C:2023:156:FULL

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - C:2023:156:FULL - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document C:2023:156:FULL

Help

Euroopan unionin virallinen lehti, C 156, 3. toukokuuta 2023

Display all documents published in this Official Journal

HTML

PDF

e-signature

How to verify the authenticity of the Official Journal

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 156

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	66. vuosikerta 3. toukokuu 2023

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	SUOSITUKSET
	Euroopan keskuspankki
2023/C 156/01	Euroopan keskuspankin suositus, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2023, Euroopan unionin neuvostolle Bank Centrali ta’ Maltan / Central Bank of Maltan ulkopuolisista tilintarkastajista, (EKP/2023/12)	1

	II Tiedonannot
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT
	Euroopan komissio
2023/C 156/02	ACTRIS ERICIN PERUSSÄÄNTÖ	2

	IV Tiedotteet
	EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET
	Euroopan komissio
2023/C 156/03	Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko: 3,50 % 1. toukokuuta 2023 – Euron kurssi	22

	V Ilmoitukset
	MUUT SÄÄDÖKSET
	Euroopan komissio
2023/C 156/04	Hakemuksen julkaiseminen tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti	23
2023/C 156/05	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla	27
2023/C 156/06	Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla	31
2023/C 156/07	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen	35
2023/C 156/08	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen	45

I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

SUOSITUKSET

Euroopan keskuspankki

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/1

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUOSITUS,

annettu 24 päivänä huhtikuuta 2023,

Euroopan unionin neuvostolle Bank Centrali ta’ Maltan / Central Bank of Maltan ulkopuolisista tilintarkastajista

(EKP/2023/12)

(2023/C 156/01)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 27.1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston suosittelemat ja Euroopan unionin neuvoston hyväksymät riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n ja niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien tilit, joiden rahayksikkö on euro.

(2)	Bank Centrali ta’ Maltan / Central Bank of Maltan ulkopuolisten tilintarkastajien, KPMG:n, toimikausi päätettiin keskinäisellä sopimuksella tilikauden 2022 tilintarkastuksen jälkeen. Tämän vuoksi on tarpeen nimittää uudet ulkopuoliset tilintarkastajat tilikaudesta 2023 alkaen.

(3)	Bank Centrali ta’ Malta / Central Bank of Malta on valinnut Deloitte Audit Ltd:n ulkopuolisiksi tilintarkastajikseen tilikausiksi 2023–2027,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Suositetaan, että Deloitte Audit Ltd nimitetään Bank Centrali ta’ Maltan / Central Bank of Maltan ulkopuolisiksi tilintarkastajiksi tilikausiksi 2023–2027.

Tehty Frankfurt am Mainissa 24 päivänä huhtikuuta 2023.

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

II Tiedonannot

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDONANNOT

Euroopan komissio

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/2

ACTRIS ERICIN PERUSSÄÄNTÖ

(2023/C 156/02)

JOHDANTO

KOSKA ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tutkimus edellyttää ilmakehän lyhytikäisten yhdisteiden tilallisen ja ajallisen vaihtelun ymmärtämistä;

KOSKA ilmastonmuutoksen ja ilman saastumisen taustalla vaikuttavien tekijöiden syvällinen ymmärtäminen edellyttää ilmakehän lyhytikäisten yhdisteiden neliulotteisen jakautumisen havainnointia;

KOSKA syvällinen ymmärrys ilmakehän lyhytikäisten yhdisteiden vaihtelusta ilmakehässä edellyttää tietoa niiden vuorovaikutuksiin vaikuttavista monimutkaisista prosesseista;

KOSKA ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tutkimus edellyttää suojattua pääsyä riittävän tarkasti ja maantieteellisesti riittävän kattavasti kerättyyn pitkän aikavälin havaintodataan;

KOSKA ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tutkimuksessa tarvittavan tietämyksen ja teknologian parantaminen edellyttää mahdollisuutta käyttää ensiluokkaisesti varusteltuja tutkimusalustoja luonnollisissa ja kontrolloiduissa ilmakehäolosuhteissa;

KOSKA ACTRISilla on tarjota ainutlaatuista asiantuntemusta pienhiukkasten, pilvien ja reaktiivisten hivenkaasujen metrologian alalla, ilmakehän lyhytikäisten yhdisteiden vaihteluun liittyvän datan tarjoamisessa ja tämän datan saantiin liittyvissä menettelyissä;

KOSKA ACTRISin datatuotteita tarvitaan maanhavainnointijärjestelmän täydellistämiseksi ilmaston ja ilmanlaadun osalta ja koska niiden ansiosta pystytään poistamaan ilmasto- ja maajärjestelmämalleihin liittyviä epävarmuustekijöitä, jotta pystytään kehittämään kestäviä ratkaisuja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen;

KOSKA ACTRIS aikoo nostaa hajautetussa tutkimusinfrastruktuurissa käytetyn teknologian tasoa ja hyvin laajalle käyttäjäyhteisölle tarjottavien palvelujen laatua yhteistyössä yksityisen sektorin kumppanien kanssa;

KOSKA ACTRIS myös edistää toimijoiden ja käyttäjien koulutusta ja parantaa tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä ilmakehä- ja ilmastotieteiden alalla;

liitteessä I luetellut jäsenet ja tarkkailijat

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 LUKU

OLENNAISET OSAT

1 artikla

Nimi

Perustetaan pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen tutkimusinfrastruktuuri (ACTRIS) asetuksen (EY) N:o 723/2009 nojalla eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuurikonsortioksi (ERIC), jonka nimi on ”ACTRIS ERIC”.

2 artikla

Tehtävät ja toimet

1. ACTRISin tavoitteena on tuottaa laadukkaita integroituja data-aineistoja ilmakehätieteiden alalla sekä tarjota tieteelliseen ja tekniseen käyttöön räätälöityjä palveluja, mukaan lukien mahdollisuus käyttää tutkimusalustoja.

2. ACTRIS ERICin päätehtävänä on perustaa hajautettu tutkimusinfrastruktuuri ja vastata sen toiminnasta sekä koordinoida ACTRISin strategista ja taloudellista kehitystä ja pitkän aikavälin toimintaa.

3. Päätehtäväänsä hoitaessaan ACTRIS ERIC toteuttaa tässä perussäännössä määritettyjen sääntöjen mukaisesti seuraavia toimia:

a)	kansallisten laitosten asianmukaisen datan tuotannon koordinointi ja seuranta;

b)	keskuslaitosten toiminnan ja niiden palvelukehitysstrategioiden koordinointi ja seuranta;

c)	sen varmistaminen, että ACTRISin data ja datatuotteet ovat avoimesti ja oikea-aikaisesti saatavilla datakeskuksen kautta;

d)	huolehtiminen fyysisestä pääsystä teemakeskuksiin, datakeskukseen ja kansallisiin laitoksiin sekä niiden etäkäytöstä.

4. ACTRIS ERIC toteuttaa myös muita toimia, kuten seuraavia:

a)	ACTRISin promotointi tiedeyhteisöille, yksityiselle sektorille ja suurelle yleisölle;

b)	perussäännön 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyihin tehtäviin ja toimiin liittyvistä yhteiskunnallisista ja teknisistä kehitystarpeista huolehtiminen;

c)	yhteisten toimien kehittäminen käyttäjäryhmien, myös teollisuuden, kanssa;

d)	sen edistäminen, että tietämystä saataisiin siirrettyä teollisuuteen, yhteiskuntaan ja poliittisille päätöksentekijöille;

e)	ACTRISin toteutuksen sovittaminen kansallisiin prioriteetteihin ja strategioihin;

f)	sen edistäminen, että ACTRISin resursseja hyödynnettäisiin koulutustarkoituksiin;

g)	yhteistyö ja yhteentoimivuus muiden tutkimusinfrastruktuurien kanssa läheisillä ja täydentävillä aloilla;

h)	koulutuksen, tiedotuksen ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen;

i)	osallistuminen rahoitusta saavana tai rahoitusta antavana kumppanina ACTRIS ERICin tehtävien kannalta merkitykselliseen tieteelliseen tutkimustoimintaan; ja

j)	mitkä tahansa muut ACTRIS ERICin tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimet.

5. ACTRIS ERIC suorittaa päätehtäväänsä voittoa tavoittelematta. ACTRIS ERIC voi kuitenkin harjoittaa rajoitettua taloudellista toimintaa edellyttäen, että tämä toiminta liittyy läheisesti sen päätehtävään eikä vaaranna sen suorittamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien valtiontukisääntöjen soveltamista. ACTRIS ERICin on kirjattava taloudelliseen toimintaansa liittyvät menot ja tulot erikseen, ja sen on laskutettava markkinahinta tällaisesta toiminnasta tai, jos markkinahintaa ei voida määrittää, täydet kustannukset lisättynä kohtuullisella marginaalilla. ACTRIS ERICin on käytettävä tästä rajoitetusta taloudellisesta toiminnasta saatavat tulot tehtävänsä edistämiseen ja tukemiseen.

3 artikla

Sijainti ja sääntömääräinen kotipaikka

1. ACTRIS ERIC on hajautettu tutkimusinfrastruktuuri, jonka sääntömääräinen kotipaikka on Helsinki, Suomi, ja jolla on päämajayksiköt Suomessa ja Italiassa.

2. Hajautettuun tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu datakeskus, teemakeskuksia ja kansallisia laitoksia, joita sijaitsee eri maissa. Datakeskus, teemakeskukset ja kansalliset laitokset liitetään ACTRIS ERICiin asianomaisia laitoksia isännöivien organisaatioiden kanssa tehtävillä sopimuksilla.

4 artikla

Toimikausi ja purkaminen

1. ACTRIS ERIC perustetaan määräämättömäksi ajaksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta ERICin purkamista koskevien määräysten soveltamista.

2. ACTRIS ERICin purkamisesta päättää yleiskokous perussäännön 18 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

3. ACTRIS ERICin velkojen maksamisen jälkeen jäljellä olevat varat jaetaan jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden kesken suhteessa niiden ACTRIS ERICille suorittamiin vuotuisiin osuuksiin, jollei yleiskokous toisin sovi.

4. ACTRIS ERICin on ilmoitettava Euroopan komissiolle purkamispäätöksestä ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. ACTRIS ERICin on ilmoitettava Euroopan komissiolle purkamismenettelyn päättymisestä ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kymmenen päivän kuluessa sen päättymisestä.

5. ACTRIS ERICin olemassaolo päättyy päivänä, jona Euroopan komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Vastuu veloista ja vakuutus

1. ACTRIS ERIC vastaa veloistaan.

2. Jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden taloudellinen korvausvastuu ACTRIS ERICin veloista rajoittuu niiden omiin vuotuisiin osuuksiin ACTRIS ERICille.

3. ACTRIS ERIC hankkii tarvittavan vakuutussuojan ACTRIS ERICin rakentamiselle ja toiminnalle ominaisten riskien varalta.

6 artikla

Käyttöoikeudet

1. ACTRIS ERIC tarjoaa tehokkaan pääsyn dataan, välineisiin ja palveluihin. Priorisointia sovelletaan syrjimättömästi tieteellisten ansioiden, teknisen toteutettavuuden ja/tai muiden ACTRISin tavoitteen kannalta merkityksellisten kriteerien perusteella.

2. Pääsy perustuu avoimen saatavuuden periaatteisiin, ja siinä noudatetaan kriteereitä, menettelyjä ja yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka määritellään ACTRIS ERICin datapolitiikkaa sekä käyttöoikeus- ja palvelupolitiikkaa koskevissa yleiskokouksen hyväksymissä asiakirjoissa. Menettelyt ja arviointikriteerit on julkaistava ACTRIS ERICin verkkoportaalissa. ACTRIS ERIC antaa käyttäjille ohjeistusta muun muassa verkkoportaalinsa kautta datan, välineiden ja palvelujen saatavuuden helpottamiseksi.

7 artikla

Arviointi

Neuvoa-antava tiede- ja innovaatiokomitea (Scientific and Innovation Advisory Board) arvioi vuosittain ACTRIS ERICin toimintaa. Lisäksi yleiskokouksen nimittämät ja sille raportoivat riippumattomat ulkopuoliset arvioijat, jotka eivät voi olla neuvoa-antavan tiede- ja innovaatiokomitean jäseniä, arvioivat ACTRISin palveluja, toimintaa ja hallintoa vähintään viiden vuoden välein.

8 artikla

Tulosten levittäminen

1. ACTRIS ERIC edistää avointa tiedettä ja innovointia ja kannustaa käyttäjiä saattamaan tuloksensa yleisesti saataville. ACTRISin datan, palvelujen ja infrastruktuurin käytöstä on mainittava julkaisuissa ja kaikissa muissa asiakirjoissa. Lisätietoja annetaan ACTRIS ERICin sisäisissä säännöissä.

2. ACTRIS ERIC käyttää kohdeyleisöjen saavuttamiseen erilaisia kanavia, kuten verkkoportaalia, sosiaalista mediaa, uutiskirjeitä, työpajoja, konferensseja ja artikkeleita aikakaus- ja sanomalehdissä.

9 artikla

Immateriaalioikeudet

1. ACTRIS ERICin käyttäjien luomat immateriaalioikeudet ovat kyseisten käyttäjien omaisuutta, ellei mahdollisen ACTRIS ERICin ja käyttäjien välillä tehdyn sopimuksen ehdoissa muuta määrätä.

2. ACTRISin data sekä immateriaalioikeudet ja muu tietämys, joka on tuotettu ja kehitetty ACTRISissa, kuuluvat ne luoneelle taholle tai henkilölle. Datan tuottajat antavat ACTRIS ERICille käyttöoikeuden ACTRISin dataan ACTRISin datapolitiikkaa ja käyttöoikeus- ja palvelupolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

3. ACTRISin data on käytettävissä avoimen tieteen ja avoimen saatavuuden periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet määritellään yksityiskohtaisesti sisäisissä säännöissä.

10 artikla

Työhönotto

1. ACTRIS ERICin työhönottoon sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jossa henkilöstö otetaan palvelukseen.

2. ACTRIS ERICin valintamenettelyt ja rekrytointi- ja työhönottomenettelyt ovat avoimia ja syrjimättömiä, ja niissä noudatetaan yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta. Henkilöstön rekrytointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt esitetään sisäisissä säännöissä.

11 artikla

Julkiset hankinnat

ACTRIS ERIC kohtelee hankintamenettelyihin osallistuvia ehdokkaita ja tarjouksia yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi riippumatta siitä, onko niiden kotipaikka unionissa. ACTRIS ERICin hankinnoissa noudatetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja kilpailun periaatteita. Hankintamenettelyjä ja -perusteita koskevat yksityiskohtaiset säännöt esitetään sisäisissä säännöissä.

2 LUKU

JÄSENYYS JA TARKKAILIJA-ASEMA

12 artikla

Jäsenet, pysyvät tarkkailijat, tarkkailijat ja edustavat tahot

1. Seuraavista tahoista voi tulla ACTRIS ERICin äänioikeutettuja jäseniä tai ACTRIS ERICin pysyviä tarkkailijoita tai tarkkailijoita, joilla ei ole äänioikeuksia:

a)	Euroopan unionin jäsenvaltiot;

b)	asetuksen (EY) N:o 723/2009 2 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa määritellyt assosioituneet maat;

c)	asetuksen (EY) N:o 723/2009 2 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa määritellyt muut kolmannet maat kuin assosioituneet maat;

d)	valtioidenväliset järjestöt.

2. Jäseneksi, pysyväksi tarkkailijaksi tai tarkkailijaksi ottamisen edellytykset esitetään 13 artiklassa. ACTRIS ERICin jäseninä on aina oltava vähintään yksi Euroopan unionin jäsenvaltio ja vähintään kaksi muuta maata, jotka ovat joko jäsenvaltioita tai assosioituneita maita.

3. Kaikissa olosuhteissa jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on yhdessä oltava enemmistö äänioikeuksista yleiskokouksessa. Yleiskokouksen on varmistettava, että ACTRIS ERIC täyttää aina tämän vaatimuksen.

4. Edellä 12 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettua jäsentä, pysyvää tarkkailijaa tai tarkkailijaa voi edustaa yleiskokouksessa yksi tai useampi julkinen taho, myös alueet tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavat yksityiset tahot, jonka se on itse valinnut ja nimittänyt omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaan. Tällaisten jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden on ilmoitettava yleiskokouksen puheenjohtajalle, jos edustava taho muuttuu, jos sen toimeksianto päättyy tai jos edustavalle taholle siirretyt oikeudet ja velvollisuudet muuttuvat.

5. ACTRIS ERICin jäsenet, pysyvät tarkkailijat ja tarkkailijat ja näitä edustavat tahot luetellaan liitteessä I. Yleiskokouksen puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö pitää liitteen I ajan tasalla.

6. ACTRIS ERIC voi myös tehdä sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa, esimerkiksi sellaisten maiden kanssa, jotka eivät voi olla ERICin jäseniä, pysyviä tarkkailijoita tai tarkkailijoita, mikäli ACTRIS ERIC pitää sitä hyödyllisenä

13 artikla

Jäseneksi, pysyväksi tarkkailijaksi tai tarkkailijaksi ottamisen edellytykset

1. Tahoista, jotka ovat allekirjoittaneet virallisen pyynnön ACTRIS ERICin perustamisesta, tulee jäseniä tai tarkkailijoita ACTRIS ERICin perustamista koskevalla komission päätöksellä asetuksen (EY) N:o 723/2009 mukaisesti.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa todetun ohella 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tahojen, jotka haluavat hakeutua ACTRIS ERICin jäseniksi, on esitettävä asiasta kirjallinen hakemus yleiskokouksen puheenjohtajalle. Hakemuksessa on kuvattava, millä tavalla hakija edistää osaltaan 2 artiklassa esitettyjä ACTRIS ERICin tavoitteita ja toimia ja kuinka se täyttää 15 artiklassa tarkoitetut velvoitteet.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa todetun ohella 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tahot, jotka haluavat osallistua ACTRIS ERICiin mutta eivät voi tulla jäseniksi, voivat hakea pysyvän tarkkailijan tai tarkkailijan asemaa. Hakijoiden on toimitettava kirjallinen hakemus yleiskokouksen puheenjohtajalle. Hakemuksessa on kuvattava, millä tavalla hakija edistää osaltaan 2 artiklassa esitettyjä ACTRIS ERICin tavoitteita ja toimia ja kuinka se täyttää 16 artiklassa tarkoitetut velvoitteet.

14 artikla

Jäsenen, pysyvän tarkkailijan tai tarkkailijan eroaminen tai jäsenyyden tai tarkkailija-aseman päättyminen

1. Jäsen tai pysyvä tarkkailija ei voi erota ACTRIS ERICin ensimmäisten viiden toimintavuoden aikana.

2. ACTRIS ERICin perustamista seuraavien viiden ensimmäisen vuoden jälkeen jäsen tai pysyvä tarkkailija voi erota varainhoitovuoden päättyessä, edellyttäen että se ilmoittaa eroamisestaan lähettämällä yleiskokouksen puheenjohtajalle virallisen pyynnön kuusi kuukautta etukäteen.

3. Tarkkailija voi erota varainhoitovuoden päättyessä, edellyttäen että se ilmoittaa eroamisestaan lähettämällä yleiskokouksen puheenjohtajalle virallisen pyynnön kuusi kuukautta etukäteen.

4. Jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden on täytettävä kaikki taloudelliset ja muut velvoitteet ennen kuin niiden ero tulee voimaan.

5. Yleiskokous voi päättää jäsenyyden tai tarkkailija-aseman, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)	jäsen, pysyvä tarkkailija tai tarkkailija rikkoo vakavasti yhtä tai useampaa tämän perussäännön mukaista velvoitettaan;

(b)	jäsen, pysyvä tarkkailija tai tarkkailija ei ole oikaissut tällaista rikkomista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut rikkomuksesta kirjallisen huomautuksen yleiskokouksen puheenjohtajalta.

6. Tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla jäsenellä, pysyvällä tarkkailijalla tai tarkkailijalla on oikeus selittää kantansa yleiskokoukselle ennen kuin yleiskokous tekee asiaa koskevan päätöksen.

7. Jäsenellä, pysyvällä tarkkailijalla tai tarkkailijalla, joka eroaa tai jonka jäsenyys tai tarkkailija-asema päätetään, ei ole oikeutta suorittamiensa maksuosuuksien palauttamiseen tai korvaamiseen.

8. Jäsenet, pysyvät tarkkailijat ja tarkkailijat, jotka ovat kolmansia maita, muita kuin assosioituneita maita tai valtioidenvälisiä järjestöjä, voivat erota ACTRIS ERICistä sellaisten neuvoston asetukseen (EY) N:o 723/2009 tehtyjen muutosten seurauksena, jotka vaikuttaisivat olennaisesti niiden ACTRIS ERICiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 1–3 kohdan soveltamista. Muutoksia pidetään olennaisina silloin, kun ne johtavat maksujen (mukaan lukien vuotuisten maksuosuuksien) korottamiseen, muuttavat äänestysosuuksia, asettavat vaatimuksia, jotka ovat vastoin tämän perussäännön 31 artiklassa tarkoitettua lainsäädäntöä, poistavat oikeuden edustuksesta yleiskokouksessa tai muissa ACTRIS ERICin perustamissa elimissä tai muuttavat asianomaisten oikeuksia, jotka liittyvät edustukseen tai ACTRISin palvelujen ja laitosten käyttöön.

ACTRIS ERICistä eroamiseen liittyvistä vastuista ja vaikutuksista päätetään lähtökohtaisesti 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä.

Sen estämättä, mitä 14 artiklan 1–3 kohdassa määrätään, asianomaisen jäsenen tai pysyvän tarkkailijan on jätettävä (kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä ERIC-asetusten muuttumisesta) yleiskokoukselle eroilmoituksensa vähintään kolme kuukautta ennen eroa, joka voi tulla voimaan milloin tahansa sen jälkeen, kun tämän perussäännön voimaantulosta on kulunut viisi vuotta.

Sen estämättä, mitä 14 artiklan 1–3 kohdassa määrätään, asianomaisen tarkkailijan on jätettävä (kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä ERIC-asetusten muuttumisesta) yleiskokoukselle eroilmoituksensa vähintään kolme kuukautta ennen eroa.

3 LUKU

JÄSENTEN JA TARKKAILIJOIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

15 artikla

Jäsenet

1. Muita tässä perussäännössä, sisäisissä toimintaohjeissa tai sovellettavassa lainsäädännössä vahvistettuja oikeuksia rajoittamatta jokaisella jäsenellä on oikeus

a)	osallistua yleiskokoukseen ja äänestää yleiskokouksessa;

b)	osallistua ACTRIS ERICin tapahtumiin ja toimiin;

c)	saada ACTRIS ERICiltä ja hajautetun tutkimusinfrastruktuurin teemakeskuksilta tukea kansallisille laitoksilleen;

d)	nimittää edustavia tahoja 12 artiklan mukaisesti;

e)	osallistua edustajiensa kautta yleiskokouksessa ACTRIS ERICin hallintoelinten jäsenten valitsemiseen ja tulla valituksi niihin;

f)	isännöidä keskuslaitosyksikköä ja johtaa keskuslaitosta;

g)	hankkia tavaroita ja palveluja, joita tarjotaan luontoissuorituksina ACTRIS ERICin viralliseen ja yksinomaiseen käyttöön ja jotka on tarkoitettu ainoastaan ACTRIS ERICin voittoa tavoittelemattomaan toimintaan (ja kirjataan sellaisiksi ACTRIS ERICin tilinpäätöksessä).

