LIITE

Nimi	IUPAC-nimi Tunnistenumero	Tehoaineen vähimmäispuhtausaste (1)	Hyväksymispäivä	Hyväksymisen päättymispäivä	Valmisteryhmä	Erityisedellytykset
PHMB (1415; 4.7) (polyheksametyleenibiguanidihydrokloridi, jonka keskimääräinen lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on 1415 ja keskimääräinen polydispersiivisyys (PDI) on 4,7)	IUPAC-nimi: CoPoly (bisiminoimidokarbonyyli, heksametyleenihydrokloridi), (iminoimidokarbonyyli, heksametyleenihydrokloridi) EY-numero: ei saatavilla CAS-numero: 32289-58-0 ja 1802181-67-4	943 g/kg (kuivapainon mukaan laskettuna) Tehoaine, sellaisena kuin se on valmistettuna, on vesiliuos, jossa on 20 % w/w PHMB:tä (1415; 4.7)	1. marraskuuta 2019	31. lokakuuta 2026	2	PHMB (1415; 4.7) on korvattava tehoaine asetuksen (EU) N:o 528/2012 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Biosidivalmisteiden lupien on täytettävä seuraavat edellytykset: 1) Valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota altistumiseen, riskeihin ja tehoon, jotka liittyvät lupahakemuksen kattamiin käyttötarkoituksiin mutta joita ei ole käsitelty tehoaineen riskinarvioinnissa unionin tasolla. 2) Arvioiduissa käytöissä todettujen riskien vuoksi valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota: a) ammattikäyttäjiin; b) muihin kuin ammattikäyttäjiin; c) yleisesti koko väestön ja taaperoiden toissijaiseen altistumiseen; d) ympäristö: pintaveteen, sedimenttiin ja maaperään. Käsiteltyjen esineiden markkinoille saattamiseen sovelletaan seuraavaa edellytystä: PHMB:llä (1415; 4.7) käsitellyn tai sitä sisältävän esineen markkinoille saattamisesta vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että käsitellyn esineen merkinnöissä mainitaan asetuksen (EU) N:o 528/2012 58 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa luetellut tiedot.
					4	PHMB (1415; 4.7) on korvattava tehoaine asetuksen (EU) N:o 528/2012 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Biosidivalmisteiden lupien on täytettävä seuraavat edellytykset: 1) Valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota altistumiseen, riskeihin ja tehoon, jotka liittyvät lupahakemuksen kattamiin käyttötarkoituksiin mutta joita ei ole käsitelty tehoaineen riskinarvioinnissa unionin tasolla. 2) Arvioiduissa käytöissä todettujen riskien vuoksi valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota: a) ammattikäyttäjiin; b) muihin kuin ammattikäyttäjiin; c) yleisesti koko väestön toissijaiseen altistumiseen; d) ympäristö: pintaveteen, sedimenttiin ja maaperään. 3) Niiden valmisteiden osalta, joista voi jäädä jäämiä elintarvikkeisiin tai rehuihin, on tarkistettava, onko tarpeen asettaa uudet jäämien enimmäismäärät tai muuttaa voimassa olevia jäämien enimmäismääriä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 470/2009 (2) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (3) mukaisesti, ja toteutettava kaikki asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet sen varmistamiseksi, etteivät sovellettavat jäämien enimmäismäärät ylity. 4) Valmisteita ei saa sisällyttää asetuksen (EY) N:o 1935/2004 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuviin materiaaleihin ja tarvikkeisiin, paitsi jos komissio on vahvistanut PHMB:n (1415; 4.7) siirtymistä elintarvikkeeseen koskevat raja-arvot tai jos kyseisen asetuksen nojalla on vahvistettu, ettei siirtymäraja-arvoja tarvita. Käsiteltyjen esineiden markkinoille saattamiseen sovelletaan seuraavaa edellytystä: PHMB:llä (1415; 4.7) käsitellyn tai sitä sisältävän esineen markkinoille saattamisesta vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että käsitellyn esineen merkinnöissä mainitaan asetuksen (EU) N:o 528/2012 58 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa luetellut tiedot.

---

(1)  Tässä sarakkeessa ilmoitettu puhtaus on arvioidun tehoaineen vähimmäispuhtausaste. Markkinoille saatetussa valmisteessa olevan tehoaineen puhtausaste voi poiketa vähimmäispuhtausasteesta, jos sen on todettu teknisesti vastaavan arvioitua tehoainetta.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 470/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 11).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).

LIITE

Nimi	IUPAC-nimi Tunnistenumero	Tehoaineen vähimmäispuhtausaste (1)	Hyväksymispäivä	Hyväksymisen päättymispäivä	Valmisteryhmä	Erityisedellytykset
Atsoksistrobiini	IUPAC-nimi: Metyyli(E)-{2[6-(2-syanofenoksi)pyrimidin-4-yylioksi]fenyyli}-3-metoksiakrylaatti EY-numero: ei saatavilla CAS-numero: 131860-33-8	965 g/kg	1. marraskuuta 2018	31. lokakuuta 2025	7	Atsoksitrobiini on korvattava tehoaine asetuksen (EU) N:o 528/2012 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Biosidivalmisteiden lupien on täytettävä seuraava edellytys: Valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota altistumiseen, riskeihin ja tehoon, jotka liittyvät lupahakemuksen kattamiin käyttötarkoituksiin mutta joita ei ole käsitelty tehoaineen riskinarvioinnissa unionin tasolla. Käsiteltyjen esineiden markkinoille saattamiseen sovelletaan seuraavaa edellytystä: Atsoksitrobiinilla käsitellyn tai sitä sisältävän esineen markkinoille saattamisesta vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että käsitellyn esineen merkinnöissä mainitaan asetuksen (EU) N:o 528/2012 58 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa luetellut tiedot.
					9	Atsoksitrobiini on korvattava tehoaine asetuksen (EU) N:o 528/2012 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Biosidivalmisteiden lupien on täytettävä seuraava edellytys: Valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota altistumiseen, riskeihin ja tehoon, jotka liittyvät lupahakemuksen kattamiin käyttötarkoituksiin mutta joita ei ole käsitelty tehoaineen riskinarvioinnissa unionin tasolla. Käsiteltyjen esineiden markkinoille saattamiseen sovelletaan seuraavaa edellytystä: Atsoksitrobiinilla käsitellyn tai sitä sisältävän esineen markkinoille saattamisesta vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että käsitellyn esineen merkinnöissä mainitaan asetuksen (EU) N:o 528/2012 58 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa luetellut tiedot.
					10	Atsoksitrobiini on korvattava tehoaine asetuksen (EU) N:o 528/2012 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Biosidivalmisteiden lupien on täytettävä seuraava edellytys: Valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota altistumiseen, riskeihin ja tehoon, jotka liittyvät lupahakemuksen kattamiin käyttötarkoituksiin mutta joita ei ole käsitelty tehoaineen riskinarvioinnissa unionin tasolla. Käsiteltyjen esineiden markkinoille saattamiseen sovelletaan seuraavaa edellytystä: Atsoksitrobiinilla käsitellyn tai sitä sisältävän esineen markkinoille saattamisesta vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että käsitellyn esineen merkinnöissä mainitaan asetuksen (EU) N:o 528/2012 58 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa luetellut tiedot.

---

(1)  Tässä sarakkeessa ilmoitettu puhtaus on arvioidun tehoaineen vähimmäispuhtausaste. Markkinoille saatetussa valmisteessa olevan tehoaineen puhtausaste voi poiketa vähimmäispuhtausasteesta, jos sen on todettu teknisesti vastaavan arvioitua tehoainetta.

”4.   Hyväksytään Mazars ja KPMG S.A. Banque de Francen ulkopuolisiksi tilintarkastajiksi tilikausiksi 2018–2023.”

LUONNOS

ETA:n SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o …/2018,

annettu … päivänä …kuuta …,

ETA-sopimuksen liitteen XIII (Liikenne) muuttamisesta

ETA:n SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 98 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EY) N:o 62/2006 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2014 annettu komission asetus (EU) N:o 1305/2014 (1) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(2)	Asetuksella (EU) N:o 1305/2014 kumotaan komission asetus (EY) N:o 62/2006 (2), joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi näin ollen poistettava ETA-sopimuksesta.

(3)	ETA-sopimuksen liite XIII olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan ETA-sopimuksen liitteessä XIII oleva 37h kohta (komission asetus (EY) N:o 62/2006) seuraavasti:

”32014 R 1305: komission asetus (EU) N:o 1305/2014, annettu 11 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EY) N:o 62/2006 kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 438).

Tätä sopimusta sovellettaessa asetusta koskee seuraava mukautus:

Lisätään liitteessä olevan 7.1.4 kohdan 3 alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

4.	EFTAn valvontaviranomaisella on tarkkailijan asema ohjauskomiteassa.”

2 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1305/2014 islanniksi ja norjaksi laaditut tekstit, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa, ovat todistusvoimaisia.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan […], jos kaikki ETA-sopimuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaiset ilmoitukset on tehty (*1), tai [direktiivin 2012/34/EU ottamisesta osaksi ETA-sopimusta] […] annetun ETA:n sekakomitean päätöksen N:o xx/xxxx (3) voimaantulopäivänä sen mukaan, kumpi ajankohdista on myöhäisempi.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

---

(1)  EUVL L 356, 12.12.2014, s. 438.

(2)  EUVL L 13, 18.1.2006, s. 1.

(*1)  [Valtiosäännön asettamista vaatimuksista ei ole ilmoitettu.] [Valtiosäännön asettamista vaatimuksista on ilmoitettu.]

(3)  EUVL L …

LIITE

Asianomaisen toimijan on toteutettava seuraavat toimenpiteet poikkeukseen perustuvan toimintansa osalta:

1.	Ottaa käyttöön biomatemaattisen lentomiehistön väsymyksen arviointijärjestelmän (System for Aircrew Fatigue Evaluation, SAFE) tai vastaavan väsymyksen riskimallin lentojensa suunnittelussa sekä lentäjiensä lento- ja työaikarajoituksissa suuren väsymyksen ennakoimiseksi ja estämiseksi.

2.	Vahvistaa aikatauluja koskevan metriikan ja kynnysarvot ohjaamomiehistön työvuorojärjestelmän analysointia varten ja toimittaa ne toimivaltaiselle viranomaiselle validoitaviksi.

3.	Tarjoaa komission asetuksen (EU) N:o 83/2014 (1) ORO.FTL.250 kohdassa tarkoitettua väsymyksen hallintaan liittyvää koulutusta lentäjilleen.

4.	Pidentää viikoittaisen lepoajan 72 tunnin lepoajaksi, joka käsittää kaksi paikallista yötä.

5.	Seuraa jatkuvasti lentäjiensä kokonaistyöjakson kertymistä hallintojärjestelmänsä osana.

6.	Seuraa jatkuvasti aikaa, joka sen lentäjillä kuluu työmatkoihin, siirtymiseen ja matkustamiseen ennen seitsemän peräkkäisen työpäivän kokonaisuutta ja sen aikana mahdollisena kumulatiivisen väsymyksen lähteenä.

7.

Seuraa ja valvoo jatkuvasti lentäjiensä majoitusta muualla kuin asemapaikkakunnalla, erityisesti sitä, kuinka todennäköisesti he saavat laadultaan ja määrältään riittävää unta seitsemän peräkkäisen työpäivän kokonaisuuden aikana, keräämällä tarvittavat tiedot lentäjiltään näiden unipäiväkirjoista sekä subjektiivisilla vireystilakyselyillä.

8.	Analysoi jatkuvasti lentotietojen seurantajärjestelmän kaltaisilla tiedonkeruuvälineillä kerättyjä tietoja tapahtumien määrän ja väsymykseen liittyvien valvonnan suorituskyvyn ja yhteentoimivuuden vaatimusten välisellä korreloinnilla.

9.

Analysoi jatkuvasti lentäjiensä työaikoja suhteessa aikatauluja koskevaan metriikkaan ja kynnysarvoihin, jotka toimivaltainen viranomainen on validoinut 2 kohdan mukaisesti, käyttäen lentomiehistön väsymyksen arviointijärjestelmää (System for Aircrew Fatigue Evaluation, SAFE) tai vastaavaa väsymyksen riskimallia.

10.	Seuraa jatkuvasti kaikkia muita lentotoiminnan näkökohtia riskinarvioinnilla, jonka tavoitteena on tunnistaa lentotoiminnan turvallisuudelle aiheutuvat riskit, jotka voivat johtua poikkeuksen täytäntöönpanosta. Tämän riskinarvioinnin on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä.

11.	Toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla voidaan lieventää 5–10 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä tunnistettuja lentotoiminnan turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, mukaan lukien suunnittelussa ja lentäjien lento- ja työaikarajoituksissa tarvittavien toimenpiteiden käyttöönotto.

12.	Toimittaa 5–10 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tulokset toimivaltaiselle viranomaiselle säännöllisesti ja ilmoittaa välittömästi kyseiselle viranomaiselle kaikista tarvittavista toimenpiteistä, joita se on toteuttanut 11 kohdan mukaisesti.

---

(1)  Komission asetus (EU) N:o 83/2014, annettu 29 päivänä tammikuuta 2014, lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttamisesta (EUVL L 28, 31.1.2014, s. 17).

LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2012/535/EU liitteessä II olevan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

LIITE I

COPERNICUS-OHJELMAN PALVELUKOMPONENTIN YLEISET OMINAISUUDET

1.   KATTAVUUS

Copernicus-ohjelman kunkin palvelun kattavuus ja tavoitteet esitetään tarkemmin jäljempänä olevissa alakohtaisissa liitteissä II–VII.

2.   PALVELUN YLEINEN ERITELMÄ

2.1   Arkkitehtuuri

Copernicus-ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien tahojen on kehitettävä eri palvelujen arkkitehtuuri, joka on mukautettu niiden erityisominaisuuksien mukaisesti. Seuraavia yleisiä toimintoja sovelletaan kaikkiin palveluihin:

a)	yhdennetyt toiminnot, jotta voidaan tarjota oikea-aikaisia ja luotettavia palvelutuotteita ja informaatiota;

b)	tuotteiden ja palvelujen laadunhallinta, jotta voidaan tarjota tarkistettua ja huipputasoa edustavaa informaatiota;

c)	palvelujen jatkuva parantaminen ja kehittäminen, jotta voidaan vastata käyttäjien vaatimuksiin;

d)	käytön yleistyminen ja käyttäjäkunnalle suunnattu viestintä, jotta voidaan maksimoida tietoisuus palvelusta sekä sen käyttö ja hyödyntäminen;

e)	tuotteiden levittäminen ja arkistointi, jotta voidaan pitää kirjaa tarjotusta informaatiosta ja pitää vanhemmat ja aiemmilta vuosilta olevat tietoaineistot käyttäjien saatavilla.

Tässä liitteessä ’vastaavilla tahoilla’ tarkoitetaan tahoja, joille komissio on antanut Copernicus-ohjelman palvelukomponentin täytäntöönpanotehtäviä ja joita ovat muun muassa seuraavat tahot:

a)	Euroopan ympäristökeskus (EYK) Copernicus-ohjelman in situ -komponentin sekä maakartoituspalvelun yleiseurooppalaisen komponentin ja paikallisen komponentin osalta;

b)	Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) ilmakehän seurantapalvelun ja ilmastonmuutosta koskevan palvelun osalta;

c)	Mercator Océan meriympäristön seurantapalvelun osalta;

d)	Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) Copernicuksen turvallisuuspalveluun sisältyvän rajavalvonnan osalta;

e)	Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) Copernicuksen turvallisuuspalveluun sisältyvän merivalvonnan osalta;

f)	Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSK) Copernicuksen turvallisuuspalvelun unionin ulkoiselle toiminnalle antaman tuen osalta.

2.2   Yhdennetyt toiminnot

Palvelut on suunniteltava siten, että ne toimivat luotettavasti, tehokkaasti ja kestävästi. Palvelujen on tarjottava tuotteensa kullekin Copernicus-palvelukokonaisuuteen sisältyvälle tuotteelleen määriteltyjen teknisten ominaisuuksien ja oikea-aikaisuusvaatimusten mukaisesti.

Palvelujen suunnittelussa ja toiminnassa on toteutettava tarvittavat varotoimenpiteet, joilla minimoidaan palvelun ja sen tuotteiden saatavuuden estyminen ja toimituksen viivästymiset suhteessa palvelukokonaisuudessa määriteltyihin oikea-aikaisuusvaatimuksiin. Käyttöön on otettava asianmukaiset (automaattiset) tekniset seurantaprosessit, jotta poikkeamat havaitaan mahdollisimman pian.

Palvelujen on käsitettävä käyttäjätukitoiminto, joka antaa ainakin täydet tekniset tiedot palvelutuotteista ja käsittelystä ja tämän myötä kuhunkin palvelutuotteeseen liittyvän ja sen mukana toimitettavan metadatan. Käytettävissä on oltava käyttäjän tukipalvelu palvelutuotteiden oikea-aikaisuusvaatimusten kanssa linjassa olevan aikataulun mukaisesti.

Vastaavien tahojen on tuettava oman toimintansa sekä komission ja muiden vastaavien tahojen toiminnan välistä koordinointia.

2.3   Tuotteiden ja palvelujen laadunhallinta

Vastaavien tahojen on otettava käyttöön asianmukaiset sisäiset prosessit palvelujen korkealaatuisuuden varmistamiseksi. Sisäisen prosessin on käsitettävä vähintään (kaikkien) palvelutuotteiden (tai niiden otoksen) teknisten ominaisuuksien todentaminen, tarvittaessa myös määrällinen arviointi, sekä palautteen kerääminen käyttäjien tyytyväisyydestä palvelutuotteisiin.

Sisäisen prosessin lisäksi palveluissa on käytettävä suoritustasoindikaattoreita, jotka tukevat [4 jakson mukaista] ohjelmatason seurantaa.

2.4   Palvelujen jatkuva parantaminen

Palvelujen on laadunvarmistustoiminnon havaintojen ja käyttäjäpalautteen perusteella kehitettävä, validoitava ja pantava määräajoin täytäntöön prosessin parannuksia parantaakseen tuotteidensa laatua ja/tai varsinaisten käyttäjiensä tyytyväisyyttä. Vastaavien tahojen on ilmoitettava komissiolle etukäteen ennen kuin ne tekevät muutoksia palvelutuotannon operationaalisiin tuotteisiin.

Muutoksista, jotka menevät tuotteen rutiiniylläpitoa sekä komission ja vastaavan tahon välillä tehdyssä valtuutussopimuksessa jo sovittua kehittämistä pidemmälle, on sovittava etukäteen palvelujen tarjoajan ja komission kesken. Menettelyyn on otettava mukaan jäsenvaltiot.

2.5   Käyttäjäkunnan hyväksyntä ja käyttäjäkunnalle suunnattu viestintä

Palvelujen on toteutettava toimia palvelujensa käyttäjäkunnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Nämä toimet voivat kattaa seuraavankaltaisia toimia: aihekohtaisten työpajojen järjestäminen, koulutustoiminta, artikkelit painetuissa ja sähköisissä viestimissä sekä osallistuminen käyttäjien alakohtaisiin konferensseihin ja tapahtumiin.

Muutamassa perustellussa tapauksessa voidaan tukea pilottitoimia ja/tai erityisiä käyttötilanteita tiettyjen sovellusalojen kehittämiseksi ja edistämiseksi ja näiden toimintaketjun loppupään toimintojen mahdollisen hyödyllisyyden osoittamiseksi.

Palvelujen tason toimet on koordinoitava komission ohjelmatason toimien ja suunnittelun kanssa.

2.6   Tuotteiden levittäminen ja arkistointi

Palvelutuotteen levittämisstrategian on perustuttava kunkin palvelun osalta keskitettyyn asiointipisteeseen, josta käyttäjät voivat saada tuotteita ja informaatiota. Kunkin palvelun keskitetyn asiointipisteen on oltava verkkoportaali, joka tarjoaa mille tahansa palvelukomponentille harmonoidun rajapinnan, joka on riippumaton datalähteiden fyysisestä sijainnista.

Tärkeisiin vaatimuksiin sisältyvät rajoittamaton käyttäjän rekisteröityminen, tehokas tuotehaku ja nopea katselu, helposti saatavilla oleva metadata, joka sisältää esimerkiksi tuotekuvaukset, mahdollisuus visualisoida tietoaineistoja, alueellisten osatietokokonaisuuksien tarjoaminen ja erilaisissa formaateissa olevan datan lataus.

Käyttäjän pääsy Copernicus-dataan ja -informaatioon on toteutettava rajapintojen heterogeenisella kokoelmalla, joka eri vastaavien tahojen on otettava käyttöön.

On kehitettävä tehokas Copernicus-datan ja -informaation portaali nykyisten Copernicus-ohjelman eri tiedonlevittämisfoorumeiden tekemiseksi yhteentoimiviksi ja Copernicus-ohjelman koko tiedonlevittämisjärjestelmän vahvistamiseksi. Tavoite täyttyy, kun komissio käynnistää datan ja informaation saantipalvelun (Data and Information Access Service, DIAS), jolla Copernicus-data ja -informaatio asetetaan käyttäjien saataville pilvityyppisen arkkitehtuurin avulla.

Kaikki tuotteet on arkistoitava, ja nopea pääsy uusimpiin tuotteisiin on taattava.

Arkistointistrategiaa ohjaavat käyttäjien tarpeet ja vaatimukset. Kaikkien palveluilla luotujen datatuotteiden on oltava saatavilla pysyvästi, jotta tulokset ja havainnot ovat jäljitettävissä ja toistettavissa. Erityisesti havannointitietoaineistot ja uusanalyysit on arkistoitava pysyvästi. Tietojen menetyksen tai tuhoutumisen riskin vähentämiseksi on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet

Käyttäjien esittämiä kysymyksiä, valituksia ja ehdotuksia on käsiteltävä jäljitettävyyden mahdollistavalla järjestelmällä. Käyttäjätukitoiminnon on käsiteltävä käyttäjien kyselyjä interaktiivisesti. Toiminto on toteutettava palveluista vastaavien tahojen tiloissa sijaitsevien tukipalvelujen avulla, ja sitä täydennetään datan toimittajien antamalla käyttäjätuella.

Vastaavien tahojen on varmistettava palveluportaalien ja copernicus.eu:n yhteentoimivuus sekä levittämispalvelujen yleinen yhdenmukaistaminen yhteistyössä komission kanssa.

3.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

3.1   Palvelutuotteiden yleiset vaatimukset – INSPIREn vaatimusten mukaisuus

Copernicuksen palvelukomponentin toimilla luotujen paikkatietotuotteiden ja tietojen on oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (1) sekä komission asetusten (EY) N:o 1205/2008 (2), (EU) N:o 1089/2010 (3) ja (EY) N:o 976/2009 (4) mukaisesti luomien data- ja paikkatietojärjestelmien kanssa.

4.   PALVELUJEN SEURANTA JA ARVIOINTI

Copernicus-ohjelman palvelujen laadun ja edistymisen seurantaan on käytettävä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita.

Nämä indikaattorit edesauttavat merkittävästi sen osoittamista, että ohjelma on oikeilla raiteilla ja edistyy suunnitelmien mukaisesti.

Rutiinituotteita tarjoavat palvelut (maakartoitus sekä ilmastonmuutoksen, meriympäristön ja ilmakehän seuranta)

Nro	Suorituskykyindikaattori	Ehdotettu arviointimenetelmä
1	Laatu ja tuotteiden täydellisyys	Tuotteiden laatu ja täydellisyys
2	Tuotteiden oikea-aikaisuus (tarvittaessa)	Kullekin tuotteelle etukäteen asetettujen vertailuarvojen mukaisesti ajoissa Copernicus-palvelun levittämisportaalissa saatavilla olevien tuotteiden prosenttiosuus
3	Palvelun saatavuus	Sen ajan prosenttiosuus, jona Copernicus-palvelun levittämisportaali on käyttäjien saatavilla (kuukaudessa)
4	Käyttäjätyytyväisyys (tuen ja palvelujen osalta)	Vastaustulos kysymykseen ”Kuinka tyytyväinen olet kaiken kaikkiaan Copernicus-palveluun X? (1 = tyytymätön, 4 = hyvin tyytyväinen)” on sisällytettävä kunkin Copernicus-palvelun vuotuiseen käyttäjätyytyväisyystutkimukseen.
5	Käytön yleistyminen	A/ rekisteröityneiden käyttäjien määrä
		B/ aktiivisten käyttäjien määrä (tuotteiden lataaminen tai käyttäminen kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana)

Tilaustuotteita tarjoavat palvelut (esimerkiksi turvallisuus ja hätätilanteet)

Nro	Suorituskykyindikaattori	Ehdotettu arviointimenetelmä
1	Laatu ja tuotteiden täydellisyys	Tuotteiden laatu ja täydellisyys
2	Tuotteiden oikea-aikaisuus (tarvittaessa)	Kullekin tuotteelle etukäteen asetettujen vertailuarvojen mukaisesti ajoissa Copernicus-palvelun levittämisportaalissa saatavilla olevien tuotteiden prosenttiosuus
3	Palvelun saatavuus	Sen ajan prosenttiosuus, jona Copernicus-palvelun levittämisportaali on käyttäjien saatavilla (kuukaudessa)
4	Käyttäjätyytyväisyys (tuen ja palvelujen osalta)	Vastaustulos kysymykseen ”Kuinka tyytyväinen olet kaiken kaikkiaan Copernicus-palveluun X? (1 = tyytymätön, 4 = hyvin tyytyväinen)” on esitettävä kunkin aktivointikerran jälkeen tai sisällytettävä vuotuiseen käyttäjätyytyväisyystutkimukseen.
5	Käytön yleistyminen	Aktivointikertojen määrä

Keskeisten suorituskykyindikaattorien mittaustulokset on raportoitava komissiolle. Vastaavat tahot voivat käyttää muita asiaan liittyviä suorituskykyindikaattoreita oman tilanteensa mukaisesti.

5.   COPERNICUKSEN DATATARPEET

Käyttäjien vaatimuksia ja palvelujen eritelmiä käytetään Copernicus-ohjelman datatarpeiden jatkuvan mukauttamisen perustana. Copernicus-palvelujen datasyötteet kuuluvat kahteen laajaan luokkaan:

a)	satelliittihavainnot

b)	in situ -tiedot.

5.1   Satelliittihavainnot

Avaruusdatan toimittamista Copernicus-palveluja varten hallinnoivat

a)	komissio avaruudesta käsin tapahtuvan maan havainnoinnin tarpeita kaudella 2014–2020 koskevien Copernicus-datan saannin yksityiskohtaisten vaatimusten avulla;

b)	ESA Copernicuksen avaruuskomponentin teknisen koordinoinnin, avaruuskomponentin arkkitehtuurin määrittelyn, avaruusresurssien kehittämisen ja hankinnan, datan saannin ja Copernicuksen kohdennettujen hankkeiden toteuttamisen osalta;

c)	Eumetsat Copernicuksen kohdennettujen hankkeiden toteuttamisen osalta.

