakkuutta ja osaamista ja edistetään yhteistyötä ja innovointia eurooppalaisten audiovisuaalialan teosten luomisessa ja tuotannossa;

(b)vahvistetaan teatteri- ja verkkolevitystä ja tarjotaan eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia laajemmin saataville valtioiden rajojen yli, myös hyödyntämällä innovatiivisia liiketoimintamalleja ja uutta teknologiaa;

(c)markkinoidaan eurooppalaisia audiovisuaalialan teoksia ja tuetaan yleisöpohjan laajentamista Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Näitä painopisteitä käsitellään tukemalla eurooppalaisten teosten luomista, edistämistä, saatavuutta ja levitystä tarjoamalla mahdollisuus saavuttaa suuremmat yleisömäärät Euroopan sisällä ja sen ulkopuolella. Näin mukaudutaan uuteen markkinakehitykseen ja noudatetaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä.

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

6 artikla
Monialainen lohko

Monialaisella lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen ohjelman tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(a)tuetaan alojen välistä kansainvälistä poliittista yhteistyötä, mukaan luettuna kulttuurin rooli sosiaalisessa osallisuudessa, ja edistetään tietämystä ohjelmasta ja tuetaan tulosten siirrettävyyttä;

(b)edistetään innovatiivisten toimintamallien soveltamista sisällön luomiseen, saatavuuteen, levitykseen ja markkinointiin kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla toimialoilla;

(c)edistetään monialaisia toimia, jotka kattavat useita aloja ja joilla pyritään sopeutumaan media-alaan kohdistuviin rakenteellisiin muutoksiin, myös vahvistamalla vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä, korkealaatuista journalismia ja medialukutaitoa;

(d)perustetaan ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä edistämään ohjelmaa omissa maissaan ja rajatylittävää yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla.

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

7 artikla
Talousarvio

1.Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 850 000 000 euroa käypinä hintoina.

Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

–enintään 609 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko);

–enintään 1 081 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko);

–enintään 160 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko).

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

3.Edellä 1 kohdassa esitettyjen rahoituspuitteiden lisäksi ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten voidaan asettaa käyttöön lisärahoitusosuus ulkoisen rahoituksen välineistä [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III)] tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen ja hallinnoitavien toimien tukemiseksi. Osuus rahoitetaan kyseisten välineiden perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti.

4.Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

8 artikla
Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.    Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

(a)Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

(b)unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

(c)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

(d)muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

(a)varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

(b)vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

(c)ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

(d)taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

2. Edellä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua Media-lohkoon ja monialaiseen lohkoon edellyttäen, että direktiivissä 2010/13/EU säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.

3. Edellä 1 kohdan c alakohdassa täsmennettyjen maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa voidaan poiketa 2 kohdassa säädetyistä velvoitteista asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

8 a artikla

Muut kolmannet maat

Ohjelmasta voidaan tukea yhteistyötä muiden kuin 8 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden kanssa sellaisten toimien osalta, joita rahoitetaan 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti ulkoisen rahoituksen välineistä käyttöön otetuilla lisärahoitusosuuksilla, jos se on unionin edun mukaista.

9 artikla
Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden ja Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen kanssa

1.Ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivat kansainväliset organisaatiot voivat osallistua ohjelmaan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.Unioni on Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen jäsen koko ohjelman ajan. Unionin osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan edistää osaltaan Media-lohkon painpisteiden toteutumista. Komissio edustaa unionia sen suhteissa seurantakeskukseen. Media-lohkosta tuetaan seurantakeskuksen jäsenmaksun maksamista unionin puolesta audiovisuaalialaa koskevien tietojen keruun ja analysoinnin edistämiseksi.

10 artikla
EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

4.Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

11 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

12 artikla
Työohjelmat

1.Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

2.Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä.

II luku
Avustukset ja osallistumiskelpoiset yhteisöt

13 artikla
Avustukset

1.Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.

2.Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

3.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [130 artiklan 2 kohdassa] säädetään ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa avustuksen saajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia voidaan pitää avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen.

4.Ohjelman toimissa on tarvittaessa määriteltävä asianmukaiset syrjimättömyyttä koskevat kriteerit, mukaan luettuna sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta.