2. Kunkin jäsenen on

a)	suoritettava vuotuinen maksuosuus 26 artiklan mukaisesti;

b)	valtuutettava edustajansa äänestämään täysin oikeuksin kaikissa yleiskokouksen aikana esiin nostetuissa kysymyksissä;

c)	sitouduttava ACTRIS ERICin 2 artiklassa määriteltyjen tehtävien ja toimien toteuttamiseen;

d)	kannustettava ACTRISiin kuuluvia kansallisia tiedeyhteisöjä ottamaan käyttöön ACTRISin standardeja;

e)	ylläpidettävä kansallisia laitoksia, jotka ovat riittävän korkeatasoisia voidakseen tarjota palveluja ACTRISille.

16 artikla

Pysyvät tarkkailijat ja tarkkailijat

1. Tarkkailijoilla on muun muassa oikeus

a)	osallistua yleiskokoukseen ilman äänivaltaa;

b)	osallistua ACTRIS ERICin tapahtumiin ja toimiin;

c)	saada ACTRIS ERICiltä ja hajautetun tutkimusinfrastruktuurin teemakeskuksilta tukea kansallisille laitoksilleen;

d)	nimittää edustavia tahoja 12 artiklan mukaisesti.

2. Kunkin tarkkailijan on

a)	suoritettava vuotuinen maksuosuus 26 artiklan mukaisesti;

b)	sitouduttava ACTRIS ERICin 2 artiklassa määriteltyjen tehtävien ja toimien toteuttamiseen;

c)	kannustettava ACTRISiin kuuluvia kansallisia tiedeyhteisöjä ottamaan käyttöön ACTRISin standardeja;

d)	tarjottava tarvittava tekninen infrastruktuuri käytön mahdollistamiseksi.

3. Tarkkailijat hyväksytään enintään kolmeksi vuodeksi, mutta yleiskokouksen hyväksynnällä ajanjaksoa voidaan pidentää kahdesti yhdellä vuodella.

4. Tarkkailijalle, joka haluaa osallistua konsortioon pysyvästi mutta jota ei voida ottaa jäseneksi, voidaan myöntää pysyvän tarkkailijan asema yleiskokouksen hyväksynnällä. Pysyvillä tarkkailijoilla on samat 15 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 26 artiklassa määrätyt oikeudet ja velvoitteet kuin jäsenillä, lukuun ottamatta oikeutta äänestää yleiskokouksessa.

17 artikla

Jäsenten, tarkkailijoiden ja pysyvien tarkkailijoiden oikeuksien pidättäminen

1. Jos jäsenen suorittamattomien 26 artiklan mukaisten maksuosuuksien määrä on vähintään yhtä suuri kuin niiden maksuosuuksien määrä, jotka kyseisen jäsenen olisi pitänyt maksaa edeltävältä vuodelta, sen äänioikeudet yleiskokouksessa pidätetään automaattisesti siihen saakka, että maksuosuudet on suoritettu.

2. Jos tarkkailijan tai pysyvän tarkkailijan suorittamattomien 26 artiklan mukaisten maksuosuuksien määrä on vähintään yhtä suuri kuin niiden maksuosuuksien määrä, jotka kyseisen tarkkailijan tai pysyvän tarkkailijan olisi pitänyt maksaa edeltävältä vuodelta, sen oikeus osallistua yleiskokouksen kokoontumisiin pidätetään automaattisesti siihen saakka, että maksuosuudet on suoritettu.

4 LUKU

HALLINTO

18 artikla

Yleiskokous

1. Yleiskokous on ACTRIS ERICin hallintoelin, joka koostuu jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden edustajista. Kullakin jäsenellä, pysyvällä tarkkailijalla tai tarkkailijalla voi olla korkeintaan kaksi edustajaa. Jäsen, pysyvä tarkkailija tai tarkkailija nimittää edustajat. Yleiskokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja vastaa ACTRIS ERICin yleisestä johtamisesta ja valvonnasta. Yleiskokous valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi, joka on uusittavissa kahdesti. Kukin jäsen, pysyvä tarkkailija tai tarkkailija ilmoittaa yleiskokouksen puheenjohtajalle ilman aiheetonta viivytystä kirjallisesti edustajiensa nimittämisistä tai nimitysten päättymisestä. Edustajilla voi olla mukanaan enintään kaksi asiantuntijaa, joiden yksinomaisena tehtävänä on neuvoa edustajia. Asiantuntijat eivät ilmaise kokouksissa mielipiteitään, ellei puheenjohtaja heiltä sitä pyydä. Yleiskokous hyväksyy itse omat sisäiset sääntönsä.

2. Kullakin jäsenellä on yksi ääni sekä yksi lisä-ääni, jos jäsen osallistuu ainakin yhteen ACTRISin keskuslaitokseen, ja vielä yksi lisä-ääni, jos se osallistuu useampaan kuin kolmeen ACTRISin keskuslaitokseen. Pysyvät tarkkailijat ja tarkkailijat osallistuvat yleiskokouksen kokouksiin ilman äänioikeutta.

3. Yleiskokouksen kutsuu koolle ja sitä johtaa puheenjohtaja. Puheenjohtajan poissa ollessa yleiskokousta johtaa varapuheenjohtaja.

4. Yleiskokouksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, jos yksi kolmasosa jäsenistä sitä pyytää.

5. Jäsen voi edustaa enintään yhtä muuta jäsentä. Edustettavan jäsenen on ilmoitettava tästä puheenjohtajalle kirjallisesti ennen yleiskokousta.

6. Päätöksiä voidaan tehdä myös kirjallisessa menettelyssä. Kirjallisen menettelyn ehdot vahvistetaan yleiskokouksen hyväksymissä sisäisissä säännöissä.

7. Kokouksen päätösvaltaisuus edellyttää, että kaksi kolmasosaa sekä jäsenistä että äänistä on edustettuina. Jos päätösvaltaisuuden edellytykset eivät täyty, esitetään mahdollisimman pian uusi kokouskutsu toisen kokouksen järjestämiseksi saman esityslistan mukaan. Toinen kokous katsotaan päätösvaltaiseksi, jos 50 prosenttia jäsenistä ja äänistä on edustettuna.

8. Yleiskokouksen on erityisesti

päätettävä kokouksessa edustettuina olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ACTRIS ERICin perussäännön muuttamisesta.

Mikäli 26 artiklan 2 kohdan edellytys täyttyy, seuraavia asioita koskevat päätökset edellyttävät a) kahden kolmasosan enemmistöä kokouksessa edustettuina olevien jäsenten äänistä ja b) 60 prosentin enemmistöä viimeisimmältä täydeltä varainhoitovuodelta suoritetuista vuotuisista jäsenmaksuosuuksista:

a)	ACTRIS ERICin rahoitussuunnitelman hyväksyminen;

b)	varainhoitoa koskevien sisäisten sääntöjen hyväksyminen.

Mikäli 26 artiklan 2 kohdan edellytys täyttyy, seuraavia asioita koskevat päätökset edellyttävät kahden kolmasosan enemmistöä kokouksessa edustettuina olevien jäsenten äänistä:

a)	vuotuisten työsuunnitelmien ja talousarvion hyväksyminen;

b)	muiden kuin varainhoitoa koskevien sisäisten sääntöjen hyväksyminen;

c)	jäsenten ja pysyvien tarkkailijoiden maksuosuudet;

d)	ACTRIS ERICin toiminnan vapaaehtoinen lopettaminen ja purkaminen;

e)	edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen;

f)	puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittäminen;

g)	pääjohtajan nimittäminen ja erottaminen;

h)	uusien jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden hyväksyminen ja tarkkailija-aseman uusiminen;

i)	jäsenyyden tai tarkkailija-aseman päättäminen yleiskokouksessa, jolloin asianomainen jäsen ei osallistu äänestykseen;

j)	sellaisten neuvoa-antavien lisäelinten, joita ei säännellä tässä perussäännössä, sekä komiteoiden ja työryhmien perustaminen ja lopettaminen.

Yksinkertaisella enemmistöllä päätetään

kaikista muista asioista.

19 artikla

Pääjohtaja

1. Yleiskokous nimittää pääjohtajan yleiskokouksen hyväksymän menettelyn mukaisesti. Pääjohtaja on ACTRIS ERICin palveluksessa. Pääjohtaja on ACTRIS ERICin laillinen edustaja. Pääjohtaja vastaa yleiskokouksen tekemien päätösten toimeenpanosta ja varmistaa, että ACTRISin tieteellinen ja strateginen kehitys täyttää sosioekonomista vaikutusta, teknistä kehitystä ja innovaatiotoimintaa koskevat odotukset. Pääjohtaja osallistuu aktiivisesti yhteisön luomiseen ja ulkosuhteiden ja strategisten kumppanuuksien edistämiseen sekä ACTRISin toiminnan valvontaan ja koordinointiin. Pääjohtaja edustaa ACTRIS ERICiä mahdollisissa riita-asioissa.

2. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Yleiskokous voi uusia toimikauden kerran.

3. Pääjohtajan toimipaikka on ACTRIS ERICin sääntömääräisessä kotipaikassa, ja hän vastaa ACTRIS ERICin henkilöstön ja toiminnan johtamisesta ACTRIS ERICin talousarvion ja sisäisten sääntöjen mukaisesti.

20 artikla

Päämaja

Päämaja on ACTRISin pääkeskus, joka koordinoi ACTRISin toimintoja ja mahdollistaa ACTRISin palvelut. Päämaja tukee yleiskokouksen työtä ja ACTRIS ERICin neuvoa-antavia elimiä ja komiteoita.

21 artikla

Neuvoa-antava tiede- ja innovaatiokomitea

1. Yleiskokous perustaa riippumattoman ulkoisen neuvoa-antavan tiede- ja innovaatiokomitean (Scientific and Innovation Advisory Board). Neuvoa-antavan tiede- ja innovaatiokomitean jäsenet nimittää yleiskokous.

2. Neuvoa-antava tiede- ja innovaatiokomitea

a)	seuraa ACTRIS ERICin ja hajautetun tutkimusinfrastruktuurin toimien tieteellistä ja toiminnallista laatua;

b)	antaa palautetta ja suosituksia ACTRIS ERICin ja hajautetun tutkimusinfrastruktuurin toimien kehittämiseksi;

c)	kokoontuu ja esittää suosituksia yleiskokoukselle vähintään vuosittain.

22 artikla

Neuvoa-antava eettinen komitea

1. Yleiskokous perustaa riippumattoman neuvoa-antavan eettisen komitean. Neuvoa-antavan eettisen komitean jäsenet nimittää yleiskokous.

2. Neuvoa-antava eettinen komitea

a)	antaa palautetta ja suosituksia ACTRIS ERICin ja hajautetun tutkimusinfrastruktuurin toimiin liittyvien eettisten näkökohtien kehittämiseksi;

b)	kokoontuu ja antaa yleiskokoukselle ja pääjohtajalle suosituksia tarpeen mukaan.

23 artikla

Varainhoitokomitea

1. Yleiskokous perustaa varainhoitokomitean ja nimittää sen jäsenet.

2. Varainhoitokomitea

a)	tukee yleiskokousta rahoitussuunnittelun hallintaan liittyvissä kysymyksissä;

b)	kokoontuu ja antaa yleiskokoukselle suosituksia tarpeen mukaan.

3. Varainhoitokomitea päättää itse omista menettelysäännöistään, jotka yleiskokous hyväksyy.

24 artikla

Muut elimet, komiteat ja työryhmät

ACTRIS ERIC voi tarpeen mukaan perustaa myös muita elimiä, komiteoita ja työryhmiä ja määrittää niiden tehtävän ja toimeksiannon.

5 LUKU

VARAINHOITO JA MAKSUOSUUDET

25 artikla

Rahoitusvarat

ACTRIS ERICin varat koostuvat seuraavista:

a)	26 artiklan ja liitteen II mukaiset jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden maksuosuudet;

b)	avustukset ja lahjoitukset; ja

c)	muut varat tietyin yleiskokouksen hyväksymien rajojen ja ehtojen mukaisesti.

26 artikla

Maksuosuudet

1. Jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden maksuosuudet lasketaan liitteessä II vahvistettujen perussääntöjen ja -periaatteiden mukaisesti. Nämä säännöt ja periaatteet esitetään tarkemmin ACTRIS ERICin varainhoitoa koskevissa sisäisissä säännöissä.

2. Jos maksuosuuksia muutetaan, niiden jäsenten tai pysyvien tarkkailijoiden, joihin muutos vaikuttaa, on hyväksyttävä muutos ennen kuin se voidaan hyväksyä yleiskokouksessa.

27 artikla

Budjettiperiaatteet, tilinpäätös ja tilintarkastus

1. ACTRIS ERICin varainhoitovuosi alkaa kunakin vuonna 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

2. ACTRIS ERICiin sovelletaan sen maan lainsäädännössä asetettuja tilinpäätöksen laatimista, ilmoittamista, tarkastamista ja julkistamista koskevia vaatimuksia, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee. Yksityiskohtaisista säännöistä määrätään ACTRIS ERICin varainhoitoa koskevissa sisäisissä säännöissä.

3. ACTRIS ERICin tilinpäätökseen on liitettävä kertomus varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta. Vuosikertomus ja vuotuinen talousarvio esitetään yleiskokoukselle.

4. Lahjoituksia, lahjoja ja mahdollisia muita tuloja jäseniltä, pysyviltä tarkkailijoilta, tarkkailijoilta tai kolmansilta osapuolilta voidaan ottaa vastaan sen jälkeen, kun yleiskokous on hyväksynyt ne.

28 artikla

Vapautukset arvonlisä- ja valmisteverosta

1. Neuvoston direktiivin 2006/112/EY 143 artiklan 1 kohdan g alakohtaan ja 151 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvia ja neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 50 ja 51 artiklan mukaisia arvonlisäverovapautuksia sovelletaan sellaisiin tavaroiden ja palvelujen hankintoihin, joita ACTRIS ERIC ja eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/2009 9 artiklan 1 kohdassa määritellyt, tämän perussäännön 2 ja 3 luvussa tarkoitetut ERICin jäsenet tekevät ACTRIS ERICin viralliseen ja yksinomaiseen käyttöön, sillä edellytyksellä, että tällainen hankinta on tehty yksinomaan ACTRIS ERICin toimintaperiaatteiden mukaista ei-taloudellista toimintaa varten. Arvonlisäverovapautukset rajataan hankintoihin, joiden arvo on yli 300 euroa.

2. Neuvoston direktiivin (EU) 2020/262 11 artiklaan perustuvat valmisteverovapautukset rajataan koskemaan hankintoja, jotka ACTRIS ERIC tekee ACTRIS ERICin viralliseen ja yksinomaiseen käyttöön. Vapautuksen edellytyksenä on, että tällainen hankinta on tehty yksinomaan ACTRIS ERICin toimintaperiaatteiden mukaista ei-taloudellista toimintaa varten ja että se on arvoltaan yli 300 euroa.

3. Vapautuksia ei myönnetä henkilöstön tekemiin hankintoihin.

6 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

29 artikla

Raportointi Euroopan komissiolle

1. ACTRIS ERIC laatii vuosittain toimintakertomuksen, joka käsittää erityisesti sen toiminnan tieteelliset, operatiiviset ja varainhoitoa koskevat näkökohdat. Yleiskokous hyväksyy vuosikertomuksen ja toimittaa sen Euroopan komissiolle ja asiaankuuluville viranomaisille kuuden kuukauden kuluessa vastaavan varainhoitovuoden päättymisestä. Vuosikertomus asetetaan julkisesti saataville ACTRIS ERICin verkkosivustolla.

2. ACTRIS ERIC ilmoittaa komissiolle kaikista seikoista, jotka uhkaavat vaarantaa vakavasti ACTRIS ERICin tehtävien suorittamisen tai estävät ACTRIS ERICiä täyttämästä asetuksessa (EY) N:o 723/2009 säädettyjä vaatimuksia.

30 artikla

Työkielet

ACTRIS ERICin työkieli on englanti.

31 artikla

Sovellettava laki

ACTRIS ERICin sisäiseen toimintaan sovelletaan

a)	unionin lainsäädäntöä ja erityisesti asetusta (EY) N:o 723/2009 sekä sen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä;

b)	sen valtion lainsäädäntöä, jossa ACTRIS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, sellaisten asioiden osalta, joita ei säännellä tai joita säännellään vain osittain a alakohdassa tarkoitetuilla säädöksillä; ja

c)	tätä perussääntöä ja sen täytäntöönpanosääntöjä.

32 artikla

Riita-asiat

1. ACTRIS ERICin jäsenet, pysyvät tarkkailijat ja tarkkailijat pyrkivät ratkaisemaan riita-asiat sovittelemalla.

2. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista ACTRIS ERICiin liittyvät jäsenten, tarkkailijoiden ja pysyvien tarkkailijoiden väliset riidat ja jäsenten, tarkkailijoiden ja pysyvien tarkkailijoiden ja ACTRIS ERICin väliset riidat sekä kaikki riidat, joissa Euroopan unioni on osapuolena.

3. ACTRIS ERICin ja kolmansien osapuolten välisiin riitoihin sovelletaan tuomioistuinten toimivaltaa koskevaa unionin lainsäädäntöä. Niissä tapauksissa, jotka eivät kuulu unionin lainsäädännön soveltamisalaan, kyseisten riitojen ratkaisemiseen toimivaltainen tuomioistuin määräytyy sen valtion lainsäädännön mukaan, jossa ACTRIS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee.

33 artikla

Perussäännön päivittäminen ja saatavuus

Tämä perussääntö on pidettävä ajan tasalla ja julkisesti saatavilla ACTRIS ERICin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa.

34 artikla

Perustamista koskevat määräykset

1. Valtio, jossa ACTRIS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, kutsuu yleiskokouksen ensimmäisen istunnon koolle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Euroopan komission päätös ACTRIS ERICin perustamisesta tulee voimaan.

2. Ennen ensimmäistä kokousta ja viimeistään 45 vuorokauden kuluttua siitä, kun Euroopan komission päätös ACTRIS ERICin perustamisesta tulee voimaan, asianomainen valtio ilmoittaa perustajajäsenille ja tarkkailijoille mahdollisista ACTRIS ERICin puolesta toteutettavista kiireellisistä oikeustoimista. Jos perustajajäsen ei esitä vastalausetta viiden työpäivän kuluessa ilmoituksen saamisesta, asianomaisen valtion asianmukaisesti valtuuttama henkilö toteuttaa oikeustoimet.

LIITE I

LUETTELO JÄSENISTÄ, PYSYVISTÄ TARKKAILIJOISTA JA TARKKAILIJOISTA JA NIITÄ EDUSTAVISTA TAHOISTA

Jäsenet	Edustava taho
Itävallan tasavalta	Liittovaltion opetus-, tiede- ja tutkimusministeriö (Bundesministerium für Bildung, Wissenschaft und Forschung)
Belgian kuningaskunta	Service public de programmation Politique scientifique (BELSPO) – Autorité fédérale Departement Economie, Wetenscap en Innovatie (EWI) – Vlaamse overheid Service public de Wallonie – Direction Générale opérationelle de l’Economie, de l’Emploi & de la Recherche (EER) – Région wallonne
Bulgarian tasavalta	Opetus- ja tiedeministeriö
Kyproksen tasavalta	Tutkimus-, innovaatio- ja digitaalipolitiikasta vastaava apulaisministeriö
Tšekin tasavalta	Opetus-, nuoriso- ja urheiluministeriö
Tanskan kuningaskunta	Tanskan korkeakoulutus- ja tiedevirasto
Suomen tasavalta	Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö
Ranskan tasavalta	Centre national de la recherche scientifique (CNRS)
Saksan liittotasavalta	Liittovaltion ympäristö-, luonnonsuojelu-, ydinturvallisuus- ja kuluttajansuojaministeriö
Italian tasavalta	Kansallinen tutkimusneuvosto (CNR)
Norjan kuningaskunta	Norjan tutkimusneuvosto
Puolan tasavalta	Opetus- ja tiedeministeriö
Romania	Ministerul Cercetării, Inovării și Digitalizării (RO) / Ministry of Research, Innovation and Digitalization (EN)
Espanjan kuningaskunta	Tiede- ja innovaatioministeriö
Ruotsin kuningaskunta	Ruotsin tiedeneuvosto (VR)
Tarkkailijat	Edustava taho
Sveitsin valaliitto	Liittovaltion ympäristövirasto (FOEN)

LIITE II

JÄSENTEN, PYSYVIEN TARKKAILIJOIDEN JA TARKKAILIJOIDEN MAKSUOSUUDET

Esipuhe

ACTRISin kansalliset laitokset saavat rahoituksensa kansallisista lähteistä, eikä niiden rahoitus sisälly isäntämaan lisämaksuosuuksiin tai jäsenmaksuosuuksiin ACTRIS ERICille tai isäntämaan maksuosuuksiin keskuslaitoksille, jotka eivät kuulu ACTRIS ERICiin.

Maat, jotka isännöivät keskuslaitosyksikköjä, vastaavat niiden rakentamisen rahoittamisesta kansallisten järjestelyjensä mukaisesti.

ACTRIS ERICiin kuuluvien keskuslaitosten toiminta rahoitetaan osin isäntämaiden maksamilla lisämaksuosuuksilla ja osin ACTRIS ERICin jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden maksamilla jäsenmaksuosuuksilla, kuten jäljempänä kuvataan.

ACTRIS ERICiin kuulumattomien keskuslaitosten toiminta rahoitetaan osin keskuslaitosten isäntämaiden suorittamilla isäntämaiden maksuosuuksilla ja osin ACTRIS ERICin varoilla jakamalla jäsenmaksuosuuksia uudelleen, kuten jäljempänä kuvataan.

ACTRISin talousarvio ja toimet mukautetaan tuloihin.

Maksuosuuksia koskevat periaatteet

1.	Jäsenten ja pysyvien tarkkailijoiden vuosimaksuosuudet koostuvat jäsenmaksuosuuksista ja soveltuvin osin isäntämaan maksuosuuksista ja isäntämaan lisämaksuosuuksista. Tarkkailijoiden vuosimaksuosuudet koostuvat ainoastaan jäsenmaksuista.

2.	Jäsenmaksuosuudet ovat kaikkien jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden ACTRIS ERICille tekemiä käteissuorituksia, joilla ACTRIS ERIC rahoittaa keskuslaitosten vuotuisia toimintakustannuksia.

3.	Isäntämaiden lisämaksuosuudet ovat tukea, jota ACTRIS ERICin jäsenet ja pysyvät tarkkailijat antavat niiden oman maan isännöimien ACTRIS ERICiin kuuluvien keskuslaitosten toimintaan.

