52014DC0389

1.           Johdanto

Maaliskuussa 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti henkisen omaisuuden merkityksen keskeisenä kasvua ja innovointia edistävänä tekijänä ja korosti, että on tarpeen torjua väärennöksiä, jotta vahvistetaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat yksi keskeisistä välineistä, joiden avulla yritykset, luovan työn tekijät ja keksijät saavat tuottoa osaamiseen, innovointiin ja luovuuteen kohdistuvista investoinneistaan.

Hiljattaisen tutkimuksen arvion mukaan teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten sektoreiden osuus EU:n BKT:stä on noin 39 prosenttia (vuotuinen arvo noin 4,7 biljoonaa euroa) ja kaikista työpaikoista 35 prosenttia, jos otetaan huomioon epäsuorakin työllistäminen.[1] Käytännössä henkinen omaisuus – tilapäisten yksinoikeuksien myöntämisen kautta – liittyy suoraan uusien ja aitojen tavaroiden ja palvelujen tuotantoon ja jakeluun, mistä kaikki kansalaiset hyötyvät. Tämän saavuttamiseksi keskeisellä sijalla on optimaalisesti toimiva ja taloudellisesti tehokas henkisen omaisuuden ”infrastruktuuri”, joka käsittää kaikenmuotoisten teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudellisen tunnustamisen, rekisteröinnin, hyödyntämisen ja tasapuolisen täytäntöönpanon.

EU tarvitsee innovointia pysyäkseen kilpailukykyisenä suhteessa maihin, joissa työvoima-, energia- ja raaka-ainekustannukset ovat alemmat, ja sen on luotava innovointia kannustavat edellytykset, jotta Eurooppa voi yritysten avulla päästä ulos kriisistä. Tämän vuoksi osaamistalous on keskeisessä asemassa Globaali Eurooppa[2]- ja Eurooppa 2020[3] -strategiassa.

Henkisen työn tuotteet tarvitsevat suojaa, jos luovuuden ja innovoinnin halutaan kukoistavan, ja tämä on teollis- ja tekijänoikeuksien tehtävä. Ne ovat merkittävässä asemassa myös kehityksen[4] edistämisessä ja joihinkin globaaleihin haasteisiin puuttumisessa. Käytännöllisellä ja joustavalla toimintatavalla autetaan kehittyviä maita hyödyntämään oman aineettoman omaisuutensa potentiaali parhaalla mahdollisella tavalla ja edistetään niiden integroitumista kansainväliseen kauppaan niin, että samalla laajennetaan sosiaalista hyvinvointia.

Joidenkin arvioiden mukaan EU menettää vuosittain noin 8 miljardia euroa BKT:staan väärennösten ja laittomien kopioiden vuoksi[5] ja maailmanlaajuisesti kustannukset voisivat olla jopa 1,7 biljoonaa dollaria vuoteen 2015 mennessä[6]. EU on monien vuosien ajan kehittänyt nykyaikaista ja yhdennettyä teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmää, jolla edistetään merkittävästi kasvua ja työllisyyttä. Samalla varmistetaan, että oikeuksien omistajien ja käyttäjien edut ovat asianmukaisesti tasapainossa.

EU, komissio mukaan luettuna, ja suuret kansainväliset järjestöt (WIPO, WHO, WTO, WCO, OECD, G20[7]) ovat kehottaneet toteuttamaan toimia teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi.[8] [9] [10]

Vuonna 2004 komission tiedonannossa Strategia teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöön panemiseksi yhteisön ulkopuolisissa maissa[11] määriteltiin kattavat puitteet teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi kolmansissa maissa. Siinä määriteltiin myös erityisiä toimintalinjoja, jotka on sittemmin pantu täytäntöön.

Mutta kuten oheen liitetyssä komission yksikköjen valmisteluasiakirjassa (SEC(2013) 30) todetaan, kymmenen viime vuoden aikana teknologian muutokset ovat olleet merkittäviä, ja eurooppalaisten yritysten henkiseen omaisuuteen kohdistuvien haasteiden ja riskien luonteessa ja laajuudessa samoin kuin teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvässä yhteiskunnallisessa kehityksessä on tapahtunut huomattavaa muutosta.

Sen vuoksi tässä tiedonannossa tarkastellaan komission vuonna 2004 omaksumaa lähestymistapaa ja esitetään tarkistettu strategia teollis- ja tekijänoikeuksien edistämiseksi ja niihin kohdistuvien loukkausten torjumiseksi ulkomailla. Siinä tuodaan esiin tapoja, joilla nykyisiä toimintatapoja voidaan parantaa, jotta pysytään ajan tasalla, ja ehdotetaan myös välineitä ja ideoita uusiin tilanteisiin vastaamiseksi. Jatkuvuuden ja muutoksen yhdistelmällä varmistetaan innovoinnin ja luovuuden tukeminen ja kannustaminen niin, että otetaan tasapuolisesti huomioon kaikkien sidosryhmien edut.

Tiedonantoa täydentää EU:n toimintasuunnitelma, jossa keskitytään teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon sisämarkkinoilla ja tulliviranomaisten tiiviimmän yhteistyön kehittämiseen EU:ssa ja kolmansissa maissa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden kaupassa (ks. EU:n tullitoimintaohjelma).

2.           Ulkoisen ympäristön muutokset vuoden 2004 jälkeen

2.1.        Vuoden 2004 strategia

Vuoden 2004 strategia arvioitiin vuonna 2010[12], ja siinä vahvistettiin strategian merkityksellisyys. Siinä tehtiin useita suosituksia, joilla pyrittiin sen vahvistamiseen ja hienosäätöön. Suositusten mukaan kuulemisia kaikkien sidosryhmien kanssa olisi voimistettava, kehitysohjelmaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja teknisen yhteistyön ohjelmia olisi kehitettävä edelleen. Arvioinnin keskeiset päätelmät ja runsaasti muuta tietoa löytyy oheen liitetystä komission yksikköjen valmisteluasiakirjasta (SEC(2013) 30).

2.2.        Muutokset ja haasteet

Kasvu ja työllisyys ovat edelleen keskeisiä tavoitteita tämän päivän haastavassa talousympäristössä. Globalisaatio ja teknologian kehitys tarjoavat valtavia kaupallisia mahdollisuuksia mutta asettavat myös suuria haasteita. BRIC-maiden[13] osuus maailmankaupasta kasvoi vuoden 2000 tasolta 8 prosentista 18,2 prosenttiin vuonna 2010[14], ja arvioiden mukaan kehittyvien maiden osuus globaalista BKT:sta on lähes 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä[15]. Näiden maiden suhde henkiseen omaisuuteen on muuttumassa jäljittelystä luomiseen, mutta väärennökset, laittomat kopiot, henkisen omaisuuden anastaminen ja muu henkisen omaisuuden väärinkäyttö ovat edelleen yleisiä. Kehittyvissä maissa pyritään voimakkaasti jatkamaan vaikuttavaa talouskasvua ja siirtymään ylöspäin arvoketjussa hallitsemalla vierasta teknologiaa tai hankkimalla siihen pääsy laillisella kilpailulla tai joissakin tapauksissa laittomin keinoin. Sen vuoksi ei riitä, että vain EU saa kuntoon teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat toimensa, vaan on pyrittävä myös vahvistamaan henkisen omaisuuden suojaa ja täytäntöönpanon valvontaa ulkomailla, etenkin keskeisten kauppakumppaneiden parissa.

Siitä huolimatta, että lainsäädäntö on lisääntynyt maailmanlaajuisesti, teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat ennennäkemättömän korkealla tasolla. Tätä on edistänyt erityisesti digitaaliteknologia, joka mahdollistaa edullisten korkealaatuisten jäljennösten massatuotannon. Väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kansainvälisen kaupan arvo oli vuonna 2008 arviolta 250 miljardia Yhdysvaltain dollaria (eli 2 % maailmankaupasta)[16].

Internetin käytön yleisyyden vuoksi laillisten yritysten lisäksi teollis- ja tekijänoikeusloukkauksiin syyllistyvien – jotka toimivat yhä järjestäytyneemmin ja pystyvät muuttamaan nopeasti liiketoimintamallejaan – on aiempaa helpompi hyödyntää henkisen omaisuuden suojassa olevia porsaanreikiä sekä markkinoida toimintaansa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti suhteellisen vähin kustannuksin.

Tarvitaan poliittisia toimia, jotta voidaan varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suoja ja täytäntöönpano kansainvälisesti mutta myös lisätä yleistä tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden taloudellisista ja muista vaikutuksista ja niiden haitoista innovaatioiden ja myös terveyden ja turvallisuuden kannalta. Globaalissa taloudessa, jossa toimitusketjut ovat kansainvälisiä, asianmukaisen teollis- ja tekijänoikeussuojan puuttuminen joillakin lainkäyttöalueilla voi vaikuttaa merkittävästi liiketoimintaan ja näin ollen kestävään työpaikkojen luomiseen samoin kuin kuluttajiin kaikkialla maailmassa. Teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tavaroita ja palveluita tuotetaan kiinnittämättä juurikaan huomiota työvoimaa ja ympäristönsuojelua koskeviin normeihin.[17] Järjestäytyneen rikollisuuden kasvava osuus on myös vakava ongelma valtioille.[18]

Tietoteknisen ympäristön muutoksen vuoksi on näin ollen olennaisen tärkeää varmistaa, että strategialla vastataan nykyisiin haasteisiin. Tässä tiedonannossa tarkastellaan ja päivitetään EU:n toimintatapoja ja otetaan käyttöön uusia välineitä ja ideoita. Tavoitteena on edistää kasvua EU:ssa mutta saavuttaa myös laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, myös kehittyviin maihin nähden.

