EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document EESC-2021-02575-AC

Lausunto - Euroopan talous- ja sosiaalikomitea - Toimintasuunnitelma luonnonmukaisen tuotannon kehittämiseksi Euroopan unionissa

EESC-2021-02575-AC

LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Toimintasuunnitelma luonnonmukaisen tuotannon kehittämiseksi Euroopan unionissa

_____________

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta
[COM(2021) 141 final]

NAT/818

Esittelijä: Andreas Thurner 

FI

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 21/04/2021

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”

Hyväksyminen jaostossa

09/09/2021

Hyväksyminen täysistunnossa

22/09/2021

Täysistunnon nro

563

Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

185/3/4

1.Päätelmät ja suositukset

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)

1.1tunnustaa luonnonmukaisen maatalouden roolin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja suhtautuu myönteisesti luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta annettuun Euroopan komission tiedonantoon. Komitea pitää sitä vankkana perustana, jonka pohjalta luonnonmukaista tuotantoa voidaan kehittää edelleen kestävästi.

1.2pitää erittäin kunnianhimoisena Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyä tavoitetta viljellä vuoteen 2030 mennessä 25:tä prosenttia EU:n maatalousmaasta luonnonmukaisesti.

1.3tukee erityisesti Euroopan komission markkinalähtöistä ajattelutapaa, jossa keskitytään kasvattamaan luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kysyntää entisestään ja vahvistamaan kuluttajien luottamusta niihin. Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen on ratkaisevassa asemassa, jotta luonnonmukaista tuotantoa voidaan kehittää edelleen menestyksekkäästi.

1.4suosittaa, että jäsenvaltioiden erilaisten lähtötilanteiden vuoksi luodaan eräänlainen twinning-mekanismi jäsenvaltioiden välisen kokemustenvaihdon lisäämiseksi. Myös maataloustuottajien välistä vaihtotoimintaa olisi edistettävä. ETSK osallistuu mielellään kumppanina kaikkiin toimiin, joilla lisätään tietoisuutta luonnonmukaisesta tuotannosta (esim. vuosittain järjestettävän EU:n luomupäivän yhteydessä).

1.5kehottaa jäsenvaltioita laatimaan yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa luonnonmukaista tuotantoa koskevia kansallisia tai alueellisia toimintasuunnitelmia sekä hyödyntämään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tarjoamia mahdollisuuksia tukea luonnonmukaista viljelyä. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonmukaiseen tuotantotapaan siirtymisen vaativaan vaiheeseen.

1.6pitää markkinoiden läpinäkyvyyden ja luonnonmukaista tuotantoa koskevan tietopohjan parantamiseksi ehdotettuja toimia tärkeinä. ETSK kannustaa tässä yhteydessä tuomaan luonnonmukaisen tuotannon kehitystä riittävästi esille myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuosittain järjestämässä Agricultural Outlook ‑konferenssissa.

1.7muistuttaa, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän paikallisia elintarvikkeita. ETSK:n mielestä lyhyemmät ja paikalliset luomutuotteiden tuotanto- ja markkinointiketjut, joissa otetaan huomioon myös sesonginmukaisuus, voivat olla lupaava keino tuottaa enemmän lisäarvoa elintarvikeketjussa. ETSK näkee tässä myös mahdollisuuksia luoda uusia työllistymismahdollisuuksia maaseutualueilla.

1.8toteaa, että luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet maksavat pääsääntöisesti enemmän kuin perinteisesti tuotetut tuotteet, mikä muodostaa esteen tietyille alhaisen tulotason väestöryhmille. Tämän vuoksi ETSK kehottaa toteuttamaan riittäviä tukitoimenpiteitä, jotta luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet olisivat myös sosiaalisesti heikossa asemassa olevien ryhmien saatavilla.

1.9katsoo, että erityisesti julkisen sektorin (kuntien, kaupunkien, alueiden ja valtioiden hallinnon) vastuulla on painottaa (esimerkiksi ruokaloiden) julkisissa hankinnoissa entistä enemmän paikallisia, luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös sesonginmukaisuus.