Isäntämaiden maksuosuudet ovat tukea, jota ACTRIS ERICin jäsenet ja pysyvät tarkkailijat antavat niiden oman maan isännöimien, ACTRIS ERICiin kuulumattomien keskuslaitosten toimintaan. Isäntämaiden maksuosuudet suoritetaan 6. periaatteen mukaisesti, ja ne voidaan maksaa kokonaan tai osittain ACTRIS ERICille, joka välittää ne edelleen asianomaisille laitoksille niiden omiin maihin.

Isäntämaiden maksuosuuksien ja isäntämaiden lisämaksuosuuksien tasoksi on sovittu noin 70 prosenttia keskuslaitoksen kustannuksista. Keskuslaitoksen saaman isäntämaan maksuosuuden tai isäntämaan lisämaksuosuuden määrä saa olla enintään 70 prosenttia ja sen oltava vähintään 50 prosenttia laitoksen vuotuisesta talousarviosta.

6.	Isäntämaiden maksuosuudet ja isäntämaiden lisämaksuosuudet voidaan suorittaa käteisenä tai luontoissuorituksina. Käteis- ja luontoissuorituksia koskevat säännöt määritellään sisäisissä säännöissä.

7.	ACTRIS ERIC rahoittaa kunkin keskuslaitoksen vuotuisista toimintakustannuksista sen osuuden, jota ei kateta isäntämaiden maksuosuuksilla tai isäntämaiden lisämaksuosuuksilla, ACTRIS ERICin jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden suorittamista jäsenmaksuosuuksista.

8.	Jäsenmaksuosuudet suoritetaan aina käteisenä.

9.	Jäsenmaksuosuudet suoritetaan ACTRIS ERICille euroina.

10.	Pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden vuotuiset jäsenmaksuosuudet perustuvat samoihin periaatteisiin kuin jäsenten maksuosuudet.

11.	ACTRIS ERICiin liittyvät jäsenet, pysyvät tarkkailijat ja tarkkailijat maksavat liittymisvuoden vuosimaksuosuuden määräsuhteessa sen mukaan, missä kuussa ne liittyvät ACTRIS ERICiin.

12.	Yleiskokous päättää hallitustenvälisten järjestöjen vuosimaksuosuuksista samassa yhteydessä, kun se hyväksyy tällaisen järjestön hakemuksen jäseneksi tai tarkkailijaksi ottamisesta.

13.

Jäsenmaksuosuudet koostuvat

a)	yleisestä tuesta, jolla rahoitetaan päämajan ja datakeskuksen toimintoja siltä osalta, jota ei kateta isäntämaiden maksuosuuksilla tai isäntämaiden lisämaksuosuuksilla;

b)	toimintatuesta, jolla rahoitetaan teemakeskusten toimintoja siltä osalta, jota ei kateta isäntämaiden maksuosuuksilla tai isäntämaiden lisämaksuosuuksilla.

Vuotuiset jäsenmaksuosuudet lasketaan seuraavan yhtälön mukaisesti (yksityiskohtaiset tiedot jäsenmaksuosuuksista esitetään varainhoitoa koskevissa sisäisissä säännöissä):

Yhtälö yleisen tuen ja toimintatuen osien laskentaan:

Kunkin jäsenvaltion/tarkkailijavaltion i (1:stä N:ään) osalta

Jäsenmaksuosuus (i) = yleisen tuen osa (General support part) (i) + toimintatuen osa (Operation support part) (i)

jossa

—	lyhenteet: MC = jäsenmaksuosuus, HO = päämaja, DC = datakeskus, TC = teemakeskus, GNI = bruttokansantulo

—	MC part HO/DC/TC = 30 prosenttia päämajan/datakeskuksen/teemakeskuksen toimintakustannuksista

—	Capacity TC on teemakeskuksen ilmoittama enimmäiskapasiteetti, joka ilmaistaan niiden kansallisten laitosten enimmäismääränä, joille toimintatukea voidaan antaa

—	Nr(i,j) on niiden kansallisten laitosten lukumäärä maassa i (1:stä N:ään), jotka saavat toimintatukea teemakeskukselta j (1:stä 6:een).

Ensimmäisten viiden vuoden taloudelliset sitoumukset

Jäljempänä (taulukossa 1) esitetään suuntaa-antava suunnitelma ACTRIS ERICin tuloista ja menoista ACTRIS ERICin ensimmäisten viiden toimintavuoden aikana.

Ensimmäisten viiden vuoden ajan jäsenmaksuosuudet lasketaan edellä esitetyn yhtälön mukaan keskuslaitosten toiminnan käynnistämiseen ja kasvattamiseen tarvittavien kustannusten ja sen suunnitelman perusteella, jonka jäsenet, pysyvät tarkkailijat ja tarkkailijat laativat kansallisten laitosten tuomiseksi ACTRISin piiriin. Jäsenten, pysyvien tarkkailijoiden ja tarkkailijoiden maksettavaksi tulevat jäsenmaksuosuudet lasketaan ensimmäisiltä viideltä vuodelta ja esitetään taulukossa 2.

Arvioidut vuotuiset isäntämaiden lisämaksuosuudet ACTRIS ERICille ensimmäisiltä viideltä vuodelta esitetään taulukossa 2. Taulukossa 3 esitetään suuntaa-antavat isäntämaiden maksuosuudet ACTRIS ERICiin kuulumattomille keskuslaitoksille.

Viimeistään vuosi ennen ensimmäisen viisivuotiskauden loppua yleiskokous aloittaa päätöksentekoprosessin seuraavasta rahoitussuunnitelmasta ja jäsenmaksuosuuksista.

Taulukko 1

Suunnitelma ACTRIS ERICin tuloista ja menoista ensimmäisinä viitenä toimintavuotena

ACTRIS ERICIN TULOT	2021	2022	2023	2024	2025
Jäsenmaksuosuudet	1 475 320	2 069 497	2 421 496	2 720 060	3 088 263
Isäntämaiden lisämaksuosuudet	889 400	924 400	951 400	993 400	1 067 400
YHTEENSÄ	2 364 720	2 993 897	3 372 896	3 713 460	4 155 663

ACTRIS ERICIN MENOT	2021	2022	2023	2024	2025
Päämaja	1 158 895	1 209 290	1 241 027	1 302 089	1 402 081
Datakeskus, ERICiin kuuluva osa	78 312	78 312	82 312	82 312	86 312
ACTRIS ERICiin kuulumattomille keskuslaitoksille jaettavat jäsenmaksuosuudet	1 127 512	1 706 296	2 049 557	2 329 059	2 667 270
YHTEENSÄ	2 364 720	2 993 897	3 372 896	3 713 460	4 155 663

Taulukko 2

Arvioidut vuotuiset jäsenmaksuosuudet ja isäntämaiden lisämaksuosuudet ACTRIS ERICille ensimmäisiltä viideltä vuodelta

Maa	Maksuosuus	2021	2022	2023	2024	2025
ITÄVALTA	Jäsenmaksuosuus	51 000	76 742	83 486	96 865	107 141
BELGIA	Jäsenmaksuosuus	86 227	110 044	120 199	128 664	140 113
BULGARIA	Jäsenmaksuosuus	48 581	61 336	66 783	72 739	80 954
KYPROS	Jäsenmaksuosuus	66 946	78 713	83 726	89 401	96 941
TŠEKKI	Jäsenmaksuosuus	57 901	83 624	90 523	103 485	113 181
TANSKA	Jäsenmaksuosuus	43 568	57 853	63 477	70 246	93 649
SUOMI	Isäntämaan lisämaksuosuus (päämaja)	700 000	700 000	700 000	700 000	700 000
	Isäntämaan lisämaksuosuus (datakeskus)	7 200	7 200	7 200	7 200	7 200
	Jäsenmaksuosuus	83 769	109 163	153 669	180 067	211 134
RANSKA	Isäntämaan lisämaksuosuus (datakeskus)	34 500	34 500	34 500	34 500	34 500
RANSKA	Jäsenmaksuosuus	210 698	262 706	294 487	315 407	347 968
SAKSA	Jäsenmaksuosuus	220 163	360 321	416 454	505 778	605 431
ITALIA	Isäntämaan lisämaksuosuus (päämaja)	111 000	146 000	169 000	211 000	281 000
	Isäntämaan lisämaksuosuus (datakeskus)	13 000	13 000	17 000	17 000	21 000
	Jäsenmaksuosuus	128 645	248 588	297 000	320 619	344 335
NORJA	Isäntämaan lisämaksuosuus (datakeskus)	23 700	23 700	23 700	23 700	23 700
NORJA	Jäsenmaksuosuus	66 247	81 318	87 587	95 014	104 688
PUOLA	Jäsenmaksuosuus	74 690	101 707	121 326	142 714	169 500
ROMANIA	Jäsenmaksuosuus	82 255	99 041	134 294	147 967	158 643
ESPANJA	Jäsenmaksuosuus	145 271	175 830	190 798	204 847	223 905
RUOTSI	Jäsenmaksuosuus	58 425	75 352	123 895	138 371	149 300
SVEITSI	Jäsenmaksuosuus	50 935	87 161	93 793	107 876	141 380
Jäsenmaksuosuudet yhteensä		1 475 320	2 069 497	2 421 496	2 720 060	3 088 263
Isäntämaiden lisämaksuosuudet yhteensä		889 400	924 400	951 400	993 400	1 067 400

Taulukko 3

Suuntaa-antavat vuotuiset isäntämaiden maksuosuudet sekä ACTRIS ERICiin kuulumattomien keskuslaitosten täytäntöönpanoon että niiden operatiivisiin toimintoihin (datakeskuksen ja teemakeskusten ERICiin kuulumattomat osat). Nämä isäntämaiden maksuosuudet eivät sisälly taulukossa 1 esitettyihin ACTRIS ERICin tuloihin ja menoihin

Maa	Tuen kohde	2021	2022	2023	2024	2025
ITÄVALTA	CIS, CREGARS	437 000	520 000	402 000	432 000	319 000
BELGIA	CREGARS	651 000	731 000	580 000	561 000	527 000
TŠEKKI	CAIS-ECAC	115 000	102 000	106 000	106 000	95 000
SUOMI	DC, CAIS-ECAC, CCRES, CiGas	1 714 000	788 000	772 000	802 000	833 000
RANSKA	DC, CAIS-ECAC, CARS, CCRES, CiGas, CREGARS	2 644 000	2 261 000	2 430 000	2 144 000	1 915 000
SAKSA	CAIS-ECAC, CARS, CIS, CCRES, CiGas, CREGARS	4 610 000	5 214 000	4 219 000	4 544 000	3 052 000
ITALIA	HO (*1), DC, CAIS-ECAC, CARS	2 675 000	3 497 000	940 000	956 000	1 198 000
NORJA	DC	1 256 000	1 116 000	1 119 000	709 000	585 000
ROMANIA	CARS	105 000	255 000	265 000	272 000	282 000
ESPANJA	DC, CARS	380 000	400 000	407 000	414 000	398 000
SVEITSI	CiGas	121 000	116 000	112 000	108 000	104 000
Isäntämaiden maksuosuudet yhteensä		14 708 000	15 000 000	11 352 000	11 048 000	9 308 000

(*1) *Italian osalta isäntämaan maksuosuuteen kuuluvat maksuosuudet, jotka käytetään päämajayksikön toteuttamiseen vuosina 2021 ja 2022.

LIITE III

MÄÄRITELMÄT

Tässä perussäännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

”ACTRISilla” tarkoitetaan pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen tutkimusinfrastruktuuria, joka tuottaa laadukasta tietoa ilmakehän lyhytikäisten yhdisteiden sekä sellaisten prosessien dokumentoimiseksi, jotka johtavat näiden yhdisteiden vaihteluun luonnollisissa ja kontrolloiduissa ilmakehäolosuhteissa, ja jonka avulla yhdistetään, yhdenmukaistetaan ja hajautetaan keskuslaitosten ja kansallisten laitosten tarjoamia data-aineistoja, toimia ja palveluja.

”ACTRISin data” määritellään ACTRISin datapolitiikassa, sellaisena kuin se on hyväksyttynä ja muutettuna yleiskokouksen päätöksillä.

”ACTRIS ERICillä” tarkoitetaan pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen tutkimusinfrastruktuuria, joka on perustettu eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuurikonsortioksi (ERIC) asetuksen (EY) N:o 723/2009 nojalla.

”Keskuslaitoksella” tarkoitetaan ACTRISin Euroopan tasolla toimivaa osaa, päämajaa, datakeskusta tai teemakeskusta, joka tarjoaa ACTRISin dataa tai tutkimuspalveluja ja muita palveluja käyttäjille sekä toimintatukea kansallisille laitoksille.

”Osallistumisella keskuslaitokseen” tarkoitetaan sitä, että maa osallistuu keskuslaitokseen, mikäli se isännöi osaa keskuslaitoksesta tai osallistuu kyseisen osan toimiin. Osallistuminen keskuslaitokseen edellyttää osallistumista keskuslaitoksen rahoitukseen isäntämaan maksuosuudella.

”Yhteistyösopimuksella” tarkoitetaan sopimusta ACTRIS ERICin ja kansallisen laitoksen tai ACTRIS ERICin ja ACTRIS ERICiin kuulumattoman keskuslaitoksen välillä.

”Datakeskuksella” tarkoitetaan keskuslaitosta, joka vastaa ACTRISin datan kuratoinnista ja säilytyksestä sekä datan, lisäarvotuotteiden ja välineiden jakelusta ja ACTRISin dataportaalin ylläpidosta.

”Päämajalla” tarkoitetaan keskuslaitosta, joka vastaa ACTRISin koordinoinnista ja edustamisesta sekä ACTRISin palvelujen käytön mahdollistamisesta.

”Isäntämaalla” tarkoitetaan mitä tahansa maata, jossa keskuslaitosyksikkö sijaitsee ja toimii.

”Isäntämaan maksuosuudella” tarkoitetaan tukea, jota jäsenet tai pysyvät tarkkailijat antavat niiden oman maan isännöimien ACTRIS ERICiin kuulumattomien keskuslaitosten toimintaan.

”Isäntämaan lisämaksuosuudella” tarkoitetaan tukea, jota ACTRIS ERICin jäsenet ja pysyvät tarkkailijat antavat niiden oman maan isännöimien ACTRIS ERICiin kuuluvien keskuslaitosten toimintaan.

”Immateriaaliomaisuudella” tarkoitetaan Maailman henkisen omaisuuden järjestön perustamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1967 tehdyn yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979, 2 artiklassa tarkoitettua omaisuutta.

”Jäsenmaksuosuudella” tarkoitetaan rahamäärää, jonka maat maksavat liittyäkseen ACTRIS ERICiin jäseniksi, pysyviksi tarkkailijoiksi tai tarkkailijoiksi.

”Kansallisella laitoksella” tarkoitetaan havainnointi- tai tutkimusalustaa, joka on sopimussuhteessa ACTRIS ERICiin ja joka tuottaa dataa ja/tai tarjoaa tiloihinsa fyysisen pääsyn tai pääsyn etäyhteydellä.

”Teemakeskuksella” tarkoitetaan keskuslaitosta, joka joko kuuluu ACTRIS ERICiin tai on sopimussuhteessa ACTRIS ERICiin sekä tarjoaa palveluja ja toimintatukea mittausten ja datan laadunvarmistusta/laadunvalvontaa varten (mukaan lukien koulutus, kalibrointi, laadunvarmistus-/laadunvalvontatyökalut ja vakioitujen toiminta- ja arviointimenettelyjen kehittäminen).

IV Tiedotteet

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET

Euroopan komissio

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/22

Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korko (1):

3,50 % 1. toukokuuta 2023

Euron kurssi (2)

2. toukokuuta 2023

(2023/C 156/03)

1 euro =

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,0965
JPY	Japanin jeniä	150,70
DKK	Tanskan kruunua	7,4538
GBP	Englannin puntaa	0,87868
SEK	Ruotsin kruunua	11,2915
CHF	Sveitsin frangia	0,9841
ISK	Islannin kruunua	149,70
NOK	Norjan kruunua	11,7620
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CZK	Tšekin korunaa	23,587
HUF	Unkarin forinttia	371,98
PLN	Puolan zlotya	4,5758
RON	Romanian leuta	4,9305
TRY	Turkin liiraa	21,3508
AUD	Australian dollaria	1,6371
CAD	Kanadan dollaria	1,4885
HKD	Hongkongin dollaria	8,6075
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7654
SGD	Singaporen dollaria	1,4646
KRW	Etelä-Korean wonia	1 470,32
ZAR	Etelä-Afrikan randia	20,1460
CNY	Kiinan juan renminbiä	7,5791
IDR	Indonesian rupiaa	16 143,37
MYR	Malesian ringgitiä	4,8948
PHP	Filippiinien pesoa	60,712
RUB	Venäjän ruplaa
THB	Thaimaan bahtia	37,478
BRL	Brasilian realia	5,4853
MXN	Meksikon pesoa	19,6703
INR	Intian rupiaa	89,7515

(1) Korko, jota sovellettiin viimeiseen ennen ilmoitettua päivää suoritettuun rahoitusoperaatioon. Jos sovellettu korko on vaihtuva huutokauppakorko, korko on marginaalinen korko.

(2) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

V Ilmoitukset

MUUT SÄÄDÖKSET

Euroopan komissio

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/23

Hakemuksen julkaiseminen tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(2023/C 156/04)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 (1) 27 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Borzag pálinka”

EU-nro: PGI-HU-02845

Toimitettu 23.5.2022

1. Rekisteröitävä nimi

”Borzag pálinka”

2. Tislatun alkoholijuoman luokka

9.	Hedelmäviina

3. Maantieteellisen merkinnän tyyppi

Maantieteellinen merkintä

4. Tislatun alkoholijuoman ominaisuuksien kuvaus

Fysikaaliset, kemialliset tai aistinvaraiset ominaisuudet

”Borzag pálinka” valmistetaan luonnonvaraisen ruohoseljan (Sambucus ebulus) kivellisistä hedelmistä. Ruohoselja tunnetaan Unkarissa puhekielessä nimellä ”borzag”. ”Borzag pálinkalla” on seuraavat ominaisuudet:

—	Tuote on kirkasta ja yleensä väritöntä. Hedelmän erityisen voimakkaat värikomponentit voivat kuitenkin siirtyä lopulliseen tisleeseen tislauksen yhteydessä, ja ne voivat tuottaa jopa vaalean kellertävän sävyn tuotteen lepuutuksen aikana.

—	Tuotteen metanolipitoisuus on enintään 1 000 g/hl 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja vetysyanidipitoisuus enintään 7 g/hl 100-tilavuusprosenttista alkoholia.

—	Tuotteella on ainutlaatuinen, erityisen selkeä luonne ja voimakas maku ja aromi.

Erityisominaisuudet (verrattuna saman luokan tislattuihin alkoholijuomiin)

—

”Borzag pálinkan” alkoholipitoisuus on yli 40 tilavuusprosenttia, sillä tuotteen aromaattiset ominaispiirteet säilyvät ja kehittyvät parhaiten, jos alkoholipitoisuus on melko korkea. Tuotteen haihtuvien aineiden vähimmäispitoisuus on vähintään 350 g/hl 100-tilavuusprosenttista alkoholia, mikä johtuu raaka-aineen eli ruohoseljan aromaattisesta rikkaudesta Nógrádin läänissä.

—

”Borzag pálinkan” tunnusomaisia aromaattisia vivahteita ovat makeus (suklaan, hedelmien ja hunajan miellyttävä maku), mausteisuus, mahdollisesti yrttimäisyys (minttu, vihreät yrtit, vanilja, anis, katajanmarja). Samoin voi esiintyä kivellisistä marjoista peräisin olevia appelsiinin kuoren ja marsipaanin vivahteita.

5. Maantieteellisen alueen rajaus

Nógrádin lääni

6. Tislatun alkoholijuoman tuotantomenetelmä

Rajatulta alueelta peräisin olevat hedelmät murskataan, fermentoidaan ja tislataan sekä tislettä lepuutetaan maantieteellisellä alueella sijaitsevassa tislaamossa.

”Borzag pálinkan” tärkeimmät valmistusvaiheet ovat seuraavat:

1.	Hedelmien valinta ja hyväksyntä

Murskaus

3.	Fermentointi

Tislaus

5.	Lepuuttaminen, varastointi

6.	Pálinkan valmistus ja käsittely

6.1. Hedelmien valinta ja hyväksyntä

Hedelmien on oltava kypsiä, eikä niissä saa olla laadultaan heikentyneitä siemeniä eikä vieraita aineita.

6.2. Murskaus

Hedelmässä on pienikokoiset siemenet. Hedelmät perataan ja siemenet murskataan. Siemenen ydin ei kuitenkaan saa vahingoittua (näin vähennetään vetysyanidin muodostumista). Tämän jälkeen raaka-aine syötetään suoraan (ruostumattomasta teräksestä tai myös muovista valmistettuihin) käymissäiliöihin.

Hedelmien koostumuksesta ja kuivumisasteesta riippuen voi olla tarpeen lisätä vettä, jotta käyminen tapahtuisi oikein.

6.3. Fermentointi

Uusimpien tekniikoiden ja apumateriaalien (kontrolloitu käyminen, hiivaviljelmät, pektiinientsyymit) käyttö on sallittua ja suositeltavaa. Murskeen optimaalinen pH on 2,8–3,5. Käynyt murske on tislattava mahdollisimman pian, viimeistään 30 päivän kuluttua käymisestä. Käynyt murske säilytetään tarvittaessa 10–22 °C:ssa.

6.4. Tislaus

”Borzag pálinka” voidaan valmistaa millä tahansa kaupallisesti saatavilla olevalla tislauslaitteella. Erikseen voidaan mainita pannutislaus silloin kun pálinka on valmistettu enintään 1 000 litran kuparipintaisella tislauspannulla vähintään kaksinkertaisella jakotislauksella.

6.5. Lepuuttaminen, varastointi

Jalostuksen/tislauksen jälkeen ”Borzag pálinkaa” on lepuutettava valolta suojatussa tilassa, jossa lämpötila on tasaisesti alle 20 °C ja kosteuspitoisuus kohtuullinen, jotta monitahoiset maut ja tuoksut voivat sekoittua. Tuotetta on lepuutettava vähintään 60 päivää. Tänä aikana pálinkaa ei saa käsitellä fysikaalisesti eikä kemiallisesti.

6.6. Pálinkan valmistus ja käsittely

Lepuutetun tisleen alkoholipitoisuus on säädettävä kulutukseen sopivalle tasolle lisäämällä pehmennettyä vettä. Alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 tilavuusprosenttia, sillä ”Borzag pálinkan” aromaattiset ominaisuudet säilyvät ja kehittyvät parhaiten, jos alkoholipitoisuus on melko korkea. (Alkoholipitoisuus voi laimennuksen jälkeen poiketa etiketissä ilmoitetusta arvosta ± 0,3 til-%.)

Nautittavaksi soveltuvan alkoholin määrä olisi määritettävä hyvin huolellisesti ja useissa vaiheissa lisäämällä vettä 5–10 prosenttia kerrallaan useiden päivien aikana, jotta tuote ei sameudu ja suojellaan aromaattisia ainesosia.

