KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Aloitteen nimi

Lisää yksityisiä investointeja energiatehokkuuteen – ohjeistusta jäsenvaltioille ja markkinatoimijoille

Vastuupääosasto ja ‑yksikkö

ENER.B2

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission suositus, joka sisältää yksityiskohtaisen liitteen

Alustava aikataulu

Vuoden 2024 kolmas neljännes

Lisätiedot

Energiatehokkuuden rahoitus (Europa.eu)

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Energiatehokkuus on avainasemassa, jotta hiilestä voidaan päästä kokonaan irti vuoteen 2050 mennessä niin, että EU:n talouden kilpailukyky paranee ja varmistetaan energiaturvallisuus ja energian kohtuuhintaisuus. Osana 55-valmiuspakettia ja REPowerEU-suunnitelmaa hyväksyttiin uudelleenlaadittu energiatehokkuusdirektiivi (EU) 2023/1791 syyskuussa 2023. Direktiivi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä samassa kuussa. Se tuli voimaan 10. lokakuuta 2023. Uudelleenlaadittu energiatehokkuusdirektiivi on EU:n energiatehokkuuspolitiikan kulmakivi. Siinä vahvistetaan säännöt, velvoitteet ja politiikkavälineet EU:n vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi.

On olennaisen tärkeää lisätä energiatehokkuuteen tehtäviä investointeja kohdennettujen politiikkatoimien ja rahoitustoimenpiteiden avulla, jotta voidaan tukea jäsenvaltioita niiden pyrkiessä saavuttamaan vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteet ja toteuttamaan REPowerEU-suunnitelman energiansäästöpilarin. Energiatehokkuuteen tehtävien investointien liikkeelle saannin tukeminen mahdollistaa ilmastoneutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla tavalla. Samalla se varmistaa EU:n talouden kilpailukyvyn ja kestävyyden sekä vahvistaa EU:n toimitusvarmuutta ja parantaa energiamarkkinoiden häiriönsietokykyä.

Äskettäin hyväksytyn uudelleenlaaditun energiatehokkuusdirektiivin 30 artiklalla lujitetaan oikeudellista kehystä ja politiikkakehystä energiatehokkuuteen tehtävien investointien saamiseksi liikkeelle. Mainitulla artiklalla pyritään lisäämään julkisen budjettituen kustannustehokkuutta ja saamaan liikkeelle yksityisiä investointeja energiatehokkuustoimenpiteisiin. Koska julkinen rahoitus, mukaan lukien EU:n rahoitus, ei yksinään riitä täyttämään vuoden 2030 tavoitteiden ja REPowerEU-suunnitelman energiansäästötavoitteiden edellyttämiä investointitarpeita, suuri osa rahoituksesta on saatava yksityiseltä sektorilta. Direktiivin 30 artiklassa todetaankin, että energiatehokkuustoimenpiteitä varten on annettava riittävää taloudellista ja teknistä tukea, kehitettävä kohdennettuja politiikkatoimia, jotka mahdollistavat yksityisten investointien houkuttelemisen energiatehokkuuteen, sekä edistettävä innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä ja yksityisiä rahoitustuotteita energiatehokkuuden edistämiseksi. Lisäksi siinä luodaan perusta lisätoimille, joilla kannustetaan investoimaan energiatehokkuuteen, ja korostetaan Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja rahoituslaitosten välistä yhteistyötä.

Ratkaistava ongelma

Energiatehokkuusdirektiivin uudelleenlaatimisesta annettuun komission ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa (SWD(2021) 623 final) todetaan, että energiatehokkuutta vaivaa yksi suurimmista investointivajeista Euroopassa, ja arvioidaan, että energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuoteen 2030 saakka lisäinvestointeja 165 miljardia euroa vuodessa. Tätä summaa olisi tarkistettava ylöspäin, sillä uudelleenlaaditun energiatehokkuusdirektiivin nojalla on sovittu aiempaa kunnianhimoisemmista tavoitteista. Rakennusten energiatehokkuuden osalta vaikutustenarvioinnissa (SWD(2021) 453 final), joka liittyy rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin uudelleenlaadinnasta annettuun komission ehdotukseen, todetaan, että rakennusten perusparannuksia koskevien EU:n politiikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää vuosittain yli 100 miljardin euron lisäinvestointeja.

