PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan poliisivirasto (Europol) aloitti toimintansa hallitustenvälisenä elimenä, jonka toimintaa säänneltiin vuonna 1999 voimaan tulleella jäsenvaltioiden välisellä yleissopimuksella. Vuonna 2009 hyväksytyn neuvoston asetuksen nojalla Europolista tuli EU:n virasto, joka saa rahoituksensa EU:n talousarviosta.

Europolin tehtävänä on tukea kansallisten lainvalvontayksikköjen toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjumisessa. Europol edistää tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä ja laatii rikollisuutta koskevia analyyseja jäsenvaltioiden poliisivoimien avuksi niiden toteuttaessa rajatylittäviä tutkintatoimia.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 88 artiklassa määrätään, että Europolin toimintaa säännellään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettavalla asetuksella. Siinä myös edellytetään, että on säädettävä menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.

Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) perustettiin vuonna 2005 EU:n viraston muodossa hoitamaan lainvalvonnasta vastaavien virkamiesten koulutusta. Sen tarkoituksena on helpottaa kansallisten poliisivoimien välistä yhteistyötä järjestämällä eurooppalaista poliisitoimintaa koskevia kursseja. Se laatii yhteisiä oppijaksoja eri aiheista, levittää alan tutkimustuloksia ja parhaita käytänteitä, koordinoi johtavien poliisivirkamiesten ja kouluttajien vaihto-ohjelmaa ja voi toimia kumppaniosapuolena EU:n avustuksella toteutettavissa hankkeissa.

Eurooppa-neuvosto esitti asiakirjassa Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten[1], että Europolista olisi tehtävä ”jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi”, ja vaati perustamaan sekä kansallisella että EU:n tasolla lainvalvonta-alan ammattilaisille tarkoitettuja eurooppalaisia koulutus- ja vaihto-ohjelmia, joiden yhteydessä CEPOLilla olisi keskeinen tehtävä eurooppalaisen ulottuvuuden varmistajana.

Komissio yksilöi tiedonannossaan EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa[2] EU:n sisäistä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin liittyvät keskeiset haasteet, periaatteet ja suuntaviivat. Lisäksi se ehdotti useita toimenpiteitä, joihin myös Europolin ja CEPOLin olisi osallistuttava, jotta vakavan rikollisuuden ja terrorismin aiheuttamia turvallisuusriskejä voitaisiin vähentää.

Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on kuluneen vuosikymmenen aikana lisääntynyt EU:ssa, minkä lisäksi myös rikollisuuden muodot ovat monipuolistuneet.[3] Europolin vuonna 2013 laatimassa Euroopan unionin uhkakuva-arviossa (European Union Serious and Organised Crime Threat Assessment, EU SOCTA) todetaan, että vakava ja järjestäytynyt rikollisuus ovat jatkuvasti kehittyvä ja yhä monimutkaisempi ilmiö, joka muodostaa merkittävän uhkan EU:n turvallisuudelle ja vauraudelle.[4] Selvityksen mukaan globalisoitumisen vaikutukset yhteiskunnassa ja liike-elämässä ovat helpottaneet myös merkittävien uusien rikollisuuden muotojen leviämistä, kun rikollisverkostot hyödyntävät lainsäädännön aukkoja, internetiä ja talouskriisiin liittyviä olosuhteita hankkiakseen laittomia voittoja pienellä riskillä.[5] Internetiä hyödynnetään rikollisen toiminnan organisoinnissa ja toteuttamisessa. Se tarjoaa rikollisille yhteydenpitovälineen, markkinapaikan, värväystoimiston ja rahoituspalvelut. Sen avulla on myös entistä helpompi toteuttaa uudenlaisia verkkorikoksia, kuten maksukorttipetoksia, ja levittää lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia.[6]

Vakavat rikokset aiheuttavat uhreille yhä pahempia haittoja ja laajamittaisia taloudellisia vahinkoja. Ne murentavat turvallisuudentunnetta, jonka puuttuessa kansalaiset eivät voi käyttää vapauksiaan ja yksilön oikeuksiaan tehokkaasti. Sen lisäksi että ihmiskauppa[7], huumeiden[8] ja aseiden[9] laiton kauppa, talousrikokset kuten korruptio[10], petokset[11] ja rahanpesu[12], sekä verkkorikollisuus[13] muodostavat uhkan Euroopassa elävien ihmisten henkilökohtaiselle ja taloudelliselle turvallisuudelle, ne myös tuottavat rikollisverkostoille valtavia voittoja, jotka vahvistavat niiden valtaa ja riistävät viranomaisilta kipeästi kaivattuja tuloja. Terrorismi on edelleen merkittävä uhka EU:n turvallisuudelle, ja eurooppalaiset yhteiskunnat ovat edelleen alttiita terrori-iskuille.[14]

Rikollisuus on yksi unionin kansalaisten viidestä suurimmasta huolenaiheesta.[15] Kun heiltä kysyttiin, mille aloille EU:n toimielinten olisi keskitettävä toimintansa, rikoksentorjunta mainittiin neljäntenä.[16] Tuoreen selvityksen mukaan internetinkäyttäjät ovat erittäin huolissaan verkkoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta EU:ssa.[17]

Tätä varten tarvitaan EU:n virastoja, jotka voivat tehokkaasti ja tuloksellisesti tukea lainvalvontayhteistyötä, tiedonjakoa ja koulutusta.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät heinäkuussa 2012 EU:n erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan[18], jossa esitetään periaatteet Europolin ja CEPOLin kaltaisten erillisvirastojen hallinnon järjestämiseksi. Yhteisen lähestymistavan mukaan ”virastojen yhdistämistä olisi harkittava silloin, kun niillä on päällekkäisiä tehtäviä, kun synergiat ovat mahdollisia tai kun virastot olisivat tehokkaampia osana suurempaa rakennetta”.

Yhdistämällä Europol ja CEPOL yhdeksi virastoksi, joka sijaitsisi Europolin nykyisessä päämajassa Haagissa, voitaisiin saavuttaa merkittäviä synergiaetuja ja tehostaa toimintaa. Kun Europolin taitotieto operatiivisen poliisiyhteistyön alalla yhdistetään CEPOLin kokemukseen ja asiantuntemukseen alan koulutuksesta, voidaan lujittaa yhteyksiä ja luoda synergiaa näiden kahden toiminta-alan välille. Kun operatiivinen ja koulutuksesta vastaava henkilöstö työskentelee samassa virastossa, on helpompi selvittää koulutustarpeita ja lisätä siten EU:n tarjoaman koulutuksen arvoa ja siitä saatavaa hyötyä EU:n poliisiyhteistyön alalla yleensä. Samalla voidaan välttää kahden viraston tukitoimintojen päällekkäisyys, ja näin muodostuvat säästöt voidaan kohdentaa keskeisiin operatiivisiin toimiin ja koulutukseen. Tämä on erityisen tärkeää vallitsevassa taloustilanteessa, kun sekä kansalliset että EU:n varat ovat vähissä ja EU:n lainvalvontakoulutuksen kehittämiseen olisi muuten vaikea löytää lisäresursseja.

Sen vuoksi tässä asetusehdotuksessa esitetään oikeudellinen kehys uudelle Europolille. Se korvaa nykyisen Europolin, joka on perustettu Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS, ja Euroopan poliisiakatemian, joka on perustettu Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/681/YOS.

Ehdotus on Lissabonin sopimuksen vaatimusten, Tukholman-ohjelmaan perustuvien odotusten, EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelmassa asetettujen painopisteiden ja EU:n erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukainen.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Europolin, CEPOLin ja EU:n lainvalvontakoulutuksen uudistamisesta käytiin vuosina 2010 ja 2011 vuoropuhelua komission, Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston, Europolin ja CEPOLin hallintoneuvostojen sekä kansallisten parlamenttien edustajien kesken.

Parempaan sääntelyyn tähtäävän politiikan mukaisesti komissio on laatinut kaksi vaikutustenarviointia Europolin ja CEPOLin uudelleenjärjestelyä koskevista vaihtoehtoisista toimintatavoista.[19]

Europolia koskeva vaikutustenarviointi perustuu kahteen toimintatavoitteeseen, jotka koskevat jäsenvaltioiden Europolille toimittamien tietojen lisäämistä ja sellaisen tietojenkäsittely-ympäristön luomista, jonka avulla Europol voisi täysimääräisesti tukea jäsenvaltioita vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjumisessa. Tietojen toimittamista koskevan tavoitteen osalta arvioitiin kahta toimintavaihtoehtoa: i) selkeytetään jäsenvaltioiden oikeudellista velvoitetta toimittaa Europolille tietoja, säädetään kannustimista ja mekanismista, johon eri jäsenvaltioiden suoritukset kirjataan, ja ii) annetaan Europolille pääsy asianmukaisiin kansallisiin lainvalvonta-alan tietokantoihin ”osuma / ei osumaa” ‑tyyppisten hakujen tekemistä varten. Tietojenkäsittely-ympäristöä koskevan tavoitteen osalta arvioitiin niin ikään kahta toimintavaihtoehtoa: i) yhdistetään nykyiset kaksi analyysitietokantaa, ja ii) luodaan uusi tietojenkäsittely-ympäristö ja vahvistetaan menettelylliset takeet tietosuojaperiaatteiden täytäntöönpanoa varten niin, että korostetaan erityisesti sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatetta.

CEPOLia koskeva vaikutustenarviointi perustuu kahteen toimintatavoitteeseen: i) rajatylittävää rikollisuutta koskevan lainvalvontaviranomaisten koulutuksen laadun, koordinoinnin ja yhtenäisyyden parantaminen sekä koulutusta saavien määrän lisääminen, ja ii) puitteiden luominen tätä varten EU:n erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan pohjalta. Komissio ehdottaa lainvalvontaviranomaisten koulutuskehystä, jonka täytäntöönpanoon tarvitaan lisäresursseja. Tätä varten se tutki eri toimintavaihtoehtoja, kuten CEPOLin vahvistamista ja sen toiminnan tehostamista erillisviraston puitteissa tai joidenkin tai kaikkien CEPOLin toimintojen yhdistämistä Europolin kanssa uudeksi Europol-virastoksi.

Komission vakiintuneen käytännön mukaisesti kutakin toimintavaihtoehtoa arvioitiin komission yksiköiden välisen ohjausryhmän avulla tarkastelemalla niiden vaikutuksia turvallisuuteen, kustannuksiin (mm. EU:n toimielinten talousarvioon) ja perusoikeuksiin.

Kokonaisvaikutusten analyysin perusteella laadittiin parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto, joka esitetään tässä ehdotuksessa. Arvioinnin perusteella parhaaksi arvioidun toimintavaihtoehdon avulla voidaan entisestään tehostaa Europolin toimintaa virastona, joka tarjoaa kattavaa tukea Euroopan unionin lainvalvontaviranomaisille.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotuksen oikeusperustan muodostavat SEUT-sopimuksen 88 artikla ja 87 artiklan 2 kohdan b alakohta.

Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteet ja sisältö

Ehdotuksen tarkoituksena on

· mukauttaa Europol Lissabonin sopimuksen vaatimuksiin vahvistamalla sen oikeudellinen toimintakehys asetuksella ja ottamalla käyttöön mekanismi, jonka avulla Euroopan parlamentti voi valvoa Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Näin voidaan parantaa Europolin demokraattista oikeutusta ja vastuuvelvollisuutta unionin kansalaisia kohtaan;

· täyttää Tukholman ohjelmassa asetetut tavoitteet tekemällä Europolista ”jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste” ja perustamalla eurooppalaisia koulutus- ja vaihto-ohjelmia, joihin voivat osallistua kaikki lainvalvonta-alan ammattilaiset sekä kansallisella että EU:n tasolla;

· osoittaa Europolille uusia vastuualueita, jotta se voi tarjota jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille kattavampaa tukea. Tähän sisältyy lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyvien CEPOLin nykyisten tehtävien siirtäminen Europolille ja kehyksen luominen lainvalvontaviranomaisten koulutusta varten. Europol voi myös tarjota puitteet sen toimivaltaan kuuluvien eri rikostyyppien torjuntaan erikoistuneiden keskusten, kuten Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen, erityisasiantuntemuksen kehittämiselle;

· huolehtia siitä, että Europolilla on käytössään vahva tietosuojajärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa erityisesti Europolin tietosuojavaltuutetun riippumattomuus ja tehokkuus ja riittävät toimivaltuudet;

· parantaa Europolin hallintoa tehostamalla toimintaa ja noudattamalla EU:n erillisvirastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa vahvistettuja periaatteita.

Ehdotuksessa toteutetaan nämä tavoitteet seuraavasti:

1. Europolin mukauttaminen Lissabonin sopimuksen vaatimuksiin lisäämällä sen vastuuvelvollisuutta

Asetuksella varmistetaan, että Europolin toimintaa valvovat EU:n kansalaisten demokraattisesti valitut edustajat. Ehdotukset valvontaa koskeviksi säännöiksi perustuvat komission vuonna 2010 hyväksymään tiedonantoon menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.[20]

Näiden sääntöjen mukaan Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit

· saavat tietoa vuosittain laadittavien toimintakertomusten ja tilinpäätösten kautta;

· saavat tiedoksi Europolin tavoitteeseen liittyvät uhka-arviot, strategiset analyysit ja yleiset tilannekatsaukset, Europolin tilaamat selvitykset ja arvioinnit sekä kolmansien maiden viranomaisten kanssa sovitut käytännön järjestelyt, jotka liittyvät näiden maiden ja Euroopan unionin välillä tehtyjen kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoon;

· saavat tiedoksi monivuotiset ja vuotuiset työohjelmat sen jälkeen kun ne on hyväksytty;

· saavat selvitykset kunkin jäsenvaltion Europolille toimittamien tietojen määrästä ja laadusta ja niiden kansallisten yksikköjen suorituskyvystä;

· voivat keskustella Europoliin liittyvistä kysymyksistä viraston pääjohtajan ja hallintoneuvoston puheenjohtajan kanssa, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen.

Lisäksi Euroopan parlamentti

· suorittaa tehtävänsä budjettivallan käyttäjänä eli ottaa vastaan ehdotuksen ennakkoarvioksi ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta, voi pyytää kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn toteuttamista varten tarvittavat tiedot, ja myöntää pääjohtajalle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden;

· antaa lausuntonsa Europolin vuotuisesta työohjelmasta;

· saa tiedoksi Europolin vuotuisen työohjelman;

· voi kutsua Europolin hallintoneuvoston valitseman pääjohtaja- tai apulaispääjohtajaehdokkaan toimivaltaisen parlamentin valiokunnan kuultavaksi;

· voi kutsua pääjohtajan vastaamaan tehtäviensä hoitoa koskeviin kysymyksiin.

Jotta Euroopan parlamentti voi käyttää valvontavaltaansa niin, että samalla voidaan turvata operatiivisten tietojen luottamuksellisuus, Europolin ja Euroopan parlamentin on sovittava käytännön järjestelyistä, joilla säännellään pääsyä Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä.

2. Europol jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipisteenä

Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa tiedustelutietoihin perustuvaa Europolin tilannekuvaa tehostamalla tietojen toimittamista jäsenvaltioilta Europolille, jotta se voisi paremmin palvella jäsenvaltioita ja antaa parempia tietoja EU:n politiikan suunnitteluun. Tätä varten vahvistetaan jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa Europolille tarvittavia tietoja. Kannustimeksi lainvalvontayksiköille tarjotaan entistä laajemmat mahdollisuudet saada rahoitustukea rajatylittäviin tutkintatoimiin myös muissa kuin euron väärentämistä koskevissa tapauksissa. Käyttöön otetaan mekanismi, jonka avulla seurataan tietojen toimittamista jäsenvaltioilta Europolille.

Europolin tietojenkäsittelyarkkitehtuuri uudistetaan, jotta Europol voisi helpommin havaita yhteyksiä sen hallussa jo olevien tietojen välillä ja analysoida niitä. Tietokantoja tai ‑järjestelmiä ei enää määritellä ennalta, vaan noudatetaan sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatetta ja täydellistä avoimuutta suhteessa Europolin tietosuojavastaavaan ja Euroopan tietosuojavaltuutettuun. Tietosuojan ja tietoturvallisuuden korkea taso saavutetaan tietotyyppien mukaan eriytettyjen menettelyllisten takeiden avulla. Asetuksessa esitetään yksityiskohtaisesti tietojenkäsittelytoimet (ristiintarkistus, strategiset analyysit tai muut yksittäisiä tapauksia koskevat yleisluonteiset operatiiviset analyysit), tietolähteet ja se, kenellä on pääsy tietoihin. Siinä myös luetellaan eri henkilötietoluokat ja ne rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä kutakin tietojenkäsittelytoimea varten. Näin Europol voi mukauttaa IT-arkkitehtuuriaan tulevien haasteiden ja EU:n lainvalvontaviranomaisten tarpeiden mukaan. Kun uusi arkkitehtuuri on käytössä, Europol voi sen avulla linkittää ja analysoida tietoja, tunnistaa nopeammin suuntauksia ja toisiinsa liittyviä asioita ja vähentää tietojen säilyttämistä monessa eri paikassa. Samalla voidaan taata tietosuojan korkea taso. Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo sääntöjen noudattamista.

Tällä tavoin Europolin analyytikot saisivat laajemman käsityksen vakavasta rikollisuudesta ja terrorismista EU:ssa. He voisivat tunnistaa nopeasti suuntauksia ja toisiinsa liittyviä asioita kaikilla rikollisuuden aloilla ja laatia tämän pohjalta kattavampia ja osuvampia tiedusteluraportteja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten avuksi.

3. Uudet vastuualueet: koulutus ja eri rikostyyppien torjuntaan erikoistuneet EU:n keskukset

Jotta voidaan varmistaa, että poliisitoimintaan osoitettavasta EU:n tuesta saadaan synergiaetuja ja jotta voidaan luoda edellytykset yhdessä tämän ehdotuksen kanssa esitettävän lainvalvontaviranomaisten koulutuskehyksen[21] täysimittaiselle täytäntöönpanolle, Europol ryhtyy hoitamaan ja kehittämään tähän asti CEPOLille kuuluneita tehtäviä. Tiivistämällä yhteyksiä koulutuksen ja operatiivisen toiminnan välillä voidaan lainvalvontaviranomaisten koulutusta kohdentaa paremmin ja täsmentää sen sisältöä.

Europol ryhtyy uuden, Europol-akatemiaksi kutsutun osaston avulla hoitamaan lainvalvontaviranomaisten koulutuksen tukitoimintoja, kehittämistä, tarjontaa ja koordinointia myös strategisella tasolla eikä pelkästään ylempien poliisiviranomaisten tasolla (kuten CEPOL tekee voimassa olevan päätöksen nojalla). Näiden toimien avulla voidaan levittää tietoa kansainvälisistä ja unionin välineistä ja parantaa niiden tunnettuutta, kannustaa rajatylittävän yhteistyön tekemiseen, syventää rikollisuuden ja poliisitoiminnan eri osa-alueiden erityistuntemusta ja valmistautua osallistumaan kolmansissa maissa toteutettaviin EU:n siviilioperaatioihin. Europol-akatemia kehittää ja arvioi koulutusvälineitä, joiden avulla pyritään vastaamaan koulutustarpeiden säännöllisen arvioinnin yhteydessä havaittuihin vaatimuksiin. Europol-akatemia edistää alan tutkimustyötä ja pyrkii tarpeen mukaan luomaan kumppanuuksia unionin elinten ja yksityisten oppilaitosten kanssa.

Hallintoneuvoston kokoonpano, tehtävät ja menettelyt heijastavat lainvalvonta-alan koulutukseen liittyviä Europolin uusia vastuualueita sekä EU:n erillisvirastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa vahvistettuja parhaita käytänteitä.

Hallintoneuvostoa avustaa koulutusta käsittelevä tiedekomitea, jonka tehtävänä on varmistaa Europolin koulutustoiminnan tieteellinen laatu ja antaa sitä koskevia ohjeita.

Jotta voidaan parantaa EU:n valmiuksia reagoida erityisiin rikollisuuden ilmiöihin, jotka erityisesti vaativat yhteisiä toimia, Europolille annetaan mahdollisuus kehittää eri rikostyyppien torjuntaan erikoistuneita keskuksia, esimerkkinä Euroopan verkkorikostorjuntakeskus.

Tällaiset EU:n keskukset, jotka yhdistävät toiminnassaan eri lähestymistapoja tietyn rikostyypin torjuntaa varten, toisivat lisäarvoa jäsenvaltioiden toimintaan. Ne voisivat toimia esimerkiksi tietokeskuksina ja koota yhteen asiantuntemusta, jotta jäsenvaltioita voitaisiin avustaa valmiuksien kehittämisessä ja tukea niitä tutkintatoimien toteuttamisessa. Keskukset voisivat myös toimia Euroopan lainvalvontaviranomaisia edustavien tutkijoiden yhteisenä äänenä kyseisellä erityisalalla.

4. Vahva tietosuojajärjestelmä

Ehdotuksessa lujitetaan Europolin toimintaan sovellettavaa tietosuojajärjestelmää toteuttamalla erityisesti seuraavat toimenpiteet:

· Europolin voimassaolevaa erillistä tietosuojajärjestelmää lujitetaan noudattaen ennen muuta yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen (EY) N:o 45/2001[22] taustalla olevia periaatteita. Koska lainvalvonta-alalla suoritettavan henkilötietojen käsittelyn erityispiirteet on tunnustettu SEUT-sopimukseen liitetyssä julistuksessa nro 21, Europolin tietosuojasäännöt on yhdenmukaistettu muiden oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteisyön alalla sovellettavien tietosuojasäännösten kanssa. Näitä ovat muun muassa Euroopan neuvoston yleissopimus nro 108[23] ja suositus R (87) 15[24] sekä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskeva neuvoston puitepäätös 2008/977[25]. Näin voidaan taata yksilöiden korkeatasoinen suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä ja ottaa samalla asianmukaisella tavalla huomioon lainvalvonta-alan erityispiirteet.

· Jäsenvaltioiden pääsy Europolin hallussa oleviin operatiivisia analyyseja koskeviin henkilötietoihin on rajoitettu epäsuoraan pääsyyn osuma / ei osumaa ‑tyyppisten hakujen pohjalta: jos pyynnön esittävän jäsenvaltion tiedot täsmäävät Europolin hallussa olevien tietojen kanssa, automaattinen vertailu tuottaa tulokseksi anonyymin ’osuman’. Osumaan liittyvät henkilö- tai tapaustiedot toimitetaan vasta erillisen seurantapyynnön perusteella.

· Uhrien, todistajien, muiden kuin epäiltyjen ja alaikäisten henkilötietojen käsittely on kielletty, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Tätä rajoitusta sovelletaan myös tietoihin, jotka koskevat rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskontoa tai vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista sekä terveyttä ja seksuaalista käyttäytymistä (ns. arkaluonteiset henkilötiedot). Lisäksi arkaluonteisia henkilötietoja voidaan käsitellä vain silloin kun ne täydentävät Europolin jo käsittelemiä muita henkilötietoja. Europolin on esitettävä Euroopan tietosuojavaltuutetulle puolivuosittain katsaus kaikista arkaluonteisista henkilötiedoista. Lisäksi säädetään, että päätöksiä, jotka tuottavat rekisteröidylle oikeusvaikutuksia, ei saa tehdä pelkästään arkaluonteisten henkilötietojen automaattisen käsittelyn perusteella, ellei siihen ole annettu erikseen valtuutusta EU:n tai kansallisessa lainsäädännössä tai Euroopan tietosuojavaltuutetun toimesta.

· Läpinäkyvyyden lisäämiseksi vahvistetaan yksilön oikeuksia tutustua Europolin hallussa oleviin häntä koskeviin henkilötietoihin. Asetuksessa luetellaan, mitä tietoja Europolin on toimitettava henkilölle, joka haluaa tutustua omiin tietoihinsa.

· Ehdotuksessa asetetaan selkeät säännöt vastuunjaolle tietosuoja-asioissa. Europolin on muun muassa säännöllisin väliajoin tarkistettava, onko kaikkien henkilötietojen säilyttämistä tarpeen jatkaa.

· Lokitietoja ja dokumentointia koskevaa velvollisuutta laajennetaan niin, että se kattaa tietoihin pääsyn lisäksi myös muita tietojenkäsittelytoimia: tietojen keräämisen ja muuttamisen, tietoihin pääsyn sekä tietojen paljastamisen, yhdistämisen ja poistamisen. Asetuksessa kielletään lokitietojen muuttaminen, jotta voidaan varmistaa, että tietojen käyttöä valvotaan tiukemmin ja että on tiedossa, kuka niitä on käsitellyt.

· Kuka tahansa voi vaatia Europolilta korvausta luvattoman tietojenkäsittelyn tai minkä tahansa tämän asetuksen säännösten kanssa ristiriidassa olevan toimenpiteen vuoksi. Tällaisessa tapauksessa Europol ja jäsenvaltio, jossa vahinko on aiheutunut, ovat yhteisvastuullisia (Europol SEUT-sopimuksen 340 artiklan ja jäsenvaltio kansallisen lainsäädäntönsä nojalla).

· Europolin ulkopuolisen tietosuojavaltuutetun asemaa lujitetaan. Euroopan tietosuojavaltuutetulla on toimivalta valvoa Europolin suorittamaa henkilötietojen käsittelyä. Näin voidaan taata Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvan riippumattomuuden vaatimuksen täyttyminen sekä tietosuojavalvonnan tehokkuus Euroopan tietosuojavaltuutetun täytäntöönpanovaltuuksien avulla.

· Kansallisilla tietosuojaviranomaisilla on kuitenkin edelleen toimivalta valvoa jäsenvaltioiden toimesta tapahtuvaa henkilötietojen tallentamista, hakemista ja toimittamista Europolille. Kansallisten tietosuojaviranomaisten vastuulla on myös tutkia, loukkaako tällainen tietojen tallentaminen, hakeminen tai toimittaminen rekisteröidyn oikeuksia.

· Asetuksella otetaan käyttöön ”yhteiseen valvontaan” liittyviä tekijöitä Europoliin siirrettyjen ja siellä käsiteltävien tietojen osalta. Erityiskysymyksissä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä omien toimivaltuuksiensa puitteissa, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla Euroopan unionissa.

5. Hallinnon parantaminen

Ehdotuksella pyritään kehittämään Europolin hallintoa tehostamalla toimintaa ja keventämällä menettelyjä erityisesti hallintoneuvoston ja pääjohtajan osalta sekä yhdenmukaistamalla Europolin toimintaperiaatteet EU:n erillisvirastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa esitettyjen periaatteiden kanssa.

Komissio ja jäsenvaltiot ovat edustettuina Europolin hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa sen toimintaa. Jotta voitaisiin ottaa huomioon uuden viraston kahtalainen toimenkuva (operatiivisen tuen ja koulutuksen tarjoaminen lainvalvonnan alalla), hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet nimitetään heidän lainvalvontayhteistyöhön liittyvän asiantuntemuksensa perusteella ja varajäsenet heidän lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan asiantuntemuksensa perusteella. Varajäsenet toimivat varsinaisina jäseninä, kun käsitellään koulutukseen liittyviä kysymyksiä tai tehdään sitä koskevia päätöksiä. Hallintoneuvostoa avustaa koulutusta liittyvissä teknisissä kysymyksissä tiedekomitea (koulutusta käsittelevä tiedekomitea).

Hallintoneuvostolle annetaan tarvittavat valtuudet, joiden nojalla se muun muassa laatii talousarvion ja valvoo sen toteuttamista, hyväksyy tarvittavat varainhoitosäännöt ja suunnitteluasiakirjat, vahvistaa Europolin pääjohtajan päätöksentekoa varten helposti seurattavat työmenetelmät, hyväksyy vuotuisen toimintakertomuksen ja nimittää pääjohtajan.

Päätöksentekomenettelyjen keventämistä varten hallintoneuvosto voi myös päättää perustaa johtokunnan. Tällainen suppea johtokunta, jossa myös komissio olisi edustettuna, voisi osallistua tiiviimmin Europolin toiminnan seurantaan ja lujittaa siten hallinnon ja varainhoidon valvontaa erityisesti tarkastusten osalta.

Jotta voidaan varmistaa Europolin tehokas päivittäinen toiminta, pääjohtaja toimii viraston oikeudellisena edustajana ja johtaa sen toimintaa. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti ja varmistaa, että Europol toteuttaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti laatia Europolin vuotuisen ja monivuotisen työohjelman täytäntöönpanoa varten tarvittavat talousarvio- ja suunnitteluasiakirjat, jotta hallintoneuvosto voi tehdä niistä päätöksensä, sekä muita suunnitteluasiakirjoja.

4.           VAIKUTUS TALOUSARVIOON

CEPOLin ja Europolin täydellinen yhdistäminen luo synergiaa ja tehostaa toimintaa. Näin voidaan säästää kaudella 2015–2020 arviolta 17,2 miljoonaa euroa ja 14 kokoaikaisen työntekijän työpanos.

Vaikka ehdotuksessa hyödynnetään näitä säästöjä ja olemassa olevia resursseja, Europoliin tarvitaan lisäresursseja, jotta se voi toteuttaa lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyvät uudet tehtävät sekä käsitellä ja analysoida muun muassa Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen kautta tulevia kasvavia tietovirtoja. Ehdottomasti eniten resurssitarpeeseen vaikuttaa tulevan Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen toiminta ja jatkokehittäminen. Lisäresurssitarpeista huolimatta CEPOL ja Europol osallistuvat kaikkia EU:n virastoja koskevaan tavoitteeseen, jonka mukaan henkilöstömäärää olisi vähennettävä 5 prosenttia, minkä lisäksi ne luovuttavat virkoja kohdennettavaksi uudelleen EU:n virastoihin uusien tehtävien ja virastojen perustamisvaiheen kattamista varten.

