NAT/915

EU:n oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet

LAUSUNTO

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaosto

EU:n oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet

(puheenjohtajavaltio Belgian pyytämä valmisteleva lausunto)

Esittelijä: Rudy De Leeuw

Yhteisesittelijä: Arnold Puech d’Alissac

1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK esittelee tässä valmistelevassa lausunnossa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian pyynnöstä oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen kuusi keskeistä osatekijää sekä konkreettisia lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä.

1.2ETSK korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän olisi oltava keskeisellä sijalla EU:n seuraavan lainsäädäntökauden poliittisella asialistalla ja siihen olisi sitouduttava kaikissa EU:n toimielimissä kokonaisvaltaisen, monialaisen ja johdonmukaisen lähestymistavan avulla. Komitea ehdottaa joitakin konkreettisia toimia, kuten vuoteen 2025 ulottuvan EU:n toimintaohjelman laatimista ja hyväksymistä, oikeudenmukaisesta siirtymästä vastaavan komission jäsenen nimittämistä seuraavalla lainsäädäntökaudella ja oikeudenmukaisen siirtymän seurantakeskuksen perustamista.

1.3ETSK katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen perusperiaatteina tulisi olla ekologinen kestävyys, oikeus ihmisarvoiseen elämään ja sosiaalisten arvojen suojelu ja sillä olisi pyrittävä edistämään kestävää taloutta, joka turvaa kaikkien hyvinvoinnin maapallon kestävyyden rajoissa, muun muassa kattavan vuoteen 2050 tähtäävän EU:n kestävän kehityksen strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson tarvittavien uudistusten avulla.

1.4ETSK katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksessä olisi säilytettävä Euroopan sosiaalinen malli ja kehitettävä sitä edelleen esimerkiksi laatimalla oikeudenmukaista siirtymää koskeva EU:n direktiivi. Kehyksen olisi niin ikään kannustettava jäsenvaltioita päivittämään hyvinvointijärjestelmiään sen varmistamiseksi, että vihreän siirtymän hyödyt jakautuvat tasapuolisesti, sekä korkealaatuisten, kohtuuhintaisten ja helposti saatavilla olevien yleishyödyllisten palvelujen takaamiseksi.

1.5ETSK on vakuuttunut siitä, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehystä olisi kehitettävä ja se olisi pantava täytäntöön työmarkkinaosapuolten mielekkään vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen, kansalaisvuoropuhelun sekä alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen avulla. Komitea kannustaa laatimaan oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia kaikilla tasoilla sekä huolehtimaan työntekijöiden suojelusta ja kouluttamisesta.

1.6ETSK korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehykseen olisi yhdistettävä EU:n toimintapolitiikkoja, joiden turvin yritysten on mahdollista tulla kilpailukykyisiksi oikeudenmukaisella tavalla, tulla kestävämmiksi, vahvemmiksi ja selviytymiskykyisemmiksi ja osaltaan varmistaa ihmiskeskeinen sekä samanaikaisesti luontoa ja ympäristöä suojeleva, paikalliset olosuhteet huomioiva ja mahdollisuudet hyödyntävä oikeudenmukainen siirtymä.

1.7ETSK on vakuuttunut siitä, että riittävät investoinnit oikeudenmukaiseen siirtymään ovat olennaisen tärkeitä sitä koskevan yhteisen politiikkakehyksen toteuttamisen kannalta. Komitea ehdottaa, että tutkitaan mahdollisuutta soveltaa investointeihin kultaista sääntöä ja sosiaalisia ja ympäristöehtoja sekä mahdollisuutta uudistaa Euroopan vakaus- ja kasvusopimusta, jotta voidaan seurata, koordinoida ja helpottaa varainkäyttöä ja uudistuksia, joita tarvitaan oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteen saavuttamiseksi.