Tätä taustaa vasten on tarpeen lisätä energiatehokkuuteen tehtävien yksityisten investointien määrää, koska sekä Euroopan että kansallisella tasolla saatavilla olevat julkiset varat eivät ole riittäviä eikä niiden odoteta olevan riittäviä. Jotta energiatehokkuustoimenpiteisiin voidaan houkutella enemmän yksityisiä investointeja, on poistettava nykyiset markkinaesteet (esim. taloudelliset, rahoitukselliset / käyttäytymiseen liittyvät ja toiminnalliset / kontekstuaaliset ja teknologiset / mittaus- ja todentamis-, sääntely- ja hallinnolliset esteet). Samalla on kehitettävä asianmukaisia ja innovatiivisia rahoitusratkaisuja.

Uudelleenlaaditun energiatehokkuusdirektiivin 30 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että Euroopan komissio antaa viimeistään 31. joulukuuta 2024 jäsenvaltioille ja markkinatoimijoille ohjeistusta yksityisten investointien saamisesta liikkeelle. Direktiivin 30 artiklan 10 kohdan mukaan ohjeiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita ja markkinatoimijoita kehittämään ja toteuttamaan energiatehokkuuteen liittyviä investointejaan, myös unionin eri ohjelmissa. Ohjeissa myös ehdotetaan riittäviä rahoitusmekanismeja ja innovatiivisia rahoitusratkaisuja, joissa yhdistetään avustuksia, rahoitusvälineitä ja hankekehitystukea, olemassa olevien aloitteiden laajentamiseksi ja unionin ohjelmien käyttämiseksi katalysaattorina yksityisen rahoituksen käynnistämiseksi ja aikaansaamiseksi.

Lisäksi energiatehokkuusdirektiivin 30 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että ohjeistuksessa, jota komissio antaa yksityisten investointien liikkeelle saamisesta, käsitellään mahdollisia toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voisivat toteuttaa helpottaakseen innovatiivisten rahoitusjärjestelmien käyttöönottoa – verotuksen tai laskun yhteydessä takaisin maksettava rahoitus sekä kolmannen osapuolen antama rahoitus – sekä toimenpiteitä, joilla edistetään energiatehokkuutta parantavia lainatuotteita.

Sen vuoksi komission jäsenvaltioille ja markkinatoimijoille antamalla ohjeistuksella siitä, miten houkutella yksityisiä investointeja energiatehokkuuteen, on tarkoitus tukea energiatehokkuuteen tehtävien investointien saamista liikkeelle sekä vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteiden ja niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

Energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 30 artiklan 10 kohta

EU:n toimen tarve

Aloitteella pannaan täytäntöön oikeudellinen vaatimus, jonka mukaan Euroopan komissio antaa uudelleenlaaditun energiatehokkuusdirektiivin (2023/1791) 30 artiklan 10 kohdan mukaisesti jäsenvaltioille ja markkinatoimijoille viimeistään 31. joulukuuta 2024 ohjeistusta yksityisten investointien saamisesta liikkeelle. 

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

Ohjeistuksella tuetaan jäsenvaltioita ja markkinatoimijoita energiatehokkuusinvestointien kehittämisessä ja toteuttamisessa, myös unionin eri ohjelmissa. Siinä ehdotetaan asianmukaisia rahoitusjärjestelyjä ja innovatiivisia rahoitusratkaisuja, joihin yhdistetään avustuksia, rahoitusvälineitä ja hankekehitystukea, jotta voidaan skaalata nykyisiä aloitteita ja käyttää unionin ohjelmia katalysaattorina yksityisen rahoituksen vivuttamisessa.

Jotta energiatehokkuuteen saataisiin suunnattua lisää rahoitusta, on hyvin tärkeää poistaa havaittuja esteitä ja aktivoida yksityistä rahoitusta energiatehokkuuteen. Keskeisiä esteitä ovat mm. seuraavat:

-Taloudelliset ja rahoitukselliset (rahoitusresurssien puute, kannustimien puute, koetut riskit, pitkät takaisinmaksuajat ja korkeat transaktiokustannukset)

-Käyttäytymiseen ja toimintaan liittyvät (vähäinen tietoisuus hyödyistä, rajalliset seuranta- ja todentamistoimenpiteet, korkeat hallinnolliset kustannukset sekä valmiuksien, taitojen ja finanssiosaamisen puute)

-Kontekstuaaliset ja teknologiset (standardoitujen ratkaisujen puute, rajallinen toimitusketju ja räätälöinnin puute)

-Sääntelyyn liittyvät (nykyiset hallinnolliset esteet innovatiivisten ja sekamuotoisten rahoitusratkaisujen käyttöönotolle).

