KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin. Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Aloitteen nimi

Tutkimuksen turvallisuuden parantaminen Euroopassa

Vastuupääosasto ja -yksikkö

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, RTD.F.2

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission ehdotus neuvoston suositukseksi

Alustava aikataulu

Vuoden 2024 ensimmäinen neljännes

Lisätiedot

Euroopan komissio, RTD (2022): komission yksiköiden valmisteluasiakirja Tackling R&I foreign interference: https://data.europa.eu/doi/10.2777/513746

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta 

Tiedonannossaan Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta (JOIN(2023) 20) komissio ilmoitti ehdottavansa toimenpiteitä tutkimuksen turvallisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on varmistaa olemassa olevien välineiden käyttö sekä tunnistaa ja korjata mahdolliset jäljellä olevat puutteet innovaatioekosysteemin avoimuudesta tinkimättä.

Tutkimuksen turvallisuus kytkeytyy sellaisten mahdollisten riskien selättämiseen, jotka liittyvät tieteellisen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen kansainväliseen luonteeseen ja varsinkin ei-toivottuun tietämyksen siirtoon, ulkomaiseen sekaantumiseen sekä eettisten normien tai rehellisyysvaatimuksen noudattamatta jättämiseen.

Komission ehdotus neuvoston suositukseksi perustuu tutkimusta ja innovointia koskevaan globaaliin lähestymistapaan (COM(2021) 252) ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan Tackling R&I foreign interference (SWD(2022) 12), ja sillä tavoitellaan ei-maakohtaista lähestymistapaa kaikenlaisen syrjinnän ja leimautumisriskin välttämiseksi.

Ratkaistava ongelma 

Avoimuus ja kansainvälinen yhteistyö ovat huippututkimuksen ytimessä. Kansainvälisten jännitteiden sekä tutkimuksen ja innovoinnin geopoliittisen merkityksen kasvaessa eurooppalaiset tutkijat altistuvat entistä useammin edellä mainituille riskeille kansainvälistä yhteistyötä tehdessään.

Arkaluonteisen teknologian yhteiskäyttö voi vaarantaa kansallisen turvallisuuden, jos sitä käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin (ei-toivottu teknologian siirto), ja muut maat voivat vaikuttaa epäasiallisella tavalla akateemiseen koulutukseen ja tutkimukseen levittämällä määrätynlaisia narratiiveja tai pyrkimällä vaikuttamaan niihin (ulkomainen sekaantuminen). Teknologioita voidaan käyttää myös perusarvojen kieltämiseen tai heikentämiseen sekä EU:ssa että muualla (eettisten normien tai rehellisyysvaatimuksen noudattamatta jättäminen).

Siksi on erittäin tärkeää, että eurooppalaisia tutkimusorganisaatioita, niin julkisia kuin yksityisiäkin, tuetaan. Niillä on myös oltava mahdollisuus puuttua näihin riskeihin ja varmistaa, että tutkimusta ja innovointia ei käytetä väärin tavalla, joka vaikuttaa turvallisuuteen tai rikkoo eettisiä normejamme. Tutkimuksen turvallisuutta on parannettava lisäämällä tietoisuutta ja kehittämällä tutkijoiden valmiuksia torjua vaikuttamisyrityksiä koko Euroopassa.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen) 

Oikeusperusta

Aloite kuuluu tutkimuksen ja teknologian kehittämisen toimintalohkoon, jolla EU:lla ja sen jäsenmailla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4 artiklan 3 kohdan mukaan jaettu toimivalta.

SEUT-sopimuksen 179 artiklan nojalla EU pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA). EU:n tavoitteena on myös kannustaa kaikenkokoisia yrityksiä, tutkimuskeskuksia ja korkeakouluja harjoittamaan korkealaatuista tutkimusta ja teknologian kehittämistä. SEUT-sopimuksen 181 artiklan mukaan unioni ja sen jäsenmaat sovittavat yhteen toimintansa tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla turvatakseen kansallisten politiikkojen ja unionin politiikan yhtenäisyyden.

SEUT-sopimuksen 292 artikla muodostaa oikeusperustan, jonka nojalla neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa suosituksia.

EU:n toimen tarve

Vaikka jäsenmaiden hallituksilla on parhaat edellytykset tavoittaa maansa korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot ja tukea niitä tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisessa, EU:n tasolla tarvitaan yhteistyötä ja koordinointia, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) asianmukainen toiminta ja vähentää tutkimuksen turvallisuutta koskevien kansallisten toimien eroista johtuvaa eriarvoisuutta.