2.Yleistä

2.1ETSK katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän olisi oltava keskeisellä sijalla EU:n seuraavan lainsäädäntökauden poliittisella asialistalla, ja kiittää siksi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiota Belgiaa siitä, että se on asettanut oikeudenmukaisen siirtymän painopisteeksi. Tässä yhteydessä olisi myös mahdollista kehittää eteenpäin ajatuksia ja ehdotuksia, jotka komitea esittää aiheeseen liittyvissä lausunnoissaan, kuten lausunnossa ”Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta – vuoteen 2050 tähtäävä strategia” ja lausunnossa ”Vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttaminen niin, että ketään ei unohdeta”.

2.2ETSK suhtautuu myönteisesti puheenjohtajavaltio Belgian sille esittämään pyyntöön laatia valmisteleva lausunto sellaisen EU:n oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen luomisesta, jolla voidaan edistää hiilineutraalin, ympäristön kannalta kestävän, myrkyttömän ja täysin kiertotalouteen perustuvan yhteiskunnan ja talouden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä 1 heikentämättä haavoittuvassa asemassa olevien alueiden ja ihmisten sosioekonomisia mahdollisuuksia entisestään. Tässä asiakirjassa esitetään pääpiirteissään tällaisen kehyksen kuusi pääkohtaa ja ehdotetaan kutakin varten konkreettisia toimenpiteitä, jotka tulee suunnitella ja panna täytäntöön asianmukaisilla tasoilla ja toimivallan jakoa ja toissijaisuusperiaatetta kaikilta osin noudattaen.

2.3ETSK katsoo, että EU:n nykyiset oikeudenmukaista siirtymää koskevat aloitteet ovat pääasiassa hajanaisia lisäyksiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin, ja korostaa, että vihreän kehityksen ohjelmaa ei voi olla olemassa ilman, että siihen sisällytetään sosiaalinen ulottuvuus 2 . Vaikka esimerkiksi neuvoston suosituksessa oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen 3 kannustetaan jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täytäntöön johdonmukaisia toimenpiteitä osana oikeudenmukaista siirtymää koskevia toimenpidekokonaisuuksia, tähän mennessä toteutetut toimet eivät riitä tarjoamaan EU:lle kattavaa ja koordinoitua politiikkakehystä, jolla pystyttäisiin vastaamaan tähän valtavaan haasteeseen.

2.4ETSK on vakuuttunut siitä, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen tehtävänä tulisi olla hyvinvoinnin, hyvän elämänlaadun ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen kaikille ihmisille EU:ssa päällekkäisten kriisien aikana. Sen olisi samanaikaisesti edistettävä ilmastotoimia, ympäristön suojelua ja ennallistamista, vahvistettava sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja perusoikeuksien kunnioittamista sekä torjuttava köyhyyttä, sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja kaikenlaista syrjintää ja syrjinnän eri muotojen risteymiä. Siirtymän olisi oltava oikeudenmukainen koko yhteiskunnan eli muun muassa työntekijöiden, yritysten ja kuluttajien kannalta.

2.5ETSK katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen tavoitteena tulisi olla Pariisin sopimuksen 4 , Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman 5 ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden 6 , Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sekä pitkän aikavälin kilpailukykystrategian 7 täysimittainen täytäntöönpano. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kolmikantaisesti neuvotellut ja kansainvälisesti tunnustetut oikeudenmukaista siirtymää koskevat suuntaviivat 8 tarjonnevat vaihtoehtoja oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen laatimista, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. ETSK kehottaa myös kiinnittämään erityistä huomiota tulevien sukupolvien oikeuksiin, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjassa 9 todetaan.

3.Oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen ytimessä on kokonaisvaltainen, koordinoitu ja yhdennetty poliittinen lähestymistapa.