2.2.1.     Täytäntöönpano

Tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus kansainvälisesti on tärkeää oikeudenhaltijoille oikeuksien suojelemiseksi, koska investointihalukkuus vähenee lainkäyttöalueilla, joilla oikeussuojakeinot eivät ole varmoja. Tämän vuoksi tarvitaan vankat ja ennustettavissa olevat teollis- ja tekijänoikeuspuitteet, jotta voidaan luoda innovointia ja kestävää kasvua kannustava toimintaympäristö ja tarjota tehokas täytäntöönpano. Monissa EU:n ulkopuolisissa maissa henkiseen omaisuuteen liittyvää sääntelyä on uudistettu merkittävästi teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn WTO:n nk. TRIPS-sopimuksen tuloksena, mutta täytäntöönpanotoimet eivät ole aina vastanneet näitä uudistuksia. Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon mahdollisuuksia rajoittavat usein vakavat puutteet näihin oikeuksiin liittyvissä puitteissa, esimerkiksi tulliviranomaisilla ei ole oma-aloitteisia toimintavaltuuksia, tuomioistuimet määräävät riittämättömiä seuraamuksia tai viranomaisilla ei ole riittävää tietoa ja koulutusta asiasta. Täytäntöönpanopyrkimyksiä voi haitata myös poliittisen tahdon puute.

Teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden haltuunotot EU:n rajoilla kolminkertaistuivat vuosien 2005 ja 2012 välillä. Sähköinen kaupankäynti on johtanut pienten lähetysten lisääntymiseen, mikä vaikeuttaa teollis- ja tekijänoikeusloukkausten havaitsemista. Tullien käsittelemät tapaukset, joihin liittyi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaaminen, yli kaksinkertaistuivat EU:ssa vuosien 2009 ja 2012 välillä. Vuonna 2012 tulli rekisteröi lähes 90 000 haltuunottotapausta, ja haltuun otettuja tavaroita oli lähes 40 miljoonaa kappaletta (vastaavien aitojen tuotteiden arvoksi arvioidaan lähes 1 miljardi euroa)[19].

Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon hyöty on rajallinen, jos käytössä ei ole teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevia selviä ja soveltuvia sääntöjä ja menettelyjä. Aineellisten sääntöjen (esim. patentoitavuuskriteerien), myös asianmukaisesti laadittujen poikkeusten, sekä henkisen omaisuuden suojaa koskevien menettelyjen olisi oltava selkeitä ja oikeasuhtaisia. Samalla sääntöjen on oltava riittävän tiukat, jotta vältetään teollis- ja tekijänoikeuksien väärinkäyttö ja niiden muuttuminen itsetarkoitukseksi ja varmistetaan, että oikeudet ovat riittävän laadukkaita näennäisoikeuksien (esim. vilpilliset rekisteröinnit) yleistymisen estämiseksi. Tarkastelun viivästyminen ja heikkolaatuiset oikeudet luovat oikeudellista epävarmuutta, joka on haitallista hakijoiden ja kolmansien osapuolten kannalta.

2.2.2.     Julkinen keskustelu

Teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmien kannatus on viime vuosina hiipunut joidenkin julkisten kannanottojen mukaan. Jos teollis- ja tekijänoikeuksien huomiotta jättäminen lisääntyy, tämä voi vähentää hyötyjä, joihin niillä pyritään. Oikeuksia loukkaavien tuotteiden jatkuva yleistyminen (ja edullisemmat hinnat) ovat saattaneet vaikuttaa kuluttajien käsityksiin sikäli, että kuluttajat ovat halukkaampia ostamaan niitä. Joihinkin tuoreisiin aloitteisiin ovat vaikuttaneet kansalaisten ilmaisema huolestuminen, joka vaikuttaa johtuvan eri tekijöiden yhdistelmästä. Ensinnäkin on käsitys siitä, että oikeudenhaltijoilla on liian kattavat oikeudet, minkä vuoksi jotkin tavarat tai palvelut olisivat kohtuuttoman kalliita ja/tai niitä olisi vaikea saada. Toiseksi ajatellaan, että väärennökset ja laittomat kopiot ovat rikoksia, joista ei ole haittaa kenellekään. Kolmanneksi joillakin aloilla ei myöskään olla tietoisia teollis- ja tekijänoikeuksien perusteista ja vaikutuksista eikä niiden loukkaamisen laajemmista vaikutuksista talouteen.

Päätöksentekijöiden on jatkuvasti tarkasteltava, soveltuvatko voimassa olevat säännöt nykyisiin haasteisiin vastaamiseksi, mutta samalla on säilytettävä kohtuullinen tasapaino seuraavien välillä: 1) tarve parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen saatavuutta, 2) tarve kannustaa oikeudenhaltijoita investoimaan edelleen innovointiin ja 3) tarve löytää tasapaino eri perusoikeuksien välillä. Pelkästään tehokkaammalla täytäntöönpanolla ei ratkaista tätä ongelmaa, vaan siihen on puututtava keskustelulla ja valistuksella, jotka on kohdennettava sekä kuluttajiin että tuottajiin. Kuluttajat olisi saatava paremmin tietoisiksi teollis- ja tekijänoikeusloukkausten laajemmista seuraamuksista, jotka liittyvät luovan työn kannustimiin, mutta vaikuttavat myös avointen työpaikkojen tyyppiin ja lukumäärään ja työpaikkojen menetyksiin EU:ssa, jos oikeuksia heikennetään tai niiden täytäntöönpanoa vaikeutetaan. Tämä koskee myös joitakin kehittyviä maita, joissa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden tuotantoa usein helpottavat heikot teollis- ja tekijänoikeuspuitteet.

2.2.3.     Internet ja teollis- ja tekijänoikeudet

Internetistä on tullut olennainen väline useille sektoreille, etenkin kulttuuri- ja luoville aloille. Sen osuus BKT:stä hiljattaisen tutkimuksen[20] piiriin kuuluneissa 13 maassa oli noin 3,4 prosenttia ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ruotsissa jopa 6 prosenttia. G8-maissa, Etelä-Koreassa ja Ruotsissa internettalouden osuus BKT:n kasvusta vuosina 2006–2011 oli 21 prosenttia. Internetin kasvu on tuonut mukanaan valtavia mahdollisuuksia, mutta henkiseen omaisuuteen kohdistuvat loukkaukset kasvavat vieläkin nopeammin (raporttien mukaan lähes neljännes globaalista internetkaupasta loukkaa tekijänoikeuksia)[21]. Kyseessä eivät ole pelkästään digitaalituotteet, kuten musiikki, audiovisuaalinen sisältö ja ohjelmistot, vaan myös fyysiset tavarat, joilla käydään kauppaa yhä enemmän sähköisen kaupankäynnin foorumeilla.

Tämä nopeasti muuttuva ympäristö ja se, että internetillä ei ole rajoja – toisin kuin henkistä omaisuutta koskevalla lainsäädännöllä – vaikeuttaa oikea-aikaisten ja tasapuolisten toimintalinjojen laatimista. Vuonna 1996 hyväksytyt WIPOn kansainväliset sopimukset – tekijänoikeussopimus WCT ja esitys- ja äänitesopimus WPPT – olivat tervetulleita ratkaisuja näihin ongelmiin puuttumiseksi, mutta jäljellä on vielä useita haasteita.

Yksi tällainen haaste liittyy välittäjien, kuten internetpalvelujen tarjoajien, vastuuseen. Koska palveluntarjoajat ovat mukana sekä laillisessa että oikeuksia loukkaavassa toiminnassa, niiden velvollisuuksista käydään edelleen keskustelua. Teollis- ja tekijänoikeusloukkauksiin syyllistyviä sivustoja ylläpitävien palveluntarjoajien toimintaan on erityisen vaikea puuttua, jos ne ovat sijoittautuneet EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa ei ole asianmukaista lainsäädäntöä ja/tai toimintahalukkuutta.