Tällä hetkellä tilanne on se, ettei riskeistä olla yhtä tietoisia kaikkialla EU:ssa. Siinä missä yhä useammat jäsenmaat ja tutkimus- ja innovointialan toimijat ovat laatimassa ja ottamassa käyttöön erityisiä turvatoimia, osa jäsenmaista on edelleen varsin tietämättömiä riskeistä. Tietämättömyys puolestaan aikaansaa haavoittuvuutta, jota on helppo käyttää hyväksi. Nämä erot voivat jossain vaiheessa johtaa jopa paineeseen sulkea EU:n ulkopuolelle kumppaneita, joilla ei ole käytössään lainkaan tai ei riittäviä riskinhallintatoimenpiteitä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että lähestymistavassa näihin kysymyksiin saavutetaan tietty yhdenmukaisuuden vähimmäistaso koko EU:ssa.

Aloitteen oikeudellisen aseman olisi oltava sellainen, että sillä varmistetaan jäsenmaiden hyväksyntä ja omavastuu. Samalla sen olisi pääpiirteissään perustuttava tutkimus- ja innovointialan itsehallintoon akateemista vapautta ja tutkimuslaitosten autonomiaa vaalivan periaatteen mukaisesti.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa 

Aloitteen päätavoitteena on tukea jäsenmaita ja niin julkisia kuin yksityisiäkin tutkimusorganisaatioita, jotta ne voivat puuttua tutkimukseen kohdistuviin turvallisuusriskeihin ja varmistaa, että tutkimusta ja innovointia ei käytetä väärin tavalla, joka vaikuttaa EU:n turvallisuuteen tai rikkoo eettisiä normeja.

Tätä varten komission ehdotuksessa neuvoston suositukseksi tutkimuksen turvallisuudesta vahvistetaan vastuullista kansainvälistymistä ohjaavat periaatteet sekä tärkeimmät kansalliset ja alakohtaiset politiikkatoimet tutkimuksen turvallisuuden parantamiseksi. Suosituksen lopussa on luettelo EU:n tason aloitteista, joilla tuetaan jäsenmaiden ja alan toimia.

Esimerkkejä vastuullista kansainvälistymistä ohjaavista periaatteista:

§alan itsehallinnon korostaminen akateemista vapautta ja tutkimuslaitosten autonomiaa täysimääräisesti kunnioittaen

§koko valtionhallinnon kattavan kehyksen käyttöönotto alan tukemiseksi ja voimaannuttamiseksi yhdistämällä tutkimus- ja innovointitoiminta ja turvallisuusasiantuntemus

§koko alan kattavan lähestymistavan tukeminen perustutkimuksesta, soveltavaan tutkimukseen ja korkea-asteen koulutukseen

§riskiperusteiseen lähestymistapaan perustuvien turvatoimien oikeasuhteisuus

§voimavarojen keskittäminen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin riskeihin sekä etiikkaan ja rehellisyyteen liittyviin näkökohtiin

§ei-maakohtaisen lähestymistavan soveltaminen kaikenlaisen syrjinnän ja leimautumisriskin välttämiseksi.

Esimerkkejä tärkeistä kansallisista ja alakohtaisista politiikkatoimista:

§kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen lähestymistavan omaksuminen sekä kansallisella tasolla että koko tutkimus- ja innovointialalla niin, että samalla pyritään lisäämään johdonmukaisuutta kaikilla tasoilla koko Euroopassa

§ymmärryksen lisääminen alakohtaisesta uhkaympäristöstä ja alan häiriönsietokyvystä

§tutkimusorganisaatioiden tukeminen niiden pyrkiessä kehittämään due diligence- ja riskinhallintamenettelyjä ja jakamaan vastuita organisaation sisällä

§kansallisten rahoitusvirastojen tukeminen, jotta ne kannustaisivat edunsaajia tunnistamaan ja ratkomaan tutkimuksen turvallisuuteen liittyvät ongelmat hankkeissaan.

Esimerkkejä EU:n tason tuesta:

§vertaisoppimisen ja koordinoinnin helpottaminen jäsenmaiden ja sidosryhmien keskuudessa sekä toimijayhteisöjen luominen kaikkialla Euroopassa

§tuki tutkimusorganisaatioille tarkoitettujen käytännön ohjeiden laatimiselle ja due diligence -välineiden kehittämiselle

§jäsenmaiden seuraaminen siinä, miten ne noudattavat suosituksen ohjaavia periaatteita ja toteuttavat sen tärkeimpiä politiikkatoimia.