Avaruudesta käsin tapahtuvan maan havainnoinnin tarpeita kaudella 2014–2020 koskevat Copernicus-datan saannin yksityiskohtaiset vaatimukset täytetään ESAn kanssa tehdyn Copernicus-valtuutussopimuksen perusteella perustetun tietovarastomekanismin (Data Warehouse) avulla.

5.2    In situ -havainnot

Pääsy in situ -tietoihin, jotka on lisensoitu tai toimitettu Copernicus-ohjelman käyttöön, koordinoidaan pääosin Copernicus-palvelujen tarpeisiin.

In situ -tietojen tarjoamisessa hyödynnetään eri datalähteitä, kuten jäsenvaltioiden datalähteitä. Copernicus-ohjelman in situ -komponentti perustuu pääosin olemassa oleviin datalähteisiin ja valmiuksiin. Siihen sisältyy eri dataluokkia (säännölliset ja toistuvat in situ -mittaukset ja -havainnointidata, määräajoin kerättävä data tai kertaluonteisista toimista saatava data). Copernicus-ohjelman in situ -komponentilla yhdistetään Euroopan olemassa olevia in situ -tietoja ja viitetietoja. Joissakin tapauksissa palveluilla voi olla lisäksi oma erityisjärjestelynsä in situ -tietojen toimittajien kanssa omalla temaattisella alallaan.

6.   COPERNICUS-OHJELMAN PALVELUKOMPONENTIN KEHITTÄMINEN VUOTEEN 2020 ASTI

Copernicuksen operationaalisia palveluja, joita koskeva ohjelmasuunnittelu tehtiin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, kehitetään käyttäjien yksilöityjen ja esiin tulevien vaatimusten sekä uusimpien menetelmien mukaisesti.

Vastaavien tahojen on kehitettävä jatkuvasti palvelukokonaisuuttaan käyttäjäpalautteen, teknologian kehityksen ja validointiprosessien havaintojen perusteella, jotta niiden eri tuotteet pysyvät relevantteina. Palvelun välitön huoltaminen ja parantaminen Copernicus-ohjelman työohjelman perusteella on osa operationaalisia tehtäviä. Pitkän aikavälin kehittämisessä on tarvittaessa otettava huomioon Horisontti 2020 -ohjelman ja muiden tutkimusohjelmien puitteissa toteutetuista toimista saadut tulokset.

Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaan mahdollisia ovat seuraavat kolme pääasiallista kehitystilannetta:

a)	olemassa olevien tuotteiden kehittämisellä pyritään tuotteiden parantamiseen;

b)	ohjelmakauden aikana saataville voidaan tuoda uusia tuotteita ja palveluryhmiä;

c)	politiikan täytäntöönpanosta johtuvat kehittymässä olevat ja uudet tarpeet voivat johtaa sellaisten uusien tuoteryhmien mahdolliseen lisäämiseen, joita ei ole otettu huomioon palvelun nykyisissä teknisissä eritelmissä.

Vastaavan tahon on c kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa analysoitava odotetut hyödyt, kustannukset ja toimintaan kohdistuvat vaikutukset. Tämän perusteella on järjestettävä keskustelu Copernicuksen käyttäjien foorumissa ja Copernicus-komiteassa, jotta voidaan päättää tällaisen uuden tuoteryhmän täytäntöönpanosta.

Edellä a, b ja c kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)	unionin politiikan kehitys;

b)	käyttäjien muuttuvat vaatimukset;

c)	nykyistä palvelua koskeva käyttäjäpalaute;

d)	uuden havainnointidatan saatavuus;

e)	asiantuntijoiden suositukset;

f)	Horisontti 2020-ohjelmasta ja muista tutkimushankkeista saadut uudet menetelmät.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1205/2008, annettu 3 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta metatiedon osalta (EUVL L 326, 4.12.2008, s. 12).

(3)  Komission asetus (EU) N:o 1089/2010, annettu 23 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta (EUVL L 323, 8.12.2010, s. 11).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 976/2009, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta verkkopalvelujen osalta (EUVL L 274, 20.10.2009, s. 9).

LIITE II

COPERNICUKSEN ILMAKEHÄN SEURANTAPALVELUN TEKNISET ERITELMÄT

1.   KATTAVUUS

Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelulla (CAMS) tarjotaan satelliittidataan perustuvaa informaatiota maan ilmakehän koostumuksen seurannan helpottamiseksi. Lisäksi palvelu kehittää omia valmiuksiaan seurata jatkuvasti maailmanlaajuisesti ja alueellisesti maan ilmakehän kemiallista koostumusta satelliitteja hyödyntävillä keinoilla. Nämä valmiudet käsittävät ilmakehän nykyisen tilanteen kuvauksen (analyysi), ennusteen muutaman päivän kuluttua vallitsevasta tilanteesta (ennuste) ja viime vuosia koskevan tallennetun yhdenmukaisen datan tarjoamisen jälkikäteen (uusanalyysi). Palvelulla luodaan geofysikaalisia tuotteita, joita voidaan käyttää syötteenä teknisessä käsittelyssä, sekä eri muodoissa olevaa korkean tason informaatiota asiantuntija-arviointia varten päätöksentekijöiden tukemiseksi. Tuotteille on tehtävä tinkimätön laaduntarkastus mahdollisimman korkean laadun varmistamiseksi.

CAMS:llä tuetaan monia sovelluksia, joita sidosryhmät ovat kehittäneet useilla eri aloilla, kuten terveydenhuollon, ympäristönseurannan, uusiutuvan energian, meteorologian ja ilmastotieteen aloilla. Palvelulla tarjotaan maapallon ilmakehän koostumuksesta päivittäistä informaatiota käsitellyn satelliittidatan perusteella sekä seuraamalla ja ennustamalla ainesosia, kuten kasvihuonekaasuja (hiilidioksidi ja metaani), reaktiivisia kaasuja ja aerosoleja sekä Euroopan yläpuolella esiintyviä siitepölyjä.

CAMS:ää kehitetään ympäristönäkökohtiin liittyvien datan ja käsitellyn informaation tarpeiden täyttämiseksi. Palvelulla tarjotaan päästökartoituksia ja arvioita maapallon pinnalla esiintyvistä CO2:n, CH4:n ja N2O:n nettovoista. Palvelulla pyritään edistämään osallistumista FAIRMODE-yhteisön toimintaan, jotta voidaan edesauttaa alueellisen mallintamisen yhdenmukaistamista.

2.   KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET JA TÄRKEIMMÄT SOVELLUSALAT

CAMS:llä on tarjottava seuraaviin viiteen aihealueluokkaan kuuluvia palveluja ja ryhmiteltävä data- ja/tai informaatiotuotteet tärkeimmän sovellusalan mukaan:

a)

ilmanlaatu ja ilmakehän koostumus: näillä tuotteilla kuvaillaan ilmakehän kemiallisen koostumuksen ominaispiirteitä ja annetaan informaatiota kasvihuonekaasuista, reaktiivisista kaasuista ja aerosoleista; tuotteita tarjotaan koko ilmakehän osalta maailmanlaajuisesti ja tarkemmalla horisontaalisella erotuskyvyllä alueellisesti alueella, joka kattaa unionin ja lähialueet, mukaan lukien ETA:n jäsenvaltiot; tuotteiden on sisällettävä erityisesti komponentit, jotka ovat unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä kansainvälisten sopimusten kannalta merkityksellisiä;

b)	ilmastopakotevaikutus: tarjotaan erikoistuneita tuotteita, joilla voidaan määrittää määrällisesti ihmisen toiminnan aiheuttamista ilmakehän koostumuksen muutoksista aiheutuva maapallon luonnonjärjestelmään kohdistuva ilmastopakote;

c)	otsonikerros ja ultraviolettisäteily: tarjotaan informaatiota stratosfäärin otsonin kannalta erityisen tärkeistä ainesosista sekä ultraviolettisäteilystä;

d)	auringon säteily: aihealue kattaa aurinkoenergian kannalta merkitykselliset säteilyä koskevat tuotteet;

e)	päästöt ja pintavuot: CAMS:llä tarjotaan informaatiota myös maapallon pinnan tärkeimmistä kasvihuonekaasujen lähteistä ja nieluista.

Aihealueet eivät ole toisiaan pois sulkevia, joten joitakin tuotteita voidaan tarjota useilla eri aihealueilla.

3.   PALVELUARKKITEHTUURI

Palveluarkkitehtuurin suunnittelulla on varmistettava yhdenmukaisuus Copernicus-ohjelman kokonaisvision ja kehittämisstrategian kanssa.

Tärkeimpiä palvelun osatekijöitä on neljä:

a)	syöttötietojen hankinta ja esikäsittely, pääosin (sekä satelliitti- että in situ -instrumenteilla saatuja) havaintoja ja liitännäistietoja, joita tarvitaan epäpuhtauspäästöjen ja ilmakehässä olevien epäpuhtauksien pitoisuuksien arviointiin;

b)

maailmanlaajuinen käsittely, joka on toteutettava kolmella tavalla, jotta voidaan toimittaa käyttäjien tarvitsemat tuotteet: 1) lähes reaaliaikaisten analyysien ja ennusteiden tuottaminen päivittäin; 2) viiveellä laadittujen analyysien ja ennusteiden tuottaminen päivittäin; 3) uusanalysoinnin tuotantoketju, jolla tarjotaan monivuotisia johdonmukaisia tietoaineistoja ”jäädytetyn” mallin/data-assimilaatiojärjestelmän avulla;

c)	alueellinen käsittely, joka toteutetaan tarkemman spatiaalisen erotuskyvyn instrumenteilla ja jolla tuetaan erityisesti vielä tarkempaa alueen osa-alueita koskevaa toimintaketjun loppupään mallintamista sekä ilmanlaadun ja siitepölyn seurantaan ja ennustamiseen liittyviä kansallisia toimia;

d)	lisäpalvelut, jotka liittyvät sovellusten käsittelyyn, palveluihin ja tuotteisiin, jotka perustuvat tai sisällytetään tärkeimpiin maailmanlaajuisiin tai unionin alueellisiin käsittelytuotoksiin.

Neljällä monialaisella toiminnolla huolehditaan seuraavista tehtävistä:

a)	laadunvalvonta ja -varmistus;

b)	arkistointi;

c)	tuotteiden levittäminen;

d)	vuorovaikutus käyttäjien kanssa, käyttäjien koulutus ja kenttätyö.

4.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

CAMS:n tuotteet on tarjottava rekisteröityneille käyttäjille maksutta vuorovaikutteisen katalogin välityksellä, joka on saatavilla CAMS:n verkkoportaalissa.

CAMS:n tuotevalikoima koostuu neljästä pääluokasta ja kolmestatoista tuotelinjasta.

1)   Alueelliset tuotteet

Alueelliset tuotteet tarjotaan ilmanlaatumallien yhdistelmällä (enintään kymmenen mallia) Euroopan alueelle ja useista komponenteista, joita ovat muun muassa seuraavien episodit ja taustapitoisuudet: O3, NO2, NO, CO, SO2, NH3, PAN-yhdisteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), pienhiukkaset, PM10-hiukkaset ja siitepölyt (tärkeimmät allergeenit).

Palvelut koostuvat seuraavista tekijöistä:

a)	päivittäiset lähes reaaliaikaiset analyysit ja ennusteet;

b)	päivittäiset viiveellä laaditut välivaiheen uusanalyysit, jotka perustuvat validoinnin välivaiheessa oleviin in situ -havaintoihin;

c)	vuotuiset uusanalyysit, jotka perustuvat täysin validoituihin in situ -havaintoihin.

2)   Maailmanlaajuiset tuotteet

Maailmanlaajuiset tuotteet tarjotaan käyttämällä Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen yhdennettyä ennustejärjestelmää (Integrated Forecasting System, IFS), jota käytetään myös keskuksen numeeriseen sääennustukseen. Palvelut koostuvat päivittäisistä lähes reaaliaikaisista ja viiveellä laadituista analyyseista ja ennusteista sekä uusanalyyseista, jotka kattavat kuluneen ajanjakson vuodesta 2003 alkaen. Tarkasteltavia komponentteja ovat aerosolit, reaktiiviset kaasut (vain joistakin kaasuista on tehtävissä suoraan havaintoja), CO2 ja CH4. Maailmanlaajuisten tuotteiden on katettava sekä troposfääri että stratosfääri.

3)   Täydentävät tuotteet

Täydentävät tuotteet perustuvat tai ne sisällytetään maailmanlaajuisiin ja alueellisiin tuotteisiin.

Politiikkaa tukevat tuotteet koostuvat arviointiraporteista, joissa kommentoidaan alueellista uusanalysointidataa päätöksentekijöitä neuvovia teknisiä asiantuntijoita varten, ilmansaaste-episodien päivittäisistä skenaarioennusteista, joilla voidaan arvioida päästöjen vähentämistä koskevien lyhyen aikavälin strategioiden vaikuttavuutta, ja lähde-reseptori-laskelmista, jotka antavat informaatiota ilmansaaste-episodien alkuperästä.

a)	eurooppalaisiin välivaiheen uusanalyyseihin perustuvat väliarviointiraportit;

b)	validoidulla datalla laadittuihin eurooppalaisiin uusanalyyseihin perustuvat arviointiraportit;

c)	päivittäiset ”vihreitä skenaarioita” koskevat ennusteet, joissa otetaan huomioon ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen väheneminen;

d)	tilauksesta tarjottavat maakohtaiset lähde-reseptori-laskelmat;

e)	päivittäiset alueelliset lähde-reseptori-laskelmat (paikallisten ja kulkeutuneiden epäpuhtauksien jaottelu useiden eurooppalaisten kaupunkialueiden osalta).

Auringon säteilyä koskevat tuotteet sisältävät terveydenhuoltoalaa tukevat ultraviolettisäteilyä koskevat maailmanlaajuiset ennusteet sekä aurinkoenergia-alaa ja muita aloja tukevat pilvettömän taivaan ja koko taivaan aurinkosäteilyä koskevat tietokannat.

a)	maailmanlaajuinen UV-indeksiennuste;

b)	maailmanlaajuinen pilvettömän taivaan aurinkosäteily maan pinnalla;

c)	koko taivaan aurinkosäteily maan pinnalla (geostationaaristen satelliittien kattamilla alueilla).

Kasvihuonekaasuvoiden käänteisen mallintamisen tuotteet koostuvat joidenkin keskeisten kasvihuonekaasujen pintavoiden arvioista, jotka saadaan käänteisellä mallintamisella.

a)	kuukausittaiset metaanivuot maapallolla (vuosina 2000–2015);

b)	kuukausittaiset typpioksiduulivuot maapallolla (vuosina 1996–2015);

c)	kuukausittaiset hiilidioksidivuot maapallolla (vuosina 1979–2015).

Ilmastopakotteita koskevalla palvelun osatekijällä tarjotaan arvioita aerosoleista ilmastopakotteena uusimman maailmanlaajuisen uusanalysoinnin perusteella.

a)	aerosolien ja säteilyn vuorovaikutuksesta aiheutuva pakotevaikutus;

b)	aerosolien ja pilvien vuorovaikutuksesta aiheutuva pakotevaikutus;

c)	CO2:sta aiheutuva pakotevaikutus;

d)	CH4:sta aiheutuva pakotevaikutus;

e)	stratosfäärin otsonista aiheutuva pakotevaikutus;

f)	troposfäärin otsonista aiheutuva pakotevaikutus.

4)   Päästöjä koskevat tuotteet

CAMS:llä tarjottavat päästöjä koskevat tuotteet ovat tärkeitä syötteitä maailmanlaajuisissa ja alueellisissa arviointijärjestelmissä. Tuotteita on tarjottava samanaikaisesti lopputuotteina käyttäjille. Päästöjä koskevat tuotteet käsittävät seuraavat:

a)	ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt: (1) Euroopassa ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt; (2) maailmassa ihmisen toiminnasta aiheutuvat ja luonnosta peräisin olevat kasvihuonekaasujen päästöt;

b)	palopäästöt – biomassan palamisesta aiheutuvat päästöt metsäpalon intensiteettiä kuvaavien FRP-satelliittihavaintojen perusteella.

5.   DATATARPEET

Datan hankinta ja esikäsittely muodostavat suoran rajapinnan in situ -havainnoinnin ja avaruudesta käsin tapahtuvan havainnoinnin komponentteihin.

CAMS:llä on kahdet havainnointidatasyötteen oikea-aikaisuutta koskevat vaatimukset.

a)

Palvelun komponentteihin, joiden on toimittava rutiininomaisesti päivittäin, tarvitaan lähes reaaliaikaisesti eli muutaman tunnin kuluessa havainnoinnista saatavilla olevaa dataa, joten vastaavien datan laadunvalvontaa koskevien vaatimusten on oltava yhteensopivia lähes reaaliaikaisuuden ja automaattisen käsittelyn kanssa;

b)	Palvelun komponentit, jotka toimivat viiveellä (saatavilla muutaman viikon tai kuukauden kuluessa).

5.1   Satelliittihavainnot

CAMS:n tuotannon ytimen muodostavat data-assimilaatio- ja ennustejärjestelmät. Palvelun data-assimilaatiojärjestelmässä käytetään satelliittihavaintoja ennustemallin mukauttamiseen, jotta pysytään mahdollisimman lähellä todellisia ilmakehän olosuhteita. Mallit alustetaan päivittäin. Tätä varten edellisen päivän ennusteet on yhdistettävä havaintoihin, jotta saadaan paras arvio ilmakehän olosuhteista uutta ennustetta aloitettaessa.

CAMS:n maailmanlaajuiset ennustepalvelut toimivat reaaliaikaisesti, viiveellä ja uusanalysointiperiaatteella, ja niissä käytetään satelliittihavaintodataa sekä säähavaintojen että ilmakehän koostumuksen osalta.

Käytettävät havaintoluokat ovat

a)	operatiiviset havainnot ovat havaintoja, joita käytetään parhaillaan CAMS:n data-assimilaatio- ja ennustejärjestelmissä;

b)	esioperatiiviset havainnot ovat havaintoja, joita arvioidaan parhaillaan sen selvittämiseksi, ovatko ne valmiita operatiiviseen käyttöön;

c)	suunnitellut havainnot ovat havaintoja, joiden toteuttamista CAMS:n järjestelmissä harkitaan parhaillaan.

CAMS tukee joidenkin sellaisten havaintojen lähes reaaliaikaista erillistä käsittelyä, joita ei tavallisesti käsitellä Copernicuksen avaruusinfrastruktuurilla tai yleisemminkään kansainvälisissä satelliittidataa käsittelevissä avaruustutkimusjärjestöissä. Ilmakehää koskevista Sentinel-5p-, Sentinel-4- ja Sentinel-5-hankkeista saatava data otetaan huomioon CAMS:n kehittämisessä.

5.2    In situ -havainnot

CAMS ei toteuta in situ -havainnointijärjestelmiä, vaan kerää havaintoja useilta eri datan toimittajilta data-assimilaatiota ja validointia varten. Palvelussa hyödynnetään olemassa olevia eurooppalaisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja. CAMS ei tue taloudellisesti datan hankintaa, vaan rahoittaa kohdennettuja toimia datan käsittelyn parantamiseksi käytännössä. Tätä varten tehdään erityisiä sopimuksia eurooppalaisten ja kansainvälisten elinten ja järjestöjen kanssa.

LIITE III

COPERNICUKSEN MERIYMPÄRISTÖN SEURANTAPALVELUN TEKNISET ERITELMÄT

1.   KATTAVUUS

Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelulla (CMEMS) tarjotaan säännöllistä ja järjestelmällistä viiteinformaatiota valtamerien ja merien ekosysteemien fysikaalisesta ja biogeokemiallisesta tilasta, vaihtelusta ja kehityksestä maailman valtamerillä ja Euroopan merialueilla. Palvelulla tarjotaan tuotteita, joita voidaan käyttää eri sovellusaloilla ja jotka käsittävät valtamerien nykyisen tilanteen kuvauksen (analyysi), ennusteen muutaman päivän kuluttua vallitsevasta tilanteesta (ennuste) ja viime vuosia koskevan tallennetun yhdenmukaisen datan tarjoamisen jälkikäteen (havaintojen uudelleenkäsittely ja mallien uusanalysointi). Palvelulla luodaan tuotteita, joita voidaan käyttää syötteenä teknisessä käsittelyssä, sekä eri muodoissa olevaa korkean tason informaatiota asiantuntija-arviointia varten päätöksentekijöiden tukemiseksi.

Meripalvelulla vastataan kestävästi eurooppalaisten käyttäjien tarpeisiin erityisesti meriturvallisuuden, meriluonnonvarojen, meri- ja rannikkoympäristön sekä sää-, ilmasto- ja kausiennusteiden sovellusaloilla. Meripalvelulla toimitetaan yleistä ja luotettavaa informaatiota, joka on saatu avaruudesta käsin tapahtuvasta havainnoinnista ja in situ -havainnoista sekä malleista – mukaan lukien ennusteet, analyysit ja uusanalyysit – ja joka koskee maailman valtamerillä ja Euroopan merialueilla vallitsevaa fysikaalista tilaa ja merellisiä biokemiallisia ominaispiirteitä.

2.   KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET JA TÄRKEIMMÄT SOVELLUSALAT

CMEMS:llä on tarjottava seuraaviin neljään aihealueeseen luokiteltuja palveluja.

1)   Meriturvallisuus

Tuotteilla tarjotaan informaatiota merellä tapahtuvan toiminnan turvallisuuden tueksi, kuten merellä tehtävän työn, merisään ennustamisen, merijäätilanteen ennustamisen, öljyvuotojen torjunnan, meriliikenteen ohjauksen, etsintä- ja pelastustoiminnan, avomeren tuulivoimaloiden sekä merellä tapahtuvan toiminnan turvallisuutta edellyttävän kaiken muun toiminnan tueksi.

2)   Meriluonnonvarat

Tuotteissa keskitytään meren elollisten luonnonvarojen kestävään hoitoon kalastuksen ja meriviljelyn aloilla sekä suojeltujen merialueiden tukemiseen. Kalastuksen osalta ensisijaisena tavoitteena ovat kalastuksen osalta kestävät ekosysteemipalvelut, joilla varmistetaan kestävä enimmäistuotto ja vahvistetaan ylikalastettuja kantoja. Meriviljelyn osalta annetaan multitroofisten viljelymenetelmien tuottavuuden arviointia ja meriviljelyn ympäristövaikutuksia koskevaa neuvontaa.

3)   Meri- ja rannikkoympäristö

Tällä palvelulla käsitellään seuraavien eri alojen käyttäjien tarpeita: kestävä matkailu ja meriviljely, rannikoiden suojaaminen eroosiolta ja maalla sijaitsevilta kuormituslähteiltä sekä ihmisten ja ekosysteemien terveys. Tuotteita ja informaatiota tarvitaan rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon tehokkaiden konseptien ja päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämisen tueksi.

4)   Sää-, ilmasto- ja kausiennusteet

Tällä palvelulla taataan, että valtameriä ja meriä koskevaa informaatiota, jonka laatua valvotaan, on vakaasti ja luotettavasti saatavissa päivittäin tai kuuden tunnin välein. Tämä käsittää reunaehtoina käytettävät pintakentät sekä pinnalla tehdyt valtamerihavainnot ja paljon merenpinnan alapuolella vallitsevaa valtameren tilannetta koskevan mallinnetun datan.

3.   PALVELUARKKITEHTUURI

CMEMS:n on käsitettävä kolme palvelun pääosatekijää.

1)   Käsittely

Käsittelykeskukset jalostavat erilaisista syöttötietoaineistoista valtamerten tilaa kuvaavia ydintuotteita lähes reaaliaikaisesti ja viiveellä. Käsittelystä vastaavat temaattiset koostamiskeskukset (Thematic Assembly Centre, TAC) sekä seuranta- ja ennustekeskukset (Monitoring and Forecasting Centre, MFC).

a)

Temaattiset koostamiskeskukset keskittyvät pääasiassa käsittelemään suoraan in situ -tietoja eli lämpötilaa, suolapitoisuutta ja biogeokemiallisia muuttujia koskevaa dataa sekä useita valtamerten muuttujia koskevaa L2-satelliittidataa eli merenpintalämpötilaa, valtameren väriä, merijääparametreja ja merenpintaa, liuennutta happea, optisia ominaisuuksia tai muita biogeokemiallisia komponentteja koskevaa dataa. Tästä temaattisesta käsittelystä saatavat tuotokset ovat tuotteita, joita voidaan käyttää suoraan syötteenä seuranta- ja ennustekeskusten toteuttamassa jatkokäsittelyssä, sekä ulkoisille käyttäjille tarkoitettuja tuotteita.

b)

Seuranta- ja ennustekeskukset tarjoavat kolmiulotteisen kuvauksen valtameren tilasta eli analyyseja ja ennusteita meriä koskevista parametreista (lämpötila, suolapitoisuus, virtaukset, merijää, merenpinta, aallot ja biogeokemialliset ominaispiirteet). Maailman valtameret ja Euroopan merialueet kattavia seuranta- ja ennustekeskuksia on seitsemän: maailman sekä arktisen, Itämeren, luoteisen mannerjalustan, Välimeren ja Mustanmeren alueiden keskukset sekä Pyreneiden niemimaan, Biskajanlahden, ja Irlannin keskus.

2)   Tuotteiden hallinta

Tuotteiden hallinnalla hallitaan valtameriä ja meriä koskevia kaikkia tietoja ja tuotteita reaaliaikaisesti tai viiveellä ja hallitaan niiden arkistoja ja luodaan tarvittavat valmiudet siihen, että tämä data ja informaatio ovat milloin tahansa luotettavasti palvelujen tarjoajien ja ulkoisten käyttäjien löydettävissä, katseltavissa, käytettävissä ja ladattavissa; tuotteiden hallinta perustuu katalogissa olevien nykyisten dataluokkien ja muuttujien jatkamiseen ja päivittämiseen sekä palvelulinjoihin sisältyvään informaatioon.

3)   Kenttätyö ja koulutus

Kenttätyön ja koulutuksen avulla on varmistettava, että data ja tuotteet ovat helposti ja tehokkaasti käyttäjien saatavilla ja tarjottava heille mahdollisuuksia saada tietoa palvelusta (joko verkossa tai kohdennetuissa koulutustilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa), parantaa taitojaan sen käytössä ja esittää vaatimuksiaan ja palautetta. Kenttätyö on palvelun olennainen osa, jolla tarjotaan suora yhteys palvelun tekniseen ja tieteelliseen asiantuntemukseen. Voidaan tarkastella kahta näkökohtaa: vuorovaikutusta käyttäjien kanssa ja viestintää.

Vastaavalla taholla on kaksitahoinen vastuu näiden ensisijaisten tehtävien sekä tehokkaan ja luotettavan meripalvelun edellyttämien monialaisten yleistoimintojen toteuttamisesta.

Monialaisiin toimintoihin kohdistuu kolme päävaatimusta:

a)	yhdennetyt toiminnot, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista ja luotettavaa palvelua;

b)	tuotteiden ja palvelujen laadunhallinta, jotta voidaan tarjota tieteellisesti tarkistettua ja huipputasoa edustavaa informaatiota sekä laadultaan ja jatkuvuudeltaan korkeatasoista palvelua;

c)	palvelujen jatkuva parantaminen, jotta voidaan vastata käyttäjien vaatimuksiin.