Oikeudellisissa puitteissa on otettava tasapuolisesti huomioon yksilön oikeudet – myös perusoikeudet, kuten ilmaisunvapaus, henkilötietojen suoja ja menettelylliset oikeudet – ja teollis- ja tekijänoikeudet, jotka myös kuuluvat perusoikeuksiin.[22]

Julkisen vallan lisäksi luovan työn tekijöiden ja välittäjien on toteutettava yhdessä toiminnallisia aloitteita lain puitteissa teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi. Tämä voidaan toteuttaa ei-sitovilla toimenpiteillä, joilla täydennetään lainsäädäntöpuitteita, esimerkiksi vapaaehtoisilla aloitteilla, joilla laaditaan käytännesääntöjä tällaisen myynnin torjumiseksi, ja tiivistämällä yhteistyötä.[23]

2.2.4.     Teollis- ja tekijänoikeuksien mahdollinen panos kehitykseen

Kehittyneiden samoin kuin nopeasti kehittyvien ja keskitulotason kehitysmaiden kokemukset vaikuttavat osoittavan, että tehokkailla teollis- ja tekijänoikeuksilla on useita etuja, etenkin jos niitä täydennetään investointi- ja liiketoimintaympäristön muilla parannuksilla.[24]

Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:

– aineettoman omaisuuden kaupallisen potentiaalin[25] tehostaminen (esim. maataloustuotteiden osalta maantieteelliset merkinnät ja kasvilajikkeet)

– verotulojen ja työpaikkojen turvaaminen torjumalla teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia tehokkaammin

– oikeusvarmuuden parantaminen ja innovoinnin edistäminen, niin että edistetään ulkomaisia investointeja ja teknologian siirtoa[26]

– ei pidä myöskään aliarvioida välillisiä etuja, joita voidaan saada terveyden ja turvallisuuden alalla poistamalla markkinoilta teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita.[27]

Kuten aiemmin todettiin, nopeasti kehittyvät taloudet vievät yhä enenevässä määrin teollis- ja tekijänoikeusvaltaisia tavaroita ja hyötyvät näin voimakkaammista suojajärjestelmistä, vaikkakaan ne eivät vielä ole EU-vaatimusten tasolla. Koska toimintaedellytykset nopeasti kehittyvien talouksien kanssa eivät ole tasapuoliset, tästä aiheutuu haittaa EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kasvulle ja kehitykselle, ja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat pyrkivät hyödyntämään näitä eroja.

Tehokkailla teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmillä, joita täydennetään teknologian omaksumista suosivalla toimintaympäristöllä ja riittävällä kapasiteetilla, voidaan auttaa kehittyviä maita ottamaan käyttöön vankka ja toimintakelpoinen teknologinen perusta paikallisesti. Näillä järjestelmillä voidaan päivittää T&K-valmiuksia, kannustaa parhaiten menestyviä kotimaisia yrityksiä tehostamaan T&K-toimintaansa ja tarjota kannustimia monikansallisille yrityksille, jotta ne toisivat innovaatioita näille markkinoille. Tällaisilla järjestelmillä voi olla positiivinen rooli erityisesti sikäli, että niillä edistetään teknologian siirtoa ja ulkomaisia suoria sijoituksia, mikä tarjoaa mahdollisuuksia sekä oikeudenhaltijoille että vastaanottajille. Esimerkkinä tästä on teknologia, jolla voidaan edistää ratkaisujen löytämistä globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Teknologiaa on monen tyyppistä ja sille on monia siirtokanavia, ja teknologian siirto onkin usein vain yksi osatekijä monimuotoisemmassa projektissa eikä niinkään itsenäinen toimi. Vankan ja toimintakelpoisen teknologisen perustan hankkiminen vähiten kehittyneissä maissa ei riipu pelkästään fyysisten tavaroiden tai laitteiden tarjonnasta vaan myös osaamisen hankkimisesta, johtamis- ja tuotantotaidoista, tietolähteiden paremmasta saatavuudesta sekä mukautumisesta paikallisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurillisiin oloihin.

EU varmistaa eriyttämisen toiminnassaan (kuten vahvistettiin hiljattaisessa komission tiedonannossa Kauppa, kasvu ja kehitys[28]) ottamalla huomioon kehittyvien maiden kehitystason[29] ja institutionaaliset valmiudet. Strategiassa voidaan maasta riippuen näin ollen tukeutua enemmän tekniseen apuun valmiuksien parantamisessa kuin neuvotteluihin, joilla pyritään teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmien parantamiseen. EU noudattaa erityisesti TRIPS-sopimuksen vaatimusta, jonka mukaan kehittyneiden maiden olisi tarjottava maansa yrityksille kannustimia siirtää teknologiaa vähiten kehittyneisiin maihin[30] vuonna 2003 esitetyn lähestymistavan[31] mukaisesti ja rohkaistava vähiten kehittyneitä maita kehittämään teknologian siirrot mahdollistavia toimintaympäristöjä.

2.2.5.     Nopeasti kehittyvän talouden maat

Keskitulotason maiden kasvuaste – ja niiden lisääntyvä merkitys maailmantaloudessa – tarjoaa valtavia mahdollisuuksia EU:n ja kansainvälisille yrityksille, mutta se on myös lisännyt teollis- ja tekijänoikeuksia omistavien yritysten haasteita, sillä ne ovat nyt entistä alttiimpia näihin oikeuksiin liittyville riskeille ulkomailla.

Jotkin nopeasti kehittyvän talouden maat harjoittavat aggressiivista politiikkaa, jolla pyritään ottamaan haltuun ulkomaista teknologiaa ja edistämään kansallisia huippuyrityksiä, etenkin strategisina pidetyillä sektoreilla, esimerkiksi teknologian pakkosiirroilla, paikallista sisältöä koskevilla vaatimuksilla sekä kansallisella innovointipolitiikalla, jolla tähdätään edistykseen pitkin harppauksin[32]. Tällainen politiikkaa tarkoittaa – yhdistettynä näiden maiden yritysten nopeasti kasvaviin valmiuksiin ja tehokkaiden teollis- ja tekijänoikeuspuitteiden puutteeseen – sitä, että jotkin yritykset hankkivat ulkomaista henkistä omaisuutta kaikin keinoin, joissakin tapauksissa myös laittomin keinoin, millä on ennennäkemättömiä vaikutuksia teollisuusmaiden yrityksiin. Yhä useammin raportoidaan, että osa tästä toiminnasta saattaa olla valtioiden tukemaa.[33]

Toisaalta muutoksia on tapahtumassa, koska monet maat tunnustavat yhä enenevässä määrin teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyt kilpailukyvyn parantamiseksi pyrkiessään siirtymään ylöspäin arvoketjussa. Sen vuoksi yritykset näissä maissa luovat yhä enemmän henkistä omaisuutta ja suojaavat sitä. Esimerkiksi Kiinassa patenttihakemukset lisääntyivät keskimäärin 34 prosenttia vuodessa vuosina 2003–2007, ja kiinalaisten yritysten tekemät eurooppalaiset patenttihakemukset noin kymmenkertaistuivat vuosina 2001–2010.

Tästä huolimatta on puututtava tehokkaasti väärinkäytöksiin, joilla pyritään saamaan haltuun EU:n teknologiaa. Tällaisia voi esiintyä esimerkiksi seuraavilla aloilla:

– Julkiset hankinnat. Monilla EU:n yrityksillä on teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä ongelmia, kuten luottamuksellisuuden rikkomiset, protektionistiset toimet, joihin liittyy teknologian pakkosiirto[34], tai (kolmansien maiden tekemät) tarjoukset teknologiasta, jota ne eivät ole hankkineet laillisesti.

– Investointien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joissa tulee esiin samanlaisia ongelmia (esim. pääsy muille kuin EU:n markkinoille edellyttää teknologian siirtoa tai vaatimustenmukaisuuden arviointi edellyttää arkaluonteisten tietojen paljastamista ilman asianmukaisia takeita teollis- ja tekijänoikeussuojasta) yhdessä muiden kauppaa rajoittavien toimenpiteiden kanssa.[35]

Tilanteita, joissa kolmannet maat ovat panneet täytäntöön tai ehdottavat toimenpiteitä, joilla edellytetään paikallisesti sijoittautuneilta EU:n yrityksiltä teknologian siirtoa, on seurattava tiiviisti, ja seurannan perusteella on toteutettava toimia tarpeen mukaan.

2.2.6.     Tutkimus, innovointi ja tietotekniikka

Tutkimuksen ja innovoinnin globaali toimintaympäristö on muuttunut dramaattisesti viime vuosikymmenen aikana. Nopeasti kehittyvät taloudet ovat tehneet merkittäviä investointeja tutkimus- ja innovointijärjestelmiensä vahvistamiseen, ja tämän tuloksena on kehittymässä moninapainen järjestelmä, jossa BRIC-maiden kaltaisten maiden vaikutusvalta kasvaa.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta on yhtä kansainvälisempää: kansainväliset yhteisjulkaisut ovat lisääntymässä, tutkimusorganisaatiot perustavat laitoksia ulkomaille ja monikansallisten yritysten tutkimus- ja innovointi-investoinnit on usein suunnattu nopeasti kasvaviin talouksiin.

Yhteiskunnalliset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, ovat globaaleja. Ne edellyttävät, että EU tiivistää tutkimus- ja innovointiyhteistyötään kansainvälisten kumppanien kanssa mutta asettaa samalla strategisemmin asianmukaiset toimintapuitteet yhteistyölle. Tätä varten komissio hyväksyi vuonna 2012 uuden strategian kansainvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä varten.[36] Strategialla pyritään lisäämään yhteistyötä, mutta siinä tunnustetaan myös, että samalla tähän liittyy uusia riskejä ja että unionin taloudellisia etuja on suojattava. On myös ponnisteltava lujemmin sen varmistamiseksi, että teollis- ja tekijänoikeuksia kohdellaan kumppanimaissa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, jotta vältetään unionin taitotiedon hallitsematon menetys.

