52013PC0430

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA 

Tämä säädösehdotus on SEUT-sopimuksen 149 artiklaan perustuva edistämistoimenpide, jolla pyritään vahvistamaan jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen yhteistyötä. Julkiset työvoimapalvelut vastaavat aktiivisen työmarkkinapolitiikan täytäntöönpanosta ja tarjoavat työvoimapalveluja yleisen edun nimissä. Ne ovat osa ministeriöitä, julkisia elimiä tai (voittoa tavoittelemattomia) julkisoikeudellisia organisaatioita. Julkisten työvoimapalvelujen työntekijöille ja työnantajille tarjoamiin palveluihin kuuluvat muiden muassa työmarkkinatiedot, työnhaun tukeminen, neuvonta, ammatinvalinnanohjaus, työhönsijoitus ja ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden tukeminen. Julkiset työvoimapalvelut vastaavat usein myös työttömyysetuus- ja muista sosiaalietuusjärjestelmistä. Julkisten työvoimapalvelujen tehokkuus vaikuttaa olennaisesti työllisyyspolitiikan onnistumiseen.

Julkisten työvoimapalvelujen yhteistyön vahvistaminen EU:ssa on tunnustettu olennaiseksi tekijäksi pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyystavoitteet.[1] Komissio on säännöllisesti ajanut julkisten työvoimapalvelujen palveluntarjonnan nykyaikaistamista, julkisten ja muiden työvoimapalvelujen kumppanuuksia ja julkisten työvoimapalvelujen muuttamista ”siirtymien hallinnointivirastoiksi”, jotka tarjoavat uutta aktiivisten ja passiivisten toimintojen yhdistelmää.[2] Neuvosto peräänkuulutti hiljattain julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen, työnantajien, työmarkkinaosapuolten ja nuorison edustajien kumppanuutta nuorisotakuujärjestelmien toteuttamisessa.[3] Julkisia työvoimapalveluja käsitellään suoraan myös tuoreimmissa EU:n jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa.[4]

Julkisten budjettien kutistuminen ja tarve parantaa julkisten työvoimapalvelujen kustannustehokkuutta ovat saaneet useat jäsenvaltiot uudistamaan julkisia työvoimapalveluja: niitä on yhdistetty työttömyysetuuksien tarjoajien palveluihin, palveluja on ulkoistettu yksityisille tahoille, työvoimapalveluja on alueellistettu ja kunnallistettu, ja palvelujen tarjoamista on tehostettu tietotekniikan ja itsepalveluvälineiden avulla. Samaan aikaan julkisten työvoimapalvelujen menot (lukuun ottamatta työttömyysetuuksia) muuttuvat koko ajan: julkisten työvoimapalvelujen joukossa säännöllisesti tehtävä selvitys[5] osoitti, että menot lisääntyivät vuosien 2007 ja 2010 välillä ja etupäässä vähenivät vuonna 2011. Viimeisimmät budjettiennusteet osoittavat, että suurin osa julkisista työvoimapalveluista ennakoi menojen kasvavan vuonna 2013 suuremmiksi kuin edellisvuonna.  

Koska julkisten työvoimapalvelujen toimintamallit ja välineet sekä työmarkkinatilanne ja oikeudelliset puitteet vaihtelevat maasta toiseen, myös se vaihtelee, miten tehokkaasti julkiset työvoimapalvelut onnistuvat toteuttamaan työmarkkinaohjelmia. Jäsenvaltiot vastaavat jatkossakin julkisten työvoimapalvelujensa järjestämisestä, henkilöstöstä ja toiminnasta. Tämän säädösehdotuksen mukaan kuitenkin perustettaisiin julkisten työvoimapalvelujen eurooppalainen verkosto, joka tarjoaisi foorumin, jolla voidaan vertailla työvoimapalvelujen toimivuutta Euroopan tasolla, kartoittaa hyviä toimintamalleja ja edistää keskinäistä oppimista palvelukapasiteetin ja tehokkuuden vahvistamiseksi. Kokemus on osoittanut, että jäsenvaltiot eivät itse harjoita riittävästi keskinäistä oppimista ja vertailuanalyysejä.     

Julkisten työvoimapalvelujen yhteistyötä on EU:n tasolla tehty vuodesta 1997, jolloin komissio perusti epävirallisen neuvoa-antavan ryhmän tarkoituksena edistää yhteistyötä, vaihtoja ja keskinäistä oppimista sen jäsenorganisaatioiden keskuudessa[6] ja saada asiantuntijapalautetta työllisyyteen liittyvistä poliittisista aloitteista. Vaikka vuosien mittaan onkin edistytty, nykyiseen yhteistyömalliin liittyy huomattavia rajoituksia.   