4.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

CMEMS:n tuotteet on tarjottava rekisteröityneille käyttäjille maksutta vuorovaikutteisen katalogin välityksellä, joka on saatavilla CMEMS:n verkkoportaalissa. Palvelulla tarjotaan säännöllistä ja järjestelmällistä keskeistä viiteinformaatiota valtamerien ja merien ekosysteemien fysikaalisesta ja biogeokemiallisesta tilasta. Palvelun tuottamat havainnot ja ennusteet tukevat kaikkia merisovelluksia. Palvelua ohjaavat laatu ja yksinkertaisuus: käyttäjille tarjottavan valtameriä koskevan informaation laatu ja informaation saannin yksinkertaisuus.

Käyttäjien on voitava vuorovaikutteisen katalogin avulla valita tuotteita seuraavien kriteerien mukaan:

a)	maantieteelliset alueet: maailman valtameret tai alueelliset merialueet: Pohjoinen jäämeri, Itämeri, Atlantin valtameri – Euroopan luoteinen mannerjalusta, Atlantin valtameri – Euroopan lounainen mannerjalusta, Välimeri, Mustameri;

b)

parametrit: lämpötila, suolapitoisuus, virtaukset, merijääparametrit (pitoisuus, reuna, ajelehtiminen, paksuus, laatu), merenpinta (merenpinnan korkeus SSH, merenpinnan poikkeama SLA, geopotentiaalikorkeus gH, SLA-kohina), eufoottinen vyöhyke, sekoittuneen kerroksen syvyys, tuuli, aallot, veden optiset ominaisuudet, valtameren kemialliset ominaispiirteet (N, P, Fe, O2, Si, NH4, säteilyvuo RadFlux, hiilidioksidin osapaine pCO2, pH), valtameren biologiset ominaispiirteet (a-klorofylli, kasviplankton, eläinplankton, perustuotanto);

c)	ajallinen kattavuus: ennustetuotteet, lähes reaaliaikaiset, monivuotiset ja aikariippumattomat tuotteet (joko havainnoinnista tai mallintamisesta);

d)	mallit tai havainnot (mallintamisesta, satelliittimittauksista ja in situ -havainnoinnista saadut tuotteet tai mallintamis- ja havainnointituotteiden yhdistelmä);

e)	hilatyyppi;

f)	ajanjakso;

g)	vertikaalinen kattavuus;

h)	käsittelytaso;

i)	temporaalinen erotuskyky.

5.   DATATARPEET

CMEMS:n on perustuttava merihavaintoihin, jotka saadaan useista eri lähteistä, muun muassa satelliittisijoitteisista instrumenteista (Sentinel-hankkeista ja myös olennaisen tärkeistä edistävistä hankkeista, kuten Jason-sarjasta), in situ -alustoista, kuten meren pinnalla ja pinnan alla mittaavista poijuista ja kellukkeista, ja aluksilla tehtävästä vapaaehtoisesta havainnoinnista.

5.1   Satelliittihavainnot

CMEMS:llä tarjotaan operatiivisiin satelliitteihin perustuvia tuotteita. Palvelussa käytetään ilmastotieteen, uusanalysoinnin ja validoinnin tarpeisiin myös satelliittihavaintoja, jotka saadaan aiemmista hankkeista tai satelliiteista, jotka eivät toimita dataa reaaliaikaisesti.

CMEMS:n tärkeimmät datatyypit ovat peräisin spektroradiometreista (joilla mitataan klorofyllipitoisuutta, orgaanisen aineksen pitoisuutta ja kivennäispitoisuutta, merenpintalämpötilaa ja meren jääpeitettä), infrapunasäteilyradiometreista (joilla mitataan merenpintalämpötilaa), mikroaaltoradiometreista (joilla mitataan ilmakehän vesihöyrysisältöä, ilmakehän vesisisältöä (pilviä), sademääriä, merijään pitoisuutta, laatua ja peittävyyttä, merenpintalämpötilaa ja suolapitoisuutta), korkeusmittareista (joilla mitataan merenpinnan korkeutta, tuulen nopeutta valtameren pinnalla, aallonkorkeutta ja merijäätä), sirontamittareista (joilla mitataan tuulen nopeutta ja suuntaa, sadetta ja merijään pitoisuutta) ja synteettisen apertuurin tutkista (joilla mitataan tuulta ja pinta-aaltokenttää ja varmistetaan merijään seurantaa).

Sentinel-1-, Sentinel-3- ja Jason-3-hankkeilla avaruudesta käsin tapahtuvasta maan havainnoinnista saatavat havainnot sisällytetään täysin CMEMS:n tuotteisiin ja tuotevalikoimaa täydennetään aaltoja koskevalla datalla ja uusilla biogeokemiallisilla tuotteilla. Sentinel-2 sisällytetään palveluun asteittain biogeokemiallisen tuotevalikoiman parantamiseksi.

5.2    In situ -havainnot

CMEMS ei toteuta in situ -havainnointijärjestelmiä, vaan kerää havaintoja pääasiassa seuraavilta datan toimittajilta: EuroGOOS, JCOMM-verkostot, SeaDataNet ja EMODnet.

LIITE IV

COPERNICUKSEN MAAKARTOITUSPALVELUN TEKNISET ERITELMÄT

1.   KATTAVUUS

Copernicuksen maakartoituspalvelulla tarjotaan ympäristöalan ja muiden maanpäällisten sovellusten käyttäjille korkealuokkaista informaatiota, joka perustuu avaruusdataan sekä muihin datalähteisiin.

Palvelu koskee useita eri politiikanaloja, kuten ympäristö-, maatalous-, alue-, kehitys-, liikenne-, energia- ja ilmastonmuutospolitiikkaa, unionissa sekä Euroopan unionin tekemien kansainvälisiin sopimuksiin ja yleissopimuksiin liittyvien sitoumusten osalta myös maailmanlaajuisesti.

Maakartoituspalvelussa keskitytään painopisteisiin, jotka on jo määritelty seuraavien keskeisten käyttäjien laajan kuulemisen perusteella: asiaan liittyvät komission yksiköt, Copernicuksen käyttäjien foorumi, ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston (Eionet) kansalliset tietokeskukset, kansalliset asiantuntijalaitokset ja kansainväliset sidosryhmät, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöt.

2.   KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET JA TÄRKEIMMÄT SOVELLUSALAT

Copernicuksen maakartoituspalvelu käsittää maailmanlaajuisen komponentin, johon sisältyvät järjestelmällisen kartoituksen osa ja hot spot -kartoituksen osa, yleiseurooppalaisen komponentin ja paikallisen komponentin.

Maailmanlaajuisella maakartoituskomponentilla on tuettava komissiota useilla sovellusaloilla. Tuotteita käytetään muun muassa viljelmien, laidunmaiden ja kuivuuden seurannassa, eläintuotannon tueksi, ilmastotutkimuksissa, veden laadun arvioinnissa, jokiliikenteessä ja muussa sisävesiliikenteessä, hydrologisessa seurannassa, kastelun arvioinnissa, kulkusirkkojen esiintymistä koskevissa varhaisvaroitusjärjestelmissä, terveyttä koskevissa tutkimuksissa, biodiversiteetin suojelemisessa, kuljetus- ja liikennealalla sekä maaperän huonontumisen ja eroosion ennustamisessa. Tuotteet on asetettava jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, YK:n instituutioiden (FAO, WFP) sekä julkisten ja yksityisten organisaatioiden ja tutkimuslaitosten saataville.

Maailmanlaajuiseen maakartoituskomponenttiin sisältyvällä järjestelmällisen kartoituksen osalla tuotetaan maailmanlaajuisesti monia erilaisia biofysikaalisia muuttujia, jotka kuvaavat kasvillisuuden tilaa, energiatasetta ja veden kiertokulkua. Maailmanlaajuiseen maakartoituskomponenttiin sisältyvällä hot spot -kartoituksen osalla toimitetaan pyynnöstä yksityiskohtaista kartoitusinformaatiota unionin alueen ulkopuolisista unionin kannalta kiinnostavista alueista unionin ympäristö- tai kehityspolitiikan taikka muiden politiikkojen tueksi. Tällä informaatiolla täydennetään järjestelmällistä kartoitusta. Maailmanlaajuisen maakartoituskomponentin kolmantena osana on Sentinel-satelliittidataan perustuvan analyysivalmiin datan (Analysis Ready Data) tuottaminen.

Yleiseurooppalaisella komponentilla tuotetaan viisi tarkan erotuskyvyn maanpeiteteemaa (High Resolution Layer, HRL), jotka kuvaavat seuraavia tärkeimpiä maanpeitepiirretyyppejä: keinotekoiset peitteet, metsäalueet, maatalousalueet (ruohikkoalueet), kosteikot ja pienet vesistöt. Teemat sisältävät informaatiota, joka täydentää muita maanpeite-/maankäyttöluokituksia, kuten Corine Land Cover (CLC) -tietokantaa. Teemat päivitetään kolmivuotiskausittain. Uusien tarkan erotuskyvyn maanpeiteteematuotteiden sarjassa on otettava huomioon pienialaisia metsäpiirteitä ja fenologiaa kuvaavan teeman (HRL Small Woody Features and Phenology) kehittäminen.

Yleiseurooppalaisessa komponentissa ylläpidetään ja päivitetään CLC-tietoaineistoa kuusivuotiskausittain suhteessa vertailuvuosiin 2012 ja 2018. Tähän sisältyy maanpeitettä ja maankäytön muutosta koskevan informaation tuottaminen. CLC on keskeinen syöttötietoaineisto, jota tarvitaan Euroopan ympäristökeskuksen keskeisten indikaattoreiden (Core Set of Indicators, CSI) laskentaan, ja perustietojen lähde laajoja aihekohtaisia ympäristöraportteja varten.

Vuodesta 2018 lähtien käyttöön otetaan samanaikaisesti CLC -tuotteen uusi sukupolvi, joka perustuu Euroopan maakartoitusta käsittelevän Eionetin työryhmän (Eionet Action Group on Land monitoring in Europe, EAGLE) kehittämään kohdeperusteiseen konseptiin. Maanpeitettä koskevassa uudessa tuotteessa otetaan huomioon käyttäjien muuttuvat tarpeet, jotka liittyvät maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) seurantaan.

Paikallisella komponentilla tarjotaan maanpeitettä ja maankäyttöä koskevaa yksityiskohtaisempaa informaatiota, joka täydentää yleiseurooppalaisella komponentilla saatavaa informaatiota. Paikallisessa komponentissa keskitytään erityisiin kohdealueisiin eli hot spot -alueisiin, joilla voi olla ympäristöön liittyviä erityishaasteita. Urban Atlas (UA) -tuotteeseen sisältyy kolmannen ulottuvuuden informaatiota kaupunkien keskusta-alueista. UA:lla täytetään vaatimukset, joita unionin alue- ja kaupunkipolitiikan tukeminen sekä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien kertomusten laatiminen edellyttävät.

Paikallisessa komponentissa keskitytään kartoittamaan ja seuraamaan ympäristöllisesti herkkiä alueita ja päivitetään jokien rantavyöhykkeitä vuoteen 2020 ulottuvaan luonnon monimuotoisuutta koskevaan EU:n strategiaan sisältyvän toimen 5 mukaisesti.

Unionin Natura 2000 -välineen tukeminen ja arviointi ovat keskeisessä asemassa seurattaessa muutoksia maanpeitteessä/maankäytössä valituilla Natura 2000 -alueilla ja ympäröivien alueiden maankäytöstä aiheutuvia mahdollisia uhkia.

Paikallisen komponentin kehittämisessä on otettava huomioon rannikkoalueiden seurantatuotteen kehittäminen (yhteistyössä Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelun kanssa). Lumi- ja jääpalvelussa on etsittävä mittakaavaetuja yhteistyössä jäsenvaltioiden olemassa olevien lumi- ja jääpalvelujen kanssa.

3.   PALVELUARKKITEHTUURI

Maakartoituspalvelun on koostuttava seuraavista kahdesta pääkomponentista: maailmanlaajuinen maakartoituskomponentti ja Euroopan laajuinen maakartoituskomponentti.

1)

Maailmanlaajuiseen maakartoituskomponenttiin sisältyy kolme osaa. a) Järjestelmällisellä maakartoituksella toimitetaan järjestelmällisesti ja lähes reaaliaikaisesti biogeofysikaalisia maanpäällisiä muuttujia, jotka ovat erittäin tärkeitä EU:n politiikkojen tukemisen kannalta. Toiminnalla tuotetaan biofysikaalisia muuttujia, jotka ovat merkityksellisiä viljelmien seurannan, satoennusteiden, hiilitaseen, biodiversiteetin, veden saatavuuden ja laadun sekä lumen ja ilmastonmuutoksen seurannan kannalta maailmanlaajuisesti, sekä lisäksi biofysikaalisia muuttujia, jotka ovat merkityksellisiä ympäristöseurannan kannalta maailman ja maanosan tasolla. Maailmanlaajuisella järjestelmällisellä maakartoituksella toimitetaan pääasiassa keskitarkan erotuskyvyn (300 m) tuotteita, mutta myös tarkemman erotuskyvyn erityistuotteita, joihin kuuluu esimerkiksi satelliittivalmiuksia ja saatavilla olevaa Sentinel-dataa hyödyntämällä tuotettava 100 metrin erotuskyvyn dynaaminen maanpeitetuote. Maailmanlaajuinen järjestelmällinen maakartoitus kattaa koko maapallon, kun taas yleiseurooppalaisella ja paikallisella toiminnalla tarjotaan kohdennettu ja tarkka kattavuus. Muuttujien laatua on seurattava jatkuvasti ja erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että saadaan johdonmukaisia aikasarjoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä monien seuranta- ja varhaisvaroitussovellusten kannalta. b) Hot spot -maakartoituksella tarjotaan yksityiskohtaista tarkan tai hyvin tarkan erotuskyvyn maanpeiteinformaatiota ja temaattista viiteinformaatiota Euroopan unionin alueen ulkopuolisista unionin kannalta kiinnostavista kohdealueista, erityisesti luonnonvarojen kestävän hoidon alalla. Toiminnalla kartoitetaan maanpeitettä ja maanpeitteen muutosta Afrikan suojelualueilla ja keskeisillä maisema-alueilla sekä Aasian maaseudun kehityksen osalta. Toiminnalla tuetaan metsien seurantaa, myös prosessia, jolla pyritään metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen kehitysmaissa (REDD). Luettelo seurattavista ja kartoitettavista kohdealueista määritellään yhteistyössä EU:n yksiköiden ja EU:n edustustojen kanssa sen jälkeen, kun alan ohjelmien/elinten kanssa tässä yhteydessä yhteistyössä parhaillaan tehtävät kenttätyöt saadaan päätökseen. Räätälöityjä maanpeitettä ja maanpeitteen muutosta kuvaavia karttoja tuotetaan suojelualueista ja niitä ympäröivistä alueista luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian ja kehitystoimien tueksi sekä REDD+-prosessin kannalta kiinnostavista alueista. c) Analyysivalmis data (Analysis Ready Data, ARD): Analyysivalmiilla datalla helpotetaan Sentinel-2-hankkeen hyödyntämistä ja tuetaan käyttäjäyhteisöjä, kuten Forest REDD+ and Agriculture -yhteisöä, tai ympäristöarviointia eri muuttujilla. Toiminnalla tarjotaan käyttöön Sentinel-2-hankkeen tason 3 datan koko arkisto. Myös Sentinel-1-dataan perustuvaa mosaiikkia voidaan tarjota tarvittaessa.

2)

Euroopan laajuiseen maakartoitukseen sisältyy kaksi komponenttia. a) Yleiseurooppalaisella maakartoituskomponentilla tarjotaan valikoima palveluja aina kuvamosaiikeista sekä maanpeitteen ja maanpeitteen muutoksen kartoituksesta täydentävien temaattisten maanpeitepiirteiden kartoitukseen asti. Yleiseurooppalaisen komponentin ensimmäisenä tehtäväryhmänä on avaruusdatan jälkikäsittely sekä yleiseurooppalaisten orto-oikaistujen mosaiikkikuvien ja biofysikaalisten muuttujien kaltaisten välituotteiden tuottaminen. Toisena tehtäväryhmänä on päivittää ja parantaa maanpeitepiirteitä kuvaavia tarkan erotuskyvyn maanpeiteteemoja (HRL). Teemat päivitetään kolmivuotiskausittain. Kolmantena tehtäväryhmänä on ylläpitää ja päivittää Corine Land Cover (CLC) -aikasarjaa. CLC on maakartoituspalvelun tärkein tuote, ja sitä päivitetään kuuden vuoden välein. b) Paikallisella maakartoituskomponentilla tarjotaan erityisistä kohdealueista eli hot spot -alueista maanpeitettä ja maankäyttöä koskevaa yksityiskohtaisempaa informaatiota, joka täydentää yleiseurooppalaista komponenttia. Komponentti kattaa suuret kaupungit, ja siinä keskitytään niiden kartoitukseen ja muutosten analysointiin vuonna 2006 ja 2012 toteutettujen Urban Atlas -arviointien jälkeen (päivitys nyt viisivuotiskausittain). Paikallisella maakartoituskomponentilla kartoitetaan ja seurataan ympäristöllisesti herkkiä alueita ja päivitetään jokien rantavyöhykkeitä koskevaa työtä säännöllisesti. Jokien rantavyöhykkeitä koskevalla palvelulla (Riparian Zones) tarjotaan ratkaisevan tärkeää informaatiota ekosysteemien toiminnan seurantaa ja arviointia sekä biodiversiteetin seurantaa varten siten kuin ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen kartoitusta ja arviointia (MAES) koskevassa kehyksessä määritellään. Tässä yhteydessä tarjotaan myös maanpeitteen muutosta koskevia tuotteita. Lisäksi samanlaista työtä tehdään, jotta voidaan seurata Natura 2000 -alueilla tapahtuvia muutoksia ja ympäröivien alueiden maankäytöstä aiheutuvia mahdollisia uhkia. Rannikkoalueiden seurannassa käsitellään yhteistyössä Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelun kanssa ominaispiirteitä, joita rannikkokaistalla on erittäin monimutkaisena hot spot -alueena, johon liittyy kaltevuuksia, dynamiikkaa, paineita ja yhteiskuntaan kohdistuvia riskejä.

4.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

Copernicuksen maailmanlaajuisen maakartoituskomponentin on tarjottava järjestelmällisen kartoituksen osansa avulla maailmanlaajuisia biofysikaalisia muuttujia, jotka kuvaavat järjestelmällisesti kasvillisuuden ja maaperän tilaa ja kehitystä, energiatasetta pinnalla ja veden kiertokulkua. Kasvillisuutta koskevaan tuoteperheeseen sisältyvät seuraavat muuttujat:

a)	Normalized Difference Vegetation Index (NDVI);

b)	Leaf Area Index (LAI);

c)	Fraction of absorbed photosynthetically active radiation (FaPar);

d)	Fraction of Vegetation Cover (Fcover);

e)	Vegetation Condition Index (VCI);

f)	Vegetation Productivity Index (VPI);

g)	Greenness Evolution Index (GEI);

h)	Dry Matter Productivity (DMP);

i)	Phenology metrics (PHENO);

j)	Evapotranspiration (ET);

k)	Radiation fluxes;

l)	Global Land Cover (GLC);

m)	Burnt areas (BA).

Energiatasetta koskevaan tuoteperheeseen sisältyvät

a)	Top of Canopy Reflectance (ToC-R);

b)	Surface Albedo (SA);

c)	Land Surface Temperature (LST).

Vettä koskevaan tuoteperheeseen sisältyvät

a)	Surface Soil Moisture (SSM);

b)	Soil water Index (SWI);

c)	Water bodies (WB).

Kryosfääriä koskevaan tuoteperheeseen sisältyvät

a)	Snow extent (SE);

b)	Snow water equivalent (SWE).

Järviin liittyvään tuoteperheeseen sisältyvät

a)	Lake ice coverage;

b)	Lake surface water temperature;

c)	Lake and river water level;

d)	Lake surface reflectance;

e)	Lake turbidity;

f)	Lake trophic state.

Hot spot -alueisiin liittyvän tuoteperheen on perustuttava tarkan ja hyvin tarkan erotuskyvyn kuviin, joissa spatiaalinen erotuskyky on noin 1–30 metriä ja muutokset arvioidaan 1–20 vuoden välein ja jotka hankitaan kohdealueista.

Yleiseurooppalaisella komponentilla on tarjottava satelliittikuvamosaiikkeja, maanpeitettä/maankäyttöä (LC/LU) koskevaa informaatiota Corine Land Cover -datassa ja tarkan erotuskyvyn maanpeiteteemoja.

a)	Tarkan ja hyvin tarkan erotuskyvyn mosaiikkikuvat ovat saumattomia yleiseurooppalaisia orto-oikaistuja rasterimosaiikkeja, jotka perustuvat 39 maata kattaviin satelliittikuviin.

b)	Corine Land Cover -aineistoa tarjotaan säännöllisesti. Aikasarja sisältää myös muutosaineiston, joka kuvaa maanpeitteen ja maankäytön muutoksia.

c)	CLC+ on seuraavan sukupolven CLC-tuote, jossa kartoituksen minimiyksikkö (MMU) pienenee +/– 0,5 hehtaariin ja jossa sovelletaan EAGLE-konseptiin perustuvaa tietomallia.

d)

Tarkan erotuskyvyn maanpeiteteemat (HRL) ovat rasteripohjaisia tietoaineistoja, jotka sisältävät informaatiota eri maanpeitepiirteistä ja jotka täydentävät maanpeitekartoituksen tietoaineistoja. Teemat käsittävät joitakin tärkeimpiä maanpeitepiirteitä: läpäisemättömät (päällystetyt) pinnat; metsäalueet (puupeite, latvuspeitto, tyyppi: lehti-/havupuu); ruohikkoalueet; kosteikot ja vesistöt; pienialaiset metsäpiirteet.

Paikallisella komponentilla on tarjottava yksityiskohtaisempaa informaatiota, joka täydentää yleiseurooppalaisella komponentilla saatavaa informaatiota. Paikallisessa komponentissa keskitytään erityyppisiin hot spot -alueisiin eli alueisiin, joilla voi olla ympäristöön liittyviä erityishaasteita tai -ongelmia. Komponentti perustuu hyvin tarkan erotuskyvyn kuviin (2,5 × 2,5 m pikseliä) ja muihin saatavilla oleviin tietoaineistoihin (tarkan ja keskitarkan erotuskyvyn kuviin), jotka kattavat yleiseurooppalaisen alueen.

Paikallisen komponentin tuotteet käsittävät seuraavat tuotteet:

a)	Urban Atlas, joka sisältää maankäyttöä ja maanpeitettä koskevaa yleiseurooppalaista vertailukelpoista dataa (myös kolmannen ulottuvuuden informaatiota), joka kattaa useita toiminnallisia kaupunkialueita.

b)	Riparian Zones, joka kuvaa maanpeitettä ja maankäyttöä jokien rantavyöhykkeillä.

c)	Natura 2000 -alueet (N2K).

5.   DATATARPEET

5.1   Satelliittihavainnot

Tuotekehitykseen tarvittava satelliittidata saadaan Euroopan avaruusjärjestöltä (ESA) Copernicus-ohjelman satelliittikuvien tietovaraston (Data Warehouse, DWH) yhteydessä. Huomioon on otettava seuraavan luettelon mukaiset anturit: tarkan erotuskyvyn ja hyvin tarkan erotuskyvyn optiset anturit, jotka käyttävät näkyvää/lähi-infrapunasäteilyä (VNIR), ja niitä täydentävät tarkan erotuskyvyn SAR-anturit ja keskitarkan erotuskyvyn optiset anturit, jotka käyttävät lyhytaaltoista infrapunasäteilyä (SWIR).

Maan maailmanlaajuinen järjestelmällinen maakartoitus perustuu spektroradiometrien, mikroaaltoradiometrien, korkeusmittarien ja synteettisen apertuurin tutkien avulla saataviin satelliittiaineistojen spatiaalisiin ja temporaalisiin mosaiikkeihin. Datan tuottamisessa käytetään polaariratasatelliitteja ja geostationaarisia satelliitteja, jotka toimittavat dataa lähes reaaliaikaisesti, jotta muuttujat voidaan tarjota käyttäjille alle kolmen päivän kuluessa kunkin kymmenen päivän jakson päättymisestä. Havaintojen jatkuvuuden ja pitkien aikasarjojen saatavuuden varmistamiseksi yhdistetään useita antureita. Interkalibroitua dataa toimitetaan pyynnöstä.

Paikallisen, yleiseurooppalaisen ja maailmanlaajuisen komponentin osat, joilla kartoitetaan maanpeitettä ja maankäyttöä, perustuvat tarkan erotuskyvyn ja hyvin tarkan erotuskyvyn spektroradiometreista ja synteettisten apertuurin tutkista saatavaan satelliittidataan. Muutosanalyysia varten tarvitaan myös aiempaa tilannetta koskevaa dataa. Yleiseurooppalainen kartoitus perustuu täydelliseen multitemporaaliseen kaikkien 39 maan kattavuuteen. Sentinel-1 ja Sentinel-2 sisällytetään prosessiin operatiivisesti. Niitä täydennetään hyvin tarkan erotuskyvyn satelliittidatalla eri sovellusten ja validoinnin tarpeita varten.

5.2    In situ -havainnot

Copernicuksen maakartoituspalvelu käyttää in situ -tietoja kalibrointi- ja validointitoimintaan.

LIITE V

COPERNICUKSEN ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVAN PALVELUN TEKNISET ERITELMÄT

1.   KATTAVUUS

Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevassa palvelussa (C3S) yhdistetään ilmastojärjestelmää koskevia havaintoja ja malleja uusimpiin tieteellisiin tietoihin, jotta saadaan Euroopan ja maailman ilmaston aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta tilasta luotettavaa informaatiota, jonka laatu on varmistettu.

C3S:llä on seuraavat tavoitteet:

a)	dokumentoidaan ilmaston aiempaa ja nykyistä tilaa (havaintojen ja uusanalyysien perusteella);

b)	luodaan kuuden kuukauden kausiennusteita (käyttämällä monimallijärjestelmiä);

c)	tuotetaan ilmastoennusteita (erilaisten skenaarioiden perusteella).

Palvelulla tarjotaan mahdollisuus käyttää useita ilmastoindikaattoreita ja -indeksejä sekä yksilöityjen ilmastoon vaikuttavien tekijöiden että odotettujen ilmastovaikutusten osalta.

Palvelulla pyritään tarjoamaan informaatiota, joka auttaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän aloja parantamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää päätöksentekoa ja suunnittelua. Palvelussa on otettava huomioon asiaan liittyvät Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti 2020) mukaisesti nykyisillä kansallisilla järjestelyillä toteutettavat toimet ja – mikäli mahdollista – edistettävä ilmastopalveluja koskevaa Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) maailmanlaajuista kehystä (Global Framework for Climate Services, GFCS).