Tietotekniikka-alalla on pyrittävä globaalisti yhteentoimiviin verkkoihin ja laitteisiin, minkä vuoksi standardeihin sisällytettävä teollis- ja tekijänoikeuksien globaali suoja on tärkeä. On keskeisen tärkeää, että kansainvälisissä standardointijärjestelmissä tunnustetaan tarve varmistaa kansainvälisiin standardeihin sisältyvän teknologian saanti, mutta niillä on myös taattava tehokas tapa palkita kohtuullisesti ja oikea-aikaisesti tämän teknologian kehittämiseen tehty investointi.

2.2.7.     Lääkkeiden saantiin liittyvät haasteet

Kohtuuhintaisten, turvallisten ja tehokkaiden lääkkeiden saanti on ratkaisevan tärkeää kaikille maille, ja haaste on erityisen mittava, kun kyseessä ovat vähiten kehittyneet maat ja kehitysmaat. EU tunnustaa tämän periaatteen ja on merkittävä terveyteen liittyvän avun antaja, esimerkiksi aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjuntaa koskevan maailmanlaajuisen rahaston ja muiden suurten organisaatioiden[37] kautta. Se on myös käynnistänyt Euroopan maiden ja kehitysmaiden välisen kliinisiä tutkimuksia koskevan yhteistyökumppanuusohjelman, jolla pyritään nopeuttamaan kliinistä tutkimus- ja kehittämisprosessia sellaisten lääkkeiden osalta, jotka on tarkoitettu köyhyyteen liittyviä laiminlyötyjä tauteja vastaan.

Henkisen omaisuuden roolista lääkkeiden saatavuudessa on käyty paljon keskustelua. Hiljattaisessa WHO-WTO-WIPO -tutkimuksessa katsottiin, että lääketieteellisen teknologian saatavuuden puute johtuu harvoin yhdestä yksittäisestä tekijästä.[38] Saatavuuteen vaikuttavat monet tekijät (selitetty tarkemmin oheen liitetyssä komission yksikköjen valmisteluasiakirjassa (SEC(2013) 30)), jotka useimmiten eivät liity teollis- ja tekijänoikeuksiin, kuten laadukkaan terveydenhuollon saatavuuden puute, heikko infrastruktuuri, jakelu- ja toimitusjärjestelmien puute sekä laadunvalvonnan puute. Teollis- ja tekijänoikeudet voivat kuitenkin vaikuttaa lääkkeiden hintoihin. Haasteena on reagoida kattavasti tähän monimutkaiseen ja monimuotoiseen ongelmaan ja varmistaa kohtuuhintainen lääkkeiden saanti heikentämättä kannustimia, joita tarvitaan lääkkeisiin liittyvän tutkimuksen jatkamiseksi. On huomattava, että geneerisillä lääkkeillä on tärkeä rooli, eikä niitä pitäisi rinnastaa lääkeväärennöksiin[39].

EU käsittelee näitä teollis- ja tekijänoikeushaasteita – Euroopan parlamentin päätöslauselman[40] mukaisesti – toimilla, joilla on tarkoitus vähentää sekä innovatiivisilla että geneerisillä lääkkeillä käytävän kaupan esteitä ja edistää samalla innovointia ja rajoittaa potilaille mahdollisesti vaarallisten väärennettyjen lääkkeiden kauppaa.[41]

Erityisesti EU

– varmistaa, että nämä tavoitteet otetaan huomioon kaikissa monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa;

– tukee TRIPS-sopimusta ja kansanterveyttä koskevaa Dohan julistusta (pantu täytäntöön asetuksella (EY) N:o 816/2006);

– on antanut sääntöjä lääkkeiden hintojen porrastamisesta[42] [43] [44] ja yhdenmukaistetuista kliinisiä tutkimuksia koskevista poikkeuksista[45].

Komissio myös tarkastelee tapoja parantaa tukeaan kehittyville maille, jotka panevat täytäntöön TRIPS-sopimusta, mukaan luettuna sen joustot asianmukaisissa tapauksissa, kuten terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa.

2.2.8.     Ympäristöhaasteet

Henkisellä omaisuudella voi olla suurta merkitystä pyrittäessä ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita. Teollis- ja tekijänoikeussuojan heikentämispyrkimyksistä (esim. järjestelmällisillä pakollista lisensointia tai patentoitavuutta koskevilla poikkeuksilla) huolimatta teollis- ja tekijänoikeuskannustimet ovat ratkaisevan tärkeitä vihreään teknologiaan[46] tehtävien investointien edistämiseksi. Asianmukaisilla teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmillä voi olla ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa myönteinen rooli, koska niillä voidaan edistää innovatiivisen vihreän teknologian siirtoa ja levittämistä. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia niin oikeudenhaltijoille kuin vastaanottajille.

EU on ollut ilmastonmuutosta koskevien keskustelujen eturintamassa ja edistänyt ja tarjonnut tähän liittyvää rahoitusta, johon sisältyy myös tuki vihreälle teknologialle. EU on myös edistänyt aktiivisesti neuvottelujen loppuun saattamista biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liitetystä Nagoyan pöytäkirjasta, joka koskee geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa. EU pani täytäntöön ja ratifioi Nagoyan pöytäkirjan huhtikuussa 2014 ja osallistuu edelleen aktiivisesti globaaliin keskusteluun teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvistä ympäristökysymyksistä.

3.           Tarkistettu teollis- ja tekijänoikeusstrategia kolmansiin maihin nähden

Vuoden 2004 strategiaa on aiheellista päivittää, jotta voidaan ottaa huomioon vuoden 2010 arvioinnin tulokset ja yleisesti ottaen tarttua edellä esitettyihin haasteisiin.

Oikeudenhaltijat ovat vastuussa siitä, että ne toteuttavat riittäviä toimia teollis- ja tekijänoikeuksiensa suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi sekä EU:ssa että kolmansissa maissa ja tarvittavia operationaalisia toimia (esim. tekniset suojatoimenpiteet digitaalisten tekijänoikeuksien alaisten teosten osalta), mutta myös viranomaisilla on oma tehtävänsä, eli niiden on tarjottava puitteet, jotka tukevat innovointia ja luovuutta ja suojaavat teollis- ja tekijänoikeuksia. EU:lla on käytössään joukko välineitä, kuten toiminta kansainvälisten organisaatioiden tai kahdenvälisten sopimusten kautta, henkisen omaisuuden suojan ja täytäntöönpanon riittävyyttä koskeva seuranta kolmansissa maissa ja tätä koskeva raportointi sekä yhteistyö kolmansien maiden kanssa tiettyihin teollis- ja tekijänoikeusongelmiin puuttumiseksi.

Näiden välineiden tehokkuus vaihtelee suuresti. Joissakin tapauksissa EU:lla on lakisääteisiä oikeuksia, joita voidaan viime kädessä panna täytäntöön esimerkiksi riidanratkaisumenettelyjen kautta. Toisissa tapauksissa EU:n kyky saavuttaa tuloksia riippuu kolmansien maiden halukkuudesta puuttua näihin ongelmiin.

EU:ssa keskiöön on asetettu henkisen omaisuuden taloudellinen potentiaali ja sen mahdollisuus toimia innovoinnin, kasvun ja työllisyyden moottorina. Teollis- ja tekijänoikeudet ovatkin äärimmäisen tärkeitä keksijän / luovan työn tekijän toimintaketjussa, koska ne tarjoavat turvallisen ympäristön, jossa ideat voidaan ensin keksiä ja sen jälkeen tuoda markkinoille niin, että investointi palkitaan. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat eduksi myös innovatiivisille yrityksille, koska yritykset voivat niiden avulla houkutella rahoitusta ja näin saavat mahdollisuuden kukoistaa, luoda työpaikkoja, esittää uusia tuotteita ja palveluja kuluttajille ja lopulta viedä näitä tuotteita ja palveluja kolmansiin maihin. Tällä keksijän / luovan työn tekijän toimintaketjun aikaansaamalla positiivisella kierteellä voi olla samanlaista positiivista vaikutusta kasvuun ja työllisyyteen kolmansissa maissa.

3.1.        Lisätään sidosryhmien osallistumista

3.1.1.     Nykytilanne

Teollis- ja tekijänoikeuspolitiikan yhä konkreettisempi vaikutus ihmisten elämään tarkoittaa sitä, että se on enemmän valokeilassa ja siitä luonnollisesti keskustellaan enemmän ja laajemmissa piireissä. Joihinkin teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaan liittyviin aloitteisiin on reagoitu negatiivisesti, minkä vuoksi ne on hylätty joko Euroopan tasolla (esim. ehdotettu väärentämisen vastainen kauppasopimus) tai muualla (esim. SOPA- ja PIPA-lainsäädäntöehdotukset Yhdysvalloissa). Näiden aloitteiden epäonnistumiseen on eri syitä, mutta yhteistä niille on käsitys siitä, että kansalaisia huolestuttavia seikkoja ei ollut otettu riittävästi huomioon (esim. sopivatko nämä säännöt digitaalitalouteen tai mikä vaikutus niillä olisi perusoikeuksiin tai vapauksiin, joista voidaan väljästi käyttää nimitystä ”internetvapaudet”).

3.1.2.     Toiminta jatkossa

Keskusteluissa on tullut esiin tarve käydä laajempaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa henkisen omaisuuden tehtävästä ja merkityksestä ja teollis- ja tekijänoikeusloukkausten vaikutuksesta. On myös tärkeää varmistaa, että teollis- ja tekijänoikeuspuitteet ovat riittävän joustavat, jotta niillä helpotetaan eikä estetä digitaaliteknologian kykyä luoda kasvua niin, että samalla kuitenkin kannustetaan innovointia.

