52012DC0501

SISÄLLYSLUETTELO

1........... Tutkimus ja innovointi liikennepolitiikan tukena................................................................. 3

2........... Euroopan liikennealan innovointipotentiaalin hyödyntäminen............................................. 3

3........... Visio Euroopan liikenteen ja liikkuvuuden tulevaisuudesta................................................. 5

3.1........ Käyttäjäystävällinen yhdennetty liikenne........................................................................... 5

3.2........ Kestävä kauko-, kaupunkien välinen ja kaupunkiliikenne................................................. 6

4........... Euroopan liikenteen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen.............................. 7

5........... Aloitteita liikennealan innovointikapasiteetin parantamiseksi.............................................. 8

5.1........ Liikenteen tutkimuksen ja innovoinnin tiukempi kohdentaminen......................................... 8

5.2........ Toimien parempi yhteensovittaminen.............................................................................. 10

5.3........ Kauemmas kuin mukavuusalueelle: teknologian lukkiintumisen murtaminen...................... 10

5.4........ Innovatiivisten ratkaisujen tehokas levittäminen.............................................................. 11

6........... Mahdollisuudet liikenneteknologian käyttöönottoon ja siihen liittyvät haasteet.................. 11

7........... Miten tästä eteenpäin.................................................................................................... 12

LIITE: Tutkimuksen ja innovoinnin alat, keskeiset aihealueet ja niiden poliittinen merkitys.............. 14

1.           Tutkimus ja innovointi liikennepolitiikan tukena

Vuonna 2011 annetussa liikenteen valkoisessa kirjassa[1] ehdotetaan Euroopan liikennejärjestelmän kehittämistä kestäväksi ja kilpailulähtöiseksi järjestelmäksi, joka parantaa liikkuvuutta ja tukee entistä paremmin talouskasvua ja työllisyyttä. Valkoisessa kirjassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet: vähentää EU:n riippuvuutta tuontiöljystä, parantaa ympäristöä, vähentää onnettomuuksia ja vähentää reippaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Näitä tavoitteita on tarkasteltava ottaen huomioon, että liikenteen kysyntä lisääntyy jatkuvasti, liikennemuodot kehittyvät eri tavoin, väestötekijät muuttuvat ja viranomaisten investointimahdollisuudet pienenevät.

Vähittäiset muutokset eivät riitä vastaamaan Euroopan ja sen liikennealan ongelmiin. Hallitusten ja liikennesektorin on luovuttava tavanomaisesta ajattelusta. Uuteen todellisuuteen reagointi edellyttää uusia ideoita, uraauurtavia strategioita ja yrittäjyyttä. Vaakalaudalla ei ole pelkästään Euroopan liikennejärjestelmän elinkelpoisuus vaan – koska liikenteellä on suuri vaikutus talouskasvuun ja työllistämispotentiaaliin – myös älykkään, kestävän ja osallistavan Euroopan talouden toteuttaminen, kuten Eurooppa 2020 ‑strategiassa[2] hahmotellaan.

Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että Euroopan tutkimus- ja innovointivalmiuksia käytetään liikennepolitiikan tavoitteiden ja yhteiskunnallisten päämäärien tukemiseen. Valkoisessa kirjassa ehdotetaan, että perustetaan ”Yhtenäinen Euroopan liikennealue”, joka palvelee sisämarkkinoiden 500:aa miljoonaa kansalaista. Näiden markkinoiden koko mahdollistaa lukuisten innovatiivisten tekniikoiden ja palvelujen laajamittaisen testaamisen. Se mahdollistaa myös suurtuotannon ja tuotevarioinnin edut ja vahvojen kotimarkkinoiden luomisen maailmanlaajuisesti toimiville Euroopan liikennetoimialoille. Tämä lähestymistapa kytkee innovaatiot valkoisen kirjan muihin kolmeen ulottuvuuteen: sisämarkkinoihin, infrastruktuurin kehittämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Komissio esittää tässä tiedonannossa yhteenvedon tuloksista, jotka saatiin ensimmäisessä EU:n liikennesektorin tutkimus- ja innovaatiokatsauksessa. Tiedonannossa tarkastellaan Euroopan liikenneinnovaatiojärjestelmän puutteita ja esitetään alustavia ehdotuksia siitä, mitä niiden poistamiseksi pitäisi tehdä.

Tiedonanto toimii lähtökohtana Euroopan strategiselle liikenneteknologiasuunnitelmalle, joka on valkoisen kirjan tutkimus- ja innovointiosuus. Tavoitteena on varmistaa johdonmukainen lähestymistapa eri rahoituslähteiden käyttöön liikenteen tutkimuksessa ja innovoinnissa seuraavalla rahoitussuunnittelukaudella ja sen jälkeen. Suunnitelmassa hahmotellaan tutkimuksen ja innovoinnin ensisijaiset aihealueet, käsitellään innovaatioketjun tehokkuutta ja ehdotetaan erityistoimia esteiden poistamiseksi innovaatioiden käyttöönotolta.

2.           Euroopan liikennealan innovointipotentiaalin hyödyntäminen

Liikennepalvelut ja liikennevälineiden valmistusteollisuus vaikuttavat merkittävästi EU:n kilpailukykyyn. EU:n liikennepalvelut ja varastointiala, johon myös posti- ja kuriiritoiminta kuuluvat, tuottavat 5,1 prosenttia koko EU:n talouden lisäarvosta ja tarjoavat työtä 5,0 prosentille koko työvoimasta (noin 11 miljoonaa työntekijää). Jos liikennevälineiden valmistus, niillä käyty kauppa ja moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaustoiminta lasketaan mukaan, liikenneala käsittää 7,9 prosenttia jalostusarvosta ja 8,2 prosenttia työpaikoista eli 18 miljoonaa työntekijää. Monet ajoneuvoteollisuuden pk-yritykset investoivat runsaasti tutkimukseen ja kehitykseen (t&k).