7. Pakkaamista koskevat erityissäännöt

–

8. Merkintöjä koskevat erityissäännöt

Lainsäädännössä määritettyjen tekijöiden lisäksi merkinnät sisältävät myös seuraavan:

—	”Földrajzi jelzés” (maantieteellinen merkintä) (erillään nimestä).

—	Nimi ”Borzag pálinka” on merkittävä pullon kaikkiin etiketteihin (etu- ja/tai takapuolelle ja/tai sivulle).

9. Kuvaus tislatun alkoholijuoman ja sen alkuperän välisestä yhteydestä

”Borzag pálinkan” ja alueen välinen yhteys perustuu tuotteen ominaisuuksiin ja maineeseen.

”Borzag pálinkan” raaka-aine on Nógrádin läänistä peräisin olevan luonnonvaraisen ruohoseljan kivihedelmä, joka tunnetaan unkariksi myös nimellä ”borzag”.

”Borzag” on Nógrádin läänissä ruohoseljasta (Sambucus ebulus L.) käytetty nimi (Pallas Nagylexikon: https://mek.oszk.hu/00000/00060/html/015/pc001524.html#10). Tämä osoittaa selvästi, että ”Borzag pálinka” on lähtöisin Nógrádin läänistä, sillä ainoastaan kyseisessä läänissä ruohoselja tunnetaan nimellä ”borzag”. Sándor Póczos toteaa ”Borzag pálinkaa” käsittelevässä teoksessaan, että Nógrádin läänissä Unkarissa ruohoselja (borzag) on laajalti tunnettua ja sen jalostaminen pálinkaksi on sallittua ja jopa luonnollista.

Nógrádin lääni sijaitsee Unkarin pohjoisosassa neljän vuoriston (Börzsöny, Mátra, Cserhát ja Karancs-Medves) yhtymäkohdassa. Pinnanmuodostukseltaan alue koostuu hajallaan olevista vulkaanisista vuoristoalueista, joiden korkeus on 400–600 metriä ja joilla kasvaa metsiköitä (noin 40 prosenttia läänin pinta-alasta). Alueella on vettä luontaisesti vain vähän. Ruohoselja viihtyy tällä alueella, jonka maaperä on köyhää, hapanta ja kovaa ja ilmasto-olot erityiset – on viileää, kosteaa ja varjoisia paikkoja. Tämä on käynyt tutkimuksissakin ilmi. Sää vaikuttaa paljolti ruohoseljan ominaisuuksiin. Ympäristöolosuhteiden ansiosta alueen ruohoseljassa on paljon karvaita esteri-iridoidiglykosideja (ebulosidia, isoswerosidia), saponiinia, tanniinia, syanogeenisiä glykosideja, pihkaa, eteeristä öljyä ja orgaanisia happoja. Iridoidiglykosidien karvas maku lisää merkittävästi ”Borzag pálinkan” marsipaanista makua ja mausteisuutta. Marjoissa on myös paljon eteeristä öljyä, sokeria, syanogeenisiä glykosideja ja violettia väriainetta, joista on kiittäminen pálinkan makean aromaattisia vivahteita ja toisinaan vaalean kellertävää väriä.

”Borzag pálinkaa” on valmistettu Nógrádin läänissä jo vuosisatojen ajan. Vuosisataisten perinteiden mukaisesti lähes kaikki Nógrádin läänin kaupalliset tislaamot valmistavat pálinkaa ruohoseljasta. Kyseinen kasvi tunnetaan nimellä ”borzag” ainoastaan Nógrádin läänissä, muualla Unkarissa se tunnetaan nimellä ”gyalogbodza”.

Jo 1800-luvun puolivälissä tätä karujen olojen vaatimatonta kasvia kasvoi laajoilla alueilla Nógrádin läänissä. Nógrádmegyerssä vuonna 1861 syntynyt Zoltán Szerémy kertoo, että ”... Maaperä vei kuitenkin viljelijöistä voiton ja ryhtyi kasvattamaan omapäisesti ruohoseljaa…” (Zoltán Szerémy: Emlékeim a régi jó időkből (Oi niitä aikoja), s. 27–28. Színészek Szövetsége. Budapest, 1929).

Koska ruohoseljaa kasvaa paikka paikoin palócilaisten asuinalueella, ennen kaikkea Nógrádin läänissä, sitä on käytetty kansanparannuksessa: siitä tehtiin hilloa ja lisäksi siitä valmistettiin ja valmistetaan yhä pálinkaa. Tästä kerrotaan myös Nógrádin läänin uutiskirjeessä (Nógrád Megyei Hírlap) julkaistussa artikkelissa ”Forró az üst, forr a cefre” (Pannu kuumana, murske kiehumassa) (21. syyskuuta 2004, s. 2). Artikkelin mukaan paikallista pálinkaa valmistetaan kolmesta keskeisestä raaka-aineesta, jotka ovat omena, päärynä ja ruohoselja (borzag).

”Borzag pálinkan” maineesta kertovat seuraavat palkinnot:

—	2012 – Metsissä ja luonnossa kasvaneista hedelmistä valmistettu pálinka – Ensimmäinen kansallinen kilpailu – Kultamitali

—	2013 – Metsissä ja luonnossa kasvaneista hedelmistä valmistettu pálinka – Toinen kansallinen kilpailu – Kultamitali

—	2014 – Metsissä ja luonnossa kasvaneista hedelmistä valmistettu pálinka – Kolmas kansallinen kilpailu – Hopeamitali

—	2015 – 11. Mátran viinien ja tislattujen alkoholijuomien kilpailu – Kultamitali

—	2016 – Metsissä ja luonnossa kasvaneista hedelmistä valmistettu pálinka – Neljäs kansallinen kilpailu – Kultamitali

—	2018 – Pálinka Kollégium – Fortissimus Spiritus -palkinto

—	2020 – Kansallinen pálinka- ja viinirypälepálinkakilpailu – Hopeamitali

”Borzag pálinkaa” tarjotaan myös alueen neljän tähden hotellissa Nógrádin läänin erikoisuutena.

Yhä useammat valmistajat osallistuvat ”Borzag pálinkalla” metsissä ja luonnossa kasvaneista hedelmistä valmistetun pálinkan vuotuiseen kansalliseen kilpailuun.

Vaikka ”Borzag pálinka” on vakiintunut ja tunnettu tuote Nógrádin läänissä, tuotteen maineesta on valitettavasti saatavilla vain vähän kirjallista näyttöä. Tämän aukon täyttämiseksi Sándor Póczos julkaisi vuonna 2018 teoksen ”Palócok pálinkája, a borzag” (Borzag – palócilaisten pálinka), jossa esitetään näyttöä tuotteen pitkäaikaisesta paikallisesta maineesta. Teos sisältää myös useiden Nógrádin läänissä asuvien tai sieltä kotoisin olevien ihmisten (eli palócilaisten) muistoja ja kuvauksia ”Borzag pálinkasta”.

Sándor Póczos toteaa teoksessaan ”Palócok pálinkája, a borzag””Borzag pálinkan” maineen kytkeytyvän asianomaiseen maantieteelliseen alueeseen seuraavalla tavalla: ”Myös muuan toinen seikka selittää ruohoseljan leviämistä Nógrádissa. Jos jokin ei kerran toimi jossakin, on turha väkisin jatkaa, koska tulokset eivät olisi hyviä tai odotettuja. ”Borzag pálinkaa” yritettiin todennäköisesti valmistaa myös muualla Unkarissa sillä oletuksella, että raaka-ainetta olisi saatavilla suhteellisen suuria määriä, eikä erityisiä investointeja tai kasvin hoitoa tarvittaisi. Tuloksia ei kuitenkaan saatu. Koska tislattujen alkoholijuomien valmistusteknologiassa ei tuolloin ollut todellisia merkittäviä eroja, Nógrádin läänin ”Borzag pálinkan” erityisluonne saattaakin johtua pelkästään ympäristötekijöistä. Voimme perustellusti olettaa, että maaperä ja ilmasto sekä palócalaisten keskimääräistä suurempi yhteenkuuluvuuden tunne nostavat tämän erityisen pálinkan arvostukseen myös paljon Nógrádin lääniä pidemmällä.”

Tuote-eritelmä – julkaisutiedot

https://gi.kormany.hu/foldrajzi-arujelzok

(1) EUVL L 130, 17.5.2019, s. 1.

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/27

Nimen rekisteröintihakemuksen julkaiseminen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

(2023/C 156/05)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Szabolcsi alma”

EU-nro: PGI-HU-02852 – 22.6.2022

SAN ( ) SMM (X)

1. Suojatun maantieteellisen merkinnän nimi tai nimet

”Szabolcsi alma”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Unkari

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotelaji

Luokka 1.6: Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Suojattua maantieteellistä merkintää ”Szabolcsi alma” voidaan käyttää Malus domestica -lajin lajikkeiden Gala, Jonathan, Jonagold, Golden Delicious, Red Delicious, Idared ja Pinova sekä niiden muunnosten (mutanttien/kloonien) tuoreena syötävistä omenoista, joita viljellään rajatulla maantieteellisellä alueella ja joilla on jäljempänä täsmennetyt laatuominaisuudet.

Szabolcsi alma -omenan laadulliset ominaisuudet ovat seuraavat:

—	omenat ovat makean hapokkaita, niiden maku ja tuoksu on raikas ja hedelmäliha rapeaa,

—	omenoiden sokeripitoisuus on korkea ja lajikkeesta riippuvainen: vähintään 12 °Brix lajikkeiden Gala, Red Delicious ja Idared osalta ja vähintään 13 °Brix lajikkeiden Jonathan, Jonagold, Golden Delicious ja Pinova osalta,

—	hedelmälihan kiinteys on vähintään 5,5 kg/cm2.

Kokoon (muoto, keskipaino, halkaisija) ja kuoren väriin liittyvät laadulliset ominaisuudet riippuvat lajikkeesta. Ne esitetään seuraavassa taulukossa:

Lajike	Koko	Kuoren väri
Gala	Pieni, pallomainen tai litteä Keskipaino: 150–170 g Halkaisija: 65–85 mm	Kypsän omenan pohjaväri on kellertävä ja peiteväri on hieman haalistunut punainen; joissakin muunnoksissa on raitoja.
Jonathan	Keskikokoinen tai pieni, kartiomainen–pallomainen, hieman harjanteinen, symmetrinen Keskipaino: 120–130 g Halkaisija: 65–75 mm	Kypsän omenan pohjaväri on kellertävän vihreä ja peiteväri on kirkkaanpunainen levein tummanpunaisin raidoin.
Jonagold	Suuri, pallomainen tai hieman kartiomainen, hyvin tasapainoinen, häivähdyksen harjanteinen Keskipaino: 220–250 g Halkaisija: 70–90 mm	Pohjaväri on kellertävän vihreä ja 40–60 prosenttia kuoresta on vaaleanpunaista/tummanpunaista.
Golden Delicious	Pallomainen tai hieman pitkänomaisen ja kartiomainen Keskipaino: 140–180 g Halkaisija: 70–85 mm	Pohjaväri on vihertävän keltainen, kypsemmän omenan keltainen.
Red Delicious	Keskikokoinen tai suuri, pitkänomainen, harjanteinen verholehden yläpuolella Keskipaino: 150–170 g Halkaisija: 70–90 mm	Pohjaväri on hieman haalistunut tummanpunainen, juovikas. Peiteväri on kauttaaltaan kiiltävän syvän punainen, hieman juovikas.
Idared	Keskikokoinen tai suuri, litteän pallomainen ja hienovaraisen harjanteinen Keskipaino: 170–220 g Halkaisija: 70–95 mm	Pohjaväri on kirkkaanpunainen ja hieman haalistuneen peitevärin kattama.
Pinova	Keskikokoinen, hieman pitkänomainen, kartiomainen Keskipaino: 150–180 g Halkaisija: 65–85 mm	Pohjaväri on keltainen, ja yli puolet pinnasta on tyypillisen sinooperinpunaisen peitossa tai sen juovittamaa.

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

–

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Szabolcsi alma -omenaa saa viljellä ja korjata ainoastaan 4 kohdassa määritellyllä maantieteellisellä alueella.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

–

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

SMM-merkintä ”Szabolcsi alma” on merkittävä kirjaimin, jotka ovat suurempia kuin muut pakkauksen merkinnät.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Szabolcsi alma -omenaa viljellään ja korjataan Szabolcs-Szatmár-Beregin läänin hallinnollisten rajojen sisällä.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Szabolcsi alma -omenan ja maantieteellisen alueen välinen yhteys perustuu laatuun.

”Szabolcsi alma” erottuu muista omenoista 3.2 kohdassa esitettyjen erityispiirteiden perusteella.

Edellä 3.2 kohdassa esitetyt Szabolcsi alma -omenan erityispiirteet johtuvat läheisestä yhteydestä maantieteellisen alueen, tuotantoalueen suotuisien maaperä- ja ilmasto-olosuhteiden sekä omenoiden viljelijöiden huomattavan asiantuntemuksen välillä.

Szabolcs-Szatmár-Beregin läänin maaperäolosuhteet sopivat erinomaisesti omenoiden tuotantoon. Szabolcs-Szatmár-Beregin läänin maantieteellisten luonnonalueiden maaperän, pinnanmuodostuksen ja ilmasto-olojen ansiosta omenaa ja muita lauhkean ilmaston hedelmälajeja voidaan viljellä läänissä taloudellisesti kannattavalla tavalla (Pethő, 2005).

Szabolcs-Szatmár-Beregin läänissä on Unkarin toiseksi suurin alluviaalitasanko. Se nousee 20–50 metrin korkeuteen Transtiszan tulvatasangosta. Alluviaalitasangon tasaisille osille kehittyi mustaamultaa, kun Tiszan sivujoet toivat kevyttä silttimaata hiekkaiselle lössimaalle. Mustanmullan humuspitoisuus on noin kaksi prosenttia ja kalsiumpitoisuus on korkea, mikä suosii omenapuiden istuttamista.

Auringonpaistetta saadaan 1 950 – 2 050 tuntia, mikä on noin 300–400 tuntia enemmän kuin Unkarin länsi- ja pohjoisosissa. Ilmasto-olot ovat näin ollen suotuisat omenoiden tuotannolle. Auringonpaisteen lisäksi ilmastoon vaikuttavat myös valtamerelliset, mannermaiset ja Välimeren ilmamassat. Hallitsevassa asemassa on sen vuoksi toisinaan valtamerellinen ilmastovaikutus ja toisinaan mannermainen ilmastovaikutus.

Szabolcs-Szatmár-Beregin läänissä kasvukausi alkaa 6–8 päivää myöhemmin kuin muissa Unkarin lääneissä. Kesät ovat kohtalaisen lämpimiä. Heinäkuun keskilämpötila on 20–23 °C. Syyskuukausina päivittäinen keskilämpötila on 1–2 °C alhaisempi kuin muualla Unkarissa. Tämän syynä on korkeampi yöaikainen säteily, joka hidastuttaa kypsymisprosessia.

Szabolcsi alma -omenan laatuominaisuuksia ja nautintoarvoa määrittävät ennen kaikkea kypsymisen aikaiset ympäristötekijät: lämpötila, auringonpaiste ja varhaisaamun kosteuspitoisuus. Ilman suhteellinen kosteus on noin 75 prosenttia kesäkuukausina. Syyskuun korkeahko suhteellinen kosteuspitoisuus vaikuttaa erittäin myönteisesti hedelmien väriin ja kypsymisvauhtiin. Szabolcsi alma -omena kypsyy näin ollen tavanomaista hitaammin ja omenaan kertyy eri ravintoaineita enemmän. Tämän vuoksi Szabolcsi alma -omenoiden sokeripitoisuus on korkea ja lajikkeesta riippuvainen: vähintään 12 °Brix lajikkeiden Gala, Red Delicious ja Idared osalta ja vähintään 13 °Brix lajikkeiden Jonathan, Jonagold, Golden Delicious ja Pinova osalta. Korkea sokeripitoisuus antaa Szabolcsi alma -omenalle sen makean hapokkaan luonteen.

Syyskuussa lämpimät päivät, korkea suhteellinen kosteuspitoisuus, lämpötilan öinen lasku ja varhaisaamun kaste vaikuttavat merkittävästi Szabolcsi alma -omenan voimakkaaseen väriin sekä korkean happopitoisuuden ja aromien kehittymiseen. Omenoiden maku onkin makean hapokas.

Maaperän korkea kalsiumpitoisuus merkitsee, että myös hedelmälihan kalsiumpitoisuus on korkeampi, minkä vuoksi Szabolcsi alma -omenan hedelmäliha on rapeaa ja kiinteää (vähintään 5,5 kg/cm2).

Sen lisäksi, että tuotantoalue on ihanteellinen, viljelijät Szabolcs-Szatmár-Beregin läänissä hyötyvät vuosisatojen aikana kertyneestä kokemuksesta, jolla on myönteinen vaikutus Szabolcsi alma -omenan tuotantoon. Szabolcsi alma -omenan tuotantoon liittyvä asiantuntemus siirtyy rajatulla maantieteellisellä alueella sukupolvelta toiselle.

Edellä 3.2 kohdassa esitettyjen ominaispiirteiden kannalta olennaista on tuottajien ajantasainen tietämys lajikkeista, sertifioidun lisäysaineiston käytöstä ja omenoiden viljelystä. Hedelmä- ja koristekasvien tutkimusinstituutin Újfehértó -tutkimusasema on tukenut tätä yli 70 vuoden ajan lajikkeiden ylläpidon, sertifioidun lisäysaineiston tuotannon ja asiantuntija-avun avulla. Tutkimusasema tutkii Szabolcsi alma -omenaan tuotantoaluetta, hedelmäpuiden rekisteröintiä, omenalajikkeiden viljelyä ja fysiologiaa sekä lajikesertifiointimenetelmien kehittämistä.

Hedelmäntuotannolla on Szabolcs-Szatmár-Beregin läänissä vuosisataiset perinteet suotuisien maaperä- ja ilmasto-olosuhteiden ansiosta. Tämä käy ilmi tunnetun ottomaanimatkailijan Evliya Çelebin teoksista. Hän kuvasi teoksissaan matkojaan Unkarissa vuosina 1660–1666 ja kertoi Szabolcsin hedelmätarhojen monipuolisuudesta, viljelijöiden vauraudesta ja erittäin maukkaista hedelmistä. Alueella tuotettiin hänen mukaansa niin paljon hedelmiä, että ravintoa riitti runsaasti ottomaanien armeijalle.

Toisen maailmansodan jälkeen omenapuita istutettiin paljon, minkä ansiosta Szabolcs-Szatmár-Beregin läänissä on lähes 50 prosenttia Unkarin omenatarhoista. Näiden tarhojen osuus kansallisesta tuotannosta on yli puolet.

Unkarilaisen omenanviljelyn maine on saanut alkunsa Szabolcsi alma -omenan viljelystä. Nimen ”Szabolcsi alma” katsotaan viittaavan korkealaatuiseen tuotteeseen. (T. Szabó – Zs. Csoma 2001).

Eritelmän julkaisutiedot

https://gi.kormany.hu/foldrajzi-arujelzok

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/31

(2023/C 156/06)

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Sidra da Madeira”

EU-nro: PGI-PT-02641 – 14.10.2020

SAN ( ) SMM (X)

1. Nimi tai nimet

”Sidra da Madeira”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Portugali

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1. Tuotetyyppi

Luokka 1.8 Muut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)

3.2. Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

”Sidra da Madeira” on juoma, jota valmistetaan käyttämällä puristettua tuoretta hedelmämehua, jota saadaan yksinomaan Madeiran saarella kasvatetuista perinteisistä tai muista omenalajikkeista (Malus domestica Borkh.) ja joskus omenien ja päärynöiden (Pyrus communis L.) sekoitteesta. Se valmistetaan perinteisillä tai Madeiran saarelle ominaisilla tuotantomenetelmillä.

Tämä luonnonmukainen siideri valmistetaan yksinomaan käyttämällä mehua, jota saadaan leikkaamalla, jauhamalla, murskaamalla ja puristamalla paikallisesti viljeltyjä omenoita ja toisinaan päärynöitä. Juoma sisältää ainoastaan käymistilanteessa syntyvää sokeria ja hiilihappoa. Juomaa on saatavilla myös luonnonmukaisena hiilihapollisena siiderinä, jossa kuohuvuus on saatu kokonaan tai osittain aikaan lisäämällä hiilihappoa.

Sidra da Madeira -siiderillä on seuraavat ominaisuudet: alkoholipitoisuus vähintään 5 prosenttia (tilavuusprosentteina 20 °C:ssa), käymiskykyisten sokereiden pitoisuus alle 15 g/l, vähimmäishappopitoisuus (omenahappona) 3–10 g/l, haihtuvien happojen enimmäispitoisuus (ilmaistuna etikkahappona) 1,8 g/l ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus (ilmaistuna SO2:na) enintään 200 mg/l.

Käytettyjen hedelmälajien ja -lajikkeiden yhdistelmästä riippuen Sidra da Madeira -siiderin väri vaihtelee kirkkaasta sitruunankeltaisesta oljenkeltaiseen. Värissä on myös oranssin vivahteita, jotka tulevat selkeästi esiin suodatetuissa juomissa ja suodattamattomissa juomissa joissakin sakkakerrostumissa.

Juomassa on raikas ja autenttinen aromi, jossa on keskivoimakasta tai voimakasta hedelmäisyyttä sekä vihreän omenan, kypsän omenan, kvittenin ja/tai sitrushedelmien selkeitä vivahteita. Yhdessä nämä muodostavat tasapainoisen ja miellyttävän kokonaisuuden.

Siideri on yleensä hiilihapotonta ja siinä on kevyt eikä kovin makea maku, jossa pistävyys ja karvaus ovat sopusointuisessa tasapainossa. Jälkimaku on kuiva. Siiderille on tunnusomaista vahva omenan aromi ja maku, sekä raikkaus, joka on huomattavan happopitoisuuden ansiota.

Siideriä myydään pullotettuna tai pakattuna sopiviin astioihin (tynnyreihin tai koripulloihin) baareille ja ravintoloille tapahtuvaa myyntiä sekä loppukuluttajille tarkoitettua vähittäismyyntiä varten.

3.3. Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Sidra da Madeira -siiderin valmistuksessa käytettyjä perinteisiä omenalajikkeita ovat Barral, Cara-de-dama, Branco, Bico de melro, Da Festa, Domingos, Da Ponta do Pargo, Calhau, Focinho de rato ja Vime. Silloin kun käytetään päärynöitä, käytetyt päärynälajikkeet ovat Do Santo ja Tenra de São Jorge.

Madeiralaisilla viljelijöillä on pitkät perinteet sellaisten puiden ja hedelmien geneettisen aineiston lisäämisessä ja jakamisessa, joilla on tuoreena kulutuksen ja/tai siiderin valmistuksen kannalta parhaat ominaisuudet. Tämän käytännön myötä alueella kasvatetaan yhä myös muita omena- ja päärynälajikkeita. Näihin kuuluvat erityisesti omenalajikkeet Baunesa, Camacha, Espelho, Parda, Rajada, Reineta Tenra da Camacha, Reineta Tenra da Camacha, Santa Isabel, Ázimo, Amarelo, Amargo, Camoesa, De vinho, Ouro, Pevide, Rajado, Rijo, Riscado ja Serra sekä päärynälajikkeet Santa Isabel ou de Santana, São João, Curé ja Pardas, joita voidaan myös käyttää Sidra da Madeira -siiderin tuotantoon tarkoitetuissa erissä, tosin vähäisemmässä määrin.