Näin ollen on parannettava vuorovaikutusta oikeudenhaltijoiden mutta myös viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan (mahdollisesti käyttämällä nykyisiä mekanismeja kuten komission kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua ja markkinoillepääsystrategiaa koskevia välineitä)[47] sekä Euroopan parlamentin kanssa, jotta voidaan keskustella EU:n tavoitteista ja teollis- ja tekijänoikeusloukkausten vaikutuksista kolmansissa maissa sekä selittää EU:n pyrkimyksiä vahvistaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa näissä maissa sekä keksijän toimintaketjua tukevaa toimintaympäristöä.

3.2.        Parempien tietojen tarjoaminen

3.2.1.     Nykytilanne

Henkisen omaisuuden taloudellisia näkökohtia koskeva tutkimus on laajentunut viimeisten 15 vuoden aikana huomattavasti (hyvä esimerkki on hiljattainen tutkimus henkisen omaisuuden panoksesta talouden suorituskykyyn ja työllisyyteen Euroopassa[48]). Joitakin tietoja esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeusloukkausten laajuudesta ja vaikutuksista on vaikea saada, koska kyseessä on rikollinen toiminta ja oikeudenhaltijat ovat usein vastahakoisia paljastamaan yksityiskohtaisia tietoja.[49] On edelleen aloja, joilla lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan tukea tietoon perustuvaa politiikan suunnittelua ja esittää tarkemmin määrällisesti henkisen omaisuuden rooli ja teollis- ja tekijänoikeusloukkausten vaikutus.

Eri toimialajärjestöt (esim. BSA, IIPA) ja lakiasiaintoimistot[50] julkaisevat raportteja tietyiltä aloilta, ja suuret kansainväliset organisaatiot, kuten OECD ja WIPO, tekevät myös samanlaista työtä.

3.2.2.     Toiminta jatkossa

Paremmat tiedot ovat tärkeitä poliittisille päättäjille tietoihin perustuvia keskusteluja ja tietoisuuden lisäämistä varten, ja tähän liittyviä aloitteita onkin käynnissä jo useita. Komissio kokoaa vuosittain tietoja[51], jotka koskevat EU:n rajoilla haltuun otettuja tavaroita, joiden epäillään loukkaavan teollis- ja tekijänoikeuksia, ja se on perustanut teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen[52]. Seurantakeskuksen olisi muiden tehtäviensä ohella varmistettava, että saatavilla on kattavia ja luotettavia tietoja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista EU:ssa. Vuonna 2013 se julkaisi edellä mainitun tutkimuksen henkisen omaisuuden arvosta EU:ssa, ja se on myös julkaissut tutkimuksen teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvistä mielikuvista. Se aikoo myös laatia maakohtaisia oppaita useista keskeisistä maista. Komissio tekee säännöllisiä kyselyitä teollis- ja tekijänoikeustilanteesta EU:n ulkopuolisissa maissa[53] (teknistä taustatukea antaa nyttemmin seurantakeskus), ja tämän avulla asetetaan prioriteetit ja tiedotetaan sidosryhmille.

3.3.        EU:n lainsäädäntöön tukeutuminen

3.3.1.     Nykytilanne

Yhdenmukaistamisesta on ilmeisiä hyötyjä, koska sillä luodaan kuluttajille ja toimialalle yksinkertaisemmat ja ennakoitavammat puitteet, joilla edistetään kasvua ja työpaikkojen luomista. Lisäksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevalla yhdenmukaistetulla EU-lainsäädännöllä (esim. tulliasetus[54] tai täytäntöönpanodirektiivi[55]) helpotetaan neuvotteluja kolmansien maiden kanssa, koska se tarjoaa selkeän perustan EU:n neuvotteluasemalle.

Hiljattaisissa vapaakauppasopimusneuvotteluissa on esitetty usein pyyntöjä, jotta sopimuksiin sisällytettäisiin esimerkiksi liikesalaisuuksien suoja ja joillekin muille tuotteille kuin elintarvikkeille myönnettäisiin maantieteellinen merkintä, mutta näistä ei ole tällä hetkellä EU:n lainsäädäntöä. EU:n tason yhdenmukaistamisen puute joillakin teollis- ja tekijänoikeuksien aloilla voi sen vuoksi vaikeuttaa tai ainakin rajoittaa EU:n kykyä puuttua joihinkin henkistä omaisuutta koskeviin kysymyksiin neuvotteluissa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

3.3.2.     Toiminta jatkossa

Komissio antaa uuden tiedonannon toimintasuunnitelmasta, jossa käsitellään henkisen omaisuuden loukkauksia EU:ssa. Tarkoituksena on esittää muita kuin lainsäädäntötoimia, joilla edistetään oikeasuhteisten ja tasapuolisten teollis- ja tekijänoikeustoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja asetetaan etusijalle toimet, joilla parannetaan nykyisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevien toimien keskittämistä, koordinointia ja järkeistämistä.

Komissio on myös hiljattain hyväksynyt osana vuoden 2013 työohjelmaa liikesalaisuuksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen (direktiivin), jonka tarkoituksena on parantaa EU:n toimintaedellytyksiä innovatiivisessa liiketoiminnassa. Liikesalaisuuksien merkitys huomioon ottaen tämä saattaa innoittaa muita tarjoamaan samanlaista suojaa.

Koska yhdenmukaistamista voidaan edistää EU:n tason lisäksi myös kansainvälisillä sopimuksilla, EU:n vaikutusvaltaa lisäisi, jos kaikki jäsenvaltiot ratifioisivat asiaa koskevat kansainväliset sopimukset. EU on esimerkiksi allekirjoittanut jotkin sopimukset, kuten tavaramerkkilainsäädäntöä koskevan yleissopimuksen ja Haagin sopimukseen liittyvän Geneven asiakirjan (teollismalleista), joita kaikki sen jäsenvaltiot eivät ole allekirjoittaneet.

3.4.        Yhteistyön tiivistäminen EU:n sisällä

3.4.1.     Nykytilanne

Komission ja jäsenvaltioiden yhteistyö EU:n ulkopuolisissa maissa toimii useimmiten hyvin. On tärkeää, että jäsenvaltioiden diplomaattiedustustot ja unionin edustustot tietävät paremmin toistensa toiminnasta EU:n ulkopuolisissa maissa. Näin varmistetaan strateginen ja johdonmukainen toiminta ja vahvistetaan EU:n kykyä puuttua tehokkaasti teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin kysymyksiin näissä maissa.

3.4.2.     Toiminta jatkossa

Olisi tarkasteltava, miten komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä voitaisiin entisestään parantaa (esimerkiksi tietojen jakamisen osalta). Perustana voitaisiin käyttää yhteistyökumppanuutta, joka on luotu komission, jäsenvaltioiden ja yritysten välille esimerkiksi markkinoillepääsystrategian täytäntöönpanoa varten, ja näin toiminnasta saataisiin resurssitehokasta.

3.5.        Teollis- ja tekijänoikeussuojan parantaminen ja täytäntöönpano EU:n ulkopuolisissa maissa

3.5.1.     Monenkeskinen ja useammankeskinen taso

3.5.1.1.  Nykytilanne

Kansainvälinen yhdenmukaistaminen mahdollistaa sääntöjen laajamittaisen linjaamisen ja näin ollen paremmin ennakoitavissa olevan teollis- ja tekijänoikeusympäristön. Siihen sisältyvät neuvottelut uusista monenkeskisistä sopimuksista, niiden ratifiointi ja täytäntöönpano sekä useampien EU:n ulkopuolisten maiden sisällyttäminen niiden piiriin (esim. kasvilajikkeiden suojaamista koskeva UPOV-yleissopimus). TRIPS-sopimuksen jälkeisellä kaudella on kuitenkin tehty vain muutamia merkittäviä monenkeskisiä teollis- ja tekijänoikeussopimuksia (esim. WIPOn internetsopimukset[56] ja Marrakeshin[57] ja Pekingin[58] sopimukset).

Kuten vuoden 2010 arviointitutkimuksessa todettiin, komissio on edistänyt aktiivisesti teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa monenkeskisellä tasolla, etenkin WTO:n TRIPS-neuvostossa, mutta hyödyt ovat olleet vähäiset pääasiassa kolmansien maiden vastustuksen takia. Maantieteellisistä merkinnöistä[59] on käyty pitkällisiä neuvotteluja WTO:ssa, ja EU jatkaa näitä edelleen.

Useammankeskinen lähestymistapa voi olla tehokas pienemmille maaryhmille, joilla on samanlaiset tavoitteet.

3.5.1.2.  Toiminta jatkossa

Näitä mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä, kun ne ovat saatavilla, mutta tilaisuuksia tulee harvoin, minkä vuoksi on syytä kiinnittää huomiota muihin vaihtoehtoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että monenkeskistä toimintaa koskevat pyrkimykset olisi lakkautettava – EU pyrkii edelleen esimerkiksi edistämään maantieteellisten merkintöjen parempaa suojaa WTO:ssa ja edistää myös maantieteellisten merkintöjen suojaa internetissä. Samalla saattaa olla aiheellista pohtia uutta strategiaa WIPOlle, jotta se pystyisi paremmin täyttämään tehtävänsä.