14 artikla
Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.Varainhoitoasetuksen [197 artiklassa] säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan 2–4 kohdassa vahvistettuja osallistumiskelpoisuusperusteita.

2.Osallistumiskelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

(a) oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

(1)jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

(2)ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat;

(3)työohjelmassa mainittu kolmas maa 3 ja 4 kohdassa säädetyin edellytyksin;

(b)mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

3.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, vastaavat periaatteessa omista osallistumiskustannuksistaan. Niiden osallistumiskustannukset voidaan kattaa 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti ulkoisen rahoituksen välineistä käyttöön otetuilla lisärahoitusosuuksilla, jos se on unionin edun mukaista.

5.Seuraaville yhteisöille voidaan myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä:

(a)Euroopan elokuva-akatemia;

(b)Euroopan unionin nuoriso-orkesteri.

III luku
Yhteisvaikutukset ja täydentävyys

15 artikla
Täydentävyys

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, nuorisoon, solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, valtiontukeen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön.

16 artikla
Kumulatiivinen ja yhdistetty rahoitus

1.Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan luettuna asetuksen (EU) XXXX/XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaiset rahastot, edellyttäen että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa.

2.Ehdotukselle, joka on avustuskelpoinen asetuksen nojalla, voidaan myöntää huippuosaamismerkki, kunhan se täyttää seuraavat kumulatiiviset ehdot:

(a)se on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

(b)se täyttää ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

(c)sitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten vuoksi.

IV luku
Seuranta, arviointi ja valvonta

17 artikla
Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

2.Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä seuranta- ja arviointikehystä koskevien säännösten laatimiseksi, mukaan luettuna muuttamalla liitettä III indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se on tarpeen seurannan ja arvioinnin kannalta.

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

18 artikla
Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

3.Komissio suorittaa ohjelman toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.

4.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.Arviointiraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tarkkuustasolla. Tällaiset tiedot on toimitettava komissiolle muiden oikeudellisten säännösten mukaisella tavalla; henkilötiedot on esimerkiksi tarpeen mukaan anonymisoitava. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

19 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

V luku
Siirtymä- ja loppusäännökset

20 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia, joita tuetaan sen lohkojen kautta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

21 artikla
Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1295/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

22 artikla
Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1295/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.Talousarvioon voidaan 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

23 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot, Luova Eurooppa (Kulttuuri ja audiovisuaaliala (Media))

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 31  

⌧ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Uusi Luova Eurooppa -ohjelma (2021–2027) mahdollistaa yhteisten haasteiden torjumiseen ja yhteisten mahdollisuuksien luomiseen liittyvän potentiaalin hyödyntämisen ja edistämisen. Tälle luotiin pohja kulttuurialan ja luovien alojen ensimmäisen sukupolven yhteisessä ohjelmassa (2014–2020). Tämä koskee erityisesti innovointiin keskittyvän monialaisen lohkon mahdollisuuksia. Luova Eurooppa -ohjelman vakiintuneen brändin säilyttämisellä autetaan varmistamaan jatkuva sitoutuminen ja EU-tuen näkyvyys.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Väliarvioinnissa edeltävän ohjelman tavoitteiden ja painopisteiden todettiin olevan yleisesti johdonmukaisia kansallisen politiikan ja ohjelmien tavoitteiden ja painopisteiden kanssa ja täydentävän niitä, mikä on toissijaisuusperiaatteen mukaista. Luova Eurooppa -ohjelman monenvälisen kansainvälisen luonteen ansiosta sen tarjonta on ainutlaatuista eikä sille löydy useinkaan vastinetta kansallisesta rahoituksesta. Arvioinnissa tuli myös esiin, että ohjelmalla puututaan näiden alojen keskeisiin haasteisiin, eli rahoituksen saantiin, kulttuuriteosten markkinoiden hajanaisuuteen sekä digitalisoitumiseen ja globalisoitumiseen. Luova Eurooppa -ohjelman todettiin myös edistävän EU:n strategisia painopisteitä, kuten EU2020-strategian työllisyystavoitteita, edistävän työpaikkojen luomista ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita, joilla on vahvempi teollisuuspohja. Sillä on edistetty myös alakohtaisia strategioita EU:n tasolla, esimerkiksi digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita. Väliarviointiin liittyvässä avoimessa julkisessa kuulemisessa ja laajemmassa kuulemisessa, joka järjestettiin tammikuun ja maaliskuun 2018 välillä, valtaosa vastaajista vahvisti, että Luova Eurooppa -ohjelmalla puututtiin kohtuullisen hyvin alan haasteisiin. Nämä havainnot saivat vahvistusta muilta ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja palautteesta, joka kerättiin muun muassa avoimen koordinointimenetelmän, alan jäsennetyn vuoropuhelun ja muiden foorumeiden, kuten Euroopan elokuvafoorumin, kautta.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Teosten, myös audiovisuaalialan teosten, rajatylittävä jakelu;