2.   KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET JA TÄRKEIMMÄT SOVELLUSALAT

C3S:llä palvellaan ensisijaisesti Euroopan päätöksentekijöitä, kansallisia/alueellisia ilmastopalvelujen tarjoajia ja kansallisia hallituksia palvelevia välittäjiä. Palvelulla on tarjottava maailmanlaajuisella ja Euroopan tasolla ilmastonmuutosta koskevaa informaatiota, jota kansalliset ja alueelliset ilmastopalvelujen tarjoajat täydentävät paikallisesti räätälöidyllä tiedolla. C3S toimii eurooppalaisena keskuksena, joka edistää yhdenmukaisuutta ja parhaita käytäntöjä ja tarjoaa yhteisiä perustilatietoja ja kouluttamisvalmiuksia ymmärryksen parantamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Lisäksi palvelun on helpotettava kansallisten ilmastopalvelujen mahdollisuuksia käyttää sen infrastruktuuria, kuten ilmastotietoaineistoja, ohjausta, asiantuntemusta ja välineitä.

3.   PALVELUARKKITEHTUURI

C3S:n palveluinfrastruktuuri on suunniteltava siten, että se palvelee kaikkia palvelun osatekijöitä tarjoamalla yhteisiä tietoaineistoja, yhteentoimivia järjestelmiä ja välineitä, laskentavalmiuksia sekä verkko- ja datapalveluja. Palveluinfrastruktuurilla on helpotettava resurssien yhteiskäyttöä ja parhaiden käytäntöjen levittämistä Copernicus-ohjelman muiden palvelujen kanssa, palveluinfrastruktuuri on hajautettava usean datan toimittajan välisesti ja palveluinfrastruktuurissa on käytettävä olemassa olevia infrastruktuureja ja ohjelmistoja uudelleen mahdollisimman paljon.

Ehdotettu C3S:n arkkitehtuuri perustuu seuraaviin neljään toisiaan täydentävään pilariin:

a)

Ilmastodatavarasto (Climate Data Store, CDS) sisältää toimintaketjun loppupään vaatimusten täyttämisen kannalta olennaista ilmastoinformaatiota. CDS suunnitellaan ja luodaan käsittämään geofysikaalisten ilmastomuuttujien sarjoja, joiden muuttujista useimmat on luetteloitu olennaisina ilmastomuuttujina (Essential Climate Variables, ECV) tai aihekohtaisina ilmastotietoina (Thematic Climate Data Records, TCDR), kausiennusteita, ilmastoennusteita ja eri alojen ilmastoindikaattoreita.

b)

Alakohtaisella tietojärjestelmällä (Sectoral Information System, SIS) toimitetaan EU:n eri alakohtaisia politiikkoja varten informaatiota ja analyyseja, jotka on räätälöity loppukäyttäjien ja asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Järjestelmään toimitetaan pääasiallisesti dataa ja geofysikaalisia tuotteita, jotka ovat saatavissa CDS:stä, ja järjestelmää täydennetään tarvittaessa liitännäistietoaineistoilla, joita tarvitaan esimerkiksi Euroopan alakohtaisten ilmastovaikutusten käsittelyyn. Järjestelmä suunnitellaan siten, että se tukee ilmastonmuutosta koskevia EU:n tärkeimpiä alakohtaisia politiikkoja.

c)

Arviointi ja laadunvalvonta (Evaluation and Quality Control, EQC) -toiminto on arvioinnin ja laadunvalvonnan monitoimitoiminto, jolla arvioidaan palvelun teknistä ja tieteellistä laatua, myös arvoa käyttäjille. EQC-toiminnon on toimittava luonnollisena välineenä, joka käynnistää toimet palvelun parantamiseksi, ja oltava yhteydessä komission mahdollisesti toteuttamiin ulkoisiin arviointeihin.

d)

Kenttätyö- ja tiedonlevittämisfoorumi (Outreach and Dissemination, O&D) suunnitellaan siten, että voidaan varmistaa, että informaatio levitetään oikea-aikaisesti ja tehokkaasti EU:n toimielimille, viranomaisille ja (tarvittaessa) suurelle yleisölle käyttäen kaikkia nykyaikaisia viestintävälineitä. Tämä osa on myös yhteydessä muihin kansainvälisiin elimiin, jotka vastaavat ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien kysymysten seurannasta ja raportoinnista.

4.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

Ilmastonmuutosta koskevassa palvelussa on yhdistettävä ilmastojärjestelmää koskevia havaintoja ja eri ryhmiin kuuluvia malleja uusimpiin tieteellisiin tietoihin, jotta saadaan Euroopan ja maailman ilmaston aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta tilasta luotettavaa informaatiota, jonka laatu on varmistettu.

Ilmastodatavarasto (CDS) sisältää geofysikaaliset tiedot, joita tarvitaan ilmastonmuutosindikaattorien johdon- ja yhdenmukaista analysointia varten. CDS tarjoaa johdonmukaisia olennaisten ilmastomuuttujien estimaatteja, ilmastoindikaattoreita ja muuta relevanttia informaatiota ilmastojärjestelmän aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta kehityksestä maailman, maanosan ja alueiden tasolla.

CDS:n ydin käsittää neljä luokkaa.

1)   Ilmastohavainnot

Tällä palvelun osatekijällä edistetään sitä, että voidaan luoda ja tarjota mahdollisuus käyttää kattavia, pitkän aikavälin tietoaineistoja, jotka sisältävät informaatiota erilaisista olennaisista ilmastomuuttujista (pintalämpötila, pintasademäärä, vesihöyry, pintasäteilybudjetti, maan säteilybudjetti, hiilidioksidi, metaani, otsoni, aerosoli, pilvien ominaisuudet, tuulen nopeus ja suunta, valtameren väri, merijää, merenpinta, merenpintalämpötila, maailman valtamerten lämpösisältö, lumipeite, jäätiköt, albedo, kasvillisuuden absorboima osuus fotosynteettisesti aktiivisesta säteilystä (FaPar), palosta aiheutuva häiriö, jääpeite). Palvelussa käsitellään erityisesti useiden olennaisten ilmastomuuttujien tietoaineistoja, jotka saadaan tallennetusta aiemmasta maanhavainnointidatasta suoraan ja joita ei ole luotu uusanalyyseilla tai mallintamalla.

2)   Ilmastoa koskevat uusanalyysit

Tällä komponentilla tarjotaan resursseja seuraavien tietoaineistojen ja tuotteiden tekniseen kehittämiseen, tuotantoon, seurantaan, arviointiin ja toimittamiseen:

a)

seuraavat maailman ilmastoa koskevat uusanalyysitietoaineistot ja -tuotteet: 1) ilmakehää koskeva uusanalyysi, joka kattaa vähintään 30 vuotta, joka on suunniteltu ilmastojärjestelmän lähes reaaliaikaista (viive alle viisi päivää) seurantaa varten ja joka perustuu kattavaan maailmanlaajuiseen havainnointijärjestelmään sekä in situ- ja satelliittihavaintoihin; 2) ilmastojärjestelmää koskevat laajat (yli sata vuotta kattavat) uusanalyysit; 3) meren ja maan pintaa koskevat maailmanlaajuiset tarkan erotuskyvyn uusanalyysit, joissa ilmakehää koskevista uusanalyyseista saatavaa informaatiota käytetään johdonmukaisten estimaattien saamiseksi maanpäällisistä ja valtamerten olennaisista ilmastomuuttujista tarkalla spatiaalisella erotuskyvyllä (aluksi 16 km);

b)	alueelliset ilmastoa koskevat uusanalyysitietoaineistot ja -tuotteet.

Uusanalyyseja tuotetaan yhdistämällä korkealaatuisia ilmastohavaintoja yhdistettyyn ilmakehä/maa/valtameri/merijää-malliin, joka on yhteensopiva ECMWF:n kausiennustejärjestelmän (Seasonal Prediction System) kanssa. Alueellisessa uusanalysoinnissa käytetään tarkan erotuskyvyn havaintoja, ja analysoinnilla tuotetaan Euroopan aluetta koskevia datatuotteita, jotka ovat erotuskyvyltään tarkempia kuin maailmanlaajuiset uusanalyysit. Päivitysjakson on oltava noin viisi vuotta, jotta saadaan hyödynnettyä kaikki syötteet, jotka edesauttavat alueellisten uusanalyysien tekemistä.

3)   Ilmastoennusteet

Palvelun tällä komponentilla tuetaan uusimpiin ilmastoprojektioihin liittyvien eurooppalaisten saavutusten yhdistämistä maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla. Tämän datan, joka on nykyisin ESGF:ssä (Earth System Grid Federation), on oltava operatiivisesti saatavilla. Tällä palvelun osatekijällä myös tuetaan sekä yleisten että alakohtaisten monimalli-ilmastotuotteiden ja -indikaattoreiden kehittämistä. Samoin tuetaan tarkan erotuskyvyn alueellisten ennusteskenaarioiden yhdistämistä ja niihin liittyvää ilmastoindikaattoreiden kehittämistä.

4)   Kausiennusteet

Tällä komponentilla tarjotaan resursseja korkealaatuisten ja hyvin kalibroitujen monimalliyhdistelmätuotteiden tuottamista varten ja varmistetaan kausiennustedatan avoin saatavuus. Tämä saavutetaan tukemalla säännöllistä ennusteiden uudelleen tekemistä useiden eurooppalaisten tarjoajien toimipaikoilla niin, että saavutetaan erotuskyky ja taajuus, jotka eivät olisi saavutettavissa ilman tukea. Lisäksi osatekijällä tarjotaan kerran kuukaudessa sarja monimallituotteita käyttämällä näitä uudelleen tehtyjä ennusteita ja ECMWF:n tuottamia ennusteita.

5.   DATATARPEET

Palvelu perustuu olemassa oleviin kansallisiin ja ilmastontutkimusaloitteilla parhaillaan kehitettäviin valmiuksiin ja täydentää niitä.

Palvelulla tarjotaan kokonaisvaltaista ilmastoinformaatiota, joka kattaa useita maapallon luonnonjärjestelmän osia (ilmakehä, maa, valtameri, merijää ja hiili) ja vuosikymmenistä vuosisatoihin kestäviä ajanjaksoja. Palvelulla maksimoidaan aiempien, nykyisten ja tulevien (in situ- ja satelliittihavainnointijärjestelmistä saatujen) maanhavainnointitietojen käyttö mallintamis-, supertietokone- ja verkostoitumisvalmiuksien yhteydessä. Tällä yhdistelmällä saadaan johdonmukainen, kattava ja luotettava kuvaus aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta.

5.1   Satelliittihavainnot

C3S käyttää operatiivisia ja aiempia satelliittisijoitteisia instrumentteja tuotteiden tarjoamiseen ilmastotieteen, uusanalysoinnin ja validoinnin tarpeisiin.

Palvelu käyttää seuraavia datatyyppejä:

a)	radiometrinen ja spektrometrinen data, joka on saatu aallonpituusalueilla infrapunasäteilystä mikroaaltoihin kirkkauslämpötilan mittaamiseksi ja useiden geofysikaalisten parametrien saamiseksi (tuulivektori, otsoni, pintalämpötila);

b)	GPS-radio-okkultaatiodata tietojen saamiseksi ilmakehän lämpötilasta, paineesta ja vesihöyrysisällöstä;

c)	sirontamittareilla saatu data pinnanläheisen tuulen nopeuden ja suunnan mittaamiseksi;

d)	korkeusmittareilla saatu data valtamerten aallonkorkeutta koskevan tiedon saamiseksi.

Palvelua tuetaan myös Sentinel-satelliiteilla saaduilla datalla ja tuotteilla.

5.2    In situ -havainnot

C3S ei toteuta in situ -havainnointijärjestelmiä, vaan kerää havaintoja datan toimittajilta. Palvelussa hyödynnetään olemassa olevia eurooppalaisia ja kansainvälisiä infrastruktuureja. Palvelu ei tue taloudellisesti datan hankintaa, vaan vain toimia, joilla dataa voidaan käsitellä (laadunvalvontaan, formaattiin ja levittämiseen liittyvät näkökohdat) operatiivisten vaatimusten täyttämiseksi.

Useita havaintotyyppejä (pintapaine, lämpötila, tuuli, kosteus, tuuliprofiilit) kerätään maa-asemilta, ajelehtivilta poijuilta, radioluotaimilta, laivoilta ja ilma-aluksilta.

LIITE VI

COPERNICUKSEN HÄTÄTILANTEIDEN HALLINTAPALVELUN TEKNISET ERITELMÄT

1.   KATTAVUUS

Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelulla (CEMS) tarjotaan kaikkialla maailmassa kaikille valtuutetuille toimijoille, jotka osallistuvat luonnonkatastrofien, ihmisen aiheuttamien hätätilanteiden ja humanitaaristen kriisien hallintaan, oikea-aikaista ja tarkkaa paikkatietoa, joka on saatu satelliiteilla tapahtuvalla kaukokartoituksella ja jota täydennetään saatavilla olevista in situ -tietojen tai avoimen datan lähteistä.

Palvelulla tarjotaan satelliittikuviin perustuvia karttoja ja analyyseja (ennen kriisiä, sen aikana ja sen jälkeen) sekä kuivuus-, tulva- ja paloriskejä koskevia varhaisvaroituspalveluja. Palvelulla tuetaan kriisinhallinnasta vastaavia toimijoita, pelastusviranomaisia ja humanitaarisen avun toimijoita, jotka käsittelevät luonnonkatastrofeja, ihmisen aiheuttamia katastrofeja ja humanitaarisia kriisejä, sekä jälkihoito- ja valmiustoimiin sekä katastrofiriskin vähentämistoimiin osallistuvia toimijoita.

2.   KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET JA TÄRKEIMMÄT SOVELLUSALAT

Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelulla (CEMS) tarjotaan monia hyötyjä käyttäjille hätätilanteiden hallinnan, kriisinhallinnan, humanitaarisen avun sekä katastrofiriskin vähentämisen, katastrofivalmiuden ja katastrofien ennaltaehkäisyn aloilla ja toimitetaan hyödyllistä ja oikea-aikaista informaatiota pääasiassa pelastusviranomaisille ja humanitaarisen avun järjestöille.

3.   PALVELUARKKITEHTUURI

CEMS perustuu kahteen komponenttiin: kartoituspalveluun ja varhaisvaroitusjärjestelmiin.

1)   Kartoituspalvelu

Kartoituspalvelulla on tuettava hätätilanteen hallinnan kaikkia vaiheita: valmiutta, ennaltaehkäisyä, katastrofiriskin vähentämistä, hätätilanteeseen reagointia ja jälkihoitoa. CEMS:n kartoituspalvelu toimii välitöntä reagointia edellyttävien hätätilanteiden hallintatoimia varten kiireellisesti tai välittömään reagointiin liittymättömien hätätilanteiden hallintatoimien tueksi ei-kiireellisesti.

Palvelu tarjotaan kahtena moduulina.

a)

Nopeaa kartoitusta (Rapid mapping, RM) koskevalla komponentilla tarjotaan palvelua nopeasti katastrofien tai humanitaaristen kriisien aikana tai välittömästi niiden jälkeen, ja komponentti on käytettävissä kaikkina aikoina. Tällä palvelulla toimitetaan karttoja (ja analyyseja) tuntien tai päivien kuluessa heti katastrofin jälkeen. Palvelu perustuu satelliittikuvien ja muun paikkatiedon nopeaan hankintaan, käsittelyyn ja analysointiin, ja palvelulla käyttäjille tarjottavat tuotteet ovat karttoja ja lyhyitä analyyseja.

b)

Riski- ja jälkihoitokartoitusta (Risk & recovery mapping, RRM) koskeva komponentti on tarkoitettu kriisiä edeltäviä ja kriisin jälkeisiä tilanteita varten jälkihoito-, katastrofiriskin vähentämis-, ennaltaehkäisy- ja valmiustoimien tueksi. Komponentilla toimitetaan karttoja (ja analyyseja) viikkojen tai tuntien kuluessa tueksi toimille, jotka liittyvät jälkihoito-, katastrofiriskin vähentämis-, ennaltaehkäisy- ja valmiusvaiheisiin. Eri vaaroista voidaan pyytää ihmisten ja rakennusten altistumista, haavoittuvuutta ja selviytymiskykyä koskevaa informaatiota.

Moduuleilla tuotettujen palvelutuotosten otoksen riippumattomaan tarkastukseen on käytettävä erillistä validointikomponenttia, jotta palvelun laatua voidaan parantaa jatkuvasti.

2)   Varhaisvaroituskomponentilla on toimitettava tulvia, metsäpaloja ja kuivuutta koskevia varoituksia ja riskinarviointeja.

Palvelu perustuu kolmeen päämoduuliin.

a)

Tulviin liittyvää tietoisuutta koskevalla eurooppalaisella järjestelmällä (EFAS) tarjotaan tulvien todennäköisyyttä koskevia ennusteita kaikista Euroopan joista. Järjestelmällä tarjotaan lisäarvoa tuottavia varhaisten tulvaennusteiden tuotteita ja ainutlaatuisia yli kolme seuraavaa päivää etukäteen kattavia katsaustuotteita Euroopassa meneillään olevista ja ennustetuista tulvista.

b)

Euroopan metsäpalotietojärjestelmä (EFFIS) on verkkopohjainen paikkatietojärjestelmä, joka tarjoaa jopa kymmenen päivän pituisia palovaaraennusteita sekä lähes reaaliaikaista ja aiempia vuosia koskevaa informaatiota metsäpaloista ja metsäpaloregiimeistä Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueilla. Järjestelmässä metsäpalojen seuranta kattaa koko palosyklin, ja palvelulla tarjotaan informaatiota sekä paloa edeltäneistä olosuhteista että palon jälkeisistä vahingoista. Järjestelmä laajennetaan maailmanlaajuiseksi maasto- ja metsäpalotietojärjestelmäksi (Global Wildfire Information System, GWIS).

c)

Eurooppalainen kuivuuden seurantajärjestelmä (EDO) yhdistetään entistä sujuvammin CEMS:n muihin varhaisvaroitusmoduuleihin. Järjestelmässä käytetään EFAS:n ja EFFIS:n meteorologisen datan kokoelmasta peräisin olevaa dataa ja EFAS:n hajautetun hydrologisen mallin tuotoksia maan kosteuden ja jokien virtauksen osalta. Nämä tuotteet jatkokäsitellään kuivuuden kannalta relevanteiksi indikaattoreiksi ja yhdistetään satelliittidataan pohjautuviin kasvillisuusolosuhteita kuvaaviin indikaattoreihin. Maailmanlaajuisella kuivuuden seurantajärjestelmällä (Global Drought Observatory, GDO) tarjotaan alakohtaisia indikaattoreita kuivuuden vaikutuksista eri puolilla maailmaa ja kohdennettuja analyysiraportteja meneillään olevista kuivuuksista.

3.1   Tuotteiden levittäminen

Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelulla tuotetun informaation on oltava yleisön saatavilla täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti palvelun oman julkisen verkkoportaalin kautta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan asettaa levittämistä koskevia rajoituksia turvallisuussyistä tai kolmannen osapuolen oikeuksien suojaamiseksi.

EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC) tekee kartoitustuotteille arkaluonteisuustarkistuksen, ja luvan saaneet tuotteet asetetaan saataville CEMS:n portaaliin. Jos aktivoinnin ja tuotteiden katsotaan olevan arkaluonteisia, palveluntarjoajan on kuitenkin ilmoitettava valtuutetuille käyttäjille sähköpostitse siitä, että tuotteet ovat saatavilla suojatun tiedostojen siirron sftp-palvelimella (käyttö edellyttää salasanaa).

4.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

1)   CEMS – nopean kartoituksen tuotteet

Käyttäjän valittavissa on oltava kolme eri karttatyyppiä.

a)

Viitekartoilla tarjotaan päivitettyä tietoa nopeasti alueesta ja omaisuudesta käyttämällä katastrofia edeltänyttä dataa. Karttojen on sisällettävä katastrofialueen valittuja topografisia piirteitä, erityisesti alttiina olevaa omaisuutta koskevaa ja muuta saatavilla olevaa informaatiota, josta voi olla käyttäjille apua kriisinhallintatehtävissä.

b)	Rajauskartoilla annetaan arvio tapahtuman laajuudesta (ja pyydettäessä myös niiden kehityksestä). Niiden on perustuttava katastrofin jälkeisiin satelliittikuviin. Rajauskartat vaihtelevat katastrofin tyypin ja katastrofin vaikutusalueiden rajauksen mukaan.

c)

Luokittelukartoilla annetaan arvio vahinkojen asteesta (ja pyydettäessä myös niiden kehityksestä). Niiden on perustuttava tapahtuman jälkeisiin satelliittikuviin. Luokittelukarttojen on sisällettävä kunkin katastrofityypin osalta laajuuden, vakavuuden ja vahinkojen aste. Luokittelukartoilla voidaan tarjota myös relevanttia ja ajan tasalla olevaa informaatiota väestöstä ja omaisuudesta, johon tapahtuma vaikuttaa.

2)   CEMS – riski- ja jälkihoitokartoitustuotteet

Tällä palvelulla tarjotaan paikkatietoa tilauksen perusteella. Informaatiolla tuetaan hätätilanteiden hallintatoimia, jotka eivät liity välittömän reagoinnin vaiheeseen. Käyttäjien on voitava pyytää tuotteita kahdella tavalla: joko valitsemalla yksityiskohtaisten topografisten piirteiden (erityisesti infrastruktuuriin liittyvät piirteet) ja katastrofiriskiä koskevan informaation (vaara, altistus, riski) ennalta määritellystä joukosta tai kuvaamalla vapaamuotoisena tekstinä kyseisen tilanteen informaatiotarpeet ja haluamansa tuotetyypin.

Saatavilla on oltava seuraavat tuoteryhmät:

a)	viitekartat, joilla tarjotaan kattavaa ja päivitettyä tietoa alueesta ja omaisuudesta katastrofiriskin vähentämisen tarpeisiin;

b)	katastrofia edeltävää tilannetta kuvaavat kartat, joilla tarjotaan relevanttia ja ajan tasalla olevaa aihekohtaista informaatiota, joka voi auttaa laatimaan vaaroille alttiita alueita varten varautumissuunnitelmia, joilla pyritään minimoimaan ihmishenkien menetykset ja vahingot;

c)	katastrofin jälkeistä tilannetta kuvaavat kartat, joilla tarjotaan relevanttia ja ajan tasalla olevaa informaatiota jälleenrakentamisen suunnittelun ja edistymisen tarpeisiin ja joilla kartoitetaan pitkäaikaisia vaikutuksia.

Edellä a, b ja c kohdassa tarkoitettuja karttoja on päivitettävä usein.

Karttojen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)	vaaroille alttiiden alueiden topografiset piirteet, erityisesti infrastruktuuriin liittyvät piirteet;

b)	katastrofiriskiä koskeva informaatio;

c)

muu saatavilla oleva informaatio, josta voi olla käyttäjille apua kriisinhallintatehtävien suunnittelussa, kuten järjestettäessä mahdollisia katastrofeja vastaan suojaa muun muassa rakenteellisten ja muiden suojatoimenpiteiden avulla, toteutettaessa lainsäädäntötoimia tai järjestettäessä tiedotuskampanjoita.

3)   CEMS – EFAS

EFAS tarjoaa täydentävää, tulvia koskevaa varhaisvaroitusinformaatiota kansallisille/alueellisille hydrologisille laitoksille ja EU:n hätäavun koordinointikeskukselle (ERCC). EFAS käsittää seuraavat moduulit, joilla tarjotaan dataa jopa kymmenelle seuraavalle päivälle etukäteen:

a)	tulvien ennustaminen: tarjoaa varhaisvaroitusinformaatiota yleiseurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla;

b)	tulvista varoittaminen: tarjoaa varoituksia sisältävää informaatiota, kuten hyökytulvavaroituksia;

c)	tulvaseuranta: seuraa meneillään olevia tulvia.

4)   CEMS – EFFIS

EFFIS tukee metsäpalojen torjuntaa unionissa tarjoamalla neljä moduulia, jotka kattavat vaiheet paloa edeltävästä vaiheesta palon jälkeiseen vaiheeseen.

a)	Palovaaran arviointi: Tarjoaa yleiseurooppalaista ja maailmanlaajuista dataa, joka tukee palojen ennaltaehkäisyä ja valmiutta. Päivittäiset kartat palovaaratason 1–6 päivän ennusteista EU:ssa käyttämällä sääennustedataa. Moduulin on oltava aktiivinen 1. maaliskuuta ja 31. lokakuuta välisenä aikana;

b)	Palojen kartoitus: Tarjoaa yleiseurooppalaista ja maailmanlaajuista dataa, joka tukee palojen sammuttamista. Paloja kuvaavat päivittäiset kartat, joissa esitetään yleiskatsaus maailmassa meneillään olevista paloista;

c)	Nopea vahinkojen arviointi: Tarjoaa yleiseurooppalaista palon jälkeistä arviointidataa. Päivittäiset päivitykset Euroopassa vähintään noin 40 hehtaarin paloissa palaneiden alueiden laajuudesta;

d)	Viikoittainen vahinkojen arviointi: Tarjoaa yleiseurooppalaista palon jälkeistä arviointidataa. Viikoittaiset päivitykset Euroopassa palaneiden alueiden laajuudesta.

5)   CEMS – EDO

EDO:ssa on neljä moduulia veden niukkuudesta ja kuivuudesta tiedottamista varten.

a)

Seuranta- ja kartoitusmoduuli: mahdollistaa kuivuuden spatiaalisen ja temporaalisen kehityksen havainnollistamisen käyttämällä eri indikaattoreita, jotka kuvaavat vesisademäärää, lumikertymää, lämpötilaa, maan kosteutta, pohjavettä, jokien virtausta ja kasvillisuuden terveydentilaa. Indikaattorit lasketaan in situ -mittauksista (meteorologinen data, pohjavesi), mallien tuotoksista (maan kosteus, jokien virtaus) ja satelliittidatasta (kasvillisuuden stressi, maan kosteus, maanpintalämpötilat). Valitut indikaattorit yhdistetään maatalouteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia koskeviksi varoitustasoiksi;

b)	Ennustemoduuli: tarjoaa valittujen kuivuusindikaattorien ennusteita;

c)	Data-analyysimoduuli: mahdollistaa saatavilla olevien indikaattoreiden temporaalisten profiilien analyysit ja vertailut sekä indikaattoreiden spatiaalisen vertailun ja kohdentamisen hallinnollisiin yksikköihin;

d)	Merkittäviä kuivuuksia koskevat analyysiraportit, joissa analysoidaan kuivuuden laajuutta ja ankaruutta sekä mahdollisia vaikutuksia.