Jotkut tuottajat ovat pyrkineet jo hyvin varhaisessa vaiheessa monipuolistamaan hedelmätarhojaan tuoreena kulutettavaksi tarkoitetuilla eksoottisilla lajikkeilla. Näihin kuuluvat muun muassa omenalajikkeet Golden, Fuji, Starking, Royal Gala ja Reineta sekä päärynälajike Rocha, joita Vieira Natividade löysi saarelta jo vuonna 1947. Myös näitä hedelmiä voidaan käyttää Sidra da Madeira -siiderin tuotannossa, jos niitä on saatavilla tilalla tai jos ne ovat peräisin yksinomaan Madeiran saarelta.

Sidra da Madeira -siideri valmistetaan tästä saarella viljeltyjen perinteisten ja muiden omena- ja päärynälajikkeiden sekoitteesta, joka sisältää monipuolisen valikoiman enemmän tai vähemmän teräviä, karvaita tai makeita hedelmiä, jotka tuovat siideriin sille ominaisen värien, aromien ja makujen rikkauden sekä virkistävää hapokkuutta. Nämä ominaisuudet erottavat eri puolilla saarta toimivien tuottajien valmistaman Sidra da Madeira -siiderin muista juomista.

3.4. Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kaikki siiderinvalmistuksen vaiheet mukaan lukien raaka-aineen tuotanto ja luonnollisen mehun uuttaminen sekä siiderin käyttäminen, kypsyttäminen ja säilytys tapahtuvat Madeiran saarella.

3.5. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

Sidra da Madeira -siiderin pakkaaminen pulloihin tai sopiviin astioihin (tynnyreihin tai koripulloihin) loppukuluttajille tapahtuvaa vähittäismyyntiä varten toteutetaan Madeiran saarella sen varmistamiseksi, että tälle luonnonmukaiselle (joskus hiilihapotetulle) siiderille ominaiset värit, aromit ja maut säilyvät ja että vältetään hapettuminen tai kontaminaatio, joka voi heikentää siiderin aistinvaraisia ominaisuuksia. Tällä tavoin voidaan myös varmistaa tuotteen täydellinen jäljitettävyys.

3.6. Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

–

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Madeiran saari.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Hakemus Sidra da Madeira -siiderin rekisteröimiseksi perustuu yhteyteen, joka on siiderin värin, aromin ja makuominaisuuksien sekä merkittävän happamuuden ja yhtäältä yksinomaan Madeiran saarella kasvatettavien perinteisten ja muiden omena- ja päärynälajikkeiden eri yhdistelmien välillä ja toisaalta hedelmien viljelyalueiden maaperä- ja ilmasto-olosuhteiden välillä. Yhteyttä vahvistavat Sidra da Madeira -siiderin vahva maine ja sen merkitys niille monille saaren alueille, joilla sitä valmistetaan.

Tuotteen erityisyys

”Sidra da Madeira” on luonnonmukainen (joskus hiilihapotettu) siideri, jolle on ominaista erilaisten värien, aromien ja makujen kirjo sekä eloisa hapokkuus. Nämä piirteet, jotka ovat tehneet Sidra da Madeira -siideristä kuluttajien keskuudessa erittäin suositun, ovat peräisin monenlaisiin perinteisiin ja muihin lajikkeisiin kuuluvien hedelmien ja joskus päärynöiden sekoitteista tai yhdistelmistä puristetun mehun käymisestä. Siiderin valmistuksessa käytetyt hedelmät kasvavat ja korjataan hedelmätarhoilla, jotka on istutettu niille Madeiran saaren alueille, joilla on lauhkeampia mikroilmastoja ja happamampi maaperä. Näissä olosuhteissa hedelmiin kehittyy niille ominaiset aistinvaraiset ominaisuudet, jotka erottavat Sidra da Madeira -siiderin muista juomista.

Tuottajat ja kuluttajat tuntevat tuotteen hyvin myös siksi, että sillä on aina ollut erityinen merkitys niille saarelaisille, jotka asuvat alueilla, joilla olosuhteet ovat suotuisat siiderin tuotannossa käytettyjen hedelmien viljelylle, joilla on kehitetty perinteisimmät siiderinvalmistusmenetelmät ja joilla on lisäksi otettu käyttöön tämäntyyppisille juomille sallittuja uusia käytäntöjä tuotannon parantamiseksi ja tuotteen erityisyyden vahvistamiseksi. Näillä paikkakunnilla järjestetään vuosittain festivaaleja ja kansanperintötapahtumia Sidra da Madeira -siiderin ja sen valmistuksessa käytettyjen omenoiden ja päärynöiden tunnettuuden edistämiseksi.

Maantieteellisen alueen erityisyys

Luontoon liittyvät tekijät Madeira on tuliperäinen saari, joka sijaitsee Pohjois-Atlantin subtrooppisella alueella. Saari on pinnanmuodoltaan epätasainen: alueella on sekä jyrkkiä vuoria että niitä erottavia syviä laaksoja. Yhdessä ne muodostavat keskivuoriston, joka kulkee idästä länteen yli 1 200 metrin korkeudessa kohtisuorassa vallitseviin tuuliin nähden. Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Madeiran ilmasto on leuto ja lämpötila vaihtelee vain vähän, lukuun ottamatta ylänköalueita, jossa lämpötilat ovat muuta aluetta alemmat. Saaren vuoristoinen maasto ja pasaatituulet ovat synnyttäneet alueelle erilaisia mikroilmastoja: eteläpuoli on aurinkoinen ja suojaisa, kun taas pohjoispuoli on varjoinen, viileä ja kostea.

Vallitsevan basalttisen maaperän ominaisuudet muuttuvat, kun korkeus kasvaa ja ilmasto käy sen myötä kosteammaksi ja kylmemmäksi. Sidra da Madeira -siiderin tuotantoon käytettäviä hedelmiä viljelläänkin pääasiassa niillä saaren alueilla, joilla on lauhkeammat ja kosteammat mikroilmastot – eli eteläpuolella useimmiten yli 400 metrin korkeudessa ja pohjoispuolella 300 metrin korkeudessa. Näillä alueilla maaperä on pääosin puolihapanta tai hapanta cambisol- ja andosol-tyyppistä maata, joka on ilmavaa ja läpäisee hyvin vettä.

Ihmisen toimintaan liittyvät tekijät: Ensimmäiset portugalilaiset asuttajat saapuivat Madeiran saarelle 1420-luvulla. He toivat mukanaan useita omena- ja päärynälajikkeita, jotka menestyivät hyvin alueen lauhkeissa mikroilmastoissa ja pääosin hiekkapitoisissa, keskimääräisesti tai vahvasti happamissa savimaissa.

Sidra da Madeira -siiderin tuotannon uskotaan alkaneen heti, kun hedelmätarhat tuottivat riittävästi hedelmiä sekä kulutukseen että jalostukseen. Tätä tietoa tukevat kronikoitsija Gomes Eanes de Zuraran (1410–1474) laatima kirjanpito ja muut asiakirjat, joiden mukaan ”omenaviini” oli yksi tuotteista, joita portugalilaiset laivastot veivät Madeiran saarelta 1400-luvun puolivälistä lähtien.

Lisäksi tiedetään, että 1600-luvun alusta lähtien Madeira-viinin rinnalla samoilla puristimilla tuotettiin ”omenaviiniä”, jota käytettiin joskus jopa Madeira-viinin väärentämiseen, kunnes 1900-luvun alussa omenoiden käyttö kiellettiin väärennetyn Madeiran valmistamisen estämiseksi. Kiellon seurauksena paikalliset tuottajat alkoivat valmistaa omenamehusta ”uutta juomaa”, jota kutsuttiin aluksi ”cidraksi” tai ”sidraksi” ja sen jälkeen ”Sidra da Madeiraksi”, jotta se erottuisi muualla tuotetusta siideristä.

Agronomi João da Mota Pregon (1859–1931) vuonna 1906 julkaisemassa artikkelissa kuvataan ”siiderin valmistusta Madeiralla”. Julkaisussa annetaan siiderin valmistusmenetelmiä koskevia ohjeita ja kehotetaan paikallisia tuottajia aloittamaan siiderin tuotanto. Tämä julkaisu on vaikuttanut merkittävällä tavalla siiderin kehitykseen, ja monet tuottajat noudattavat edelleen sen suosituksia. Kuvatessaan Madeiralla vuonna 1947 viljeltyjen hedelmien kehitystä agronomi Vieira Natividade (1899–1968) kartoitti saaren laajan omena- ja päärynälajikevalikoiman sekä pitäjät, joissa siideriä valmistettiin yhä perinteisillä menetelmillä.

Siemenhedelmäpuiden leviämiskyky ja Madeiralla harjoitettu perinteinen tapa lisätä ja jakaa parhaat ominaisuudet tuottavien hedelmien geneettistä materiaalia ovat johtaneet siihen, että saarella kasvaa lukuisia perinteisiä omena- ja päärynälajikkeita, jotka ovat peräisin portugalilaisten ja myöhemmin saarella 1500–1700-luvulla asuneiden brittien tuomista lajikkeista. Paikalliseen maaperään ja ilmasto-olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet lajikkeet, jotka tuottivat tuoreena kuluttamisen ja siiderin valmistamisen kannalta parhaat hedelmät, valittiin ja säilytettiin saaren eri osissa, minkä jälkeen niitä lisättiin myöhemmin varttamalla ja istuttamalla niissä saaren osissa, joissa oli samanlaiset ympäristöominaisuudet.

Tämän käytännön ansiosta Madeiran hedelmätarhoissa on voitu jo vuosisatojen ajan sekä kehittää tärkeimpiä perinteisiä siemenhedelmiä että ottaa käyttöön uudempia eksoottisia omena- ja päärynälajikkeita. Nämä lajikkeet ovat niin ikään erittäin hapokkaita, ja jotkut tuottajat valmistavat myös niistä siidereitä saaren eri paikkakunnilla kehitetyillä perinteisillä tai erityisillä tuotantomenetelmillä.

Pitkän aikaa Sidra da Madeira -siideriä kulutettiin yksinomaan sen tuotantoalueilla, ja sen kuluttajia olivat pääasiassa siiderin valmistajat ja heidän perheensä. Viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut. Siiderin alueellinen myynti ravintoloissa ja baareissa on lisääntynyt huomattavasti. Myös paikallinen suoramyynti loppukuluttajille on lisääntynyt. Siideriä myydään paikallisissa vähittäismyyntiliikkeissä sekä messuilla, festivaaleilla tai kansanperintötapahtumissa, joita järjestetään siiderin ja omenoiden tunnettuuden edistämiseksi.

Kiinnostus siiderin perinteitä ja laatua kohtaan johti siihen, että vuoden 2016 puolivälissä perustettiin Madeiran siiderinvalmistajien yhdistys (APSRAM), johon kuuluu noin 30 siiderintuottajaa. Yhdistyksen tavoitteena on edistää ja suojella Sidra da Madeira -siiderin laatua ja aitoutta, edistää tutkimusta ja ylläpitää tuoteviestintää.

Maantieteellisen alueen yhteys tuotteen laatuun ja maineeseen

Saaren erityiset maaperä- ja ilmasto-ominaisuudet ovat mahdollistaneet monenlaisten omena- ja päärynälajikkeiden istuttamisen hedelmätarhoihin ja yksittäisinä puina ja edistäneet niiden sopeutumista. Lisäksi nämä ympäristöolosuhteet tuovat hedelmiin ainutlaatuista hapokkuutta ja aistinvaraiset erityisominaisuudet, jotka valmistuksessa käytetystä hedelmäyhdistelmästä riippuen siirtyvät myös Sidra da Madeira -siideriin enemmän tai vähemmän voimakkaina.

Sidra da Madeira -siideri on saanut useita kansallisia palkintoja sekä sen väri-, aromi- ja makuominaisuuksista, jotka ovat seurausta siiderin valmistuksessa käytettyjen perinteisten ja muiden omenalajikkeiden ja joskus myös päärynälajikkeiden yhdistelmien erityispiirteistä, että sen huomattavasta hapokkuudesta, joka johtuu pääasiassa hedelmien viljelypaikkakuntien maaperä- ja ilmasto-olosuhteista. Näihin kansallisiin palkintoihin kuuluvat muun muassa Concurso Nacional de Cervejas e Sidras Tradicionais Portuguesas (perinteisten portugalilaisten oluiden ja siidereiden kansallinen kilpailu) ja Great Taste – Portugal -palkinto. Siiderin erinomaista mainetta ylläpitävät kuitenkin paikalliset kuluttajat ja yhä enenevässä määrin myös saarella vierailevat matkailijat.

Historialliset tiedot, jotka ovat todisteena ”omenaviinin”, ”cidran”, ”sidran” ja ”Sidra da Madeira” -siiderin tuotannon merkityksestä 600 vuoden ajalta, ovat vakuuttaneet paikalliset tuottajat siitä, että siideriä on valmistettu saarella siitä lähtien, kun se vakiinnutti paikkansa alueilla, jotka soveltuvat parhaiten siiderin valmistuksessa käytettyjä hedelmiä tuottavien hedelmätarhojen istutukseen. Koko saarella on vahva siiderin valmistuksen ja nauttimisen perinne, mutta erityisen vahvoja nämä perinteet ovat Santanan kunnassa sijaitsevassa São Roque do Faialan pitäjässä, Machicon kunnassa sijaitsevassa Santo António da Serran pitäjässä, Santa Cruzin kunnassa sijaitsevassa Camachan pitäjässä, Câmara de Lobosin kunnassa sijaitsevassa Jardim da Serran pitäjässä, Calhetan kunnassa sijaitsevassa Ponta do Pargon pitäjässä ja Calhetan kunnassa sijaitsevassa Prazeresin pitäjässä. Saaren yhteisöjen välillä olevan erityislaatuisen kilpailun vuoksi näillä alueilla järjestetään vuosittain Sidra da Madeira -siiderin tuotantoa ja kulutusta edistäviä kulttuuritapahtumia.

Eritelmän julkaisutiedot

https://tradicional.dgadr.gov.pt/pt/cat/bebidas-espirituosas/outras-bebidas/1084-sidra-da-madeira-igp

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/35

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2023/C 156/07)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa muutoshakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

”VORARLBERGER ALPKÄSE”

EU-nro: PDO-AT-1413-AM01 – 5.4.2022

SAN (X) SMM ( )

1. Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

Vorarlberger Alpwirtschaftsverein, Montfortstr. 9, 6900 Bregenz, Itävalta

P. +43 5574400350

F. +43 5574400600

Sähköposti: fritz.metzler@lk-vbg.at

Järjestön alkuperäinen osoite on muuttunut, joten osoite on nyt oikaistu. Hakija edustaa SAN-tuotteen ”Vorarlberger Alpkäse” tuottajien etuja, joten hakijalla on oikeutettu etu eritelmää koskevien muutosten esittämiseen.

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Itävalta

3. Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☒	Tuotteen kuvaus

☒	Maantieteellinen alue

☒	Alkuperätodisteet

☒	Tuotantomenetelmä

☒	Yhteys maantieteelliseen alueeseen

☒

Merkinnät

☒	Muu (muutos toimivaltaisen viranomaisen tietoihin, alkuperäisen hakijaryhmän nimi, valvontaelin, kansalliset vaatimukset, toimitukselliset muutokset)

4. Muutoksen/muutosten tyyppi

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☒	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5. Muutos/muutokset

Suojattuun alkuperänimitykseen liittyvien käytännön näkökohtien ratkaisemisesta sen suojaamisesta lähtien saadut kokemukset osoittavat, että tuote-eritelmään esitetyt muutokset ovat tarpeen. Muutokset käsittävät yksityiskohtaisen kuvauksen kaikista merkittävistä tuotanto- ja markkinointivaatimuksista, myös tuotantovaiheista, joilla taataan SAN-tuotteen ”Vorarlberger Alpkäse” laatu.

Aiemmin useista erillisistä asiakirjoista ja liitteistä koostunut tuote-eritelmä on yhdistetty yhteen asiakirjaan, tarkistettu ja päivitetty selkeämmän kuvauksen tarjoamiseksi vaatimuksista erityisesti tuotantomenetelmän ja alkuperätodisteiden osalta, mikä auttaa säilyttämään SAN-tuotteen ”Vorarlberger Alpkäse” laadun.

Tarkemmin ottaen muutokset koskevat jäljempänä esitettäviä seikkoja.

1. Tuotteen kuvaus

Tuote-eritelmän 5 b kohdassa (Kuvaus) oleva teksti on sisällytetty 4.2 kohtaan (Kuvaus). Viimeksi mainittu kohta puolestaan on jaettu 4.2.1 kohtaan (Yleistä) ja 4.2.2 kohtaan (Ominaisuudet). Alkuperäistä tekstiä on täsmennetty ja jäsennelty. Kuiva-aineen rasvapitoisuutta koskeva tieto on poistettu. Kokonaisen juustotahkon paino on nostettu 40 kg:aan (35 kg:sta), ja vähimmäiskypsytysajaksi on määritelty kolme kuukautta (3–6 kuukauden sijaan).

Tuote-eritelmän 5 b kohta:

”Kova juusto, joka on valmistettu alppilaitumilla (Alpe) tai alempana sijaitsevilla vuoristolaitumilla (Vorsäß/Maisäß) laiduntaneista lehmistä saadusta luonnollisesta raakamaidosta (jota ei ole lämpökäsitelty, jolle ei ole tehty baktofugointia, jota ei ole pastöroitu ja jossa ei ole säilöntä- eikä stabilointiaineita, ei kemiallisia lisäaineita eikä geneettisesti valmistettuja juoksutteita). Juuston kuori on kuiva ja rakeinen, ja sen väri vaihtelee kellertävän ruskeasta ruskeaan. Juuston rakenne vaihtelee kiinteästä taipuisaan. Juustoaines on norsunluunväristä, ja yleensä siinä on herneenkokoisia, pyöreitä reikiä. Rasvapitoisuus kuiva-aineen painosta on yli 45 prosenttia. Kokonaisen juuston paino voi olla jopa 35 kg. Juuston maku on kevyt ja mausteinen ja ajan myötä hieman pistävä.

Vähimmäiskypsytysaika on 3–6 kuukautta, ja juuston ominaisuudet voivat vaihdella (ei säröjä, pieniä reikiä).”

on muotoiltu uudelleen seuraavasti:

”4.2 Kuvaus

4.2.1 Yleistä

”Vorarlberger Alpkäse” on kova juusto, joka on tuotettu rajatun alueen alppilaitumilla (Alpe) ja alempana sijaitsevilla vuoristolaitumilla (Vorsäß/Maisäß) käyttämällä ilman säilörehua alppialueella tuotettua käsittelemätöntä lehmän raakamaitoa, joka soveltuu kovan juuston valmistukseen. Kokonainen juustotahko painaa enintään 40 kg, ja sitä kypsytetään vähintään kolme kuukautta.

4.2.2 Ominaisuudet

Juuston kuori on kuiva ja rakeinen, ja sen väri vaihtelee kellertävän ruskeasta ruskeaan. Juuston rakenne vaihtelee kiinteästä pehmeään. Juustoaines on norsunluunväristä. Kun juustoa leikataan, esiin tulevat tasaisesti jakautuneet mutta harvassa olevat, noin herneenkokoiset matta- tai kiiltäväpintaiset pyöreät reiät. Yleensä reiät ovat pyöreitä ja herneenkokoisia. Juuston maku on kevyt ja ajan myötä hieman pistävä.

Kuvatut ominaisuudet voivat olla selvemmin tai heikommin havaittavissa juuston kypsyysasteen mukaan, mutta tämä ei vaikuta Vorarlberger Alpkäse -juuston kokonaislaatuun eikä muuta sitä.

Vorarlberger Alpkäse -juusto voidaan saattaa markkinoille erikokoisina paloina.”

Perustelut

Sanat ”rasvapitoisuus kuivapainosta on yli 45 prosenttia” on poistettu lisäämättä mitään, koska ne ovat tarpeettomia voimassa olevien lakisääteisten vaatimusten vuoksi. Sanamuoto, joka on osittain peräisin eritelmästä ja osittain lisättyä, on täsmällisempi tuotteen kuvauksen selventämiseksi ja sen kattavuuden parantamiseksi, jotta valvontaelimellä on käytössään täsmällisemmät ja luotettavammat tuoteparametrit, joilla varmistetaan tuotteen laatu. Lisäksi vähimmäiskypsytysaika on määritelty aiempaa tarkemmin ja siten myös selvemmin.

Markkina- ja myyntitilanne, jossa pidempään kypsytettyjen juustojen suosio on kasvamassa, edellyttää suurempaa toleranssia juustomuotin korkeuden ja juustotahkon painon osalta. Enimmäispaino on siksi nostettu 40 kg:aan. Muutos ei heikennä Vorarlberger Alpkäse -juuston laatua eikä vaikuta siihen.

2. Alkuperätodisteet

Alkuperäisen tuote-eritelmän 5 d kohdassa (Alkuperätodisteet) olevat tuotteen historiaa koskevat aiemmat huomiot, jotka oli esitettävä kyseisessä kohdassa nimityksen tunnustamishetkellä, on nyt siirretty 4.6 kohtaan (Yhteys maantieteelliseen alueeseen). Muutetun eritelmän 4.4 kohtaan (Alkuperätodisteet) on niiden sijaan sisällytetty jäljitettävyyden varmistamista koskevia alakohtaisia säännöksiä seuraavasti:

”Hakijajärjestö ylläpitää tuottajarekisteriä, johon merkitään jokainen alppikarjamaja (Sennalpe), jossa tuotetaan Vorarlberger Alpkäse -juustoa maantieteellisellä alueella, sekä alppilaitumen nimi ja yhteystiedot. Tullakseen merkityksi rekisteriin alppikarjamajan on tehtävä hakijajärjestölle erillinen hakemus.

Maidon kuljettaminen hyväksytystä alppijuustomeijeristä toiseen on sallittua rajatulla alueella. Kuljetetun maidon määrä on dokumentoitava lähetysluettelon avulla jäljitettävyyden varmistamiseksi.

Jotta Vorarlberger Alpkäse -juusto voidaan jäljittää toimitusketjujen kaikissa osissa, hakijajärjestö myöntää pyynnöstä kaseiinimerkin. Se sisältää sarjanumeron.

Käytettävässä kaseiinimerkissä on seuraavat tekstit:

”G.U.-VBG

ALPKAESE

XXXXXX”.

Alppikarjamajan on kiinnitettävä jokaiseen tuotettuun juustotahkoon ennen juuston puristamista kaseiinimerkki, joka sisältää sarjanumeron, ja kirjattava se päivittäiseen tuotantoraporttiin. Päivittäiseen tuotantoraporttiin kirjataan myös tuotantopäivä, jalostetun maidon määrä, kuumennuslämpötila ja kyseisenä päivänä tuotettujen juustojen lukumäärä. Kypsytysajan noudattaminen voidaan jäljittää eräkohtaisen tuotantokirjanpidon avulla. Juusto voidaan myös kypsyttää ja varastoida alueellisissa kypsytyskellareissa rajatulla alueella alempana sijaitsevilla alueilla.