1.10korostaa, että luonnonmukaisen tuotannon tukemiseksi tutkimus- ja innovointitoiminnalle on varmistettava riittävä rahoitus.

2.Tausta

2.1Euroopan komissio on asettanut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa Pellolta pöytään ‑strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa EU:n luonnonmukaiselle tuotannolle kunnianhimoisen tavoitteen: viljellä vuoteen 2030 mennessä vähintään 25:tä prosenttia EU:n maatalousmaasta luonnonmukaisesti. Komissio julkaisi 25. maaliskuuta 2021 luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman 1 , jolla on tarkoitus tukea jäsenvaltioita tämän tavoitteen saavuttamisessa.

2.2Komission mukaan luonnonmukaista tuotantoa koskeva toimintasuunnitelma perustuu vuosien 2014–2020 toimintasuunnitelmalla saavutettuihin tuloksiin ja siinä on otettu huomioon syys-marraskuussa 2020 järjestetyn julkisen kuulemisen 2 tulokset. Toimintasuunnitelma jakautuu kolmeen toisiinsa liittyvään toimintalinjaan:

·toimintalinja 1: kysynnän kasvattaminen ja kuluttajien luottamuksen varmistaminen

·toimintalinja 2: luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen tukeminen ja koko arvoketjun vahvistaminen

·toimintalinja 3: luonnonmukaisen viljelyn kestävään kehitykseen tuoman panoksen lisääminen.

2.3Näitä kolmea toimintalinjaa tuetaan 23 toimella. Lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön erilaisia rahoituslähteitä. Luonnonmukaiseen tuotantoon myönnetään jatkossakin taloudellista tukea maaseudun kehittämistä koskevien sitoumusten kautta (toinen pilari), ja lisärahoitusta on tarkoitus asettaa saataville ekojärjestelmien kautta (ensimmäinen pilari). Lisäksi EU:n menekinedistämispolitiikan puitteissa tarjotaan käyttöön runsaasti varoja luonnonmukaisten tuotteiden kulutuksen edistämiseksi.

2.4Maatilojen neuvontapalveluja on tarkoitus vahvistaa luonnonmukaiseen viljelyyn liittyvän tietojenvaihdon edistämiseksi. Toimintasuunnitelman tavoitteiden tukemiseksi Euroopan komissio aikoo osoittaa vähintään 30 prosenttia maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueiden tutkimus- ja innovointitoimien määrärahoista luonnonmukaista tuotantoa koskeviin tai kyseisen alan kannalta keskeisiin aiheisiin, joita ovat esimerkiksi satomäärien kasvattaminen, geneettinen monimuotoisuus ja vaihtoehdot kiistanalaisille tuotteille.

2.5Kolmen toimintalinjan puitteissa ehdotettujen toimien yksityiskohtaisemmat tavoitteet ovat seuraavat:

Toimintalinja 1: kysynnän kasvattaminen ja kuluttajien luottamuksen varmistaminen

a)luonnonmukaisen viljelyn ja EU:n luomutunnuksen tunnettuuden edistäminen

b)luomuruokaloiden ja ympäristöä säästävien julkisten hankintojen käytön edistäminen

c)luonnonmukaisia tuotteita käyttävien koulujakelujärjestelmien lujittaminen

d)elintarvikepetosten ehkäiseminen ja kuluttajien luottamuksen vahvistaminen

e)jäljitettävyyden parantaminen

f)yksityisen sektorin osallistumisen helpottaminen.

Toimintalinja 2: luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen tukeminen ja koko arvoketjun vahvistaminen

a)siirtymän, investointien ja parhaiden käytäntöjen vaihdon tukeminen

b)alakohtaisen analyysin kehittäminen markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi

c)elintarvikeketjun järjestäytymisen tukeminen

d)paikallisen ja pienimuotoisen jalostuksen sekä lyhyiden markkinointiväylien edistäminen

e)eläinten ravitsemuksen parantaminen luonnonmukaisen tuotannon sääntöjen mukaisesti

f)luonnonmukaisen vesiviljelyn edistäminen.