5.   DATATARPEET

5.1   Satelliitti- ja in situ -havainnointi

Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelun (CEMS) kartoituspalvelulla tarjottavasta paikkatiedosta valtaosa saadaan satelliiteilla tapahtuvalla kaukokartoituksella saadusta datasta, ja informaatiota täydennetään jo saatavilla olevista in situ -tietojen tai avoimen datan lähteistä. Satelliittikuvia saadaan Copernicuksen edistävien hankkeiden sekä Sentinel-1- ja Sentinel-2-havaintojen avulla siten, että varmistetaan kaikkien erilaisten havainnointia koskevien vaatimusten täyttyminen. In situ -tiedot kartoituspalvelua varten saadaan avoimen lähteen ja/tai kansallisten kartoitus- ja maarekisterilaitosten saataville asettaman datan avulla kulloisenkin laitoksen ja Euroopan ympäristökeskuksen kahdenvälisen sopimuksen mukaisesti.

CEMS:n varhaisvaroituskomponentti käyttää kaikkia saatavilla olevia kuvia, jotka on saatu Sentinel-satelliiteilla, tällä hetkellä Sentinel-1- ja Sentinel-2-satelliiteilla (metsäpalot) sekä Sentinel-3-satelliitilla. Koska metsäpalovahinkojen lähes reaaliaikaiseen arviointiin tarvitaan tiheään toimitettavaa dataa, käytetään myös muita antureita, kuten MODIS- ja VIIRS-mittalaitteita keskitarkan spatiaalisen erotuskyvyn osalta ja muun muassa Landsat-, SPOT- ja IRS-satelliiteilla saatuja tarkan spatiaalisen erotuskyvyn kuvia. Lumen vesiarvon ja maan kosteuden kaltaisia muuttujia, joita käytetään tulvia koskevassa varhaisvaroituskomponentissa, saadaan Metop- ja DMSP-satelliittien antureista.

In situ -tiedot sisältävät ilmasta (kuten miehittämättömistä ilma-aluksista ja muista ilma-aluksista) käsin tehtyjä havaintoja. Varhaisvaroituskomponenttia varten in situ -komponentti käsittää kansallisten ja alueellisten viranomaisten hydrometeorologisia havaintoja.

LIITE VII

COPERNICUKSEN TURVALLISUUSPALVELUN TEKNISET ERITELMÄT

COPERNICUKSEN TURVALLISUUSPALVELUN TAVOITTEET JA KATTAVUUS

Copernicuksen turvallisuuspalvelu on suunniteltu varmistamaan relevantin ja riittävän datan ja informaation tarjonta, jotta unioni voi vastata siviiliturvallisuuden haasteisiin ja parantaa kriisien ehkäisy-, valmius- ja reagointivalmiuksia etenkin raja- ja merivalvonnan tehostumisen avulla ja jotta Copernicus voi tukea unionin ulkoista toimintaa. Copernicuksen turvallisuuspalvelu koostuu seuraavista komponenteista:

a)	rajavalvontakomponentti, jonka toteuttaa Frontex valtuutettuna vastaavana tahona;

b)	merivalvontakomponentti, jonka toteuttaa EMSA valtuutettuna vastaavana tahona;

c)	unionin ulkoiselle toiminnalle annettavaa tukea koskeva komponentti, jonka toteuttaa EUSK valtuutettuna vastaavana tahona.

Näiden kolmen vastaavan tahon eri havainnointivalmiudet yhdistämällä saadaan aikaan synkronoitu tuotevalikoima, joka on kehitetty vähimmäiskustannuksin toiminnallisten synergioiden ansiosta.

OSA I

Copernicuksen turvallisuuspalvelun rajavalvontakomponentti

1.   KATTAVUUS

Copernicuksen turvallisuuspalvelun rajavalvontaosa on suunniteltu parantamaan tilannetietoisuutta, joka auttaa vastaamaan turvallisuushaasteisiin unionin ulkorajoilla, rajatylittävien turvallisuusuhkien havaitsemisen ja seurannan, riskinarviointi- ja varhaisvaroitusjärjestelmien sekä kartoituksen ja seurannan avulla.

2.   KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET JA TÄRKEIMMÄT SOVELLUSALAT

Käyttäjiltä kerättyjen vaatimusten perusteella rajavalvontakomponentilla tarjotaan seuraaviin aihealueisiin kuuluvia palveluja ja ryhmitellään data- ja/tai informaatiotuotteet niiden tärkeimmän sovellusalan mukaan:

a)	Maakartoituspalvelut (P1, P2, P3) perustuvat satelliittikuviin, sisältävät satamia, rannikoita, rantoja ja rajanylityspaikkoja koskevan analyysin ja edellyttävät asiantuntijoiden suorittamaa tulkintaa;

b)	Meripalvelut (P4, P5, P6, P7) perustuvat alusten ilmoitusjärjestelmiin ja alusten paikantamiseen satelliittikuvien avulla ja ovat puoliautomaattisia;

c)	Ympäristöpalvelulla (S8) tarjotaan ympäristömuuttujien analyysi, joka sisältää myös maastoa ja sääolosuhteita koskevaa informaatiota.

3.   PALVELUARKKITEHTUURI

Rajavalvontakomponentti on jaettu seuraaviin toiminta-aloihin:

a)	siirrettyjen toimintojen kokonaishallinta, kuten hankinta, sopimusten hallinnointi ja raportointi;

b)	palvelunhallinta, kuten rajavalvontapalvelujen tarpeiden määrittely, hankinta, laadunvarmistus ja toimittaminen;

c)	palvelun kehittäminen käyttäjien (rajavalvontaviranomaiset ja Frontex) kehittyvien palvelutarpeiden perusteella;

d)	käytön yleistyminen ja koulutus, kuten kaikki käyttäjien kouluttamiseen tarvittavat toimet ja kunkin toimitetun palvelun käyttömäärän arviointi.

Copernicuksen rajavalvontapalvelut toteutetaan Frontexissa jo käytössä olevien koostamispalvelujen yhteydessä.

Seuraavista toiminnoista huolehtii lähinnä Frontex, tarvittaessa toimeksisaajien tuella:

a)	päivittäinen toiminta ja suhteet käyttäjiin;

b)	tuotteiden suunnittelu, tilaaminen, hankinta ja laskutus (maanhavainnointituotteet ja muut tuotteet);

c)	IT-toimintojen hallinta, myös poikkeamien ja ongelmien hallinta;

d)	toimitettujen tuotteiden laadunvarmistus;

e)	palvelujen korjausten ja parannusten toteuttaminen;

f)	palvelujen toimittamisen seuranta.

Edellä mainittujen toimintojen tueksi Frontex tekee EUSK:n ja EMSA:n kanssa maa- ja merialueiden analysoinnista palvelutasosopimukset, joiden rahoitukseen Copernicus osallistuu.

Uusia käyttäjävaatimuksia voidaan testata ja validoida toteuttamalla soveltuvuusselvityksiä (proof of concept) ja esioperationaalisia hankkeita.

4.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

Copernicus-palvelun kulloisestakin aktivoinnista rajavalvonnan tarkoituksiin päättää Frontex vallitsevaa tilannetta koskevan oman riskinarviointinsa perusteella. Rajavalvonta koostuu seuraavista palveluista:

a)

(P1) Rannikkoalueiden seuranta – Rannikkoalueiden seurantaa varten kehitettävät Copernicus-tuotteet koostuvat riskianalyysin avulla määriteltyjä rannikkokaistoja (rannat ja satamat) kuvaavista ennalta määriteltyinä ajankohtina laadittavista ja erillisistä tarvittaessa laadittavista kuva-analyysiraporteista, vektoridatasta ja kuvista, joilla tuetaan laittoman muuttoliikkeen ja rajatylittävään rikollisuuteen liittyvän toiminnan operatiivista arviointia;

b)

(P2) Rajan läheisen alueen seuranta – Riskinarvioinnin avulla määriteltyä rajan läheistä aluetta kuvaavat ennalta määriteltyinä ajankohtina laadittavat ja erilliset tarvittaessa laadittavat kuva-analyysiraportit, vektoridata ja kuvat, joilla tuetaan laittoman muuttoliikkeen ja rajatylittävään rikollisuuteen liittyvän toiminnan operatiivista arviointia;

c)	(P3) Referenssikuvat/-kartoitus – Referenssikuvia/-kartoitusta varten kehitettävät Copernicus-tuotteet perustuvat hyvin tarkan erotuskyvyn satelliittikuviin ja vektoridataan, jotka kattavat riski-analyysin avulla määritellyt kolmannen maan alueet;

d)	(P4) Kohdealueen merivalvonta – Kohdealueen merivalvontaa varten kehitettävät Copernicus-tuotteet käsittävät kohdealusten tunnistamisen ja seurannan käyttämällä maanhavainnointidataa yhdessä avoimista lähteistä sekä alustoista ja antureista saatujen in situ -tietojen kanssa;

e)	(P5) Alusten paikannuspalvelu – Alusten paikannuspalvelua varten kehitettävät Copernicus-tuotteet käsittävät alusten satelliittipaikannuksen (SAR) ja (optisen) tunnistamisen, joissa tietoja verrataan yhteistyöjärjestelmien (AIS, LRIT) tietojen kanssa;

f)	(P6) Alusten seuranta- ja ilmoituspalvelu – Alusten seuranta- ja ilmoituspalvelua varten kehitettävät Copernicus-tuotteet käsittävät yhdistetyn maanpäällisen/satelliittivälitteisen AIS-, LRIT- ja VMS-datasyötön;

g)	(P7) Alusten poikkeavan käyttäytymisen havaitsemispalvelu – Alusten poikkeavan käyttäytymisen havaitsemispalvelua varten kehitettävät Copernicus-tuotteet käsittävät hälytyksiä, jotka järjestelmä tuottaa automaattisesti, kun se havaitsee epäilyttävää käyttäytymistä;

h)

(P8) Riskianalyysia varten tehtävä ympäristöarviointi – Riskianalyysia varten tehtävään ympäristöarviointiin liittyvät Copernicus-tuotteet käsittävät ympäristöinformaatiota (nykyiset ja ennustetut sääolosuhteet ja meren tila) operatiivisen suunnittelun, päätöksentekoprosessien ja satelliittihankintojen suunnittelun tueksi;

i)

(P9) Riskianalyysia varten tehtävä laajan alueen ympäristöarviointi – Palvelu toimitetaan tilauksesta, ja sitä voidaan pyytää Eurosurin koostamispalveluiden välityksellä; palvelu toimitetaan kuva-analyysina, joka perustuu sekä arkistoituja että uusia kuvia käyttävään kyseessä olevien alueiden seurantaan;

j)

(P10) Maanhavainnoinnin kohdetiedustelupalvelu (Earth Observation (EO) Recon service) – Palvelu toimitetaan tilauksesta, ja kansalliset koordinointikeskukset voivat pyytää palvelua Eurosurin koostamispalveluiden välityksellä; maanhavainnoinnin kohdetiedustelupalvelu toimittaa laajoilla alueilla sijaitsevista kohdealueista ja kohteista alustavan arvioinnin ja tunnistuksen; pyynnön esittäjän on validoitava tunnistetut alueet ja kohteet, ja niitä analysoidaan tarvittaessa edelleen tavanomaisten seurantapalvelujen avulla;

k)

(P11) Muuttoliikkeen ja rajatylittävien rikosverkostojen arviointi – Palvelu toimitetaan tilauksesta, ja kansalliset koordinointikeskukset voivat pyytää palvelua Eurosurin koostamispalveluiden välityksellä; palvelulla tarjotaan lähtötilanteen sosioekonominen kuvaus ja alustava analyysi kohteena olevasta alueesta, toiminnasta ja/tai järjestäytyneestä rikollisryhmästä, joka liittyy laittomaan muuttoliikkeeseen tai rajatylittävään rikollisuuteen. Palvelu perustuu useisiin lähteisiin.

5.   DATATARPEET

Toimittaakseen rajavalvonnan tiedustelutietoja Frontex kerää dataa useista erilaisista lähteistä ja tuottaa lisäarvoa datan koostamispalvelullaan.

Palvelussa käytetään seuraavia datasyötteitä:

a)	satelliittikuvat (sekä optiset kuvat että tutkakuvat);

b)	erikoistuneista alusten paikantamisjärjestelmistä saatu data;

c)	säätiedot;

d)	tiedustelutiedot.

OSA II

Copernicuksen turvallisuuspalvelun merivalvontakomponentti

1.   KATTAVUUS

Copernicuksen turvallisuuspalvelun merivalvontakomponentti on suunniteltu siten, että sillä parannetaan unionin kriisien ehkäisy-, valmius- ja reagointivalmiuksia tehostamalla merivalvontaa käyttämällä Copernicus-dataa ja -informaatiota parantamaan alueiden rajatylittävien turvallisuusuhkien havaitsemista ja seurantaa, riskinarviointi- ja varhaisvaroitusjärjestelmiä sekä merialueiden kartoitusta ja seurantaa.

2.   KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET JA TÄRKEIMMÄT SOVELLUSALAT

Merivalvonnan komponentilla vastataan seuraavien käyttäjäyhteisöjen seurantavaatimuksiin:

a)	kalastuksen valvonta;

b)	meriturvallisuus;

c)	tulli- ja lainvalvontaviranomaiset;

d)	puolustus.

3.   PALVELUARKKITEHTUURI

Copernicuksen merivalvontapalvelu perustuu EMSA:ssa käytössä olevaan arkkitehtuuriin, palvelussa yhdistetään erilaisia palvelun osatekijöitä, kuten maanhavainnointia, ja palvelulla toimitetaan eri käyttäjäyhteisöille räätälöityjä palveluja. Palvelun osatekijät on jaettu palvelupanoksiin ja palvelumoduuleihin.

Palvelupanokset koostuvat seuraavista luokista:

a)	maanhavainnointi;

b)	merellinen tilannekuva.

Palvelumoduulit koostuvat seuraavista moduuleista:

a)	yleiset palvelumoduulit;

b)	integraatiopalvelumoduulit.

Yhdistämällä palvelupanokset asianmukaisiin valmiuksiin (moduuleihin) voidaan toimittaa räätälöityjä, kustannustehokkaita palveluja kaikille valtuutetuille käyttäjäyhteisöille.

EMSA vastaa seuraavista erityistehtävistä:

a)	siirrettyjen toimien kokonaishallinta:

b)	johtaminen ja hallinto, joka sisältää hankinnan, sopimusten hallinnoinnin, raportoinnin ja laadunvarmistuksen;

c)	palvelun kehittäminen, joka sisältää palvelujen suunnittelun, testauksen ja käyttöönoton;

d)	palvelun toteuttaminen, joka sisältää päivittäisen toiminnan, poikkeamien ja ongelmien hallinnan sekä palvelujen jatkuvan parantamisen. Palvelun toteuttamiseen sisältyvät kaikki toimet, jotka liittyvät satelliittituotteiden suunnitteluun, tilaamiseen ja validointiin;

e)	käytön yleistyminen ja koulutus, joka sisältää kaikki käyttäjien kouluttamiseen tarvittavat toimet ja kunkin toimitetun palvelun käyttömäärän arvioinnin.

Näiden toimien lisäksi – mutta palvelun toimittamiseen liittyen – erityisalojen uusia käyttäjävaatimuksia voidaan testata ja validoida toteuttamalla soveltuvuusselvityksiä (proof of concept) ja esioperationaalisia hankkeita.

4.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

Copernicuksen turvallisuuspalvelun merivalvontakomponentin puitteissa toimitettavat tuotteet käsittävät seuraavat palvelut.

1)   Kalastusvalvontapalvelut

Laiton kalastus voi vaarantaa hoitosuunnitelman toteuttamisen ja haitata kalavarojen järkevää hyödyntämistä. Kalastusvalvontapalveluissa otetaan huomioon seuraavantyyppiset vaatimukset:

a)	kalavesien seuranta;

b)	kalasatamien seuranta, jotta voidaan tutkia ja valvoa lähteviä tai saalista purkavia kalastusaluksia.

2)   Meriturvallisuuspalvelut

Meriturvallisuuspalveluilla vastataan käyttäjätarpeiden kahteen pääluokkaan.

a)

Etsintä ja pelastus. Etsinnällä ja pelastuksella (SAR) tarkoitetaan hätään joutuneiden tai välittömän hengenvaaran uhkaamien ihmisten etsintää ja hengenpelastamiseen tähtäävän avun antamista heille. Etsintä- ja pelastustoimien on käsitettävä syrjäisillä alueilla toteutettavat operaatiot, meripelastus sekä etsinnän ja pelastuksen erityisvalmiudet, joita ei yleensä ole pelastustoiminnan saatavilla. Etsintää ja pelastusta koskevaan palveluun sisältyvät satelliittiresurssien nopea käyttöönotto, miehittämättömien ilma-alusten käyttö laajojen alueiden seurannassa sekä etsintä- ja pelastusresurssien sijainnin ja kulloinkin käytettävän etsintäkuvion havainnollistaminen operaatioiden koordinoinnin parantamiseksi.

b)	Alusturvallisuus. Palvelulla hankitaan ja tarjotaan parannettu yleiskuva meriliikenteestä käyttämällä maanhavainnointituotteita. Palvelu kattaa koko maailman, ja erityistä huomiota kiinnitetään syrjäisiin alueisiin etenkin napa-alueilla.

3)   Tulliasioita koskevat palvelut

Tulliasioita koskevilla palveluilla varmistetaan, että yhteistyössä kerättyä ja käytettävää dataa käytetään alusten seuraamiseen ja siihen, että laivaväyliä ja satamaan saapumisia verrataan eri tarkoituksia varten jo olemassa olevien järjestelmien tietoihin.

Tavaroiden laittoman kaupan seurannassa keskitytään laajentamaan merellistä tilannekuvaa ja ristiintarkastamaan tietoja perusrekisterien, aluskohtaisten tietojen ja ilmoitettujen tietojen kanssa. Palvelulla tuetaan eri operaatioita/toimenpiteitä, joissa resurssien nopea käyttöönotto ja seuranta ovat tärkeä edellytys. Täytäntöönpanotoimiin sisältyvät kolmansien maiden satamien ja rantojen seuranta kohdealusten lähdön osalta sekä epätavallisen käyttäytymisen havaitseminen.

4)   Lainvalvontaa koskevat palvelut

Lainvalvontaa koskevissa palveluissa keskitytään laajentamaan merellistä tilannekuvaa olemassa olevien siviilitoiminnan resurssien ja valmiuksien avulla ja yhdistämään informaatiota edelleen. Palvelut perustuvat eri operaatioiden toteuttamisen edellyttämiin resurssien nopeaan käyttöönottoon ja seurantaan.

5)   Meriympäristöpalvelut

Meriympäristöpalvelut käsittävät CleanSeaNet-toimet. Palveluilla tarjotaan osallistuville valtioille apua seuraavia toimia varten:

a)	meren pinnalla näkyvien öljyvahinkojen havaitseminen ja seuraaminen;

b)	onnettomuudesta aiheutuvien öljyvahinkojen seuraaminen hätätilanteiden aikana;

c)	saastuttajien tunnistamiseen osallistuminen.

5.   DATATARPEET

Copernicuksen merivalvontapalvelut käyttävät tarjottavien tuotteiden syötteenä sekä Copernicus-dataa että muuta dataa.

1)	Maanhavainnointidata ja siitä saadut tuotteet, jotka on saatu a) SAR-kuvista; b) optisista kuvista; c) satelliittien ottamista videokuvista.

2)	Muu kuin maanhavainnointidata ja lisäarvoa tuovat tuotteet a) kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmät (RPAS); b) satelliitti-AIS (SAT-AIS); c) alusten ilmoitusjärjestelmät niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti; d) aluskohtaiset tiedot (alustietokannoista).

3)	In situ -tiedot muista lähteistä – Mihin tahansa välineeseen, laivaan tai muuhun alukseen asennetut anturit.

OSA III

Copernicuksen turvallisuuspalvelun unionin ulkoiselle toiminnalle antamaa tukea koskeva komponentti

1.   KATTAVUUS

Unionin ulkoiselle toiminnalle annettavaa tukea koskevalla komponentilla (SEA) tarjottavan palvelun organisointi perustuu siihen oletukseen, että yhteistyö Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelun (EMS) kanssa on tiivistä. SEA:n ja EMS:n välinen koordinointi perustuu seuraaviin periaatteisiin:

a)	SEA:n ja EMS:n palveluvalikoimien yhdistämisessä on otettava huomioon molempien käyttäjäyhteisöjen tarpeet;

b)	palvelujen koordinointi ei saa vaarantaa kummankaan palveluvalikoiman nopeutta, erityispiirteitä tai laatua eikä pyynnön arkaluonteisuutta;

c)	koordinoinnilla on pyrittävä mahdollisiin kustannussäästöihin resurssien yhteiskäytön avulla.

2.   KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET JA TÄRKEIMMÄT SOVELLUSALAT

Palvelu kattaa seuraavat pääalat:

a)	kriisi-informaatio;

b)	kriisien ehkäisy ja kriisivalmius;

c)	yhteenvetokatsaukset ja toiminnan analysointi.

SEA:n palvelutuotteet ovat vain seuraavien valtuutettujen käyttäjien saatavilla:

a)	Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH:n kriisinhallintarakenteet, EU:n edustustot, EUH:n alueelliset yksiköt)

b)	YTPP-operaatiot

c)	seuraavat komission yksiköt: 1) EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto (ECHO); 2) kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DEVCO);

d)	jäsenvaltioiden puolustusministeriöt, ulkoasiainministeriöt ja tiedustelukeskukset

e)	Yhdistyneet kansakunnat.

3.   PALVELUARKKITEHTUURI

Palvelu koostuu paikkatiedon tarjoamisesta tilauksen perusteella kriisinaikaisen päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Palvelu perustuu satelliittikuvien ja täydentävien tietojen hankintaan, käsittelyyn ja analysointiin.

Tuotteet ovat yhdistelmä standardoituja informaatioaineistoja, jotka vastaavat käyttäjien tarpeita. Nämä aineistot voidaan ryhmitellä erilaisiin tuotosformaatteihin, kuten karttoihin ja paikkatietoaineistoihin (vektori- ja rasteridata), ja/tai verkkopalveluihin (karttakuvat). Käyttäjät voivat valita tuotteita SEA:n valikoimasta sekä tuoda esille omat erityistarpeensa.

Palvelussa tavoitteena on olla saatavilla 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, ja palvelu käsittää ”nopean toiminnan” palvelun.

Palveluun sisältyvät seuraavat toiminnot:

a)	palvelun yhteyspisteen (Service Focal Point, SFP) hoitaminen SEA:n kaikkien aktivointien osalta;

b)	Copernicus-neuvontapiste;

c)	tuotesuunnittelu;

d)	Copernicuksen avaruuskomponentin datan saantia (CSCDA) koskevat datapyynnöt/käsittely;

e)	toimeksisaajan opastaminen tuotteiden luomisessa;

f)	kaikkien EUSK:n toimeksiannon mukaisten aktivointien osalta aina tarvittaessa analyysin tekeminen ja lisäarvon tuottaminen keskuksen sisäisesti;

g)	tuotteiden validointi ja levittäminen;

h)	koordinointi Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelun kanssa;

i)	koordinointi ulkoisen toiminnan käyttäjille ja YUTP-/YTPP-käyttäjille relevanttien Copernicuksen muiden palvelujen kanssa;

j)	tietojen levittäminen ja politiikan täytäntöönpano – ottaen huomioon käyttäjäprofiilit ja datan arkaluonteisuus.

Palvelun toteuttamistoimilla on toteutettava ja hoidettava kaikki SEA-palvelun prosessit hallinto- ja koordinointitasolla määritellyn kehyksen mukaisesti.

SEA-palvelun koordinaattori (SEA Service Coordinator, SSC) vastaa seuraavista toimista kunkin aktivoinnin osalta:

a)	kustannusten arvioiminen kustannusten ja hyötyjen tasapainon tai vaikutusten arviointia varten;

b)	arkaluonteisuutta koskevien kysymysten käsittely;

c)	poikkeamien ja ongelmien hallinta;

d)	palvelun toimittamisen seuranta.

4.   TEKNISTEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

Copernicuksen SEA-palvelun palvelukokonaisuus koostuu tarkemmin esitettynä seuraavista tuotteista.

1)   Viitekartat:

Viitekartat ovat korkealaatuisia karttatuotteita, jotka kuvaavat useita erilaisia havaittavissa olevia piirteitä. Eri informaatioaineistot käsittävät perusaineistotyyppejä, kuten tieverkostoa, rajoja, vesistöjä ja maastoa koskevat aineistot. Viitekarttoihin sisältyvä informaatio tukee suunnistamista ja aseman määritystä, paikallista navigointia, strategista päätöksentekoa ja logistiikkaa. Olosuhteiden mukaan viitekartan informaatioaineistoja voidaan täydentää tilanteen edellyttämällä erityisaineistolla.

2)   Tieverkoston tilan arviointi:

Tieverkoston tilan arvioinnilla tarjotaan käyttäjille kartta, joka sisältää monenlaista informaatiota tieverkoston tilasta.

3)   Konfliktista aiheutuneiden vahinkojen arviointi:

Konfliktista aiheutuneiden vahinkojen arvioinnissa käytetään muutosten jäljitystä, jotta voidaan esittää visuaalinen tulkinta, joka sisältää informaatiota vahinkojen jakautumisesta kriisialueella. Kaupunkialueilla vahinkojen määrä merkitään kortteleittain käyttämällä värikoodeja. Haja-asutusalueilla vahinkoja kuvataan lämpökartalla, jossa käytetään eri värejä havainnollistamaan, miten kriisi on vaikuttanut alueen eri osiin.

4)   Kriittisen infrastruktuurin analyysi:

Kriittisen infrastruktuurin analyysin avulla määritetään ihmisen tekemän tai luonnon infrastruktuurin tärkeimmät osat, joiden katsotaan olevan ratkaisevan tärkeitä, ja arvioidaan niiden toimintatila.

5)   Evakuointisuunnitelman tukeminen:

Evakuointisuunnitelman tukemisella tarjotaan paikkatietoa, jolla tuetaan ihmisten evakuointia kriisialueilta. Tuotteet kehitetään kuhunkin alueeseen liittyvien riskityyppien mukaisesti suoritetun alustavan analyysin perusteella ja sisältävät informaatiota muun muassa mahdollisista kokoontumispaikoista, helikopterien laskeutumisalueista sekä evakuointipaikoista ja poistumisteistä.

6)   Kartta alueesta, jolla ei ole yhteistä rajaa EU:n kanssa:

Kartta alueesta, jolla ei ole yhteistä rajaa EU:n kanssa, antaa käyttäjille mahdollisuuden saada alueesta informaatiota, joka tukee tällaisiin alueisiin liittyviä kysymyksiä koskevaa päätöksentekoa.

7)   Leirianalyysi:

Leirianalyysi on tuote, jonka tarkoituksena on tukea siirtymään joutunutta väestöä (joko maan sisäisesti siirtymään joutuneita tai pakolaisia) koskevaa päätöksentekoa. Tuotteissa keskitytään luonnehtimaan leirin valmiuksia, kuvaamaan asuntoja ja muihin toimintoihin käytettäviä rakennuksia ja arvioimaan lopulta majoituskapasiteettia.

8)   Kriisin tilannekuva:

Kriisin tilannekuva on tuote, joka on suunniteltu konfliktin/kriisin ja sen seurausten vakavuuden kokonaisarviointia varten. Tätä varten tuotteen on koostuttava kriisiä koskevan lisäinformaation kokoelmasta. Löydetty lisäinformaatio kerätään, homogeenistetaan ja valmistetaan saumattomaksi kuvaksi (joka koostuu tilannekartoista ja mahdollisesti raportista).