Tällä kannanottopyynnöllä komissio pyytää palautetta ja ideoita monentyyppisiltä vastaajilta kaikista kolmesta suosituksen osasta eli ohjaavista periaatteista, tärkeistä politiikkatoimista ja EU:n tason aloitteista. 

Todennäköiset vaikutukset

Tutkimuksen turvallisuutta koskeva komission ehdotus neuvoston suositukseksi on hyväksytyksi tultuaan ensimmäinen asiakirja, johon on kirjattu ongelman yhteinen määritelmä sekä yhteisymmärrys tilanteen kiireellisyydestä ja siitä, millaisilla politiikkatoimilla siihen olisi vastattava. Sen on tarkoitus toimia vertailukohtana ja innoituksen lähteenä jäsenmaiden viranomaisille sekä korkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille, auttaa lisäämään tietoisuutta ja tukea tuloksellisten lähestymistapojen laatimista tutkimuksen turvallisuuden parantamiseksi.

Se tukee jäsenmaita ja tutkimusorganisaatioita niiden suunnitellessa ja toteuttaessa politiikkoja ja toimenpiteitä, jotka ovat paitsi tuloksellisia myös oikeasuhteisia. Sillä korostetaan kansainvälisen yhteistyön ja avoimuuden merkitystä ”mahdollisuuksien rajoissa avoin, tarvittaessa suljettu” -periaatetta mukaillen. Se myös auttaa näkemään, mitä riskinhallintatoimia voitaisiin operatiivisesta näkökulmasta ottaa käyttöön kajoamatta akateemiseen vapauteen ja tutkimuslaitosten autonomiaan ja välttäen syrjintää ja leimautumisriskiä. Suosituksen uskotaankin vaikuttavan merkittävällä tavalla tietoisuuden lisäämiseen ja häiriönsietokyvyn kehittämiseen kaikkialla Euroopassa.

Tuleva seuranta

Komission ehdotuksessa neuvoston suositukseksi esitetään, miten siinä ilmoitettujen toimien seuranta ja jatkotoimet varmistetaan eurooppalaisen tutkimusalueen hallintorakenteita täysimääräisesti hyödyntäen.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi  

Aloitteesta ei tehdä vaikutustenarviointia. Tutkimusturvallisuuden parantamista Euroopassa koskeva aloite toteutetaan komission ehdotuksena neuvoston suositukseksi, joka ei ole sitova EU:n säädös. Tästä syystä sen vaikutus riippuu suurelta osin jäsenmaiden ja tutkimusorganisaatioiden sitoutumisesta ja toimintavalmiudesta.

Aloite nojaa moniin eri lähteisiin, muun muassa asiantuntijakokouksiin ja tähän kannanottopyyntöön saatuun palautteeseen. Suosituksessa ilmoitettujen toimien vaikutusten arviointitarvetta pohditaan ajallaan parempaa sääntelyä koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

Kuulemisstrategia 

Aloite perustuu komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan Tackling R&I foreign interference (SWD(2022)12), joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Asiakirja julkaistiin tammikuussa 2022, minkä jälkeen jäsenmaiden asiantuntijoiden kanssa on järjestetty useita tapaamisia, muun muassa vastavuoroista oppimista koskevan toimen yhteydessä. Asiantuntijakeskusteluissa keskityttiin ongelman parempaan ymmärtämiseen sekä tuloksellisten politiikkatoimien osatekijöiden kartoittamiseen. Toukokuussa 2023 neuvostossa käytiin tietämyksen turvaamista ja vastuullista kansainvälistymistä käsittelevä periaatekeskustelu, jossa esitetyt näkemykset sisällytetään nekin aloitteeseen.

Jotta komission ehdotuksesta neuvoston suositukseksi saataisiin mahdollisimman monenlaisia näkemyksiä, tätä kannanottopyyntöä voi kommentoida Kerro mielipiteesi -portaalissa neljän viikon ajan. Komissio on kiinnostunut kaikenlaisista näkemyksistä ja kannanotoista, joissa vastataan kohdassa B esitettyihin kysymyksiin, ja kaikenlaisesta ehdotusta tukevasta näytöstä millä tahansa EU:n virallisella kielellä.

Lisäksi komissio aikoo järjestää kohdennettuja kuulemisia kokousten ja työpajojen muodossa EU:n tason sidosryhmäorganisaatioille.