Kansainvälisten verkostojen ja rajatylittävien kumppanuuksien luominen, joka on tärkein ja kestävin Luova Eurooppa -ohjelman rakenteellisista tekijöistä;

Kansainväliset verkostot lisäävät myös kulttuurialan ja luovan alan toimijoiden valmiuksia, erityisesti niiden, jotka toimivat kapeilla erikoisaloilla ja sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa tällaiset valmiudet ovat heikommin kehittyneitä;

Kulttuurialan ja luovan alan toimijoiden tulossuuntautunut rajatylittävä liikkuvuus kehittää osaamista ja vahvistaa alan kapasiteettia;

(Harkittuja) riskejä ottavien organisaatioiden tukeminen, minkä ansiosta ne voivat keskittyä toimimaan Euroopan laajuisesti;

Ohjelmien edunsaajien maineeseen kohdistuva vaikutus lisää potentiaalisten yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen välittäjien kiinnostusta ja luottamusta tuettuihin hankkeisiin. Maineeseen kohdistuvan vaikutuksen raportoitiin myös helpottavan lisärahoituksen saamista;

Ohjelmalla on vahva yhteiskunnallinen fokus, sillä tukemalla kulttuurillista ja kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja taiteellista ja luovaa vapautta EU lähettää merkityksellisiä viestejä Euroopan kansalaisille ja vastaanottaa niitä kansalaisilta, mikä edistää sosiaalista hyvinvointia Euroopassa;

Samalla Luova Eurooppa -ohjelmalla on myönteinen vaikutus koko unionin talouteen, koska sillä tuetaan kulttuuriteosten luomista, markkinointia ja levitystä ja kulttuuripalvelujen saatavuutta sekä Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukykyä. Kansallisen tason elokuvatuotannon tukijärjestelmissä keskitytään ensisijaisesti teosten tuotantoon, mutta EU-tuessa keskitytään alkuvaiheen toimiin (koulutus, kehittäminen) ja loppuvaiheen toimiin (levitys, markkinointi, näytökset), tv-yhteistuotantoja lukuun ottamatta, sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset teokset liikkuvat paremmin rajojen yli, saavat näkyvyyttä ja menestyvät kaikissa jakelukanavissa, myös verkossa;

EU-tukea annetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen vapaaseen liikkuvuuteen, joka on vahvistettu audiovisuaalisia mediapalveluja koskevalla direktiivillä, ja eurooppalaisten teosten esille saamiseen tilausvideopalveluissa.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ohjelma on yhdenmukainen unionin muiden välineiden kanssa, erityisesti Erasmus+:n, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI), mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto, seuraava tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, ja ulkoisen rahoituksen välineiden (NDICI, IPA III ja MMA:t) kanssa ja täydentää niitä. Ohjelmalla pyritään saamaan aikaan yhteisvaikutuksia jäljempänä esitettävien politiikanalojen kanssa. Tämän perustana on perussopimuksen valtavirtaistamismääräys ja Euroopan uudessa kulttuuriohjelmassa esitetty kulttuurin vaikutukseen pohjautuva uusi poliittinen lähestymistapa. Nämä alat ovat koulutus- ja nuorisopolitiikka, työllisyys- ja sosiaalipolitiikka, koheesio- ja maaseutupolitiikka, sisämarkkinaohjelma, strategiset infrastruktuurit, kuten Digitaalinen Eurooppa, Euroopan horisontti, tutkimusohjelmat sekä ulkoinen toiminta ja kehitysyhteistyö.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

⌧    kesto on rajattu

–⌧    toiminta alkaa [01/01/2021] ja päättyy [31/12/2027]

–⌧    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027, maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2027 ja maksuihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuoden 2027 jälkeisiä vuosia.