Kansallisten julkisten työvoimapalvelujen osallistuminen toimintaan on edelleen vapaaehtoista, mikä haittaa mahdollisuuksia julkisten työvoimapalvelujen heikon toimivuuden ja siitä johtuvien mahdolliset rakenteellisten työmarkkinaongelmien varhaiseen havaitsemiseen. Käytössä ei myöskään ole raportointijärjestelyä, minkä vuoksi kansallisen ja EU:n tason poliittiset päättäjät eivät saa järjestelmällisesti tietoa käytössä olevien vertailuanalyysien ja keskinäisen oppimisen tuloksista.          

Pyrkimyksissä parantaa julkisten työvoimapalvelujen vertailtavuutta ryhmittelemällä ne toimintamallien perusteella ei tähän mennessä ole onnistuttu. Vertailuanalyysien ja keskinäisten oppimistoimien yhteydet ovat heikkoja ja epäjohdonmukaisia, eikä käynnissä olevan keskinäisen oppimisen ohjelman toimia palveleva näyttöpohja ole tieteellisesti vankka. Keskinäiseen oppimiseen osallistuu vain pieni joukko julkisia työvoimapalveluja, minkä vuoksi tulokset eivät leviä riittävän laajalle.

Julkisten työvoimapalvelujen on muokattava organisaatiomallejaan, toimintastrategioitaan ja prosessejaan nopeasti muuttuvan ympäristön mukaisiksi, jotta niistä voi tulla oppimisorganisaatioita ja jotta ne voivat antaa panoksensa työllisyyskomitean työhön. Tuoreessa asiakirjassaan PES Strategy EU 2020 [7]julkisten työvoimapalvelujen verkosto esitti viisi keskeistä osa-aluetta, joilla tarvitaan muutoksia Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseksi: i) luodaan yhteydet kysyntäpuoleen, ii) omaksutaan välittäjän rooli yhteistyön tai kumppanuuksien avulla, iii) kehitetään taitoihin suuntautuneita toimia, iv) pyritään kestäviin aktivointituloksiin ja v) parannetaan uria.

Tällä säädösehdotuksella on tarkoitus laajentaa, tehostaa ja konsolidoida meneillään olevia toimia kaikkien julkisten työvoimapalvelujen eduksi. Tämä julkisten työvoimapalvelujen yhteistyötä edistävä ehdotus merkitsee yhteistoimia, joilla niitä nykyaikaistetaan ja joiden myötä ne voivat toimia onnistuneesti yhdessä nykyisessä talouskriisissä.

Vankalle oikeusperustalle rakentuva julkisten työvoimapalvelujen eurooppalainen verkosto pystyisi lisäämään kattavasti koordinoituja toimia julkisten työvoimapalvelujen keskuudessa ja antaisi verkostolle oikeutuksen toimia. Muodollinen rakenne on ennakkoedellytys sille, että voidaan lisätä verkoston mahdollisuuksia osallistua innovatiivisten, näyttöön perustuvien politiikan täytäntöönpanotoimien kehittämiseen Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden mukaisesti. Se myös helpottaa Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoittamien työmarkkinahankkeiden toteuttamista. Ehdotettu toimenpide myös parantaisi osaltaan kustannustehokkuutta.         

Tämän päätösehdotuksen mukaisesti perustettava julkisten työvoimapalvelujen verkosto toteuttaa kannustavia toimia, jotka on suunniteltu parantamaan jäsenvaltioiden yhteistyötä työllisyyden alalla. Ne täydentävät julkisten työvoimapalvelujen EURESin puitteissa tekemää yhteistyötä, joka perustuu perussopimuksen 45 ja 46 artiklaan.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET    

Näyttöön perustuvalle politiikan kehittämiselle on annettu lisäpainoa, ja tämä ehdotus perustuukin erinäisiin arviointitutkimuksiin ja sidosryhmien kuulemisiin.