Ohjeistus annetaan komission suosituksena, jonka liitteenä on kattavat yksityiskohtaiset ohjeet. Komission suosituksessa ja sen liitteenä olevissa yksityiskohtaisissa ohjeissa

-esitetään katsaus olemassa olevaan energiatehokkuusrahoitukseen

-tuodaan esille yksityisten investointien esteet ja kannustimia yksityisten investointien houkuttelemiselle

-kuvaillaan asiaan liittyviä rahoitusmekanismeja ja innovatiivisia rahoitusratkaisuja yksityisten investointien vivuttamiseksi, mukaan lukien olemassa olevat parhaat käytänteet ja mallit eri jäsenvaltioissa

-annetaan jäsenvaltioille konkreettisia ohjeita toimintapolitiikoista ja rahoitustoimenpiteistä, jotta saatavilla olevaa julkista rahoitustukea voidaan käyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti rahoitusvälineiden ja innovatiivisten rahoitusjärjestelmien käyttöönottamiseksi

-kartoitetaan nykyisiä parhaita käytänteitä ja välineitä, joiden avulla markkinatoimijat voivat skaalata energiatehokkuushankkeiden kehittämistä, rahoitusratkaisuja ja investointeja

-annetaan erityisohjeita energiatehokkuushankkeiden ja integroituja uusiutuvan energian lähteitä koskevien hankkeiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi julkisella, yritys- ja asuntosektorilla.

Ohjeistuksen yleisenä tavoitteena on tukea suotuisan kehyksen luomista energiatehokkuusinvestointien markkinoiden laajentamiseksi, jotta voidaan edistää EU:n vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Uudelleenlaaditun energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti osana ohjeistusta on tarkoitus keskittyä erityisesti rahoitusvälineiden, kuten velkarahoituksen ja julkisten takausten, käytön lisäämiseen sekä lisätä rahoitustukea pk-yritysten toimiin sekä lämmityksen ja jäähdytyksen kunnostamiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon rakennusten perusparannusten huomattava merkitys niin energiatehokkuustavoitteiden kuin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamisessa sekä uudelleenlaaditussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä esitetty tiukennettu tavoitetaso, ohjeistuksessa annetaan myös suosituksia erityisesti rakennusten perusparannuksiin suunnattujen innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöönotosta. Lisäksi annetaan ohjeita rahoitusratkaisuista, joilla torjutaan energiaköyhyyttä erityisesti sosiaalisen ilmastorahaston avulla.

Ohjeistuksen erityistavoitteena on antaa jäsenvaltioille ja markkinatoimijoille konkreettisia suosituksia siitä, miten havaittuja esteitä voidaan poistaa toteuttamalla vaikuttavia politiikka-, sääntely- ja rahoitustoimenpiteitä.

Todennäköiset vaikutukset

Ohjeistuksen hyväksymisen jälkeen jäsenvaltiot ja markkinatoimijat ottavat käyttöön toimenpiteitä, joilla poistetaan esteitä ja helpotetaan entisestään sellaisten rahoitusvälineiden ja innovatiivisten rahoitusratkaisujen käyttöönottoa, joilla pystytään saamaan liikkeelle yksityisiä investointeja energiatehokkuuteen, jotta saavutettaisiin vuodelle 2030 asetetut EU:n energiatehokkuustavoitteet.

Suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Ohjeistuksessa kuvattujen toimenpiteiden vaikutus riippuu siitä, soveltuvatko toimenpiteet jäsenvaltioiden ja markkinatoimijoiden kohtaamiin erityishaasteisiin ja esteisiin. Vaikutus riippuu myös kansallisten viranomaisten halukkuudesta skaalata sellaisia energiatehokkuuden rahoitusratkaisuja, joilla voidaan kannustaa yksityisiin investointeihin.