Lisäresursseja tarvitaan 12 kokoaikaisen työntekijän verran, jotta voidaan toteuttaa lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyvät uudet tehtävät eli panna täytäntöön samanaikaisesti tämän asetuksen kanssa ehdotettu lainvalvontaviranomaisten eurooppalainen koulutuskehys. Uusien koulutustoimien toteuttamiseen tarvittavat henkilöresurssit saadaan yhdistämällä CEPOL Europoliin, minkä ansiosta säästyy 14 tointa. Tämä vastaa 10,1 miljoonan euron menoja kaudella 2015–2020. CEPOLin toteuttaman 14 toimen vähennyksen pitäisi täyttää tavoite henkilöstön määrän vähentämisestä 5 prosentilla ja toimien siirtämisestä kohdennettavaksi uudelleen. Lisäksi samana ajanjaksona säästetään noin 7,1 miljoonaa euroa, kun rakennus- ja laitekustannukset sekä hallintoneuvoston kustannukset supistuvat. Noin 40 työntekijän siirto CEPOLin nykyisestä sijaintipaikasta Bramshillistä (Yhdistynyt kuningaskunta) Haagiin (Alankomaat) tuonee jonkin verran kertaluonteisia säästöjä, joiden määräksi arvioidaan 30 000 euroa. Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut sulkevansa Bramshillin toimipaikan, joten CEPOLin olisi joka tapauksessa täytynyt siirtyä muualle.

Lisäksi tarvitaan 3 kokoaikaista työntekijää, jotta voidaan suoriutua tietojenkäsittelyvaatimusten lisääntymisestä, sillä Europolille toimitettavien tietojen määrän odotetaan lisääntyvän tämän ehdotuksen seurauksena (koska siinä lujitetaan jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa Europolille tietoja ja antaa taloudellista tukea yksittäisiin tutkimuksiin ja seurantaraporttien laatimiseen). Nämä työntekijät otetaan palvelukseen asteittain vuosina 2015–2017, niin että henkilöstökulut ovat noin 1,8 miljoonaa euroa kaudella 2015–2020. Noin kaksi kolmasosaa kustannuksista voidaan kuitenkin kompensoida CEPOLin kanssa yhdistymisestä kertyvien säästöjen avulla: kaksi kokoaikaista työntekijää saadaan niistä kahdesta jäljellä olevasta toimesta, jotka säästyvät CEPOLin kanssa yhdistymisen ansiosta.

Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen palkataan 41 kokoaikaista työntekijää kaudella 2015–2020. Tämän henkilöstön työtehtävät yksilöidään oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen muiden kustannusten on arvioitu olevan samalla kaudella 16,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen siirretään jo 44 kokoaikaista työntekijää Europolin sisäisen uudelleenjärjestelyn nojalla, minkä lisäksi Europol on pyytänyt vuotta 2014 koskevassa talousarvioesityksessä vielä 17 kokoaikaista työntekijää.

Jotta voitaisiin noudattaa vaatimusta henkilöstön vähentämisestä 5 prosentilla ja siirtää toimia kohdennettaviksi uudelleen, Europolista olisi lakkautettava vuonna 2014 lakkautettavien 12 kokoaikaisen toimen lisäksi vuosina 2015–2018 vielä 34 kokoaikaista tointa.

Myös Euroopan tietosuojavaltuutettu tarvitsee tämän ehdotuksen vuoksi lisäresursseja, joiden määräksi on arvioitu 1 kokoaikainen työntekijä. Tietosuojavalvontaa koskevien järjestelyjen muutosten vuoksi Europol voi säästää vuosina 2015–2020 noin 3 miljoonaa euroa, kun sen ei enää tarvitse tukea yhteistä valvontaviranomaista. Euroopan tietosuojavaltuutetulle aiheutuu samana aikana 1,5 miljoonan euron lisäkustannukset.

Säädösehdotuksen kokonaisvaikutus talousarvioon on näin ollen yhdistetyn viraston osalta 623 miljoonaa euroa kaudella 2015–2020, minkä lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu tarvitsee 1,5 miljoonaa euroa.[26]

2013/0091 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Europol perustettiin neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS[27] Euroopan unionin talousarviosta rahoitettavana unionin virastona, jonka tavoitteena on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja muiden vakavan rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa. Neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS myös korvattiin Euroopan poliisiviraston perustamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus, jäljempänä ’Europol-yleissopimus’.[28]

(2)       Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaan Europolin toimintaa on säänneltävä asetuksella, joka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Sopimuksessa myös edellytetään, että on vahvistettava menettelytavat, joilla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Sen vuoksi neuvoston päätös 2009/371/YOS on korvattava asetuksella, jossa vahvistetaan parlamentin harjoittamaa valvontaa koskevat säännöt.

(3)       Euroopan poliisiakatemia, jäljempänä ’CEPOL’, perustettiin neuvoston päätöksellä 2005/681/YOS[29] helpottamaan kansallisten poliisivoimien välistä yhteistyötä järjestämällä ja koordinoimalla eurooppalaista poliisitoimintaa koskevaa koulutusta.

(4)       Asiakirjassa Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten[30] todetaan, että Europolista olisi tehtävä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi. Europolin toiminnasta laaditun arvioinnin perusteella tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Europolin operatiivisen toiminnan tehostamista. Lisäksi Tukholman ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi todellisen eurooppalaisen lainvalvontakulttuurin luominen perustamalla sekä kansallisella että EU:n tasolla lainvalvonta-alan ammattilaisille tarkoitettuja eurooppalaisia koulutus- ja vaihto-ohjelmia.

(5)       Laajat rikollis- ja terroristiverkostot muodostavat vakavan uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle sekä kansalaisten turvallisuudelle ja toimeentulolle. Käytettävissä olevat uhka-arviot osoittavat, että rikollisryhmät harjoittavat yhä monialaisempaa rikollisuutta ja laajentavat toimintaansa yli rajojen. Kansallisten lainvalvontaviranomaisten on sen vuoksi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä muissa jäsenvaltioissa toimivien kollegojensa kanssa. Tätä varten on tarpeen antaa Europolille paremmat edellytykset tukea jäsenvaltioita rikollisuuden ehkäisemisessä, analysoinnissa ja tutkimisessa kaikkialla unionissa. Tämä on vahvistettu myös päätöksiä 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS koskevissa arvioinneissa.

(6)       Kun otetaan huomioon Europolin ja CEPOLin tehtävien väliset yhteydet, näiden virastojen toimintojen yhdistäminen ja järkeistäminen parantaisi operatiivisen toiminnan vaikuttavuutta, koulutuksen merkityksellisyyttä ja unionin poliisiyhteistyön tehokkuutta.

(7)       Päätökset 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, joka perustuu kummankin päätöksen täytäntöönpanosta saatuihin kokemuksiin. Tällä asetuksella perustettavan Europolin olisi korvattava kumottavilla päätöksillä perustetut Europol ja CEPOL ja otettava hoitaakseen niiden tehtävät.

(8)       Koska rikollisuus usein leviää unionissa yli sisäisten rajojen, Europolin olisi tuettava ja lujitettava jäsenvaltioiden toimia ja niiden yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan järjestäytyneen vakavan rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa. Koska terrorismi on yksi suurimmista unionin turvallisuuteen kohdistuvista uhkista, Europolin olisi autettava jäsenvaltioita kohtaamaan tähän liittyviä yhteisiä haasteita. EU:n lainvalvonta-alan virastona Europolin olisi myös tuettava ja lujitettava toimia ja yhteistyötä EU:n etuihin kohdistuvien rikollisuuden muotojen torjumiseksi. Sen olisi tarjottava tukea myös sellaisten liitännäisrikosten ehkäisemisessä ja torjunnassa, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi, tällaisten tekojen edistämiseksi tai toteuttamiseksi tai niiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

(9)       Europolin olisi varmistettava, että kaikki lainvalvontaviranomaiset arvoasteesta riippumatta voivat saada laadukkaampaa, koordinoitua ja yhdenmukaista koulutusta, joka perustuu koulutustarpeiden pohjalta laadittuun selkeän kehykseen.

(10)     Europolin olisi voitava pyytää jäsenvaltioita aloittamaan, toteuttamaan tai koordinoimaan rikostutkintaa tietyissä tapauksissa, joissa rajatylittävä yhteistyö voisi tuoda lisäarvoa. Europolin olisi ilmoitettava tällaisista pyynnöistä Eurojustille.

(11)     Jotta voitaisiin tehostaa Europolin toimintaa unionin tietojenvaihdon keskipisteenä, jäsenvaltioille olisi asetettava selkeät velvoitteet toimittaa Europolille tiedot, jotka se tarvitsee tavoitteidensa toteuttamiseksi. Näiden velvoitteiden täyttämisen yhteydessä jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että niiden toimittamat tiedot ovat merkityksellisiä sellaisten rikosten torjunnassa, jotka on asianomaisissa unionin politiikan välineissä määritelty strategisiksi ja operatiivisiksi painopisteiksi. Jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava Europolille jäljennös toisten jäsenvaltioiden kanssa kahden- tai monenvälisesti vaihdetuista tiedoista, jotka koskevat Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia. Samalla Europolin olisi lisättävä tukeaan jäsenvaltioille, jotta niiden keskinäistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa voidaan tehostaa. Europolin olisi esitettävä kaikille unionin toimielimille ja kansallisille parlamenteille vuosikertomus, jossa selvitetään, minkä verran tietoja kukin jäsenvaltio on sille toimittanut.

(12)     Jotta voitaisiin varmistaa Europolin ja jäsenvaltioiden tehokas yhteistyö, kuhunkin jäsenvaltioon olisi perustettava kansallinen yksikkö. Sen olisi toimittava ensisijaisena yhteyspisteenä kansallisten lainvalvontaviranomaisten ja koulutuslaitosten sekä Europolin välillä. Jotta voitaisiin vahvistaa jatkuva ja tehokas tietojenvaihto Europolin ja kansallisten yksiköiden välillä ja helpottaa niiden yhteistyötä, kunkin kansallisen yksikön olisi lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö.

(13)     Kun otetaan huomioon eräiden jäsenvaltioiden hajautettu hallintorakenne ja tarve varmistaa tietyissä tapauksissa nopea tietojenvaihto, Europolin olisi voitava tehdä yhteistyötä yksittäisissä tutkimuksissa suoraan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten kanssa, samalla kun Europolin kansalliset yksiköt pidettäisiin ajan tasalla.

(14)     Jotta voitaisiin varmistaa, että unionin tasolla annettava lainvalvonta-alan koulutus on laadukasta, koordinoitua ja yhdenmukaista, Europolin olisi toimittava unionin lainvalvonta-alan koulutuspolitiikan mukaisesti. Unionin tasolla annettavan koulutuksen olisi oltava kaikkien lainvalvontaviranomaisten saatavilla arvoasteesta riippumatta. Europolin olisi varmistettava, että koulutusta arvioidaan ja että koulutustarpeiden arviointia koskevat päätelmät otetaan huomioon suunnittelussa, jotta voidaan vähentää päällekkäisyyttä. Europolin olisi edistettävä unionin tasolla annettavan koulutuksen tunnustamista jäsenvaltioissa.

(15)     Olisi myös parannettava Europolin hallintoa pyrkimällä toiminnan tehostamiseen ja menettelyjen keventämiseen.

(16)     Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina Europolin hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa sen toimintaa. Jotta voitaisiin ottaa huomioon uuden viraston kahtalainen toimenkuva (operatiivisen tuen ja koulutuksen tarjoaminen lainvalvonnan alalla), hallintoneuvoston varsinaiset jäsenet olisi nimitettävä heidän lainvalvontayhteistyöhön liittyvän asiantuntemuksensa perusteella ja varajäsenet heidän lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan asiantuntemuksensa perusteella. Varajäsenten olisi toimittava varsinaisina jäseninä näiden poissa ollessa ja aina kun keskustellaan tai päätetään koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Hallintoneuvoston olisi saatava neuvoja tiedekomitealta, kun on kyse koulutukseen liittyvistä teknisistä kysymyksistä.

(17)     Hallintoneuvostolle olisi annettava tarvittavat valtuudet, joiden nojalla se muun muassa laatii talousarvion ja valvoo sen toteuttamista, hyväksyy tarvittavat varainhoitosäännöt ja suunnitteluasiakirjat, vahvistaa Europolin pääjohtajan päätöksentekoa varten helposti seurattavat työmenetelmät ja hyväksyy vuotuisen toimintakertomuksen. Sen olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa suhteessa viraston henkilöstöön, pääjohtaja mukaan lukien. Päätöksentekomenettelyjen keventämiseksi ja hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi hallintoneuvostolla olisi myös oltava valtuudet perustaa johtokunta.

(18)     Jotta voidaan varmistaa Europolin tehokas päivittäinen toiminta, pääjohtajan olisi toimittava viraston oikeudellisena edustajana ja johdettava sitä hoitaen tehtäviään täysin riippumattomasti sen varmistamiseksi, että Europol toteuttaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Pääjohtajan olisi vastattava erityisesti talousarvion ja suunnitteluasiakirjojen valmistelusta, jotta hallintoneuvosto voi tehdä niistä päätöksensä, ja Europolin vuotuisen ja monivuotisen työohjelman sekä muiden suunnitteluasiakirjojen toteuttamisesta.

(19)     Europolin on saatava käyttöönsä mahdollisimman täydelliset ja ajantasaiset tiedot, jotta se voi ehkäistä ja torjua toimivaltaansa kuuluvaa rikollisuutta. Tätä varten Europolin olisi voitava käsitellä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja unionin elinten sille toimittamia sekä julkisista lähteistä saatavia tietoja, jotta se voi perehtyä rikollisiin ilmiöihin ja suuntauksiin, kerätä tietoja rikollisverkostoista sekä havaita yhteyksiä rikosten välillä.

(20)                 Jotta voidaan tehostaa Europolin edellytyksiä toimittaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille yksityiskohtaisia rikosanalyyseja, sen olisi käytettävä tietojenkäsittelyssä uutta teknologiaa. Europolin olisi voitava havaita nopeasti yhteyksiä tutkittavien tapausten ja yleisten toimintatapojen välillä eri rikollisverkostojen puitteissa, tarkistaa tietoja ristiin ja hankkia selkeä yleiskuva suuntauksista, samalla kun säilytetään yksilöiden tietosuojan korkea taso. Sen vuoksi Europolin tietokantoja ei pitäisi määritellä ennalta, vaan Europolin olisi voitava valita tätä varten tehokkain järjestelmärakenne. Tietosuojan korkean tason varmistamiseksi olisi säädettävä tietojenkäsittelytoimien tarkoituksesta ja oikeudesta päästä tietoihin sekä erityisistä lisätakeista.

(21)     Jotta voidaan kunnioittaa tietojen omistajuutta ja tietosuojaa, jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava määrittää ne tarkoitukset, joita varten Europol voi käsitellä niiden toimittamia tietoja, ja rajoittaa oikeuksia päästä näihin tietoihin.

(22)     Sen varmistamiseksi, että tietoihin pääsevät vain ne, joille se on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamista varten, asetuksessa olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt eriasteisista pääsyoikeuksista Europolissa käsiteltäviin tietoihin. Tällaiset säännöt eivät saisi vaikuttaa tietojen toimittajien asettamiin pääsyrajoituksiin, vaan olisi noudatettava tietojen omistajuuden periaatetta. Jotta voidaan tehostaa Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa, Europolin olisi ilmoitettava kullekin jäsenvaltiolle sen tietoon tulleista kyseistä jäsenvaltiota koskevista tiedoista.

(23)     Jotta voidaan tehostaa virastojen operatiivista yhteistyötä ja erityisesti luoda yhteyksiä eri virastojen hallussa jo olevien tietojen välille, Europolin olisi voitava antaa Eurojustille ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) pääsy Europolin käytettävissä oleviin tietoihin ja mahdollisuus tehdä niihin hakuja.

(24)     Europolin olisi pidettävä yllä yhteistyösuhteita muihin EU:n elimiin, kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisiin ja lainvalvonta-alan koulutuslaitoksiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin siinä määrin kuin sen tehtävien suorittaminen edellyttää.

(25)     Toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi Europolin olisi voitava vaihtaa kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, muiden unionin elinten, kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten ja lainvalvonta-alan koulutuslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Koska yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, valtiosta riippumattomilla järjestöillä ja muilla yksityisillä osapuolilla on asiantuntemusta ja tietoja, joilla on välitöntä merkitystä vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisen ja torjunnan kannalta, Europolin olisi voitava vaihtaa tällaisia tietoja myös yksityisten osapuolten kanssa. Jotta voitaisiin ehkäistä ja torjua verkko- ja tietoturvallisuuden poikkeamiin liittyvää verkkorikollisuutta, Europolin olisi [toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin[31] mukaisesti voitava tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, verkko- ja tietoturvallisuudesta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa.

(26)     Europolin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja muiden unionin elinten kanssa siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

(27)     Vakavalla rikollisuudella ja terrorismilla on usein yhteyksiä EU:n alueen ulkopuolelle. Sen vuoksi Europolin olisi voitava vaihtaa henkilötietoja kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Interpolin, kanssa, siinä määrin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

(28)     Europolin olisi voitava siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle sellaisen komission päätöksen perusteella, jonka mukaan kyseisen maan tai järjestön tietosuojan taso on riittävä, tai siinä tapauksessa, että tällaista päätöstä ei ole tehty, sellaisen kansainvälisen sopimuksen perusteella, jonka unioni on tehnyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla, tai Europolin ja kyseisen kolmannen maan välillä ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella. Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa nro 36 olevan 9 artiklan mukaisesti tällaisten sopimusten oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin näitä sopimuksia ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla.

(29)     Jos henkilötietojen siirtoa ei voida toteuttaa tietosuojan tason riittävyyttä koskevan komission päätöksen perusteella eikä unionin tekemän kansainvälisen sopimuksen eikä voimassa olevan yhteistyösopimuksen perusteella, hallintoneuvoston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi voitava valtuuttaa tällainen siirto tai siirtojen sarja, edellyttäen että varmistetaan riittävät takeet. Jos mitään edellä olevista ei voida soveltaa, pääjohtajan olisi voitava hyväksyä tietojensiirto poikkeustilanteessa ja tapauskohtaisesti, jos se on tarpeen jonkin jäsenvaltion olennaisten etujen suojelemiseksi, rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi, jos siirto on muutoin tarpeen tai lain vaatima tärkeän yleisen edun turvaamiseksi, jos rekisteröity on suostunut siihen tai kyseessä on rekisteröidyn elintärkeiden etujen suojaaminen.

(30)     Europolin olisi voitava käsitellä yksityisiltä osapuolilta ja yksityishenkilöiltä peräisin olevia henkilötietoja vain jos ne on siirtänyt Europolille jäsenvaltion kansallinen Europol-yksikkö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tai sellainen kolmannessa maassa sijaitseva yhteyspiste, jonka kanssa tehdään vakiintunutta yhteistyötä ennen tämän asetuksen voimaantuloa päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella, tai kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

(31)     Tietoja, jotka kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on selvästi hankkinut tavalla, joka loukkaa ihmisoikeuksia, ei saa käsitellä.

(32)     Europolin tietosuojasääntöjä olisi lujitettava, ja niiden olisi oltava asetuksen (EY) N:o 45/2001[32] taustalla olevien periaatteiden mukaiset, jotta voidaan varmistaa yksilöiden korkeatasoinen suojelu henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Koska lainvalvonta-alalla suoritettavan henkilötietojen käsittelyn erityispiirteet tunnustetaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä julistuksessa nro 21, Europolin tietosuojasääntöjen olisi oltava itsenäiset ja ne olisi yhdenmukaistettava muiden Euroopan unionissa tehtävän poliisiyhteistyön alalla sovellettavien tietosuojasäännösten kanssa, joita ovat erityisesti Euroopan neuvoston yleissopimus nro 108[33] ja suositus nro R(87) 15[34] sekä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamista koskeva neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS[35] [korvataan hyväksymisen yhteydessä viittauksella asianomaiseen voimassa olevaan direktiiviin].

(33)     Henkilötiedot olisi mahdollisuuksien mukaan eriteltävä niiden tarkkuuden ja luotettavuuden mukaan. Tosiseikat olisi erotettava henkilökohtaisista arvioista, jotta voidaan varmistaa toisaalta yksilöiden suojelu ja toisaalta Europolin käsittelemien tietojen laatu ja luotettavuus.

(34)     Poliisiyhteistyön yhteydessä käsitellään eri ryhmiin kuuluvien rekisteröityjen henkilötietoja. Sen vuoksi Europolin olisi mahdollisimman selkeästi erotettava toisistaan eri ryhmiin kuuluvien rekisteröityjen henkilötiedot. Erityisesti olisi suojeltava esimerkiksi uhrien, todistajien, merkityksellisiä tietoja omaavien henkilöiden sekä alaikäisten henkilötietoja. Sen vuoksi Europolin ei pitäisi käsitellä tällaisia tietoja ellei se ole ehdottoman välttämätöntä sen toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa varten ja vain jos kyseiset tiedot täydentävät muita, Europolin jo käsittelemiä tietoja.

(35)     Kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevat perusoikeudet, Europolin ei pitäisi säilyttää henkilötietoja pidempään kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

(36)     Europolin olisi toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen turvallisuuden varmistamiseksi.

(37)     Jokaisella olisi oltava oikeus tutustua häntä itseään koskeviin henkilötietoihin, oikaista itseään koskevat virheelliset tiedot sekä vaatia niiden poistamista tai suojaamista tietokannassa, jos niitä ei enää tarvita. Rekisteröidyn oikeudet ja niiden käyttö eivät saisi vaikuttaa Europolin velvollisuuksiin, ja niihin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä rajoituksia.

(38)     Rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelu edellyttää tässä asetuksessa vahvistettujen velvollisuuksien selkeää kohdentamista. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti vastattava Europolille toimittamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta sekä tällaisten tiedonsiirtojen lainmukaisuudesta. Europolin olisi vastattava muilta tahoilta saamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta. Europolin olisi myös varmistettava, että tietoja käsitellään asianmukaisesti ja lainmukaisesti, että ne kerätään ja niitä käsitellään nimenomaisesti määriteltyä tarkoitusta varten, että ne ovat asianmukaisia ja olennaisia, mutta eivät liian laajoja siihen tarkoitukseen nähden, jota varten niitä käsitellään, ja ettei niitä säilytetä pidempään kuin on tarpeen tuon tarkoituksen toteuttamiseksi.

(39)     Europolin olisi pidettävä kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturva. Europol olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa ja esittämään pyydettäessä tietojenkäsittelyä koskevat lokitiedot tai asiakirjat, jotta tietojenkäsittelytapahtumia voidaan seurata niiden pohjalta.

(40)     Europolin olisi nimettävä tietosuojavastaava, jonka tehtävänä on avustaa sitä tämän asetuksen säännösten noudattamisen valvonnassa. Tietosuojavastaavan olisi voitava täyttää velvollisuutensa ja suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti.

(41)     Henkilötietojen käsittelyn valvonnasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta. Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta hoitaen tehtäviään täysin riippumattomasti.

(42)     Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskenään yhteistyötä sellaisten erityiskysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten osallistumista, ja varmistettava tämän asetuksen johdonmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.

(43)     Koska Europol käsittelee myös sellaisia henkilötietoja, jotka eivät liity mihinkään rikostutkintaan, tällaisten tietojen käsittelyyn olisi sovellettava asetusta (EY) N:o 45/2001.

(44)     Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi kuultava rekisteröityjen kanteluita ja tutkittava ne. Kantelu olisi tutkittava siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on asianmukaista, ja ratkaisu olisi voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Tietosuojavaltuutetun olisi ilmoitettava rekisteröidylle kantelun käsittelyn etenemisestä ja kantelua koskevasta ratkaisustaan kohtuullisen ajan kuluessa.

(45)     Jokaisella luonnollisella henkilöllä olisi oltava oikeus hakea tuomioistuimessa muutosta häntä koskevaan Euroopan tietosuojavaltuutetun päätökseen.

(46)     Europoliin olisi sovellettava unionin toimielimiin, virastoihin ja muihin elimiin sovellettavia, sopimusvastuuta ja sopimuksenulkoista vastuuta koskevia yleisiä sääntöjä, laitonta tietojenkäsittelyä koskevaa vastuuta lukuun ottamatta.

(47)     Asianomaiselle yksilölle saattaa olla epäselvää, johtuuko hänelle laittoman tietojenkäsittelyn seurauksena aiheutunut vahinko Europolin vai jäsenvaltion toiminnasta. Sen vuoksi Europolin ja sen jäsenvaltion, jossa vahinko on aiheutunut, olisi vastattava siitä yhteisvastuullisesti.

(48)     Jotta voidaan varmistaa Europolin sisäisen organisaation täysimääräinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus, olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklan mukaisesti myös vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa, ottaen asianmukaisella tavalla huomioon tarve turvata operatiivisten tietojen luottamuksellisuus.

(49)     Europolin henkilöstöön olisi sovellettava asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68[36] vahvistettuja Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja. Europolin olisi voitava ottaa palvelukseensa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä väliaikaisina toimihenkilöinä, joiden palvelusaikaa olisi rajoitettava kierrätysperiaatteen noudattamiseksi, sillä näiden henkilöiden paluu toimivaltaisen viranomaisen palvelukseen helpottaisi tiivistä yhteistyötä Europolin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Europolin palveluksessa väliaikaisina toimihenkilöinä olevat henkilöt voivat palvelusaikansa Europolissa päätyttyä palata sen kansallisen viranomaisen palvelukseen, josta he ovat lähtöisin.

(50)     Europolin tehtävien ja pääjohtajan aseman luonteen vuoksi pääjohtajaa voidaan pyytää antamaan lausunto ja vastaamaan toimivaltaisen Euroopan parlamentin valiokunnan esittämiin kysymyksiin ennen kuin hänet nimitetään tehtäväänsä tai ennen kuin hänen toimikauttaan jatketaan. Pääjohtajan olisi myös esiteltävä vuosikertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi Euroopan parlamentin olisi voitava pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

(51)     Europolin täyden itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi Euroopan unionin talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus.

(52)     Europoliin olisi sovellettava unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta annettua asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012[37].

(53)     Europoliin olisi sovellettava Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[38].

(54)     Europol käsittelee tietoja, jotka edellyttävät erityistä suojelua, koska niihin kuuluu EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja arkaluonteisia turvallisuusluokittelemattomia tietoja. Europolin olisi sen vuoksi vahvistettava salassapitosuojaa ja tällaisten tietojen käsittelyä koskevat säännöt, joissa otetaan huomioon turvallisuussäännöistä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi tehdyssä neuvoston päätöksessä 2011/292/EU[39] vahvistetut perusperiaatteet ja vähimmäisvaatimukset.

(55)     Tämän asetuksen soveltamista olisi arvioitava säännöllisesti.

(56)     Tarvittavat säännökset, jotka koskevat Europolin sijoittamista jäsenvaltioon, jossa sen toimipaikka sijaitsee, eli Alankomaihin, sekä Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sovellettavat erityiset säännöt olisi vahvistettava toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion olisi varmistettava parhaat mahdolliset olosuhteet Europolin moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, mukaan lukien lasten koulunkäyntimahdollisuudet ja liikenneyhteydet, jotta voidaan houkutella korkealuokkaisia henkilöresursseja mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta.

(57)     Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin ja toimii niiden seuraajana. Siksi sen olisi oltava niiden oikeusseuraaja myös suhteessa kaikkiin niiden tekemiin sopimuksiin, työsopimukset mukaan lukien, sekä niiden vastuihin ja niiden hankkimaan omaisuuteen. Päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin tekemien kansainvälisten sopimusten olisi pysyttävä voimassa, lukuun ottamatta CEPOLin tekemää toimipaikkaa koskevaa sopimusta.

(58)     Jotta Europol voi jatkaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin tehtävien hoitamista parhaan kykynsä mukaan, olisi vahvistettava siirtymätoimenpiteet, jotka koskevat erityisesti hallintoneuvostoa ja pääjohtajaa sekä Europolin talousarvion tietyn osan kohdentamista koulutukseen kolmeksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

(59)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on lainvalvonta-alan yhteistyöstä ja koulutuksesta unionin tasolla vastaavan yksikön perustaminen, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten ja laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(60)     [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen] TAI [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista].

(61)     Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(62)     Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin perusoikeuskirjan 8 ja 7 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa tunnustettua oikeutta henkilötietojen suojaan ja yksityisyydensuojaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA EUROPOLIN TAVOITTEET

1 artikla

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusviraston perustaminen

1.           Perustetaan Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirasto, jäljempänä ’Europol’, jonka tavoitteena on parantaa Euroopan unionin lainvalvontaviranomaisten keskinäistä yhteistyötä, lujittaa ja tukea niiden toimia sekä laatia yhdenmukainen eurooppalainen koulutuspolitiikka.

2.           Tällä asetuksella perustettava Europol korvaa päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin ja toimii niiden seuraajana.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)           ’jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla’ kaikkia jäsenvaltioiden poliisiviranomaisia ja muita lainvalvontayksiköitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikosten ehkäisemisestä ja torjunnasta;

b)           ’analyysilla’ tietojen keräämistä, käsittelyä tai käyttöä, jonka tarkoituksena on avustaminen rikostutkinnassa;

c)           ’unionin elimillä’ toimielimiä, yksiköitä, operaatioita ja virastoja, jotka on perustettu Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella tai niiden perusteella;

d)           ’lainvalvontaviranomaisilla’ poliisi- ja tulliviranomaisia ja muita alan yksiköitä, myös unionin elimiä, jotka vastaavat vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan rikollisuuden, terrorismin ja unionin politiikkaan liittyvään yhteiseen etuun kohdistuvien rikollisuuden muotojen ehkäisemisestä ja torjunnasta sekä siviilikriisinhallinnasta ja merkittäviin tapahtumiin liittyvästä kansainvälisestä poliisitoiminnasta;

e)           ’kolmansilla mailla’ maita, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita;

f)            ’kansainvälisillä järjestöillä’ kansainvälisiä järjestöjä ja niiden alaisia julkisoikeudellisia elimiä tai muita elimiä, jotka on perustettu kahden tai useamman valtion välisellä sopimuksella tai tällaisen sopimuksen perusteella;

g)           ’yksityisillä osapuolilla’ jäsenvaltion tai kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhteisöjä ja elimiä, erityisesti yhtiöitä ja yrityksiä, kaupallisia yhteenliittymiä, voittoa tavoittelemattomia järjestöjä ja muita oikeushenkilöitä, jotka eivät kuulu f alakohdan soveltamisalaan;

h)           ’yksityishenkilöillä’ kaikkia luonnollisia henkilöitä;

i)            ’henkilötiedoilla’ kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä, jäljempänä ’rekisteröity’, koskevia tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa, erityisesti henkilönumeron taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen tekijän perusteella;

j)            ’henkilötietojen käsittelyllä’, jäljempänä ’käsittely’, kaikkia sellaisia toimia tai toimien kokonaisuuksia, joita kohdistetaan henkilötietoihin joko automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muutoin, kuten tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, tiedon haku, kysely, käyttö, luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla muutoin saataville, yhteensovittaminen tai yhdistäminen sekä suojaaminen, poistaminen tai tuhoaminen;

k)           ’vastaanottajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, jolle tietoja luovutetaan, oli kyseessä sivullinen tai ei; niitä viranomaisia, jotka mahdollisesti saavat tietoja erityisen tutkimuksen puitteissa, ei kuitenkaan pidetä vastaanottajina;

l)            ’henkilötietojen siirtämisellä’ mitä tahansa henkilötietojen välittämistä siten, että ne saatetaan aktiivisesti saataville rajoitetulle määrälle tunnistettuja osapuolia, kun lähettäjän tiedossa tai tarkoituksena on, että vastaanottaja saa pääsyn henkilötietoihin;

m)          ’henkilötietojen rekisteröintijärjestelmällä’, jäljempänä ’rekisteröintijärjestelmä’, kaikkia sellaisia järjestettyjä henkilötietojen kokoelmia, joista tiedot ovat saatavilla tietyin perustein, oli kokoelma sitten keskitetty, hajautettu taikka toiminnallisin tai maantieteellisin perustein jaettu;

n)           ’rekisteröidyn suostumuksella’ vapaaehtoista, yksilöityä ja tietoista tahdonilmaisua, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn;

o)           ’hallinnollisilla henkilötiedoilla’ kaikkia Europolin käsittelemiä henkilötietoja pois lukien ne, joita käsitellään 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen tavoitteiden täyttämiseksi.