Vorarlberger Alpkäse -juuston myynnin yhteydessä alppikarjamajan on pidettävä kirjanpitoa, jonka avulla tuote voidaan jäljittää (esimerkiksi lähetysluettelot/erät).”

Perustelut

Koska eritelmä ei ole tähän asti sisältänyt alkuperätodisteita koskevia sääntöjä, katsottiin asianmukaiseksi sisällyttää tuotteen jäljitettävyyttä koskevat tiedot tuote-eritelmän 4.4 kohtaan (Alkuperätodisteet). Siinä esitetään nyt jäljitettävyyden varmistavat säännökset. Lisäksi osa 5 h kohdassa (Merkinnät) alun perin olleesta tekstistä on siirretty 4.4 kohtaan. Käytettävän maidon kuljettaminen hyväksytystä alppijuustomeijeristä toiseen on syytä sallia rajatulla alueella vastaisuudessa, koska kuljettaminen ei nykytekniikan ansiosta enää vaikuta laatuun ja sillä voidaan varmistaa SAN-tuotteen ”Vorarlberger Alpkäse” tuotanto. Muutos on tarpeen, koska on yhä vaikeampaa löytää henkilöstöä työn suunnattoman intensiivisyyden vuoksi ja koska alppijuuston tuotannon jatkuminen alppilaitumilla on siksi epävarmaa. Kuljetetun maidon määrä on dokumentoitava.

3. Maantieteellinen alue

Tuote-eritelmän 5 c kohta:

”Itävallan Vorarlbergin osavaltion alppilaidunten ja alempana sijaitsevien vuoristolaidunten alue. Viranomaisten tunnustamat vuoristotilat sijaitsevat 1 000–1 800 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella, ja niitä viljellään ainoastaan kesäaikana osana vuorilaiduntamista.”

ja lisäksi esitetty Itävallan kartta

on muutettu seuraavan muotoon:

”4.3. Maantieteellinen alue

Vorarlberger Alpkäse -juustoa tuotetaan Vorarlbergin osavaltiossa 1 000–1 800 metrin korkeudella merenpinnasta. Viranomaisten tunnustamia vuoristotiloja viljellään ainoastaan kesäaikana osana vuorilaiduntamista.

Rajatun maantieteellisen alueen korkeuskartta:”

Perustelut

Tekstiä on supistettu. Viranomaisten tunnustamia vuoristotiloja koskeva vaatimus esitetään eritelmän 4.5 kohdassa (Tuotantomenetelmä) (erityisesti 4.5.1 kohdassa (Raaka-aine – maito). Lisäksi on lisätty uusi rajattua maantieteellistä aluetta kuvaava kartta. Kartta sisältää nyt tietoa myös siitä, millä korkeudella merenpinnasta alueet sijaitsevat. Tämä ei muuta maantieteellisen alueen rajausta.

4. Tuotantomenetelmä

Tuote-eritelmän 5 e kohdan (Tuotantomenetelmä) alkuperäisen tekstin sanamuotoa on täsmennetty ja teksti on jaettu 4.5.1 kohtaan (Raaka-aine – maito), 4.5.2 kohtaan (Tuotanto) ja 4.5.3 kohtaan (Taitotieto – tuotantoa koskeva tietämys).

Tuote-eritelmän 5 e kohta:

”Kovan juuston valmistukseen sopiva raakamaito, jota ei ole lämpökäsitelty, pastöroitu tai jolle ei ole tehty baktofugointia ja joka on saatu alppialueella virallisesti valvotuista lehmistä, joiden ravintoon ei ole kuulunut säilörehua, käsitellään paikan päällä ilman kuljetusta tai varastointia. Illalla lypsetty maito kaadetaan välittömästi pieniin astioihin, kiuluihin tai ruukkuihin, jotta siitä saataisiin kermaa. Seuraavana päivänä kerma kuoritaan käsin, jotta saataisiin aikaan asianmukainen rasva-ainepitoisuus (kerma käytetään voin valmistukseen). Tästä kypsytetystä ja kuoritusta maidosta, johon lisätään aamulla lypsettyä täysmaitoa sekä maitohappobakteeriviljelmiä ja alppijuustojuoksutetta, valmistetaan juustoa kuparikattiloissa (Sennkessel). Juoksettunut maito otetaan käsin kankaan avulla ilman juustonvalmistuskoneita. Juoksettunut maito viedään 51,5–52,5 °C:n lämpötilaan, asetetaan painoon ja siihen lisätään säännöllisin väliajoin suolavettä asianmukaisen kuoren aikaansaamiseksi. Juustoa valmistetaan ainoastaan kesällä laiduntamisaikaan (eläinten ravintona on ainoastaan ruoho). Koska kyseinen aika on lyhyt (kolmesta neljään kuukautta), tuote perustuu vuodenaikaan, ja sitä on saatavissa ainoastaan rajoitetussa määrin.

Valmistuksessa on kielletty kaikenlainen laaksojen maatiloilta saadun maidon lisääminen.

Itävallassa on kansallinen karjankasvatusta ja eläinten terveyttä sekä maatilojen ja henkilökunnan hygieniaa koskeva laki. Laatu taataan valvonnalla ja henkilökunnan koulutuksella, erityisesti hygienian osalta.”

on muutettu seuraavaan muotoon:

”4.5.1. Raaka-aine (maito)

Vorarlberger Alpkäse -juustoa valmistetaan ainoastaan vuoristolaitumilla tuotetusta lehmän raakamaidosta alppialueella kesällä tapahtuvan laiduntamisen aikana. Laiduntamisen on oltava kesäisin päivittäistä muissa kuin poikkeustapauksissa (kuten taudit, lumisateet tai kiima-aika). Karjaa ei saa ajaa alppikarjamajan alueen ulkopuolella sijaitseville laitumille. Valmistuksessa saa käyttää ainoastaan lehmänmaitoa, joka on peräisin rajatulla maantieteellisellä alueella alppilaitumilla tai alempana sijaitsevilla vuoristolaitumilla sijaitsevilta viranomaisten tunnustamilta tiloilta. Vorarlberger Alpkäse -juuston valmistukseen ei saa käyttää lämpökäsiteltyä tai pastöroitua maitoa taikka maitoa, jolle on tehty baktofugointi. Valmistuksessa on kielletty kaikenlainen laaksojen maatiloilta saadun maidon lisääminen. Vorarlberger Alpkäse -juustoon käytettävälle maidolle ovat ominaisia rajatun maantieteellisen alueen laitumet, jotka koostuvat heinä- ja ruohokasveista. Lehmät syövät heinä- ja ruohokasveja joko vihantarehuna tai heinäksi kuivattuna. Käyttämällä valmistettujen rehujen tai säilörehun käyttö ruokinnassa on nimenomaisesti kielletty.

Muilta alueilta peräisin olevaa murskattua viljaa voidaan käyttää korvaavana ja täydentävänä rehuna. Sen osuus saa olla enintään 20 prosenttia kuiva-aineesta vuodessa.

Maantieteelliseltä alueelta peräisin olevan rehun osuuden on näin ollen oltava vähintään 80 prosenttia lypsylehmille vuosittain syötettävän kuiva-aineen kokonaismäärästä. Muilta alueilta peräisin olevaa murskattua viljaa voidaan lisätä enintään 20 prosenttia kunkin annoksen kuiva-aineesta.

4.5.2. Tuotanto

Valmistukseen voidaan käyttää vain ilman säilörehua tuotettua raakamaitoa, jota ei ole lämpökäsitelty eikä pastöroitu ja jolle ei ole tehty baktofugointia. Säilöntä- ja stabilointiaineiden, kemiallisesti tuotettujen lisäaineiden ja geneettisesti muunneltujen juoksutteiden lisääminen ei ole sallittua.

Raakamaito kuoritaan ensin osittain ja sitä esikypsytetään herahapatteella ja/tai maitohappobakteeriviljelmällä. Perinteiset maitohappobakteerit, jotka on alun perin eristetty luonnossa esiintyvistä kannoista ja joita on lisätty, muodostavat nyt tiloilla käytettävien tilaviljelmien kantaviljelmän perustan. Kypsytettyyn ja kuorittuun maitoon sekoitetaan aamulla lypsettyä raakamaitoa, maitohappobakteeriviljelmiä ja alppijuustojuoksutteita kuparikattiloissa (Sennkessel). Juustomassa otetaan talteen kankaan avulla tai siirtämällä juustomassan ja heran seos juustomuotteihin. Saostunut (juoksettunut) maito leikataan halutun kokoisiksi rakeiksi leikkurilla. Juusto muodostuu seuraavassa vaiheessa: juustomassa kehittyy edelleen ja hera erottuu juustomassasta (synereesi). Juustomassa kuumennetaan 51–54 °C:n lämpötilaan ja siirretään sitten muotteihin ja puristetaan.

Juustojen enimmäispaino on 40 kg juustotahkon koon mukaan. Seuraavaksi juustot asetetaan suolaveteen, jonka suolapitoisuus on noin 20 °Bé, jotta juustoon imeytyy suolaa ja muodostuu kuori ja jotta juuston rakenne kehittyy. Tarkoituksena on eristää juusto tiiviisti ulkopuolisesta ilmasta, jotta juusto kypsyy sisältä läpikotaisin ja tasaisesti. Näin Vorarlberger Alpkäse -juustoon saadaan tasainen ja tiivis rakenne. Tämän jälkeen juustoja kypsytetään 10–17 °C:n lämpötilassa ja yli 80 prosentin kosteudessa vähintään kolme kuukautta kuoren laadun ja maidonjalostajan asiantuntemuksen mukaan. Kypsytyksen aikana juustoihin lisätään (harjataan tai hierotaan) säännöllisin väliajoin suolavettä (suolapitoisuus enintään 20 °Bé) enintään kolme kertaa viikossa tyypillisen kuoren aikaansaamiseksi ja maun kehittämiseksi. Vähimmäiskypsytysajan jälkeen Vorarlberger Alpkäse -juusto on valmis nautittavaksi.

4.5.3. Taitotieto – tuotantoa koskeva tietämys

Vorarlberger Alpkäse -juuston laatu johtuu erityisesti paikallisten juustomestareiden kokemuksesta, jolla nämä hallitsevat tuotantoa ja juuston kypsytystä. Juustonvalmistustaito perustuu taitotietoon, jota tuotantoprosessiin eri tavoin osallistuvilla maidonjalostajilla on tehtävänsä mukaan ja jonka ansiosta saadaan aikaan Vorarlberger Alpkäse -juustolle tyypillinen laatu. Kaikki alkaa jo maitohappobakteeriviljelmien käytöstä. Esimerkiksi maitohappobakteeriviljelmän koostumuksen, lämpötilan, lepoajan, määrän ja lisäyssuhteen sekä varastointiolosuhteiden määrittäminen perustuu maidonjalostajan kokemukseen. Yksi maidonjalostajien asiantuntemuksen erityispiirteistä on taito varastoida ja kypsyttää raakamaitoa tavalla, joka suosii sellaisten maitohappobakteerien kehittymistä, jotka parantavat juuston ominaisuuksia merkittävästi säilyvyyden, tuoksun ja maun osalta. Vasikanjuoksetteen käyttö, saostuneen (juoksettuneen) maidon leikkaamisaika ja -tapa, juustomassan raekoko, juuston kehittyminen sekä juustomassan ja heran seoksen kuumennus ovat seurausta juustomestareiden erityisestä kokemuksesta ja erityisen tärkeitä Vorarlberger Alpkäse -juuston laadun kannalta.

Juustomestarin on seurattava kaikkia juuston valmistusvaiheita hyvin tarkkaan ja osattava ajoittaa ne täsmällisesti oikeaan ajankohtaan. Esimerkiksi Vorarlberger Alpkäse -juuston huolellinen kuumentaminen juoksettuneen maidon leikkaamisen jälkeen 51–54 °C:n lämpötilassa on juuston pitkän säilyvyysajan tärkeä edellytys. Maitoa on myös käsiteltävä hyvin varovaisesti, jotta sen aromaattiset ja mikrobiologiset ominaisuudet ja ainesosat – ja siten myös sen erityiset laatuominaisuudet – säilyvät mahdollisimman hyvin. Alppialueella laiduntavien lehmien ravinnossa on lisäksi luonnollista vaihtelua, mikä merkitsee sitä, ettei maidossa ole vakio-ominaisuuksia vaan maidon laatuun vaikuttavat tekijät, kuten proteiinipitoisuus ja maidon muu koostumus, vaihtelevat. Pitkän kokemuksensa ansiosta Vorarlberger Alpkäse -juuston valmistajat osaavat ottaa nämä vaihtelut huomioon. Se, että he toteuttavat huolellisesti kaikki nämä jalostusvaiheet, on ratkaisevan tärkeää niitä seuraavan kypsytysprosessin kannalta ja siksi myös lopputuotteen laadun kannalta. Kypsytyksen aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota juuston huolelliseen käsittelyyn. Kokemuksensa ansiosta juustomestarit tietävät vaistonvaraisesti, milloin juusto on käännettävä tai harjattava tai siihen on hierottava suolavettä, joten he vaikuttavat merkittävästi juuston laatuun.

Maidontuottajien ja juustomestareiden säännölliset tapaamiset, joissa he jakavat tietämystään, toimivat jatkuvana koulutusprosessina ja auttavat ylläpitämään Vorarlberger Alpkäse -juuston laatua ja perinnettä.”

Perustelut

Tuotantoprosessiin tehdyillä muutoksilla pyritään varmistamaan Vorarlberger Alpkäse -juuston virheetön laatu, joka perustuu erityisesti perinteistä tuotantomenetelmää koskevaan tuottajien osaamiseen. Muutetulla alkuperäisen eritelmän tekstillä perinteinen tuotantomenetelmä kuvataan nyt aiempaa yksityiskohtaisemmin. Erityisesti jalostusmenetelmä esitetään täsmällisemmin.

Yksittäiset muutokset koskevat seuraavia kohtia:

—

Raaka-aine – maito

Pelkkä laidunruokinta ei aina riitä eläinten terveyden ylläpitämiseen, koska yhä äärimmäisemmät sääilmiöt (kuten kuivuus ja pitkät sadejaksot) ja niihin yhteydessä oleva ilmastonmuutos altistavat lypsylehmät vuoristossa metaboliselle stressille ja vähentävät laidunnettavan rehun määrää. Alppialueella laidunnettavilla eri lehmäroduilla on lisäksi erilaiset energiatarpeet, joten eläimet tarvitsevat täydennysrehua voidakseen hyvin.

Koska suurimman osan karkearehusta on oltava peräisin rajatulta alueelta, täydennysrehua koskeva poikkeus ei vaikuta maidon hyvään ja tasaiseen laatuun.

Tuote-eritelmän 5 c kohdassa oleva vaatimus, joka koskee 1 000–1 800 metrin korkeudella sijaitsevia viranomaisten tunnustamia vuoristotiloja, on siirretty 4.5.1 kohtaan (Raaka-aine – maito) ja vaatimusta on täsmennetty. Maito saa olla peräisin vain sellaisten tilojen lehmistä, jotka sijaitsevat alppilaitumilla tai alempana sijaitsevilla vuoristolaitumilla ja joilla on toimivaltaisen viranomaisen (Itävallan elintarviketurvallisuusvirasto) antama hyväksyntänumero. Tämä on asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (rehuhygienia-asetus) vahvistettujen erityisten hygieniavaatimusten vuoksi perusteltua, koska juustoa tuottavien tilojen on noudatettava niitä. Hyväksytyt tilat merkitään asetuksen mukaiseen, saatavilla olevaan luetteloon.

Maidon kuljettaminen hyväksytystä alppijuustomeijeristä toiseen on syytä sallia rajatulla alueella vastaisuudessa, koska kuljettaminen ei nykytekniikan ansiosta enää vaikuta laatuun. Molempien alppimeijerien on dokumentoitava kuljetetun maidon määrä lähetysluettelon avulla.

—

Tuotanto

Vorarlberger Alpkäse -juuston tuotanto kuvataan yksityiskohtaisesti vaiheittain raakamaidon jalostuksesta varastoinnin aikaiseen kypsytysvaiheeseen. Myös laadun varmistamiseksi noudatettavat tekniset parametrit mainitaan.

Juustomassa voidaan nyt kuumentaa 51–54 °C:n lämpötilaan (aiemman 51,5–52,5 °C:n sijaan). Laajempi kuumennuslämpötila-alue on sallittu, koska manuaalisen kuumennuksen tapauksessa ei ole mahdollista asettaa tarkkaa edellytettyä lämpötilaa vaan tarvitaan laajempi toleranssi. Kuumennuslämpötilan uusi toleranssialue ei vaikuta kielteisesti tuotteen laatuun. Säilöntä- ja stabilointiaineiden sekä kemiallisesti tuotettujen lisäaineiden lisäämistä ei edelleenkään sallita. Tätä on selvennetty entisestään täsmentämällä sanamuotoa.

Tilojen omien herahapatteiden tai maitohappobakteeriviljelmien osalta on selvennetty, että historiallinen kantaviljelmä tuotetaan nykyään keskitetysti ja sitä käytetään sitten tiloilla sisäisesti tilaviljelmänä Vorarlberger Alpkäse -juuston tuotantoon. Maidonjalostajien kokemuksella on tässä suhteessa ratkaisevan tärkeä merkitys.

Suolapitoisuutta on selvennetty ja mukautettu käytännössä todennettavissa olevaan kriteeriin käyttämällä Baumé-asteikkoa (Bé). Suolapitoisuudeksi on täsmennetty enintään 20 °Bé. Vorarlberger Alpkäse -juustolle tyypillisen kuoren muodostumista ja siihen liittyvää juuston laatua on kuvattu aiempaa tarkemmin. Lisäksi on viitattu juustomestarin toteuttamaan valmistusprosessin hallintaan sekä kypsytysolosuhteisiin.

—

Taitotieto – tuotantoa koskeva tietämys

Koska aiemmassa eritelmässä ei esitetty keskeisiä huomautuksia tuottajien perinteisestä tietämyksestä, eritelmää on täsmennetty tämän osalta ja ammattilaisten pätevyyttä on kuvattu. Eritelmässä kuvataan myös perinteen siirtämiseksi ja laadun varmistamiseksi toteutettavat jatkuvat toimet. Niiden avulla voidaan pysäyttää asiantuntemuksen menetys tai häviäminen ja säilyttää tuotetta koskeva perinnetieto tehokkaasti.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Tuote-eritelmän 5 d kohdassa (Alkuperätodisteet) aiemmin esitetyt tiedot on siirretty 4.6 kohtaan (Yhteys maantieteelliseen alueeseen).

Tuote-eritelmän 5 f kohdassa (Yhteys maantieteelliseen alkuperään) aiemmin esitetyt tiedot on sisällytetty 4.6 kohtaan (Yhteys maantieteelliseen alueeseen). Maantieteellisen alueen ilmastotekijöiden ja inhimillisten tekijöiden vaikutukset kuvataan kattavasti. Nyt esitetään yksityiskohtainen kuvaus alueen tuottajien erityisestä asiantuntemuksesta, johon eritelmässä aiemmin vain viitattiin. Asiantuntemus käsittää esimerkiksi perinteisen tiedon erityisistä varastointitekniikoista sekä tuotantotekniikoita ja kypsytysprosessin hallintaa koskevan ammattitaidon, joka on ratkaisevan tärkeä juuston aistinvaraisten ominaisuuksien tuottamisen kannalta.

Perustelut

Eritelmää on mukautettu vastaamaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 vaatimuksia siten, että historiaa koskevat tiedot, kuten asiakirjoihin sisältyvät Vorarlberger Alpkäse -juustoa koskevat viittaukset ja vanhat perinteet, jotka alun perin esitettiin alkuperätodisteita koskevassa jaksossa, on siirretty 4.6 kohtaan (Yhteys maantieteelliseen alueeseen).

6. Merkinnät

Tuote-eritelmän 5 h kohdassa (Merkinnät) oleva alkuperäinen teksti on nyt siirretty 4.4. kohtaan (Alkuperätodisteet) ja mukautettu nykyisiin dokumentointivaatimuksiin.

Alkuperäisessä eritelmässä esitetyistä vaatimuksista (jotka koskevat valmistusajankohdan ja alppilaitumen ja/tai alempana sijaitsevan vuoristolaitumen nimen merkitsemistä tuotteeseen) on esimerkiksi tullut tarpeettomia alkuperätodisteita varten nyt edellytetyn dokumentoinnin vuoksi. Käytettävää kaseiinimerkkiä koskevia tietoja on selvennetty. Merkin kiinnittämisestä juustopalojen pakkauksiin on tullut tarpeetonta, koska erän jäljitettävyys on taattu palojen osalta.

Alkuperäisen tuote-eritelmän 5 h kohdassa (Merkinnät) esitetyt yksityisiä/omia tuotemerkkejä koskevat säännöt on siirretty 4.8 kohtaan (Merkinnät).

”Yksityisten/omien tuotemerkkien käyttö on sallittua. Yksityinen/oma tuotemerkki ei saa kuitenkaan olla omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan eikä vahingoittaa SAN:n hyvää mainetta.”

Perustelut

Yksityisten/omien tuotemerkkien käyttöä koskevia vaatimuksia on selvennetty ja laajennettu. Yksityiset/omat tuotemerkit ovat edelleen sallittuja.

7. Toimitukselliset muutokset

7.1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimi ja yhteystiedot on päivitetty.

7.2. Hakijaryhmän osoite on oikaistu.

Perustelut

Hakijaryhmän osoite on vaihtunut nimityksen suojaamisen jälkeen, ja osoite on päivitetty samoin kuin toimivaltaisen viranomaisen muuttuneet yhteystiedot.

7.3. Valvontaelin

Valvontaelimen yhteystiedot sisältävää kohtaa on muutettu, koska valvontaelin on nyt yksityinen yritys eli Lacon GmbH.

7.4. Tuote-eritelmän ulkoasuun/esitystapaan tehdyt muutokset

Joitakin otsikoita on numeroitu uudelleen ja muutettu tietojen esittämiseksi aiempaa selkeämmin ja tarkemmin.

7.5. Kansalliset vaatimukset

Kohta ”Kansalliset vaatimukset” on poistettu kokonaan korvaamatta sitä uudella, koska kyseiset tiedot ovat lainsäädännössä asetettujen vaatimusten vuoksi tarpeettomia.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Vorarlberger Alpkäse”

EU-nro: PDO-AT-1413-AM01 – 5.4.2022

SAN (X) SMM ( )

1. [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Vorarlberger Alpkäse”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Itävalta

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1 Tuotelaji [liitteen XI mukaisesti]

Luokka 1.3. Juustot

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Kuvatut ominaisuudet voivat olla selvemmin tai heikommin havaittavissa juuston kypsyysasteen mukaan, mutta tämä ei vaikuta Vorarlberger Alpkäse -juuston kokonaislaatuun eikä muuta sitä.