Seuraavat olivat erityisen merkityksellisiä: tutkimukset, joiden aiheina olivat julkisten työvoimapalvelujen toimintamallit,[8] niiden toimivuuden mittausjärjestelmät ja työntekijöiden maantieteellinen liikkuvuus,[9] niiden joustoturvaan liittyvä rooli [10] ja niiden rooli työvoiman taitotarpeiden ennakoinnissa ja ihmisten varustamisessa uusiin työpaikkoihin.[11] Huomioon on otettu julkisten työvoimapalvelujen keskinäisen oppimisen ohjelma[12] ja tulokset julkisten työvoimapalveluiden kriisikyselystä 2009–2013[13] samoin kuin komission yhteisrahoittaman käynnissä olevan julkisten työvoimapalveluiden vertailuanalyysihankkeen[14] tulokset.

Julkisten työvoimapalvelujen vertailuanalyysihankkeen tulevaisuudesta keskusteltiin vuosina 2012 ja 2013 useita kertoja nykyisen julkisten työvoimapalvelujen neuvoa-antavan ryhmän kanssa. Ryhmää kuultiin tämän ehdotuksen keskeisistä osatekijöistä maalis- ja toukokuussa 2013. Tuolloin ryhmän jäseniä pyydettiin esittämään kommentteja ehdotuksen mahdollisista tavoitteista, aloitteista ja toimintavaihtoehdoista.

Tammikuussa 2013 ryhmä esitti keskusteluasiakirjan Towards an integrated European Public Employment Services bench-learning initiative (Tavoitteena integroitu eurooppalaisten julkisten työvoimapalvelujen vertaisoppimisaloite). Keskusteluasiakirjaa käsiteltiin työllisyys- ja sosiaaliasioiden ministerien (EPSCO) epävirallisessa kokouksessa ja työllisyyskomiteassa. Epävirallisessa kokouksessaan EPSCO oli samaa mieltä siitä, että jos julkisten työvoimapalvelujen yhteistyötä lisätään ja kohdennetaan tarkemmin, parhaiden toimintamallien jakaminen paranisi. EPSCO pyysi lisäksi yksityiskohtaista ehdotusta vertaisoppimisaloitteeksi.[15]

Edellä mainitut kuulemiset ja tutkimukset vahvistavat sen, että sidosryhmät ovat yleisesti ottaen samaa mieltä tarpeesta tehostaa julkisten työvoimapalvelujen yhteistyötä. Kaikista julkisista työvoimapalveluista pitäisi tulla aktiivisia verkoston jäseniä. Laajaa tukea saivat myös vertailuanalyysimenetelmän alan laajentaminen ja vertailuanalyysin ja keskinäisen oppimisen yhteyksien parantaminen.

Julkiset työvoimapalvelut ovat myös osallistuneet ripeällä ja avoimella tavalla toimiin, jotka johtivat tämän päätöksen ilmoittamiseen komission työohjelmassa 2013–2014 ja tässä esitettävän tekstin syvällisempään valmisteluun. Työvoimapalvelujen näkemyksiä on saatu sekä kirjallisesti että avoimissa kuulemistapaamisissa, ja ne on otettu huomioon käsiteltäessä niihin suoraan vaikuttavia keskeisiä osatekijöitä eli verkoston aloitteita ja toimia, verkoston hallintorakennetta, komission roolia ja yhteistyötä muiden työvoimapalvelujen tarjoajien sekä neuvoston kanssa, erityisesti työllisyyskomitean kautta.

Tällä säädösehdotuksella on pääasiassa välillisiä vaikutuksia, ja keskeiset vertailuanalyysiin ja keskinäisen oppimisen aloitteeseen liittyvät tekniset osatekijät määritellään delegoidussa säädöksessä, minkä vuoksi vaikutustenarvioinnin tekemistä ei katsottu oikeasuhteiseksi. Ehdotuksella ei myöskään otaksuta olevan talousarviovaikutuksia.  

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ  

Oikeus toteuttaa toimia perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 149 artiklaan, jossa määrätään, että ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat [– –] toteuttaa edistämistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukea niiden toimintaa työllisyyden alalla aloittein, joilla pyritään kehittämään tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, tarjoamaan vertailevaa analyysia ja neuvontaa sekä edistämään innovatiivisia lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia etenkin kokeiluhankkeita hyväksi käyttämällä [– –]”.

Unionin toimenpiteet ovat perusteltuja myös siksi, että julkisten työvoimapalvelujen yhteistyön tehostamista koskeva säädösehdotus tukee perussopimuksen tavoitteita, etenkin täystyöllisyyden tavoittelemista (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla).

Julkisten työvoimapalvelujen yhteistyön tehostamista koskeva ehdotus muodostaa kokonaisuudessaan SEUT-sopimuksen 149 artiklassa tarkoitetun edistämistoimenpiteen. Kun otetaan huomioon ehdotetun edistämistoimenpiteen luonne, sopivin säädösmuoto on Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös.