3 artikla

Tavoitteet

1.           Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan rikollisuuden, terrorismin ja unionin politiikkaan liittyvään yhteiseen etuun kohdistuvien rikollisuuden muotojen ehkäisemisessä ja torjunnassa liitteen 1 mukaisesti.

2.           Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä myös 1 kohdassa tarkoitettuihin rikoksiin liittyvien rikosten ehkäisemisessä ja torjunnassa. Tällaisiksi liitännäisrikoksiksi katsotaan seuraavat rikokset:

a)      rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi;

b)      rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen edistämiseksi tai toteuttamiseksi;

c)      rikokset, jotka tehdään Europolin toimivaltaan kuuluvien tekojen rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.

3.           Europol tukee, kehittää, tarjoaa ja koordinoi lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutustoimintaa.

II luku

LAINVALVONTAYHTEISTYÖHÖN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT

4 artikla

Tehtävät

1.           Europol on Euroopan unionin virasto, jonka tehtävänä on tämän asetuksen mukaisesti:

a)      kerätä, säilyttää, käsitellä, analysoida ja vaihtaa tietoja;

b)      ilmoittaa jäsenvaltioille viipymättä niitä koskevista tiedoista ja rikosten keskinäisistä yhteyksistä;

c)      koordinoida, suunnitella ja toteuttaa tutkimuksia ja operatiivisia toimia,

i)        jotka toteutetaan yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa; tai

ii)       jotka toteutetaan yhteisten tutkintaryhmien avulla 5 artiklan mukaisesti, tarvittaessa yhteistyössä Eurojustin kanssa;

d)      osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin sekä ehdottaa niiden perustamista 5 artiklan mukaisesti;

e)      toimittaa tiedustelutietoja ja analyysitukea jäsenvaltioille merkittävien kansainvälisten tapahtumien yhteydessä;

f)       laatia uhka-arvioita, strategisia ja operatiivisia analyyseja ja yleisiä tilannekatsauksia;

g)      kehittää, jakaa ja edistää rikoksentorjuntamenetelmiä, tutkintamenetelmiä sekä teknisiä ja rikostekniikkaan liittyviä menetelmiä koskevaa erityisasiantuntemusta ja antaa jäsenvaltioille neuvontaa;

h)      antaa jäsenvaltioille teknistä ja taloudellista tukea rajatylittäviä operaatioita sekä tutkintaa, myös yhteisiä tutkintaryhmiä, varten;

i)       tukea, kehittää, tarjota, koordinoida ja toteuttaa lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutusta yhteistyössä jäsenvaltioiden koulutuslaitosten verkoston kanssa;

j)       toimittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston nojalla perustetuille unionin elimille ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) rikostiedustelutietoja ja analyysitukea niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

k)      antaa tietoja ja tukea Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla perustetuille EU:n kriisinhallintarakenteille ja kriisinhallintaoperaatioille;

l)       luoda Europolin toimivaltaan kuuluvien eri rikostyyppien torjuntaan erikoistuneita unionin keskuksia ja erityisesti Euroopan verkkorikostorjuntakeskus.

2.           Europol laatii strategisia analyyseja ja uhka-arvioita auttaakseen neuvostoa ja komissiota vahvistamaan rikoksentorjuntaa koskevat unionin operatiiviset painopisteet. Europol myös avustaa näiden painopisteiden operatiivisessa täytäntöönpanossa.

3.           Europol toimittaa strategisia tiedustelutietoja edistääkseen operatiiviseen toimintaan ja sen tukemiseen kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevien voimavarojen tehokasta ja tuloksellista käyttöä.

4.           Europol toimii euron väärentämisen torjunnan keskustoimistona euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä Europol euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi 12 päivänä heinäkuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/511/YOS[40] mukaisesti. Europol myös edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisten tutkintaryhmien euron väärentämisen torjumiseksi toteuttamien toimenpiteiden yhteensovittamista, tarvittaessa yhteistyössä unionin elinten ja kolmansien maiden viranomaisten kanssa.

5 artikla

Osallistuminen yhteisiin tutkintaryhmiin

1.           Europol voi osallistua sen toimivaltaan kuuluvia rikoksia käsittelevien yhteisten tutkintaryhmien toimintaan.

2.           Europol voi avustaa kaikessa yhteisen tutkintaryhmän toiminnassa ja vaihtaa tietoja kaikkien sen jäsenten kanssa sen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyissä rajoissa, jonka alueella yhteinen tutkintaryhmä toimii.

3.           Jos Europolilla on aihetta olettaa, että yhteisen tutkintaryhmän perustaminen voisi tuoda johonkin tutkintaan lisäarvoa, se voi ehdottaa tätä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja toteuttaa toimenpiteitä avustaakseen sitä yhteisen tutkintaryhmän perustamisessa.

4.           Europol ei saa soveltaa pakkokeinoja.

6 artikla

Rikostutkinnan aloittamista koskevat Europolin pyynnöt

1.           Kun Europol katsoo, että jossakin yksittäisessä tapauksessa olisi aloitettava rikostutkinta sen toimivaltaan kuuluvan rikoksen osalta, se ilmoittaa asiasta Eurojustille.

2.           Samalla Europol pyytää 7 artiklan 2 kohdan nojalla perustettuja asianomaisen jäsenvaltion kansallisia yksiköitä aloittamaan tai suorittamaan rikostutkinnan tai koordinoimaan sitä.

3.           Kansallisten yksiköiden on ilmoitettava Europolille viipymättä tutkinnan aloittamisesta.

4.           Jos asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät olla noudattamatta Europolin pyyntöä, niiden on esitettävä Europolille tätä koskevat perustelut kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Perustelut voidaan jättää esittämättä, jos niiden esittäminen

a)      vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja; tai

b)      vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai yksittäisten henkilöiden turvallisuuden.

5.           Europol ilmoittaa Eurojustille jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä aloittaa tutkinta tai kieltäytyä tutkinnan aloittamisesta.

7 artikla

Jäsenvaltioiden yhteistyö Europolin kanssa

1.           Jäsenvaltioiden on tehtävä Europolin kanssa yhteistyötä sen tehtävien suorittamiseksi.

2.           Kunkin jäsenvaltion on perustettava tai nimettävä kansallinen yksikkö, joka toimii yhteyselimenä Europolin ja jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten sekä lainvalvontaviranomaisten koulutuslaitosten välillä. Kunkin jäsenvaltion on nimitettävä virkamies kansallisen yksikön päälliköksi.

3.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset yksiköt pystyvät suorittamaan niille tässä asetuksessa osoitetut tehtävät ja erityisesti että niillä on pääsy kansallisiin lainvalvontatietokantoihin.

4.           Europol voi tehdä yksittäisten tutkintojen yhteydessä yhteistyötä suoraan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Siinä tapauksessa Europol ilmoittaa asiasta viipymättä kansalliselle yksikölle ja toimittaa sille jäljennöksen kaikista Europolin ja kyseisten toimivaltaisten viranomaisten välisen suoran yhteydenpidon yhteydessä vaihdetuista tiedoista.

5.           Jäsenvaltioiden on kansallisen yksikkönsä tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kautta erityisesti

a)      toimitettava Europolille tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Europolille on toimitettava viipymättä tiedot muun muassa sellaisilta rikollisuuden aloilta, jotka on unionissa määritelty painopisteiksi. Europolille on toimitettava jäljennös myös toisen jäsenvaltion tai toisten jäsenvaltioiden kanssa kahden- tai monenvälisesti vaihdetuista tiedoista siltä osin kuin tietojenvaihto liittyy Europolin toimivaltaan kuuluvaan rikollisuuteen;

b)      varmistettava tehokas yhteydenpito ja yhteistyö kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja jäsenvaltioissa toimivien lainvalvontaviranomaisten koulutuslaitosten sekä Europolin välillä;

c)      levitettävä tietoa Europolin toiminnasta.

6.           Kansallisten yksiköiden päälliköiden on kokoonnuttava säännöllisesti, erityisesti keskustelemaan Europolin kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön yhteydessä esiin tulevista ongelmista ja ratkomaan niitä.

7.           Kunkin jäsenvaltion on määritettävä kansallisen yksikön organisaatio ja henkilöstö oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

8.           Jäsenvaltioiden on vastattava kuluista, jotka aiheutuvat kansallisten yksiköiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteydenpidosta Europoliin, eikä niitä veloiteta Europolilta, yhteysmaksuja lukuun ottamatta.

9.           Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien Europolin kanssa toteutettavassa yhteydenpidossa käytettävien järjestelmien vähimmäisturvallisuustaso.

10.         Europol laatii vuosittain kertomuksen, johon kootaan tiedot kunkin jäsenvaltion Europolille 5 artiklan a alakohdan perusteella toimittamien tietojen määrästä ja laadusta ja sen kansallisen yksikön toiminnasta. Vuosikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

8 artikla

Yhteyshenkilöt

1.           Kunkin kansallisen yksikön on lähetettävä Europoliin ainakin yksi yhteyshenkilö. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yhteyshenkilöt ovat heidät lähettäneen jäsenvaltion lainsäädännön alaisia.

2.           Yhteyshenkilöt muodostavat Europolin kansalliset yhteystoimistot, ja he saavat ohjeita Europolin kansallisilta yksiköiltään heidät lähettäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja Europolin hallintoon sovellettavien säännösten mukaisesti.

3.           Yhteyshenkilöt avustavat Europolin ja jäsenvaltioidensa välisessä tietojenvaihdossa.

4.           Yhteyshenkilöt avustavat jäsenvaltioidensa ja muiden jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden välisessä tietojenvaihdossa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisessa kahdenvälisessä tietojenvaihdossa voidaan käyttää Europolin infrastruktuuria kansallisen lainsäädännön mukaisesti, myös silloin kun on kyse rikoksista, jotka eivät kuulu Europolin toimivaltaan. Yhteyshenkilöiden oikeudet ja velvollisuudet suhteessa Europoliin määrittää hallintoneuvosto.

5.           Yhteyshenkilöillä on tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset 65 artiklan mukaiset erioikeudet ja vapaudet.

6.           Europol huolehtii siitä, että yhteyshenkilöille tiedotetaan kaikesta sen toiminnasta ja että heidät otetaan mukaan kaikkeen sen toimintaan siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

7.           Europol kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat tarvittavien tilojen antamisesta jäsenvaltioiden käyttöön Europolin toimitiloissa, ja tarvittavan tuen antamisesta yhteyshenkilöille, jotta nämä voivat suorittaa tehtävänsä. Kaikista muista yhteyshenkilöiden nimeämisestä sekä heidän varusteistaan aiheutuvista kustannuksista vastaa heidät lähettävä jäsenvaltio, jollei budjettivallan käyttäjä päätä toisin hallintoneuvoston suosituksen perusteella.

III luku

LAINVALVONTAVIRANOMAISTEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT

9 artikla

Europol-akatemia

1.           Tällä asetuksella perustettava Europol-akatemiaksi kutsuttu Europolin yksikkö tukee, kehittää, tarjoaa ja koordinoi lainvalvontaviranomaisille tarkoitettua koulutusta, joka liittyy erityisesti vähintään kahteen jäsenvaltioon vaikuttavan vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan, suuria yleiseen järjestykseen liittyviä riskejä sisältävien tapahtumien ja urheilutapahtumien hallintaan, ei-sotilaallisten EU-operaatioiden strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä lainvalvonta-alan johtamiseen ja kieltenopetukseen ja jonka tarkoituksena on erityisesti

a)      levittää tietoa

i)        lainvalvontayhteistyötä koskevista unionin ja kansainvälisistä välineistä;

ii)       unionin elimistä, erityisesti Europolista, Eurojustista ja Frontexista, sekä niiden toiminnasta ja tehtävistä;

iii)      lainvalvontayhteistyön oikeudellisista näkökohdista sekä käytännön tietoa siitä, mistä tietoa on saatavilla;

b)      kannustaa alueellisen ja kahdenvälisen yhteistyön kehittämistä sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä;

c)      käsitellä erityisiä rikollisuuden tai poliisitoiminnan osa-alueita, joilla unionin tason koulutus voi tuoda lisäarvoa;

d)      laatia erityisiä lainvalvontaviranomaisille tarkoitettuja yhteisiä oppijaksoja, joiden avulla heitä voidaan kouluttaa osallistumaan unionin siviilioperaatioihin;

e)      tukea jäsenvaltioita kahdenvälisten lainvalvontavalmiuksien kehittämisessä kolmansissa maissa;

f)       kouluttaa kouluttajia ja avustaa hyvien oppimiskäytäntöjen vaihdossa.

2.           Europol-akatemia kehittää ja päivittää säännöllisesti oppimisvälineitä ja ‑menetelmiä ja soveltaa niitä elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen lainvalvontaviranomaisten taitojen kehittämiseksi. Europol-akatemia arvioi näiden toimien tuloksia voidakseen parantaa tulevien toimien laatua, johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta.

10 artikla

Europol-akatemian tehtävät

1.           Europol-akatemia laatii monivuotisia strategisten koulutustarpeiden analyyseja ja monivuotisia koulutusohjelmia.

2.           Europol-akatemia laatii ja toteuttaa koulutustoimia ja opetustuotteita, esimerkiksi

a)      kursseja, seminaareja, konferensseja ja verkko-opiskeluvälineitä;

b)      yhteisiä oppijaksoja, joiden avulla levitetään tietoa, paikataan aukkoja ja/tai helpotetaan yhteisten lähestymistapojen omaksumista rajatylittäviin rikollisiin ilmiöihin;

c)      koulutusmoduuleja, jotka on porrastettu asteittain tai tasoittain asianomaisen kohderyhmän tarvitsemien taitojen vaativuuden perusteella ja joissa keskitytään joko tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai rikollisen toiminnan alaan tai tiettyihin ammatissa tarvittaviin taitoihin;

d)      lainvalvontaviranomaisille tarkoitettuja vaihto-ohjelmia operatiivisiin tarpeisiin perustuvan koulutusmenetelmän puitteissa.

3.           Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen eurooppalainen koulutuspolitiikka kolmansissa maissa toteutettavien siviilioperaatioiden ja valmiuksien kehittämisen tukemiseksi, Europol-akatemia

a)      arvioi nykyisten unioniin liittyvien lainvalvonta-alan koulutuspolitiikkojen ja ‑aloitteiden vaikutuksia;

b)      laatii ja tarjoaa koulutusta, jonka avulla jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset voivat valmistautua osallistumaan siviilioperaatioihin muun muassa hankkimalla tarvittavan kielitaidon;

c)      laatii ja tarjoaa koulutusta kolmansien maiden ja erityisesti unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden lainvalvontaviranomaisille;

d)      hallinnoi erityisiä unionin ulkoisen avun varoja, joilla tuetaan kolmansien maiden valmiuksien kehittämistä asianomaisilla toiminta-aloilla unionin vahvistamien painopisteiden mukaisesti.

4.           Europol-akatemia edistää jäsenvaltioiden lainvalvonta-alan koulutuksen ja siihen liittyvien eurooppalaisten laatunormien keskinäistä tunnustamista.

11 artikla

Koulutukseen liittyvä tutkimustoiminta

1.           Europol-akatemia edistää tässä luvussa tarkoitettujen koulutustoimien kannalta merkityksellisen tutkimustoiminnan kehittämistä.

2.           Europol-akatemia edistää ja luo kumppanuuksia unionin elinten sekä julkisten ja yksityisten oppilaitosten kanssa ja kannustaa lujempien kumppanuussuhteiden muodostamista yliopistojen ja lainvalvonta-alan oppilaitosten välillä jäsenvaltioissa.

IV luku

EUROPOLIN ORGANISAATIO

12 artikla

Europolin hallinto- ja johtamisrakenne

Europolin johtamis- ja hallintorakenne muodostuu seuraavasti:

a)           hallintoneuvosto, jonka tehtävät vahvistetaan 14 artiklassa;

b)           pääjohtaja, jonka velvollisuudet vahvistetaan 19 artiklassa;

c)           koulutusta käsittelevä tiedekomitea 20 artiklan mukaisesti;

d)           tarvittaessa mikä tahansa muu neuvoa-antava elin, jonka hallintoneuvosto perustaa 14 artiklan 1 kohdan p alakohdan mukaisesti;

e)           tarvittaessa johtokunta 21 ja 22 artiklan mukaisesti.

1 JAKSO

HALLINTONEUVOSTO

13 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.           Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja kahdesta komission edustajasta, joilla kaikilla on äänioikeus.

2.           Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään ottaen huomioon heidän kokemuksensa julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden hallinnosta ja lainvalvontayhteistyön tuntemuksensa.

3.           Jokaista hallintoneuvoston jäsentä edustaa varajäsen, joka nimitetään ottaen huomioon hänen kokemuksensa julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden hallinnosta ja lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevan kansallisen politiikan tuntemuksensa. Varajäsen toimii varsinaisena jäsenenä, kun käsitellään lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissaollessa. Varsinainen jäsen edustaa varajäsentä, kun tämän poissaollessa käsitellään lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä kysymyksiä.

4.           Kaikkien hallintoneuvostossa edustettuina olevien osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

5.           Varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

14 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.           Hallintoneuvosto

a)      hyväksyy vuosittain Europolin työohjelman seuraavaksi vuodeksi jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä ja 15 artiklan mukaisesti;

b)      hyväksyy monivuotisen työohjelman jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 15 artiklan mukaisesti;

c)      hyväksyy jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä Europolin vuotuisen talousarvion ja suorittaa muut Europolin talousarvioon liittyvät tehtävät XI luvun mukaisesti;

d)      hyväksyy Europolin toimintaa koskevan konsolidoidun vuosikertomuksen ja lähettää sen viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille. Toimintaa koskeva konsolidoitu vuosikertomus julkaistaan;

e)      hyväksyy Europoliin sovellettavat varainhoitosäännöt 63 artiklan mukaisesti;

f)       hyväksyy viimeistään 31 päivänä tammikuuta monivuotisen henkilöstöpoliittisen suunnitelman otettuaan huomioon komission lausunnon;

g)      hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuuden;

h)      hyväksyy säännöt jäseniinsä ja koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäseniin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten;

i)       käyttää 2 kohdan mukaisesti Europolin henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’;

j)       vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

k)      nimittää pääjohtajan ja apulaispääjohtajat ja tarvittaessa pidentää heidän toimikauttaan tai erottaa heidät virasta 56 ja 57 artiklan mukaisesti;

l)       vahvistaa suoritusindikaattorit ja valvoo pääjohtajan toimintaa, muun muassa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanoa;

m)     jollei henkilöstösäännöistä ja muuhun henkilöstöön sovellettavista palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, nimittää tilinpitäjän, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti;

n)      nimittää koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenet;

o)      huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

p)      tekee päätökset Europolin sisäisten rakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta;

q)      hyväksyy työjärjestyksensä.

2.           Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa nimittävän viranomaisen toimivallan siirron ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

15 artikla

Vuotuinen työohjelma ja monivuotinen työohjelma

1.           Hallintoneuvosto hyväksyy vuotuisen työohjelman vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta pääjohtajan esittämän luonnoksen perusteella, ottaen huomioon komission lausunnon. Se toimittaa työohjelman Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

2.           Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

3.           Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

4.           Hallintoneuvosto hyväksyy myös monivuotisen työohjelman ja päivittää sitä viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä marraskuuta, ottaen huomioon komission lausunnon ja kuultuaan Euroopan parlamenttia ja kansallisia parlamentteja.

Hyväksytty monivuotinen työohjelma toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä strategiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös mainittava kuhunkin tavoitteeseen osoitettujen määrärahojen ja henkilöstön määrä monivuotisen rahoituskehyksen ja monivuotisen henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Siinä on esitettävä strategia suhteiden järjestämiseksi 29 artiklassa tarkoitettuihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin.

Monivuotinen ohjelma on pantava täytäntöön vuotuisten työohjelmien avulla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä ulkoisten ja sisäisten arviointien tulosten perusteella. Näiden arviointien päätelmät on tarvittaessa otettava huomioon myös seuraavan vuoden vuotuisessa työohjelmassa.

16 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.           Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.           Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy heidän ollessaan puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, toimikausi päättyy samaan aikaan ilman eri toimenpiteitä.

17 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.           Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.           Europolin pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

3.           Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.           Hallintoneuvosto voi kutsua kenet tahansa henkilön, jonka lausunnolla voi olla merkitystä keskustelussa, osallistumaan kokouksiin tarkkailijana ilman äänioikeutta.

5.           Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.

6.           Europol vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

18 artikla

Äänestyssäännöt

1.           Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä, 14 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan, 16 artiklan 1 kohdan ja 56 artiklan 8 kohdan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

2.           Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jäsenen poissaollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

3.           Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

4.           Pääjohtaja ei osallistu äänestykseen.

5.           Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

2 JAKSO

PÄÄJOHTAJA

19 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1.           Pääjohtaja vastaa Europolin hallinnosta. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2.           Pääjohtaja hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, hallintoneuvoston tai johtokunnan toimivaltaa.

3.           Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4.           Pääjohtaja on Europolin laillinen edustaja.

5.           Pääjohtaja vastaa Europolille tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)      Europolin päivittäisen toiminnan hallinnointi;

b)      hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)      vuotuisen työohjelman ja monivuotisen työohjelman valmistelu ja niiden toimittaminen hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

d)      vuotuisen työohjelman ja monivuotisen työohjelman täytäntöönpano ja siitä raportoiminen hallintoneuvostolle;

e)      Europolin toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

f)       toimintasuunnitelman laatiminen sisäisten tai ulkoisten tarkastusraporttien ja arviointien päätelmien sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusraporttien ja suositusten perusteella ja raportointi komissiolle edistymisestä kahdesti vuodessa ja hallintoneuvostolle säännöllisesti;

g)      unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä ja toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia, OLAFin tutkintavaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta, ja jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

h)      Europolin petostentorjuntastrategian valmistelu ja sen esittäminen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

i)       Europoliin sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu;

j)       Europolin tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion täytäntöönpano;

k)      monivuotisen henkilöstösuunnitelman luonnoksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle sen jälkeen kun komissiota on kuultu;

l)       hallintoneuvoston puheenjohtajan tukeminen hallintoneuvoston kokousten valmistelussa;

m)     rikoksentorjuntaa koskevien unionin strategisten ja operatiivisten painopisteiden täytäntöönpanoa koskeva säännöllinen tiedottaminen hallintoneuvostolle.

3 JAKSO

KOULUTUSTA KÄSITTELEVÄ TIEDEKOMITEA

20 artikla

Koulutusta käsittelevä tiedekomitea

1.           Koulutusta käsittelevä tiedekomitea on riippumaton neuvoa-antava elin, joka takaa koulutukseen liittyvän Europolin toiminnan tieteellisen laadun ja ohjaa sitä. Tämän vuoksi pääjohtajan on otettava koulutusta käsittelevä tiedekomitea jo varhaisessa vaiheessa mukaan kaikkien 14 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen valmisteluun siltä osin kuin ne koskevat koulutusta.

2.           Koulutusta käsittelevään tiedekomiteaan kuuluu yksitoista jäsentä, jotka edustavat korkeinta akateemista tai ammatillista asiantuntemusta tämän asetuksen III luvun soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Jäsenet nimittää hallintoneuvosto Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen hakuilmoituksen ja valintamenettelyn perusteella. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa olla koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäseniä. Koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenet ovat riippumattomia. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta.

3.           Europol julkaisee verkkosivuillaan luettelon koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenistä ja pitää sen ajan tasalla.

4.           Koulutusta käsittelevän tiedekomitean jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sitä ei voida uusia, ja jäsenet voidaan erottaa, jos he eivät täytä riippumattomuuden vaatimusta.

5.           Koulutusta käsittelevä tiedekomitea valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan viiden vuoden toimikaudeksi. Se antaa lausuntonsa jäsentensä ääntenenemmistöllä. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia joko oma-aloitteisesti tai vähintään neljän komitean jäsenen pyynnöstä.

6.           Pääjohtaja, koulutuksesta vastaava apulaispääjohtaja tai heidän edustajansa kutsutaan kokouksiin tarkkailijana ilman äänioikeutta.

7.           Koulutusta käsittelevää tiedekomiteaa avustaa sihteeri, joka on komitean nimeämä Europolin henkilöstön jäsen ja jonka pääjohtaja nimittää.

8.           Koulutusta käsittelevän tiedekomitean tehtävänä on erityisesti

a)      neuvoa pääjohtajaa ja koulutuksesta vastaavaa apulaispääjohtajaa vuotuisen työohjelman ja muiden strategisten asiakirjojen laatimisessa, jotta voidaan varmistaa niiden tieteellinen laatu ja yhdenmukaisuus asianmukaisia aloja koskevien unionin politiikkojen ja painopisteiden kanssa;

b)      antaa riippumattomia lausuntoja ja neuvoja hallintoneuvostolle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa;

c)      antaa riippumattomia lausuntoja ja neuvoja oppijaksojen laadusta, sovellettavista opiskelumenetelmistä, opiskeluvaihtoehdoista ja tieteellisestä kehityksestä;

d)      suorittaa muita neuvoa-antavia tehtäviä, jotka liittyvät koulutusta koskevan Europolin toiminnan tieteellisiin näkökohtiin, hallintoneuvoston tai pääjohtajan tai koulutuksesta vastaavan apulaispääjohtajan pyynnöstä.

9.           Koulutusta käsittelevän tiedekomitean vuotuinen talousarvio osoitetaan Europolin talousarvion erilliseen budjettikohtaan.

4 JAKSO

JOHTOKUNTA

21 artikla

Perustaminen

Hallintoneuvosto voi perustaa johtokunnan.

22 artikla

Tehtävät ja organisaatio

1.           Johtokunnan tehtävänä on avustaa hallintoneuvostoa.

2.           Johtokunnalla on seuraavat tehtävät:

a)      valmistella hallintoneuvoston päätökset;

b)      huolehtia yhdessä hallintoneuvoston kanssa siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvien raporttien ja suositusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

c)      avustaa ja neuvoa pääjohtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklassa lueteltuja pääjohtajan velvollisuuksia.

3.           Silloin kun se on asian kiireellisyyden vuoksi tarpeen, johtokunta voi tehdä hallintoneuvoston puolesta tiettyjä väliaikaisia päätöksiä erityisesti hallinnollisista kysymyksistä, kuten nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttämisestä.

4.           Johtokunnan muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, yksi komission edustaja hallintoneuvostosta ja kolme muuta jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimittää keskuudestaan. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on myös johtokunnan puheenjohtaja. Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

5.           Johtokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.

6.           Johtokunta pitää vähintään yhden sääntömääräisen kokouksen kolmen kuukauden välein. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jäsentensä pyynnöstä.

7.           Johtokunta noudattaa hallintoneuvoston laatimaa työjärjestystä.

V luku

TIETOJENKÄSITTELY

23 artikla

Tietolähteet

1.           Europol käsittelee ainoastaan tietoja, joita sille ovat toimittaneet

a)      jäsenvaltiot kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;

b)      unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt VI luvun mukaisesti;

c)      yksityiset osapuolet 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.           Europol voi suoraan hakea ja käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin julkisista lähteistä, kuten tiedotusvälineistä, internet ja julkiset tiedot mukaan lukien.

3.           Europol voi hakea ja käsitellä tietoja, myös henkilötietoja, jotka ovat peräisin kansallisista, unionin tai kansainvälisistä tietojärjestelmistä, myös automaattista tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen, siltä osin kuin sillä on siihen valtuutus unionin säädösten taikka kansainvälisten tai kansallisten oikeudellisten välineiden nojalla. Europolin pääsyä näihin tietoihin ja niiden käyttöä säännellään sovellettavilla unionin taikka kansainvälisten tai kansallisten oikeudellisten välineiden säännöksillä, siltä osin kuin niihin sisältyvät, tietoihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevat säännöt ovat tiukempia kuin tämän asetuksen säännöt. Pääsy tällaisiin tietojärjestelmiin on vain asianmukaisesti valtuutetuilla Europolin henkilöstön jäsenillä siltä osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

24 artikla

Tietojenkäsittelytoimien tarkoitukset

1.           Europol käsittelee tietoja, myös henkilötietoja, siltä osin kuin se on tarpeen 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, ainoastaan seuraavia tarkoituksia varten:

a)      ristiintarkistaminen tietojen keskinäisten yhteyksien havaitsemiseksi;

b)      strategiset tai aihekohtaiset analyysit;

c)      yksittäistapauksia koskevat operatiiviset analyysit.

2.           Eri henkilötietoluokat ja ne rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä kutakin 1 kohdassa mainittua tarkoitusta varten, luetellaan liitteessä 2.

25 artikla

Tietojenkäsittelytoimien tarkoituksen määrittäminen

1.           Edellä 24 artiklassa tarkoitetun tietojenkäsittelyn tarkoituksen määrittää se jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö, joka toimittaa tietoja Europolille. Jos se ei ole tehnyt sitä, Europol määrittää kyseisten tietojen merkityksen sekä tarkoituksen, jota varten niitä käsitellään. Europol voi käsitellä tietoja muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jota varten tiedot on toimitettu, vain tietojen toimittajan antaman valtuutuksen perusteella.