Liikenteen alalla on yhä enemmän maailmanlaajuisesti toimivia kilpailijoita, jotka ovat halukkaita innovoimaan ja investoimaan. Nykypäivän nopeasti kehittyvässä maailmassa Euroopalla ei ole varaa jäädä jälkeen, ja sen yritysten on voitava omaksua innovatiivisia teknologioita ja liiketoimintamalleja, joilla ylläpidetään Euroopan asemaa liikennealan johtavana tekijänä koko maailmassa.

Liikennealan innovointivalmiuksia koskeneen analyysin[3] mukaan EU:hun sijoittautuneiden yritysten t&k-investoinnit olivat vuonna 2008 yli 39 miljardia euroa[4]. Liikenneala onkin EU:n toimialoista suurin t&k-investoija. Jäsenvaltiot ja EU olivat lisäksi investoineet kyseisenä ajanjaksona 4,2 miljardia euroa. EU:hun sijoittautuneet yritykset vastaavat yli 40 prosentista koko maailman liikennealan t&k-investoinneista, mikä on enemmän kuin Japaniin ja Yhdysvaltoihin sijoittautuneiden yritysten osuus, joista kumpikin on noin neljännes.

Verrattuna yksityissektorin ja jäsenvaltioiden investointeihin EU:n nykyiset investoinnit liikennealan tutkimukseen ja innovointiin ovat rahamäärinä vaatimattomia, mutta niiden vipuvaikutus on suuri. EU on osoittanut (liikenteelle) noin 600 miljoonaa euroa vuodessa tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemänteen puiteohjelmaan. Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta ohjelmasta, koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) myönnettävällä rahoituksella tuetaan innovaatioiden pääsyä markkinoille ja niiden käyttöönottoa. EU:lla on myös tärkeä koordinointirooli, jossa se käyttää erilaisia välineitä ja kumppanuuksia, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä ja yhteisiä teknologia-aloitteita[5]. EU on myös edelläkävijä ehdottaessaan laajoja poliittisia sitoumuksia ja sääntelyvaatimuksia. Seitsemännen puiteohjelman Marie Curie -toimista on tähän mennessä myönnetty 43,5 miljoonaa euroa liikenteeseen liittyvään tutkimukseen, mikä tarjoaa houkuttelevia urakehitysmahdollisuuksia tutkijoille.

Liikennealaan kuuluu innovaatiokapasiteetiltaan hyvin erilaisia osa-aloja, joista kunkin on alttiina erilaisille markkinapaineille. Osa-aloilla vaikuttaa erilaisia innovaatiotarpeita, ja käyttäjien vaatimukset ovat erilaisia. Joillakin alasektoreilla ratkaisuja kehittävien ja niitä soveltavien markkinatoimijoiden määrät eivät ole tasapainossa. Muita erityispiirteitä ovat jäsenvaltioiden erilaiset institutionaaliset rakenteet liikennepolitiikan suunnittelussa ja niiden erilaiset liikenteen tutkimuksen, innovoinnin ja käyttöönoton painopisteet. Tämän seurauksena Eurooppa ei pysty toteuttamaan kaikkia mahdollisia hyötyjä liikenteen tutkimuksen ja innovointitoimien yhteensovittamisesta jäsenvaltioiden kesken tai kuljetusalan eri osasektoreilla. Todellisen eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen luominen liikennealalla on vielä tekemättä.

Toistaiseksi EU-rahoitteisissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa on keskitytty enemmän tutkimukseen ja vähemmän demonstrointiin, markkinoille pääsyyn ja uusien ratkaisujen täysimääräiseen käyttöönottoon, vaikka sitoumuksia kaikista vaiheista on tehty esimerkiksi ERTMS-[6], SESAR-[7] ja Galileo[8]-hankkeissa. Jotta liikennealan innovaatiopotentiaali saataisiin täysin hyödynnettyä ja voitaisiin vastata edellä kuvattuihin haasteisiin, komissio ehdottaa uutta lähestymistapaa. Tarvitaan monipuolinen valikoima julkisia ja yksityisiä rahoituslähteitä, myös uusia rahoitusvälineitä, jotta voidaan lisätä julkisen rahoituksen vipuvaikutusta. On myös edelleen kehitettävä ”käyttäjä maksaa” ‑periaatteen soveltamista.

3.           Visio Euroopan liikenteen ja liikkuvuuden tulevaisuudesta

Näkemys Euroopan liikenteen kehittymisestä voisi olla pohjana pohdittaessa tutkimusta ja innovointia sekä ratkaisuja, jotka ovat tarpeen pyrittäessä valkoisessa kirjassa esitettyihin tavoitteisiin. Tällainen näkemys perustuu analyysiin[9], joka oli liikenteen valkoisen kirjan liikenne- ja strategisten liikenneteknologioiden tieteellisen arvioinnin[10] perustana.

Jäljempänä esitetyssä visiossa on otettava huomioon Euroopan ajoneuvoteollisuuden odotettu kehitys. Teollisuutemme kilpailuetu perustuu kustannusten sijaan entistä enemmän korkeaan lisäarvoon, joka saadaan innovoinnista monimutkaisten ja vähähiilisempien järjestelmien ja palvelujen suunnittelussa, tuotannossa ja käytössä. Tämä tukee työllisyyttä ja kasvua. Uusien materiaalien ja tuotantoprosessien käyttöönotto tuo uusia teknologiakumppaneita ajoneuvojen valmistukseen. Tämä vahvistaa liikennealan innovatiivisuutta, synnyttää vihreämpiä tuotteita ja vahvistaa korkealaatuisille tuotteille ja palveluille myönnetyn eurooppalaisen laatuleiman arvoa yhdessä liikennemuotojen keskinäisen vuorovaikutuksen lisääntymisen kanssa.