Julkisten työvoimapalvelujen kannustaminen lisäämään yhteistyötään on toissijaisuusperiaatteen mukaista, koska toimenpiteellä pyritään tukemaan jäsenvaltioita siinä, että ne nykyaikaistavat julkisia työvoimapalveluitaan meneillään olevassa talouskriisissä, ja pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyystavoite.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että julkisten työvoimapalvelujen toiminnan koordinointiin liittyvät unionin toimet tuovat lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Julkisten työvoimapalvelujen tehtävänä on edistää kansallisia etuja ja prioriteetteja, eivätkä ne tavallisesti harjoita EU:n laajuista yhteistoimintaa. EU:n tasolla toteutettavat vertailuanalyysiin ja keskinäiseen oppimiseen liittyvät toimet tuovat lisäarvoa vastaaville pienimuotoisemmille toimille, joilla mahdollisesti vain muutamien maiden julkiset työvoimapalvelut haluavat muokata EU:n laajuista yhteistyötä.

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska se esitetään julkisiin työvoimapalveluihin kohdistettavina edistämistoimenpiteinä ja sen kesto rajoittuu neuvoston sopimaan Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamisaikaan.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa ehdotetaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevalle Euroopan unionin ohjelmalle 958,19 miljoonan euron määrärahoja vuosiksi 2014–2020. Rahoitus julkisten työvoimapalvelujen tehostettuun yhteistyöhön osoitetaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman Progress- ja työllisyyslohkosta. Edellä kuvattuun edistämistoimenpiteeseen on tarkoitus osoittaa 4 miljoonan euron suuruinen vuotuinen suuntaa-antava määrä. Vertailuanalyysiin ja keskinäiseen oppimiseen liittyviin toimiin on tarkoitus osoittaa noin 3 miljoonaa euroa. Niihin liittyviä tarjouspyyntöjä julkaistaneen useita. Verkoston kokouksiin ja julkisia työvoimapalveluja koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin käytettäneen enintään noin miljoona euroa.

Säädösehdotus ei vaikuta talousarvioon eikä edellytä lisähenkilöstöä. Työllisyyspääosastossa julkisten työvoimapalvelujen parissa nykyisin työskentelevä henkilöstö – 2,5 kokoaikavastaavaa – muodostaa julkisten työvoimapalvelujen verkoston sihteeristön.     

5.           DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET      

Tämän säädösehdotuksen mukaan komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä. Kyse on lähinnä delegoidusta säädöksestä, jolla vahvistetaan yleiset puitteet vertailuanalyysejä ja keskinäistä oppimista koskevien toimien toteuttamiselle.           

Delegoidun säädöksen käyttö on perusteltua, koska sillä täydennetään perussäädöksen muita kuin keskeisiä osia, eli tässä tapauksessa vahvistetaan yleiset puitteet vertailuanalyysejä ja keskinäistä oppimista koskevien toimien toteuttamiselle.    

Yleisiin puitteisiin kuuluvat vertailuanalyysijärjestelmien tekniset osatekijät, kuten menetelmät, keskeiset määrälliset ja laadulliset indikaattorit, joilla arvioidaan julkisten työvoimapalvelujen eri toimintamalleja, menettelyjä, panoksia, tuloksia, vaikutuksia, kustannuksia ja välineitä, ja muut perusteet, joilla kartoitetaan parhaita toimintamalleja. Puitteissa määritellään julkisten työvoimapalvelujen kuukausittaiset ja/tai vuotuiset tietojen toimittamiseen liittyvät vaatimukset, integroituun keskinäisen oppimisen ohjelmaan liittyvät oppimisvälineet, kuten seminaarit, vertaisarvioinnit, tekninen apu, opintovierailut, sekä edellytykset, jotka koskevat osallistumista vertailuanalyyseihin ja keskinäiseen oppimiseen liittyviin toimiin. 

Tarkoitus on ulkoistaa vertailuanalyyseja koskevien tietojen hankinta ja analysointi. Julkiset työvoimapalvelut osallistuvat tähän prosessiin, jotta nekin ovat vertailuanalyysin tulosten takana.        