Tuleva seuranta

Ei sovelleta

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Komission suositukset, joissa esitetään yleinen toimintapoliittinen lähestymistapa ja joissa ei sitouduta toimiin, eivät edellytä vaikutustenarviointia. Ohjeistuksen pohjalta mahdollisesti tehtäviin lainsäädäntöehdotuksiin sovelletaan sääntelyn parantamista koskevan komission politiikan tavanomaisia vaatimuksia, jotka koskevat tarvetta tehdä vaikutustenarviointi.

Kuulemisstrategia

Kuulemisen tavoitteena on kerätä merkityksellistä tietoa, palautetta nykyisistä esteistä sekä suosituksia yksityisten investointien houkuttelemiseksi energiatehokkuuteen. Kuuleminen on suunnattu energiatehokkuuden rahoittamisen alalla toimiville sidosryhmille ja markkinatoimijoille, erityisesti hankkeiden toteuttajille ja kehittäjille, rahoituslaitoksille, energiapalveluyhtiöille ja muille merkityksellisille markkinatoimijoille, jotka toimivat energiatehokkuuden ja energiasiirtymän rahoittamisen alalla. Yleisenä tavoitteena on vapauttaa ohjeistuksella energiatehokkuusinvestointien potentiaali ja luoda kestävät ja kukoistavat markkinat. Tätä varten ohjeistuksessa kartoitetaan energiatehokkuuden rahoittamisesta saatuja kokemuksia, arvioidaan yhteisiä piirteitä, annetaan konkreettisia suosituksia ja luodaan tulevaisuuteen suuntautuva strategia nykyisten esteiden poistamiseksi.

Palautetta toivotaan muun muassa hankkeiden kehittäjiltä ja toteuttajilta, jäsenvaltioiden edustajilta, alue- ja paikallisviranomaisilta, julkisilta ja yksityisiltä rahoituslaitoksilta, yrityksiltä ja liike-elämän järjestöiltä, teknisen avun laitoksilta ja keskitetyn asiointipisteen toimijoilta, rahoittajilta, kuluttajaryhmiltä, kuluttajien edustajilta, kansalaisjärjestöiltä, koulutusorganisaatioilta ja tutkimuslaitoksilta sekä kaikilta muilta toimijoilta, jotka osallistuvat energiatehokkuushankkeiden kehittämiseen, rahoittamiseen ja tukemiseen sekä yksityisten energiatehokkuusinvestointien saamiseen liikkeelle.

Komissio toivoo vastaajilta palautetta vauhdittavista ja hidastavista tekijöistä, jotka vaikuttavat yksityisen rahoituksen saantiin ja aktivoimiseen energiatehokkuuteen. Samoin se toivoo saavansa suosituksia nykyisten esteiden poistamiseksi ja yksityisten investointien houkuttelemiseksi, ehdotuksia siitä, miten yksityisten investointien saamista liikkeelle voitaisiin helpottaa paremmin muun muassa toimintapolitiikan, rahoituksen ja sääntelyn avulla, sekä esimerkkejä parhaista käytänteistä, jotka liittyvät rahoitusratkaisuihin ja siihen, miten nykyisiä esteitä voitaisiin poistaa. Vastaajia pyydetään jakamaan kaikki tarpeellisiksi katsomansa raportointitiedot, myös arviointikertomukset.

Komissio pyrkii paremman sääntelyn politiikan mukaisesti kehittämään aloitteita, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Siksi tutkijoita, akateemisia organisaatioita ja tieteellisiä seuroja ja yhdistyksiä, joilla on asiantuntemusta energiatehokkuuden rahoittamisesta, pyydetään toimittamaan asiaa koskevia julkaistuja ja esipainettuja tieteellisiä tutkimuksia, analyyseja ja dataa. Erityisen tervetulleita ovat ehdotukset, joissa esitetään yhteenvetoja tietämyksen nykytilasta asiaankuuluvalla alalla.

Tämä kannanottopyyntö on saatavilla kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä komission Kerro mielipiteesi ‑portaalissa. Vastausaika on neljä viikkoa kannanottopyynnön julkaisemisesta, ja vastaukset voi toimittaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Kannanottopyyntö annetaan tiedoksi myös energiatehokkuusdirektiivin komitealle ja siitä tiedotetaan energian pääosaston verkkosivustolla. Osana sidosryhmien kuulemisstrategiaa energian pääosasto järjestää sidosryhmien verkkoseminaarin torstaina 8. helmikuuta 2024. Tiivistelmäraportti laaditaan kahdeksan viikon kuluessa kannanottopyynnön päättymisestä.