2.           Jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat ilmoittaa tiedonsiirron yhteydessä tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevista mahdollisista yleisistä tai nimenomaisista rajoituksista, tietojen poistaminen tai tuhoaminen mukaan lukien. Jos tällaisten rajoitusten tarve tulee ilmi vasta tiedonsiirron jälkeen, niiden on ilmoitettava siitä Europolille vastaavasti. Europolin on noudatettava tällaisia rajoituksia.

3.           Europol voi rajoittaa jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen pääsyä tietoihin tai niiden oikeutta käyttää tietoja, jotka ovat peräisin julkisista lähteistä.

26 artikla

Jäsenvaltioiden ja Europolin henkilöstön pääsy Europolin tallentamiin tietoihin

1.           Jäsenvaltioilla on oltava pääsy ja niiden on voitava tehdä hakuja kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa tällaisia tietoja koskevista pääsy- ja käyttörajoituksista. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joilla on valtuudet tehdä tällaisia hakuja.

2.           Jäsenvaltioilla on oltava osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Europolille toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti.

3.           Pääjohtajan asianmukaisesti valtuuttamalla Europolin henkilöstöllä on pääsy Europolin käsittelemiin tietoihin siinä määrin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

27 artikla

Eurojustin ja OLAFin pääsy Europolin tietoihin

1.           Europol toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Eurojustilla ja Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on toimivaltuuksiensa puitteissa pääsy ja oikeus tehdä hakuja kaikkiin tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen oikeutta ilmoittaa tällaisia tietoja koskevista pääsy- ja käyttörajoituksista. Europolille on ilmoitettava, jos Eurojustin tai OLAFin tekemä haku tuottaa osuman Europolin käsittelemissä tiedoissa.

2.           Europol toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Eurojustilla ja OLAFilla on toimivaltuuksiensa puitteissa osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy tietoihin, jotka on toimitettu 24 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamien rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa osuman, Europol aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa, tiedot Europolille toimittaneen jäsenvaltion, unionin elimen, kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön tekemän päätöksen mukaisesti.

3.           Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö Eurojustin tai OLAFin käytettävissä olevat tiedot Europolin käsittelemien tietojen kanssa.

4.           Europol sallii 1 ja 2 kohdan mukaiset haut vasta saatuaan Eurojustilta ja OLAFilta tiedot siitä, ketkä Eurojustin kansalliset jäsenet, varajäsenet, avustavat jäsenet ja Eurojustin henkilöstöön kuuluvat sekä OLAFin henkilöstöön kuuluvat on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja.

5.           Jos Europol tai jäsenvaltio toteaa yksittäiseen tutkimukseen liittyvien Europolin tietojenkäsittelytoimien yhteydessä, että tarvitaan Eurojustin tai OLAFin toimivaltuuksien mukaista koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Europol ilmoittaa asiasta niille ja aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa Eurojust tai OLAF neuvottelee Europolin kanssa.

6.           Eurojust, mukaan lukien sen kollegio, kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustavat jäsenet sekä Eurojustin henkilöstöön kuuluvat, ja OLAF noudattavat kaikkia tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevia yleisiä tai nimenomaisia rajoituksia, joista jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt ovat ilmoittaneet 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

28 artikla

Velvollisuus ilmoittaa jäsenvaltioille

1.           Jos Europolin on 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvan tehtävänsä mukaisesti ilmoitettava jäsenvaltiolle sitä koskevista tiedoista, ja pääsyä näihin tietoihin on rajoitettu 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti tavalla, joka estää niiden jakamisen, Europolin on neuvoteltava pääsyrajoituksen asettaneen tietojen toimittajan kanssa ja pyydettävä siltä lupaa tietojen jakamiseen.

Ilman tätä lupaa tietoja ei saa jakaa.

2.           Mahdollisista pääsyrajoituksista riippumatta Europolin on ilmoitettava jäsenvaltiolle sitä koskevista tiedoista, jos

a)      se on ehdottoman tarpeellista vakavaan rikollisuuteen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi; tai

b)      se on olennaisen tärkeää kyseisen jäsenvaltion yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan ehkäisemiseksi.

Tällaisessa tapauksessa Europolin on ilmoitettava tietojen toimittajalle kyseisten tietojen jakamisesta mahdollisimman nopeasti ja perusteltava tilannearvionsa.

VI luku

SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN

1 JAKSO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

29 artikla

Yhteiset säännökset

1.           Europol voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin elimiin näiden elinten tavoitteiden mukaisesti sekä kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisiin ja lainvalvonta-alan koulutuslaitoksiin, kansainvälisiin järjestöihin ja yksityisiin osapuoliin siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

2.           Europol voi suoraan vaihtaa kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, 1 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden kanssa siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, jollei 25 artiklan 2 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu.

3.           Europol voi vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yksiköiltä, yksityisiä osapuolia lukuun ottamatta, ja käsitellä niitä, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, ellei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

4.           Europol voi siirtää henkilötietoja unionin elimille, kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille vain jos se on tarpeen Europolin toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja tämän luvun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 4 kohdan soveltamista. Jos siirrettävät tiedot on toimittanut jäsenvaltio, Europolin on pyydettävä asianomaisen jäsenvaltion suostumus, paitsi jos

a)      suostumus voidaan olettaa annetuksi, koska jäsenvaltio ei ole nimenomaisesti rajoittanut edelleen tehtävien siirtojen mahdollisuutta; tai

b)      kyseinen jäsenvaltio on etukäteen antanut tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisen tai erityisehdoin rajoitetun suostumuksensa. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.

5.           Jäsenvaltiot, unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt eivät saa siirtää henkilötietoja edelleen, ellei Europol ole antanut siihen nimenomaista suostumustaan.

2 JAKSO

HENKILÖTIETOJEN VAIHTAMINEN/SIIRTÄMINEN

30 artikla

Henkilötietojen siirtäminen unionin elimille

Jollei 25 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu, Europol voi suoraan siirtää henkilötietoja unionin elimille siltä osin kuin on tarpeen sen tai vastaanottajana olevan unionin elimen tehtävien suorittamiseksi.

31 artikla

Henkilötietojen siirtäminen kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille

1.           Europol voi siirtää henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, seuraavien välineiden perusteella:

a)      päätös, jonka komissio on hyväksynyt [yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 25–31 artiklan] mukaisesti ja jossa todetaan, että kyseinen maa tai kansainvälinen järjestö tai kyseisen maan tai järjestön tietojenkäsittelyn sektori tarjoaa riittävän tietosuojan tason (tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös); tai

b)      kansainvälinen sopimus, joka on tehty unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa annetaan yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat riittävät takeet; tai

c)      yhteistyösopimus, joka on tehty Europolin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää.

Tällaiselle siirrolle ei tarvita erillistä lupaa.

Europol voi sopia tällaisten sopimusten tai tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevista käytännön järjestelyistä.

2.           Pääjohtaja voi 1 kohdasta poiketen hyväksyä henkilötietojen siirtämisen kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille tapauskohtaisesti, jos

a)      tietojen siirtäminen on ehdottoman tarpeellista yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisten etujen suojelemiseksi Europolin tavoitteiden puitteissa;

b)      tietojen siirtäminen on ehdottoman tarpeellista rikokseen tai terrorismin uhkaan liittyvän välittömän vaaran estämiseksi;

c)      siirto on muutoin tarpeen tai lain vaatima tärkeän yleisen edun turvaamiseksi tai oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi; tai

d)      siirto on tarpeen rekisteröidyn tai jonkun muun henkilön elintärkeiden etujen suojelemiseksi.

Lisäksi hallintoneuvosto voi Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella hyväksyä siirtojen sarjan edellä olevan a–d alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon yksilöiden yksityisyyden sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojan toteutumista koskevat takeet, enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan.

3.           Pääjohtajan on ilmoitettava hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle tapauksista, joissa hän on soveltanut 2 kohtaa.

32 artikla

Yksityisiltä osapuolilta saadut henkilötiedot

1.           Europol voi käsitellä henkilötietoja, jotka ovat peräisin yksityisiltä osapuolilta, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, edellyttäen että ne on toimittanut Europolille

a)      jäsenvaltion kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;

b)      kolmannen maan yhteyspiste, jonka kanssa Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää; tai

c)      kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

2.           Jos toimitetut tiedot vaikuttavat jonkin jäsenvaltion etuihin, Europolin on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle yksikölle.

3.           Europol ei saa ottaa suoraan yhteyttä yksityisiin osapuoliin henkilötietojen saamista varten.

4.           Komissio arvioi yksityisten osapuolten kanssa toteutettavan henkilötietojen suoran vaihdon tarpeellisuutta ja mahdollisia vaikutuksia viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamisesta. Tällaisessa arvioinnissa on täsmennettävä muun muassa syyt, joiden vuoksi Europolin on tarpeen vaihtaa henkilötietoja yksityisten osapuolten kanssa.

33 artikla

Yksityishenkilöiltä saadut tiedot

1.           Europol voi käsitellä yksityishenkilöiltä peräisin olevia tietoja, myös henkilötietoja, edellyttäen että ne on toimittanut Europolille

a)      jäsenvaltion kansallinen yksikkö kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti;

b)      kolmannen maan yhteyspiste, jonka kanssa Europol on tehnyt yhteistyösopimuksen päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamispäivää; tai

c)      kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla.

2.           Jos Europol saa tietoja, myös henkilötietoja, sellaisessa kolmannessa maassa asuvalta yksityishenkilöltä, jonka kanssa ei ole tehty kansainvälistä sopimusta päätöksen 2009/371/YOS 23 artiklan eikä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla, Europol voi toimittaa kyseiset tiedot edelleen asianomaiselle jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle vain jos niiden kanssa on tehty tällainen kansainvälinen sopimus.

3.           Europol ei saa ottaa suoraan yhteyttä yksityishenkilöihin tietojen saamista varten.

VII luku

TIETOSUOJATAKEET

34 artikla

Yleiset tietosuojaperiaatteet

Henkilötietojen osalta on noudatettava seuraavaa:

a)      henkilötietoja on käsiteltävä asianmukaisesti ja lainmukaisesti;

b)      henkilötiedot on kerättävä tiettyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla. Myöhempää käsittelyä historiantutkimusta taikka tilastollisia tai tieteellisiä tarkoituksia varten ei pidetä yhteensopimattomana sillä edellytyksellä, että Europol toteuttaa asianmukaiset suojatoimet varmistaakseen erityisesti sen, ettei tietoja käsitellä mitään muita tarkoituksia varten;

c)      henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään;

d)      henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä; on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden virheelliset tiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä;

e)      henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa, ja ainoastaan sen ajan, kuin on tarpeen niiden tarkoitusten toteuttamiseksi, joita varten niitä käsitellään.

35 artikla

Henkilötietojen eriasteinen tarkkuus ja luotettavuus

1.           Tiedot toimittavan jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta peräisin oleva tiedon lähde käyttäen seuraavia lähteen arviointikoodeja:

(A): tiedot ovat peräisin varmasti luotettavasta ja pätevästä lähteestä tai tiedot on toimittanut aiemmin kaikissa tapauksissa luotettavaksi osoittautunut lähde;

(B): lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut luotettavaksi;

(C): lähde, josta tiedot on saatu, on useimmissa tapauksissa osoittautunut epäluotettavaksi;

(X): lähteen luotettavuutta ei voida arvioida.

2.           Tiedot toimittavan jäsenvaltion on mahdollisuuksien mukaan arvioitava jäsenvaltiosta saadut tiedot niiden luotettavuuden pohjalta käyttäen seuraavia tietojen arviointikoodeja:

(1): tiedot, joiden oikeellisuudesta on varmuus;

(2): tiedot, jotka tiedon lähde tuntee henkilökohtaisesti, mutta joita niitä välittävä virkailija ei henkilökohtaisesti tunne;

(3): tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne, mutta jotka jo tallennetut muut tiedot vahvistavat;

(4): tiedot, joita tiedon lähde ei henkilökohtaisesti tunne ja joita ei voida vahvistaa.

3.           Jos Europol jo hallussaan olevien tietojen perusteella tulee siihen johtopäätökseen, että arviointia on korjattava, se ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle ja yrittää sopia arviointiin tehtävästä muutoksesta. Europol ei saa muuttaa arviointia, ellei asiasta ole tällä tavoin sovittu.

4.           Jos Europol saa joltakin jäsenvaltiolta tietoja ilman arviointia, Europol yrittää mahdollisuuksien mukaan arvioida lähteen tai tietojen luotettavuuden hallussaan jo olevien tietojen perusteella. Yksittäisten tietojen arviointi on suoritettava yhteisymmärryksessä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio voi myös sopia Europolin kanssa yleisellä tasolla tietyntyyppisten tietojen ja tiettyjen lähteiden arvioimisesta. Jos yhteisymmärrystä ei yksittäisessä tapauksessa saavuteta tai jos yleistä sopimusta ei ole olemassa, Europol arvioi tiedot ja antaa niille 1 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin X ja 2 kohdassa tarkoitetun arviointikoodin 4.

5.           Jos Europol saa tietoja kolmannelta maalta tai kansainväliseltä järjestöltä tai unionin elimeltä, tätä artiklaa on sovellettava soveltuvin osin.

6.           Europol arvioi julkisista lähteistä saadut tiedot käyttäen 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja arviointikoodeja.

36 artikla

Eri tietoluokkiin kuuluvien ja eri ryhmiin kuuluvia rekisteröityjä koskevien henkilötietojen käsittely

1.           Rikoksen uhrien, todistajien tai muiden henkilöiden, jotka voivat antaa tietoja rikoksista, sekä alle 18-vuotiaiden henkilöiden henkilötietojen käsittely on kielletty, paitsi jos se on ehdottoman tarpeellista Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen ehkäisemistä tai torjumista varten.

2.           Sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka paljastavat rodun tai etnisen alkuperän, poliittiset mielipiteet, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen tai ammattiliittoon kuulumisen, sekä terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely, automaattisesti tai muulla tavoin, on kielletty, paitsi jos se on ehdottoman tarpeellista Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen ehkäisemistä tai torjumista varten ja jos nämä tiedot täydentävät Europolin jo käsittelemiä muita tietoja.

3.           Vain Europolilla saa olla pääsy 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilötietoihin. Pääjohtaja valtuuttaa asianmukaisella tavalla rajoitetun joukon virkamiehiä, joilla on pääsy näihin tietoihin, siltä osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

4.           Mitään sellaista päätöstä, jolla on rekisteröityyn nähden oikeusvaikutuksia, ei saa tehdä ainoastaan 2 kohdassa tarkoitetun automaattisen käsittelyn perusteella, jollei päätös nimenomaisesti ole sallittu kansallisen tai unionin lainsäädännön tai tarvittaessa Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksen nojalla.

5.           Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa siirtää jäsenvaltioille, unionin elimille, kolmansille maille eikä kansainvälisille järjestöille, jollei se ole ehdottoman tarpeellista yksittäisissä tapauksissa, jotka koskevat Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia.

6.           Europol esittää Euroopan tietosuojavaltuutetulle kuuden kuukauden välein yhteenvedon kaikista käsittelemistään 2 kohdassa tarkoitetuista henkilötiedoista.

37 artikla

Henkilötietojen säilyttämistä ja poistamista koskevat määräajat

1.           Europolin on säilytettävä käsittelemiään henkilötietoja ainoastaan tavoitteidensa saavuttamiseksi tarvittavan ajan.

2.           Europolin on joka tapauksessa tarkasteltava tarvetta jatkaa tietojen säilyttämistä viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä kun henkilötietojen käsittely alkoi. Europol voi päättää, että henkilötietojen säilyttämistä jatketaan seuraavaan tarkasteluun saakka, joka on suoritettava jälleen kolmen vuoden kuluttua, jos säilyttämistä on tarpeen jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos tietojen säilyttämistä ei päätetä jatkaa, tiedot on poistettava kolmen vuoden kuluttua ilman eri toimenpiteitä.

3.           Jos 36 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, asiasta on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4.           Jos jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittanut henkilötietojen siirron yhteydessä rajoituksista, jotka koskevat tietojen poistamista tai tuhoamista aiemmin, Europolin on poistettava kyseiset henkilötiedot näiden rajoitusten mukaisesti. Jos tietojen säilyttämistä katsotaan olevan tarpeen jatkaa Europolin tehtävien suorittamiseksi sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot, Europolin on pyydettävä tietojen toimittajalta lupaa jatkaa tietojen säilyttämistä ja perusteltava tämä pyyntö.

5.           Jos jäsenvaltio, unionin elin, kolmas maa tai kansainvälinen järjestö poistaa kansallisista tietokannoistaan tietoja, jotka on toimitettu Europolille, sen on ilmoitettava siitä Europolille. Europolin on poistettava nämä tiedot, paitsi jos niiden säilyttämistä katsotaan olevan tarpeen jatkaa Europolin tavoitteiden täyttämiseksi sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat laajempia kuin tietojen toimittajan käytettävissä olleet tiedot. Europolin on ilmoitettava tietojen toimittajalle tällaisten tietojen säilyttämisen jatkamisesta ja esitettävä sille tätä koskevat perustelut.

6.           Henkilötietoja ei saa poistaa, jos

a)      tämä vahingoittaisi suojaa vaativan rekisteröidyn etuja. Tässä tapauksessa tietoja saa käyttää ainoastaan rekisteröidyn suostumuksella;

b)      rekisteröity kiistää tietojen paikkansapitävyyden, jolloin tiedot suojataan ajaksi, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat tai tarvittaessa Europol voi varmistaa niiden paikkansapitävyyden;

c)      henkilötiedot on säilytettävä todistelua varten;

d)      rekisteröity vastustaa tietojen poistamista ja vaatii sen sijaan niiden käytön rajoittamista.

38 artikla

Käsittelyn turvallisuus

1.           Europolin on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, luvattomalta luovuttamiselta, luvattomalta muuttamiselta tai tietoihin pääsyltä ja kaikelta muulta luvattomalta käsittelyltä.

2.           Europolin on toteutettava automaattista tietojenkäsittelyä koskevat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on

a)      estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä henkilötietojen käsittelyyn käytettäviä laitteita (laitteiden käytön valvonta);

b)      estää tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen (tietovälineiden valvonta);

c)      estää tietojen luvaton tallentaminen järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastelu, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta);

d)      estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tietoliikennelaitteiston avulla (käyttäjävalvonta);

e)      varmistaa, että automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöön valtuutetut henkilöt pääsevät ainoastaan valtuutuksensa piiriin kuuluviin tietoihin (pääsynvalvonta);

f)       varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja osoittaa, mille elimille henkilötiedot voidaan välittää tai on välitetty tietoliikennelaitteiston avulla (tietoliikenteen valvonta);

g)      varmistaa, että on mahdollista tarkastaa ja todeta jälkeenpäin, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään ja millä hetkellä ja kenen toimesta ne on tallennettu (tallentamisen valvonta);

h)      estää henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen henkilötietojen siirron tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (siirron valvonta);

i)       varmistaa, että häiriön tapahtuessa käytetyt järjestelmät voidaan välittömästi korjata (toimintakunnon palauttaminen);

j)       varmistaa, että järjestelmä toimii virheettömästi, että toimintavirheistä ilmoitetaan välittömästi (luotettavuus) ja ettei virhe toimintajärjestelmässä voi turmella säilytettyjä tietoja (eheys).

3.           Europolin ja jäsenvaltioiden on määritettävä mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon yli tietojärjestelmien rajojen.

39 artikla

Rekisteröidyn tiedonsaantioikeus

1.           Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus saada kohtuullisin väliajoin tieto siitä, käsitteleekö Europol häntä koskevia henkilötietoja. Jos näitä henkilötietoja käsitellään, Europolin on annettava rekisteröidylle seuraavat tiedot:

a)      vahvistus siitä, käsitelläänkö häntä koskevia tietoja vai ei;

b)      tiedot ainakin käsittelyn tarkoituksesta, käsiteltävistä tietoluokista ja tietojen vastaanottajista, joille tiedot luovutetaan;

c)      tiedot käsiteltävistä tiedoista rekisteröidylle ymmärrettävässä muodossa sekä kaikki käytettävissä olevat tiedot tietojen alkuperästä.

2.           Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää tiedonsaantioikeuttaan, voi esittää asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle ilman, että se aiheuttaa hänelle liiallisia kustannuksia. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Europolin käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

3.           Europolin on vastattava pyyntöön viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

4.           Europolin on neuvoteltava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa asiassa tehtävästä päätöksestä. Päätös myöntää rekisteröidylle pääsy tietoihin edellyttää tiivistä yhteistyötä Europolin ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joita rekisteröidyn pääsy kyseisiin tietoihin välittömästi koskee. Jos jäsenvaltio vastustaa Europolin vastausehdotusta, sen on ilmoitettava vastustamisensa perusteet Europolille.

5.           Pääsy henkilötietoihin evätään tai sitä rajoitetaan, jos tämä on tarpeen

a)      Europolin tehtävien asianmukaiseksi suorittamiseksi;

b)      jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelemiseksi tai rikosten ehkäisemiseksi;

c)      sen takaamiseksi, ettei kansallisia tutkintatoimia vaaranneta;

d)      kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

6.           Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti pääsyn epäämisestä tai rajoittamisesta, päätöksen perusteluista ja rekisteröidyn oikeudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Päätöksen taustalla olevia tosiseikkoja ja oikeudellisia perusteluja ei tarvitse ilmoittaa, jos tällainen tieto tekisi 5 kohdassa säädetystä rajoituksesta tehottoman.

40 artikla

Oikeus henkilötietojen oikaisemiseen, poistamiseen tai suojaamiseen

1.           Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus pyytää Europolia oikaisemaan häntä koskevat virheelliset henkilötiedot ja tarvittaessa täydentämään tai päivittämään niitä, jos se on mahdollista.

2.           Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus pyytää Europolia poistamaan häntä koskevat henkilötiedot, jos niitä ei enää tarvita niitä tarkoituksia varten, joihin ne lainmukaisesti kerättiin tai jota varten niitä myöhemmin käsitellään.

3.           Henkilötiedot on suojattava eikä poistettava, jos on kohtuullinen syy olettaa, että niiden poistaminen voisi haitata rekisteröidyn oikeutettuja etuja. Suojattuja tietoja saa käsitellä ainoastaan sitä tarkoitusta varten, joka esti niiden poistamisen.

4.           Jos Europol on saanut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot kolmansilta mailta tai kansainvälisiltä järjestöiltä tai Europolin omien analyysien tuloksena, Europolin on oikaistava, poistettava tai suojattava kyseiset tiedot.

5.           Jos Europol on saanut 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot suoraan jäsenvaltioilta, jäsenvaltioiden on oikaistava, poistettava tai suojattava kyseiset tiedot yhteistyössä Europolin kanssa.

6.           Jos virheelliset tiedot on toimitettu muilla asianmukaisilla tavoilla tai jos virheet jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa johtuvat virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesti suoritetusta tietojen toimittamisesta tai Europolin suorittamasta tietojen virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta tallentamisesta, haltuun ottamisesta tai säilyttämisestä, Europolin on oikaistava tai poistettava tiedot yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

7.           Kaikille tietojen vastaanottajille on 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava asiasta viipymättä. Myös vastaanottajien on sen jälkeen oikaistava, poistettava tai suojattava tiedot omassa järjestelmässään heihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

8.           Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, että häntä koskevat tiedot on oikaistu, poistettu tai suojattu.

9.           Europolin on ilmoitettava rekisteröidylle kirjallisesti, jos tietojen oikaiseminen, poistaminen tai suojaaminen on evätty, mahdollisuudesta tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja oikeudesta hakea muutosta tuomioistuimessa.

41 artikla

Tietosuojavastuu

1.           Europolin on säilytettävä henkilötietoja siten, että on mahdollista varmistaa niiden lähde 23 artiklan mukaisesti.

2.           Vastuu 34 artiklan d alakohdassa tarkoitetusta henkilötietojen laadusta on sillä jäsenvaltiolla, joka toimitti henkilötiedot Europolille, ja Europolilla niiden henkilötietojen osalta, joita sille ovat toimittaneet unionin elimet, kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt tai jotka Europol on hankkinut itse julkisista lähteistä.

3.           Europol on vastuussa 34 artiklan a, b, c ja e alakohdassa säädettyjen periaatteiden noudattamisesta.

4.           Tiedonsiirtojen lainmukaisuudesta vastaa

a)      tiedot toimittanut jäsenvaltio, kun on kyse jäsenvaltioiden Europolille toimittamista henkilötiedoista; ja

b)      Europol, kun on kyse Europolin jäsenvaltioille, kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille toimittamista henkilötiedoista.

5.           Kun kyseessä on tiedonsiirto Europolin ja unionin elimen välillä, siirron lainmukaisuudesta vastaa Europol. Edellisen virkkeen soveltamista rajoittamatta siirron lainmukaisuudesta vastaavat sekä Europol että tietojen vastaanottaja, jos Europol siirtää tiedot vastaanottajan pyynnön perusteella. Lisäksi Europol vastaa kaikista toteuttamistaan tietojenkäsittelytoimista.

42 artikla

Ennakkotarkastus

1.           Sellaisten henkilötietojen käsittely, joiden on tarkoitus muodostaa uuden rekisteröintijärjestelmän osa, on tarkastettava ennakolta, kun

a)      tarkoitus on käsitellä 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja erityisiä tietoluokkia;

b)      käsittelytapaan, varsinkin jos se perustuu uusien tekniikkojen, mekanismien tai menettelyjen käyttöön, liittyy muutoin erityisiä rekisteröityjen perusoikeuksiin ja ‑vapauksiin ja etenkin henkilötietojen suojaan liittyviä riskejä.

2.           Ennakkotarkastukset suorittaa Euroopan tietosuojavaltuutettu saatuaan ilmoituksen tietosuojavastaavalta, jonka on neuvoteltava Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa, jos ennakkotarkastuksen tarpeellisuudesta on epäselvyyttä.

3.           Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Tämän määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, kunnes Euroopan tietosuojavaltuutettu on saanut mahdollisesti pyytämänsä lisätiedot. Jos asian monimutkaisuus sitä edellyttää, tätä määräaikaa voidaan Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksellä pidentää uudella kahden kuukauden määräajalla. Tästä päätöksestä on ilmoitettava Europolille ennen alkuperäisen kahden kuukauden määräajan päättymistä.

Jos lausuntoa ei ole annettu kahden kuukauden määräajan kuluessa, jota on mahdollisesti pidennetty, sen katsotaan olevan myönteinen.

Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo lausunnossaan, että ilmoitetulla käsittelyllä saatetaan rikkoa tämän asetuksen jotakin säännöstä, hänen on tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän rikkomisen välttämiseksi. Jos Europol ei tämän johdosta muuta käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu voi käyttää hänelle 46 artiklan 3 kohdassa uskottua toimivaltaa.

4.           Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää rekisteriä kaikista hänelle 1 kohdan nojalla ilmoitetuista käsittelytoimista. Tämä rekisteri yhdistetään asetuksen (EY) N:o 45/2001 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin.

43 artikla

Lokitiedot ja dokumentaatio

1.           Europol pitää kirjaa henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta, tietoihin pääsystä sekä niiden paljastamisesta, yhdistämisestä tai poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus, toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturva. Tällaiset lokitiedot tai dokumentaatio on tuhottava kolmen vuoden kuluttua, paitsi jos tietoja tarvitaan edelleen valvontaa varten. Lokitietojen muuttaminen ei saa olla mahdollista.

2.           Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti laaditut lokitiedot tai dokumentaatio toimitetaan tietosuojan valvontaa varten Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän pyynnöstä. Euroopan tietosuojavaltuutettu saa käyttää näitä tietoja ainoastaan tietosuojan valvontaa sekä tietojenkäsittelyn asianmukaisuuden ja tietojen eheyden ja tietoturvan varmistamista varten.

44 artikla

Tietosuojavastaava

1.           Hallintoneuvosto nimittää tietosuojavastaavan henkilöstöön kuuluvien joukosta. Hänen on tehtäviään suorittaessaan toimittava riippumattomalla tavalla.

2.           Tietosuojavastaava valitaan hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja ammatillisen pätevyytensä sekä erityisesti tietosuojaa koskevan erityisasiantuntemuksensa perusteella.

3.           Tietosuojavastaavan valinta ei saa aiheuttaa eturistiriitaa hänelle tämän aseman perusteella kuuluvien ja hänen muiden virkavelvollisuuksiensa välille, erityisesti tämän asetuksen säännöksiä sovellettaessa.

4.           Tietosuojavastaava nimitetään toimikaudeksi, jonka pituus on kahdesta viiteen vuotta. Hänet voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi niin, että toimikausi voi olla yhteensä enintään kymmenen vuotta. Jos tietosuojavastaava ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia edellytyksiä, hänet nimittänyt unionin toimielin tai elin voi erottaa hänet, kuitenkin ainoastaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella.

5.           Nimittämisen jälkeen tietosuojavastaavan nimittäneen toimielimen tai elimen on ilmoitettava hänen nimensä Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

6.           Tietosuojavastaava ei saa vastaanottaa mitään tehtäviensä suorittamista koskevia ohjeita.

7.           Tietosuojavastaavalle kuuluvat erityisesti seuraavat henkilötietoihin liittyvät tehtävät, Europolin henkilöstön jäsenten henkilötiedot sekä hallinnolliset henkilötiedot pois lukien:

a)      huolehtia riippumattomalla tavalla henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta ja tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten noudattamisesta;

b)      huolehtia, että toimitetut ja vastaanotetut henkilötiedot kirjataan tämän asetuksen mukaisesti;

c)      huolehtia, että rekisteröidyille ilmoitetaan heidän pyynnöstään heidän tästä asetuksesta johtuvista oikeuksistaan;

d)      tehdä yhteistyötä tietojenkäsittelymenettelyistä, -koulutuksesta ja -neuvonnasta vastaavan Europolin henkilöstön kanssa;

e)      tehdä yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa;

f)       laatia vuosikertomus ja toimittaa se hallintoneuvostolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

8.           Lisäksi tietosuojavastaavan on suoritettava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetyt tehtävät Europolin henkilöstön jäsenten henkilötietojen ja hallinnollisten henkilötietojen osalta.