Jos julkiset työvoimapalvelut siihen myöntyvät, odotuksena on, että suuria osia niiden nykyisistä vapaaehtoisista vertailuanalyysihankkeista voidaan hyödyntää. Käytettävissä on aikasarjoja useista indikaattoreista, joilla mitataan työnhakijoiden siirtymistä työhön – esimerkiksi työttömänä olosta, ennen työttömyyden muuttumista pitkäaikaiseksi tai koulutustoimenpiteiden parista. Myös avoimien työpaikkojen ja sopivien hakijoiden löytämistä samoin kuin työnhakijoiden ja työnantajien tyytyväisyyttä tarjottuihin palveluihin mitataan useilla indikaattoreilla.           

Jotta voidaan arvioida toimintamallien ja prosessien keskinäistä riippuvuutta tulosten perusteella, on määriteltävä lisää indikaattoreita ja kontekstimuuttujia.     

Yleisissä puitteissa määritellään useimmat vertailuanalyysiin ja keskinäiseen oppimiseen liittyvät osatekijät. Tekniset seikat, jotka voivat muuttua ajan mittaan, sisällytetään julkisten työvoimapalvelujen verkoston vuotuiseen työohjelmaan.

2013/0202 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

julkisten työvoimapalvelujen tehostetusta yhteistyöstä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[16]

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,[17]

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Eurooppa-neuvosto antoi 17 päivänä kesäkuuta 2010 hyväksyntänsä[18] komission ehdotukselle työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaksi Eurooppa 2020 ‑strategiaksi.[19] Eurooppa-neuvosto tähdensi asianmukaisten EU:n välineiden ja toimintalinjojen täysimittaista käyttöönottoa yhteisten tavoitteiden tueksi ja kehotti jäsenvaltioita tehostamaan koordinoituja toimia. Julkiset työvoimapalvelut ovat keskeisessä asemassa siinä, että Eurooppa 2020 ‑strategian tavoite eli 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin saavutetaan vuoteen 2020 mennessä.

(2) Perussopimuksen 45 artiklassa turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa, ja 46 artiklassa vahvistetaan toimenpiteet tämän vapauden toteuttamiseksi etenkin varmistamalla kansallisten työvoimaviranomaisten kiinteä yhteistoiminta. Tällä päätöksellä perustettava julkisten työvoimapalvelujen verkosto kattaa maantieteelliseen liikkuvuuden yleisten näkökohtien lisäksi myös monenlaisia tavoitteita ja aloitteita; verkosto toteuttaa kannustavia toimia, jotka on suunniteltu parantamaan jäsenvaltioiden yhteistyötä työllisyyden alalla. Perussopimuksen 149 artikla sen vuoksi asianmukainen oikeusperusta tälle päätökselle.

(3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvosto vahvisti 21 päivänä lokakuuta 2010 työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Näissä yhdennetyissä suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille linjauksia, jotka koskevat niiden kansallisten uudistusohjelmien määrittelyä ja uudistusten toteuttamista. Työllisyyden suuntaviivat muodostavat perustan niille maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto antaa jäsenvaltioille SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan nojalla. Viime vuosina on annettu erityisiä suosituksia julkisten työvoimapalvelujen toiminnasta ja valmiuksista samoin kuin jäsenvaltioiden aktiivisen työmarkkinapolitiikan tehokkuudesta.

(4) Olisi hyvä, jos suositukset saisivat enemmän tukea vankemmasta näyttöpohjasta, politiikan täytäntöönpanon onnistumista koskevasta palautteesta ja jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen yhteistyöstä. Tällä päätöksellä perustettavan julkisten työvoimapalvelujen verkoston olisi tätä varten toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, kuten yhteisiä näyttöön perustuvia vertailuanalyysijärjestelmiä, vastaavia keskinäisen oppimisen toimia, verkoston jäsenten keskinäistä avunantoa ja strategisia toimia julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseksi. Verkoston ja sen yksittäisten jäsenten erityisosaamista olisi hyödynnettävä siten, että työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostolle, jäljempänä ’EPSCO’, ja työllisyyskomitealle annetaan pyynnöstä näyttöä työllisyyspolitiikan kehityksestä.