Toimintalinja 3: luonnonmukaisen viljelyn kestävään kehitykseen tuoman panoksen lisääminen

a)ilmasto- ja ympäristöjalanjäljen pienentäminen

b)geneettisen monimuotoisuuden parantaminen ja satomäärien kasvattaminen

c)vaihtoehtojen kehittäminen kiistanalaisille tuotantopanoksille ja muille kasvinsuojeluaineille

d)eläinten hyvinvoinnin parantaminen

e)resurssitehokkuuden parantaminen.

2.6Näiden toimien toteuttamiseksi Euroopan komissio kehottaa jäsenvaltioita laatimaan asianmukaisia luonnonmukaista tuotantoa koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia selkeine tavoitteineen alueelliset olosuhteet huomioiden ja sisällyttämään nämä toimintasuunnitelmat asianmukaisesti kansalliseen YMP:n strategiasuunnitelmaan.

2.7Käsillä olevaa lausuntoa tulisi lukea yhdessä elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen kestäväpohjaisuutta käsittelevien ETSK:n aiempien lausuntojen kanssa (muun muassa aiheista ”EU:n kauppapolitiikan yhteensopivuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa” 3 , ”Pellolta pöytään: kestäväpohjainen elintarvikestrategia” 4 , ”Agroekologian merkitys edistettäessä lyhyitä ja vaihtoehtoisia elintarvikeketjuja Euroopan unionissa” 5 ja ”Terveellisten ja kestäväpohjaisten ruokavalioiden edistäminen EU:ssa” 6 ).

3.Yleistä

3.1ETSK pitää erittäin kunnianhimoisena Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettyä tavoitetta viljellä vuoteen 2030 mennessä 25:tä prosenttia EU:n maatalousmaasta luonnonmukaisesti. Tällä hetkellä EU:n maatalousmaasta keskimäärin 8,5 prosenttia on luonnonmukaisesti viljeltyä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi näin ollen luonnonmukaisesti viljellyn maatalousmaan liki kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuosina 2009–2019 luonnonmukaisesti viljellyn maatalousmaan pinta-ala kasvoi noin 8,3 miljoonasta hehtaarista noin 13,8 miljoonaan hehtaariin (+70 prosenttia), joten suuntaus on nouseva. Esitetty 25 prosentin tavoite tarkoittaa luonnonmukaisesti viljellyn maatalousmaan laajentamista noin 40 miljoonalla hehtaarilla ja ylittää näin ollen selkeästi nykyisen kehityssuuntauksen.

3.2ETSK pitää myönteisenä komission markkinalähtöistä ajattelutapaa, jossa keskitytään kasvattamaan luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kysyntää entisestään ja vahvistamaan kuluttajien luottamusta niihin. Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen on ratkaisevassa asemassa, jotta luonnonmukaista tuotantoa voidaan kehittää edelleen menestyksekkäästi.

3.3Luonnonmukaista tuotantoa on laajennettava myös kysyntäperusteisesti. On tärkeää pitää huoli siitä, että tarjonnan lisäämistä ennakoi myös vastaava kehitys kysyntäpuolella. Jos luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden tuotantoa pyritään lisäämään kysynnän kehittymistä enemmän, tämä johtaa väistämättä kielteiseen kilpailuun markkinoilla ja lopulta tuottajahintojen laskuun.

3.4Luonnonmukaisessa viljelyssä tuotantokustannukset tuotettua yksikköä kohti ovat yleensä korkeammat kuin perinteisessä viljelyssä (lisäkustannusten ja pienempien satomäärien johdosta). Jotta luonnonmukaista tuotantoa voidaan kehittää kestävästi, on myös markkinoilta saatavien tulojen oltava riittävät, jotta ne kattavat nämä lisäkustannukset. Ammattimaistumisen edetessä luonnonmukaisen elintarviketuotannon koko ketjussa hinta-laatusuhde kehittynee kuitenkin myönteisesti.