9.           Suorittaessaan tehtäviään tietosuojavastaavalla on oltava pääsy kaikkiin Europolin käsittelemiin tietoihin ja kaikkiin Europolin tiloihin.

10.         Jos tietosuojavastaava katsoo, että henkilötietojen käsittelyä koskevia tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu, hänen on ilmoitettava tästä pääjohtajalle ja pyydettävä tätä korjaamaan tilanne tietyn määräajan puitteissa. Jollei pääjohtaja korjaa tietojen virheellistä käsittelyä annetussa määräajassa, tietosuojavastaavan on ilmoitettava tästä hallintoneuvostolle ja sovittava sen kanssa määräaika vastauksen antamiselle. Jollei hallintoneuvosto korjaa tietojen virheellistä käsittelyä sovitussa määräajassa, tietosuojavastaavan on saatettava asia Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.

11.         Hallintoneuvosto hyväksyy tietosuojavastaavaan sovellettavat täytäntöönpanosäännöt. Nämä täytäntöönpanosäännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintamenettelyä ja hänen erottamistaan, tehtäviään, velvollisuuksiaan ja toimivaltuuksiaan sekä tietosuojavastaavan riippumattomuutta koskevia takeita. Europolin on annettava tietosuojavastaavalle hänen tehtäviensä hoitamisessa tarvittava henkilöstö ja resurssit. Näillä henkilöstön jäsenillä on oltava pääsy Europolin käsittelemiin henkilötietoihin ja Europolin tiloihin vain siltä osin kuin on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

45 artikla

Kansallisen valvontaviranomaisen suorittama valvonta

1.           Kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen valvontaviranomaisen, jonka tehtävänä on valvoa riippumattomasti ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen, että jäsenvaltion suorittama henkilötietojen siirto, haku ja mikä tahansa toimittaminen Europolille on luvallinen, ja tutkia, loukkaako tällainen siirto, haku tai toimittaminen rekisteröidyn oikeuksia. Tätä varten kansallisella valvontaviranomaisella on oltava kansallisen yksikön tai yhteyshenkilöiden tiloissa pääsy asianomaisen jäsenvaltion Europolille toimittamiin tietoihin sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti.

2.           Kansallisilla valvontaviranomaisilla on valvontatehtävänsä suorittamista varten oltava pääsy Europolissa olevien yhteyshenkilöidensä toimitiloihin ja näiden hallussa oleviin asiakirjoihin.

3.           Kansalliset valvontaviranomaiset valvovat kansallisten menettelyjensä mukaisesti kansallisten yksiköiden ja yhteyshenkilöiden toimintaa siltä osin kuin toiminnalla on merkitystä henkilötietojen suojan kannalta. Niiden on myös ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle kaikista toimenpiteistä, joita ne toteuttavat Europolin suhteen.

4.           Jokaisella on oikeus pyytää kansallista valvontaviranomaista varmistamaan, että asianomainen jäsenvaltio on toiminut lainmukaisesti siirtäessään tai toimittaessaan pyynnön esittäjää koskevia tietoja Europolille missä hyvänsä muodossa sekä tutkiessaan näitä tietoja. Tätä oikeutta käytettäessä noudatetaan sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa pyyntö esitetään.

46 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittama valvonta

1.           Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa sellaisten tämän asetuksen säännösten soveltamista, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, sekä antaa ohjeita Europolille ja rekisteröidyille kaikista henkilötietojen käsittelyä koskevista seikoista. Tätä varten hänen on suoritettava 2 kohdassa säädetyt tehtävät ja käytettävä 3 kohdassa myönnettyjä valtuuksia.

2.           Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on tämän asetuksen nojalla:

a)      vastaanottaa ja tutkia kanteluita sekä ilmoittaa rekisteröidylle niiden käsittelyn tuloksesta kohtuullisen määräajan kuluessa;

b)      suorittaa tutkimuksia joko omasta aloitteestaan tai kantelun perusteella sekä ilmoittaa rekisteröidyille niiden tuloksista kohtuullisen määräajan kuluessa;

c)      valvoa tämän asetuksen ja muiden sellaisten unionin säädösten soveltamista, jotka liittyvät luonnollisten henkilöiden suojeluun Europolin suorittaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä;

d)      neuvoa Europolia joko omasta aloitteestaan tai vastauksena lausuntopyyntöön kaikissa henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa, erityisesti ennen kuin Europol laatii sisäiset, yksilön perusvapauksien ja -oikeuksien suojaan liittyvät säännöt henkilötietojen käsittelyä varten;

e)      määritellä, perustella ja julkaista 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut poikkeukset, suojatoimet, luvat ja ehdot;

f)       pitää rekisteriä hänelle 42 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitetuista ja 42 artiklan 4 kohdan nojalla rekisteröidyistä käsittelytoimista;

g)      suorittaa hänelle ilmoitettuihin käsittelyihin kohdistuvia ennakkotarkastuksia.

3.           Euroopan tietosuojavaltuutettu voi:

a)      antaa rekisteröidyille neuvontaa heille kuuluvien oikeuksien käyttämisessä;

b)      ottaa yhteyttä Europoliin, jos henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä väitetään rikotun ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia rikkomisen korjaamiseksi ja rekisteröityjen suojan parantamiseksi;

c)      määrätä, että tietoja koskevien tiettyjen oikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt täytetään, jos ne on evätty 39–40 artiklan vastaisesti;

d)      antaa Europolille huomautuksen tai varoituksen;

e)      määrätä sellaisten tietojen oikaisemisesta, suojaamisesta, poistamisesta tai tuhoamisesta, joita on käsitelty henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten vastaisesti sekä näistä toimenpiteistä ilmoittamisesta niille sivullisille, joille tietoja on luovutettu;

f)       kieltää käsittelyn väliaikaisesti tai lopullisesti;

g)      saattaa asioita Europolin ja tarvittaessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission käsiteltäviksi;

h)      saattaa asioita Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi perussopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti;

i)       olla väliintulijana käsiteltäessä Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettuja kanteita.

4.           Euroopan tietosuojavaltuutetulla on toimivalta:

a)      saada Europolilta pääsy kaikkiin henkilötietoihin ja kaikkiin tutkimuksissaan tarvitsemiinsa tietoihin;

b)      päästä kaikkiin tiloihin, joissa Europol harjoittaa toimintaansa, kun on olemassa kohtuullinen syy olettaa, että niissä harjoitetaan tässä asetuksessa tarkoitettua toimintaa.

5.           Euroopan tietosuojavaltuutettu laatii vuosikertomuksen Europolia koskevista valvontatoimista. Tämä kertomus on osa asetuksen (EY) N:o 45/2001 48 artiklassa tarkoitettua Euroopan tietosuojavaltuutetun toimintaa koskevaa vuosikertomusta.

6.           Euroopan tietosuojavaltuutetun jäseniä ja henkilöstöä sitoo salassapitovelvollisuus 69 artiklan mukaisesti.

47 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteistyö

1.           Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä sellaisten erityiskysymysten osalta, jotka edellyttävät kansallisten viranomaisten puuttumista, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja Europolin tiedonvaihtokanavien käytössä tai yhden tai useamman valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten on kukin omien toimivaltuuksiensa puitteissa vaihdettava asiaa koskevia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten suorittamisessa, tutkittava tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia, selvitettävä riippumattoman valvontavallan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia yhteisten ratkaisujen antamiseksi ongelmiin ja edistettävä tarpeen mukaan tietoisuutta tietosuojaa koskevista oikeuksista.

3.           Kansalliset valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu pitävät tarvittaessa kokouksia. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden tapaamisten kustannuksista ja järjestelyistä. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

48 artikla

Hallinnolliset henkilötiedot ja henkilöstöä koskevat tiedot

Asetusta (EY) N:o 45/2001 sovelletaan kaikkiin Europolin henkilöstön henkilötietoihin sekä Europolin hallussa oleviin hallinnollisiin henkilötietoihin.

VIII luku

OIKEUSSUOJAKEINOT JA VASTUU

49 artikla

Oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle

1.           Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jos hän katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä ei ole noudatettu tämän asetuksen säännöksiä.

2.           Jos kantelu koskee 39 tai 40 artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee sen jäsenvaltion kansallisia valvontaviranomaisia tai toimivaltaista oikeusviranomaista, josta tiedot ovat peräisin, tai jäsenvaltiota, jota asia välittömästi koskee. Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa se voi evätä tietojen luovuttamisen, tiiviissä yhteistyössä kansallisen valvontaviranomaisen tai toimivaltaisen oikeusviranomaisen kanssa.

3.           Kun kantelu koskee jäsenvaltion Europolille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että tarvittavat tarkastukset on toimitettu asianmukaisesti, tiiviissä yhteistyössä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen kanssa.

4.           Kun kantelu koskee EU:n elimien, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen Europolille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että Europol on toimittanut tarvittavat tarkastukset.

50 artikla

Oikeus oikeussuojakeinoihin Euroopan tietosuojavaltuutettua vastaan

Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksiin voidaan hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimessa.

51 artikla

Vastuuta ja oikeutta korvaukseen koskevat yleiset säännökset

1.           Europolin sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.           Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Europolin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.           Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, Europol korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka sen yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet, 52 artiklan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

4.           Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.           Europolin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta Europolia kohtaan säädetään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

52 artikla

Vastuu laittomasta henkilötietojen käsittelystä ja oikeus korvaukseen

1.           Jokaisella yksilöllä, jolle on aiheutunut vahinkoa laittoman tietojenkäsittelytoimen vuoksi, on oikeus saada korvausta kärsimästään vahingosta joko Europolilta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklan mukaisesti tai siltä jäsenvaltiolta, jossa vahinko on aiheutunut, sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Yksilön on nostettava kanne Europolia vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jäsenvaltiota vastaan kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

2.           Europolin ja jäsenvaltioiden väliset riidat siitä, kuka viime kädessä on vastuussa yksilölle 1 kohdan mukaisesti myönnettävästä korvauksesta, käsittelee hallintoneuvosto, joka tekee päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta hakea tähän päätökseen muutosta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.

IX luku

PARLAMENTAARINEN VALVONTA

53 artikla

Parlamentaarinen valvonta

1.           Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja pääjohtaja osallistuvat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien pyynnöstä Euroopan parlamentin istuntoon keskustellakseen Europoliin liittyvistä kysymyksistä, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen.

2.           Euroopan parlamentin yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa harjoittama Europolin toiminnan parlamentaarinen valvonta on toteutettava tämän asetuksen mukaisesti.

3.           Tässä asetuksessa säädettyjen tiedonanto- ja kuulemisvelvoitteiden lisäksi Europolin on toimitettava Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet huomioon ottaen, seuraavat:

a)      Europolin tavoitteeseen liittyvät uhka-arviot, strategiset analyysit ja yleiset tilannekatsaukset sekä Europolin tilaamien selvitysten ja arviointien tulokset;

b)      31 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytyt käytännön järjestelyt.

54 artikla

Euroopan parlamentin oikeus tutustua turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä

1.           Jotta Euroopan parlamentti voisi toteuttaa parlamentaarista valvontaa Europolin toiminnan suhteen 53 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja sen edustajille voidaan pyynnöstä myöntää oikeus tutustua Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, joita Europol käsittelee tai joita käsitellään sen välityksellä.

2.           Oikeus tutustua Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin on toteutettava 69 artiklassa tarkoitettujen perusperiaatteiden ja vähimmäisnormien mukaisesti. Tähän liittyviä yksityiskohtia säännellään Europolin ja Euroopan parlamentin välillä tehtävän käytännön järjestelyn mukaisesti.

X luku

HENKILÖSTÖ

55 artikla

Yleiset säännökset

1.           Europolin henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden säännösten täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä, lukuun ottamatta henkilöstöä, jolla tämän asetuksen soveltamispäivänä on Europol-yleissopimuksella perustetun Europolin tekemä työsopimus.

2.           Europolin henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja/tai sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Hallintoneuvosto päättää, mihin henkilöstötaulukon mukaisiin tilapäisiin tehtäviin voidaan ottaa ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten lähettämää henkilöstöä. Tällaisiin tehtäviin palkattava henkilöstö otetaan palvelukseen väliaikaisina toimihenkilöinä ainoastaan määräaikaisella työsopimuksella, joka voidaan uusia kerran määräajaksi.

56 artikla

Pääjohtaja

1.           Pääjohtaja otetaan palvelukseen Europolin väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.           Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä Europolia edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.           Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii arvion, jossa tarkastellaan pääjohtajan suoriutumista tehtävistään sekä Europolin tulevia tehtäviä ja haasteita.

4.           Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

5.           Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6.           Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua kyseisen toimen valintamenettelyyn.

7.           Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

8.           Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan ja/tai apulaispääjohtajan/apulaispääjohtajien nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta ja virasta erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

57 artikla

Apulaispääjohtajat

1.           Pääjohtajaa avustaa neljä apulaispääjohtajaa, joista yksi vastaa koulutuksesta. Koulutuksesta vastaava apulaispääjohtaja vastaa Europol-akatemian ja sen toiminnan johtamisesta. Pääjohtaja määrittelee muiden apulaispääjohtajien tehtävät.

2.           Apulaispääjohtajiin sovelletaan 56 artiklaa. Pääjohtajaa kuullaan ennen apulaispääjohtajien nimittämistä tai virasta erottamista.

58 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

1.           Europol voi käyttää kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa.

2.           Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa annetaan säännökset kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä Europolin palvelukseen.

XI luku

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

59 artikla

Talousarvio

1.           Europolin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Europolin talousarvioon.

2.           Europolin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.           Europolin tulot muodostuvat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettavasta unionin rahoitusosuudesta, muita resursseja kuitenkaan rajoittamatta.

4.           Europol voi saada unionin rahoitusta valtuutussopimusten sekä kertaluonteisten ja poikkeuksellisten avustusten muodossa unionin politiikkojen tukemista koskevien välineiden mukaisesti.

5.           Europolin menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

60 artikla

Talousarvion laatiminen

1.           Pääjohtaja laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle joka vuosi ehdotuksen ennakkoarvioksi Europolin seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista, mihin sisältyy henkilöstötaulukko.

2.           Hallintoneuvosto laatii tähän ehdotukseen perustuvan väliaikaisen ennakkoarvion Europolin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Väliaikainen ennakkoarvio Europolin tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle vuosittain viimeistään [varainhoidon puiteasetuksessa säädettynä päivänä]. Hallintoneuvosto toimittaa lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

3.           Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’.

4.           Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin alustavaan yleiseen talousarvioon määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

5.           Budjettivallan käyttäjä hyväksyy Europolille tarkoitetut määrärahat.

6.           Budjettivallan käyttäjä vahvistaa Europolin henkilöstötaulukon.

7.           Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

8.           Kaikkiin hankkeisiin, erityisesti rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus talousarvioon, sovelletaan [varainhoidon puiteasetuksen] säännöksiä.

61 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.           Pääjohtaja vastaa Europolin talousarvion toteuttamisesta.

2.           Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta tärkeät tiedot.

62 artikla

Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.           Europolin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä.

2.           Europol toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

3.           Komission tilinpitäjä toimittaa Europolin alustavan tilinpäätöksen yhdistettynä komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

4.           Saatuaan Europolin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, tilinpitäjä laatii Europolin lopullisen tilinpäätöksen. Pääjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.           Hallintoneuvosto antaa lausunnon Europolin lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.           Pääjohtaja toimittaa viimeistään kutakin varainhoitovuotta seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivänä lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille.

7.           Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.           Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen vuosikertomuksessa esitettyihin huomautuksiin viimeistään [varainhoidon puiteasetuksessa säädettynä päivänä]. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.           Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn asianmukaista toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.         Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle viimeistään vuoden N+2 15 päivään toukokuuta mennessä vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden.

63 artikla

Varainhoitosäännöt

1.           Hallintoneuvosto vahvistaa Europolin varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa [varainhoidon puiteasetuksesta] ainoastaan, jos Europolin toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

2.           Koska kansallisten koulutuslaitosten verkoston jäsenet ovat luonteeltaan erityisiä siksi, että ne ovat ainoat elimet, joilla on asianomaisten koulutustoimien toteuttamiseen tarvittavat ominaispiirteet ja tekniset valmiudet, niille voidaan myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöjä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012[41] 190 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

XII luku

ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

64 artikla

Oikeudellinen asema

1.           Europol on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2.           Europolilla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin oikeushenkilöillä kyseisten valtioiden lainsäädännön mukaan oleva oikeuskelpoisuus. Europol voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

3.           Europolin kotipaikka on Haag Alankomaissa.

65 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1.           Europoliin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

2.           Yhteyshenkilöiden ja heidän perheenjäsentensä erioikeuksia ja vapauksia säännellään Alankomaiden kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka ovat tarpeen yhteyshenkilöiden tehtävien moitteetonta suorittamista varten.

66 artikla

Kielijärjestelyt

1.           Europoliin sovelletaan asetuksessa N:o 1[42] vahvistettuja säännöksiä.

2.           Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii Europolin toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

67 artikla

Avoimuus

1.           Europolin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001[43].

2.           Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta hallintoneuvosto hyväksyy pääjohtajan esityksestä yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta Europolin asiakirjoihin.

3.           Päätöksistä, jotka Europol on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa perustamissopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

68 artikla

Petostentorjunta

1.           Helpottaakseen asetuksen (EY) N:o 1073/1999 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa Europol liittyy kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se aloittaa toimintansa, 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista[44] ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan Europolin kaikkiin työntekijöihin.

2.           Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien Europolilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.           Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[45] vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, sen selvittämiseksi, onko Europolin rahoittamiin avustuksiin tai sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.           Europolin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä yhteistyösopimuksissa sekä sen muissa sopimuksissa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on nimenomaisesti annettava Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

69 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

Europol laatii omat sääntönsä pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien noudattamisesta sekä Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamisesta ottaen huomioon päätöksessä 2011/292/EU vahvistetut vähimmäisvaatimukset. Tämä koskee muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista.

70 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.           Viimeistään viiden vuoden kuluttua [tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi komissio teettää arvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti Europolin ja sen toimintatapojen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti tarvetta muuttaa Europolin tavoitteita ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

2.           Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sen päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja hallintoneuvostolle.

3.           Joka toisen arvioinnin yhteydessä komissio arvioi myös Europolin saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, valtuutuksen ja tehtävät. Jos komissio toteaa, että Europolin olemassaolo ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet ja tehtävät, se voi ehdottaa tämän asetuksen muuttamista tai kumoamista.

71 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

Europolin toiminta kuuluu oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti.

72 artikla

Toimipaikka

1.           Vastaanottavan jäsenvaltion Europolille tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, Europolin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan Europolin ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt ja viimeistään [2 vuotta tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen].

2.           Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava Europolin moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

XIII luku

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

73 artikla

Yleinen oikeusseuraanto

1.           Tällä asetuksella perustettu Europol on päätöksellä 2009/371/YOS perustetun Europolin ja päätöksellä 2005/681/YOS perustetun CEPOLin yleinen oikeusseuraaja kaikkien niiden tekemien sopimusten, niitä velvoittavien sitoumusten ja kaiken niiden hankkiman omaisuuden suhteen.

2.           Tämä asetus ei vaikuta niiden sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2009/371/YOS perustettu Europol on tehnyt ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää.

3.           Tämä asetus ei vaikuta niiden sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2005/681/YOS perustettu CEPOL on tehnyt ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää.

4.           Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen päätöksen 2005/681/YOS perusteella tehdyn toimipaikkaa koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen.

74 artikla

Hallintoneuvostoa koskevat siirtymäkauden järjestelyt

1.           Päätöksen 2005/681/YOS 10 artiklan nojalla perustetun CEPOLin hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivänä].

2.           Päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla perustetun Europolin hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy [tämän asetuksen soveltamispäivänä].

3.           Voimaantulo- ja soveltamispäivän välisenä aikana päätöksen 2009/371/YOS 37 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto:

a)      hoitaa tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettuja hallintoneuvoston tehtäviä;

b)      laatii hyväksymistä varten pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat säännöt sekä tämän asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt;

c)      laatii kaikki tämän asetuksen soveltamista varten tarvittavat välineet; ja

d)      tarkistaa päätöksen 2009/371/YOS täytäntöönpanoa varten annetut muut kuin lainsäädännölliset toimenpiteet, jotta tämän asetuksen 13 artiklalla perustettu hallintoneuvosto voi tehdä 78 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

4.           Komissio toteuttaa viipymättä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 13 artiklan mukaisesti perustettu hallintoneuvosto voi aloittaa toimintansa [tämän asetuksen soveltamispäivänä];

5.           Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä niiden henkilöiden nimet, jotka ne ovat nimittäneet hallintoneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi 13 artiklan mukaisesti.

6.           Tämän asetuksen 13 artiklan nojalla perustettu hallintoneuvosto pitää ensimmäisen kokouksensa [tämän asetuksen soveltamispäivänä]. Tässä kokouksessa se tekee tarvittaessa 78 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

75 artikla

Johtajia ja apulaisjohtajia koskevat siirtymäkauden järjestelyt

1.           Päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitetty johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen 19 artiklassa säädettyjä pääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina. Jos toimikausi päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivän] jälkeen, mutta ennen [tämän asetuksen soveltamispäivää], sitä jatketaan ilman eri toimenpiteitä siten, että se päättyy vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä.

2.           Jos johtaja ei halua tai voi jatkaa tehtävässä 1 kohdan mukaisesti, komissio nimeää komission virkamiehen virkaa tekeväksi pääjohtajaksi hoitamaan pääjohtajalle osoitettuja tehtäviä enintään 18 kuukauden ajan, kunnes 56 artiklassa tarkoitettu nimitys on tehty.

3.           Päätöksen 2009/371/YOS 38 artiklan nojalla nimitettyihin apulaisjohtajiin sovelletaan 1 ja 2 kohdan säännöksiä.

4.           Päätöksen 2005/681/YOS 11 artiklan 1 kohdan nojalla nimitetty CEPOLin johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan koulutuksesta vastaavan Europolin apulaispääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina. Jos toimikausi päättyy [tämän asetuksen voimaantulopäivän] jälkeen, mutta ennen [tämän asetuksen soveltamispäivää], sitä jatketaan ilman eri toimenpiteitä siten, että se päättyy vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä.

76 artikla

Talousarviota koskevat siirtymäsäännökset

1.           Tämän asetuksen voimaantuloa seuraavina kolmena varainhoitovuotena Europolin operatiivisista menoista varataan vuosittain vähintään 8 miljoonaa euroa koulutukseen III luvun mukaisesti.

2.           Päätöksen 2009/371/YOS 42 artiklan nojalla hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely toteutetaan päätöksen 2009/371/YOS 43 artiklassa vahvistettujen sääntöjen ja Europolin varainhoitosääntöjen mukaisesti.

XIV luku

LOPPUSÄÄNNÖKSET

77 artikla

Korvaaminen

Tällä asetuksella korvataan ja kumotaan päätös 2009/371/YOS ja päätös 2005/681/YOS.

Viittauksia korvattuihin päätöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

78 artikla

Kumoaminen

1.           Kumotaan kaikki päätöksen 2009/371/YOS ja päätöksen 2005/681/YOS täytäntöönpanoa koskevat lainsäädäntötoimenpiteet tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen.

2.           Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamista koskevan päätöksen 2009/371/YOS ja CEPOLin perustamista koskevan päätöksen 2005/681/YOS täytäntöönpanoa koskevat muut kuin lainsäädäntötoimenpiteet pysyvät voimassa [tämän asetuksen soveltamispäivän] jälkeen, jollei Europolin hallintoneuvosto tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toisin päätä.

79 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.           Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.           Sitä sovelletaan [soveltamispäivästä].

Edellä olevaa 73, 74 ja 75 sovelletaan kuitenkin [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE 1

Luettelo rikoksista, joiden osalta Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti

- terrorismi

- järjestäytynyt rikollisuus

- laiton huumausainekauppa

- laiton rahanpesu

- ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvät rikokset

- laittoman maahantulon järjestäminen

- ihmiskauppa

- varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus

- tahallinen henkirikos, pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen

- ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa

- ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangin ottaminen

- rasismi ja muukalaisviha

- ryöstö

- kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden laiton kauppa

- kavallus ja petos, mukaan lukien unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvat petokset

- suojelurahan vaatiminen ja kiristys

- tuotteiden luvaton väärentäminen ja jäljentäminen

- hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä

- rahan ja maksuvälineiden väärentäminen

- tietotekniikkarikollisuus

- lahjonta

- aseiden, ammusten ja räjähteiden laiton kauppa

- uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa

- uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa

- ympäristörikollisuus, mukaan lukien alusten aiheuttama meren pilaantuminen

- hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa

- naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen riisto.

LIITE 2

Henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ristiintarkistamista varten

1. Ristiintarkistamista varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin:

a) henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b) henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tiedot saavat sisältää vain seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja:

a) sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja tarvittaessa salanimi tai peitenimi;

b) syntymäaika ja -paikka;

c) kansalaisuus;

d) sukupuoli;

e) asuinpaikka, ammatti ja olinpaikka;

f) sosiaaliturvatunnukset, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot; ja

g) tarvittaessa muut henkilöllisyyden toteamiseksi tarvittavat tuntomerkit, erityisesti mahdolliset objektiivisesti havaittavat ja muuttumattomat fyysiset tuntomerkit, kuten sormenjälkitiedot ja DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta).

3. Edellä 2 kohdassa mainittujen tietojen lisäksi 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä voidaan kerätä ja käsitellä seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja:

a) rikokset, epäillyt rikokset sekä niiden (väitetty) tapahtuma-aika ja -paikka ja tekotapa;

b) näiden rikosten teossa käytetyt tai mahdollisesti käytettävät keinot, myös oikeushenkilöitä koskevat tiedot;

c) asiaa käsittelevät viranomaiset ja niiden käyttämät asiakirjaviitteet;

d) epäily henkilön kuulumisesta rikollisjärjestöön;

e) rikostuomiot, sikäli kuin on kyse Europolin toimivaltaan kuuluvista rikoksista;

f) tietojen tallentaja.

Nämä tiedot voidaan toimittaa Europolille myös siinä tapauksessa, että niissä ei vielä viitata henkilöihin.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia täydentäviä tietoja, joita Europolilla ja kansallisilla yksiköillä on hallussaan, voidaan luovuttaa muille kansallisille yksiköille ja Europolille niiden pyynnöstä. Kansallisten yksiköiden on tietoja luovuttaessaan noudatettava kansallista lainsäädäntöä.

5. Jos asianomaista henkilöä koskevasta menettelystä luovutaan lopullisesti tai häneen kohdistuneet syytteet hylätään lopullisesti, sitä asiaa koskevat tiedot, jota kyseinen päätös koskee, on poistettava.

Henkilötietoluokat ja rekisteröityjen ryhmät, joiden tietoja voidaan kerätä ja käsitellä 24 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen strategisten ja yleisluonteisten analyysien sekä operatiivisten analyysien laatimista varten

1.           Strategisia ja muita yleisluonteisia ja operatiivisia analyyseja varten kerättävien ja käsiteltävien henkilötietojen on liityttävä seuraaviin:

a)      henkilöt, joita asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta;

b)      henkilöt, joiden osalta on kansallisen lainsäädännön nojalla tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä Europolin toimivaltaan kuuluvia rikoksia;

c)      henkilöt, jotka voidaan kutsua todistamaan käynnissä olevassa rikostutkinnassa tai siitä johtuvassa rikosoikeudenkäynnissä;

d)      käsiteltävinä olevien rikosten uhrit tai henkilöt, joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja;

e)      henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan; ja

f)       henkilöt, jotka voivat antaa tietoja käsiteltävinä olevista rikoksista.

2.           Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöryhmien osalta voidaan kerätä seuraaviin luokkiin kuuluvia henkilötietoja sekä niihin liittyviä hallinnollisia tietoja:

a)      Henkilötiedot:

i)        nykyinen sukunimi ja entiset sukunimet

ii)       nykyiset ja entiset etunimet

iii)      tyttönimi

iv)      isän nimi (jos tarpeen tunnistamista varten)

v)       äidin nimi (jos tarpeen tunnistamista varten)

vi)      sukupuoli

vii)     syntymäaika

viii)    syntymäpaikka

ix)      kansalaisuus

x)       siviilisääty

xi)      peitenimi

xii)     kutsumanimi

xiii)    omaksuttu tai väärä nimi

xiv)    nykyinen ja entinen asuinpaikka ja/tai kotipaikka.

b)      Fyysinen kuvaus:

i)        fyysinen kuvaus

ii)       erityiset tuntomerkit (merkit/arvet/tatuoinnit jne.).

c)      Tunnistuskeinot:

i)        henkilöasiakirjat/ajokortti

ii)       kansallisen henkilökortin/passin numero

iii)      kansallinen henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus, jos se on käytettävissä

iv)      kuvat ja muut ulkonäköä koskevat tiedot

v)       rikoslaboratorion käyttöön tarkoitetut tunnistetiedot kuten sormenjäljet, DNA-tunniste (joka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta), ääniprofiili, veriryhmä, hammastiedot.

d)      Ammatti ja erityistaidot:

i)        nykyinen työpaikka ja ammatti

ii)       entinen työpaikka ja ammatti

iii)      koulutus (koulu/yliopisto/ammattioppilaitos)

iv)      pätevyys

v)       erityistaidot ja muut tiedon alueet (kielet/muu).

e)      Taloudelliset ja raha-asioita koskevat tiedot:

i)        raha-asioita koskevat tiedot (pankkitilit ja koodit, luottokortit jne.)

ii)       käteisvarat

iii)      osakkeet / muut varat

iv)      omaisuustiedot

v)       yhteydet yrityksiin

vi)      pankki- ja luottotiedot

vii)     verotuksellinen asema

viii)    muut asianomaisen henkilön raha-asioiden hoitoa koskevat tiedot.

f)       Käyttäytymistä koskevat tiedot:

i)        elämäntyyli (kuten yli varojensa eläminen) ja jokapäiväinen elämä

ii)       liikkuminen

iii)      paikat, joissa asianomaisella on tapana käydä

iv)      aseet ja muut vaaralliset välineet

v)       vaarallisuusluokitus

vi)      erityiset riskit, kuten pakenemisen todennäköisyys, kaksoisagenttien käyttö, yhteydet lainvalvontaviranomaisiin

vii)     rikoksiin liittyvät piirteet ja profiilit

viii)    huumausaineiden väärinkäyttö.

g)      Henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka avustavat häntä, mukaan lukien yhteyden tai avustamisen tyyppi ja luonne;

h)      Asianomaisen henkilön käyttämät viestintävälineet, kuten puhelin (kiinteä/matkapuhelin), faksi, hakulaite, sähköposti, postiosoitteet, internetyhteys (‑yhteydet);

i)       Asianomaisen henkilön käyttämät kulkuneuvot, kuten ajoneuvot, veneet ja lentokoneet, sekä näiden kulkuneuvojen tunnistetiedot (rekisterinumerot);

j)       Tiedot rikollisesta toiminnasta:

i)        aikaisemmat tuomiot

ii)       epäilty osallisuus rikolliseen toimintaan

iii)      tekotavat

iv)      keinot, joita on käytetty tai voidaan käyttää rikosten valmistelussa ja/tai tekemisessä

v)       rikollisryhmien/-järjestöjen jäsenyys ja asema ryhmässä/järjestössä

vi)      tehtävä rikollisjärjestössä

vii)     rikollisen toiminnan maantieteellinen ulottuvuus

viii)    tutkinnan kuluessa kerätty aineisto, kuten videot ja valokuvat.

k)      Viittaukset muihin tietokantoihin, joissa asianomaista henkilöä koskevia tietoja säilytetään:

i)        Europol

ii)       poliisi-/tulliviranomaiset

iii)      muut täytäntöönpanoviranomaiset

iv)      kansainväliset järjestöt

v)       julkisyhteisöt

vi)      yksityiset elimet.

l)       Tiedot, jotka koskevat e ja j alakohdassa mainittuihin tietoihin liittyviä oikeushenkilöitä:

i)        oikeushenkilön nimi

ii)       sijainti

iii)      perustamispäivämäärä ja -paikka

iv)      hallinnollinen rekisteröintinumero

v)       oikeudellinen muoto

vi)      pääoma

vii)     toiminta-alue

viii)    kansalliset ja kansainväliset tytäryhteisöt

ix)      johtajat

x)       yhteydet pankkeihin.