(5) EPSCO-ministerit olivat epävirallisessa kokouksessaan samaa mieltä siitä, että jos julkisten työvoimapalvelujen yhteistyötä lisätään ja kohdennetaan tarkemmin, parhaiden toimintamallien jakaminen paranisi, ja lisäksi ministerit pyysivät yksityiskohtaista ehdotusta vertaisoppimisaloitteeksi.[20]

(6) Tällä päätöksellä perustettavan julkisten työvoimapalvelujen verkoston pitäisi tehdä tiivistä yhteistyötä SEUT-sopimuksen 150 artiklan nojalla perustetun työllisyyskomitean kanssa ja osallistua sen työhön toimittamalla sille tosiasioihin perustuvaa näyttöä ja raportteja politiikan täytäntöönpanosta. Julkisten työvoimapalvelujen verkoston neuvostolle osoittamat tiedot toimitetaan työllisyyskomitean kautta. Julkisten työvoimapalvelujen verkoston tiedot työllisyyspolitiikan toteuttamiseen liittyvistä näkökohdista ja julkisia työvoimapalveluja vertaileva analyysi voivat erityisesti tukea kansallisia ja unionin tason päättäjiä työllisyyspolitiikan arvioinnissa ja muotoilussa.

(7) Julkisten työvoimapalvelujen verkoston olisi osallistuttava työllisyyteen liittyvien poliittisten aloitteiden toteuttamiseen; tällainen on esimerkiksi neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta.[21] Verkosto voi lisäksi tukea aloitteita, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulutuksesta työelämään muiden muassa parantamalla taitojen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä.

(8) Julkisten työvoimapalvelujen verkoston olisi tehostettava jäsentensä keskinäistä yhteistyötä ja kehitettävä yhteisiä aloitteita, jotka koskevat tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista kaikilla julkisten työvoimapalvelujen kattamilla aloilla, vertailuanalyyseja ja neuvontaa samoin kuin innovatiivisten käytäntöjen edistämistä työvoimapalvelujen tarjoamisessa. Tämän verkoston perustamisen ansiosta pystytään tekemään kattava, näyttöön perustuva ja tulossuuntautunut vertailu kaikista julkisista työvoimapalveluista ja kartoittamaan näin parhaat käytännöt. Näiden tulosten avulla verkoston jäsenten pitäisi pystyä muokkaamaan työvoimapalvelujen rakennetta ja tarjoamista omilla vastuualueillaan. Verkoston toteuttamien toimien pitäisi parantaa julkisten työvoimapalvelujen vaikuttavuutta ja tehostaa julkista varainkäyttöä.

(9) Jotta voitaisiin vahvistaa yleiset puitteet vertaisarviointia ja keskinäistä oppimista koskeville aloitteille, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat vertaisarviointia ja keskinäistä oppimista koskevien toimien teknisten elementtien määrittelemistä. Näihin pitäisi sisältyä menettelyt, julkisten työvoimapalvelujen toiminnan arviointiin käytettävät määrälliset ja laadulliset perusindikaattorit, integroituun keskinäisen oppimisen ohjelmaan liittyvät oppimisvälineet ja edellytykset, jotka koskevat osallistumista näihin toimiin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, mikä koskee erityisesti julkisten työvoimapalvelujen asiantuntijoita. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(10) Koska julkisten työvoimapalvelujen toimintamallit, tehtävät ja palvelujen tarjoamisen muodot vaihtelevat, on kunkin jäsenvaltion tehtävänä nimetä julkisten työvoimapalvelujen ylemmän johdon keskuudesta yksi jäsen julkisten työvoimapalvelujen verkoston johtokuntaan. Jäsenen olisi tapauksen mukaan edustettava johtokunnassa myös kyseisen jäsenvaltion muita julkisia työvoimapalveluja. Nimitetyillä jäsenillä pitäisi olla valta tehdä päätöksiä lähettäjäorganisaationsa puolesta. Jotta voidaan varmistaa, että kaikki julkiset työvoimapalvelut osallistuvat verkoston toimintaan, toimien pitäisi olla avoimia osallistumiseen kaikilla tasoilla.

(11) Julkisten työvoimapalvelujen verkoston olisi hyödynnettävä komission vuodesta 1997 tukeman EU:n ja ETA:n nykyisen epävirallisen neuvoa-antavan ryhmän kokemuksia ja korvattava kyseinen ryhmä. Kyseisen ryhmän näkemykset on otettu huomioon tätä päätöstä valmisteltaessa.

(12) Tämän epävirallisen asiantuntijaryhmän asiakirjassa PES Strategy 2020[22] yksilöimien keskeisten toiminta-alojen olisi ohjattava julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamista ja vahvistamista koskevan kaavaillun ratkaisun toteuttamista.

(13) Julkisten työvoimapalvelujen verkoston olisi tarjottava keskinäistä apua jäsenilleen ja autettava niitä tukemaan toisiaan organisaatiorakenteiden ja palvelujen tarjoamisen nykyaikaistamisessa tehostamalla yhteistyötä ja etenkin osaamisen siirtoa, opintovierailuja ja henkilöstövaihtoa.