3.5Lähtötilanne jäsenvaltioissa vaihtelee huomattavasti. Osassa jäsenvaltioita luonnonmukainen tuotanto ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden markkinointi ovat jo hyvin vakiintuneella pohjalla. Sen sijaan toisissa jäsenvaltioissa luonnonmukaisesti viljellyn maatalousmaan osuus on vasta muutamia prosentteja. Alueiden erilaiset lähtötilanteet on otettava asianmukaisesti huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. ETSK suosittaa lisäksi eräänlaisen twinning-mekanismin luomista jäsenvaltioiden välisen kokemustenvaihdon lisäämiseksi. Sellaiset jäsenvaltiot, joissa luonnonmukaisella tuotannolla on hyvin vakiintunut asema, ovat valinneet toimintatavakseen usein sekä tarjonnan että kysynnän vahvistamisen ja toteuttaneet toimenpiteitä niin luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuotannon kuin niiden kysynnän lisäämiseksi. Myös elintarvikkeiden vähittäiskaupalla on keskeinen rooli luonnonmukaisen tuotannon kehittämisessä.

3.6Hyvin erilaiset rakenteet ja suuret alueelliset erot Euroopassa johtavat luonnonmukaisesta tuotannosta annetun EU:n asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä yhä uudelleen monimutkaisuuteen ja kysymyksiin. Jotta luonnonmukaisen tuotannon alaa voitaisiin kehittää edelleen menestyksekkäästi, on täytäntöönpanossa löydettävä tasapaino, jonka avulla varmistetaan sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen koko EU:ssa, vastataan kuluttajien odotuksiin ja tarjotaan riittävää joustavuutta, jotta paikalliset olosuhteet ja ominaispiirteet voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon, sikäli kun se on asetuksen puitteissa mahdollista.

3.7Tässä tarkasteltava luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskeva komission toimintasuunnitelma ja sen sisältämät kolme toimintalinjaa (kulutuksen kasvattaminen, tuotannon lisääminen ja kestävyyden parantaminen entisestään) muodostavat vankan perustan luonnonmukaisen tuotannon kehittämiseksi edelleen kestävästi. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa olisi seurattava ja arvioitava jatkuvasti.

3.8Jäsenvaltioiden olisi laadittava yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa luonnonmukaista tuotantoa koskevia kansallisia tai alueellisia toimintasuunnitelmia sekä hyödynnettävä YMP:n tarjoamia mahdollisuuksia tukea luonnonmukaista viljelyä (muun muassa laadittaessa kansallisia YMP:n strategiasuunnitelmia).

4.Erityistä

4.1Luonnonmukaisen viljelyn menestyminen edellyttää kuluttajien vahvaa luottamusta. Kuluttajien on voitava luottaa siihen, että voimassa olevia tuotantovaatimuksia on noudatettu koko elintarvikeketjussa tuotantovaiheesta jalostukseen ja kulutukseen saakka. Siksi suunnitellut toimenpiteet petosten ehkäisemiseksi ja jäljitettävyyden parantamiseksi ovat erityisen tärkeitä. Tässä on järkevää hyödyntää erityisesti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

4.2Markkinoiden läpinäkyvyyden ja luonnonmukaista tuotantoa koskevan tietopohjan parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet auttavat talouden toimijoita tekemään oikeita päätelmiä. Tähän mennessä Euroopan tasolla ei ole tilastotietojen yhteydessä juurikaan tehty eroa perinteisesti ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuoteryhmien välillä. Luonnonmukaisen tuotannon sisällyttäminen maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston markkinoiden seurantakeskusten toteuttamiin analyyseihin on oikea askel. Komitea kannustaa tässä yhteydessä myös tuomaan luonnonmukaisen tuotannon kehitystä riittävästi esille maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuosittain järjestämässä Agricultural Outlook ‑konferenssissa.