3.5.2.     Kahdenvälinen taso

On tarpeen keskittää pyrkimykset ja resurssit kaikkien merkityksellisimpiin maihin. Kahdenväliset toimet – joihin kuuluu useita kategorioita (ks. jäljempänä) – tarjoavat hyödyllisen mahdollisuuden käsitellä räätälöidysti yksittäisten kumppaneiden tiettyjä ongelmia ja tarpeita (etenkin nk. prioriteettimaissa). Kahdenvälistä työtä voidaan jatkaa myös alueellisten henkistä omaisuutta käsittelevien organisaatioiden puitteissa (esim. OAPI, ARIPO[60]).

3.5.2.1.  Nykytilanne

– Kahdenväliset kauppasopimukset

Tällaisilla sopimuksilla voidaan puuttua maakohtaisiin teollis- ja tekijänoikeushaasteisiin ja helpottaa edistymistä teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanossa kolmansissa maissa, kuten vuoden 2010 arviointitutkimuksessa todettiin. Lähtökohdaksi otetaan voimassa oleva EU-lainsäädäntö, ja tavoitteet asetetaan kumppanuusmaan kehitystason mukaisiksi. Vähiten kehittyneiden ja köyhempien kehitysmaiden osalta voidaan harkita rajoitetumpia teollis- ja tekijänoikeussäännöksiä.

Hiljattain päätökseen saaduissa kauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa Euroopan unioni on menestyksekkäästi sisällyttänyt sopimuksiin teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja täytäntöönpanoa koskevia lukuja. Tuoreimmissa näistä (itäisten kumppanuusmaiden kuten Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehdyissä sopimuksissa) saavutettiin merkittävät sääntelynormit EU-säännöstön mukaisesti. Muihin sisältyy merkittäviä parannuksia TRIPS-sopimukseen nähden (esim. Kanada, Korean tasavalta ja Singapore) ja joissakin taas on ylitetty kansainväliset vähimmäisvaatimukset (esim. Väli-Amerikka, Kolumbia ja Peru).

Tällä hetkellä kauppasopimuksista neuvotellaan Mercosur-maiden, Marokon, Japanin, Thaimaan, Yhdysvaltojen ja Vietnamin kanssa. Kiinan kanssa käydään neuvotteluja kahdenvälisestä sopimuksesta, jossa käsitellään maantieteellisten merkintöjen suojaa.

– Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat vuoropuhelut

Maissa, joiden kanssa EU ei ole sitoutunut neuvotteluihin, käytännöllinen tapa puuttua teollis- ja tekijänoikeushaasteisiin on käynnistää teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia vuoropuheluja tai työryhmiä, joiden puitteissa EU ja EU:n ulkopuolisten maiden viranomaiset ovat säännöllisessä vuorovaikutuksessa. Vuoden 2010 arviointitutkimuksessa korostettiin näiden vuoropuhelujen positiivista panosta sikäli, että niillä on lisätty kansallisten viranomaisten tietoisuutta asiasta ja selkeytetty eri osapuolten tulkintoja ja kantoja.

Tällä hetkellä käynnissä on useita teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia vuoropuheluja. Niiden kautta komissio voi ottaa esiin yleisiä teollis- ja tekijänoikeusongelmia, jakaa hyviä toimintatapoja ja tarpeen mukaan tarjota kehittyville maille apua esimerkiksi kansallisen lainsäädännön ja täytäntöönpanomenettelyjen kehittämisessä. Esimerkiksi Kiinan kanssa käytävän teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevän vuoropuhelun ja työryhmän ansiosta EU sai sitoumukset tehokkaammista täytäntöönpanotoimista (esimerkiksi nk. erityiskampanja) ja voi esittää ehdotuksia Kiinan teollis- ja tekijänoikeuslain tarkistuksiksi. Vuoropuheluja käydään myös sellaisten kumppanien kanssa, joiden teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmät ovat samankaltaiset (esim. Yhdysvallat ja Japani), tietojen ja näkökantojen vaihtamiseksi ongelmista ja hyvistä toimintatavoista.

Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano on etusijalla myös EU:n kahdenvälisissä tulliyhteistyösopimuksissa. Tähän liittyen hiljattain allekirjoitettiin uusi EU:n ja Kiinan tullitoimintasuunnitelma teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta vuosiksi 2014–2017-

– Tekninen tuki

Kehittyviltä mailta, jotka haluavat parantaa teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmiään, puuttuvat usein taidot ja/tai resurssit tämän tekemiseksi. Teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvällä teknisellä tuella pyritään puuttumaan tähän[61] erilaisilla toimilla, kuten virkamiesten koulutuksella, tietoisuuden lisäämisellä ja lainsäädännöllisellä tuella (esim. kansainvälisten sitoumusten noudattaminen ja mahdollisten joustojen hyödyntäminen).

Teknisen tuen vaikutukset tulevat harvoin esiin lyhyellä aikavälillä, mutta vuoden 2010 arviointitutkimuksessa todettiin, että EU:n rahoittamilla hankkeilla ja teknisellä tuella on vahvistettu kansallisten instituutioiden ja lainvalvontaviranomaisten teknisiä valmiuksia käsitellä teollis- ja tekijänoikeustapauksia.

Esimerkiksi menestyksekkäässä EU:n ja Kiinan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevassa hankkeessa (IPR2, 2007–11), jonka yhteisrahoitus on 16 miljoonaa euroa, tulee esiin molemminpuolinen sitoutuminen teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaaseen täytäntöönpanoon Kiinassa. Euroopan patenttiviraston ja sisämarkkinoiden harmonisointiviraston kaltaisten organisaatioiden ja yhteisön kasvilajikeviraston osallistumisella (myös mahdollisilla lyhyillä työskentelyjaksoilla EU:n lähetystöissä) vahvistetaan EU:n valmiuksia suunnitella ja antaa tehokasta tukea.

– Riitojenratkaisu ja muut oikeussuojakeinot

EU seuraa edelleen teollis- ja tekijänoikeuksien tilannetta kolmansissa maissa ja pyrkii varmistamaan kansainvälisten sopimusten noudattamisen etenkin vuoropuhelun ja neuvottelujen kautta. TRIPS-sopimuksen rikkomistapauksissa voidaan turvautua myös WTO:n riitojenratkaisumenettelyihin. Jo pelkkä tällaisten menettelyjen olemassaolo voi estää mahdollisia oikeuksien loukkauksia. Samanlaisia menettelyjä sisältyy myös useimpiin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin.

Kaupan esteitä koskevalla asetuksella[62] annetaan EU:n yrityksille mahdollisuus tehdä valituksia kansainvälisten kauppasääntöjen rikkomuksista, ja sitä on jo hyödynnetty teollis- ja tekijänoikeussääntöjen rikkomustapauksissa ja se on edelleen käytettävissä asianmukaisissa tapauksissa.

3.5.2.2.  Toiminta jatkossa     

Vaikka kahdenväliset toimintatavat vaativat enemmän resursseja kuin monen- tai useammankeskiset tavat, niihin on turvauduttu aiemmin useasti – positiivisin tuloksin – ja niitä olisi jatkettava edelleen tarkistetun strategian puitteissa. On tärkeää pyrkiä suurempaan johdonmukaisuuteen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien toimien ja muiden toimintalinjojen välillä.

Yksi esimerkki liittyy unionin strategiaan, jolla pyritään kansainväliseen tutkimus- ja innovointiyhteistyöhön ja jossa teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu unionin kumppanuusmaissa on äärimmäisen tärkeää. Tutkimukseen ja innovointiin liittyviin unionin rahoitusohjelmiin (tällä hetkellä Horisontti 2020) voivat osallistua täysin avoimesti kansainväliset kumppanuusmaat, ja niillä tarjotaan pääsy Euroopan sisämarkkinoille teollis- ja tekijänoikeuksia koskevilla ennakoitavissa olevilla ja oikeudenmukaisilla säännöillä. Pitkällä aikavälillä pitäisi pyrkiä siihen, että myös kaikki unionin kumppanuusmaat soveltaisivat vastavuoroisesti tätä avoimuutta, myös varmistamalla vastaavan teollis- ja tekijänoikeuksien suojan.

Kaupan suojatoimien puitteissa markkinatalousmaan aseman myöntäminen riippuu muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta kyseisessä maassa.

Sellaisten maiden osalta, jotka jatkuvasti rikkovat teollis- ja tekijänoikeussääntöjä koskevia kansainvälisiä sitoumuksia niin, että sillä on merkittävää vaikutusta EU:hun, ja joissa viranomaiset ovat haluttomia tekemään yhteistyötä tai joissa yhteistyön tulokset ovat laihoja, komissio voi rajoittaa niiden osallistumista tai rahoitusta tietyissä EU-rahoitteisissa ohjelmissa riittävän vakavissa selvästi kohdennetuissa tapauksissa. Tämä ei koske Euroopan kehitysrahastosta tai kehitysyhteistyövälineestä rahoitettuja ohjelmia. Vakavissa teollis- ja tekijänoikeusloukkaustapauksissa voidaan käyttää myös komission poliittista vuoropuhelua kumppanuusmaiden kanssa. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi pyrittävä kannustamaan jäsenvaltioita soveltamaan samanaikaisesti tällaisia tai muita toimintatapoja.