◻ kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 32  

⌧ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–⌧ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–⌧ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–⌧ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–⌧ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Oikeusperustassa vahvistetaan indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä yleisten tavoitteiden saavuttamisessa. Näistä raportoidaan säännöllisesti.

Väliarviointi on tehtävä 31. joulukuuta 2024 mennessä. Loppuarviointi on tehtävä 31. joulukuuta 2029 mennessä.

Seuranta tapahtuu koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) kanssa yhteistyöpöytäkirjassa sovittujen vaatimusten mukaisesti.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Sekä EACEA:n (päivitetty vuonna 2018) että komission petosten vastaiset strategiat mahdollistavat, että petosriskeihin voidaan puuttua pääasiassa toimenpiteillä, joilla estetään väärinkäytöksiä ja joita kovennetaan, jos petoksia havaitaan.

Seuraavia toimenpiteitä toteutetaan edelleen sekä vastuussa olevassa pääosastossa että EACEA:ssa: asiakirjatarkastukset, valvontamatkat määritetyn valvontastrategian mukaisesti, selkeät raportointivaatimukset avustuksensaajan kanssa tehdyssä avustussopimuksessa, käynnistämistapaaminen uusien avustuksensaajien kanssa, mahdollisuus leikata avustusta, jos tuloksia ei toimiteta tai tiettyjä rahoitusedellytyksiä, kuten viestintään liittyviä, ei noudateta.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Monialaisen lohkon alustavat määrärahat rahoituskaudella 2021–2027

A) Edistetään monialaista kansainvälistä poliittista yhteistyötä ja ohjelmaa koskevaa tietämystä ja tuetaan tulosten siirrettävyyttä: 5 miljoonaa euroa

B) Edistetään innovatiivisten toimintamallien soveltamista sisällön luomiseen, saatavuuteen, levitykseen ja markkinointiin kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla toimialoilla: 52 miljoonaa euroa

C) Edistetään monialaisia toimia, jotka kattavat useita aloja ja joilla pyritään sopeutumaan media-alaan kohdistuviin rakenteellisiin muutoksiin, myös vahvistamalla vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä, korkealaatuista journalismia ja medialukutaitoa: 61 miljoonaa euroa

D) Perustetaan ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä, jotka tarjoavat tietoa ohjelmasta ja edistävät sitä omissa maissaan, ja edistetään rajatylittävää yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla: 42 miljoonaa euroa

3.3.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.3.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

⌧    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

⌧    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.3.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

◻    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

⌧    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.4.Arvioidut vaikutukset tuloihin

⌧    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

(1)     Rooman julistus, maaliskuu 2017.

(2)    Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018: https://europa.eu/cultural-heritage/  

(3)     COM(2017) 673 final.

(4)    COM(2018) 267 final.

(5)     JOIN/2016/029.

(6)     COM(2014) 477 final.

(7)     COM(2018) 236 final.  

(8)     COM(2017) 479 final.

(9)    Eri puolilta Eurooppaa saatiin 1 839 vastausta.

(10)    https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/european-film-forum

(11)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(12)    COM(2018) 248 final.

(13)    EUVL C […], […], s. […].

(14)    EUVL C […], […], s. […].

(15)    COM(2018) 267 final.

(16)     COM(2016) 594 final

(17)     COM(2016) 287 final.

(18)     JOIN/2016/029

(19)     COM(2014) 477 final

(20)     COM(2017) 479 final.

(21)    Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymä syyskuussa 2015, A/RES/70/1.

(22)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(24)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(25)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(26)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(28)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(30)    EUVL L 124, 20.5.2003.

(31)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(32)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(33)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat

(34)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(35)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(36)    Kokonaiskustannukset eivät täsmää pyöristämisen vuoksi.

(37)    Ohjelma voidaan (osittain) siirtää toimeenpanoviraston hallinnoitavaksi kustannushyötyanalyysin tulosten ja tähän liittyvien päätösten perusteella.