4.3Maatilojen neuvontapalvelujen suunniteltu vahvistaminen ja luonnonmukaiseen viljelyyn liittyvän tietojenvaihdon edistämistoimet ovat tärkeitä tukitoimenpiteitä. Tiedemaailman, neuvontapalvelujen, koulutusalan, maataloustuottajien ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua olisi lisättävä. Alueelliset ja kansainväliset vaihto-ohjelmat voisivat olla varsin hyödyllisiä erityisesti nuorille maataloustuottajille.

4.4Myös kuluttajille olisi kerrottava luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden hyödyistä ja niihin liittyvistä haasteista asianmukaisten valveuttamistoimien avulla (nämä toimet tulisi mieluiten aloittaa jo koulussa). EU:n koulujakelujärjestelmä 7 (hedelmien, vihannesten ja maidon jakamiseksi) tarjoaa tässä yhteydessä hyviä lähtökohtia.

4.5Komissio suunnittelee tietoisuuden lisäämiseksi luonnonmukaisesta tuotannosta muun muassa EU:n laajuisen vuotuisen luomupäivän järjestämistä sekä tunnustusten myöntämistä huippusuorituksista luomuelintarvikeketjun kaikilla aloilla. ETSK on tässä mielellään mukana kumppanina.

4.6Kuluttajat arvostavat yhä enemmän paikallisia elintarvikkeita. Covid-19-pandemian myötä ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota elintarvikkeiden laatuun. Siksi lyhyemmät ja paikalliset luomutuotteiden tuotanto- ja markkinointiketjut voivat yhdessä olla lupaava keino tuottaa enemmän lisäarvoa. Luonnonmukaista tuotantoa, paikallisuutta ja sesonginmukaisuutta olisi myös kestävyyssyistä tarkasteltava mahdollisuuksien mukaan yhdessä. EU:n luomutunnuksen asemaa olisi voitava vahvistaa rinta rinnan vakiintuneiden valtakunnallisten tai alueellisten luomutunnusten kanssa. Elintarvikkeiden (raaka-aineiden) alkuperä olisi ilmoitettava mahdollisimman konkreettisesti ja merkintää ”tuotettu EU:ssa / tuotettu EU:n ulkopuolella” täsmällisemmin, mahdollisuuksien mukaan joko maan tai alueen tarkkuudella.

4.7Matkailu- ja ravitsemusala voi tarjota merkittävää potentiaalia luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kannalta. Edellytyksenä ovat kuitenkin avoimuus ja uskottavat sertifiointijärjestelmät.

4.8Luonnonmukaiseen viljelyyn liittyy usein suurempi työpanos tuotantoprosessien monimuotoisuuden vuoksi, ja näin se voi myös tarjota lisää työmahdollisuuksia maaseutualueilla. Toisaalta korkeat työvoimakustannukset voivat myös haitata luonnonmukaisen tuotannon kehittymistä.

4.9Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet maksavat pääsääntöisesti enemmän kuin perinteisesti tuotetut tuotteet, mutta hintaerot ovat kaventumassa (yhtäältä luonnonmukaisen maatalouden tuottavuuden paranemisen ja toisaalta myös YMP:n kehittymisestä johtuvan muiden maatalouden muotojen ympäristövaatimusten lisääntymisen vuoksi). Hinta muodostaa esteen tietyille alhaisen tulotason väestöryhmille, kuten eläkeläisille, nuorille ja pienituloisille perheille. ETSK kehottaakin ottamaan käyttöön tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat myös tällaisten väestöryhmien saatavilla.

4.9.1Kuluttajansuojajärjestöt ovat tuoneet esille, että luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kaupassa prosentuaaliset myyntikatteet ovat toisinaan huomattavasti suurempia kuin muiden kuin luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kaupassa, minkä voi myös olettaa vaikuttavan luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden hinnoitteluun perinteisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin verrattuna. Katteiden olisi oltava kohtuullisia.