3.1.        Käyttäjäystävällinen yhdennetty liikenne

Nykyistä tiiviimpi vuorovaikutus liikenne-, energia-, tieto- ja viestintäteknologioiden ja ‑verkkojen välillä parantaa tulevaisuudessa ympäristönsuojelun tasoa ja resurssitehokkuutta. Liikenteessä tapahtuu siirtymistä liikkuvuuteen, joka perustuu pitkälti vaihtoehtoisten polttoaineiden ja kestävien energianlähteiden sekä energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten ajoneuvojen laajempaan käyttöön. Vaihtoehtoiset propulsiojärjestelmät ja älykkäät viestintäteknologiat ovat uuden sukupolven puhtaiden ja yhteentoimivien ajoneuvojen keskeisiä piirteitä.

Liikennejärjestelmä tulee olemaan täysin yhdennetty ja intermodaalinen. Matkustajat ja rahti voivat siinä saumattomasti siirtyä liikennemuodosta toiseen ja rajojen yli. Kysynnän kasvu yhdessä sisämarkkinoiden kehittämisen kanssa tuo uusia palveluja matkustajille ja rahdin omistajille sekä parantaa luotettavuutta ja joustavuutta. Kaikki tärkeimmät lentokentät ja merisatamat liitetään rautatieverkkoihin. Täysin intermodaaliset tiedotus-, lippujen varaus- ja maksujärjestelmät ja palvelut tukevat liikennettä. Intermodaaliterminaalit ja matkustaja- ja rahtilaiturit on suunniteltu ”älykkäästi” ja varustettu kehittyneillä laitteilla esimerkiksi saumattoman rahdinkäsittelyn helpottamiseksi.

Rahdin paikantamiseen, jäljittämiseen ja hallintaan sovelletaan uusia lähestymistapoja, mikä mahdollistaa erittäin tehokkaat, kohtuuhintaiset ja paperittomat logistiikkapalvelut, joiden hiilijalanjälki on pienempi. Tavaroiden toimitusaika taataan. Liikenneturvallisuudessa teknologia auttaa vastaamaan yhteiskunnan vaatimuksiin. Pyritään siihen, ettei henkilöonnettomuuksia satu ja että turvallisuus on totaalista.

Keskipitkällä aikavälillä toteutetaan uudenlainen Euroopan liikenteenhallinta-, tiedotus- ja maksujärjestelmä, joka perustuu alan uusimpiin paikantamis-, viestintä- ja seurantateknologioihin. Lyhyellä aikavälillä nykyisiä yksittäisten liikennemuotojen hallinta- ja tietojärjestelmiä parannetaan ja tarvittaessa laajennetaan liittämällä ne muihin liikennemuotoihin, jolloin saumaton matkustaminen ja logistiikkapalvelut tulevat mahdollisiksi.

Liikenteen infrastruktuuri muuttuu. Nykyaikaiseen infrastruktuuriin sisällytetään yhä enemmän uusia osia, jotka tekevät siitä älykkään (TVT-pohjaisen ja automatisoidun), vihreän (uusia keveitä and kierrätettäviä materiaaleja) ja intermodaalisen (automatisoidut terminaalit, keskukset ja laitteet). Siihen yhdistetään vaihtoehtoisten, vähähiilisten polttoaineiden tarjonta ja innovatiivisia hallinnointi- ja käyttöjärjestelmiä. Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkko tulee olemaan tässä yhteydessä tärkeä esikuva. Uudelle infrastruktuurille on luonteenomaista sään- ja ilmastonkestävyys, lyhyemmät seisokit ja pienemmät ylläpitokustannukset.

3.2.        Kestävä kauko-, kaupunkien välinen ja kaupunkiliikenne

Uuden sukupolven puhtaat, turvalliset ja meluttomat maantieajoneuvot, lentokoneet, laivat ja junat korvaavat nykyisin käytössä olevat ajoneuvot. Ilma-alusten, laivojen ja junien elinkaaret ovat kuitenkin pitkiä, mikä tarkoittaa, että – jos ei oteta lukuun jälkiasennuksia – hyödyt syntyvät hitaasti silloinkin kun tekniset ja toiminnalliset parannukset toteutetaan nopeasti. Uudet ilma-alukset ja laivat yhdessä liikenteen hallinnan organisoinnin muutosten kanssa tuovat merkittäviä ympäristö- ja tehokkuushyötyjä alalla, jolla markkinoiden vahva kasvu tulee jatkumaan.

Keskipitkien välimatkojen vesi- ja raideliikenne valtaa matkustaja- ja rahtiliikenteen markkinoita käyttämällä uudentyyppisiä tarkoitukseensa kehitettyjä ajoneuvoja. Toimitusketjun viherryttäminen käynnistää myös pitkien välimatkojen tavaraliikenteen liikennemuotosiirtymän vesiliikenteeseen ja rautateille. Keskipitkien välimatkojen maantietavaraliikenne ja matkustajaliikenne linja-autolla käyttävät yhä enemmän uudentyyppisiä ajoneuvoja erityisillä ”vihreillä reiteillä’.

Liikkuminen on edelleen mahdollista, mutta uusien henkilöautojen päästöjä säädellään yhä tiukemmin, minkä pitäisi suosia vaihtoehtoisten propulsiovoimanlähteiden käyttöä erityisesti kaupunkien keskustoissa. Uusia, mahdollisimman vähän resursseja käyttäviä henkilökohtaisen liikenteen muotoja syntyy, ja samalla uudelleen suunnitelluilla kaupunkialueilla kuljetaan yhä enemmän jalan ja polkupyörällä. Kestävää liikkuvuutta tukeva kokonaisvaltainen suunnittelu sisällytetään kaupunki- ja aluesuunnitteluun.Logistiikka ja tavarantoimitus- ja jakelupalvelut kaupunkialueilla ovat meluttomia ja yhä enemmän hiilettömiä. Rahtiliikenteessä toteutetaan kaupunkialueilla uusia jakelumalleja.