(14) Julkisten työvoimapalvelujen verkostoa ja sen toimia olisi tuettava sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman Progress- ja työllisyyslohkosta budjettivallan käyttäjän vahvistamien määrärahojen puitteissa.

(15) Kun kyse on hankkeista, jotka verkosto kehittää tai jotka yksilöidään keskinäiseen oppimiseen liittyvissä toimissa ja toteutetaan yksittäisissä julkisissa työvoimapalveluissa, jäsenvaltioilla on käytettävissä rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Horisontti 2020 ‑ohjelmasta.

(16) Komissio toteuttaa verkoston perustamisen edellyttämät hallinnolliset toimenpiteet,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla Perustaminen

Perustetaan EU:n laajuinen julkisten työvoimapalvelujen verkosto, jäljempänä ’verkosto’, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi kaudeksi. Verkosto toteuttaa 3 artiklassa määritellyt toimenpiteet.

Verkostoon kuuluvat

(a) jäsenvaltioiden nimeämät julkiset työvoimapalvelut ja

(b) komissio.

Jäsenvaltioiden, joilla on alueellisia itsenäisiä julkisia työvoimapalveluja, on varmistettava niiden riittävä edustus verkoston eri toimenpiteissä.

2 artikla Tavoitteet

Tässä päätöksessä säädetyllä edistämistoimenpiteellä on verkoston kautta edistettävä

(a) työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian ja sen etenkin työllisyyttä koskevien päätavoitteiden toteuttamista

(b) EU:n työmarkkinoiden toiminnan parantamista

(c) työmarkkinoiden yhdentymisen parantamista

(d) maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämistä

(e) sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden integroitumista työelämään.

3 artikla Verkoston toimenpiteet

1.           Verkosto toteuttaa erityisesti seuraavia toimenpiteitä:

(a) kehittää ja panee täytäntöön julkisten työvoimapalvelujen keskuudessa Euroopan laajuisen näyttöön perustuvan vertailuanalyysijärjestelmän, joka perustuu määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin, joilla arvioidaan julkisten työvoimapalvelujen toimintaa ja kerätään näyttöä, jonka perusteella pyritään kehittämään asianmukainen keskinäisen oppimisen väline. Lisäksi se osallistuu aktiivisesti näiden toimien toteuttamiseen jakamalla tietoja, osaamista ja hyviä toimintatapoja;

(b) tarjoaa keskinäistä apua joko vertais- tai ryhmätoimien muodossa ja sen jäsenten välisellä yhteistyöllä, tietojen, kokemusten ja henkilöstön vaihdoilla, mukaan luettuna tuki neuvoston antamien julkisiin työvoimapalveluihin liittyvien maakohtaisten suositusten toteuttamiseen;

(c) laatii ja toteuttaa järjestelyn, jolla julkisia työvoimapalveluja nykyaikaistetaan ja vahvistetaan keskeisillä aloilla;

(d) laatii työllisyyteen liittyviä raportteja joko neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan;

(e) osallistuu työllisyyteen liittyvien poliittisten aloitteiden toteuttamiseen.

(f) laatii ja toteuttaa vuotuisen ohjelman, jossa esitetään sen työskentelymenetelmät, tulostavoitteet ja lisätietoja vertaisarviointijärjestelmien toteuttamisesta.

2.           Verkosto laatii 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettuihin toimenpiteisiin liittyvän raportointijärjestelmän. Verkoston jäsenet esittävät tämän säännöksen mukaisesti vuosittain raportin verkostolle.

4 artikla Yhteistyö

Verkosto tekee yhteistyötä työmarkkinoiden sidosryhmien kanssa, mukaan luettuina muut työvoimapalvelujen tarjoajat, ottamalla ne mukaan asiaan liittyviin verkoston toimiin ja kokouksiin ja vaihtamalla tietoja.

5 artikla Verkoston toiminta

1.           Verkostoa hallinnoi johtokunta, johon kukin jäsenvaltio nimeää julkisten työvoimapalvelujensa ylemmän johdon keskuudesta yhden jäsenen ja yhden varajäsenen. Komissio nimittää johtokuntaan yhden jäsenen ja yhden varajäsenen. Varajäsenet korvaavat varsinaiset jäsenet tarvittaessa.