3.3 Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Vorarlberger Alpkäse -juuston valmistuksessa saa käyttää ainoastaan lehmänmaitoa, joka on peräisin alppilaitumilla tai alempana sijaitsevilla vuoristolaitumilla sijaitsevilta viranomaisten tunnustamilta, laiduntaloutta harjoittavilta tiloilta. Säilörehun tuotanto ja käyttö ruokintaan eivät ole sallittuja.

Murskatun viljan käyttö lisärehuna on sallittua. Sen osuus saa olla enintään 20 prosenttia kuiva-aineesta vuodessa. Murskattua viljaa voidaan ostaa myös muilta alueilta, sillä maantieteellinen alue on tyypillistä vuoristoaluetta, eikä se näin ollen sovellu hyvin maataloustuotantoon. Tämän vuoksi alueella ei juurikaan kasvateta tai tuoteta viljoja tai vastaavia viljelykasveja ja ne on ostettava muilta alueilta.

3.4 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Raaka-aine on tuotettava, jalostettava ja kypsytettävä rajatulla alueella.

3.5 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

---

3.6 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Juustoissa on oltava tunnistamista varten kaseiinimerkki, jossa on sarjanumero. Hakijajärjestö vastaa sarjanumeroiden hallinnoinnista ja jakamisesta.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Vorarlberger Alpkäse -juuston ominaispiirteet johtuvat sen valmistukseen käytettävästä maidosta, sen ainesosista sekä mausta ja koostumuksesta, joihin vaikuttavat Vorarlbergin alppikasvisto, sekä tuotantoprosessin ilmasto-olosuhteista ja siihen liittyvistä inhimillisistä tekijöistä (perinteinen käsiteollinen valmistus). Alppialueen pienet tilat ovat säilyttäneet käsiteollisen valmistuksen ja juustojen huolellisen käsittelyn/kypsytyksen nykypäivään asti. Niiden avulla saadaan aikaan Vorarlberger Alpkäse -juuston erityinen laatu ja pitkä säilyvyysaika.

Vorarlberger Alpkäse -juuston valmistukseen käytetyssä maidossa on erityinen makutekijä, joka johtuu tuotantoalueen alppikasvillisuudesta ja eläinten pääosin vihantarehua sisältävästä ravinnosta ja joka yhdessä perinteisen käsiteollisen valmistusmenetelmän kanssa antaa juustolle sen ominaispiirteet. Juuston tuotanto vaikuttaa merkittävällä tavalla Vorarlbergin vuoristoalueen maatalouden säilyttämiseen ja on välttämätön Vorarlbergin alppialueen kulttuurimaiseman ekologiselle monimuotoisuudelle ja vakaudelle.

Vorarlbergin alueen maataloudessa keskitytään yksinomaan laiduntalouteen. Vuoristotiloihin sovelletaan tiukkaa säilörehun käyttökieltoa (käyttämällä valmistettuja rehuja ei sallita). Laadukkaan Vorarlberger Alpkäse -juuston tuottaminen on mahdollista nimenomaan ainoastaan kieltämällä säilörehun käyttö.

”Vorarlberger Alpkäse” on tuote, jota on tuotettu ja nautittu rajatulla alueella satoja vuosia. Nykyisen Vorarlbergin osavaltion alueella on tuotettu juustoa kautta tämän ajan. Alun perin juustoa tuotettiin vuosisatoja pääasiassa omaan käyttöön ja alueellisille markkinoille. Alppijuuston tuotanto vaikuttaa merkittävällä tavalla Vorarlbergin alppialueen maatalouden säilyttämiseen ja on välttämätön Vorarlbergin alppialueen kulttuurimaiseman ekologiselle monimuotoisuudelle ja vakaudelle. Laakson tilojen, alempana sijaitsevien vuoristolaidunten ja alppilaidunten välillä harjoitettavan vuorilaiduntamisen aikana alppialueella tapahtuva raakamaidon jalostaminen on tärkeä taloudellinen tekijä Vorarlbergin maatilojen ja lypsykarjatilojen säilymisen kannalta.

On olemassa kirjallisia todisteita siitä, että alueen perinteiset juustonvalmistusmenetelmät olivat käytössä jo kolmikymmenvuotisen sodan aikana. Perinteinen prosessi muodostaa Vorarlberger Alpkäse -juuston nykyisen valmistuksen perustan. Jo 1700-luvulla suuri osa alppialueella kesäaikana vuorilaiduntamisen yhteydessä tuotetusta maidosta jalostettiin alppijuustoksi. Tuosta ajasta alkaen on käytetty nimitystä ”Vorarlberger Alpkäse”.

Alueen olosuhteiden, kuten korkean sijainnin, ilmaston, kasviston ja eläimistön sekä tilojen pienuuden, vuoksi alueella kehittyi 1700-luvun puolivälissä rasvaisen juuston valmistusmenetelmä, joka käsitti erityisiä juustonvalmistustekniikoita. Tämän ansiosta juuston säilyvyysaika piteni ja lisäarvo kasvoi.

Rajatulla alueella kertynyt juuston tuotantoa koskeva tekninen tietämys ja osaaminen (eläinten ruokinta, maidon jalostus, tuotantoteknologia ja kypsytys) siirrettiin sukupolvelta toiselle. Tätä tietämystä ja osaamista on kehitetty edelleen ja käytetään yhä nykyään Vorarlberger Alpkäse -juuston tuotannon perustana.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

https://www.patentamt.at/herkunftsangaben/vorarlbergeralpkaese/

Eritelmä on myös saatavilla Itävallan patenttiviraston verkkosivustolla (www.patentamt.at) kohdasta ”Marken/Herkunftsangabe/Liste der Bezeichnungen aus Österreich”. Tuote-eritelmä on kyseisellä sivulla vastaavan laatumerkinnän nimen alla.

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

3.5.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 156/45

(2023/C 156/08)

SUOJATUN ALKUPERÄNIMITYKSEN TAI SUOJATUN MAANTIETEELLISEN MERKINNÄN TUOTE-ERITELMÄN MUUN KUIN VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

”VORARLBERGER BERGKÄSE”

EU-nro: PDO-AT-1419-AM01 – 5.4.2022

SAN (X) SMM ( )

1. Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

ARGE Milch Vorarlberg, Montfortstr. 9, 6900 Bregenz, Itävalta

P. +43 5574400350

F. +43 5574400600

Sähköposti: fritz.metzler@lk-vbg.at

Nykyinen hakija on alkuperäisen hakijaryhmän oikeusseuraaja kaikkien suojatusta alkuperänimityksestä ”Vorarlberger Bergkäse” johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen. Se edustaa SAN-tuotteen ”Vorarlberger Bergkäse” tuottajien etuja, joten on sen oikeutetun edun mukaista esittää eritelmään muutoksia.

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Itävalta

3. Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☒	Tuotteen kuvaus

☒	Maantieteellinen alue

☒	Alkuperätodisteet

☒	Tuotantomenetelmä

☒	Yhteys maantieteelliseen alueeseen

☒

Merkinnät

☒	Muu (muutos toimivaltaisen viranomaisen tietoihin, alkuperäisen hakijaryhmän nimi, valvontaelin, kansalliset vaatimukset, toimitukselliset muutokset)

4. Muutoksen/muutosten tyyppi

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutokset, joita ei voida pitää vähäisinä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☒	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutokset, joita ei voida pitää vähäisinä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5. Muutos/muutokset

Suojattuun alkuperänimitykseen liittyvien käytännön näkökohtien ratkaisemisesta sen suojaamisesta lähtien saadut kokemukset osoittavat, että tuote-eritelmään esitetyt muutokset ovat tarpeen. Muutokset käsittävät yksityiskohtaisen kuvauksen kaikista merkittävistä tuotanto- ja kaupanpitoedellytyksistä, myös tuotantovaiheista, joilla taataan SAN-tuotteen ”Vorarlberger Bergkäse” laatu.

Aiemmin useista erillisistä asiakirjoista ja liitteistä koostunut tuote-eritelmä on yhdistetty yhdeksi asiakirjaksi ja se on tarkistettu ja päivitetty, jotta vaatimukset kuvataan selkeämmin erityisesti tuotantomenetelmän ja alkuperätodisteiden osalta. Tämä auttaa säilyttämään SAN-tuotteen ”Vorarlberger Bergkäse” laadun.

Muutokset koskevat jäljempänä esitettäviä seikkoja.

1. Tuotteen kuvaus

Alkuperäisen tuote-eritelmän 5 kohdan b alakohdan (Kuvaus) teksti ja siihen tehdyt lisäykset on sisällytetty 4.2 kohtaan (Kuvaus). Viimeksi mainittu kohta puolestaan on jaettu 4.2.1 kohtaan (Yleistä) ja 4.2.2 kohtaan (Ominaisuudet). Alkuperäistä tekstiä on täsmennetty ja jäsennelty. Kuiva-aineen rasvapitoisuutta koskeva tieto on poistettu. Kokonaisen juustotahkon paino on nostettu 7–40 kg:aan (8–35 kg:n sijasta), ja juustomuotin korkeuden vaihteluväliä on laajennettu siten, että se on 8–12 cm (se oli aiemmin 10–12 cm). Vähimmäiskypsytysajaksi on määritelty kolme kuukautta.

Tuote-eritelmän 5 kohdan b alakohta

””Vorarlberger Bergkäse” valmistetaan käsittelemättömästä (lehmän) raakamaidosta. Sen kuiva-aineessa on rasvaa noin 50 prosenttia, ja sen rosoinen kuori vaihtelee kittipintaisesta kuivaan, kellertävän ruskeasta ruskeaan. Juustotahkot painavat 8–35 kg, ja niiden korkeus on 10–12 cm. Noin herneenkokoiset pyöreät reiät ovat matta- tai kiiltäväpintaisia, ja ne jakautuvat tasaisesti. Juuston rakenne vaihtelee kiinteästä taipuisaan ja sen väri norsunluunvärisestä vaaleankeltaiseen. Maku vaihtelee mausteisesta pikanttiin. Raaka-aineena on alppiniityillä ja -laaksoissa laiduntavien lehmien, joiden ruokinnassa ei käytetä säilörehua, tuottama maito, joka soveltuu kovan juuston valmistukseen. Valmistuksessa käytetään vain luonnollista juoksetetta.”

ja 5 kohdan b alakohtaan tehdyt lisäykset

”Ruokintaa koskevien sääntöjen noudattaminen (ks. liite), pienimuotoiset alppimeijerit, Vorarlberger Bergkäse -juuston huolellinen käsin tapahtuva kypsyttäminen ja käsittelemättömän raakamaidon, joka saadaan lehmistä, joiden ruokinnassa ei käytetä säilörehua, perinteinen jalostus sekä juustomestarien osaaminen ovat epäilemättä Vorarlberger Bergkäse -juuston merkittävimmät tunnusomaiset piirteet.

Vain tilat, joilla käytetään pelkästään laajaperäistä laidunalueiden hoitoa – eli niillä ei tuoteta säilörehua eikä sitä käytetä ruokinnassa – saavat toimittaa valmistuksessa käytettävää maitoa. Sekatilat (tilat, joilla nuorkarjaa ruokitaan säilörehulla) eivät saa toimittaa maitoa. Maito toimitetaan vähintään kerran päivässä, ja se jalostetaan välittömästi meijerissä.

Se, että juusto valmistetaan pienimuotoisilla tiloilla, takaa pienimuotoisen tuotannon säilymisen ja juuston huolellisen käsittelyn. Sen avulla saadaan myös aikaan Vorarlberger Bergkäse -juuston erityinen laatu ja pitkä säilyvyysaika.”

on muotoiltu uudelleen seuraavasti:

”4.2. Kuvaus

4.2.1. Yleistä

”Vorarlberger Bergkäse” on kova juusto, joka valmistetaan alppiniityillä tai -laaksoissa tuotetusta käsittelemättömästä lehmän raakamaidosta. Eläinten ruokinnassa ei käytetä säilörehua. Tilat, joilla nuorkarjaa ruokitaan säilörehulla (sekatilat), eivät saa toimittaa valmistuksessa käytettävää maitoa.

Juustotahkot painavat 7–40 kg, niiden korkeus on 8–12 cm, ja niitä kypsytetään vähintään 3 kuukautta.

4.2.2. Ominaisuudet

Juuston kuori on kittipintainen tai jopa kuiva, ja sen väri vaihtelee kellertävän ruskeasta ruskeaan. Juuston rakenne vaihtelee kiinteästä pehmeään. Sen väri vaihtelee norsunluunvärisestä vaaleankeltaiseen. Kun juustoa leikataan, esiin tulevat tasaisesti jakautuneet mutta harvassa olevat, noin herneenkokoiset matta- tai kiiltäväpintaiset pyöreät reiät. Juustoon voi muodostua pieniä (pituudeltaan 0,5–1,0 cm) halkeamia. Juuston maku on mausteinen ja ajan myötä pikantti. Kuvatut ominaisuudet voivat olla selvemmin tai heikommin korostuneita juuston kypsyysasteen mukaan, mutta tämä ei vaikuta Vorarlberger Bergkäse (SAN) -juuston kokonaiskuvaan eikä muuta sitä.

Vorarlberger Bergkäse -juusto voidaan saattaa markkinoille erikokoisina paloina.”

Perustelut

Huomautukset, jotka eivät liity tuotteen kuvaukseen, on esitetty tarkemmin tätä varten nyt lisätyissä kohdissa ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen” ja ”Tuotantomenetelmä”.

Juustotahkojen painoa ja korkeutta koskevia vaihteluvälejä on kasvatettu juuston pidemmästä säilytyksestä aiheutuvan alhaisemman kypsyysasteen vuoksi sekä pientilojen taloudelliseen kannattavuuteen liittyvistä syistä. Logistisista syistä pientilojen kannalta on parempi, että juustot ovat painavampia. Ilmaus ”kuiva-aineessa on rasvaa noin 50 prosenttia” on poistettu kokonaan, koska se on tarpeeton voimassa olevien lakisääteisten vaatimusten vuoksi. Tekstiä, joka on osittain peräisin eritelmästä ja osittain lisättyä, on tarkennettu (esimerkiksi vähimmäiskypsytysajan osalta) tuotteen kuvauksen selventämiseksi ja sen kattavuuden parantamiseksi, jotta valvontaelimellä on tuotteen laadun varmistamiseksi käytössään täsmällisemmät ja luotettavammat tuoteparametrit.

2. Alkuperätodisteet

Tuote-eritelmän 5 kohdan d alakohdassa (Alkuperätodisteet) olevat tuotteen historiaa koskevat aiemmat huomiot, jotka oli esitettävä kyseisessä kohdassa nimityksen tunnustamishetkellä, sekä kohtaan tehdyt lisäykset on nyt siirretty 4.6 kohtaan (Yhteys maantieteelliseen alueeseen) (ks. kyseisen kohdan teksti). Uuden eritelmän 4.4 kohtaan (Alkuperätodisteet) on niiden sijaan sisällytetty jäljitettävyyden varmistamista koskevia alakohtaisia määräyksiä seuraavasti:

”Hakijajärjestö ylläpitää tuottajarekisteriä, johon merkitään jokainen Vorarlberger Bergkäse -juustoa maantieteellisellä alueella tuottava maidonjalostaja sekä tilan nimi ja yhteystiedot riippumatta siitä, ovatko ne järjestön jäseniä. Tullakseen merkityksi rekisteriin maidonjalostajan on tehtävä hakijajärjestölle erillinen hakemus.

Maidontuottajan ja maidonjalostajan välillä tehdään maidontoimitussopimus ja maidon toimitusta koskeva tilaus. Näillä sopimuksilla säännellään raaka-aineen laatua (maito saadaan lehmistä, joiden ruokinnassa ei käytetä säilörehua), talousaluetta ja maidonjalostajalle suoritettavien maidontoimitusten dokumentointia.

Maidontuottajien ja maidonjalostajien on varmistettava, että Vorarlberger Bergkäse -juustoksi jalostettava raakamaito sekä itse lopputuote kerätään, varastoidaan ja jalostetaan erillään muista maitolajeista ja perinteisistä juustoista.

Maidontuottajien on pidettävä kirjaa tuottamistaan maitomääristä ja eriteltävä kirjanpidossa Vorarlberger Bergkäse -juuston tuotantoon käytetyn maidon määrä. Maidonjalostajien on kirjattava selkeästi ostamansa maidon määrä ja alkuperä. Jatkokuljetus yhdeltä maidonjalostajalta toiselle määritellyllä maantieteellisellä alueella on sallittu, ja kuljetettava määrä kirjataan.

Jotta Vorarlberger Bergkäse -juusto voidaan jäljittää eri toimitusketjuissa, hakijajärjestö myöntää maidonjalostajien pyynnöstä kaseiinimerkin, joka sisältää sarjanumeron. Käytettävässä kaseiinimerkissä on seuraava teksti:

G.U.-VBG

BERGKAESE

XXXXXX

sekä sarjanumero. Hakijajärjestö vastaa sarjanumeroiden hallinnoinnista ja jakamisesta.

Ennen puristusta juusto merkitään kaseiinimerkillä, jossa on yksilöllinen sarjanumero. Kaseiinimerkin on oltava sellainen, että sitä ei voi irrottaa juustotahkosta. Sisäisen jäljitettävyyden vuoksi merkissä ilmoitetaan myös tuotantopäivä tai erän numero.

Päivittäiseen tuotantoraporttiin kirjataan tuotantopäivä, jalostetun maidon määrä, kaseiinimerkin sarjanumero, kuumennuslämpötila ja juustotahkojen lukumäärä. Kypsymisajan noudattamista voidaan seurata maidonjalostuslaitoksen kirjaamien tietojen avulla. Juusto voidaan kypsyttää ja varastoida myös maidonjalostuslaitoksen ulkopuolella määritellyllä alueella sijaitsevissa kypsyttämöissä.

Vorarlberger Bergkäse -juuston myynnin yhteydessä maidonjalostajan on pidettävä kirjanpitoa, jonka avulla tuote voidaan jäljittää (esimerkiksi lähetysluettelot).”

Perustelut

3. Maantieteellinen alue

Alkuperäisen tuote-eritelmän 5 kohdan c alakohta (Maantieteellinen alue)

Maantieteelliseen alueeseen on lisätty Walgaun alue. Kohdan muuta tekstiä on lyhennetty siten, että se sisältää vain maantieteellisen alueen kannalta tarvittavat tiedot. Nimen ”Laiblachtal” kirjoitusasu on muutettu muotoon ”Leiblachtal”.

Lisäksi alkuperäisen eritelmän 5 kohdan c alakohtaan (Maantieteellinen alue) lisätyt Vorarlbergin ja Itävallan kartat on korvattu uudella kartalla.

Tuote-eritelmän 5 kohdan c alakohta

”Vorarlberger Bergkäse -juustoa tuottavat vain Bregenzerwaldin, Kleinwalsertalin, Großwalsertalin, Laiblachtalin (Pfanderstock) ja Rheintalin alueiden tuottajat ja jalostajat sekä viljelijät Vorarlbergissä tuotetusta raakamaidosta.”

ja 5 kohdan c alakohtaan lisätyt Vorarlbergin ja Itävallan kartat

on muutettu seuraavasti:

4.3. Maantieteellinen alue

”Vorarlberger Bergkäse -juusto valmistetaan Vorarlbergissa tuotetusta raakamaidosta seuraavilla Vorarlbergin osavaltion alueilla: Bregenzerwald, Kleinwalsertal, Großwalsertal, Leiblachtal (Pfänderstock), Walgau ja Rheintal.”

Rajatun maantieteellisen alueen kartta (tummennettu alue):

Perustelut

Walgaun alue on lisätty, koska se sijaitsee tähän asti kuvaillun rajatun alueen vieressä ja sillä on samat maantieteelliset, biologiset ja kulttuuriset olosuhteet, jotka täyttävät eritelmän vaatimukset. Kohdan muuta tekstiä on lyhennetty siten, että se sisältää vain maantieteellisen alueen kannalta tarvittavat tiedot. Virheellinen kirjoitusasu ”Laiblachtal” on korjattu. Alueen oikea nimi on ”Leiblachtal”. Lisäksi tuote-eritelmässä oleva ”Tirolin/Vorarlbergin” kartta on korvattu uudella rajatun maantieteellisen alueen kartalla. Uusi kartta on selkeämpi, ja alue käy siitä tarkemmin ilmi lisätyn tummennuksen ansiosta.

4. Tuotantomenetelmä

Tuote-eritelmän 5 kohdan e alakohdan (Valmistusmenetelmä) alkuperäisen tekstin sanamuotoa on täsmennetty ja teksti on jaettu 4.5.1 kohtaan (Raaka-aine – maito), 4.5.2 kohtaan (Tuotanto) ja 4.5.3 kohtaan (Asiantuntemus – tuotantoa koskeva tietämys).

Myös tuotantomenetelmä on määritelty tarkemmin. Lisäksi perinteinen tuotantomenetelmä on kuvailtu yksityiskohtaisemmin 4.5.3 kohdassa (Asiantuntemus – tuotantoa koskeva tietämys).

Tuote-eritelmän 5 kohdan e alakohta kuuluu seuraavasti:

””Vorarlberger Bergkäse” on tyypillinen perinteinen tuote.

Valmistukseen kuuluu olennaisena osana tiukkojen ehtojen noudattaminen maidontuotannossa (laatua koskevat maidontuottajien ohjeet).

Erityisesti vaaditaan seuraavaa:

—	Vain tilat, joilla käytetään pelkästään laajaperäistä laidunalueiden hoitoa – eli niillä ei tuoteta säilörehua eikä sitä käytetä ruokinnassa – saavat toimittaa valmistuksessa käytettävää maitoa, ja Vorarlberger Bergkäse -juustoa saa valmistaa vain tällaisilta tiloilta peräisin olevasta maidosta.

—	Maito toimitetaan juustomeijeriin vähintään kerran päivässä ja se jalostetaan siellä välittömästi (sitä ei saa kuljettaa edelleen toiseen juustomeijeriin).

Varsinainen tuotanto:

—	Toimitettu raakamaito (jota ei ole termisoitu eikä pastöroitu ja jolle ei ole tehty baktofugointia) kuoritaan osittain (noin 3,3 prosentin rasvapitoisuuteen).

—

Se juoksetetaan vasikanjuoksetteella ja tilan omalla herahapatteella ja maitohappobakteeriviljelmällä (juustomestarin kokemus on ratkaisevan tärkeä seikka tämän viljelmän arvioinnissa ja viljelyssä). Herahapatteiden käytön seurauksena Vorarlberger Bergkäse -juusto poikkeaa selvästi muista samankaltaisista tuotteista.

—	Tämän jälkeen juustomassa kuumennetaan noin 51–52,5 celsiusasteeseen ja puristetaan.

—

Sitten juustotahkot asetetaan 2–3 vuorokaudeksi suolaliuokseen (suolapitoisuus noin 20 prosenttia), minkä jälkeen niitä kypsytetään kellareissa, joiden lämpötila on 12–15 °C ja suhteellinen kosteus 90–95 prosenttia. Kypsytyksen aikana juustoja käsitellään säännöllisesti suolaliuoksella (niihin harjataan tai hierotaan kahdesti viikossa suolavettä, jonka suolapitoisuus on noin 20 prosenttia ja pH 5,25), jotta juustoihin muodostuu niille tyypillinen kuori ja niiden maku kehittyy.