Julkisen liikenteen palvelujen kehittäminen keskittyy kaupunkialueille, koska siellä julkinen liikenne voi lisätä markkinaosuuttaan. Julkinen liikenne tulee yhä enemmän perustumaan sähköön. Julkinen liikenne säilyy kohtuuhintaisena ja kaikkien saatavilla riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta ja asuinpaikasta (vältetään saatavuuden heikkenemistä). Julkisen ja yksityisen liikenteen palveluissa saattaisi syntyä täysin uusia liiketoimintamalleja, kuten liikennevälineiden yhteisomistusta. Henkilökohtaiseen liikkumiseen saattaa syntyä uuden sukupolven keinoja, jotka voivat olla muihin yhdistettyjä ja jotka voivat muuttua ”yksilöllisiksi” julkisen liikenteen järjestelmiksi. Räätälöidyt ja vihreät bussit, linja-autot, minibussit tai taksit voivat tarjota (sähköisiä) tilauspalveluja maaseudulla.

4.           Euroopan liikenteen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen

Edellä kuvattu visio ei toteudu, ellei Euroopan liikennealan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä tuota tarvittavia uusia ratkaisuja. Tämä edellyttää strategisia toimia neljällä alalla.

Ensinnäkin tutkimus ja innovointi on ankkuroitava vahvemmin liikennepolitiikkaan. Innovaatiounionin lippulaivahankkeessa[11] ja Euroopan digitaalistrategiassa[12] korostetaan, että innovointiin on sovellettava strategista lähestymistapaa. Komission ehdotuksessa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaksi Horisontti 2020[13], joka lainsäätäjän on vielä hyväksyttävä, korostetaan, että älykäs, vihreä ja yhdennetty liikenne on yksi kuudesta merkittävästä yhteiskunnallisesta haasteesta, joihin vastaamiseksi eurooppalainen tutkimus ja innovointi voivat saada aikaan todellisia tuloksia. Lisäksi liikenteen valkoisessa kirjassa kehotetaan yhdentämään kaikki liikennemuodot yhdeksi eurooppalaiseksi liikennejärjestelmäksi ja luopumaan nykyisestä suuntauksesta, jossa kutakin liikennemuotoa tarkastellaan erikseen.

Toiseksi yksittäisten sektorien ja toimijoiden toimet pitäisi suunnata samaan suuntaan. Yleensä läpimurtoja tapahtuu todennäköisemmin ja ratkaisut ovat monipuolisempia, kun toteutetaan runsaasti tutkimustoimia, mutta vaikuttaa siltä, että liikennealan innovaatiotoiminnassa eri toimialojen ja toimijoiden yhteiset tai koordinoidut toimet voivat tietyillä aloilla olla tehokkaampia. Esimerkiksi liikennepalvelujen tarjoajat väittävät usein, ettei innovatiivisia ratkaisuja ole saatavilla riittävästi tai niitä tarjotaan liian aikaisin, kun taas liikenneratkaisujen tuottajat odottavat usein markkinoilta selkeitä signaaleja ennen kuin ne kehittävät uusia ratkaisuja, eivätkä ne aina täysin ymmärrä käyttäjien tarpeita[14].

Kolmanneksi on tärkeää estää teknologian jämähtäminen paikoilleen ja huolehtia siitä, ettei instituutioiden ajattelutapa ole liian ahdas. Olemassa olevat rakenteet ja sidosryhmien liittoutumat haittaavat muihin liikennemuotoihin ja toimialoihin tukeutuvan liikennealan innovaatiotoiminnan tarjoamien mahdollisuuksien täysimittaista toteutumista. Esimerkiksi liikennealan innovoinnissa voitaisiin ottaa enemmän mallia muilla aloilla, kuten televiestinnässä ja energia-alalla, saavutetusta edistyksestä. Liikenteenharjoittajat, jotka voisivat hyötyä tällaisista innovatiivisista ratkaisuista, toimivat usein alhaisilla voittomarginaaleilla, ja niille on tarjolla vähän kannustimia investoida uusiin ratkaisuihin.

Lopuksi markkinoiden uudet tulokkaat tarvitsevat paljon varoja ja niiden on tehtävä merkittäviä investointeja. Niillä on muitakin vaikeuksia, ja kaikki tämä estää liikennealaa tuomasta markkinoille tarvittavia käänteentekeviä ratkaisuja. Tiedonannossa innovaatiounionin lippulaivahankkeesta on jo korostettu toisaalta tutkimuksen ja kehittämisen välillä olevaa ”kuoleman laaksoa” ja toisaalta innovointia ja markkinoille pääsyä. Tämä koskee selvästi myös liikennealaa.

5.           Aloitteita liikennealan innovointikapasiteetin parantamiseksi

Komissio ehdottaa useita aloitteita tarvittavien toimien toteuttamiseksi. Ne edistävät poliittisia tavoitteita ja auttavat osaltaan vastaamaan Horisontti 2020 ‑asiakirjassa esitettyyn liikennealan haasteeseen[15].

5.1.        Liikenteen tutkimuksen ja innovoinnin tiukempi kohdentaminen

Yleinen strateginen, verkon eri sovelluksiin eriytetty (end-to-end) ohjelmasuunnitteluprosessi on tärkeä innovaatiojärjestelmää vahvistava väline. Tämä tiedonanto on kyseisen työn lähtökohta, ja komissio ehdottaa kolmea kattavaa tutkimuksen ja innovoinnin alaa, joilla on saavutettava konkreettisia ja käyttökelpoisia tuloksia seuraavien 20 vuoden aikana.