9)   Toimintakertomus:

Toimintakertomus on tuote, jossa keskitytään esittämään käyttäjälle analyysi tietystä ihmistoiminnasta. Tuotteen on oltava hyvin joustava.

5.   DATATARPEET

Palvelu edellyttää hyvin tarkan erotuskyvyn dataa.

LIITE

1.   AVARUUSKOMPONENTIN TEKNISTEN ERITELMIEN SOVELTAMISALA

Copernicuksen avaruuskomponentti käsittää seuraavat toiminnot:

a)	Copernicus-satelliittien (Sentinel-satelliitit) kehittäminen, laukaiseminen ja käyttäminen;

b)	Sentinel-datatuotteiden käsittely ja tuottaminen saadun datan pohjalta;

c)	datan levitys;

d)	tietojen hankkiminen ja toimittaminen Copernicus-ohjelmaa edistävistä kolmannen osapuolen satelliittihankkeista (Copernicus Contributing Missions), jos Copernicus-palvelujen tarvitsemia tietoja ei saada Sentinel-hankkeista.

Satelliittidatatuotteita käyttävät Copernicuksen palvelut ja muut käyttäjät yhdessä muista lähteistä saatavan datan kanssa siten, että data muunnetaan yhdenmukaisiksi geofysikaalisiksi muuttujiksi tai korkeamman tason informaatiotuotteiksi.

Copernicuksen avaruuskomponentin suunnittelussa on otettava huomioon Copernicus-ohjelman varsinaisten käyttäjien (unionin toimielimet ja muut elimet sekä ilmakehän seurannan, meriympäristön seurannan, maakartoituksen, ilmastonmuutoksen, hätätilanteiden hallinnan ja turvallisuuden alojen toimintaa harjoittavat eurooppalaiset, kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset) vaatimukset datan ja havainnoinnin suhteen. Ne muodostavat perustan Copernicuksen avaruuskomponentin järjestelmävaatimusten määrittelylle.

Avaruussijoitteisia maan havainnointihankkeita koskevat Copernicus-vaatimukset kaudeksi 2014–2020 dokumentoidaan tietovaraston vaatimuksia koskevassa asiakirjassa (Data Warehouse Requirements Document) (versio 2.x). Siihen kootaan maanhavainnointitietoja pyytävien Copernicuksen palvelujen ja käyttäjien vaatimukset. Asiakirjan päivitykset otetaan huomioon Copernicuksen avaruuskomponentin kehittämisessä. Datavaatimukset esitetään taulukossa 1.

Taulukko 1

Yhteenvetotaulukko Copernicus-palvelujen tietoaineiston vaatimuksista

Keskeiset datavaatimukset (1)	Mahdolliset Copernicuksen datalähteet
Maanseuranta
Yleiseurooppalainen kattavuus (EEA39) korkealla erotuskyvyllä (HR) pilvettömissä kuvissa	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Täysi eurooppalainen kattavuus erittäin korkealla erotuskyvyllä (VHR) koko Euroopassa (EEA39)	Edistävät hankkeet
Optinen maailmanlaajuinen kattavuus korkealla erotuskyvyllä	Kohdennetut hankkeet
Optinen maailmanlaajuinen kattavuus keskitason erotuskyvyllä	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
SAR – maailmanlaajuinen kattavuus keskitason erotuskyvyllä	Kohdennetut hankkeet
SAR – kattavuus matalalla erotuskyvyllä	Edistävät hankkeet
SAR – korkeudenmittauksen maailmanlaajuinen kattavuus keskitason erotuskyvyllä	Kohdennetut hankkeet
Meriympäristö
SAR – merijään seuranta keskitason erotuskyvyllä	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Maailmanlaajuinen/alueellinen meren väriä koskeva järjestelmällinen data	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Maailmanlaajuinen ja alueellinen meriveden pintalämpötilaa koskeva järjestelmällinen data	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Maailmanlaajuinen ja alueellinen korkeudenmittausta / merenpintaa koskeva järjestelmällinen data	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Ilmakehä
Data aerosolien seurantaa ja ennustamista varten	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Data ilmakehän koostumuksen seurantaa ja ennustamista varten – rikkidioksidi (SO2)	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Data ilmakehän koostumuksen seurantaa ja ennustamista varten – formaldehydi (HCHO)	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Data ilmakehän koostumuksen seurantaa ja ennustamista varten – otsoni (O3)	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Data ilmakehän koostumuksen seurantaa ja ennustamista varten – hiilimonoksidi (CO)	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Data ilmakehän koostumuksen seurantaa ja ennustamista varten – hiilidioksidi (CO2)	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Data ilmakehän koostumuksen seurantaa ja ennustamista varten – metaani (CH4)	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Data ilmakehän koostumuksen seurantaa ja ennustamista varten – typpidioksidi (NO2)	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Ilmasto
Data olennaisten ilmastomuuttujien (VCE) määrittämiseksi	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet
Hätätilanteiden hallinta
Tietoaineistot joustavin eritelmin (hätämenettely, vakiomenettely, korkea / hyvin korkea erotuskyky, optinen/SAR, arkisto / uudet hankinnat)	Kohdennetut hankkeet Edistävät hankkeet

2.   YLEISKATSAUS COPERNICUKSEN AVARUUSKOMPONENTTIIN

2.1   Yleistä

Copernicuksen avaruuskomponentilla on varmistettava avaruudesta käsin tapahtuvan havainnoinnin autonomiset valmiudet täyttää Copernicus-ohjelman tavoitteet, jotka palvelevat pääasiassa Copernicus-ohjelman palvelukomponenttia. Avaruuskomponentti koostuu satelliittien muodostamasta avaruussegmentistä ja niitä tukevasta maasegmentistä.

Avaruussegmentissä on kahdenlaisia satelliittihankkeita:

1)

Kohdennetut satelliittihankkeet eli Sentinellit, jotka jakautuvat kuuteen eri ”perheeseen”: Sentinel-1, -2 ja -3 (kussakin on 4 yksikköä siten, että täydessä toimintavalmiudessa samanaikaisesti lentää 2 yksikköä ja niitä korvataan toisilla 2 yksiköllä havainnoinnin jatkuvuuden turvaamiseksi), Sentinel-4 (2 yksikköä), Sentinel-5 (3 yksikköä), ja Sentinel-6 (2 yksikköä). Näitä täydentävät hankkeet Jason-3 ja Sentinel-5p, jotka ovat kolmansien osapuolten kehittämiä mutta joita käytetään Copernicus-ohjelmassa;

2)	Kolmansien osapuolten hankkeet, jotka koostuvat eurooppalaisten, kansallisten tai kaupallisten organisaatioiden kaukokartoitussatelliiteista ja ovat niin sanottuja Copernicus-ohjelmaa edistäviä hankkeita.

Maasegmentti ohjaa Sentinel-satelliitteja, vastaanottaa niistä dataa ja käsittelee, arkistoi ja jakaa sitä Copernicus-ohjelman palveluille ja käyttäjäyhteisöille sekä tuottaa koordinoitua datavirtaa Copernicuksen datatarpeiden tyydyttämiseksi.

Copernicuksen avaruuskomponentti käsittää seuraavat toiminnot:

a)	avaruudesta tapahtuva havainnointi, johon käytetään kohdennettuja hankkeita. Tähän sisältyy Sentinel-satelliittien sekä niiden maasegmentin ja datatuotteiden loppuunsaattaminen, ylläpito, toiminta, validointi ja kalibrointi, kuten myös tarvittavien taajuusalueiden suojaaminen;

b)	edistävistä hankkeista saatavan datan hankkiminen, arkistointi ja jakelu;

c)	avaruuskomponentin kehittämiseen liittyvät valmistelutoimet kehittyviin tarpeisiin vastaamiseksi, mukaan lukien uusien kohdennettujen hankkeiden määrittely;

d)	satelliittien suojaaminen törmäysriskiltä;

e)	satelliittien turvallinen käytöstäpoisto niiden käyttöiän lopussa.

2.2   Copernicuksen avaruuskomponentin rahoitus

Asetuksen (EU) N:o 377/2014 nojalla rahoitettaviin toimiin kuuluvat kaikkien Sentinellien ja Jason-3:n käyttö, Sentinel-1:n, -2:n ja -3:n C- ja D-yksikköjen hankinnat, Sentinel-5:n B- ja C-yksikköjen hankinnat, Sentinel-6B-yksikön hankinta, laukaisupalvelut, datan levitys ja datan hankinta edistävistä hankkeista.

Copernicus-sopimuksen nojalla rahoitettavien toimien on oltava tiiviisti sidoksissa ESA:n GMES-avaruuskomponenttiohjelmasta ja Euroopan sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) Jason-3- ja Jason-CS-valinnaisohjelmista rahoitettaviin toimiin.

2.3   Hallinnointi ja täytäntöönpano

Useimpien Copernicuksen avaruuskomponentin toimintojen täytäntöönpano siirretään ESA:lle ja EUMETSAT:lle.

ESA:lle siirrettäviä toimia ovat avaruuskomponentin yleinen tekninen koordinointi ja sen kokonaisarkkitehtuurin määrittely. ESA:lle siirretään seuraavat tehtävät:

a)	Sentinel-1, -2 ja -3-satelliittien korvaavien C- ja D-yksiköiden hankinta ja kehittäminen;

b)	Sentinel-5-välineen B- ja C-yksiköiden hankinta;

c)	Sentinel-6B-yksikön hankinta;

d)	laukaisupalvelujen hankinta ja laukaisujen valmistelut (ml. toiminnot lentovalmiustarkastuksesta (Flight Acceptance Review) toimintavalmiustarkastukseen (In Orbit Commissioning Review);

e)	jaksossa 3.5 täsmennetyt Copernicuksen avaruuskomponentin toiminnot;

f)	datan jakelu ja verkkopalvelutoiminnot;

g)	Sentinel-1:n, -2:n, -3:n (Partim Land) ja Sentinel-5p:n datan levitys sekä datan ja informaation saantipalvelut;

h)	hankinnat datan saamiseksi Copernicusta edistävistä hankkeista;

i)	asiaankuuluvien Copernicuksen avaruuskomponentin elementtien ylläpito;

j)	asiaankuuluvien Copernicuksen avaruuskomponentin elementtien kehittäminen;

k)	tuki komissiolle käyttäjävaatimusten, palvelueritelmien ja palveluihin liittyvien datavaatimusten määrittämisessä avaruusinfrastruktuurille.

EUMETSAT:lle siirrettäviä toimia ovat muun muassa kohdennettujen hankkeiden toiminta sekä edistävien hankkeiden datan saatavuuden varmistaminen EUMETSAT:n toimeksiannon ja asiantuntemuksen mukaisesti. EUMETSAT:lle siirretään seuraavat tehtävät:

a)	Sentinel-3-satelliittisarjan toiminnot ja ylläpito koordinoidusti ESA:n kanssa;

b)	MTG- ja METOP-SG-satelliitteihin sisältyvien Sentinel-4- ja Sentinel-5-välineiden toiminnot ja ylläpito;

c)	Jason-3 -satelliitin toiminnot ja ylläpito yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kanssa;

d)	Sentinel-6-hankkeen toiminta ja ylläpito koordinoidusti ESA:n ja muiden kumppaniorganisaatioiden kanssa;

e)	maasegmentin tarjoaminen, datan saantitoiminnot ja datan levitys (Jason-3, Sentinel-3 (Partim Marine), -4, -5, ja -6) sekä datan ja informaation saantipalvelut;

f)	maasegmentin ja infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen;

g)	merkityksellisen datan tarjoaminen valikoiduista edistävistä hankkeista (meriympäristön, ilmakehän ja ilmastonmuutoksen seurantapalvelut);

h)	tuki ESA:lle Sentinel-3:n C- ja D-yksiköiden ja Sentinel-6:n B-yksikön kehittämisen, laukaisun ja kiertoradalle siirtymisen vaiheessa;

i)	tuki ESA:lle Sentinel-5:n B- ja C-yksikön kehittämisessä;

j)	tuki komissiolle käyttäjävaatimusten, palvelueritelmien ja palveluihin liittyvien datavaatimusten määrittämisessä (pyynnöstä ja jos komissiolta saadaan lisärahoitus);

k)	tuki Copernicus-ohjelman ilmastonmuutoksen seurantapalvelulle ja EUMETSAT:n datan sekä sovituilta osin Copernicus-datan ja kolmannen osapuolen datan uudelleenkäsittely (pyynnöstä ja jos komissiolta saadaan lisärahoitus).

Näiden toimien hallinnointiin sisältyvät päivittäinen operatiivinen vuorovaikutus palvelujen tarjoajien ja käyttäjien kanssa, riskienhallinta, viestintätoimet sekä tuki komissiolle sen vuorovaikutuksessa Copernicuksen sidosryhmien kanssa.

ESA:n ja EUMETSAT:n toimintaa koordinoidaan yhteisten toimintojen hallinnointisuunnitelmalla (JOMP).

2.4   Alustava käyttöönottoaikataulu

Copernicuksen avaruuskomponentin avaruussegmentin toimet ja tehtävät, jotka kuuluvat monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) piiriin, pannaan täytäntöön monivuotisten näkymien pohjalta, erityisesti korvaavien yksiköiden hankintaohjelmassa.

Copernicuksen avaruuskomponentin tärkeimpiin virstanpylväisiin kuuluvat välitavoitteet ja tulokset käyvät ilmi seuraavasta kaaviosta.

Kaavio 1

Copernicuksen avaruuskomponentin toimien alustava aikataulu

Aikataulua päivitetään toimien teknisen toteutuksen ja ohjelmasuunnittelun vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen.

2.5   Copernicuksen data- ja informaatiokonsepti

Datan käyttöä koskevassa oikeudellisessa huomautuksessa on mainittava, että

a)	käyttäjät saavat kaiken Copernicuksen Sentinel-datan ja palveluinformaation käyttöönsä maksutta ja avoimesti ilman nimenomaisia tai implisiittisiä takuita, mukaan lukien suhteessa tietojen laatuun tai soveltuvuuteen mihin tahansa tarkoitukseen;

b)

unionin lainsäädännössä annetaan vapaa pääsy Copernicuksen Sentinel-dataan ja palveluinformaatioon seuraaviin käyttötarkoituksiin, sikäli kuin ne eivät ole laittomia: 1) jäljentäminen; 2) jakelu; 3) tiedottaminen suurelle yleisölle; 4) mukauttaminen, muuttaminen ja yhdistäminen muun datan ja informaation kanssa; 5) mikä tahansa 1–4 alakohtien yhdistelmä.

c)	Sentinel-datan tai palveluinformaation käyttö merkitsee, että käyttäjä on tietoinen näiden ehtojen soveltamisesta häneen ja että käyttäjä luopuu kaikista vahingonkorvausvaateista unionia ja datan ja informaation tarjoajia vastaan.

2.6   Standardit

Copernicuksen avaruuskomponentin toimissa tuotettujen paikkatietotuotteiden ja paikkatiedon on oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia niiden data- ja paikkatietojärjestelmien kanssa, jotka jäsenvaltiot tarjoavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (2) sekä komission asetusten (EY) N:o 1205/2008 (3), (EU) N:o 1089/2010 (4) ja (EY) N:o 976/2009 (5) mukaisesti.

2.7   Seuranta ja arviointi

Copernicuksen avaruuskomponentin toimien täytäntöönpanoa valvoo komissio. Sekä ESA että EUMETSAT raportoivat tehtäväkseen annettujen toimien täytäntöönpanon edistymisestä neljännesvuosittain. Komissio käsittelee raportit ja pyytää tarvittaessa selvennyksiä. Neljännesvuosittain annettavissa raporteissa on oltava muun muassa Copernicuksen avaruuskomponentin täytäntöönpanon seurannassa käytettävät keskeiset tulosindikaattorit, joihin kuuluvat

a)	Sentinel-hankkeiden lukumäärä ja lentävien Sentinel-yksiköiden lukumäärä;

b)	täyden toimintavalmiuden saavuttaneiden hankkeiden lukumäärä (Sentinel-1:n, -2:n ja -3:n tapauksessa siten, että samanaikaisesti lentää 2 yksikköä);

c)	parhaillaan kehitettävien korvaavien yksiköiden lukumäärä;

d)	Sentinel-yksiköiden ja -välineiden saatavuus;

e)	käyttäjille jaetun datan volyymi;

f)	käyttäjien lukumäärä;

g)	Sentinel-datan saantipalvelun saumaton saatavuus ja jatkuvuus;

h)	edistävistä hankkeista tulevan datan saantipalvelun saumaton saatavuus;

i)	datansaannin laajuus Copernicusta edistävistä hankkeista;

j)	allekirjoitetut lisenssit liittyen Copernicuksen edistäviin hankkeisiin

k)	datan toimittamisen oikea-aikaisuus;

l)	käyttäjätuki ja käyttäjätuen suorituskyky.

Sekä EUMETSAT:n että ESA:n on raportoitava keskeiset tulosindikaattorit tehtäväkseen annettujen toimien mukaisesti.

Avaruuskomponentin suorituskyvyn operatiivisen seurannan lisäksi arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen kaikissa Copernicus-rahoitteisissa tehtävissä niiden tulosten ja vaikutusten, Euroopan tasolla saatavan lisäarvon ja resurssien käytön tehokkuuden kannalta. Tämä arviointi tehdään tiiviissä yhteistyössä Copernicus-toimijoiden (avaruuskomponentin osalta ESA:n ja EUMETSAT:n) ja Copernicuksen käyttäjien kanssa.

3.   KOHDENNETUT COPERNICUS-HANKKEET (SENTINELLIT)

3.1   Yleistä

Kohdennetut hankkeet koostuvat avaruussegmentistä ja maasegmentistä, joilla kummallakin on omat toiminnot ja ominaisuudet. Avaruussegmentti käsittää satelliitin ja/tai välineen ja maasegmentti kaiken maanpäällisen infrastruktuurin, kuten vastaanottoasemat, käsittelykeskukset, ohjaussegmentit ja seurantakeskukset (MPC).

ESA:n valvonnassa olevat maasegmentin resurssit tarjotaan palveluna. Sekä avaruus- ja maasegmentin operaatiot rahoitetaan Copernicus-ohjelmasta.

Yksityiskohtainen kuvaus Copernicuksen avaruuskomponentin kaikista teknisistä elementeistä asetetaan julkisesti saataville.

3.2   Avaruussegmentti – Sentinel-hankkeet

3.2.1   Avaruussegmentti – yleiskuvaus

Kohdennettujen Sentinel-hankkeiden satelliiteissa on monenlaista teknologiaa, kuten tutka- ja multispektrikuvauslaitteistoja maan, valtamerten ja ilmakehän seurannan tarpeisiin. Nämä ESA:n kehittämät satelliittihankkeet jakautuvat kuuteen eri ”perheeseen”.

Sentinel-1-hanke on ainakin kahdesta päivin ja öin toimivasta polaariratasatelliitista muodostuva satelliittikonstellaatio täyden toimintavalmiuden (FOC) saavuttamiseksi. Satelliitit kuvaavat synteettisen apertuurin tutkan (SAR) avulla C-taajuusalueella, jolloin niiden on mahdollista hankkia kuvia säätilasta riippumatta;

Sentinel-2-hanke on ainakin kahdesta polaariratasatelliitista muodostuva satelliittikonstellaatio, jonka avulla pyritään seuraamaan vaihtelua maanpinnan olosuhteissa, mikä tukee kasvillisuuden muutosten seurantaa kasvukauden kuluessa;

Sentinel-3-hanke on ainakin kahdesta polaariratasatelliitista muodostuva satelliittikonstellaatio, jonka tavoitteena on valtamerten ja maa-alueiden maailmanlaajuinen seuranta. Sentinel-3 Partim Marine mittaa meren pinnan topografiaa, meren pintalämpötilaa ja valtamerten pinnan väriä meriennustejärjestelmien, ympäristön seurannan ja ilmastonmuutoksen seurannan tueksi. Sentinel-3 Partim Land mittaa maan ja sisävesien pintakorkeutta sekä maanpinnan lämpötilaa ja väriä;

Sentinel-4-hanke seuraa ilmanlaadun kannalta keskeisiä merkkikaasuja ja aerosoleja Euroopassa Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelun (CAMS) tueksi korkealla erotuskyvyllä ja havaintofrekvenssillä. Sentinel-4 pannaan täytäntöön osana EUMETSAT:n geostationaarista kolmannen sukupolven Meteosat-satelliittijärjestelmää. Sentinel-4:n instrumentteja kantavat EUMETSAT:n satelliitit MTG-S-1 (Sentinel-4A) ja MTG-S-2 (Sentinel-4B), joiden yhteenlasketuksi käyttöiäksi ennakoidaan 15,5 vuotta;

Sentinel-5-hanke Sentinel-5 antaa tarkkoja mittaustuloksia keskeisistä ilmakehän ainesosista, kuten otsoni, typpidioksidi, rikkidioksidi, hiilimonoksidi, metaani, formaldehydi, ja aerosoliominaisuuksista. Sentinel-5 toteutetaan osana EUMETSAT:n toisen sukupolven polaarisatelliittijärjestelmää (EPS-SG). Sentinel-5:n instrumentteja kantavat EUMETSAT:n satelliitit METOP-SG-A-1 (Sentinel-5A), METOP-SG-A-2 (Sentinel-5B) ja METOP-SG-A-3 (Sentinel-5C), joiden kunkin suunniteltu käyttöikä on 7,5 vuotta. Sentinel-5p (6) on Sentinel-5:n edeltäjähanke;

Sentinel-6-hanke on tutkakorkeusmittausta palveleva hanke, jonka tavoitteena on antaa maailmanlaajuisesti hyvin tarkkoja mittauksia merenpinnan korkeudesta korkeusmittauksen viitehankkeena. Sentinel-6 koostuu 2 yksiköstä (A ja B, joiden kummankin suunniteltu käyttöikä on 5 vuotta) yhteensä 10 vuoden havaintokaudeksi.

Sentinel-1, Sentinel-2 ja Sentinel-3 koostuvat kukin 4 satelliitista, joista 2 yksikköä tarvitaan täyden toimintavalmiuden (FOC) saavuttamiseksi ja 2 yksikköä korvaavaksi havainnointikapasiteetiksi ensimmäisten 2 yksikön käyttöiän päätyttyä.

Jason-3:n  (7) toimet sisältyvät Copernicuksen avaruuskomponenttiin havainnoinnin jatkuvuuden takaamiseksi Jason-2:sta Sentinel-6:een korkeusmittauksen viitehankkeena.

Copernicuksen kohdennettujen hankkeiden ominaisuudet täsmennetään taulukossa 2.

Taulukko 2

Copernicuksen kohdennettujen hankkeiden ominaisuudet

Sentinel-hanke	Keskeiset ominaisuudet ja tarkoitus	Yksiköiden määrä	Hyötykuorma	Satelliitin kiertorata	Arvioitu toimintavaihe (8)
Sentinel-1	RADAR-hanke	4 yksikköä (A, B, C, D), joista kaksi lentää samanaikaisesti täydellä kapasiteetilla	SAR-tyypin hyötykuorma C-taajuusalueella keskitaajuudella 5,405 GHz (4 polarisaatiota) ja seuraavilla 4 toiminnolla: — rajatun kaistan pyyhkäisy (Strip Map) 80 km:n peitolla ja 5 × 5 metrin spatiaalisella erotuskyvyllä — interferometrinen laaja peitto (Interferometric Wide Swath Mode) 250 km:n peitolla ja 5 × 20 metrin spatiaalisella erotuskyvyllä — erikoislaaja peitto (Extra-wide Swath Mode) 400 km:n peitolla ja 20 × 40 metrin spatiaalisella erotuskyvyllä — aaltotoiminto (Wave mode) 5 × 5 metrin spatiaalisella erotuskyvyllä 100 km:n välein pitkin kiertorataa	Aurinkosynkroninen kiertorata noin 693 kilometrin korkeudessa	A, B: 2014–2022 C, D: 2022–2030
Sentinel-2	Korkean erotuskyvyn optinen satelliittihanke maan kuvantamista varten	4 yksikköä (A, B, C, D), joista kaksi lentää samanaikaisesti täydellä kapasiteetilla	— Monispektrikuvain (Multi Spectral Imager, MSI) 13 monispektrikanavalla välillä 400 nm – 2 300 nm, spektriresoluutiolla 1 nm – 180 nm ja spatiaalisella erotuskyvyllä 10 m, 20 m ja 60 m. Tähän sisältyy optisen viestinnän hyötykuorma hankkeesta saatavan datan välittämiseksi EDRS:n kautta.	Aurinkosynkroninen kiertorata noin 786 kilometrin korkeudessa	A, B: 2015–2023 C, D: 2023–2030
Sentinel-3	Maailmanlaajuinen valtamerten ja maan satelliittikuvaus	4 yksikköä (A, B, C, D), joista kaksi lentää samanaikaisesti täydellä kapasiteetilla	— valtamerten ja maan värimittauksen väline OLCI (Ocean and Land Colour Instrument) 21 taajuuskaistalla ja spatiaalisella erotuskyvyllä 300 m — meren ja maan pintalämpötilan radiometri SLSTR (Sea and Land Surface Temperature Radiometer) 9 taajuuskaistalla ja spatiaalisella erotuskyvyllä 500 m (VIS, SWIR) ja 1 km (MWIR, TIR) (9) — SRAL (SAR Radar Altimeter) – SAR-tutkakorkeusmittari, kaksitaajuuksinen CX- ja Ku-taajuusalueilla — MWR (Microwave Radiometer) – mikroaaltoradiometri, kaksi toimintataajuutta 23,8 GHz ja 36,5 GHz	Aurinkosynkroninen kiertorata noin 814,5 kilometrin korkeudessa	A, B: 2016–2023 C, D: 2023–2030
Sentinel-4	Ilmakehän seuranta	2 yksikköä (A, B) kolmannen sukupolven peräkkäisissä Meteosat-satelliiteissa – luotaava satelliittityyppi (Sounder)	Sentinel-4-instrumentti on korkean erotuskyvyn kuvaava spektrometri (spatiaalinen erotuskyky 8 × 8 km), joka kattaa kolme aallonpituuskaistaa: — ultravioletti (305–400 nm) — näkyvä valo (400–500 nm) — lähi-infrapuna (750–775 nm)	Asennettuina kolmannen sukupolven Meteosat-satelliitteihin geostationaarisella kiertoradalla noin 35 786 kilometrin korkeudessa. Kattavuus Eurooppa ja Pohjois-Afrikka, toistojakso noin 60 minuuttia.	2022–2040
Sentinel-5	Ilmakehän seuranta	3 yksikköä (A, B, C) toisen sukupolven peräkkäisissä METOP-satelliiteissa – satelliitti A	Sentinel-5:n UVNS-instrumentti on korkean erotuskyvyn spektrometri (spatiaalinen erotuskyky noin 7 km), joka kattaa seuraavat aallonpituuskaistat: — ultravioletti (270–370 nm) — näkyvä valo (370–500 nm) — lähi-infrapuna (685–773 nm) — lyhytaaltoinen infrapuna (1 590 –1 675 ; 2 305 –2 385 nm)	Osa EUMETSAT:n toisen sukupolven polaarisatelliittijärjestelmää (EPS-SG) noin 817 kilometrin korkeudessa	2022–2040
Sentinel-5p	Ilmakehän seuranta	Sentinel-5:n edeltäjäsatelliitti	— TROPOMI (TROPOspheric Monitoring Instrument) – troposfäärin seurantaväline, 4 kanavaa spektrialueilla 270–500 nm, 675–775 nm ja 2 305 –2 385 nm ja spatiaatisella erotuskyvyllä 7 × 7 km	Aurinkosynkroninen kiertorata noin 824 kilometrin korkeudessa	2017–2024
Sentinel-6	Valtamerten hyvin tarkka korkeusmittaus (High Precision Ocean Altimetry)	2 yksikköä (A, B)	— POSEIDON-4 – SAR-tutkakorkeusmittari — AMRC-C – Ilmaston laatua mittaava mikroaaltoradiometri NOAA:n/JPL:n osuutena	Ei-aurinkosynkroninen kiertorata noin 1 336  kilometrin korkeudessa	A: 2020–2025 B: 2025–2030

3.2.2   Avaruussegmentin toimet

ESA vastaa seuraavien satelliittien ja instrumenttien hankinnasta ja laukaisusta:

a)	Sentinel-1, -2 ja -3-satelliittien C- ja D-yksiköiden kehittäminen;

b)	Sentinel-5B:n ja -5C:n instrumentit;

c)	Sentinel-6B-yksikkö;

d)	laukaisupalvelut.