4.9.2Eräissä jäsenvaltioissa tämä luonnonmukaisesti tuotettujen ja perinteisesti tuotettujen tuotteiden välinen toisinaan suurikin hintaero muodostaa merkittävän esteen luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kuluttajamarkkinoiden kasvulle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden hinnoissa on huomioitu luomutuotannon paremmat tulokset julkisten hyödykkeiden, kuten viljelymaan lajimonimuotoisuuden tai eläinten hyvinvoinnin, osalta. Kun tämä otetaan huomioon, yksi tapa tukea luonnonmukaista viljelyä voisi olla ulkoisvaikutusten eli todellisten kustannusten sisällyttäminen kaikkien tuotteiden hintoihin.

4.9.3ETSK katsoo, että erityisesti julkisen sektorin (kuntien, kaupunkien, alueiden ja valtioiden hallinnon) vastuulla on näyttää esimerkkiä ja painottaa (esimerkiksi ruokaloiden) julkisissa hankinnoissa entistä enemmän paikallisia, luonnonmukaisesti tuotettuja kausielintarvikkeita. Useat eurooppalaiset kaupungit 8 (esimerkiksi Kööpenhamina, Wien ja Nürnberg) ovat jo toteuttaneet erittäin onnistuneita tämäntyyppisiä toimintamalleja.

4.9.4Lyhyemmät elintarvikeketjut ja suoramarkkinointimahdollisuudet tarjoavat tilaisuuksia sekä tuottajien että kuluttajien kannalta asianmukaiseen hintojen määrittelyyn.

4.10Luonnonmukaisesti viljellyn maa-alan kasvaessa eteen tulee uusia haasteita. Tuholaispaineen ja kasvisairauksien kehittymistä olisi seurattava tarkasti, kun ilmastonmuutos jatkuvasti etenee. Soveltavaan tutkimukseen on osoitettava riittävästi varoja, jotta voidaan jalostaa luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvia lajikkeita sekä kehittää tehokkaita kasvinsuojelutoimenpiteitä ja innovatiivisia ratkaisuja. Tässä yhteydessä ETSK painottaa, että lajikkeiden ja siementen vapaa käyttö on varmistettava jatkossakin.

4.11Eläinten ravitsemuksen alalla ongelmana on jo joidenkin vuosien ajan ollut luonnonmukaisesti tuotetun valkuaisrehun ja välttämättömien aminohappojen (B-vitamiinin) heikko saatavuus. Suunniteltu alan tutkimuksen lisääminen vaihtoehtojen etsimiseksi on erityisen myönteistä, ja se tulee toteuttaa kiireellisesti.

4.12Maataloustuottajille siirtymävaihe luonnonmukaiseen tuotantoon on erityinen haaste, sillä kustannukset nousevat jo siirtymäaikana (esimerkiksi valvontakustannusten ja luonnonmukaisten tuotantopanosten vuoksi) mutta tuotteita ei voi vielä myydä luonnonmukaisesti tuotettuina tuotteina. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava riittäviä tukitoimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Lisäksi olisi selvitettävä, voitaisiinko tällaisia luonnonmukaisesti tuotettujen ja perinteisesti tuotettujen tuotteiden väliin jääviä ”siirtymäajan tuotteita” varten mahdollisesti luoda omat markkinat.

Bryssel 22. syyskuuta 2021

Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)     https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/farming/organic-farming/organic-action-plan_fi
(2)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12555-Organic-farming-action-plan-for-the-development-of-EU-organic-production_fi
(3)    ETSK:n lausunto ”EU:n kauppapolitiikan yhteensopivuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa”, EUVL C 429, 11.12.2020, s. 66
(4)    ETSK:n lausunto ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten”, EUVL C 429, 11.12.2020, s. 268
(5)    ETSK:n lausunto ”Agroekologian merkitys edistettäessä lyhyitä ja vaihtoehtoisia elintarvikeketjuja Euroopan unionissa”, EUVL C 353, 18.10.2019, s. 65
(6)    ETSK:n lausunto ”Terveellisten ja kestäväpohjaisten ruokavalioiden edistäminen EU:ssa”, EUVL C 190, 5.6.2019, s. 9
(7)       https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/market-measures/school-fruit-vegetables-and-milk-scheme_fi
(8)     https://www.organic-cities.eu/
Top