· Liikenteessä siirrytään vaihtoehtoisiin propulsiojärjestelmiin ja polttoaineisiin sekä älykkäisiin viestintäteknologioihin, mistä pitäisi olla seurauksena puhtaita, älykkäitä, turvallisia ja meluttomia rautatie- ja maantieajoneuvoja, ilma-aluksia ja laivoja sekä toimivampia rajapintoja infrastruktuureihin. Tähän sisältyy komponenttien, materiaalien ja mahdollistavien teknologioiden kehitys. Eurooppalaisten käyttäjien tarpeet on tyydytettävä paremmin, minkä lisäksi olisi parannettava Euroopan ajoneuvoteollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä.

· Infrastruktuureissa on tarpeen kehittää älykkäitä, vihreitä, helposti ylläpidettäviä ja ilmastonkestäviä perusrakenteita. On oltava tarjolla vaihtoehtoisia polttoaineita, modaaliliikenteen hallinta- ja tietojärjestelmiä, jotka voivat tukea käyttäjäpalveluja, kysynnänhallintaa sekä muita ratkaisuja, jotka liittyvät infrastruktuurin käytön optimointiin. Sekä palvelujen tarjoamisesta vastaavien viranomaisten että liikenteenharjoittajien valmiuksia on kehitettävä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

· Liikennepalvelujen ja liikenteen toimintojen alalla tarvitaan merkittävää edistystä matkustaja- ja rahtiliikenteen saumattomuudessa ja palvelujen tehokkuudessa, jotta kaikki liikennemuodot erityisesti kaupunki- ja kaupunkienvälisen liikenteen aloilla voitaisiin yhdentää paremmin, solmukohdat suunniteltaisiin hyvin ja uudelleenlaivauslaitteet olisivat tehokkaampia. Edistymistä tarvitaan myös multimodaaliliikenteen tietojen-, liikenteen- ja kysynnänhallinnan yhdentämisessä Euroopan tasolla, logistiikan saumattomuudessa ja innovatiivisissa kaupunkiliikenteen ratkaisuissa, mukaan lukien korkealaatuinen julkinen liikenne.

Näillä aloilla valtavirtaistetaan turvallisuuskysymykset ja tieto- ja viestintätekniikan sovellukset samoin kuin käyttäjien tarpeet, kuten saavutettavuus, koska niillä on vaikutuksia liikennevälineisiin, infrastruktuureihin ja palveluihin. Tarvitaan myös sosioekonomista tutkimusta ja kartoittavaa tutkimusta, mukaan luettuna käyttäjien käyttäytymisen tutkimus.

Jotta eurooppalaisen liikennepolitiikan tavoitteita edistäviä uusia ratkaisuja todella otetaan käyttöön, on eurooppalaisten tutkimus- ja innovointitoimien oltava hyvin kohdistettuja. Liitteessä 1 esitetään kolme innovointialaa, niiden kymmenen yksilöityä aihealuetta[16] sekä se, miten ne liittyvät valkoisen kirjan tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseen. Asiantuntija-arviot huomioon ottaen komissio katsoo, että nämä kymmenen alaa tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia valkoisen kirjan tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 ja tietyillä aloilla vuoteen 2050 mennessä. Niissä otetaan huomioon yksittäisten liikennemuotojen erityispiirteet ja multimodaalisuuteen liittyvät kysymykset. Nämä alat eivät ole lopullinen luettelo tulevien tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien painopisteistä, ja niitä voidaan mukauttaa sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen yhteydessä.

Aihealueet muodostavat lähtökohdan etenemissuunnitelman laatimiseksi. Työ aloitetaan syyskuussa 2012, ja tarkoituksena on kohdistaa Euroopan t&k-toimia ja rahoitusta toteuttamiskelpoisiin teknologioihin, jotka edistävät tehokkaasti poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Etenemissuunnitelmassa pyritään myös yksilöimään innovaatioketjun puutteita ja korjaamaan sen heikkouksia. Lopputuloksena saadaan yksi tai useampia etenemissuunnitelmia kullekin alalle. Niissä yksilöidään rahoitus, välineet ja toimijat ja säädetään seuranta- ja hallintomekanismeista, joilla pystytään käsittelemään tulevaa kehitystä. Erityisesti painotetaan aloja, joilla on markkinahäiriöitä tai joilla voidaan yhteisillä tai koordinoiduilla toimilla nopeuttaa uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Tämä suunnittelu, joka perustuu tähän tiedonantoon ja siihen liittyvään komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan, toteutetaan kuulemisprosessina, jossa sidosryhmät ovat mukana yksilöimässä asioita, joissa Euroopan tason toiminta voi tuottaa suurimmat vaikutukset. Kullakin ensisijaisella alalla pyritään yhteisymmärrykseen vaatimuksista, jotka perustuvat poliittisiin tavoitteisiin ja eurooppalaisen teknologian tasoon. Aina kun se on mahdollista, lähtökohtana ovat sidosryhmien laatimat etenemissuunnitelmat. Tämä prosessi tulee pohjautumaan tieteelliseen lähestymistapaan, jossa haastetaan etenemissuunnitelmat poistamaan alan hajanaisuuden, jotta voitaisiin pyrkiä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin ja saavuttaa kriittinen massa ratkaisuja levitettäessä. Joillakin alueilla, erityisesti kun pyritään ratkomaan liikennemuotojenvälisiä kysymyksiä, joita varten ei ole saatavilla järkeviä etenemissuunnitelmia, tehtävä vaatii enemmän paneutumista.

Tuloksena saatavat etenemissuunnitelmat ovat Euroopan strategisen liikenneteknologiasuunnitelman keskeinen tekijä. Komission tulevat toimet, esimerkiksi työohjelmien valmistelu Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, rahoitustarpeiden yksilöinti, lainsäädäntöehdotukset, joilla on mahdollisuuksia edistää käyttöönottoa jne., tulevat perustumaan näihin etenemissuunnitelmiin.