Sentinel-1, -2 ja -3-satelliittien C- ja D-yksiköiden kehittäminen ja hankinnat

ESA vastaa Sentinel-1, -2 ja -3-satelliittien C- ja D-yksiköiden hankinnoista, kehittämisestä ja lentovalmiustarkastuksesta (Flight Acceptance Review). C-yksiköiden laukaisun valmistelutoimet kattaa Copernicus, jos ne toteutetaan ennen 31. joulukuuta 2021.

C- ja D-yksiköt hankitaan vastaavin teknisin eritelmin kuin A- ja B-yksiköt, jotta varmistetaan tekninen ja toiminnallinen yhdenmukaisuus. A- ja B-yksiköiden ja C- ja D-yksiköiden kehittämisessä on kuitenkin otettava huomioon laitteiden vanheneminen, joka johtuu aikaerosta suhteessa A- ja B-yksiköiden kehittämiseen. Sentinel-1-satelliitin C- ja D-yksiköt olisi varustettava automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) välineellä, joka parantaa SAR-hyötykuormadataa meriliikenteen alusten sovelluksia varten, ja kaikki C- ja D-yksiköt on varustettava GNSS-vastaanottimilla. Sentinel-1:n ja -2:n C- ja D-yksiköissä on oltava optisen viestinnän hyötykuorma ja Sentinel-3:n C- ja D-yksiköissä DORIS-hyötykuorma, jolloin kaikki hankinnat tehdään osana sopimusta ja rahoitetaan Copernicus-ohjelmasta.

Sentinel-5B:n ja -5C:n välineiden kehittäminen ja hankinnat

ESA vastaa Sentinel-5B:n ja -5C:n hankinnoista, kehittämisestä ja toimista, joilla tuetaan niiden integroimista METOP-SG:hen, mukaan lukien välineiden saumattoman suorituskyvyn tarkistukset.

Sentinel-6B-yksikön kehittäminen ja hankinnat

Sentinel-6B:n on oltava täysin korvaava yksikkö Sentinel-6A:lle. Sentinel-6B on sisällytettävä vaihtoehtona Sentinel 6A:ta koskevaan kehittämissopimukseen.

Laukaisupalvelut

Sentinel-1:n, -2:n ja -3:n A- ja B-yksiköiden laukaisupalveluja, jotka on käynnistetty ESA:n GMES-avaruuskomponenttisopimuksen nojalla, jatketaan Copernicus-ohjelman puitteissa. Copernicus-ohjelmaan kuuluu, että ESA ottaa täyden vastuun Sentinel-1B:n, -2A:n ja -3B:n laukaisupalvelujen hankinnasta. Laukaisupalvelujen hankintaan sisältyy kantoraketin valmistus, telakointiadapteri, laukaisukampanjan tuki, kantoraketin ja satelliitin rajapinnan tekniikka ja kaikki toiminnot lentovalmiustarkastuksesta (Flight Acceptance Review) toimintavalmiustarkastukseen (In Orbit Commissioning Review) (ml. laukaisuvaihe ja kiertoradalle siirtymisen vaihe).

3.3   Maasegmentti – Sentinel-hankkeet

3.3.1   Yleiskuvaus

Sentinel-maasegmentti tarjoaa ensisijaisen yhteyden Sentinel-satelliitteihin. Sentinel-maasegmenttien keskeiset osat ovat seuraavat:

a)	Sentinel-ohjaussegmentti (Flight Operations Segment, FOS);

b)	Sentinel-hyötykuormadatamaasegmentti (Payload Data Ground Segment, PDGS);

Sentinel PDGS -toimissa tukeudutaan tiedonsiirtoverkkoon (Wide Area Network) ja datansaantipalveluihin (Data Access Services).

3.3.2   Ohjaussegmentti

Ohjaussegmentti (Flight Operations Segment, FOS) tarjoaa valmiudet ohjelmoida hankkeen toimet ja seurata ja valvoa avaruusalusta ja hyötykuormaa kaikissa hankkeen vaiheissa. FOS vastaa avaruusaluksen komentotoimista ja telemetriatietojen keräämisestä S-taajuusalueella. Se tarjoaa toiminnon, jota tarvitaan komentorutiinien tuottamiseen alustoilta ja välineistä ja yhteydenmuodostukseen satelliitteihin sekä koottujen telemetriatietojen järjestelmälliseen arkistointiin/analyysiin. FOS sisältää lentodynamiikkajärjestelmän (Flight Dynamics System Facility), joka mahdollistaa kiertoradan määrittämisen ja ennakoinnin sekä tiedon generoinnin lentoasennon ja kiertoradan valvontaa varten.

FOS:n toimintoihin ja tehtäviin kuuluu tarjota tietoa siitä, milloin satelliitit ovat maa-aseman näkyvyyssegmentissä S-taajuusalueella, sekä pääsy arkistoituihin telemetriatietoihin valtuutetuille ulkopuolisille käyttäjille. Näiden rutiinitehtävien lisäksi FOS:n hankevalvontaryhmä (Mission Control Team) vastaa satelliittien ”terveydentilan” seurannasta ja kaikista tarvittavista korjaavista toimista, jos havaitaan poikkeavuuksia, samoin kuin verifioinneista ja signaaleista satelliittiohjelmistojen korjauspäivityksiä varten.

FOS:n palvelu, jonka tehtävänä on välttää törmäyksiä avaruusromun kanssa, laskee Sentinel-satelliitin törmäyksen todennäköisyyden muiden satelliittien/avaruusromun kanssa ja toimittaa vastaavat törmäysten välttämistä koskevat ennusteraportit. Nämä analysoidaan ja tarvittaessa niiden pohjalta satelliitille laaditaan törmäyksen väistöliikkeet.

FOS tukee turvallisia ja luotettavia toimenpiteitä avaruusalusten elinkaaren lopussa, mukaan lukien paluu ilmakehään ja loppusijoitus.

3.3.3   Hyötykuormadatamaasegmentti

Hyötykuormadatamaasegmentti sisältää seuraavat osat:

a)	Sentinellien ydinmaa-asemat (Core Ground Stations, CGS);

b)	Sentinellien käsittely- ja arkistointikeskukset (Processing and Archiving Centres, PAC);

c)	Sentinellien seurantakeskukset (Mission Performance Centres, MPC);

d)	Sentinellien hyötykuormadatan hallintakeskukset (Payload Data Management Centres, PDMC);

e)	Sentinellien tarkan kiertoradan määrityspalvelu (Precise Orbit Determination Service, POD).

Sentinellien ydinmaa-asemat (Core Ground Stations, CGS)

ESA hallinnoi ydinmaa-asemien yleistä verkostoa X-taajuusalueella. Erityisen infrastruktuurin avulla voidaan

a)	vastaanottaa Sentinellien alaspäin suuntautuva dataliikenne;

b)	demoduloida ja tallentaa instrumenttien lähdepaketit (Instrument Source Packets, ISP);

c)	toimittaa ISP-lähdepaketit 0-tason (L0) prosessorille ja EUMETSAT:lle Sentinel-3:n osalta;

d)	lähettää L0-data käsittely- ja arkistointikeskuksiin;

e)	varmistaa lähes reaaliaikaiset L1/L2-tuotteet ja antaa data käyttäjien ja käsittely- ja arkistointikeskusten käyttöön.

Sentinellien käsittely- ja arkistointikeskukset (Processing and Archiving Centres, PAC)

Käsittely- ja arkistointikeskukset varmistavat Sentinel-datan arkistoinnin, järjestelmällisen ei-aikakriittisen käsittelyn ja/tai reaaliaikaisen käsittelyn, online-pääsyn tuotteisiin sekä datan levityksen Copernicuksen avaruuskomponentin muille elementeille.

Sentinellien seurantakeskukset (Mission Performance Centres, MPC)

Sentinel-1:n, -2:n, -3:n ja -5p:n kalibrointi- ja validointitehtävistä huolehtivat seurantakeskukset, joiden toimiin sisältyvät muun muassa algoritmien ylläpito ja kehittämien, toiminnallinen laadunvalvonta sekä koko järjestelmän suorituskyvyn monitorointi. Seurantakeskukset tukeutuvat erikoistuneiden tukilaboratorioiden (Expert Support Laboratories) ja erityisten CAL/VAL-ryhmien täydentäviin laatupalveluihin suorituskyvyn säilyttämiseksi hankkeille vaadittavalla laatutasolla.

Sentinellien hyötykuormadatan hallintakeskukset (Payload Data Management Centres, PDMC)

Sentinellien hyötykuormadatan hallintakeskus (PDMC) tarjoaa rajapinnan FOS:een päin satelliittien tehtävänantoa ja satelliitti-maayhteyksien suunnittelua varten. PDMC:t vastaavat Sentinel-hankkeiden ja järjestelmällisen tuotannon suunnittelusta tiedonsaanti- ja järjestelmävaatimusten (Data Access and Mission Requirements) ja PDGS-konfiguraation mukaisesti, mukaan lukien tuotannon organisointi, jakelu ja levitysjärjestelyt.

Sentinellien tarkan kiertoradan määrityspalvelu (Precise Orbit Determination Service, POD)

Sentinellien POD-palvelu tarjoaa tarkkaa dataa kiertoratasta PDGS:n tueksi muussa kuin reaaliaikaisessa käsittelyssä. POD-keskus on yhteinen Sentinel 1-, -2 ja -3-hankkeille. Se saa 0-tason GPS-dataa ydinmaa-asemilta, ja se tuottaa tarkkaa kiertoratadataa käsittely- ja arkistointikeskuksille offline-käsittelyä varten.

3.4   EUMETSAT:n maasegmentin toimet

EUMETSAT:n maasegmentti tukeutuu ESA:n täytäntöönpanemiin ja tarjoamiin palveluihin, mukaan lukien ydinmaa-asemat Sentinel-3-datan vastaanottamiseksi. EUMETSAT:n yhteydessä toteutettu Copernicuksen maasegmentti voi sisältää toimintoja ja infrastruktuuria, jotka jaetaan muiden, Copernicukseen kuulumattomien hankkeiden kanssa osana EUMETSAT:n ohjelmia. EUMETSAT:n Copernicus-maasegmentti tarjoaa käyttöön dataa kohdennetuista hankkeista (Sentinel-3 Marine, -4, -5, -6 ja Jason-3) ja edistävistä hankkeista, myös pääsyn käyttäjille. EUMETSAT:n käyttöön tarjoamat tietoaineistot ja palvelut dokumentoidaan palvelutasoeritelmissä (SLS).

3.5   Tiedonvälityssatelliitit (European Data Relay System, EDRS)

Tiedonvälityssatelliittien (European Data Relay System, EDRS) palvelu tarjoaa valmiudet kerätä Sentinel-dataa, joka täydentää ydinmaa-asemia X-taajuusalueella, minkä avulla voidaan tukea varsinkin lähes reaaliaikaista havainnointitarpeita (kvasireaaliaikaisuudella (QRT) tarkoitetaan tuotteita, joiden toimitusaika on alle 1 tuntia). EDRS tarjoamat valmiudet

a)	tuovat joustavuutta yleiseen tiedonkeruumalliin, minkä tuloksena Sentinel-data on paremmin saatavilla;

b)	mahdollistavat datayhteydet maahan, kun Sentinel-satelliitit eivät ole X-taajuusalueen ydinmaa-asemien näkyvyyssegmentissä;

c)	yhdistettynä X-taajuusalueen ydinmaa-asemien verkostoon tukevat ja parantavat datan saumatonta saatavuutta ja luotettavuutta loppukäyttäjälle;

d)	tuovat joustovaraa ottaa huomioon Copernicuksen turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ”suojaamalla” datan vastaanottamista hankkeista EDRS:n salatun satelliitti-maayhteyden avulla Ka-taajuusalueella.

EDRS-palvelun käyttö Sentinel-1- ja Sentinel-2-hankkeiden tueksi tarjoaa lisämahdollisuuksia parantaa tuotteiden toimitusaikaa nykyisestä virallisesta lähes reaaliaikaisesta toimitussitoumuksesta, joka määritellään kolmen tunnin toimitusajaksi.

EDRS mahdollistaa nopean satelliitti-maayhteyden datalle, jota saadaan X-taajuusalueen ydinmaa-asemien näkyvyyssegmentin ulkopuolelta. Data siirretään satelliiteista alas suoraan EDRS:n kautta kyseisten alueiden havainnoinnin aikana. Tämän pitäisi puolestaan parantaa keskeisiin tuotteisiin liittyviä toimitusaikoja. Sen pitäisi myös mahdollistaa, että yhteistyökumppanit voivat generoida tuotteita kvasi-reaaliaikaisesti / lähes reaaliaikaisesti (QRT/NRT).

EDRS:ää olisi käytettävä siirtämään satelliiteista maa-asemille prosentuaalisesti suuri osuus muistiin tallennetusta datasta X-taajuusalueen ydinmaa-asemien näkyvyyden ulkopuolella. Tämä lisää siirretyn datan volyymia ja näin ollen myös Copernicuksen avaruuskomponentin maasegmentin tuottaman lähes reaaliaikaisen datan volyymia.

EDRS-palvelun keskeiset toiminnalliset tehtävät ovat

a)	Sentinel-1:n ja -2:n satelliittidatan siirto optisen (laser-)yhteyden kautta LEO-satelliittien optisen viestinnän hyötykuorman ja vastaavan GEO-satelliitteihin (EDRS-A ja EDRS-C) asennetun yksikön välillä;

b)	hankedatan siirtäminen GEO-satelliittien ja Ka-taajuusalueen maa-vastaanotinten välillä;

c)	hankedatan vastaanottaminen, demultipleksointi ja toimittaminen palvelun rajapisteeseen, mukaan lukien datan jakeluverkko.

Palvelu koskee Sentinel-1- ja Sentinel-2-hankkeita (muissa Sentinel-satelliiteissa ei ole tarvittavaa optisen viestinnän hyötykuormaa). Maantieteellinen peittoalue Sentinel-datan lataamiseksi EDRS-vastaanottoasemille kattaa vähintään Euroopan.

EDRS:n tarjoaman palvelun hankinnat tehdään erityisen palvelutasosopimuksen kautta, jota hallinnoidaan tiukkojen tulosindikaattoreiden mukaisesti.

3.6   Copernicuksen kohdennettujen hankkeiden yleinen toiminta- ja datankeruustrategia

Kaikkien Sentinel-satelliittien toimintastrategian tavoitteena on

a)	toimittaa tietoja Copernicus-ohjelmalle ja muille käyttäjille erikseen täsmennettyjen vaatimusten mukaisesti;

b)	varmistaa järjestelmälliset ja rutiininomaiset operatiiviset tehtävät korkealla automaatioasteella ja ennalta määritellyllä toimintamallilla niin laajalti kuin mahdollista.

Sentinel-hankkeiden toimintastrategia dokumentoidaan korkean tason operaatiosuunnitelmassa (HLOP), joka asetetaan julkisesti saataville. Korkean tason operaatiosuunnitelma sisältää tietoa havainnoinnista/suunnittelusta sekä datan keruusta, käsittelystä ja levityksestä.

Korkean tason operaatiosuunnitelma määritellään ensisijaisesti Copernicus-palvelujen havainnointivaatimusten, Copernicuksen osallistujavaltioiden kansallisten vaatimusten sekä asiaankuuluvien unionin toimielinten ja muiden käyttäjien vaatimusten pohjalta, mukaan lukien kansainväliset sopimukset, tieteellinen käyttö ja kaupallinen arvonlisäys. Koottujen havainnointivaatimusten perusteella suoritetaan sarja simulaatioita havainnointiskenaarioiden laatimiseksi ottaen huomioon prioriteettiskeemat ja tekniset rajoitukset. Copernicukseen osallistuvien valtioiden kuulemiset sekä havainnointivaatimusten kokoamisesta että havainnointisuunnitelmista suoritetaan tyypillisesti kerran vuodessa käyttäjäfoorumilla.

Datankeruustrategiassa noudatetaan seuraavia periaatteita:

a)	Sentinel-1:n datankeruu suoritetaan hankkeen viitesuunnitelman mukaisesti;

b)	Sentinel-2:n data kerätään järjestelmällisesti välillä 56° eteläistä leveyttä ja 84° pohjoista leveyttä maan yllä sekä rannikkoalueiden ja suurempien saarien yllä;

c)	Sentinel-3, -5p, -5 ja -6 keräävät järjestelmällisesti dataa koko maapallolla;

d)	Sentinel-4 kerää järjestelmällisesti dataa Euroopan yllä geostationaarisella kiertoradalla.

3.7   Copernicuksen kohdennettujen hankkeiden datatuotteiden luettelo

Sentinel-satelliittien keräämä data siirretään automaattisesti ydinmaa-asemille ja käsitellään järjestelmällisesti hyötykuormadatamaasegmentissä. Data käsitellään järjestelmällisesti ennalta määriteltyjen keskeisten tuotteiden generoimiseksi (tasojen 0, 1 ja 2 tuotteet). Nämä tuotteet toimitetaan Copernicus-käyttäjien käyttöön (”käyttäjätuotteet”) noudattaen tarkkaan määriteltyjä toimitusaikoja, jotka vaihtelevat lähes reaaliaikaisesta (NRT) ei-aikakriittiseen (NTC). Tuotteet ovat saatavilla tyypillisesti 3, 24 tai 48 tunnin kuluessa satelliitin suorittamasta havainnoinnista.

Taulukossa 3 luetellaan datatuotteet, jotka ovat saatavilla Copernicuksen kohdennetuista hankkeista. Sentinel-4:n, -5:n ja -6:n käyttäjätuotteet täsmennetään kehittämisvaiheen aikana. Yksityiskohtainen luettelo kaikista tuotteista asetetaan julkisesti saataville.

Taulukko 3

Copernicuksen kohdennettujen hankkeiden datatuotteiden yhteenvetoluettelo

	Käyttäjätuotteiden luokka	Tuotteen sisältö/Kuvaus
Sentinel-1
	SAR taso 0	Tiivistetty kohdentamaton SAR-raakadata
	SAR taso 1 – Single Look Complex (SLC)	Kohdennettu kompleksinen SAR-data, georeferoitu, viistoetäisyydeltä
	SAR taso 1 – Maastoetäisyydeltä (GRD) täydellä resoluutiolla	Kohdennettu kompleksinen SAR-data, georeferoitu, usean kuvan prosessointi (multi-look), projektio maastoetäisyydellä
	SAR taso 2 – Meridatatuote	Geolokalisoidut geofysikaaliset parametrit (esim. valtameren tuulikentät, aallokon spektrit ja säteensuuntainen nopeus)
Sentinel-2
	Monispektriväline taso 1	Reflektanssi ilmakehän ylärajalla (Top of Atmosphere, ToA) karttageometriassa
	Monispektriväline taso 2 (10)	Reflektanssi ilmakehän alarajalla (Bottom of Atmosphere, BoA) karttageometriassa
Sentinel-3 (yhteinen maalle ja merelle)
	Valtamerten ja maan värimittauksen väline OLCI (Ocean and Land Colour Instrument) taso 1	OLCI – radianssit ilmakehän ylärajalla, orto-oikaistulla geopaikannuksella ja uudelleenotannalla
	Meren ja maan pintalämpötilan radiometri SLSTR (Sea and Land Surface Temperature Radiometer) taso 1	SLSTR – Kaistasäteilylämpötilat sekä radianssit ilmakehän ylärajalla, orto-oikaistulla geopaikannuksella ja uudelleenotannalla
Sentinel-3 Partim Marine
	Pintatopografiahanke (Surface Topography Mission, STM) taso 2	Geofysikaaliset parametrit valtameren yllä (esim. pinnan takaisinsironta, merenpinnan korkeus, merkitsevä aallonkorkeus, valtameren syvyys, vuoroveden korkeus, jääkonsentraatio, merijään pinnan ja merenpinnan välinen korkeusero (varalaita), meren pintatuulen nopeus, sademäärä)
	OLCI taso 2	Geofysikaaliset parametrit valtameren yllä (esim. merenpinnan reflektanssi, leväpigmentin pitoisuus, kiintoaineen pitoisuudet)
	SLSTR taso 2	Merenpinnan lämpötila
Sentinel-3 Partim Land
	Pintatopografiahanke (Surface Topography Mission, STM) taso 2	Geofysikaaliset parametrit maan yllä (esim. pinnan takaisinsironta, korkeuden vaihteluväli, pinnan korkeus, lumen tiheys ja lumen syvyys)
	OLCI taso 2	Geofysikaaliset parametrit maan yllä (esim. fotosynteettisesti aktiivinen säteily, globaali kasvillisuusindeksi)
	SLSTR taso 2	Maanpinnan lämpötila
	OLCI:n ja SLSTR:n synergiatuotteet	Geofysikaaliset parametrit maan yllä (aerosolikuormitus ja maanpinnan reflektanssi)
Sentinel-5p
	TROPOMI-väline taso 2	Otsoni, typpidioksidi, rikkidioksidi, formaldehydi, hiilimonoksidi, metaani, aerosolit, pilvet
Jason-3 (Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyöhanke, toimien rahoitus Copernicus-ohjelmasta)
	Geofysikaalisen datan tallennus taso 2	Korkeudenmittauksen parametreja vastaavat geokoodatut tuotteet

Huomautus: Tason 0 (L0), tason 1 (L1) ja tason 2 (L2) nimikkeistö viittaa tuotteen käsittelyn toisiaan seuraaviin tasoihin. L0 viittaa instrumentin ja hyötykuorman käsittelemättömään dataan, L1 georeferoituun ja kalibroituun laskettuun dataan ja L2 johdettuihin geofysikaalisiin muuttujiin. Pintatopografiahankkeessa (STM) tason 2 tuotteiden pohjalta generoidaan myös tasojen 2P ja 3 tuotteet, joihin on tehty tarkemmat geofysikaaliset oikaisut, vääristymien korjaukset ja kiertorataan liittyvät virhekorjaukset.

3.8   Muutokset Copernicuksen avaruuskomponentin uudenaikaistamiseksi

Muutoksiin (lukuun ottamatta poliittisia muutoksia, joista sovitaan poliittisella tasolla), joilla voidaan vastata uusiin tai kehittyviin käyttäjävaatimuksiin parantamalla asteittain nykyistä Copernicuksen avaruuskomponentin infrastruktuuria, voivat kuulua seuraavat:

a)	datan käsittelyyn ja levitykseen käytettävän infrastruktuurin parantaminen suorituskyvyn lisäämiseksi;

b)	uusien tuotteiden tuotanto nykyisen kapasiteetin pohjalta;

c)	uusien tietoaineistojen hankinta nykyisten kolmansien osapuolten hankkeiden pohjalta.

Copernicuksen avaruuskomponentin lyhyen aikavälin päivityksissä noudatetaan muutoksenhallintaprosessia, johon kuuluvat muun muassa seuraavat yleiset vaiheet:

1)	tarvittavien muutosten tunnistaminen;

2)	muutospyyntö, jonka esittää joko komissio, ESA tai EUMETSAT;

3)	muutospyynnön analyysi, johon sisältyy vaikutusanalyysi (tekniset vaikutukset, kustannukset, aikataulu);

4)	komissio suostumus ehdotettujen muutosten täytäntöönpanolle;

5)	muutosten täytäntöönpano.

3.9   Kehitystoimet operatiivisten riskien pienentämiseksi

Varmistaakseen Copernicus-satelliittien suojaamisen törmäysriskiä vastaan ESA ja EUMETSAT ottavat huomioon avaruusesineiden valvonnan ja seurannan (SST) tukikehyksen, jonka unioni perusti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 541/2014/EU (11). Kyseisillä toimenpiteillä on kytkös Copernicuksen avaruuskomponenttiin, sillä ne sisältävät toiminnon SST:n palvelujen tarjoamiseksi avaruusalusten operaattoreille ja viranomaisille.

4.   COPERNICUS-OHJELMAA EDISTÄVÄT HANKKEET

4.1   Yleistä

Copernicus-ohjelmaa edistävillä hankkeilla tarkoitetaan avaruussijoitteisia maan havainnointihankkeita, joilla Copernicus-ohjelmalle toimitetaan kohdennetuista hankkeista saatuja tietoja täydentäviä tietoja.

Copernicus-ohjelma saa edistävistä hankkeista dataa täyttääkseen jaksossa 1 kuvatut datavaatimukset silloin, kun niitä ei voida täyttää Sentinel-datalla.

Edistävistä hankkeista saadaan dataa joko maksutta tai erityisin lisenssiehdoin.

Tietoaineistoihin, joiden levittämiselle täydentävät hankkeet ovat asettaneet rajoittavat ehdot, sovelletaan seuraavia käyttäjäluokkia:

a)	Copernicus-palvelut;

b)	EU:n toimielimet ja laitokset:

c)	unionin tutkimusohjelmista rahoitettavien hankkeiden osallistujat;

d)	EU:n jäsenvaltioiden ja Copernicus-ohjelman osallistujavaltioiden viranomaiset;

e)	kansainväliset järjestöt ja kansainväliset valtiosta riippumattomat järjestöt;

f)	suuri yleisö.