2.           Johtokunnan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa nimitetään julkisia työvoimapalveluja edustavien johtokunnan jäsenten keskuudesta; puheenjohtaja edustaa verkostoa. Varapuheenjohtajat korvaavat puheenjohtajan tarvittaessa.

3.           Johtokunta vahvistaa yksimielisellä päätöksellä työjärjestyksensä, joka sisältää muiden muassa johtokunnan päätöksentekomenettelyt sekä verkoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien nimittämistä ja toimikautta koskevat määräykset. Johtokunta vahvistaa enemmistöpäätöksellä vuotuisen työohjelman, joka sisältää työryhmien perustamisen ja verkoston kokousten kielijärjestelyt sekä verkoston vuosikertomuksen, joka olisi julkaistava.

4.           Johtokuntaa avustaa komission järjestämä ja komissiossa toimiva sihteeristö. Sihteeristö valmistelee yhteistyössä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa johtokunnan kokoukset, vuotuisen työohjelman ja vuosikertomuksen.

6 artikla Edistämistoimenpiteen rahoitustuki

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat kokonaismäärärahat vahvistetaan sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman puitteissa, jonka vuotuiset määrärahat vahvistaa budjettivallan käyttäjä rahoituskehyksen rajoissa.

7 artikla Yleisten puitteiden vahvistaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 8 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen vertaisanalyyseihin ja keskinäiseen oppimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen yleisiä puitteita, mukaan luettuina menettelyt, määrälliset ja laadulliset perusindikaattorit, joilla arvioidaan julkisten työvoimapalvelujen toimintaa, integroituun keskinäisen oppimisen ohjelmaan liittyvät oppimisvälineet ja edellytykset, jotka koskevat osallistumista näihin toimiin.

8 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.           Siirretään komissiolle seitsemän vuoden ajaksi tämän päätöksen voimaantulopäivästä 7 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Edellä olevan 7 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

9 artikla Uudelleentarkastelu

Komissio toimittaa neljän vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta. Kertomuksessa on erityisesti arvioitava, missä määrin verkosto on edistänyt 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista ja onko se täyttänyt tehtävänsä.         

10 artikla Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               Komission tiedonanto – Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen.

[2]               Komission tiedonanto Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen, KOM(2010) 682 lopullinen, komission tiedonanto Tavoitteena työllistävä elpyminen, COM(2012) 173 final.

[3]               EPSCO-neuvoston päätelmät 28. helmikuuta 2013.

[4]               Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, 2010/707/EU, 21. lokakuuta 2010.

[5]               PES Crisis response questionnaire 2010–2013, European Job Mobility Laboratory.

[6]               Ryhmään kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden sekä Norjan, Islannin ja Liechtensteinin (ETA) julkiset työvoimapalvelut.

[7]               Public Employment Services’ Contribution to EU 2020, PES 2020 Strategy Output Paper, 2012.

[8]               Study on PES business models, European Job Mobility Laboratory 2012.

[9]               PES performance measurement systems and geographical labour mobility, Ecorys 2012.

[10]             The role of the Public Employment Services related to ‘Flexicurity’ in the European Labour Markets, Teknologisk Institut, Tanska, 2009.

[11]             Anticipating skill needs of the labour force and equipping people for new jobs – Which role for Public Employment Services in early identification of skill needs and labour up-skilling? Teknologisk Institut, Tanska, 2010.

[12]             Julkisten työvoimapalveluiden vuoropuhelu on julkisille työvoimapalveluille suunnattu Euroopan komission keskinäisen oppimisen tukiohjelma. Lisätietoja osoitteessa  http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=964&langId=fi

[13]             PES Crisis response questionnaire 2010–2013, European Job Mobility Laboratory.

[14]             Julkisten työvoimapalvelujen vertailuanalyysihanke on vapaaehtoinen hanke, jota yhteisrahoitetaan Progress-ohjelmasta. Lisätietoja osoitteessa http://www.pes-benchmarking.eu/english/about.asp?IdPageLv=1

[15]             EPSCO-neuvoston epävirallinen kokous Dublinissa 7.–8. helmikuuta 2013.

[16]             EUVL C… , …, s…

[17]             EUVL C… , …, s…

[18]             EUCO 13/10, 17.6.2010.

[19]             Komission tiedonanto Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020, 3. maaliskuuta 2010.

[20]             EPSCO-neuvoston epävirallinen kokous Dublinissa 7.–8. helmikuuta 2013.

[21]             Neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta (7123/13).

[22]             Public Employment Services’ Contribution to EU 2020, PES 2020 Strategy Output Paper, 2012.