5.2.        Toimien parempi yhteensovittaminen

Komissio ehdottaa, että pyritään edistymään kumppanuuskysymyksissä ja parantamaan innovaatioketjun hyvää hallintotapaa. Nykyisissä julkisen ja yksityisen sektorin liikenteeseen liittyvissä kumppanuuksissa ja eurooppalaisissa teknologiayhteisöissä on jo kehitetty hyödyllisiä etenemissuunnitelmia ja strategisia tutkimusohjelmia, erityisesti liikennemuotokysymyksissä. Voitaisiin tutkia julkisen ja yksityisen sektorin koordinointimekanismien lisäämistä tai parantamista. Yhteinen ohjelmasuunnittelu jäsenvaltioiden muodostamissa kumppanuuksissa, joissa komissio auttaa, tai Euroopan innovaatiokumppanuuksissa voivat myös tarjota lisämahdollisuuksia. Yhteydet muihin tutkimus- ja innovaatiostrategioihin, kuten SET-suunnitelmaan[17], on varmistettava.

Säännöllinen ja luotettava tietojen toimittaminen politiikan päättäjille ja yksityisen sektorin sidosryhmille voi helpottaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton seurantaa ja ohjausta. Tätä varten komissio aikoo perustaa liikenteen tutkimuksen ja innovoinnin seuranta- ja tietojärjestelmän (TRIMIS). TRIMISille osoitetaan varoja Horisontti 2020-ohjelmasta, ja komissio käyttää sitä teknologiasuuntausten ja tutkimus- ja innovointivalmiuksien kartoittamiseen. TRIMIS voidaan linkittää komission liikennetutkimus- ja innovaatioportaaliin, joka on myös yksi tietolähde.

Maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin tarvitaan myös koordinoitua ja kokonaisvaltaista suhtautumista. Kilpajuoksu liikkuvuuden kestävyyden toteuttamiseksi on maailmanlaajuinen. Tämä tarkoittaa, että on tärkeää liittää Euroopan liikennetutkimukseen ja innovointiin kansainvälinen ulottuvuus, jos Eurooppa mielii menestyä. Erityisesti maailmanlaajuisilla sopimuksilla ja kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevilla tavoitteilla (esim. ICAO:ssa ja IMOssa) voitaisiin varmistaa sellaisten innovatiivisten ratkaisujen maailmanlaajuinen kehittäminen, kaupallistaminen ja käyttöönotto, joiden avulla voidaan päästä kestävään liikkuvuuteen. Euroopan on luotava vahvoja kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka palvelevat sen sääntelyyn ja kauppaan liittyviä etuja.

5.3.        Kauemmas kuin mukavuusalueelle: teknologian lukkiintumisen murtaminen

Innovoinnin edistäminen liikkuvuuden ja liikenteen alalla edellyttää paitsi kypsien liikennemarkkinasegmenttien mobilisointia myös niiden yhdistämistä vakiintuneisiin tai uusiin markkinoihin, esimerkiksi kuten televiestinnän, sisällönluomisen, rahoituspalvelujen ja energiatoimitusten markkinoihin. Tällöin saattaa syntyä eturistiriitoja ja yrityskulttuurien välisiä ristiriitoja, jotka saattavat johtaa perinteistä poikkeavaan ja visionaariseen ajatteluun. Strateginen liikenneteknologiasuunnitelma pyrkii siksi myös

· hyödyntämään eri alojen, kuten liikenteen, energia-alan, tiedotus- ja televiestintäpalvelujen, aluekehityksen ja ympäristöalan lähentymistä, kun se voi tuottaa lisäarvoa yritysten ja kuluttajien liikkuvuuteen ja yleisiin tarkoituksiin, kuten kasvuun ja työllisyyteen. Tässä olisi sovellettava tuoretta lähestymistapaa, joka perustuu uusiin järjestelmäperusteisiin konsepteihin ja uraauurtaviin ajatuksiin;

· suunnittelemaan uusia ja luovia toimintaperiaatteita ja välineitä sekä tieteidenvälisiä lähestymistapoja yrittäjyyden tukemiseen, esimerkiksi palkintokilpailuja, uusia riskipääomajärjestelmiä ja älykkäitä julkisia hankintoja, joilla voidaan tyydyttää ajoissa ja riittävästi käyttäjäyhteisöjen ja markkinadynamiikan vaatimukset;

· luomaan liikennealan innovointiin uutta dynamiikkaa, joka voi edistää yleisesti alan uudelleensyntymistä ja tehdä se houkuttelevaksi uuden sukupolven lahjakkuuksille, innovoijille ja yrittäjille. Koordinoidut investoinnit koulutukseen ja koulutuksen antamien taitojen uudelleentarkastelu voisivat olla tarpeen. Alan pk-yritysten kilpailukykyä voidaan tukea parantamalla rahoituksensaantia, helpottamalla pääsyä Euroopan ja kansainvälisille markkinoille ja vähentämällä byrokratiaa.

5.4.        Innovatiivisten ratkaisujen tehokas levittäminen

Edellä mainitut toimenpiteet auttavat kohdentamaan toimintaa samaan suuntaan, mikä luo uutta dynamiikkaa. Jotta uudet liikenneteknologiat ja -palvelut pääsisivät nopeasti markkinoille ja käyttöön suuressa mittakaavassa vaarantamatta sisämarkkinoita, julkinen valta voi – jos markkinat eivät vastaa riittävästi – puuttua asiaan muun muassa sääntelyn, yhteentoimivuuden tai palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi annettavien standardien, teollis- ja tekijänoikeuksien sekä hankintojen ja taloushallinnon kannustimien avulla. EU voi lieventää vääristymiä, jotka aiheutuvat tuista ja tulojen tuottamisesta.