3.           Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla ’henkilöillä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan’, tarkoitetaan henkilöitä, joiden osalta on syytä uskoa, että tämän liitteen 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia ja analyysin kannalta merkityksellisiä tietoja voidaan saada heidän kauttaan, edellyttäen, ettei näitä henkilöitä lueta kuuluviksi 1 kohdan a, b, c, d ja f kohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin. ’Henkilöt, joihin asianomainen on yhteydessä’, ovat henkilöitä, joilla on satunnainen yhteys 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin. ’Henkilöt, jotka ovat hänen seurassaan’, ovat henkilöitä, joilla on säännöllinen yhteys 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin.

Niitä henkilöitä, joihin asianomainen on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, koskevat 2 kohdan mukaiset tiedot voidaan tallentaa tarpeellisina, jos on aihetta olettaa, että näitä tietoja tarvitaan analysoitaessa heidän asemaansa tällaisina henkilöinä.

Tässä yhteydessä olisi noudatettava seuraavaa:

a)      näiden henkilöiden suhde 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin on selvitettävä mahdollisimman pian;

b)      jos olettamus näiden henkilöiden ja 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden suhteesta osoittautuu perusteettomaksi, tiedot on poistettava viipymättä;

c)      jos tällaisia henkilöitä epäillään Europolin toimivaltaan kuuluvan rikoksen tekemisestä tai jos heidät on tuomittu tällaisesta rikoksesta tai jos asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla on tosiasioihin perustuvaa näyttöä tai todennäköisiä syitä epäillä, että he aikovat tehdä tällaisen rikoksen, kaikki 2 kohdan mukaiset tiedot voidaan tallentaa;

d)      tietoja henkilöistä, jotka ovat yhteydessä niihin henkilöihin tai niiden henkilöiden seurassa, joihin asianomainen henkilö itse on yhteydessä tai jotka ovat hänen seurassaan, ei saa tallentaa, lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat sitä, minkä tyyppistä ja luonteista on heidän yhteydessä tai seurassa olonsa 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden kanssa;

e)      jos edellisten alakohtien mukaiset selvitykset eivät ole mahdollisia, tämä tulee ottaa huomioon päätettäessä myöhempiä analyyseja varten tapahtuvan tallentamisen tarpeellisuudesta ja laajuudesta.

4.           Sellaisten 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka ovat olleet jonkin tarkasteltavana olevan rikoksen uhreja tai joiden voidaan tiettyjen seikkojen perusteella olettaa olevan tällaisen rikoksen uhreja, voidaan säilyttää tiedot, joita tarkoitetaan tämän liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2 kohdan c alakohdan iii luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)      uhrin tunnistamista koskevat tiedot

b)      uhriksi joutumisen syy

c)      vahingot (fyysiset/taloudelliset/psykologiset/muut)

d)      henkilöllisyyden suojaaminen

e)      mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa

f)       1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai heidän kauttaan saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin, jos tämä on tarpeen 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tunnistamiseksi.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa tallentaa, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa henkilön asemaa uhrina tai mahdollisena uhrina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

5.           Sellaisten 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voidaan kutsua todistamaan tarkasteltavina oleviin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa tai sitä seuraavassa rikosoikeudenkäynnissä, voidaan säilyttää tiedot, joita tarkoitetaan tämän liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2 kohdan c alakohdan iii luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)      tällaisilta henkilöiltä saadut rikosta koskevat tiedot, mukaan lukien analyysitietokantaan tallennetut tiedot heidän suhteestaan muihin henkilöihin

b)      henkilöllisyyden suojaaminen

c)      suojelu ja sen antaja

d)      uusi henkilöllisyys

e)      mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa.

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa todistajina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

6.           Sellaisten 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta, jotka voivat antaa tietoja tarkasteltavina olevista rikoksista, voidaan säilyttää tiedot, joita tarkoitetaan tämän liitteen 2 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa – 2 kohdan c alakohdan iii luetelmakohdassa, sekä seuraaviin luokkiin kuuluvat tiedot:

a)      koodatut henkilötiedot

b)      toimitetun tiedon tyyppi

c)      henkilöllisyyden suojaaminen

d)      suojelu ja sen antaja

e)      uusi henkilöllisyys

f)       mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudessa

g)      negatiiviset kokemukset

h)      palkkiot (rahapalkkiot/palvelukset).

Muut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tarvittaessa säilyttää, jos on aihetta olettaa, että niitä tarvitaan analysoitaessa näiden henkilöiden asemaa tiedonantajina.

Tiedot, joita ei tarvita mitään myöhempää analyysia varten, on poistettava.

7.           Jos analyysin aikana käy vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella ilmi, että henkilö olisi sijoitettava muuhun tämän liitteen mukaiseen henkilöryhmään kuin siihen, johon hänet oli alun perin sijoitettu, Europol voi käsitellä ainoastaan niitä tätä henkilöä koskevia tietoja, jotka ovat sallittuja tässä uudessa ryhmässä, ja kaikki muut tiedot on poistettava.

Jos edellä mainittujen vahvojen ja varmistettujen tietojen perusteella käy ilmi, että henkilö olisi sisällytettävä kahteen tai useampaan tämän liitteen mukaiseen ryhmään, Europol voi käsitellä kaikissa näissä ryhmissä sallittuja tietoja.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin lainvalvontayhteistyö- ja -koulutusvirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS ja 2005/681/YOS kumoamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[46]

Toimintalohko: Sisäasiat

Toiminto: 18.02 Sisäinen turvallisuus

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

þ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[47]

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Euroopan poliisivirasto (Europol) aloitti toimintansa hallitustenvälisenä elimenä, jonka toimintaa säänneltiin vuonna 1999 voimaan tulleella jäsenvaltioiden välisellä yleissopimuksella. Neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS Europol muutettiin 1. päivästä tammikuuta 2010 EU:n erillisvirastoksi, jonka tarkoituksena oli tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. Neuvoston päätöksessä määriteltiin yksityiskohtaisesti myös Europolin tavoitteet ja tehtävät.

Lissabonin sopimuksella on luovuttu Euroopan unionin pilarirakenteesta ja sisällytetty poliisiyhteistyö yhteisön säännöstöön. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 88 artiklassa määrätään, että Europolin toimintaa säännellään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettavalla asetuksella. Sopimuksessa myös edellytetään, että on vahvistettava menettelytavat ja mekanismi, joiden avulla Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Tukholman ohjelmassa[48], jossa vahvistetaan oikeus- ja turvallisuusasioita koskeva EU:n monivuotinen strategia, kehotetaan lisäksi tekemään Europolista jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätään toimenpiteistä, jotka koskevat henkilöstön koulutuksen tukemista sekä henkilöstövaihtoon liittyvää yhteistyötä. Tukholman ohjelman mukaan on erittäin tärkeää kehittää koulutusta EU:hun liittyvissä kysymyksissä, jotta voidaan luoda todellinen eurooppalainen oikeudellinen ja lainvalvontakulttuuri, ja pyrkiä järjestelmällisen eurooppalaisen koulutuskehyksen laatimiseen. Sen vuoksi komissio esittää tämän ehdotuksen ohessa lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä CEPOLin tällä hetkellä hoitamien tehtävien pohjalta. Tällä ehdotuksella on tarkoitus yhdistää molemmat virastot ja antaa uudelle (yhdistetylle) virastolle tehtäväksi koulutuskehyksen toteuttaminen.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toiminto 18 05: Turvallisuus ja vapauksien suojelu

ERITYISTAVOITE 3

Tehostaa lainvalvontayhteistyötä jäsenvaltioiden välillä erityisesti helpottamalla tietojenvaihtoa lainvalvontaviranomaisten kesken, mahdollistamalla pääsy tarvittaviin tietoihin ja varmistamalla samalla tietosuojaperiaatteiden noudattaminen sekä Europolin ja Cepolin aseman lujittaminen jäsenvaltioiden kumppaneina vakavan rikollisuuden torjunnassa ja poliisiviranomaisten kouluttamisessa.

Tärkeimmät toimenpiteet vuonna 2013 – Asetus, jolla yhdistetään Europol ja CEPOL

Europol-asetus:

Erityistavoite 1:

Toimia ensisijaisena tukikeskuksena lainvalvontaoperaatioissa ja lainvalvontaa koskevan asiantuntemuksen alalla

Erityistavoite 2:                                                                                     

Toimia EU:n rikosoikeudellisten tietojen keskipisteenä

Erityistavoite 3:

Koordinoida lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevaa EU:n politiikkaa ja toteuttaa alaan liittyviä EU:n tason koulutus- ja vaihto-ohjelmia

Erityistavoite 4:

Vahvistaa EU:n valmiuksia torjua verkkorikollisuutta, jotta voidaan välttää vahinkojen ja menetysten aiheutuminen EU:n kansalaisille, yrityksille ja EU:n taloudelle

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toiminto 18 05: Turvallisuus ja vapauksien suojelu

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Europolin tehtävänä on tukea kansallisten lainvalvontayksikköjen keskinäistä yhteistyötä vakavan rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjumisessa. Europol-asetusta koskevassa ehdotuksessa säädetään Europolin uudesta oikeudellisesta kehyksestä. Käyttöön otettava uusi oikeusperusta lujittaa EU:n turvallisuutta, koska se parantaa Europolin tehokkuutta ja tuloksellisuutta vakavan rajatylittävän rikollisuuden ja terrorismin ehkäisemisessä ja torjunnassa ja antaa Europolille uusia tehtäviä, jotka liittyvät EU:n tasolla annettavaan lainvalvonta-alan koulutukseen sekä puitteiden tarjoamiseen eri rikostyyppien, esimerkiksi verkkorikollisuuden, torjuntaan erikoistuneille EU:n lainvalvonta-alan keskuksille.

Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa tiedustelutietoihin perustuvaa Europolin tilannekuvaa, jotta se voi paremmin palvella jäsenvaltioita ja antaa tietoja EU:n politiikan muotoilua varten. Europol ja sen toiminta sopeutetaan paremmin Lissabonin sopimuksen ja Tukholman ohjelman asettamiin vaatimuksiin. Ehdotuksella myös lujitetaan Europolin vastuuvelvollisuutta ja sen tietosuojajärjestelmää. Sen ansiosta Europol kykenee tarjoamaan kaikkia tarvittavia ja ajantasaisia palveluita ja tuotteita jäsenvaltioille, jotta voidaan tukea ja helpottaa niiden työtä EU:n kansalaisiin vaikuttavan vakavan rikollisuuden torjunnassa. Kun jäsenvaltioista saadaan enemmän tietoja muun muassa verkkorikollisuudesta ja tietojenkäsittelyjärjestelyjä parannetaan niin, että samalla varmistetaan vahva tietosuojajärjestelmä, ja lisätään koulutusvalmiuksia, tämä kaikki vahvistaa Europolin roolia jäsenvaltioiden tukemisessa.

Yksityisiltä osapuolilta peräisin olevia tietoja voivat toimittaa Europolille kaikki jäsenvaltiot (Europolin kansallisen yksikkönsä välityksellä). Tämä vähentää viivytysten tai tietojen toimittamatta jäämisen riskiä. Tietojenvaihtoa kolmansien maiden kanssa virtaviivaistetaan, mikä edistää yhteistyötä ja sisäistä turvallisuutta sekä EU:ssa että kolmansissa maissa. Tämän ansiosta taas on mahdollista vastata rikollisuuteen koordinoidummin ja kattavammin.

Ehdotuksessa annetaan Europolille uusi tehtävä, jonka myötä sille siirretään tätä nykyä CEPOLille kuuluvia, lainvalvontaviranomaisten koulutukseen liittyviä tehtäviä ja laajennetaan niitä jossain määrin. Operatiivisen ja koulutustoiminnan yhdistäminen samaan virastoon ja niiden järkeistäminen luo toivon mukaan molempia vahvistavaa dynamiikkaa. Resurssit, jotka säästyvät, kun vältetään tukitoimintojen päällekkäisyys, voidaan kohdentaa uudelleen koulutustoimintaan ja erityisesti lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen toteuttamiseen. Näin voidaan tarjota tasokkaampaa koulutusta, joka vuorostaan parantaa poliisitoiminnan tasoa eri puolilla unionia, lujittaa lainvalvontaviranomaisten keskinäistä luottamusta, edistää yhteisen lainvalvontakulttuurin kehittymistä ja tehostaa siten EU:n kykyä vastatta yhteisiin turvallisuushaasteisiin.

Lisäksi ehdotus lujittaa Europolin vastuuvelvollisuutta ja yhdenmukaistaa sen hallintojärjestelyjä muiden Euroopan unionin erillisvirastojen kanssa.

Ehdotuksella annetaan Europolille toinenkin uusi tehtävä, joka liittyy vuoden 2013 alussa perustettuun Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen. Verkkorikostorjuntakeskus parantaa merkittävästi EU:n valmiuksia torjua kasvavaa verkkorikollisuuden uhkaa, sillä sen tarkoituksena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia tällä alalla. Jäsenvaltioille on tuntuvaa hyötyä yhteyspisteestä, jolla on käytettävissään uusin tekniikka ja asiaan perehtynyt henkilöstö ja joka voi sen ansiosta tarjota monenlaisia palveluja ja tuotteita. Tulevia suuntauksia ennakoiva keskus, joka analysoi uhkakuvia ja antaa strategista neuvontaa verkkorikollisuuden torjumiseksi, tuo jäsenvaltioille huomattavaa lisäarvoa. Tämä parantaa myös EU:n virastojen ja elimien valmiuksia puuttua verkkorikollisuuden tuomiin haasteisiin.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

– käyttäjätyytyväisyys operaatioiden tai tutkimusten yhteydessä tarjottavan operatiivisen tuen suhteen

– Europolille välitetty osuus jäsenvaltioiden lähettämistä SIENA-viesteistä

– kunkin jäsenvaltion lähettämien tietojen määrä ja laatu suhteessa kaikkien jäsenvaltioiden lähettämien tietojen kokonaismäärään ja laatuun

– Europolin tukemien tutkimusten lukumäärä

– ristiintarkistuksia koskevien raporttien lukumäärä

– operatiivisia analyyseja koskevien raporttien lukumäärä

– yhteisten tutkimusten ja erityisesti Europolin tukemien yhteisten tutkintaryhmien lukumäärä

– Europolin ulkopuolisille kumppaneille toimittamien SIENA-pyyntöjen ja -viestien lukumäärä

– ulkopuolisten kumppanien Europolille toimittamien SIENA-pyyntöjen ja -viestien lukumäärä

– uusien SIENA-tapausten lukumäärä

– jäsenvaltioissa tunnistettujen, pidätettyjen ja syytteeseenpantujen epäiltyjen lukumäärä

– teknisissä ja/tai rikostekniikkaa koskevissa kysymyksissä annettua tukea koskevien tapausten lukumäärä (ml. paikalla annettu tuki)

– koulutukseen osallistuneen henkilöstön lukumäärä

– strategisten tuotteiden laatu (yksityiskohtaisuus, laajuus, analyysimenetelmä).

Koulutuksen osalta:

– tarveanalyysien lukumäärä

– laadunvarmistustuotteiden lukumäärä

– yhteisten oppijaksojen lukumäärä

– (verkko)koulutusmoduulien lukumäärä

– toteutettujen kurssien lukumäärä

– järjestettyjen vaihtojen määrä

– käyttäjätyytyväisyys.

Verkkorikostorjuntakeskuksen toiminnan vaikutusten arvioinnissa voidaan käyttää seuraavia pääindikaattoreita:

– Missä määrin verkkorikostorjuntakeskus on edistänyt verkkorikollisverkostojen hajottamista koordinoimiensa ja/tai tukemiensa onnistuneiden rajatylittävien operaatioiden avulla (tunnistettujen epäiltyjen, pidätettyjen ja syytettyjen sekä uhrien lukumäärä)

– keskuksen laatimien uhkien- ja riskienarviointien / suuntauksia koskevien ennusteiden strategiset ja/tai operatiiviset vaikutukset EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla

– verkkorikollisuutta käsittelevään erityiskoulutukseen osallistuvan henkilöstön (lainvalvontaviranomaiset ym.) määrän kasvu

– missä määrin keskuksen aloitteesta laadittuja tai sen koordinoimia tai kehittämiä uusia teknisiä välineitä käytetään keskuksen operaatioissa ja/tai jäsenvaltioissa

– missä määrin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusaloitteet ovat helpottaneet keskuksen työtä

– jäsenvaltioiden kokonaistyytyväisyys suhteessa kaikkiin keskuksen tuotteisiin ja palveluihin.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Europolin uudistus on osa laajempaa prosessia, jonka tavoitteena on luoda Tukholman ohjelmassa tarkoitettu Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Tukholman ohjelmassa kehotetaan muun muassa tekemään Europolista ”jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon keskipiste, palveluntarjoaja ja lainvalvontayksiköiden yhteinen foorumi”. Toimielinten välillä vallitseekin vahva yhteisymmärrys Europolin asemasta jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten tukemisessa ja sen toiminnan kehittämisestä tulevaisuudessa.

Toisaalta Europolin toiminta on Lissabonin sopimuksen ja erillisvirastoista annetun yhteisen julkilausuman seurauksena saatettava Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien säännöllisen valvonnan alaiseksi ja sen hallinto on yhdenmukaistettava kaikkia EU:n erillisvirastoja koskevien vaatimusten mukaiseksi.

Lisäksi Europolin tietosuojajärjestelmän vaatimukset on yhdenmukaistettava muiden tietosuojavälineiden kanssa, ja yksilöiden oikeutta tutustua heitä itseään koskeviin henkilötietoihin on lujitettava säätämällä vaihtoehtoisesta menettelystä, jonka avulla voidaan varmistaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus.

Ehdotus parantaa lainvalvontakoulutuksen tasoa, mikä puolestaan kehittää poliisitoiminnan laatua eri puolilla unionia, edistää lainvalvontaviranomaisten keskinäisen luottamuksen lujittamista ja yhteisen lainvalvontakulttuurin kehittymistä ja tehostaa siten EU:n kykyä vastatta yhteisiin turvallisuushaasteisiin.

Vaikka verkkorikollisuus on jatkuvasti kasvava ja yhä monimutkaisempi ilmiö, EU:ssa ei ollut ennen verkkorikostorjuntakeskuksen perustamista asianmukaisia valmiuksia puuttua siihen, koska kyseessä on erittäin monimuotoinen ja nopeasti kehittyvä ilmiö, jonka ominaisuuksien ja toimintatapojen ymmärtäminen vaatii suurta teknistä asiantuntemusta. Ilmiöstä ei myöskään ollut saatavilla riittävästi tietoja. Kansallisella ja EU:n tasolla hankittua korkeatasoista asiantuntemusta on vaihdettava kaikkien jäsenvaltioiden kesken, jotta EU voi parantaa valmiuksiaan reagoida verkkorikollisuuteen, sillä kyseessä on perusluonteeltaan rajatylittävä ilmiö, johon puuttuminen edellyttää yhteistyötä.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:ssa ei voida tehdä lainvalvontayhteistyötä ilman tehokasta tietojen ja rikoksia koskevien tiedustelutietojen vaihtoa lainvalvontaviranomaisten ja muiden alalla toimivien yksiköiden kesken sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Tehokkaan rikoksentorjunnan kannalta on välttämätöntä voida tutustua rikoksia koskeviin ajantasaisiin tietoihin sekä jakaa ja analysoida niitä. Europol soveltuu erinomaisesti tukemaan tällä alalla tehtävää yhteistyötä ja huolehtimaan toiminnan koordinoinnista EU:n tasolla.

Kansalliset poliisivoimat eivät yksinään pysty tehokkaasti ehkäisemään ja torjumaan rajatylittävää rikollisuutta. Siihen tarvitaan koordinoitua yhteistoimintaa, johon osallistuvat sekä julkiset että yksityiset sidosryhmät eri puolilla EU:ta. Europol on ainoa EU:n virasto, joka tukee jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia tässä tehtävässä. Se tarjoaa niille ainutlaatuisia operatiivisia palveluja rajatylittävän rikollisuuden torjuntaa varten (mm. rikoksia koskevia analyyseja, rikostekniikkaa ja operatiivista tukea rajatylittävissä tutkimuksissa). Nykyisen lainsäädäntökehyksen puitteissa Europol ei kuitenkaan voi toimia täydellä teholla eikä antaa jäsenvaltioiden käyttöön tarvittavia kattavia ja ajantasaisia välineitä. Säädöskehystä voidaan muuttaa vain EU:n tason lainsäädäntöuudistuksella. Sitä ei voida toteuttaa kansallisella, alueellisella eikä paikallistasolla eikä Europolin sisäisin toimenpitein.

Lisäksi Lissabonin sopimuksessa edellytetään, että on otettava käyttöön mekanismi Europolin parlamentaarisen valvonnan toteuttamiseksi, ja erillisvirastoja koskevassa julkilausumassa vaaditaan yhdenmukaistamaan Europolin hallinto muiden EU:n erillisvirastojen hallinnon kanssa. Tämä edellyttää EU:n lainsäädäntötoimia.

EU voi tuoda lainvalvonta-alan koulutukseen lisäarvoa varmistamalla koordinoidun lähestymistavan koulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tällä alalla onkin jo tehty paljon sekä kansallisella tasolla jäsenvaltioiden toimesta että EU:n tasolla CEPOLin toimesta. Kuten tämän ehdotuksen ohella annettavassa lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä koskevassa tiedonannossa esitetään, lisätoimia kuitenkin tarvitaan sen varmistamiseksi, että koulutus vastaa EU:n tasolla asetettuihin rikoksentorjunnan painopisteisiin perustuvia tarpeita. Lisäksi tarvitaan johdonmukainen lähestymistapa, jotta EU:n tason koulutus voidaan toteuttaa tiukimpien laatuvaatimusten mukaisesti.

Verkkorikostorjuntakeskus perustettiin, jotta voitaisiin voittaa esteet, jotka haittaavat verkkorikollisuuden tehokasta tutkintaa ja rikoksentekijöiden syytteeseenpanoa EU:n tasolla. Se on osa EU:n kokonaisstrategiaa, jonka tarkoituksena on parantaa verkkoturvallisuutta ja tehdä verkosta oikeusalue, jolla ihmisoikeudet ja perusvapaudet taataan kaikkien sidosryhmien yhteistyön avulla.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Europolia koskevan neuvoston päätöksen ulkoinen arviointi on antanut aineksia pohdintaan siitä, miten Europolin toimintaa voitaisiin tehostaa. Arviointi vahvisti, että Europol on hyvin toimiva virasto, jolla on operatiivista merkitystä ja joka tuo lisäarvoa unionin kansalaisten turvallisuuteen. Arvioinnissa todettiin kuitenkin useita seikkoja, joita on parannettava. Europolin uudistamista koskeva ulkoisten sidosryhmien kuuleminen sekä useat Europolin laatimat vuotuis- ja erityiskertomukset ovat niin ikään osaltaan auttaneet selvittämään, mitä Europolissa on tarpeen muuttaa. Eri yhteyksissä mainittiin ongelmiksi se, että jäsenvaltiot eivät toimita Europolille riittävästi tietoja, ja liian tiukat oikeudelliset rajoitukset, jotka vaikeuttavat suoraa yhteistyötä sekä yksityisen sektorin että kolmansien maiden kanssa (viimeksi mainittuja säännöksiä on muutettava Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi).

Laajemmissa yhteyksissä on osoittautunut, että pääsy rikoksia koskeviin merkityksellisiin ja ajantasaisiin tietoihin ja niiden jakaminen lainvalvontavirastojen kesken on olennainen edellytys, jotta rajatylittävään rikollisuuteen voidaan puuttua. Tämä on tullut esiin myös eräiden muiden EU:n toimenpiteiden, kuten Prüm-päätöksen (2008/615/YOS ja 2008/616/YOS) ja Ruotsin aloitteeseen perustuvan puitepäätöksen (2006/960/YOS), täytäntöönpanon yhteydessä.

Koulutuksen osalta oheinen lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä koskeva tiedonanto perustuu CEPOLin vuonna 2012 laatimaan kartoitukseen sekä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen laajaan kuulemiseen. Tulosten perusteella tarvitaan koordinoidumpaa lähestymistapaa, minkä lisäksi EU:n virastolla olisi oltava keskeinen rooli koulutuskehyksen täytäntöönpanon johtamisessa ja koordinoinnissa, tiiviissä yhteistyössä muiden virastojen ja kansallisten koulutuslaitosten kanssa. CEPOLista on laadittu vuonna 2011 viisivuotisarviointi ja komission tilaama ulkoinen selvitys, jotka tukevat vaikutustenarvioinnin laatimista. Tulosten perusteella on tarpeen lisätä poliisitoimintaa koskevan koulutuksen EU-ulottuvuutta, jotta CEPOLin, jäsenvaltioiden ja muiden virastojen toimintaa voidaan koordinoida paremmin sekä parantaa CEPOLin hallintoa ja organisaatiota.

Lisäksi verkkorikollisuuteen puuttuminen kattavasti edellyttää, että käytössä on teknisesti erittäin kehittyneitä välineitä, sillä perinteiset tutkintakeinot eivät riitä, kun kyseessä on tällainen rikollisuus. Ilman lainvalvontaviranomaisten korkeatasoista tietotekniikkakoulutusta, joka auttaa ymmärtämään käytettävän tekniikan hienouksia, digitaalisen aineiston rikostutkinnassa käytettäviä uusia välineitä ja kykyä pysyä verkkorikollisten nopeasti muuttuvan teknologian ja toimintatapojen perässä EU:n valmiudet puuttua verkkorikollisuuteen asianmukaisella tavalla jäävät laahaamaan jälkeen. Nopeasti kehittyvän teknologian vuoksi tarvitaan yhtä tehokkaita välineitä verkkorikollisuuden torjuntaan sekä henkilöstöä, joka kykenee mukautumaan kehitykseen ja hyödyntämään aiempaa tietämystä ja asiantuntemusta.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Europol-asetus tekee virastosta rikostiedustelun keskipisteen Euroopassa ja edistää siten Tukholman ohjelmassa asetettua tavoitetta luoda avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten. Operatiivisen ja koulutustoiminnan yhdistäminen samaan virastoon luo molempia vahvistavaa dynamiikkaa, joka tehostaa operatiivista toimintaa ja parantaa EU:n tason koulutuksen merkityksellisyyttä.

Tehokas Europol pystyy myös paremmin edistämään EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelmaa koskevassa komission tiedonannossa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja lujittamaan poliisiyhteistyötä EU:ssa yleensä.

Ehdotettu Europolin hallinnon kehittäminen edistää EU:n erillisvirastojen yhdenmukaista hallintomallia asiasta annetun julkilausuman mukaisesti. Europolin toiminnan parlamentaarisen valvonnan käyttöönoton ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön uusien välineiden avulla Europol täyttää Lissabonin sopimuksen vaatimukset (joiden mukaan toimivalta neuvotella tiedonjakamista koskevia kansainvälisiä sopimuksia kuuluu komissiolle eikä Europolille).

Ehdotuksessa pyritään myös määrittelemään selkeästi Europolin toimivallan rajat, välttämään päällekkäisyydet muiden oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen kanssa ja virtaviivaistaa niiden yhteistyötä Europolin kanssa. Tämän prosessin vahvistamiseksi asetuksessa ehdotetut ratkaisut (mm. jäsenvaltioille osoitetut pyynnöt aloittaa rikostutkinta ja ilmoittaa niistä Eurojustille) olisi aikaa myöten otettava vastaavasti huomioon myös muiden virastojen (mm. Eurojustin) oikeusperustassa.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa verkkorikostorjuntakeskuksen osalta vuonna 2013 ja Europolin uudistuksen ja koulutustoiminnan yhdentämisen osalta vuonna 2015,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[49]

þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– þ  Euroopan unionin perustamille elimille[50]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Taloudellisia ja henkilöstöresursseja koskeviin lukuihin on yhdistetty Europolille vuoteen 2020 ulottuvien suunnitelmien mukaan osoitettu kokonaismäärä sekä tarvittavat lisämäärärahat, jotka tarvitaan Europolin laajemman, myös koulutustoiminnan sisältävän toimenkuvan toteuttamiseen tässä esitetyllä tavalla.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Europolin tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää seurata ja arvioida sen toimien täytäntöönpanoa. EU:n erillisvirastoista annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti Europolin on seurattava työohjelmaansa sisältyvien toimien toteuttamista keskeisten suoritusindikaattorien avulla. Tämän jälkeen Europolin toimintoja tarkastellaan näiden indikaattorien perusteella vuotuisessa toimintakertomuksessa.