Vapaakauppasopimusten osalta on kuitenkin todettava, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien lukujen neuvottelut ovat edelleen haastavia. Monilla mailla, joiden kanssa EU käy neuvotteluja (tai on käynnistämässä neuvottelut), on sellainen käsitys, että niille ei ole juurikaan hyötyä vahvasta teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmästä. Päästäkseen merkityksellisiin tuloksiin EU:n on sen vuoksi jatkuvasti pyrittävä lisäämään tietoisuutta asiasta ja tiedotettava kaikille sidosryhmille sekä teknisellä että toisinaan myös poliittisella tasolla.

3.6.        Avun tarjoaminen EU:n oikeuksienhaltijoille kolmansissa maissa

3.6.1.     Nykytilanne

Paikan päällä olevista asiantuntijoista on suurta etua sikäli, että voidaan avustaa EU:n oikeuksienhaltijoita[63] ja helpottaa EU:n vuorovaikutusta paikallisviranomaisten kanssa. Sen vuoksi useilla jäsenvaltioilla on teollis- ja tekijänoikeusasiantuntijoita edustustoissaan tärkeimmissä maissa. Myös komissio on perustanut kolme teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalvelua, jotka avustavat EU:n yrityksiä, etenkin pk-yrityksiä. Näiden tukipalvelujen toiminta kattaa Kiinan, Kaakkois-Aasian ja Etelä-Amerikan alueet. Niiden toiminnalla pyritään antamaan eurooppalaisille pk-yrityksille mahdollisuus tehdä liiketoimintansa kannalta parhaat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat päätökset ja varmistamaan, että ne tietävät, mikä on tehokkain tapa suojata henkistä omaisuutta.[64]

3.6.2.     Toiminta jatkossa

EU tarkastelee mahdollisuuksia lisätä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää asiantuntemusta EU:n edustustoissa keskeisillä alueilla joko lisähenkilöstön tai teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalvelujen kautta. Komissio suunnittelee monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020[65] puitteissa tukipalvelujen laajentamista pk-yrityksiin, jotta ne voivat mukautua uusiin tarpeisiin. Teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvän asiantuntemuksen lisääntyminen EU:n edustustoissa pohjautuisi ja integroituisi olemassa oleviin resursseihin (EU:n lähetystöjen ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjen asiantuntijoiden tietämys teollis- ja tekijänoikeuksista ja teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalvelut). Komissio ja jäsenvaltiot varmistaisivat, että teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää asiantuntemusta levitettäisiin laajalti EU:n aloitteilla, joilla tuetaan pk-yritysten kansainvälistä laajenemista.[66] Näin voitaisiin laajentaa käynnissä olevan verkostoitumisen hyötyjä, varmistaa teollis- ja tekijänoikeustilanteesta keskeisillä alueilla kerättävien tietojen laatu ja antaa yrityksille mahdollisuus tuntea paremmin teollis- ja tekijänoikeuskäytännöt, jotka niiden on otettava huomioon kansainvälistyessään.

3.7.        Maantieteellinen painopiste

3.7.1.     Nykytilanne

EU päivittää joka toinen vuosi eurooppalaisten ja kansainvälisten sidosryhmien parissa tehdyn kattavan kyselyn perusteella luettelon prioriteettimaista, joissa EU:n oikeudenhaltijat kärsivät puutteellisesta teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta ja/tai täytäntöönpanosta.[67]

3.7.2.     Tulevaisuudennäkymiä

Tällainen priorisointi on toiminut hyvin, ja sitä jatketaan, koska se mahdollistaa kohdennetun ja resurssitehokkaan lähestymistavan.

3.8.        Toimenpiteet

Tällä strategialla pyritään varmistamaan Euroopan unionin jo vuodesta 2004 lähtien harjoittaman politiikan jatkuvuus käyttämällä perustana hyvin toimineita käytäntöjä ja vahvistamalla niitä. Tässä on otettava huomioon merkittävät teknologiset muutokset sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät uudet haasteet ja yhteiskunnallinen kehitys viimeisten 10 vuoden aikana. Voidakseen puuttua edellä mainittuihin seikkoihin komissio toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

· varmistetaan säännöllinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa tietoisuuden lisäämiseksi ja politiikan ohjaamiseksi

· parannetaan tiedonkeruuta ja raportointia, jotta tietämys teollis- ja tekijänoikeuksien roolista ja loukkausten vaikutuksesta lisääntyy; tehdään säännöllisiä selvityksiä, joiden perusteella laaditaan luettelo prioriteettimaista kohdennettuja EU-toimia varten

· varmistetaan EU:n vahva ja yhtenäinen rooli kansainvälisillä teollis- ja tekijänoikeusfoorumeilla Lissabonin sopimuksen mukaisesti

· jatketaan monenkeskisiä pyrkimyksiä parantaa kansainvälisiä teollis- ja tekijänoikeuspuitteita, esimerkiksi kannustamalla nykyisten sopimusten laajempaa ratifiointia; edistetään asiaankuuluvien teollis- ja tekijänoikeussopimusten ratifiointia kaikissa EU:n jäsenvaltioissa

· varmistetaan, että kahdenvälisten kauppasopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevilla luvuilla tarjotaan riittävä ja tehokas suoja oikeudenhaltijoille ja puututaan keskeisiin heikkouksiin kumppanimaiden teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmissä mutta kalibroidaan samalla sitoumukset kolmansien maiden kehitystason mukaan

· varmistetaan, että komissio voi turvautua riitojenratkaisumenetelmiin tai muihin muutoksenhakukeinoihin, jos kansainvälisten sopimusten mukaisia EU:n oikeuksia rikotaan

· jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan vahvistetaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa vuoropuhelua keskeisten kolmansien maiden kanssa; hyödynnetään kauppaan ja politiikkaan liittyvää korkean tason vuoropuhelua sen varmistamiseksi, että edistytään yksilöidyissä teollis- ja tekijänoikeuskysymyksissä

· lisätään tietoisuutta asianmukaisista teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvistä teknisen avun ohjelmista kolmansille maille, myös joustojen käyttömahdollisuudesta; hyödynnetään asiaan liittyviä kansainvälisiä organisaatioita teknisen avun ohjelmien täytäntöönpanossa

· luodaan lujempi suhde komission, jäsenvaltioiden ja EU:n yritysten välille, jotta voidaan tukea suoraan talouden toimijoita pääsemään yli konkreettisista teollis- ja tekijänoikeusongelmista; vahvistetaan verkostoitumista ja toimien koordinointia EU:n ja jäsenvaltioiden edustustojen välillä kolmansissa maissa

· tähdätään suurempaan johdonmukaisuuteen teollis- ja tekijänoikeuspolitiikan ja muun politiikan välillä, esim. harkitsemalla osallistumisen tai rahoituksen rajoittamista EU-rahoitteisissa ohjelmissa riittävän vakavissa ja selkeästi kohdennetuissa tapauksissa, ja johdonmukaisuuden parantamiseen komission ja jäsenvaltioiden välillä kolmansissa maissa tämän tavoitteen saavuttamiseksi

· jatketaan oikeudenhaltijoiden auttamista (teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalvelujen kaltaisten hankkeiden kautta) ja pohditaan niiden mahdollista laajentamista; pohditaan useampien teollis- ja tekijänoikeuksien asiantuntijoiden sijoittamista keskeisiin EU:n edustustoihin.

[1]               Intellectual property rights intensive industries: contribution to economic performance and employment in the European Union, Industry-Level Analysis Report, Euroopan patenttiviraston ja sisämarkkinoiden harmonisointiviraston yhteinen hanke, München ja Alicante, 2013.

[2]               Ks. Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto, 4.10.2006, KOM(2006) 567 lopullinen.

[3]               http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm

[4]               Intellectual property and development. Lessons from recent economic research, Eds. C. Fink, K.E. Maskus, copublication of the World Bank and Oxford University Press, Washington DC, 2005.

[5]               CEBR, The impact of counterfeiting on four main sectors in the European Union, Centre for Economic and Business Research, Lontoo, 2000.

[6]               Global impacts study. A new study, conducted by Frontier Economics examines the global economic and social impacts of counterfeiting and piracy, ICC, helmikuu 2011; saatavilla osoitteessa http://www.iccwbo.org/Advocacy-Codes-and-Rules/BASCAP/BASCAP-Research/Economic-impact/Global-Impacts-Study/.

[7]               WIPO (Maailman henkisen omaisuuden järjestö ), WHO (Maailman terveysjärjestö), WTO (Maailman kauppajärjestö), WCO (Maailman tullijärjestö), OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö), G20 (G20-maat).

[8]               Neuvoston päätöslauselma (2008/C253/01) kattavasta eurooppalaisesta suunnitelmasta väärentämisen ja piratismin torjumiseksi, 25.9.2008 (EUVL C 253, 4.10.2008, s. 1).

[9]               Neuvoston päätöslauselma (2009/C71/01) EU:n tullitoimintaohjelmasta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien rikkomusten torjumiseksi vuosina 2009–2012, 16.3.2009 (EUVL C 71, 25.3.2009, s. 1).

[10]             Euroopan parlamentin päätöslauselma, 22. syyskuuta 2010, 2009/2178(INI).