Strateginen liikenneteknologiasuunnitelma tukee niiden rahoitusohjelmien täytäntöönpanoa, joita komissio ehdottaa seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen (edellyttäen, että lainsäätäjä hyväksyy ehdotuksen). Näitä rahoitusohjelmia ovat Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa -väline[18], EAKR ja koheesiorahasto[19], ja yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma[20]. Euroopan investointipankkia pyydetään tehostamaan ensisijaisten lainojen välittämistä riskinjakorahoitusvälineen (RSFF) kautta, kasvattamaan liikennealalle myöntämiensä luottojen volyymia uuden luotonantopolitiikkansa nojalla[21] ja antamaan enemmän teknistä apua julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmille. Julkisen rahoitustuen on oltava täysin sovellettavien EU:n valtiontukisääntöjen, kuten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia, liikennetoimien rahoitusta ja infrastruktuuri-investointeja koskevien sääntöjen mukaista.

6.           Mahdollisuudet liikenneteknologian käyttöönottoon ja siihen liittyvät haasteet

EU:n politiikan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monien nykypäivän liikennejärjestelmien korvaamista uusilla ratkaisuilla varsin lyhyessä ajassa. Investoinnit, joita tarvitaan innovatiivisiin ajoneuvoihin, laitteisiin ja ajoneuvomaksujen perimisinfrastruktuureihin, jotta saavutettaisiin Euroopan liikennejärjestelmän päästöjenvähennystavoitteet, arvioidaan biljoonaksi euroksi vuosina 2010–2030[22]. Tämä näyttää paljolta, mutta määrä on suunnilleen sama kuin se, jonka EU:n kotitaloudet käyttävät liikenteeseen yhdessä vuodessa[23].

Euroopan komission analyysin[24] mukaan investointikustannukset eivät ole vähäpätöiset, mutta uusien ratkaisujen markkinoilletulo on estynyt pääasiassa siksi, ettei sen paremmin käyttäjillä kuin tekniikan/tavaran toimittajilla ole taloudellisia kannustimia muutoksiin järjestelmätasolla. Kuitenkin uusien vihreiden, älykkäiden, turvallisten ja tehokkaiden liikenneratkaisujen käyttöönotto tarjoaa Euroopalle loistavan mahdollisuuden saavuttaa ympäristö- ja ilmastonmuutostavoitteensa ja samalla lisätä kilpailukykyään.

Asian tärkeyden ja edessä olevien haasteiden monimuotoisuuden vuoksi tarvitaan poliittista keskustelua siitä, miten sidosryhmät, jäsenvaltiot ja komissio voivat sitoutua innovatiivisten ratkaisujen nopeampaan ja tehokkaampaan kehittämiseen ja käyttöönottoon, ja miten tämä toteutetaan. Kun otetaan huomioon nykyisen talouskriisin ja sen seurausten aiheuttama paine valtioiden talousarvioille, on välttämätöntä asettaa ensisijaisia tavoitteita ja ottaa käyttöön asianmukaiset välineet, kuten taloudelliset kannustimet, sääntely, standardit, poliittiset teollisuuden tavoitteet, vapaaehtoiset sitoumukset ja koordinointitoimet, jotta ratkaisujen käyttöönottoa voidaan edistää kaikilla ensisijaisilla aloilla.

Euroopan liikennejärjestelmää on mukautettava. Päätöksentekijöiden on ilmoitettava kantansa eri välineiden välisestä tasapainosta ja otettava huomioon, kuinka tärkeää, hyväksyttävää ja taloudellisesti mahdollista on panna täytäntöön innovatiiviset ratkaisut, jotka ovat tarpeen poliittisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Kansalaisten tietoisuutta olisi lisättävä, ja kannustavilla toimilla voitaisiin edistää teknologisten innovaatioiden edellyttämiä muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Siten helpotettaisiin kehittyneiden tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoille ja lisättäisiin niiden kysyntää. Kaikissa kustannuksia koskevissa keskusteluissa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, ettei tehdä mitään.

7.           Miten tästä eteenpäin

Tässä tiedonannossa esitetään komission näkemys siitä, miten liikenteen tutkimus ja alan innovaatiot voisivat edistää liikennettä koskevassa valkoisessa kirjassa esitettyjä kunnianhimoisia tavoitteita, tukea Horisontti 2020 ‑ohjelman täytäntöönpanoa ja kytkeytyä myös älykkään erikoistumisen strategioihin.

Komissio kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia

· vahvistamaan, että tavoitteena on saada liikenteen tutkimus ja innovointi vastaamaan paremmin Euroopan liikennepolitiikkaa, ottaen huomioon nykyiset talouden ja politiikan tosiasiat ja pitkän aikavälin kestävyystavoitteet;

· sopimaan, että toimet keskitetään uraauurtavien ja kestävien liikenneratkaisujen kehittämiseen Euroopan, kansallisella ja paikallisella tasolla siten, että hyödynnetään innovatiivisia teknologioita, uusia lähestymistapoja palveluihin ja yrittäjyyttä;

· pohtimaan, miten löydettäisiin sopiva tasapaino erilaisten instrumenttien välillä, joita tarvitaan markkinoille pääsyä ja käyttöönottoa varten;

· hyväksymään lähestymistapa, joka koostuu Euroopan strategisen liikenneteknologiasuunnitelman laatimisesta ja jatkotoimien vaihtoehdoista, kuten tässä tiedonannossa selostetaan.

LIITE: Tutkimuksen ja innovoinnin alat, keskeiset aihealueet ja niiden poliittinen merkitys

Tässä taulukossa esitetään, miten teknologisen innovoinnin on tarkoitus edistää valkoisen kirjan tavoitteita kullakin ensisijaisella aihealueella.