Erillisvirastoihin sovellettavien horisontaalisten hallintosääntöjen lisäksi Europolin on laadittava erityisesti vuosikertomus, minkä lisäksi säädetään, että komissio laadituttaa viiden vuoden välein viraston toimintaa käsittelevän kokonaisarvioinnin.

Jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa Europolille tietoja seurataan säännöllisesti siten, että Europol raportoi kunkin jäsenvaltion suorituksista vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksissa esitetään yksityiskohtaiset määrälliset ja laadulliset indikaattorit ja kuvataan toimintaan liittyviä suuntauksia.

Ehdotuksessa vahvistetaan myös säännöt Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien harjoittamaa Europolin toiminnan valvontaa varten. Käytännössä valvonta koskee Europolin työohjelman ja talousarvion toteuttamista.

Europolin hallintoneuvoston vastuulla on valvoa, että virastoa johdetaan hallinnollisesti, operatiivisesti ja varainhoidon kannalta tehokkaasti.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Rikollisten toiminta on nykyään entistä monimutkaisempaa, monipuolisempaa ja kansainvälisempää. Laajat rikollis- ja terroristiverkostot muodostavat vakavan uhan EU:n ja sen kansalaisten turvallisuudelle. Rikollisten toiminta suuntautuu yhä useampiin hyödykkeisiin ja yhä useammille aloille ja laajenee entistä useammin yli rajojen. Kansalliset lainvalvontaviranomaiset eivät voi enää työskennellä erillään toisistaan, vaan niiden on tehtävä yhteistyötä sekä keskenään että Europolin kanssa, josta on tarkoitus tehdä EU:n rikostiedustelun keskus. Europolin henkilöstömäärää on lisättävä, jotta voidaan mukautua viraston uusiin tehtäviin ja uudessa asetuksessa vahvistettaviin vaatimuksiin. Mahdollisuudet viraston nykyistä henkilöstöä koskeviin sisäisiin siirtoihin on jo hyödynnetty. Jos pyydettyjä uusia virkoja ei myönnetä, seurauksena on sovellettavan unionin lainsäädännön jatkuva rikkominen ja EU:n sisäisen turvallisuuden vaarantuminen.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Europoliin kohdistetaan seuraavat tarkastustoimet: varainhoidon valvonta, sisäinen tarkastus, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset, vuotuinen vastuuvapauden antaminen unionin talousarvion toteuttamisesta sekä mahdolliset OLAFin suorittamat tutkimukset. Näiden keinojen avulla voidaan varmistua virastoille osoitettujen resurssien moitteettomasta käytöstä. Europolin toiminta kuuluu oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen perustamissopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti. Näihin hallinnollisiin tarkastuksiin liittyy useita menettelyllisiä takeita, joiden avulla varmistetaan, että sidosryhmien edut otetaan huomioon.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä rajoituksetta, kuten asetuksen 68 artiklassa säädetään.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...……….] || JM/EI-JM ([51]) || EFTA-mailta[52] || ehdokas­mailta[53] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| [XX.YY.YY.YY] || JM/EI-JM || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYL­LÄ/EI || KYLLÄ/EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat[54]

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 || 18.02YYYY: Europol || JM || EI || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus

Europol || || || Vuosi 2015[55] || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Osasto 1 || Sitoumukset || (1) || || || || || || ||

Maksut || (2) || || || || || || ||

Osasto 2 || Sitoumukset || (1a) || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || ||

Osasto 3 || Sitoumukset || (3a) || || || || || || ||

|| Maksut || (3b) || || || || || || ||

Europolin määrärahat yhteensä[56] [57] || Sitoumukset || =1+1a +3a ||  99,675 ||  100,667 || 102,657 || 104,689 || 106,760 ||  108,874 ||  623,322

Maksut || =2+2a +3b ||  99,675 ||  100,667 || 102,657 || 104,689 || 106,760 ||  108,874 ||  623,322

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

PO: Sisäasiat ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,615 || 0,615 || 0,615 || 0,615 || 0,615 || 0,615 || 3,690

Ÿ Muut hallintomenot || 0,038 || 0,288 || 0,288 || 0,038 || 0,288 || 0,288 || 1,228

SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,653 || 0,903 || 0,903 || 0,653 || 0,903 || 0,903 || 4,918

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,653 || 0,903 || 0,903 || 0,653 || 0,903 || 0,903 || 4,918

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 100,328 || 101,570 || 103,560 || 105,342 || 107,663 || 109,777 || 628,240

Maksut || 100,328 || 101,570 || 103,560 || 105,342 || 107,663 || 109,777 || 628,240

Vaikutus Euroopan tietosuojavaltuutetun menoihin || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Ÿ Henkilöresurssit || 0,111 || 0,111 || 0,111 || 0,111 || 0,111 || 0,111 || 0,666

Ÿ Muut hallintomenot || 0,139 || 0,142 || 0,145 || 0,148 || 0,150 || 0,153 || 0,877

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETUN MENOT YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,250 || 0,253 || 0,256 || 0,259 || 0,261 || 0,264 || 1,543

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset viraston määrärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ ||

Tyyppi[58] || Keski­määr. kustannukset || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Yhteensä || Kustan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[59] Toimia ensisijaisena tukikeskuksena lainvalvontaoperaatioissa ja lainvalvontaa koskevan asiantuntemuksen alalla || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || Rajatylit­tävien tut­ki­mus­ten tuke­minen tiedustelu­tietojen ja operatii­vis­ten ana­lyysi­raporttien avulla; yhteisten operaati­oi­den koor­di­nointi || 0,009 || 3800 || 31,244 || 3509 || 31,582 || 3560 || 32,041 || 3600 || 32,400 || 3660 || 32,941 || 3745 || 33,704 || 21874 || 193,912 ||

- tuotos || Erikois­alojen alus­tojen ja tieto­tuot­­teiden tarjoami­nen sekä uusien tek­niikoi­den jaka­m­­i­nen rikoksen­torjuntaa varten || 0,163 || 50 || 7,811 || 48 || 7,895 || 49 || 8,010 || 50 || 8,100 || 51 || 8,235 || 52 || 8,426 || 300 || 48,477 ||

Erityistavoite 1 - välisumma || || 39,055 || || 39,477 || || 40,051 || || 40,501 || || 41,177 || || 42,131 || || 242,390 ||

ERITYISTAVOITE 2 Toimia EU:n rikosoikeudellisten tietojen keskipisteenä || ||

- tuotos || Vakavaa kansain­välistä ri­kol­li­suutta ja terroris­mia kos­ke­­vien stra­tegis­ten uhka-arvioiden laatiminen || 0,298 || 45 || 12,888 || 44 || 13,027 || 44 || 13,217 || 45 || 13,365 || 46 || 13,588 || 47 || 13,903 || 271 || 79,988 ||

- tuotos || Tehokkai­den ja suo­jattu­jen tiedon­jakoväli­neiden ja viestintä­kanavien tarjoami­nen jäsen­valtioille || 0,672 || 20 || 12,888 || 19 || 13,027 || 20 || 13,217 || 20 || 13,365 || 20 || 13,588 || 21 || 13,903 || 120 || 79,988 ||

- tuotos || Analyysi­valmius paranee, kun analyysi­järjestel­miä ja henkilös­tön erikois­tumista kehitetään || 0,554 || 25 || 13,279 || 24 || 13,423 || 25 || 13,617 || 25 || 13,771 || 25 || 14,001 || 26 || 14,325 || 150 || 82,416 ||

Erityistavoite 2 - välisumma || || 39,055 || || 39,477 || || 40,051 || || 40,501 || || 41,177 || || 42,131 || || 242,390 ||

ERITYISTAVOITE 3 Koordinoida lainvalvontaviranomaisten koulutusta koskevaa EU:n politiikkaa ja toteuttaa alaan liittyviä EU:n tason koulutus- ja vaihto-ohjelmia || ||

- tuotos || Tarpeiden arviointi, koordi­nointi ja laadun­varmistus­tuotteet || 0,222 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 6 || 1,301 || 36 || 7,807 ||

- tuotos || Yhteiset oppijaksot ja (verk­ko)koulu­tusmoduu­lit || 0,108 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 18 || 1,899 || 108 || 11,393 ||

- tuotos || Ei järjestetä kursseja || 0,038 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 135 || 5,121 || 810 || 30,728 ||

- tuotos || Ei järjestetä vaihtoja || 0,003 || 415 || 1,245 || 145 || 0,434 || 196 || 0,587 || 248 || 0,743 || 300 || 0,901 || 354 || 1,063 || 1658 || 4,971 ||

Erityistavoite 3 - välisumma || || 9,566 || || 8,755 || || 8,908 || || 9,064 || || 9,222 || || 9,384 || || 54,899 ||

ERITYISTAVOITE 4 Vahvistaa EU:n valmiuksia torjua verkkorikollisuutta, jotta voidaan välttää vahinkojen ja menetysten aiheutuminen EU:n kansalaisille, yrityksille ja EU:n taloudelle || ||

- tuotos || Tuetaan jäsenval­tioiden tutkimuk­sia verk­ko­rikollis­verkosto­jen tuhoa­mi­seksi || 1,237 || 2 || 4,500 || 2 || 4,860 || 2 || 5,117 || 2 || 5,484 || 3 || 5,695 || 3 || 5,711 || 14 || 31,367 ||

- tuotos || Tietojen­vaihto kaik­kien sidosryh­mien kesken ja tietojen yhdistä­minen || 0,516 || 4 || 3,750 || 4 || 4,049 || 5 || 4,265 || 5 || 4,570 || 5 || 4,745 || 5 || 4,759 || 28 || 26,138 ||

- tuotos || EU:n laa­juisten stra­tegis­ten arvi­­oi­den laati­mi­­nen, tek­nisen rikos­tut­kin­nan väli­neiden ke­hittämi­nen, jul­kis­ten ja yksi­tyis­ten kump­pa­nuuk­sien avul­la to­teu­tet­ta­va koulutus || 0,344 || 6 || 3,750 || 6 || 4,049 || 7 || 4,265 || 7 || 4,570 || 8 || 4,745 || 8 || 4,759 || 42 || 26,138 ||

Erityistavoite 4 - välisumma || || 12,000 || || 12,958 || || 13,647 || || 14,624 || || 15,185 || || 15,229 || || 83,643 ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 99,675 || || 100,667 || || 102,657 || || 104,689 || || 106,76 || || 108,874 || || 623,322 ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset Europolin henkilöresursseihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

– Oletus: Henkilöstömuutokset tapahtuvat keskellä vuotta

– Luvuissa on otettu huomioon CEPOLin yhdistämisestä Europoliin aiheutuva säästö eli 14 väliaikaisen toimihenkilön toimea, mikä kaudella 2015–2020 tekee 10,1 miljoonaa euroa.

Henkilöstömäärä

|| Vuosi 2015[60] || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020

Virkamiehet (AD-ura-alue) || || || || || ||

Virkamiehet (AST-ura-alue) || || || || || ||

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 106 || 106 || 106 || 106 || 106 || 106

Väliaikaiset toimihenkilöt || 502 || 497 || 492 || 492 || 496 || 500

Kansalliset asiantuntijat || 45,5 || 45,5 || 45,5 || 45,5 || 45,5 || 45,5

YHTEENSÄ || 653,5 || 648,5 || 643,5 || 643,5 || 647,5 || 651,5

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2015[61] || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

Virkamiehet (AD-ura-alue) || || || || || || ||

Virkamiehet (AST-ura-alue) || || || || || || ||

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 7,420 || 7,420 || 7,420 || 7,420 || 7,420 || 7,420 || 44,520

Väliaikaiset toimihenkilöt || 65,107 || 65,435 || 64,780 || 64,452 || 64,714 || 65,238 || 389,726

Kansalliset asiantuntijat || 3,549 || 3,549 || 3,549 || 3,549 || 3,549 || 3,549 || 21,294

YHTEENSÄ || 76,076 || 76,404 || 75,749 || 75,421 || 75,683 || 76,207 || 455,540

3.2.3.2.  Henkilöstöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuo­si 2015 || Vuo­si 2016 || Vuo­si 2017 || Vuo­si 2018 || Vuo­­si 2019 || Vuo­si 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikainen henkilöstö) ||

18 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5 || 3,5

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[62]

18 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || ||

XX 01 04 yy[63] || - pää­toimi­paikas­sa[64] || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustus­toissa || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || ||

YHTEENSÄ || 5,5 || 5,5 || 5,5 || 5,5 || 5,5 || 5,5

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä. Toimen hallinnointi ei edellytä henkilöstömäärän lisäämistä hallinnoinnista vastaavassa pääosastossa tätä tarkoitusta varten.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Edustaa komissiota viraston hallintoneuvostossa. Laatia komission lausunto vuotuisesta työohjelmasta ja valvoa sen täytäntöönpanoa. Valvoa talousarvion toteuttamista. Yhden virkamiehen tehtävänä on valvoa koulutustoimien täytäntöönpanoa ja avustaa niiden kehittämisessä. Yhden virkamiehen tehtävänä on valvoa verkkorikostorjuntakeskuksen toimintaa ja varmistaa, että se saavuttaa tavoitteensa. Tähän sisältyy komission edustaminen verkkorikostorjuntakeskuksen johtoryhmässä. Virkamiehen tehtävänä on myös toimia yhteyshenkilönä verkkorikostorjuntakeskuksen ja sen kannalta kiinnostavien komission toimien välillä.

Ulkopuolinen henkilöstö || Kaksi kansallista asiantuntijaa avustaa virkamiehiä ja väliaikaisia toimihenkilöitä em. tehtävissä ja virastoa sen toiminnan kehittämisessä EU:n politiikkojen mukaisesti, muun muassa osallistumalla asiantuntijakokouksiin.

Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteen 3 kohdassa.

3.2.3.3.  Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuo­si 2015 || Vuo­si 2016 || Vuo­si 2017 || Vuo­si 2018 || Vuo­si 2019 || Vuo­si 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikainen henkilöstö) ||

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 0,65 || 0,65 || 0,65 || 0,65 || 0,65 || 0,65

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[65]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0,35 || 0,35 || 0,35 || 0,35 || 0,35 || 0,35

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || ||

XX 01 04 yy[66] || - päätoimi­paikassa[67] || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || ||

YHTEENSÄ || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1

3.2.3.4.  Arvioitu muiden hallintomenojen tarve Euroopan tietosuojavaltuutetun osalta

ŸMuut hallintomenot || Vuosi || Vuosi || Vuosi || Vuosi || Vuosi || Vuosi || YHTEENSÄ ||

2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 ||

Kokoukset || 0,082 || 0,084 || 0,085 || 0,087 || 0,089 || 0,091 || 0,517 ||

Virkamatkat || 0,007 || 0,007 || 0,007 || 0,007 || 0,008 || 0,008 || 0,044 ||

Julkaisut / käännökset || 0,050 || 0,051 || 0,052 || 0,053 || 0,054 || 0,055 || 0,315 ||

YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,139 || 0,142 || 0,145 || 0,148 || 0,150 || 0,153 || 0,877 ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– þ  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[68].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– þ  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Kuluvana varainhoito­vuonna käytettävissä olevat määrärahat: || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[69]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ............ || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[…]

Rahoitusselvityksen liitteet

Liite 1: Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen henkilöstötarve 2013–2019

Henkilöstö 2013

Europol osoittaa Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen 5 tointa ja 7 avoinna olevaa tointa. Avoinna olevat toimet täytetään seuraavassa järjestyksessä:

– 1 analyytikko, AD6, Europolin pääanalyytikon rekrytoinnin jälkeen

– 3 spesialistia AD6 Cyborg-, Twins- ja Terminal-analyysityöryhmiin

– 2 spesialistia AD6 tietojen yhdistäminen

– 1 kokenut spesialisti AD7 rikostekniikka

Keskus saattaa saada lisäksi yhden kansallisen asiantuntijan (neuvottelut kesken)

2013 || Strategia ja ennalta­ehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikos­tekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistä­minen || Operaa­tiot || Johto || YHTEEN­SÄ

Perustaso 2012 (väliaikaiset toimihlöt) || 4 || 1 || 1 || 1 || 17 || 1 || 25

Perustaso 2012 (kans. asiantuntijat) || || 1 || || || 5 || || 6

väliaikaisten toimihlöiden uudelleen­kohdentaminen || || || +1 || || || +3 || +4

kans. asiantuntijoiden uudelleen­kohdentaminen || || || +1 || || || || +1

avoimien toimien uudelleen­kohdentaminen || || || +1 || +2 || +4 || || +7

uudet kans. asiantuntijat || || +1 || || || || || +1

VÄLIAIK. TOIMIHLÖT 2013 YHTEENSÄ || 4 || 1 || 3 || 3 || 21 || 4 || 36

KANS. ASIAN­TUNTIJAT 2013 YHTEENSÄ || || 2 || 1 || || 5 || || 8

Henkilöstö 2014

Koska Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen tarpeita ei voitu täyttää vuonna 2013, vuodeksi 2014 pyydetään 17 tointa väliaikaisille toimihenkilöille. Tarkemmat perustelut liitteessä 2. Nämä 17 tointa jakautuvat seuraavasti:

– 11 AD5: Tietojen yhdistäminen – 1, Operaatiot – 7, Kenttätyö/viestintä – 2, Koulutus – 1

– 3 AD6: Rikostekniikka – 3

– 2 AD7: Johto – 1, Strategia – 1

– 1 AD12: Johto – 1

2014 || Strategia ja ennalta­ehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikos­tekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistä­minen || Operaa­tiot || Johto || YHTEEN­SÄ

Perustaso väliaikaiset toimihlöt || 4 || 1 || 3 || 3 || 21 || 4 || 36

Perustaso kans. asiantuntijat || || 2 || 1 || || 5 || || 8

uudet väliaik. toimihlöt || +1 || +2 || +4 || +1 || +7 || +2 || +17

uudet kans. asiantuntijat || || || || || || ||

Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 5 || 3 || 7 || 4 || 28 || 6 || 53

Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8

Henkilöstö 2015

Vuodelle 2015 pyydetään 21 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2.

Nämä 21 tointa jakautuvat seuraavasti:

– 19 AD5: Operaatiot – 10, Kenttätyö/viestintä – 1, Tutkimus – 1, Tietojen yhdistäminen – 7

– 1 AD6: Strategia – 1

– 1 AD7: Rikostekniikka – 1

2015 || Strategia ja ennalta­ehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikos­tekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistä­minen || Operaa­­tiot || Johto || YHTEEN­SÄ

Perustaso väliaikaiset toimihlöt || 5 || 3 || 7 || 4 || 28 || 6 || 53

Perustaso kans. asiantuntijat || || 2 || 1 || || 5 || || 8

uudet väliaik. toimihlöt || +1 || +1 || +2 || +7 || +10 || || +21

uudet kans. asiantuntijat || || || || || || ||

Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 6 || 4 || 9 || 11 || 38 || 6 || 74

Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8

Henkilöstö 2016

Vuodelle 2016 pyydetään 4 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2.

Nämä 4 tointa jakautuvat seuraavasti:

– 4 AD5: Operaatiot – 2, Rikostekniikka – 1, Strategia – 1

2016 || Strategia ja ennalta­ehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikos­tekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistä­minen || Operaa­tiot || Johto || YHTEEN­SÄ

Perustaso väliaikaiset toimihlöt || 6 || 4 || 9 || 11 || 38 || 6 || 74

Perustaso kans. asiantuntijat || || 2 || 1 || || 5 || || 8

uudet väliaik. toimihlöt || +1 || || +1 || || +2 || || +4

uudet kans. asiantuntijat || || || || || || ||

Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 4 || 10 || 11 || 40 || 6 || 78

Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8

Henkilöstö 2017

Vuodelle 2017 pyydetään 4 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2.

Nämä 4 tointa jakautuvat seuraavasti:

– 4 AD5: Operaatiot – 3, Kenttätyö – 1

2017 || Strategia ja ennalta­ehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikos­tekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistä­minen || Operaa­tiot || Johto || YHTEEN­SÄ

Perustaso väliaikaiset toimihlöt || 7 || 4 || 10 || 11 || 40 || 6 || 78

Perustaso kans. asiantuntijat || || 2 || 1 || || 5 || || 8

uudet väliaik. toimihlöt || || +1 || || || +3 || || +4

uudet kans. asiantuntijat || || || || || || ||

Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 10 || 11 || 43 || 6 || 82

Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8

Henkilöstö 2018

Vuodelle 2018 pyydetään 4 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2.

Nämä 4 tointa jakautuvat seuraavasti:

– 3 AD5: Operaatiot – 3

– 1 AD6: Rikostekniikka – 1

2018 || Strategia ja ennalta­ehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikos­tekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistä­minen || Operaa­tiot || Johto || YHTEEN­SÄ

Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 10 || 11 || 43 || 6 || 82

Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8

uudet väliaik. toimihlöt || || || +1 || || +3 || || +4

uudet kans. asiantuntijat || || || || || || ||

Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 11 || 11 || 46 || 6 || 86

Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8

Henkilöstö 2019

Vuodelle 2019 pyydetään 4 tointa. Tarkemmat perustelut liitteessä 2.

Nämä 4 tointa jakautuvat seuraavasti:

– 4 AD5: Operaatiot – 2, Tietojen yhdistäminen – 1, Koulutus - 1

2019 || Strategia ja ennalta­ehkäisy || Kenttätyö ja viestintä || T&K, rikos­tekniikka ja koulutus || Tietojen yhdistä­minen || Operaa­tiot || Johto || YHTEEN­SÄ

Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 11 || 11 || 46 || 6 || 86

Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8

uudet väliaik. toimihlöt || || || +1 || +1 || +2 || || +4

uudet kans. asiantuntijat || || || || || || ||

Väliaikaiset toimihlöt yhteensä || 7 || 5 || 12 || 12 || 48 || 6 || 90

Kans. asiantuntijat yhteensä || || 2 || 1 || || 5 || || 8

Liite 2: Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen henkilöstötarpeiden perustelut

Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen toiminta-alat

1.           TIETOJEN YHDISTÄMINEN

Määritelmä

Tietojen yhdistäminen on Europolissa uusi toiminto, jota Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen perustaminen edellyttää. Komissio ja RAND ovat analyysissaan todenneet sen olevan verkkorikostorjuntakeskuksen toiminnan kannalta välttämätön.

Komissio toteaa verkkorikostorjuntakeskuksen perustamista koskevassa tiedonannossaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille seuraavaa:

”Tietojen yhdistämistoiminnan avulla voitaisiin varmistaa, että käytettävissä olevia verkkorikollisuutta koskevia poliisitietoja voidaan täydentää mahdollisimman laajalti erilaisista julkisista, yksityisistä ja avoimen koodin lähteistä kerätyillä tiedoilla.” Neuvosto puolestaan toteaa (4.6.2012 annetuissa) päätelmissään, että siitä olisi tehtävä tietoverkkorikollisuuden torjunnan keskus unionissa, jotta voidaan edistää nopeampaa reagointia verkkohyökkäyksiin.

Palvelut

Tietojen yhdistämistoiminnon tarjoamat palvelut voidaan jaotella seuraavasti. Kunkin palvelun osalta ilmoitetaan onko kyseessä Europolin uusi tehtävä vai nykyisen tehtävän kehittäminen:

1.           UUSI TEHTÄVÄ – Täyttää aukot tiedoissa, joita on saatavilla verkkoturvallisuudesta ja verkkorikollisuuteen puuttumisesta vastaavilta yhteisöiltä. Yksi toimista koskee niiden vaatimusten tiukentamista, joiden mukaan verkkorikoksista on ilmoitettava kansallisille lainvalvontaviranomaisille;

2.           UUSI TEHTÄVÄ – Esittää jäsenvaltioille yleiskatsaus EU:ssa ilmenneistä merkittävistä tapauksista ja tutkimuksista, jotta voidaan koordinoida ehkäiseviä tai tutkintatoimia ja saada siten mahdollisimman hyvät tulokset mahdollisimman vähillä resursseilla;

3.           UUSI TEHTÄVÄ – Tutkia toimintaympäristöä ennakoivasti, jotta voidaan tunnistaa uusia uhkia sitä mukaa kuin niitä syntyy ja tiedottaa niistä sidosryhmille;

4.           UUSI TEHTÄVÄ – tarjota jäsenvaltioiden lainvalvontayksiköille ympärivuorokautinen verkkorikollisuutta koskeva tukipalvelu;

5.           UUSI TEHTÄVÄ – koordinoida Europolin CERT-toimintaa, jotta voidaan tehostaa tietojenvaihtoa CERT-organisaatioiden välillä (CERT, Computer Emergency Response Team);

Resurssit

Europolilla ei ole palveluksessaan henkilöstöä, jolla olisi tietojen yhdistämiseen tarvittavaa erityisosaamista. Siksi verkkorikostorjuntakeskuksen tämä osa on asetettava painopisteeksi vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2013 ja siihen asti että kaikki myönnetyt toimet saadaan täytettyä, tätä varten luodaan vain perustason rakenne kiertotekniikoita käyttäen. Kyseessä ei ole pitkän aikavälin ratkaisu eikä se edusta sellaista ihannetason palvelua, jota komissio, neuvosto ja jäsenvaltiot sekä muut sidosryhmät odottavat Euroopan verkkorikostorjuntakeskukselta.

2014 (+ 1 AD5) = 4 väliaikaista toimihenkilöä

Vuonna 2014 tietojen yhdistämisestä vastaava henkilöstö keskittyy edellä mainittuihin tehtäviin 1, 4 ja 5. Tehtävät 2 ja 3 käynnistetään, mutta ne pääsevät täyteen vauhtiin vasta vuonna 2015.

2015 (+ 7 AD5) = 11 väliaikaista toimihenkilöä

Vuodelle 2015 pyydetty lisähenkilöstö on se, mitä vähintään tarvitaan, jotta tämä keskeisen tärkeä palvelu voidaan kehittää hyväksyttävälle tasolle. Vuodelle 2015 pyydetyn lisähenkilöstön avulla tietojen yhdistäminen pääsee normaaliin toimintavauhtiin. Se auttaa osaltaan täyttämään komission ja neuvoston asettamat vähimmäisvaatimukset. Koska tietojen yhdistämisen olisi oltava käytettävissä ympärivuorokautisesti, palvelua hoitamaan tarvitaan vähintään 8 kokoaikaista työntekijää + 1 ryhmänvetäjä. Muut 2 kokoaikaista työntekijää keskittyvät tehtäviin 1, 2 ja 3.

2016–2019 (+ 1 AD5) = 12 väliaikaista toimihenkilöä

Tavoitteena on, että vuonna 2019 väliaikaisia toimihenkilöitä olisi 12, jolloin voidaan varmistaa asianmukainen tuki kaikissa tehtävissä ja hyödyntää verkkoturvallisuutta koskevan tiedon volyymin nousevia suuntauksia.

2.           OPERAATIOT

Määritelmä

Operaatioista vastaava yksikkö koordinoi merkittäviä rajatylittäviä operaatioita (tai tutkimuksia), toimittaa operatiivisia analyyseja ja niihin liittyvää tukea ja tekee sekä tekniseen rikostutkintaan että digitaalisen aineiston rikostutkintaan liittyviä tutkimuksia paitsi laboratoriossa myös kentällä.

Se tarjoaa korkeatasoista teknistä, analyyttistä ja rikostekniikan asiantuntemusta verkkorikollisuutta koskeviin yhteisiin tutkimuksiin ja pyrkii tukemaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen pääsemistä sekä helpottamaan yhteydenpitoa EU:n ulkopuolella toimivien lainvalvontaviranomaisten kanssa.

Tiiviissä yhteistyössä Eurojustin ja Interpolin kanssa se tukee ja koordinoi monimutkaisia rajatylittäviä tapauksia, jotta voidaan välttää toimien päällekkäisyys jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden verkkorikollisuusyksiköiden toiminnassa.

Palvelut

Operaatioista vastaavan yksikön tarjoamat palvelut voidaan jaotella seuraavasti. Kunkin palvelun osalta ilmoitetaan onko kyseessä Europolin uusi tehtävä vai nykyisen tehtävän kehittäminen:

1.           KEHITTÄMINEN – Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen tietojen analysointi, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden operaatioita ja helpottaa operatiivisen tiedustelutiedon toimittamista. Tämä tukee merkittäviä tutkimuksia / operaatioita, monimutkaisten rajatylittävien tapausten tutkintaa ja yhteisten tutkintaryhmien työtä;

2.           KEHITTÄMINEN – Teknisen tuen antaminen jäsenvaltioille joko paikalla tai Europolin päätoimipaikassa. Tukea voidaan antaa siirrettävän välineistön avulla tai antamalla analyytikkojen ja/tai spesialistin antaa suoraa rikosteknistä tukea vireillä olevissa tutkimuksissa. Tukea voidaan myös antaa käyttäen Europolin päätoimipaikassa sijaitsevaa verkkorikollisuutta käsittelevää rikosteknistä laboratoriota;

3.           KEHITTÄMINEN – Operaatioiden koordinointi järjestämällä operatiivisia kokouksia, tukemalla yhteisiä tutkintaryhmiä ja avustamalla verkkorikollisuutta, verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja maksukorttipetoksia koskevien EMPACT-painopisteiden toteuttamisessa.

Resurssit

2014 (+ 7 AD5) = 28 väliaikaista toimihenkilöä

2015 (+ 10 AD5) = 38 väliaikaista toimihenkilöä

2016–2019 (+10 AD5) = 48 väliaikaista toimihenkilöä

Resurssien kohdentaminen operaatioista vastaavaan yksikköön perustuu lähinnä RAND Europen laatimaan toteutettavuustutkimukseen, jonka pohjalta komissio laati Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen perustamista koskevan tiedonannon. Resurssien kohdentamista vuoden 2014 lopussa koskeva RANDin ehdotus riippuu verkkorikollisuuden ja tukitoimia edellyttävien tapausten määrästä.

Tietovirrat Europolin suojatussa tiedonvaihtoverkkosovelluksessa (SIENA) ovat kahden viime vuoden aikana huomattavasti lisääntyneet. SIENAn käyttöä koskevat luvut osoittavat selvästi, että Europolin lähettämien ja vastaanottamien pyyntöjen määrä on noussut jonkin verran (14 %) ja että sellaisten merkittävien operaatioiden määrä, joita Europol tukee TWINS‑, TERMINAL- ja CYBORG-analyysityöryhmiensä avulla, on noussut huomattavasti (62 %). Tarvitaan lisää kapasiteettia sen varmistamiseksi, että näillä erikoisyksiköillä on riittävästi henkilöstöä toimittaa myös jatkossa laadukkaita rikostiedustelutietoihin perustuvia analyyseja verkkorikollisuutta koskevissa asioissa.