4.2   Yleinen prosessi

ESA ja EUMETSAT tekevät tietovarastoa koskevan asiakirjan (Data Warehouse Document) (ks. jakso 1) mukaisesti yhteisen analyysin määrittääkseen, mitkä tietoaineistot on tarpeen hankkia ja mitkä tietoaineistot voidaan hankkia ilman kolmansilta osapuolilta tehtäviä hankintoja. Tämän analyysin tulokset dokumentoidaan yhteiseen tietovaraston jäljitettävyyttä koskevaan asiakirjaan (Data Warehouse Traceability Document). Tietoaineistot kuvataan tarkemmin datansaantia koskevassa DAP-asiakirjassa (Data Access Portfolio) ESA:n tarjoamien aineistojen osalta ja palvelutasoeritelmien (SLS) asiakirjassa EUMETSAT:n tarjoamien aineistojen osalta. ESA ja EUMETSAT raportoivat tietoaineistojen käytöstä neljännesvuosittain. Tietojen käytöstä ja tarveanalyysista riippuen kolmansien osapuolten tietojen hankintaa/seuraamista mukautetaan tarpeen mukaan.

4.3   Datan hankinta Copernicusta edistävistä hankkeista

Hankittavan datan lisenssiehdot neuvotellaan edistävien hankkeiden datantarjoajien kanssa. Nämä lisenssiehdot voivat poiketa avoimen datan politiikasta.

Datan hankintatoimista vastaa ESA, ja siinä keskitytään maanhavainnointidatan hankintaan kansallisista tai kansainvälisistä hankkeista, jotka voivat olla sekä yksityisiä että institutionaalisia. päätietoaineistot hankitaan ennalta määriteltyjen eritelmien pohjalta ja lisätietoaineistot kiintiömekanismin ja suurostosopimusten kautta datantarjoajilta datan toimittamiseksi rahoituskehyksen puitteissa.

Hankintatoimiin kuuluvat seuraavat:

a)	tarveanalyysi, eritelmien määrittäminen datan hankintaa varten ja tarjoajien valinta;

b)	varsinaisen datan hankinta lisenssien tai resurssien oston perusteella;

c)	edistävien hankkeiden (uudelleen)integrointi Copernicuksen avaruussegmentin maainfrastruktuuriin;

d)	datan yhdenmukaistaminen ja yhtenäinen tarjoaminen myös tapauksissa, joissa dataa kootaan suuria määriä eri hankkeista.

Hankittuihin tietoaineistoihin voi sisältyä dataa seuraavista edistävistä hankkeista (täydellinen luettelo on saatavilla osoitteessa http://spacedata.copernicus.eu): Pleiades 1 A/B, Deimos-2, Worldview-1/2, Radarsat-2, TerraSAR-X, COSMO-Skymed (1/2/3/4), RISAT-1, Proba-V, GeoEye-1, SPOT-5/6/7 jne.

4.4   Pääsy edistävien hankkeiden dataan ilman hankintoja

Datansaannin sellaisista kolmansien osapuolten hankkeista, jotka eivät edellytä datan hankintoja, järjestää ESA. Tähän sisältyy Earth Explorer -hankkeiden data ja EUMETSAT:n data muun muassa EUMETSAT:n omista hankkeista.

EUMETSAT:n olisi varmistettava datansaanti sen omista hankkeista sekä valikoiduista kolmansien osapuolten hankkeista, jotka liittyvät meriympäristön, ilmakehän ja ilmastonmuutoksen seurantaan. Tässä yhteydessä kolmannen osapuolen hankkeilla viitataan sellaisten satelliittioperaattoreiden hankkeisiin, joiden kanssa EUMETSAT:lla on virallinen yhteistyö- ja/tai tiedonvaihtosopimus.

Toiminta käsittää seuraavat:

a)	Copernicus-ohjelmaa edistävien hankkeiden datan saanti ja tarjoaminen Copernicus-palveluille ja -käyttäjille;

b)	tarvittaessa tällaisten tietojen käsittely soveltuviksi tuotteiksi;

c)	näiden tietojen ja tuotteiden levitys käyttämällä EUMETSAT:n infrastruktuuria ja palveluja, jotka soveltuvat datan levittämiseen useista hankkeista.

Tämän otsikon alle kuuluvat tietoaineistot voivat sisältää dataa muun muassa seuraavista hankkeista: Meteosat, Metop, Suomi-NPP, Landsat ja Cryosat.

5.   COPERNICUKSEN AVARUUSKOMPONENTIN DATAN LEVITYS

Datan levittäminen kattaa kaikki toiminnot ja tehtävät, joilla pannaan täytäntöön ja tuetaan datan saantia (”pull”-palvelu) ja/tai tarjoamista (”push”-palvelu) kohdennetuista hankkeista ja edistävistä hankkeista Copernicus-ohjelman käyttäjille. Copernicuksen avaruuskomponentin datanlevitykseen sisältyvät:

a)	erityinen datansaanti-infrastruktuuri;

b)	käyttäjäpalvelut.

Copernicuksen datansaanti-infrastruktuurilla pannaan täytäntöön Copernicuksen datapolitiikka. Se on mukautettu ennalta määriteltyjen käyttäjätypologioiden tarpeisiin ja käsittää Copernicus-palvelut, jäsenvaltiot, kansainväliset kumppanit sekä muun/tieteellisen käytön. Datan saantia ja levittämistä palveleva infrastruktuuri käsittää seuraavat osat:

a)	datansaanti-infrastruktuuri (Data Access Infrastructure) (Sentinel Hub -palvelut);

b)	online-pääsy dataan (Online Data Access, ODA);

c)	Copernicuksen online-pääsy dataan (Copernicus Online Data Access, CODA);

d)	koordinoitu datansaantijärjestelmä (Data Access System, CDS) edistävistä hankkeista;

e)	tiedonvälityssatelliitit (European Data Relay System, EDRS);

f)	EUMETCast;

g)	EUMETSAT:n datakeskus;

h)	datan ja informaation saantipalvelujen infrastruktuuri.

Copernicuksen avaruuskomponentin datanlevitysjärjestelmät käsittävät taulukossa 4 luetellut käytettävissä olevat datatuotteet.

Taulukko 4

Copernicuksen avaruuskomponentin datanlevitysjärjestelmät – yhteenveto

Datanlevitysjärjestelmä	Kuvaus	Käytettävissä olevat datatuotteet (nykyinen tilanne)
Sentinel Hub -palvelut	ESA:n ylläpitämä datansaanti-infrastruktuuri, jonka kautta Copernicus-dataa saavat   Copernicus-palvelut (Copernicus Services Data Hub)   Copernicus-ohjelman osallistujavaltiot (Collaborative Data Hub)   kansainväliset kumppanit (International Data Hub)   avoin saatavuus (COA Hub)	Sentinel-1, Sentinel-2, Sentinel-3 Land
Copernicuksen online-pääsy dataan (Copernicus Online Data Access CODA)	EUMETSAT:n ylläpitämä datansaanti-infrastruktuuri, jonka kautta käyttäjä saa Copernicus-dataa	Lähes reaaliaikaisesti Sentinel-3 Marine, Jason-3
Online-pääsy dataan (Online Data Access ODA)	EUMETSAT:n ylläpitämä datansaanti-infrastruktuuri, jonka kautta Copernicuksen palvelut ja validointitiimin jäsenet saavat Copernicus-dataa	Lähes reaaliaikaisesti Sentinel-3 Marine, Jason-3
Koordinoitu datansaantijärjestelmä (Data Access System CDS)	ESA:n ylläpitämä datansaanti-infrastruktuuri, jonka kautta käyttäjä voi ladata dataa edistävistä hankkeista	Edistävien hankkeiden data
EUMETCast	EUMETSAT:n ylläpitämä satelliittivälitteinen ja maanpäällinen monilähetyspalvelu Copernicuksen maanhavainnointituotteiden toimittamiseksi lähes reaaliaikaisesti	Lähes reaaliaikaisesti Sentinel-3 Marine, Jason-3 ja edistävät hankkeet, datanlevitys EUMETSAT
EUMETSAT:n datakeskus	Copernicuksen tietoaineistojen ja tuotteiden tarjoaminen hankkeen koko elinkaaren ajalta, loppukäyttäjien tilattavissa haku- seulonta- ja tilausmekanismia käyttäen	Arkistodata Sentinel-3 Marine, Jason-3 ja edistävät hankkeet, datanlevitys EUMETSAT
Datan ja informaation saantipalvelujen infrastruktuuri	Infrastruktuuri, jonka avulla käyttäjät voivat saada, käsitellä ja analysoida Copernicus-dataa ja -tietoja	Data ja tiedot Copernicuksen avaruus- ja palvelukomponentista

Datanlevityspalvelut ovat Copernicuksen eri käyttäjäyhteisöjen käytössä; kussakin järjestelmässä saatavilla oleva data optimoidaan näiden yhteisöjen tarpeisiin.

ESA:n Sentinel Hub -palvelut mukautetaan eri käyttäjätypologioihin (Copernicus-palvelut, osallistujavaltiot, kansainväliset kumppanit ja muut). Niiden konfiguraatio voi vaihdella taatun suorituskyvyn, tuotteiden tarjonnan ja sallitun samanaikaisten lataamisen määrän suhteen.

Copernicus Services Data Hub tarjoaa pääsyn kaikkiin Sentinel-tuotteisiin tietyllä toimitusajalla (joka riippuu tuotteesta) ja varmistaa palvelujen saumattoman saatavuuden (vähintään 94 prosentin saatavuus kunkin Sentinel-satelliittikonstellaation osalta). Collaborative Data Hub ja International Data Hub tarjoavat pääsyn jatkuvasti päivitettävään Sentinel-tuotteiden arkistoon noudattaen suoritustavoitteita. Copernicus Open Access Hub konfiguroidaan siten, että vältetään resurssien saturaatio tilanteessa, jossa rajattu määrä käyttäjiä tekee massiivisia datalatauksia.

Copernicuksen datan levitykseen käytettävää infrastruktuuria päivitetään ja parannetaan jatkuvasti, jotta se selviytyisi kasvavista latausmääräistä ja laajenevista datavolyymeista.

Käyttäjäpalveluihin kuuluvat käyttäjien rekisteröinti ja hallinnointi, haku-, katselu- ja latauspalvelut, neuvontapalvelu ja isännöidyt käsittelypalvelut.

Copernicuksen levityspalvelujen katalogit ovat keskenään yhteentoimivia, ja ne tarjoavat täydelliset katalogitiedot.

Yksityiskohtaiset tekniset kuvaukset Copernicuksen datan levitykseen käytettävästä infrastruktuurista ja toiminnoista asetetaan julkisesti saataville.

6.   COPERNICUKSEN AVARUUSKOMPONENTIN KEHITYS KÄYTTÄJÄVAATIMUSTEN PERUSTEELLA

6.1   Yleinen konteksti ja prosessi

Copernicuksen avaruuskomponentin kehitys liittyy avaruuskomponentin mukautuksiin vuoden 2020 ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jälkeisenä aikana. Tässä luvussa kuvataan yksityiskohtaisesti tarvittavat valmistelutoimet, joilla tuetaan päätöstä Copernicuksen avaruuskomponentin tulevasta kehityksestä avaruusstrategian puitteissa. Siinä kuvataan käyttäjävaatimuksiin liittyvät toimet, jotka toteutetaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa valmistelutoimina Copernicuksen avaruuskomponentin kehittämiselle. Näissä toimissa otetaan tarvittaessa huomioon osia ESA:n pitkäaikaissuunnitelmasta (Long-term Scenario). Mukautuksiin voivat sisältyä

a)	nykyiseen avaruuskomponentin infrastruktuuriin tehtävät muutokset;

b)	kohdennettujen Copernicus-hankkeiden kehittäminen;

c)	järjestelyt datan hankkimiseksi edistävistä hankkeista.

Käyttäjävaatimuksiin liittyviin toimiin, joita Copernicuksen avaruuskomponentin kehittämisen määrittely edellyttää (Kaavio 2), sisältyvät

a)	tulevien havainnointivaatimusten ja -vajeiden yksilöiminen;

b)	vaihtoehtojen analysointi kehittyviin havainnointivaatimuksiin vastaamiseksi; näihin vaihtoehtoihin voivat kuulua edellä mainitut mukautukset.

Kaavio 2

Copernicuksen avaruuskomponentin kehitysprosessi

6.2   Tulevien havainnointivaatimusten ja -vajeiden yksilöiminen

Tulevat havainnointivaatimukset ja -vajeet yksilöidään komission johdolla, ja prosessia tukevat Copernicus-ohjelman täytäntöönpanosta vastaavien tahojen kehittämistoimet.

Prosessissa on kolme keskeistä vaihetta:

a)	sidosryhmien kuuleminen;

b)	käyttäjävaatimusten konsolidointi ja priorisointi;

c)	havainnointivaatimusten määrittely.

Kaaviosta 3 käy ilmi datavaatimusten ja -puutteiden yleinen määrittelyprosessi.

Kaavio 3

Datavaatimusten yleinen määrittelyprosessi

Sidosryhmien kuuleminen

Komissio järjestää käyttäjävaatimuksista laajan sidosryhmäkuulemisen. Havainnointi- ja palveluvaatimuksia kootaan käyttämällä verkkopohjaisia kyselyjä, työpajoja, käyttäjäkuntaan ja markkinoihin kohdennettuja toimia ja tapaamisia sekä jo käytössä olevia prosesseja ja dokumentaatiota. Copernicus-yhteisöä kuullaan sen koko laajuudelta, erityisesti Copernicus-palveluja ja jäsenvaltioita. Lopullinen dokumentaatio kattaa käyttäjävaatimukset kaikilla Copernicuksen aihealueilla (meriympäristö, ilmakehä, maanseuranta, hätätilanteiden hallinta, turvallisuus ja ilmastonmuutos). Käyttäjävaatimukset otetaan huomioon havainnointitarpeiden konsolidoinnissa ja priorisoinnissa.

Käyttäjävaatimusten konsolidointi ja priorisointi

Käyttäjävaatimukset konsolidoidaan ja priorisoidaan. Tämä tapahtuu komission ohjaamassa iteratiivisessa prosessissa, johon osallistuvat avaruusjärjestöt (ESA ja EUMETSAT) ja Copernicuksen ydinkäyttäjät (erityisesti Copernicus-palvelut, unionin toimielimet ja jäsenvaltiot käyttäjäfoorumin edustamina). Sidosryhmien kuulemisessa käytettävä dokumentaatio edellyttää perusteellista analyysiä, jotta käyttäjävaatimukset voidaan määritellä ja organisoida havainnointitarpeiden pohjalta. Tähän analyysiin sisältyvät yksityiskohtaiset tekniset eritelmät ajoituksesta, katettavasta maantieteellisestä alueesta, päivitystaajuudesta temporaalisen erotuskyvyn kannalta sekä sisällöstä havainnoinnin ja vaaditun tarkkuuden kannalta.

Osana prosessia vaatimukset priorisoidaan, jotta eri teknologiset vaihtoehdot voidaan arvioida tehokkaasti. Priorisoinnista vastaa komissio ja sen arvioinnista ESA ja EUMETSAT (teknologisten näkökohtien arviointi) ja ydinkäyttäjien asiantuntijaryhmä (käyttäjänäkökohtien arviointi).

6.3   Vaihtoehtojen analysointi kehittyviin datatarpeisiin vastaamiseksi

Analysoitaessa vaihtoehtoja kehittyviin datatarpeisiin vastaamiseksi olisi otettava huomioon

a)	nykyiseen avaruuskomponentin infrastruktuuriin tehtävät muutokset;

b)	kohdennettujen Copernicus-hankkeiden kehittäminen ja;

c)	tulevat järjestelyt datan hankkimiseksi edistävistä hankkeista.

Nykyiseen avaruuskomponentin infrastruktuuriin voidaan tehdä muutoksia myös lisäämällä uusia tuotteita nykyisten Sentinel-hankkeiden pohjalta. Muihin mahdolliset mukautuksiin voi kuulua Sentinel-konstellaation laajentaminen kahdesta satelliitista kolmeen vuoden 2020 jälkeen mahdollisten datan suurempaa saantitiheyttä koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

Tulevissa järjestelyissä datan hankkimiseksi edistävistä hankkeista otetaan huomioon saatavilla oleva kolmansien osapuolten data ja yksilöidyt havainnointitarpeet.

Kohdennettujen Copernicus-hankkeiden kehittämisessä otetaan huomioon

a)	seuraavan sukupolven Sentinel-hankkeiden määrittely havainnoinnin jatkuvuuden varmistamiseksi vuoden 2030 jälkeen;

b)	laajennettujen Sentinel-hankkeiden määrittely havainnointipuutteiden korjaamiseksi 2022–2025 lähtien.

Analysoitaessa vaihtoehtoja yksilöityjen havainnointivaatimusten täyttämiseksi huomioon otetaan myös seuraavat tekijät:

a)	Copernicuksen avaruuskomponentin tekninen perusta ja tekniset eritelmät;

b)	tulokset Copernicus-ohjelman väliarvioinnista;

c)	eri kehitysskenaarioiden vaikutusarviointi, joka sisältää myös kustannus-hyötyanalyysin.

Analyysissa huomioon otettavia teknisiä elementtejä ovat myös kolmansien osapuolen hankkeiden saatavuus ja teknologisen valmiuden tasot.

6.4   Teknisten vaatimusten määrittely uusille kohdennetuille hankkeille

Jos valitaan uusien kohdennettujen hankkeiden vaihtoehto, tehdään hankeanalyysi, johon sisältyy

a)	hanketoimeksiannon laatiminen datavaatimusten perusteella, mukaan lukien odotettu suorituskyky;

b)	teknisten vaatimusten määrittäminen;

c)	mahdollisten hankekonseptien yksilöiminen;

d)	ohjelmanäkökohtien arviointi;

e)	riskinarviointi.

Tämän analyysin tulokset esitetään yksityiskohtaisesti järjestelmävaatimuksista laadittavassa asiakirjassa (Mission Requirements Document), ja ne muodostavat perustan mahdollisille myöhemmille satelliittien kehittämis- ja käyttövaiheille.

6.5   Avaruuskomponentin kehitystoimien ajoitus ja eteneminen

6.5.1   Yleinen aikajana

Avaruuskomponentin kehityksen yleinen aikajana esitetään seuraavassa taulukossa.

Ajoitus	Toiminto
Vuoteen 2018	— sidosryhmien kuuleminen
Vuoteen 2018	— Copernicuksen tekninen perusta — käyttäjä- ja havainnointivaatimukset — Copernicus-ohjelman väliarviointi — Copernicuksen kehitysskenaarioiden vaikutusarviointi
Vuoteen 2018	— säädösesitys Copernicus-asetukseksi, joka kattaa vuodet 2021–2027 — teknisten vaatimusten määrittely uusille hankkeille
2019–2020	— valmistelutoimet mahdolliselle Copernicuksen avaruuskomponentin kehittämiselle

6.5.2   Avaruuskomponentin kehitystoimien eteneminen

Copernicuksen avaruuskomponentin kehittämisen valmistelutoimet vastaavat vuoden 2016 avaruusstrategiassa vahvistettuja yleisiä suuntaviivoja, ja niissä otetaan erityisesti huomioon käyttäjävaatimukset seuraaville:

a)	”nykyisten palvelujen ja infrastruktuurin jatkuva parantaminen” ja

b)

”lisäpalvelut uusiin tarpeisiin vastaamiseksi tietyillä erityisaloilla”: 1) ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, jotta voidaan seurata CO2-päästöjä ja muita kasvihuonekaasupäästöjä, maankäyttöä ja metsätaloutta sekä arktisen alueen muutoksia; 2) turvallisuus ja puolustus, jotta voidaan parantaa unionin valmiuksia vastata kehittyviin haasteisiin, jotka liittyvät rajavalvontaan ja merivalvontaan.

Tulevia kehitysskenaarioita määriteltäessä otetaan huomioon seuraavassa mainitut yleiset havainnointitarpeet.

a)	Havainnoinnin jatkuvuus: käyttäjät toivat keskeisenä prioriteettina esiin tarpeen varmistaa havainnoinnin jatkuvuus yli tämänhetkisten suunnitelmien, jolloin spatiaalinen erotuskyky, päivitystiheys ja toimitusajat paranevat potentiaalisesti pitkällä aikavälillä.

b)

Uusi havainnointi vastauksena uusiin tarpeisiin: 1) ihmisen aiheuttamien CO2-päästöjen seuranta; 2) napa-alueiden seuranta operationaalisen (jään) seurannan ja/tai ilmastonmuutossovellusten tukemiseksi EU:n arktisen politiikan yhteydessä; 3) tehostettu seuranta maa- ja metsätaloutta varten erityisesti veteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien sovellusten tukemiseksi; 4) uusien sovellusten mahdollistaminen kaivostoimintaa, kuivuuden seurantaa, kulttuuriperintöä, hydrologiaa, biologista monimuotoisuutta, maaperän kosteutta ja muita parametreja varten, kun tarvittavaa havainnointia ei ole tällä hetkellä käytettävissä; 5) parannetut turvallisuussovellukset; 6) ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon seuranta ja rikollisuuteen liittyvät sovellukset.

Valmisteleviin toimiin, joita tuetaan Copernicuksen avaruuskomponentin tulevia skenaarioita, voivat sisältyä:

a)

yksittäisten alojen asiantuntijaryhmät, jotka analysoivat korkean tason ohjelmakontekstia, teknologian nykytasoa ja konseptin toteutettavuutta erityistyöryhmien määrittelyn tueksi. Yksittäisten alojen asiantuntijaryhmiä perustetaan arvioimaan seurantatarpeita liittyen turvallisuuteen ja ihmisen toiminnasta aiheutuviin CO2-päästöihin;

b)

erityistyöryhmät, jotka kehittävät ja hienosäätävät havainnointivaatimuksia ja analysoivat mahdollisia teknisiä ratkaisuja tavoitteenaan määrittää alustavat järjestelmävaatimukset. Näissä analyyseissä otetaan huomioon nykyinen havainnointikapasiteetti ja nykyisen infrastruktuurin uudistukset/parannukset, teknologian kypsyysaste ja mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön. Perustettaviin erityistyöryhmiin kuuluvat seuraavat: 1) ihmisen aiheuttamien CO2-päästöjen seuranta; 2) napa-alueiden havainnointi; 3) maan pintalämpötilan seuranta korkealla spatiotemporaalisella erotuskyvyllä sovelluksille, jotka liittyvät maatalouden, hydrologian ja metsätalouden seurantaan ja yleiseen ympäristön seurantaan; 4) hyperspektrinen kuvannus, joka mahdollistaa innovatiiviset sovellukset biologisen monimuotoisuuden, kaivostoiminnan ja maa- ja metsätalouden seurannassa;

c)	valmistelevat tutkimukset erityistyöryhmien työn pohjaksi;

d)	konsultointi EU:n jäsenvaltioiden, Copernicus-ohjelman osallistujavaltioiden sekä ESA:n ja EUMETSAT:n jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan linjata painopisteet ja varmistaa yhdenmukaisuus ESA:n pitkäaikaissuunnitelman (Long Term Scenario) sisällön kanssa.

Näiden toimien pohjalta Copernicuksen avaruuskomponentin kehitysskenaarioita tarkastellaan muun muassa tekemällä perusteellinen kustannus-hyötyanalyysi.

Copernicuksen avaruuskomponentin kehitys mukautetaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevaan budjettiin, EU:n, ESA:n ja osallistuvien jäsenvaltioiden mobilisoimiin varoihin ja mahdollisiin muista rahoituslähteistä saataviin varoihin. Näiden rajoitusten puitteissa kehitysskenaariot voisivat olla seuraavat:

a)   perusskenaario: Copernicus-ohjelman jatkaminen kestävällä pohjalla nykyisellä suoritustasolla, mihin kuuluvat palvelujen jatkaminen, nykyisen infrastruktuurin tarvittavat uudistukset/parannukset, tukitoimet datansaannin ja -levityksen parantamiseksi ja tuki käytön yleistymiselle vuoden 2020 jälkeisenä aikana;

b)   kehittämis- ja laajentamisskenaario: Copernicus-ohjelman jatkaminen kestävällä pohjalla ja laajentaminen nykyisestä seuraavilla kahdella painopistealueella kasvavien tarpeiden huomioon ottamiseksi:

1)

uusi havainnointikapasiteetti ympäristönseurannan tarpeisiin, missä keskitytään ilmastonmuutoksen seurantaan (esim. sellaiseen CO2-päästöjen ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan, jota varten ei ole tällä hetkellä saatavilla satelliittihavainnointia), napa-alueiden seurantaan (keskittyen merijään ja sään seurantaan arktisella alueella) sekä maatalouden tukemiseen, muun muassa veteen liittyvien parametrien seurantaan, joka on mahdollista lämpöinfrapunahavainnoinnilla;

2)	uusi havainnointikapasiteetti, jolla tuetaan turvallisuus- ja/tai puolustuspoliittisia tarpeita vastattaessa uusiin haasteisiin, joita unioni kohtaa turvallisuuteen, maahanmuuttoon tai rajavalvontaan liittyen.

Käyttäjävaatimuksia koskevasta prosessista, kustannus-hyötyanalyysista sekä teknisen toteutettavuuden, teknisen ratkaisun kypsyysasteen ja yleisen kohtuuhintaisuuden tarkastelusta saatavat tulokset määrittävät tekniset reunaehdot Copernicuksen avaruuskomponentin kehitykselle vuoden 2020 jälkeen.

---

(1)  Spatiaalinen erotuskyky erittäin korkean (Very High Resolution, VHR), korkean (High Resolution, HR), keskitason 5 (Medium Resolution, MR) ja matalan (Low Resolution, LR) erotuskyvyn kuvissa määritellään seuraavasti: VHR: ≤ 4 m; HR: > 4 m and ≤ 30 m; MR > 30 m and ≤ 300 m; LR > 300 m.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1205/2008, annettu 3 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta metatiedon osalta (EUVL L 326, 4.12.2008, s. 12).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 1089/2010, annettu 23 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta (EUVL L 323, 8.12.2010, s. 11).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 976/2009, annettu 19 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta verkkopalvelujen osalta (EUVL L 274, 20.10.2009, s. 9).

(6)  Sentinel-5 Precursor (Sentinel-5p) on ESA:n ja Alankomaiden kuningaskunnan yhteisaloite.

(7)  Jason-3 on EUMETSAT:n, NOAA:n, CNES:n ja NASAn pitkäaikaisen yhteistyön tulos. Se on valtamerten hyvin tarkan korkeusmittauksen hanke (High Precision Ocean Altimetry Mission), joka varmistaa jatkuvuuden Jason-2:n ja Sentinel-6:n välillä ja joka on ollut toiminnassa vuodesta 2016. Sen suunniteltu käyttöaika on 5 vuotta.

(8)  Toimintavaihe voi muuttua riippuen yksittäisten satelliittiyksiköiden tosiasiallisesta käyttöiästä ja ohjelmasuunnittelun vaihtoehtojen arvioinnista.

(9)  Lyhenteet: VIS = näkyvän valon spektri; SWIR = lyhytaaltoinen infrapunasäteily; MWIR = keskiaaltoinen infrapunasäteily; TIR = lämpöinfrapunasäteily.

(10)  Sentinel 2:n tasolla 2 tuotettu data on käytössä Sentinellien ydinmaasegmentin kautta tai käyttäjien puolella käytettävän välineistön avulla.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 541/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227).