—	Vorarlberger Bergkäse -juusto on valmis syötäväksi vasta 3–6 kuukauden ikäisenä (kypsyysasteen mukaan sen ominaisuudet voivat vaihdella jonkin verran: juustossa olevat pienet halkeamat (pituus 0,5–1 cm), vähemmän reikiä, korostunut maku).

Tilojen jatkuva omavalvonta ja laadunvarmistus takaavat raakamaidon ja Vorarlberger Bergkäse -juuston tuotannon korkean laadun. Laadunvarmistuksen noudattamisen tarkastaa ”Qualitätsmanagementverein für Lebensmittel aus Vorarlberg” (Vorarlbergissä tuotettujen elintarvikkeiden laadunhallintayhdistys). Laissa edellytetään tilojen ja työntekijöiden hygienian ja eläinten terveyden tarkastuksia.”

Kohta on muutettu seuraavasti:

”4.5.1. Raaka-aine (maito)

Vorarlberger Bergkäse -juuston valmistuksessa käytetään lehmän raakamaitoa. Vain Vorarlbergissä tuotetun maidon käyttö on sallittua. Vorarlberger Bergkäse -juuston valmistukseen ei saa käyttää termisoitua tai pastöroitua maitoa taikka maitoa, jolle on tehty baktofugointi.

Vorarlberger Bergkäse -juustoon käytettävälle maidolle on ominaista Vorarlbergin osavaltion laitumien ja niillä kasvavien heinä- ja ruohokasvien vaikutus. Lehmät syövät heinä- ja ruohokasveja joko vihantarehuna tai heinäksi kuivattuna. Käyttämällä valmistettujen rehujen tai säilörehun käyttö ruokinnassa on nimenomaisesti kielletty.

Muilta alueilta peräisin olevaa murskattua viljaa voidaan käyttää korvaavana ja täydentävänä rehuna. Sen osuus saa olla enintään 30 prosenttia kuiva-aineesta vuodessa.

Murskattua viljaa voidaan ostaa muilta alueilta, sillä maantieteellinen alue on tyypillistä vuoristoaluetta, jolle ovat ominaisia laidunmaat ja ohut humuskerros, eikä se näin ollen sovellu hyvin viljelymaaksi. Tämän vuoksi alueella ei juurikaan kasvateta tai tuoteta viljoja tai vastaavia viljelykasveja ja ne on ostettava muilta alueilta. Maantieteelliseltä alueelta peräisin olevan rehun osuuden on näin ollen oltava vähintään 70 prosenttia lypsylehmille vuosittain syötettävän kuiva-aineen kokonaismäärästä. Muilta alueilta peräisin olevaa murskattua viljaa voidaan lisätä enintään 30 prosenttia kunkin annoksen kuiva-aineesta.”

4.5.2. Valmistus

Raakamaito kuoritaan ensin osittain, ja se juoksetetaan vasikanjuoksetteella ja herahapatteella ja/tai maitohappobakteeriviljelmällä. Perinteiset luonnossa esiintyvistä kannoista eristetyt maitohappobakteerit muodostavat nyt tiloilla edelleen viljeltävien tilaviljelmien kantaviljelmän perustan. Säilöntä- ja stabilointiaineiden sekä kemiallisesti tuotettujen lisäaineiden lisääminen ei ole sallittua. Saostunut (juoksettunut) maito leikataan halutun kokoisiksi paloiksi leikkurilla. Juusto muodostuu seuraavassa vaiheessa: juustomassa kehittyy edelleen ja hera erottuu juustomassasta (synereesi). Juustomassa kuumennetaan 51–54 °C:n lämpötilaan ja siirretään sitten muotteihin ja puristetaan. Juustotahkot painavat juuston halutun koon mukaan 7–40 kg, ennen kuin ne suolataan suolaliuoksessa, ja niiden korkeus on 8–12 cm. Seuraavaksi juustot asetetaan 2–3 vuorokaudeksi suolaveteen, jonka suolapitoisuus on vähintään 20 °Bé, jotta juustoon imeytyy suolaa ja muodostuu kuori ja jotta juuston rakenne kehittyy. Tarkoituksena on eristää juusto tiiviisti ulkopuolisesta ilmasta, jotta juusto kypsyy sisältä läpikotaisin ja tasaisesti. Näin Vorarlberger Bergkäse -juustoon saadaan tasainen ja tiivis rakenne. Tämän jälkeen juustoja kypsytetään 10–15 °C:n lämpötilassa ja yli 80 prosentin kosteudessa vähintään kolme kuukautta kuoren laadun ja maidonjalostajan asiantuntemuksen mukaan. Kypsytyksen aikana juustoihin lisätään (harjataan tai hierotaan) säännöllisin väliajoin suolavettä (suolapitoisuus enintään 20 °Bé) vähintään kaksi kertaa viikossa tyypillisen kuoren aikaansaamiseksi ja maun kehittämiseksi. Vähimmäiskypsytysajan jälkeen Vorarlberger Bergkäse -juusto on valmis nautittavaksi.

4.5.3. Taitotieto – tuotantoa koskeva tietämys

Vorarlberger Bergkäse -juuston laatu perustuu erityisesti paikallisten juustomestareiden kokemukseen tuotannon hallinnasta ja juuston kypsytyksestä.

Juustonvalmistustaito perustuu taitotietoon, jota tuotantoprosessiin eri tavoin osallistuvilla maidonjalostajilla on tehtävänsä mukaan ja jonka ansiosta saadaan aikaan Vorarlberger Bergkäse -juustolle tyypillinen laatu.

Kaikki alkaa jo maitohappobakteeriviljelmien käytöstä ja viljelystä. Esimerkiksi maitohappobakteeriviljelmän koostumuksen, lämpötilan, lepoajan, määrän ja lisäyssuhteen sekä varastointiolosuhteiden määrittäminen perustuu maidonjalostajan kokemukseen.

Yksi tapa, jolla maidonjalostajien asiantuntemus saattaa vaikuttaa juustoon, on maidon erityinen varastointi ja kypsytys, jotka suosivat sellaisten maitohappobakteerien kehittymistä, jotka parantavat juuston ominaisuuksia merkittävästi säilyvyyden, tuoksun ja maun osalta. Vasikanjuoksetteen laatu, juoksettuneen (koaguloituneen) maidon leikkaamisen ajoitus ja leikkaustapa sekä juustomassarakeiden koko, juuston myöhempi kehitys ja juustomassan ja heran seoksen kuumentaminen perustuvat juustomestarin erityiseen kokemukseen, ja Vorarlberger Bergkäse -juuston laatu on niiden tulosta.

Juustomestarin on seurattava kaikkia juuston valmistusvaiheita hyvin tarkasti ja osattava ajoittaa ne täsmällisesti oikeaan ajankohtaan. Esimerkiksi Vorarlberger Bergkäse -juuston huolellinen kuumentaminen 51–54 °C:n lämpötilaan juoksettuneen maidon leikkaamisen jälkeen on juuston pitkän säilyvyysajan tärkeä edellytys. Maitoa on myös käsiteltävä hyvin varovaisesti, jotta sen aromaattiset ja mikrobiologiset ominaisuudet ja ainesosat – ja siten myös sen erityiset laatuominaisuudet – säilyvät. Vuoristolaitumilla laiduntavien lehmien ravinnossa on lisäksi luonnollista vaihtelua, mikä merkitsee sitä, ettei maidolla ole vakio-ominaisuuksia vaan sen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten proteiinipitoisuus ja maidon muu koostumus, vaihtelevat. Pitkän kokemuksensa ansiosta Vorarlberger Bergkäse -juuston valmistajat osaavat ottaa nämä vaihtelut huomioon.

Juustomestari määrittelee kaikkien huolellisesti suoritettavien jalostusvaiheiden perusteella niitä seuraavan kypsytysprosessin keston, joka on ratkaisevan tärkeä lopputuotteen laadun kannalta. Kypsytyksen aikana on myös kiinnitettävä erityistä huomiota juuston huolelliseen käsittelyyn. Kokemuksensa ansiosta juustomestari tietää vaistonvaraisesti, milloin juusto on käännettävä tai milloin siihen on harjattava tai hierottava suolavettä, joten hän vaikuttaa merkittävästi juuston laatuun.

Maidonjalostajien johtajien ja/tai juustomestareiden säännölliset tapaamiset, joissa he jakavat tietämystään, toimivat jatkuvana koulutusprosessina ja auttavat ylläpitämään Vorarlberger Bergkäse -juuston laatua ja perinnettä.”

Perustelut

Tuotantoprosessiin tehdyillä muutoksilla pyritään varmistamaan Vorarlberger Bergkäse -juuston virheetön laatu, joka perustuu erityisesti perinteistä tuotantomenetelmää koskevaan tuottajien osaamiseen. Muutetulla alkuperäisen eritelmän tekstillä perinteinen tuotantomenetelmä kuvataan nyt aiempaa yksityiskohtaisemmin. Erityisesti jalostusmenetelmä esitetään täsmällisemmin. Ilmaus ”noin 3,3 prosentin rasvapitoisuuteen” on poistettu lisäämättä mitään, koska se on tarpeeton voimassa olevien lakisääteisten vaatimusten vuoksi.

Yksittäiset muutokset koskevat seuraavia kohtia:

—	Raaka-aine – maito

Jotta voidaan varmistaa eläinten hyvinvoinnin edellyttämä tasapainoinen ravinteiden saanti kuivuuden kaltaisista poikkeuksellisista ilmasto-olosuhteista riippumatta, eritelmään on lisätty mahdollisuus ostaa murskattua viljaa ja käyttää sitä korvaavana ja täydentävänä rehuna. Sen osuus saa olla enintään 30 prosenttia kuiva-aineesta vuodessa. Murskatun viljan käyttö täydentävänä rehuna, jonka osuus saa olla enintään 30 prosenttia, on tarpeen myös eläinten hyvinvoinnin ja riittävän ravinnonsaannin varmistamiseksi silloin, kun maidontuotanto on runsasta. Koska karkearehusta suurimman osan on oltava peräisin rajatulta alueelta, täydennysrehua koskeva poikkeus ei vaikuta maidon laatuun.

Maidon kuljettaminen meijeristä toiseen rajatulla alueella on syytä sallia vastaisuudessa, koska kuljettaminen ei nykytekniikan ansiosta enää vaikuta laatuun. Myöskään päivittäiset maitotoimitukset eivät nykytekniikan ansiosta ole ratkaiseva laatuparametri, ja tästä syystä tämä teksti on poistettu alkuperäisestä eritelmästä. Maidon kuljetus toiselle sopimuspuolelle on myös dokumentoitava. Eritelmän liitteenä ollut kohta ”Laatua koskevat maidontuottajien ohjeet” on poistettu, koska tuotantomenetelmä esitetään yksityiskohtaisemmin ja kattavammin ja laadun arviointi kuvataan nyt 4.7 kohdassa (Valvonta). Lisäksi Vorarlbergissä tuotettujen elintarvikkeiden laadunhallintayhdistys on lakkautettu.

—

Valmistus

Vorarlberger Bergkäse -juuston tuotanto kuvataan yksityiskohtaisesti vaiheittain raakamaidon jalostuksesta ilmakuivauksen aikaiseen kypsytysvaiheeseen. Myös laadun varmistamiseksi noudatettavat tekniset parametrit mainitaan.

Juustomassa voidaan nyt kuumentaa 51–54 °C:n lämpötilaan (aiemman 51,5–52,5 °C:n sijaan). Laajempi kuumennuslämpötilan vaihteluväli on sallittu, koska käsin suoritettavan kuumennuksen tapauksessa ei ole mahdollista asettaa tarkkaa lämpötilaa vaan tarvitaan laajempi vaihteluväli. Kuumennuslämpötilan uusi vaihteluväli ei vaikuta kielteisesti tuotteen laatuun. Säilöntä- ja stabilointiaineiden sekä kemiallisesti tuotettujen lisäaineiden lisäämistä ei edelleenkään sallita. Tätä on selvennetty entisestään täsmentämällä sanamuotoa.

Tilojen omien herahapatteiden tai maitohappobakteeriviljelmien osalta on selvennetty, että historiallinen kantaviljelmä tuotetaan nykyään keskitetysti ja sitä viljellään sitten tiloilla sisäisesti tilaviljelmänä Vorarlberger Bergkäse -juuston tuotantoon. Maidonjalostajien kokemuksella on tässä suhteessa ratkaisevan tärkeä merkitys.

Suolapitoisuutta on selvennetty, ja se on muutettu käytännössä todennettavissa olevan kriteerin mukaiseksi käyttämällä mittayksikkönä Baumé-asteita (°Bé). Alun perin eritelmään sisältyneellä suolaliuoksen pH-arvolla ei ole käytännössä merkitystä, koska sen seuraaminen on teknisesti vaikeaa. Tästä syystä tämä mittayksikkö on korvattu Baumé-asteilla (°Bé).

Teknologian kehityksen seurauksena juustoja ei enää tarvitse kypsyttää juustomestarin omissa kypsytyskellareissa, vaan tämä voidaan tehdä myös määritellyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevissa ulkoisissa kellareissa, joissa myös olosuhteet valvonnan kannalta merkityksellisten parametrien säätelemiseksi ovat ihanteelliset.

Koska kypsytyskellarien ominaisuudet vaihtelevat ja markkinoiden laatuvaatimukset kehittyvät kohti juustojen pidempiä kypsytysaikoja, lämpötilan vaihteluväliä on täytynyt muuttaa 12–15 celsiusasteesta 10–15 celsiusasteeseen ja kosteuspitoisuus on nostettu yli 80 prosenttiin. Juustokellarin hoitajan erityinen asiantuntemus varmistaa Vorarlberger Bergkäse -juuston alkuperäisen laadun säilymisen.

Vorarlberger Bergkäse -juustolle tyypillisen kuoren muodostumista ja siihen liittyvää juuston laatua on kuvattu aiempaa tarkemmin. Lisäksi on viitattu juustomestarin toteuttamaan valmistusprosessin hallintaan sekä kypsytysolosuhteisiin.

—	Asiantuntemus – tuotantoa koskeva tietämys

Koska aiemmassa eritelmässä ei esitetty keskeisiä huomautuksia tuottajien perinteisestä tietämyksestä, eritelmää täsmennetään tämän osalta ja asiantuntijoiden valtuudet kuvataan. Eritelmässä kuvataan myös perinteen jatkamiseksi ja laadun varmistamiseksi toteutettavat jatkuvat toimet. Niiden avulla voidaan pysäyttää asiantuntemuksen menetys tai häviäminen ja säilyttää tuotetta koskeva perinnetieto tehokkaasti. Lisäksi Vorarlbergissä tuotettujen elintarvikkeiden laadunhallintayhdistys on lakkautettu. Hakijaryhmä vastaa nyt jatkuvasta koulutuksesta ja kaikesta tietojenvaihdosta. Raaka-aineen laatua ja jalostuslaitoksen laadunhallintaa säännellään kansallisella ja EU:n tason lainsäädännöllä, ja niitä valvotaan tämän mukaisesti.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Aiemmin alkuperäisen tuote-eritelmän 5 kohdan d alakohtaan (Alkuperätodisteet) ja 5 kohdan f alakohtaan (Yhteys) sisältyneet tiedot sekä molempiin kohtiin tehdyt lisäykset on tiivistetty 4.6 kohtaan (Yhteys maantieteelliseen alueeseen).

Sekä tuotantomäärä että luettelo juuston historiallista kehitystä käsittelevästä kirjallisuudesta on poistettu.

Perustelut

Eritelmää on mukautettu vastaamaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 vaatimuksia siten, että historiaa koskevat tiedot, kuten asiakirjoihin sisältyvät Vorarlberger Bergkäse -juustoa koskevat viittaukset ja vanhat perinteet, jotka alun perin esitettiin alkuperätodisteita koskevassa jaksossa, on siirretty 4.6 kohtaan (Yhteys maantieteelliseen alueeseen).

Maantieteellisen alueen ilmastotekijöiden ja inhimillisten tekijöiden vaikutukset kuvataan kattavasti. Nyt esitetään yksityiskohtainen kuvaus alueen tuottajien erityisestä asiantuntemuksesta, johon eritelmässä aiemmin vain viitattiin. Asiantuntemus käsittää esimerkiksi perinteisen tiedon erityisistä varastointitekniikoista sekä tuotantotekniikoita ja kypsytysprosessin hallintaa koskevan ammattitaidon, joka on ratkaisevan tärkeä juuston aistinvaraisten ominaisuuksien tuottamisen kannalta.

Tuotantomäärän poistaminen johtuu käynnissä olevasta tuotettavien määrien muutoksesta.

Juuston historiallinen kehitys kuvataan nyt yksityiskohtaisesti 4.6 kohdassa (Yhteys maantieteelliseen alueeseen). Luettelo juuston historiallista kehitystä käsittelevästä kirjallisuudesta on tästä syystä tarpeeton ja se on poistettu erityisesti luettavuuden parantamiseksi.

6. Merkinnät

Tuote-eritelmän 5 kohdan h alakohdassa (Merkintä) oleva alkuperäinen teksti sekä siihen tehdyt lisäykset on nyt siirretty 4.4. kohtaan (Alkuperätodisteet) ja mukautettu nykyisiin dokumentointivaatimuksiin.

Esimerkiksi alkuperäisessä eritelmässä esitetyistä vaatimuksista (jotka koskevat valmistusajankohdan ja tilan numeron merkitsemistä tuotteeseen) on tullut tarpeettomia alkuperän todistamiseksi nyt edellytettävien asiakirjojen vuoksi. Käytettävää kaseiinimerkkiä koskevia tietoja on selvennetty. Merkin kiinnittämisestä juustopalojen pakkauksiin on tullut tarpeetonta, koska erän jäljitettävyys on taattu palojen osalta.

Alkuperäisen tuote-eritelmän 5 kohdan h alakohdassa (Merkintä) esitetyt yksityisiä/omia tuotemerkkejä koskevat säännöt on siirretty 4.8 kohtaan (Merkinnät).

”Yksityisten/omien tuotemerkkien käyttö on sallittua. Yksityinen/oma tuotemerkki ei saa olla omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan eikä vahingoittaa SAN:n hyvää mainetta.”

Perustelut

Yksityisten/omien tuotemerkkien käyttöä koskevia vaatimuksia on selvennetty ja laajennettu. Yksityisten/omien tuotemerkkien käyttö on edelleen sallittua.

7. Toimitukselliset muutokset

7.1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimi ja yhteystiedot on päivitetty.

7.2. Hakijaryhmän nimi ja osoite on päivitetty.

Perustelut

ARGE Milch Vorarlberg on alkuperäisen hakijaryhmän oikeusseuraaja kaikkien suojatusta alkuperänimityksestä ”Vorarlberger Bergkäse” johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen. Toimivaltaista viranomaista koskevat tiedot on päivitetty

7.3. Valvontaelin

Valvontaelimen yhteystiedot sisältävää kohtaa on muutettu, koska valvontaelin on nyt yksityinen yritys eli Lacon GmbH.

7.4. Tuote-eritelmän ulkoasuun/esitystapaan tehdyt muutokset

Joitakin otsikoita on numeroitu uudelleen ja muutettu tietojen esittämiseksi aiempaa selkeämmin ja tarkemmin.

7.5. Kansalliset vaatimukset

Kohta ”Kansalliset vaatimukset” on poistettu kokonaan korvaamatta sitä uudella, koska kyseiset tiedot ovat lainsäädännössä asetettujen vaatimusten vuoksi tarpeettomia.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”Vorarlberger Bergkäse”

EU-nro: PDO-AT-1419-AM01 – 5.4.2022

SAN (X) SMM ( )

1. [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

”Vorarlberger Bergkäse”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Itävalta

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1 Tuotelaji [liitteen XI mukaisesti]

Luokka 1.3 Juustot

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

3.3 Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Vorarlberger Bergkäse -juuston tuotannossa saa käyttää vain maitoa, joka on peräisin pelkästään laajaperäistä laidunalueiden hoitoa käyttäviltä tiloilta – eli niillä ei tuoteta säilörehua eikä sitä käytetä ruokinnassa.

Muilta alueilta peräisin olevaa murskattua viljaa voidaan käyttää korvaavana ja täydentävänä rehuna. Sen osuus saa olla enintään 30 prosenttia kuiva-aineesta vuodessa.

Maantieteelliseltä alueelta peräisin olevan rehun osuuden on näin ollen oltava vähintään 70 prosenttia lypsylehmille vuosittain syötettävän kuiva-aineen kokonaismäärästä. Muilta alueilta peräisin olevaa murskattua viljaa voidaan lisätä enintään 30 prosenttia kunkin annoksen kuiva-aineesta.

3.4 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Raaka-aine on tuotettava, jalostettava ja kypsytettävä rajatulla alueella.

3.5 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

–

3.6 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

Juustoissa on oltava tunnistamista varten kaseiinimerkki, jossa on sarjanumero. Hakijajärjestö vastaa sarjanumeroiden hallinnoinnista ja jakamisesta.

4 Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Vorarlberger Bergkäse -juusto valmistetaan Vorarlbergissa tuotetusta raakamaidosta seuraavilla Vorarlbergin osavaltion alueilla: Bregenzerwald, Kleinwalsertal, Großwalsertal, Leiblachtal (Pfänderstock), Walgau ja Rheintal.

5 Yhteys maantieteelliseen alueeseen

”Vorarlberger Bergkäse” on tuote, jota on tuotettu ja nautittu Vorarlbergin osavaltiossa satoja vuosia. Alun perin juustoa tuotettiin vuosisatoja pääasiassa omaan käyttöön ja alueellisille markkinoille.

Rajatulla maantieteellisellä alueella kertynyt juuston tuotantoa koskeva tekninen tietämys ja osaaminen (tuotantoteknologia, kypsytys, eläinten ruokinta ja maidon jalostus) ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Yhdistysten perustaminen 1890-luvulla paransi tietämyksen kokoamista ja levittämistä. Nämä yhdistykset korvautuivat sittemmin osuuskunnilla, jotka ovat olemassa yhä nykyäänkin.

Maidon erityinen varastointimenetelmä ja kypsytys suosi maitohappobakteereita, jotka paransivat juuston ominaisuuksia merkittävästi säilyvyyden, tuoksun ja maun osalta. Perinteiset luonnossa esiintyvistä kannoista eristetyt maitohappobakteerit muodostavat nyt tiloilla edelleen viljeltävien tilaviljelmien kantaviljelmän perustan. Vasikanjuoksetteen käyttö, saostuneen (juoksettuneen) maidon leikkaamisaika ja -tapa, juustomassan raekoko, juuston kehittyminen sekä juustomassan ja heran seoksen kuumennus ovat seurausta juustomestareiden erityisestä kokemuksesta ja tärkeitä Vorarlberger Bergkäse -juuston laadun kannalta. Tätä tietämystä ja osaamista on kehitetty edelleen, ja se muodostaa yhä nykyään Vorarlberger Bergkäse -juuston tuotannon perustan.

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

https://www.patentamt.at/herkunftsangaben/vorarlbergerbergkaese/

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

Top

Choose the experimental features you want to try