Vuoden 2012 aikana 17 väliaikaista toimihenkilöä antoi tukea 44 merkittävässä operaatiossa ja vastasi 2 593 operatiiviseen pyyntöön. Tämän perusteella tarvitaan alle 1 väliaikainen toimihenkilö kahta merkittävää operaatiota ja 153 operatiivista pyyntöä kohti. Vuonna 2013 toimintaan saatiin 4 väliaikaista toimihenkilöä lisää, mutta koska tapausten lukumäärä kasvaa edelleen ja merkittävät operaatiot edellyttävät jatkuvaa tukea 6–24 kuukauden ajan, operaatioista vastaavan yksikön henkilöresurssit ovat edelleen liian niukat.

Alla olevassa taulukossa hahmotellaan operaatioista vastaavan yksikön tarjoamien tukitoimien kehitystä vuoteen 2019, olettaen että pyyntöjen määrä kasvaa samassa suhteessa kuin tähän asti ja että merkittävien operaatioiden lukumäärä vakiintuu noin sataan vuoden 2014 jälkeen.

|| 2012 || 2013 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019

Väliaikaisia toimihlöitä || 17 || 21 || 28 || 38 || 40 || 43 || 46 || 48

pyyntöjä || 2593 || 2956 || 3369 || 3841 || 4379 || 4992 || 5691 || 6488

pyynnöt / väliaikainen toimihlö || 153 || 141 || 120 || 101 || 109 || 116 || 124 || 135

merkittäviä operaatioita || 44 || 71 || 100 || 100 || 100 || 100 || 100 || 100

väliaikaisia toimihlöitä / merkittävä operaatio || 0,39 || 0,29 || 0,28 || 0,38 || 0,40 || 0,43 || 0,46 || 0,48

Taulukko osoittaa, että henkilöstömäärän lisääntyminen ei huomattavasti paranna operatiivista tukea, vaan se pysyy suunnilleen kohtuullisella tasolla. Koska merkittävät operaatiot edellyttävät jatkuvaa tukea 6–24 kuukauden ajan, kaikilla toimialaan kuuluvilla aloilla on edelleen suoritettava priorisointia, kun uusia tapauksia otetaan käsiteltäväksi. Tämän seurauksena joudutaan tarjoamaan perustason palveluja myös sellaisissa tapauksissa, jotka todellisuudessa edellyttäisivät täysimittaista tukea.

Huomattakoon, että RAND Europen laatimassa toteutettavuustutkimuksessa sovelletun menetelmän perusteella verkkorikollisuuden kasvun edellyttämä työmäärä lisääntyy niin, että operaatioista vastaavassa yksikössä pitäisi olla kokoaikaisina työntekijöinä yli 70 väliaikaista toimihenkilöä vuonna 2014.

Siihen nähden Europolin pyyntö, 48 väliaikaista toimihenkilöä ja 2–6 kansallista asiantuntijaa vuonna 2019 (jäsenvaltioiden valmiuksista riippuen), on enemmän kuin kohtuullinen, kun tavoitteena on vastata EU:n kansalaisten odotuksiin tiukan budjettipolitiikan puitteissa.

Pyydettyihin toimiin on tarkoitus rekrytoida spesialisteja ja analyytikkoja verkkorikostorjuntakeskuksen eri toiminta-aloille.

Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen muut kuin operatiiviset toiminta-alat

Vaikka Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen ydintoiminnot ovat luonteeltaan operatiivisia, komissio ja neuvosto ovat korostaneet, että keskuksen on luotava verkkorikollisuuteen puuttumista varten myös laajempia kumppanuussuhteita, eli toimivaltaisten yksiköiden lisäksi olisi luotava yhteyksiä myös julkisiin ja yksityisiin elimiin.

Päätelmissään neuvosto

KOROSTAA sen varmistamista, että Euroopan verkkorikostorjuntakeskus toimii tiiviissä yhteistyössä muiden asiaankuuluvien virastojen ja toimijoiden, kuten Eurojustin, CEPOLin, Interpolin, ENISAn ja laajemman tietotekniikan kriisiryhmäyhteisön (CERT), sekä erityisesti myös yksityisen sektorin kanssa, jotta Euroopan tietoverkkorikollisuudesta saataisiin käytännön tietoa ja vaihdettaisiin parhaita käytäntöjä;

TÄHDENTÄÄ myös tarvetta varmistaa, että Euroopan verkkorikostorjuntakeskus tekee tiivistä yhteistyötä tietoverkkorikollisuutta käsittelevien unionin nykyisten elimien kanssa ja tukee niiden toimintaa ja hyödyntää niiden kokemusta”.

3.           T&K, RIKOSTEKNIIKKA ja KOULUTUS

Määritelmä

T&K-toiminnasta, rikostekniikasta ja koulutuksesta vastaavan yksikön erikoisaloja ovat teknisten uhka-analyysien laatiminen ja haavoittuvuuksien kartoittaminen, takavarikoitujen tietovälineiden tekninen rikostutkinta (static forensics), parhaat käytänteet ja koulutus sekä työvälineiden kehittäminen. Se koordinoi toimia kustannustehokasta lähestymistapaa noudattaen, jotta voidaan hyödyntää synergiaetuja muiden toimijoiden, kuten EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen, kanssa.

Se kehittää korkeatasoista digitaalisen aineiston rikostutkintaa ja siihen liittyviä valmiuksia, jotta niitä voidaan käyttää apuna jäsenvaltioiden tutkimuksissa.

Se suunnittelee ja hallinnoi verkkorikollisuuteen liittyvän koulutuksen toteuttamista tiiviissä yhteistyössä CEPOLin ja Euroopan verkkorikollisuutta koskevaa koulutusta käsittelevän eurooppalaisen ryhmän (European Cybercrime Training and Education Group, ECTEG) sekä yksityisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.

Palvelut

T&K-toiminnasta, rikostekniikasta ja koulutuksesta vastaavan yksikön tarjoamat palvelut voidaan jaotella seuraavasti. Kunkin palvelun osalta ilmoitetaan onko kyseessä Europolin uusi tehtävä vai nykyisen tehtävän kehittäminen:

1.           UUSI – Kootaan keskitetysti rikosteknisiä välineitä koskevat jäsenvaltioiden tarpeet, jotta (mm. seitsemänteen puiteohjelmaan osoitettuja) EU:n varoja voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti näiden kipeästi kaivattujen välineiden kehittämiseen ja jakaa niitä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

2.           KEHITTÄMINEN – Akkreditoidut rikostekniset valmiudet, joiden avulla voidaan tarjota laadukkaita ratkaisuja, kuten korkeatasoista salauksenpurkua sekä tietokoneista, digitaalisista laitteista tai digitaalisista tietovälineistä saatujen käyttötietojen palauttamista ja analysointia. Yksiköllä on oma tieto- ja viestintäverkko, erityiset laitteistot ja ohjelmistot, minkä lisäksi se tukee tietojenkäsittelyä analyysitietokantojen puitteissa. Se noudattaa ISO-standardeja, jotta voidaan maksimoida prosessien ja niiden tulosten luotettavuus;

3.           KEHITTÄMINEN – Yhtenäinen menetelmä jäsenvaltioissa tapahtuvaa koulutusta ja valmiuksien kehittämistä varten, jotta voidaan kehittää sekä perustason että pidemmälle menevää tutkintavälineiden, menettelyjen ja suuntausten tuntemusta, niin että kaikki jäsenvaltiot voivat vastata kasvaviin haasteisiin tällä nopeasti kehittyvällä rikollisuuden alalla;

4.           UUSI – Yksilöidään verkkotutkintatekniikoihin liittyviä hyviä käytänteitä ja vahvistetaan digitaalisen todistusaineiston keräämistä ja toimittamista koskevat vaatimukset yhteistyössä Eurojustin ja muiden alan yhteistyökumppanien kanssa.

Resurssit

2014 (+ 1 AD5 ja 3 AD6) = 7 väliaikaista toimihenkilöä

Rikostekniikka: + 3 kokenutta spesialistia AD6

Rikosteknisen avun antaminen toimivaltaisille yksiköille on Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen tärkeimpiä tehtäviä. Kaikilla toimivaltaisilla yksiköillä on käytettävissään rikoslaboratorio, mutta eräisiin kaikkein monimutkaisimpiin analyyseihin pyydetään usein avuksi Europolin asiantuntemusta. Useimmiten tukea haetaan kuitenkin erikoislaboratorioilta lainvalvonta-alan ulkopuolelta. Euroopan verkkorikostorjuntakeskus voi tarjota näitä palveluja, jos sillä on käytettävissä riittävästi resursseja. Lisäksi jäsenvaltioiden laboratorioilla on analysoitavanaan valtava määrä digitaalista todistusaineistoa, jopa niin paljon, että eräillä laboratorioilla on yli kahden vuoden ruuhka. Keskittämisen ansiosta Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen laboratorio voi laatia tekniikoita ja raportteja sekä takavarikoitujen että edelleen käytössä olevien tietovälineiden rikosteknisen tutkinnan alalla (advance forensics) talon sisällä ja paikan päällä ja tukea siten jäsenvaltioita digitaalisen todistusaineiston keräämisessä nopeasti. Yksikkö käyttää Euroopan T&K-toiminnan laatimia kehittyneitä tekniikoita tuottaakseen tutkijoiden käyttöön entistä tehokkaampia välineitä. Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen suunnitteilla olevaan laboratorioon olisi rekrytoitava 3 kokenutta spesialistia vuonna 2014, jotta voidaan kattaa asiantuntemuksen perusosa-alueet eli digitaalisen aineiston tekninen rikostutkinta, mobiililaitteita koskeva rikostekniikka, verkossa kulkevaa tietoliikennettä koskeva rikostekniikka ja haittaohjelmien takaisinmallinnus.

Koulutus: + 1 spesialisti AD5

Neuvosto vahvistaa tiedonannossaan, että ”Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen olisi toimittava Euroopan tietoverkkorikollisuuden tiedotuskeskuksena, siihen olisi koottava verkkorikollisuutta käsittelevä asiantuntemus jäsenvaltioiden tukemiseksi valmiuksien luomisessa ja sen olisi tuettava tietoverkkorikostutkintaa jäsenvaltioissa”.

Vaikka koulutusta ja valmiuksien kehittämistä toteutetaan yhteistyössä CEPOLin ja muiden kumppanien kanssa, näihin tehtäviin tarvitaan yksi koulutuskoordinaattori. Tämä on vähimmäishenkilöstömäärä, joka tarvitaan varmistamaan lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille sekä yksityiselle sektorille tarkoitetun koulutuksen ja tiedotusaloitteiden koordinoitu kehittäminen ja toteutus. Tämä henkilöstö laatii myös ehdotuksia verkkorikollisuutta koskevien lainvalvontamenettelyjen yhtenäistämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jossakin jäsenvaltiossa kerätyt todisteet tunnustetaan toisessa jäsenvaltiossa ja otetaan vastaan kaikissa tuomioistuimissa.

2015 (+ 1 AD5 ja 1 AD7) = 9 väliaikaista toimihenkilöä

T&K: + 1 spesialisti AD5

Potentiaalisten EU-hankkeiden lukumäärä kasvaa edelleen. Tätä varten tarvitaan yksi spesialisti lisää tunnistamaan Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen ja jäsenvaltioiden kannalta kiinnostavia aloitteita. Verkkorikollisuutta koskevien tutkintapyyntöjen ja kehittämistoimien koordinointi EU:ssa yhteistyössä eurooppalaisen lainvalvontaviranomaisten teknologiaverkoston (European Network of Law Enforcement Technology Services, ENLETS) kanssa on lainvalvonnan kannalta olennaisen tärkeää, jotta tutkimuksen avulla saadaan käyttöön päteviä, kustannustehokkaita ja nopeita välineitä ja tietoa alati kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Tämän ansiosta Euroopan verkkorikostorjuntakeskus voi esittää päteviä ja hyödyllisiä hankkeita Horisontti 2020 ‑ohjelmaan. Tämä henkilöstö vastaa myös lisääntyviin pyyntöihin osallistua T&K-yhteenliittymiin neuvonantajana.

Rikostekniikka: + 1 kokenut spesialisti AD7

Ottamalla palvelukseen erittäin pätevä spesialisti voidaan parantaa rikosteknisen analysoinnin laatua. Vuoteen 2015 mennessä on tarpeen varmistaa kaikkien laboratoriossa toteutettavien rikosteknisten toimintojen jatkuvuus. Näin varmistetaan akkreditoitujen korkeatasoisten rikosteknisten ratkaisujen saatavuus mahdollisimman pian vuoden 2015 aikana (salauksenpurkualustan perustaminen, rikosteknisen laboratorion ISO 17020-akkreditointi). Tämän henkilön tehtävänä on koordinoida rikosteknistä toimintaa ja toimia digitaalisen rikospaikkatutkinnan koordinaattorina merkittävissä verkko-operaatioissa, joissa on tehtävä useita eri rikosteknisiä linjoja koskevia päätöksiä.

2016–2019: (+1AD6 +2AD5) = 12 väliaikaista toimihenkilöä

Lisähenkilöstön tehtävänä on varmistaa uusien koulutustoimien asianmukainen koordinointi, rikosteknisen toiminnan perusteellisuus ja laajempialainen tuki EU:n T&K-hankkeille.

4.           STRATEGIA-ENNALTAEHKÄISY-KENTTÄTYÖ

Määritelmä

Strategiasta, ennaltaehkäisystä ja kenttätyöstä vastaava yksikkö analysoi suuntauksia, laatii varhaisvaroituksia ja tilannekartoituksia, ennaltaehkäisee rikoksia ja suunnittelee toimintapolitiikkaa sekä vastaa strategisesta suunnittelusta ja sidosryhmiin liittyvästä hallinnoinnista.

Koska valtaosaa merkityksellisistä tiedoista säilytetään lainvalvonnan toimivaltuuksien ulkopuolella, yksikön tehtävänä on rakentaa luottamusta yksityisen sektorin ja lainvalvontaviranomaisten välillä sekä hyödyntää keskeisiä kumppanuussuhteita CERT-yhteisön, Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA), puolustusvoimien ja turvallisuuspalvelujen, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa verkkorikollisuuden, verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja verkkopetosten torjunnassa.

Se toimii eurooppalaisten verkkorikostutkijoiden yhteyspisteenä, joka voi myös edustaa heitä yhteyksissä yksityisiin osapuoliin, tutkijoihin ja kansalaisiin.

Strategiasta, ennaltaehkäisystä ja kenttätyöstä vastaava yksikkö tarjoaa Euroopan verkkorikostorjuntakeskukselle erityisaseman julkisen ja yksityisen sektorin välimaastossa, minkä ansiosta se voi saada paremman käsityksen verkkorikollisuuden tilanteesta reaaliajassa sekä strategisten ja kehityssuuntauksia koskevien skenaarioiden puitteissa.

Palvelut

Strategiasta, ennaltaehkäisystä ja kenttätyöstä vastaavan yksikön tarjoamat palvelut voidaan jaotella seuraavasti. Kunkin palvelun osalta ilmoitetaan onko kyseessä Europolin uusi tehtävä vai nykyisen tehtävän kehittäminen:

1.           KEHITTÄMINEN: Strategisten analyysien tekeminen laatimalla EU:n uhka-arvioita verkkorikollisuudesta, verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, maksukorttipetoksista ja näihin liittyvistä verkko-uhkista; erityiset aihekohtaiset arviot nousevista suuntauksista, rikollisista menettelyistä ja avustajista; teknologian ja muun ulkoisen kehityksen ennakoiva kartoittaminen, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset riskit, haavoittuvuudet ja keskeiset ongelmat politiikan suunnittelijoita ja lainsäätäjiä varten.

2.           KEHITTÄMINEN: Varmistaa verkkorikollisuuden ehkäiseminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, edistää ehkäisemistä ja tiedottamista koskevia aloitteita verkkorikollisuuden, verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön, maksukorttipetosten ja muiden verkkouhkien alalla, ja osallistua uusien tällaisten aloitteiden laatimiseen; haavoittuvuuksien ja menettelyissä olevien puutteiden kartoittaminen, jotta ne voidaan ottaa huomioon politiikan suunnittelussa ja ottaa turvallisuusnäkökohdat huomioon myös tuotteiden suunnitteluvaiheessa.

3.           KEHITTÄMINEN: Luoda ja pitää yllä luottamuksellisia suhteita lainvalvontayhteisön keskuudessa (EMPACT, CIRCAMP, EUCTF, VGT); hallinnoida operatiivisia yhteyksiä Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen ja Euroopan yhteysviranomaisten verkoston (ELO) välillä, varmistaa asianmukainen viestintä ja sitoutuminen; luoda monialaisia luottamusta lisääviä verkostoja, joissa ovat mukana lainvalvontaviranomaiset, teollisuus, tutkijat ja kansalaisjärjestöt ja joiden tarkoituksena on parantaa operatiivista ja strategista reagointia verkkorikollisuuteen.

4.           UUSI: Edustaa EU:n verkkorikollisuuden tutkijoita: tuoda esiin EU:n näkemyksiä, kantoja ja tuloksia verkkorikollisuuden alalla; tulla verkkorikollisuutta käsitteleväksi EU:n keskustoimistoksi; koordinoida EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen panosta internetin hallinnointiin ja edistää toimintatapojen yhdenmukaistamista ja hyvien käytänteiden omaksumista verkkorikollisuuden alalla.

5.           UUSI: hallinnoida ja kehittää verkossa toimivaa yhteistyöalustaa (Secure Platform for Accredited Cybercrime Experts, SPACE), joka helpottaa strategisten ja teknisten tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoa ja jakamista lainvalvontaviranomaisten ja yksityisen sektorin välillä verkkorikollisuuden, verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja verkkopetosten alalla.

6.           UUSI: Tuottaa räätälöityjä tiedotteita rikollisuuden nousevista suuntauksista, teknologian kehityksestä ja muista alan uutisista. Tarvittavat tiedot saadaan aktiivisista kumppanuussuhteista tutkimuslaitosten, tutkijoiden ja teollisuuden kanssa.

Resursseja saadaan lisää, kun oikeuskehys mahdollistaa tiiviimmät yhteistyösuhteet yksityisiin osapuoliin.

Resurssit

2014 (+ 2 AD5 ja 1 AD7) = 8 väliaikaista toimihenkilöä

Strategia: +1 kokenut spesialisti AD7

Jotta voitaisiin saada laajempi kokonaiskäsitys tilanteesta, pyydetään 1 kokeneen strategisen analyytikon toimi. Siinä missä Europolin perinteinen strateginen analyysi perustuu lähinnä lainvalvontaviranomaisilta saataviin tietoihin, verkkorikollisuutta koskevat tiedot perustuvat erittäin usein aktiivisiin kumppanuussuhteisiin eri alojen tutkijoiden ja vakuutusyhtiöiden edustajien kanssa, ja niiden avulla ennustetaan verkkorikollisuuden tulevia suuntauksia ja uhkia ja laaditaan tähän liittyviä strategioita. Tämän vuoksi tämä toimi edellyttää hyvin erilaista pätevyyttä kuin Europolin analyytikoilta perinteisesti vaaditut ominaisuudet. Kyky tuottaa realistisia uhka-arvioita ja niihin perustuvia strategioita verkkorikollisuuden alalla on Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen toiminnan menestyksen avain. Rekrytoitavalta henkilöltä edellytetään kokemusta, jotta hän voi ohjata työryhmää niin, että se pystyy tuottamaan riittävän laadukkaita, johdonmukaisia ja kohdennettuja analyysituotteita.

Kenttätyö: + 2 spesialistia AD5

Neuvoston päätelmien perusteella Euroopan verkkorikostorjuntakeskukseen tarvitaan myös henkilöstöä toteuttamaan kenttätyöhön ja viestintään liittyviä tehtäviä. Valtaosa verkkorikollisuutta koskevista tiedoista saadaan lainvalvontaviranomaisten ulkopuolisista lähteistä. Jos Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksesta halutaan tehdä tämän alan huippuyksikkö, joka tuottaa lisäarvoa operatiiviseen toimintaan, on rakennettava vahvat suhteet ja tehtävä yhteistyötä muiden verkkorikollisuudesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa. Tämän toiminnan tukemiseen tarvitaan 1 kenttätyön spesialisti vuonna 2014.

Jotta voitaisiin helpottaa viestintää verkkorikollisuuden asiantuntijoiden kesken, olisi varmistettava, että SPACE-yhteistyöalustaa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Vuonna 2014 tarvitaan 1 spesialisti hallinnoimaan alustan sisältöä ja moderoimaan sitä. Lisäksi tämän spesialistin tehtäviin kuuluu verkkorikollisuuteen liittyvien tapahtumien, kuten vuosittain pidettävän Interpolin ja Europolin verkkorikollisuuskonferenssin, järjestäminen.

2015 (+ 1 AD5 ja 1 AD6) = 10 väliaikaista toimihenkilöä

Strategia: + 1 kokenut spesialisti AD6

Koska verkkorikollisuus on erittäin monimutkainen ja monimuotoinen ala, tarvitaan lisäresursseja, joiden tehtävänä on valvoa strategista kirjoa ja laatia laadukkaita ennakkoarvioita. Tässä työssä painotetaan vahvasti ennaltaehkäisyä monialaisen lähestymistavan avulla yhdessä kaikkien merkityksellisten kumppanien kanssa sekä politiikan suunnittelun että operatiivisen toiminnan tasolla. Näihin tehtäviin tarvitaan 1 kokenut spesialisti (AD7).

Kenttätyö: + 1 spesialisti AD5

Yksi uusi spesialisti rekrytoidaan, jotta voidaan laajentaa Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen kenttätyön alaa sitten kun keskuksen toiminta pääsee täyteen vauhtiin. Tämän spesialistin tehtävänä on paitsi hallinnoida suhteita yksityisiin ja julkisiin osapuoliin myös toimittaa ennakoivasti tietoja sekä sisäistä että eri kohdeyleisöille osoitettua ulkoista viestintää varten Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksessa tehdyn työn ja sen saavuttamien kokemusten pohjalta.

2016–2019: (+ 2 AD5) = 12 väliaikaista toimihenkilöä

Lisähenkilöstö parantaa strategisten analyysituotteiden laatua ja esitystiheyttä. Sen avulla voidaan myös kehittää keskuksen kenttätyötä.

5.           Johto

Vuosina 2014–2019 näihin tehtäviin pyydetään vain kaksi väliaikaista toimihenkilöä lisää. Yksi toimi korvaa AD12-toimen, jonka Europol luovuttaa keskuksen hallinnointiin.

Toinen vastaa Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen strategisiin toimintoihin liittyviä uusia tehtäviä:

– UUSI: Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimiminen ja toimien koordinointi

– UUSI: Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen johtoryhmän puitteissa perustettavien neuvoa-antavien ryhmien johtaminen

– UUSI: koordinointi ja sihteeristön tehtävät seuraavissa työryhmissä: CIRCAMP, VGT, EUCTF, EFC, ECTEG.

Näiden tehtävien lisäksi toimenhaltija vastaa Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen eri valmiuksien operatiivisesta ja hallinnollisesta koordinoinnista. Lisäksi tehtävänä on varmistaa, että Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen toiminnassa noudatetaan Europolin strategiaa ja työohjelmaa.

2014–2019 (+ 1 AD12 ja 1 AD7) = 6 väliaikaista toimihenkilöä

[1]               EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

[2]               KOM(2010) 673 lopullinen.

[3]               Europol (2011). EU organized crime threat assessment.

[4]               Europol (2013). Serious and Organised Crime Threat Assessment (SOCTA).

[5]               Europol (2013). Serious and Organised Crime Threat Assessment (SOCTA).

[6]               Europol (2011). EU:n järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio.

[7]               YK:n huume- ja rikosjärjestö UNOCD arvioi, että Euroopassa on noin 140 000 ihmiskaupan uhria, jotka tuottavat hyväksikäyttäjilleen vuosittain noin kolmen miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiset bruttotulot. Koska hyväksikäyttö kestää keskimäärin kaksi vuotta, uusia uhreja olisi joka vuosi noin 70 000. Järjestön mukaan suuntaus näyttää jatkuvan vakaana.

[8]               Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen laatimassa vuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessa Euroopan huumeongelmasta todetaan, että vuonna 2011 kaikkien 15–39-vuotiaiden eurooppalaisten kuolemantapauksista 4 prosenttia johtui huumausaineista ja että Euroopassa arvioidaan olevan 1,4 miljoonaa opioidien käyttäjää.

[9]               UNOCD totesi vuonna 2010, että aseiden dokumentoidun laillisen kaupan arvo oli vuonna 2006 koko maailman tasolla noin 1,58 miljardia Yhdysvaltain dollaria, minkä lisäksi dokumentoimattomista, mutta laillisista liiketoimista kertyi vielä noin 100 miljoonaa dollaria. Laittomien asemarkkinoiden arvoksi mainitaan useimmiten 10–20 prosenttia laillisten markkinoiden arvosta, mikä olisi noin 170–320 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa.

[10]             Korruption arvioidaan maksavan EU:n taloudelle vuosittain 120 miljardia euroa, ks. KOM(2011) 308 lopullinen.

[11]             Europolin vuonna 2011 laatiman EU:n järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion mukaan järjestäytyneet rikollisryhmät keräsivät vuonna 2009 yli 1,5 miljardin euron tulot maksukorttirikosten avulla.

[12]             UNODC:n arvion mukaan rikollisuuden vuosituotto (veronkierto mukaan lukien) vuonna 2009 oli 2,1 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mistä arviolta 70 prosenttia päätyi pestäväksi.

[13]             Europolin laatiman, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (SOCTA 2013) mukaan verkkorikollisuutta esiintyy kaikissa jäsenvaltioissa. Selvityksessä viitataan Euroopan komission laatimaan tutkimukseen, jonka mukaan 8 prosenttia internetin käyttäjistä EU:ssa on joutunut henkilötietovarkauden kohteeksi ja 12 prosenttia jonkinlaisen verkkopetoksen uhriksi. Lisäksi haittaohjelmat häiritsevät miljoonia talouksia, ja verkkorikollisuuteen liittyvien pankkipetosten kokonaismäärä kasvaa vuosittain.

[14]             EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa. KOM(2010) 673 lopullinen. Vuonna 2011 EU:n jäsenvaltioissa tehtiin 174 terrori-iskua. Te-SAT 2012.

[15]             Eurobarometri 77, kevät 2012.

[16]             Eurobarometri 77, kevät 2012. Eurooppalaisista 27 prosenttia oli sitä mieltä, että EU:n toimielinten olisi tehostettava rikoksentorjuntaa tulevina vuosina.

[17]             Erityiseurobarometri nro 390: Cyber Security, heinäkuu 2012. Vastaajista 74 prosenttia oli sitä mieltä, että riski joutua verkkorikoksen uhriksi oli edellisen vuoden aikana kasvanut.

[18]             Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma erillisvirastoista, 19.7.2012 (http://europa.eu/agencies/documents/joint_statement_and_common_approach_2012_en.pdf).

[19]             SWD (2013)98 final.

[20]             KOM(2010) 776 lopullinen.

[21]             COM(2013) 172 final.

[22]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[23]             Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä, tehty Strasbourgissa 28.1.1981.

[24]             Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus R(87) 15 henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla, 17.9.1987.

[25]             EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60. Komissio on ehdottanut puitepäätöksen korvaamista direktiivillä, ks. COM(2012) 10 final.

[26]             Virkojen lopullinen määrä ja kokonaisbudjetti määräytyvät sekä erillisvirastojen resurssitarpeita kaudella 2014–2020 koskevan komission sisäisen tarkastelun että monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen perusteella, ottaen erityisesti huomioon keskenään kilpailevien resurssipyyntöjen arviointi ns. todellisten tarpeiden kannalta tilanteessa, jossa budjettiresursseja on käytettävissä hyvin niukalti ja jossa virastojen on noudatettava periaatetta henkilöstön vähentämisestä 5 prosentilla.

[27]             EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.

[28]             EYVL C 316, 27.11.1995, s. 1. Suomenkielinen toisinto julkaistu oikaistuna EYVL C 301, 30.9.1998, s. 9.

[29]             EUVL L 256, 1.10.2005, s. 63.

[30]             EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

[31]             To insert reference to the adopted Directive (ehdotus: COM (2013) 48 final).

[32]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[33]             Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä, tehty Strasbourgissa 28.1.1981.

[34]             Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus R(87) 15 henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla, 17.9.1987.

[35]             EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.

[36]             EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

[37]             EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[38]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[39]             EUVL L 141, 27.5.2011, s. 17.

[40]             EUVL L 185, 16.7.2005, s. 35.

[41]             EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

[42]             EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.

[43]             EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

[44]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

[45]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[46]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[47]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[48]             Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten, EUVL C 115, 4.5.2010.

[49]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[50]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[51]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[52]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[53]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[54]             Nykyiset budjettikohdat 18.050201, 18.050202, 18.050501 ja 18.050502, jotka liittyvät Europoliin ja CEPOLiin, korvataan yhdellä uudella budjettikohdalla.

[55]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[56]             Virkojen lopullinen määrä ja kokonaisbudjetti määräytyvät sekä erillisvirastojen resurssitarpeita kaudella 2014–2020 koskevan komission sisäisen tarkastelun että monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen perusteella, ottaen erityisesti huomioon keskenään kilpailevien resurssipyyntöjen arviointi ns. todellisten tarpeiden kannalta tilanteessa, jossa budjettiresursseja on käytettävissä hyvin niukalti ja jossa virastojen on noudatettava periaatetta henkilöstön vähentämisestä 5 prosentilla.

[57]             Luvuissa on otettu huomioon CEPOLin yhdistämisestä Europoliin kaudella 2015–2020 kertyvä 17,2 miljoonan euron säästö (10,1 milj. euroa henkilöstökustannuksia ja 7,1 milj. euroa kiinteistö- ja muista hallinnollisista kustannuksista).

[58]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[59]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[60]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[61]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[62]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt SNE = kansalliset asiantuntijat. vuokrahenkilöstö, SNE = kansalliset asiantuntijat.

[63]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[64]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[65]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt SNE = kansalliset asiantuntijat. vuokrahenkilöstö, SNE = kansalliset asiantuntijat.

[66]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[67]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[68]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[69]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.