[11]             Strategia teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöön panemiseksi yhteisön ulkopuolisissa maissa (EUVL C 129, 26.5.2005, s. 3).

[12]             Kauppapolitiikan pääosasto – sopimus nro SI2.545084. Evaluation of the Intellectual Property Rights enforcement strategy in third countries. Final report, volume I- main report, Analysis for Economic Decisions (ADE) and European Commission, Louvain-la-Neuve, 2010.

[13]             Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina.

[14]             WTO, Eurostat, IMF.

[15]             OECD, Economy: Developing countries set to account for nearly 60% of world GDP by 2030, according to new estimates, kesäkuu 2010.

[16]             OECD, Magnitude of counterfeiting and piracy of tangible products: an update, marraskuu 2009, http://www.oecd.org/dataoecd/57/27/44088872.pdf

[17]             http://www.unep.org/roap/Portals/96/Trade%20in%20Intellectual%20Property-21Nov2013.pdf

[18]             Ks. esim. IP crime: the new face of organised crime – from IP theft to IP crime, B. Godart, Journal of Intellectual Property Law and Practice, 2010, Vol. 5, No. 5, http://jiplp.oxfordjournals.org/cgi/reprint/5/5/378?etoc

[19]             Report on EU customs enforcement of IPRs: results at the EU border 2012, Euroopan komissio, 2013.

[20]             Internet matters: The Net’s sweeping impact on growth, jobs, and prosperity, M. Pélissié du Rausas et al., McKinsey Global Instituten raportti, toukokuu 2011.

[21]             Technical report: An estimate of infringing use of the internet-Summary, Envisional, tammikuu 2011; http://www.mpaa.org/Resources/8aaaecf5-961e-4eda-8c21-9f4f53e08f19.pdf.

[22]             Report of the Special Rapporteur on the promotion and protection of the right to freedom of opinion and expression, Frank La Rue, Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous – Ihmisoikeusneuvosto; 17. istunto, esityslistan kohta 3, A/HRC/17/27, toukokuu 2011.

[23]             Esimerkiksi Memorandum of Understanding on the Sale of Counterfeit Goods over the Internet, http://ec.europa.eu/internal_market/iprenforcement/docs/memorandum_04052011_en.pdf.

[24]             Intellectual Property Rights: Economic principles and trade rules, C. Fink, toukokuu 2007 – tarkistettu versio. Julkaisussa Handbook of Trade Policy for Development, A. Lukauskas et al., Oxford Scholarship Online, 2014.

[25]             Creative economy report 2010: A feasible development option, partnership between UNCTAD and the UNDP Special Unit for South-South Cooperation, 2010; http://unctad.org/en/Docs/ditctab20103_en.pdf.

[26]             Intellectual Property Rights, imitation, and foreign direct investment: theory and evidence, L. Branstetter et al., Working Paper 13033, National Bureau of Economic Research, Cambridge, 2007.

[27]             Record seizure of illicit medicines in Africa. The World Customs Organization (WCO) and the Institute of Research Against Counterfeit Medicines (IRACM) issue a new warning on the health and safety of African populations, Paris, 2013; http://www.wcoomd.org/en/media/newsroom/2013/june/wco-and-iracm.aspx.

[28]             Kauppa, kasvu ja kehitys – Kauppa- ja investointipolitiikan räätälöinti apua eniten tarvitsevien maiden tarpeiden mukaan, COM(2012) 22, Euroopan komissio, 2012; http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2012/january/tradoc_148992.EN.pdf.

[29]             http://content.undp.org/go/cms-service/stream/asset/?asset_id=1948200 – ks. luku 11.

[30]             Climate change and technology transfer. Can Intellectual Property Rights work for the poor?, K. Kretzschmar, Prague Global Policy Institute Glopolis, Praha, 2012.

[31]             Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden tiedonanto TRIPS-neuvostolle, 13. helmikuuta 2003, viite 032/03 – final.

[32]             Tällä tarkoitetaan nopeaa talouden kehitystä.

[33]             Policy recommendations to combat state sponsored IP theft (SSIPT), Trans Atlantic Business Dialogue; http://transatlanticbusiness.org/s/TABD-Trade-Secrets-Policy-Recommendations-December-2012.pdf.

[34]             Technology transfer to China: Guidance for businesses, China IPR SME Helpdesk, 2008; http://www.china-iprhelpdesk.eu/docs/publications/Tech_transfer_English.pdf.

[35]             Kauppapolitiikan pääosasto, Ninth Report on Potentially Trade Restrictive Measures, September 2011-May 2012; Report on G-20 Trade Measures, WTO;

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2012/june/tradoc_149526.pdf.

[36]             COM(2012) 497.

[37]             Esimerkiksi GAVI, WHO, UNICEF.

[38]             Promoting Access to Medical Technologies and Innovation. Intersections between public health, intellectual property and trade, WHO:n, WIPOn ja WTO:n yhteinen tutkimus, Geneve, 2012.

[39]             On syytä huomata, että tiettyihin käsitteisiin, kuten laatuvaatimukset alittavat, näennäiset tai väärennetyt lääkkeet, ei liity teollis- ja tekijänoikeusnäkökohtia (ks. tätä koskevaa WHO:n pohdintaa http://apps.who.int/gb/ssffc/pdf_files/A64_16-en.pdf).

[40]             Euroopan parlamentin päätöslauselma, 12. heinäkuuta 2007, B6-0288/2007.

[41]             Counterfeit drugs kill!, final brochure WHO and IMPACT, Updated May 2008; http://www.who.int/impact/FinalBrochureWHA2008a.pdf.

[42]             Neuvoston asetus (EY) N:o 953/2003, annettu 26. toukokuuta 2003, tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä (EUVL L 135, 3.6.2003, s. 5).

[43]             Tällä tarkoitetaan hintoja, joilla viejät voivat toimittaa tärkeitä lääkkeitä köyhiin maihin hinnoilla, jotka ylittävät vain hieman niiden tuotantokustannukset.

[44]             EU käynnistää asetuksen (EU) N:o 953/2003 arvioinnin vuonna 2014.

[45]             EU otti käyttöön Bolar-tyyppisen poikkeuksen direktiivillä 2004/27/EY.

[46]             Are IPR a barrier to the transfer of climate change technology?, Euroopan komission (kauppapolitiikan pääosaston) tilaama raportti, Copenhagen Economics A/S and The IPR Company ApS, 2009; http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2009/february/tradoc_142371.pdf

[47]             http://ec.europa.eu/trade/creating-opportunities/trade-topics/market-access/.

[48]             http://ec.europa.eu/internal_market/intellectual-property/docs/joint-report-epo-ohim-final-version_en.pdf

[49]          Näin ollen vaikka vuoden 2010 arviointitutkimuksessa todetaankin, että ”on lukuisia viitteitä siitä, että teollis- ja tekijänoikeusloukkaukset ovat lisääntymässä, väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden osuutta ei tiedetä, eikä vielä ole käytössä menetelmiä, joiden avulla voitaisiin laatia tarkka yleisarvio”, on rajat sille, mitä näissä olosuhteissa voidaan tehdä.

[50]             http://www.taylorwessing.com/ipindex

[51]             http://ec.europa.eu/taxation_customs/customs/customs_controls/counterfeit_piracy/statistics

[52]             http://ec.europa.eu/internal_market/iprenforcement/observatory/index_en.htm

[53]             http://ec.europa.eu/trade/creating-opportunities/trade-topics/intellectual-property/enforcement/

[54]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 608/2013, annettu 12. kesäkuuta 2013, teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 kumoamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 15).

[55]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45).

[56]             WIPOn tekijänoikeussopimus, WIPOn esitys- ja äänitesopimus.

[57]             Marrakeshin sopimus julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi.

[58]             Pekingin sopimus audiovisuaalisista esityksistä.

[59]          Eli neuvottelut viini- ja alkoholituotteiden maantieteellistä alkuperää koskevan monenvälisen ilmoitus- ja rekisteröintijärjestelmän perustamisesta ja TRIPS-sopimuksen 23 artiklan mukaisten maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamista muihin tuotteisiin kuin viini- ja alkoholituotteisiin koskevat kysymykset.

[60]             Organisation Africaine de la Propriété Intellectuelle (OAPI), African Regional Industrial Property Organisation (ARIPO).

[61]             http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=328

[62]             http://ec.europa.eu/trade/tackling-unfair-trade/trade-barriers

[63]             Esim. teollis- ja tekijänoikeuksia Kiinassa koskeva pk-yritysten tukipalvelu (China IPR SME Helpdesk) – http://www.china-iprhelpdesk.eu.

[64]          Tukipalvelut tekevät yhteistyötä paikallisten organisaatioiden kanssa ja tarjoavat seuraavia palveluja: räätälöity asiantuntijaneuvonta, yleinen ja räätälöity koulutusmateriaali, erikoistuneet koulutusseminaarit, yhteydet ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja kohdealueen valtionhallintoon, yritysverkostoituminen ja tiedotustapahtumat.

[65]             Ks. COSME-ohjelma (yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva EU:n ohjelma) – http://ec.europa.eu/enterprise/initiatives/cosme/index_en.htm.

[66]          http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/documents/internationalisation/

[67]             Ks. komission yksikköjen valmisteluasiakirja SWD(2013)30; http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2013/march/tradoc_150789.pdf.