Tutkimuksen ja innovoinnin ala || Ensisijainen aihealue || Kymmenen valkoisessa kirjassa esitettyä tavoitetta (lyhyesti)

Vähäpäästöinen kaupunki liikenne ja logistiikka || Vähähiiliset lento- ja meri polttoaineet || Rahti; liikennemuotosiirtymä maantieliikenteestä || EU:n laajuinen suurnopeusrautatieverkko || Multimodaalinen TEN-T-runkoverkko || Pitkän aikavälin kattava verkko || Liikenteenhallintajärjestelmät kaikissa liikennemuodoissa || Multimodaaliset liikennetiedot || Tieliikenteen kuolonuhrien määrä lähellä nollaa || Kohti periaatteita ”käyttäjä maksaa” ja ”saastuttaja maksaa”

Puhtaat, tehokkaat, turvalliset, hiljaiset ja älykkäät ajoneuvot || Puhtaat, tehokkaat, turvalliset, hiljaiset ja älykkäät maantieajoneuvot || ¢ || || || || || || || || ¢ ||

Puhtaat, tehokkaat, turvalliset, hiljaiset ja älykkäät ilma-alukset || || ¢ || || || || || ¢ || || ||

Puhtaat, tehokkaat, turvalliset, hiljaiset ja älykkäät laivat || || ¢ || ¢ || || || || || || ||

Puhtaat, tehokkaat, turvalliset, hiljaiset ja älykkäät rautatieajoneuvot || || || ¢ || ¡ || || || || || ||

Infrastruktuuri ja älykkäät järjestelmät || Älykäs, vihreä, helposti ylläpidettävä ja ilmastonkestävä infrastruktuuri || || || ¢ || ¢ || ¢ || ¡ || || || ¢ ||

Euroopan laajuiset vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurit || ¢ || ¡ || ¡ || || || || || || ||

Tehokkaat modaaliset liikenteenhallintajärjestelmät (myös kapasiteetin ja kysynnän hallinta) || || ¢ || ¢ || ¡ || ¡ || || ¢ || ¡ || ¡ || ¡

Matkustaja- ja rahtiliikennepalvelut ja operaatiot || Yhdennetyt liikennemuotojen väliset tieto- ja hallintapalvelut || || ¡ || ¡ || || ¡ || ¡ || || ¢ || ||

Saumaton logistiikka || ¡ || ¡ || ¢ || || || || || ¡ || ||

Yhdennetty ja innovatiivinen kaupunkiliikkuvuus ja -liikenne || ¡ || || || || || || || ¡ || ¢ ||

¢ Tältä alalta odotetaan merkittävää suoritusta tämän valkoisen kirjan tavoitteen saavuttamiseksi.      

¡ Tältä alalta odotetaan kohtalaista osuutta tämän valkoisen kirjan tavoitteen saavuttamiseksi.

[1]               Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää, KOM(2011) 144 lopullinen.

[2]               Eurooppa 2020: älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen.

[3]               Mapping innovation in the European transport sector, EU:n yhteinen tutkimuskeskus, EUR 24771 EN, 2011.

[4]               Tällä tarkoitetaan omarahoitteisia t&k-investointeja; siten julkista rahoitusta saavat tutkimustoimet jätetään mahdollisuuksien mukaan pois, jotta julkisia t&k-investointeja ei tulisi laskettua kaksinkertaisesti.

[5]               Niihin kuuluvat eurooppalainen vihreitä autoja koskeva aloite, CleanSky-aloite ja SESAR-aloite (Single European Sky ATM Research) sekä käynnissä olevat, etupäässä liikennealalla toimivat eurooppalaiset teknologiayhteisöt: ACARE (Euroopan ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava elin), ERRAC (Euroopan rautatieliikenteen tutkimuksen neuvoa-antava elin), ERTRAC (Euroopan maantieliikenteen tutkimuksen neuvoa-antava elin), ja WATERBORNE-TP (meri- ja sisävesiliikenteen teknologiayhteisö).

[6]               Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä.

[7]               Single European Sky ATM Research.

[8]               Euroopan maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä.

[9]               Kestävä tulevaisuus liikenteelle: kohti yhtenäistä, teknologiavetoista ja käyttäjäystävällistä järjestelmää, KOM(2009) 279 lopullinen.

[10]             Strategisten liikenneteknologioiden tieteellinen arviointi, EU:n yhteinen tutkimuskeskus, EUR 25211 EN, 2012.

[11]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppa 2020 - lippulaivahanke: innovaatiounioni, KOM (2010) 546 lopullinen.

[12]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan digitaalistrategia, KOM(2010)245 lopullinen/2.

[13]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, KOM(2011) 808 lopullinen.

[14]             Tiivistelmä vastauksista maakohtaiseen kyselytutkimuksen Innovation in Transport, kansainvälinen liikennefoorumi (2010).

[15]             Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 (2012–2020), KOM (2011) 809 lopullinen.

[16]             Tutkimuksen ja innovoinnin alat ja keskeiset aihealueet esitetään tarkemmin komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa Preliminary Descriptions of Research and Innovation Areas and Fields, SEC…..

[17]             Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) – Kohti vähähiilistä tulevaisuutta, KOM(2007) 723 lopullinen.

[18]             Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä, KOM(2011) 665 lopullinen.

[19]             http://ec.europa.eu/regional_policy/what/future/proposals_2014_2020_en.cfm

[20]             Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020), KOM(2011) 834 lopullinen.

[21]             EIP:n luotonantopolitiikka liikennealalla: http://www.eib.org/projects/publications/eib-transport-lending-policy.htm

[22]             Liikennettä koskevan valkoisen kirjan oheisasiakirja vaikutusten arvioinnista:, SEC (2011) 358 lopullinen, s. 84.

[23]             13,6 prosenttia kotitalouksien menoista. Lähde: Eurostat.

[24]             Mapping innovation in the European transport sector, EU:n yhteinen tutkimuskeskus, EUR 24771 EN, 2011.