(38)    Henkilöstöarviot perustuvat komission henkilöstötasoon vuonna 2018 (toimeenpanovirastoa lukuun ottamatta) ja määrää kasvatetaan asteittain. Summat perustuvat keskimääräisiin kustannuksiin, joita korotetaan vuosittain vuodesta 2019 lähtien 2 % indeksoinnin ja 1,5 % urakehityksen (FP+TA) vaikutuksen huomioon ottamiseksi. Ei sisällä arvioitua henkilöstöä, joka tarvitaan erillisvirastoja varten, pois luettuna lisähenkilöstö, joka maksetaan tulevien assosioituneiden maiden maksuosuuksista.

(39)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(40)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(41)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(42)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel30.5.2018

COM(2018) 366 final

LIITTEET

asiakirjaan

ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta

LIITE I

Lisätietoja rahoitettavista toimista

1.Kulttuuri-lohko

Ohjelman 4 artiklassa tarkoitetun Kulttuuri-lohkon painopisteisiin pyritään seuraavin toimin:

Horisontaaliset toimet:

(a)Yhteistyöhankkeet;

(b)Eri maista tulevien kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden muodostamat eurooppalaiset verkostot;

(c)Kulttuurialan ja luovien toimialojen Euroopan laajuiset foorumit;

(d)Taiteilijoiden ja kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuus;

(e)Tuki kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioille kansainvälisen tason toimintaa varten;

(f)Politiikan laatiminen, yhteistyö ja täytäntöönpano kulttuurialalla, myös tarjoamalla tietoa ja vaihtamalla hyviä toimintatapoja tai pilottihankkeilla.

Alakohtaiset toimet:

(a)Musiikkialan tuki: toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia musiikkialalla, erityisesti musiikkiohjelmiston levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutustoimia ja yleisöpohjan laajentamista eurooppalaisen musiikkiohjelmiston osalta sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukemista;

(b)Kirja- ja kustannusalan tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia, erityisesti eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämistä ja markkinointia valtioiden rajojen yli Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutusta ja vaihtoja alan ammattihenkilöiden, kirjailijoiden ja kääntäjien osalta sekä alan kansainvälisiä yhteistyö-, innovointi- ja kehittämishankkeita;

(c)Arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, valmiuksien kehittämistä, yleisöpohjan laajentamista ja kansainvälistämistä kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialalla, korkealaatuisen rakennuskulttuurin edistämistä, tukea kulttuuriperinnön ja sen arvojen turvaamiselle, säilyttämiselle ja vahvistamiselle tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta;

(d)Muiden alojen tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään muotoilu- ja muotialan ja kulttuurimatkailun luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella.

Erityistoimet, joilla tehdään Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi ja vaalitaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua:

(a)Euroopan kulttuuripääkaupungit -toiminta (varmistetaan rahoitustuki Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökselle N:o 445/2014/EU 1 );

(b)Euroopan kulttuuriperintötunnus (varmistetaan rahoitustuki Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökselle N:o 1194/2011/EU 2 );

(c)EU:n kulttuuripalkinnot;

(d)Euroopan kulttuuriperintöpäivät;

(e)tuki eurooppalaisille kulttuurilaitoksille, joiden tarkoituksena on tarjota suoraan Euroopan kansalaisille kulttuuripalveluja, joiden maantieteellinen kattavuus on laaja.

2.Media-lohko

Ohjelman 5 artiklassa tarkoitetun Media-lohkon painopisteissä on otettava huomioon maiden väliset erot audiovisuaalisen sisällöntuotannon, levityksen ja saatavuuden sekä markkinoiden koon ja erityispiirteiden osalta, ja niihin pyritään muun muassa seuraavin toimin:

(a)Audiovisuaaliteosten kehittäminen;

(b)Innovatiivisen TV-sisällön ja sarjamaisen tarinankerronnan tuottaminen;

(c)Mainonta- ja markkinointivälineet, myös verkossa ja käyttämällä tietojen analysointia, jotta lisätään eurooppalaisten teosten esille saamista, näkyvyyttä, saatavuutta valtioiden rajojen yli sekä yleisön saavuttamista;

(d)Tuki muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten kansainväliselle myynnille ja levitykselle kaikilla alustoilla, myös hyödyntämällä useita maita kattavaa koordinoitua jakelustrategiaa;

(e)Tuki yritysten välisille vaihto- ja verkostoitumistoimille, jotta helpotetaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistuotantoja;

(f)Eurooppalaisten teosten mainonta alan tapahtumissa ja messuilla Euroopassa ja sen ulkopuolella;

(g)Aloitteet, joilla edistetään yleisöpohjan laajentamista ja elokuvakasvatusta ja jotka on kohdistettu erityisesti nuorille katsojille;

(h)Koulutus- ja mentoritoimet, joilla kehitetään audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia mukautua markkinoiden kehitykseen ja digitaaliteknologiaan;

(i)Eurooppalaisten tilausvideopalvelujen tarjoajien verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia;

(j)Eurooppalaisten festivaalien verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia;

(k)Eurooppalaisten elokuvateatteritoimijoiden verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia elokuvia;

(l)Erityistoimenpiteet, joilla edistetään sukupuolten tasapuolisempaa edustusta audiovisuaalialalla;

(m)Tuki poliittiselle vuoropuhelulle, innovatiivisille poliittisille toimille ja hyvien toimintatapojen vaihdolle, myös analyyttisten toimien ja luotettavien tietojen toimittamisen kautta;

(n)Kokemusten ja osaamisen kansainvälinen vaihto, vertaisoppimistoiminta ja audiovisuaalialan toimijoiden ja poliittisten päättäjien verkottuminen.

3.Monialainen lohko

Ohjelman 6 artiklassa tarkoitetun monialaisen lohkon painopisteisiin pyritään erityisesti seuraavin toimin:

Poliittinen yhteistyö ja ihmisten tavoittaminen:

(a)    Luonteeltaan monialaisen politiikan kehittäminen, kokemusten ja osaamisen kansainvälinen vaihto, vertaisoppimistoiminta sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja poliittisten päättäjien verkostuminen;

(b)Analyyttiset monialaiset toimet;

(c)Tuki toimille, joilla edistetään kulttuurin kautta tapahtuvan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyvää valtioiden rajat ylittävää poliittista yhteistyötä ja politiikan kehittämistä;

(d)Ohjelman ja sen kattamien aiheiden tunnettuuden lisääminen, ihmisten tavoitettavuuden parantaminen ja tulosten siirrettävyyden edistäminen jäsenvaltiotasoa laajemmalle.

Luova innovointikokeilu:

(a)Kannustetaan uusia luovuuden muotoja eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen risteyskohdissa, esimerkiksi hyödyntämällä innovatiivista teknologiaa;

(b)Edistetään innovatiivisia monialaisia lähestymistapoja ja välineitä, joilla helpotetaan kulttuurin ja luovuuden, myös kulttuuriperinnön, saatavuutta, levitystä, edistämistä ja rahaksi muuttamista.

Ohjelmayhteyspisteet:

(a)Edistetään ohjelmaa kansallisella tasolla ja tarjotaan tietoa unionin politiikan nojalla saatavilla olevan rahoitustuen eri tyypeistä;

(b)Edistetään valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä alan toimijoiden, laitosten, foorumeiden ja verkostojen välillä ohjelman soveltamisalaan kuuluvien toiminta-alojen ja sektoreiden sisällä ja välillä;

(c)Tuetaan komissiota sen varmistamisessa, että ohjelman tuloksista tiedotetaan ja niitä levitetään asianmukaisesti kansalaisille;

Monialaiset toimet, joilla tuetaan uutismedia-alaa:

(a)Puututaan media-alaan kohdistuviin rakenteellisiin muutoksiin edistämällä ja seuraamalla monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä;

(b)Tuetaan mediatuotannon korkeita standardeja edistämällä yhteistyötä, rajatylittävää yhteistyöhön perustuvaa journalismia ja korkealaatuista sisältöä;

(c)Edistetään medialukutaitoa, jotta kansalaisilla on mahdollisuus kehittyä median kriittisessä tarkastelussa.

LIITE II

Indikaattorit

Kulttuuri-lohko:

Media-lohko:

Monialainen lohko:

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 445/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 ja päätöksen N:o 1622/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 132, 3.5.2014, s. 1).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta (EUVL L 303, 22.11.2011, s. 1).