3.1ETSK katsoo, että tulevaisuuteen suuntautuvassa politiikkakehyksessä oikeudenmukaisen siirtymän tavoite olisi sisällytettävä kaikkien EU:n toimielinten toimintaan. Kehyksellä tulisi lisätä politiikan johdonmukaisuutta eri politiikanaloilla asettamalla selkeitä ja mitattavissa olevia tavoitteita ja varmistamalla, että kaikki EU:n politiikat ovat johdonmukaisia oikeudenmukaisen siirtymän monialaisen tavoitteen kanssa. Kehyksessä olisi omaksuttava yhdennetty lähestymistapa, joka kattaa taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset näkökohdat sekä eri vastuualueet ja alat. Oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksessä olisi myös otettava huomioon muut meneillään olevat siirtymät ja suuntaukset, kuten digitaalinen siirtymä, väestörakenteen muutokset ja geopoliittinen kehitys, ja mahdollistettava mukautuminen tapauskohtaisiin olosuhteisiin ja haasteisiin sen sijaan, että omaksutaan yksi kaikkiin sovellettava lähestymistapa.

Ehdotukset:

·Sisällytetään ilmaston seurantakeskusten toimintaan sosiaalinen ulottuvuus ja perustetaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän seurantakeskus, joka vastaa tutkimuksesta, tiedonkeruusta ja sidosryhmien osallistumisen seurannasta ja jonka tehtävänä on kehittää oikeudenmukaisen siirtymän tulostaulu, jossa esitetään sovittuihin periaatteisiin pohjautuvat menetelmät, tavoitteet ja seurantaprosessit. Seurantakeskuksen tulisi arvioida ja ennakoida sisäisiä ja ulkoisia vaikutuksia ja seurata oikeudenmukaisen siirtymän prosesseja ja strategioita määrällisten ja laadullisten tietojen avulla. Sen olisi tutkittava ja seurattava työmarkkinaosapuolten osallistumista siirtymien kaikkiin vaiheisiin ja tuotettava yksityiskohtaista lukumääräistä tietoa irtisanomisista, siirroista, uudelleenkouluttamisesta, oppisopimuksista ja julkisesta rahoituksesta sekä tietoa ennakoimattomien tilanteiden seurannasta, valvonnasta ja seurauksista.

·Omaksutaan toimielimissä koko hallinnon kattava lähestymistapa. Tähän olisi kuuluttava oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen tavoitteiden ja periaatteiden sisällyttäminen asiaankuuluvien ministeriöiden, pääosastojen ja neuvoston kokoonpanojen asialistoille ja koordinoinnin parantaminen edellä mainittujen tahojen välillä muun muassa työryhmissä, neuvoston yhteisissä istunnoissa jne. tapahtuvan politiikkojen ja toimien yhteisen seurannan ja arvioinnin avulla oikeudenmukaisen siirtymän seurantaryhmän tuottamien tietojen ja lukujen ohjaamana.

·Nimetään Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission jäsen oikeudenmukaisesta siirtymästä vastaavaksi komissaariksi, jonka tehtävänä on panna tämä siirtymä täytäntöön koordinoidusti ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission muiden pääosastojen sekä neuvoston kokoonpanojen kanssa muun muassa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Nimetään Euroopan parlamenttiin oikeudenmukaista siirtymää käsittelevä pysyvä esittelijä, jolle asetetaan raportointivelvoitteita, ja sisällytetään oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvät näkökohdat kaikkien valiokuntien työskentelyyn ja kaikkiin asiakokonaisuuksiin.

·Tarkistetaan energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annettua asetusta 10 ja eurooppalaista ilmastolakia, jotta monitasoisesta hallinnollisesta vuoropuhelusta tulisi järjestelmällistä ja jotta helpotetaan oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvien näkökohtien huomioimista ilmasto- ja energiasuunnittelussa ja ilmasto- ja energiapolitiikan prosesseissa sekä kaikilla muilla politiikanaloilla, kuten yhteisessä maatalouspolitiikassa.

·Varmistetaan politiikkojen johdonmukaisuus EU:n kansainvälisissä suhteissa, jotta voidaan yhteiset mutta eriytetyt vastuut ja niitä vastaavat valmiudet huomioon ottaen maksimoida politiikkakehyksestä kolmansille maille syntyvät hyödyt ja vähentää siitä aiheutuvia rasitteita ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan pohjautuvien ja molempia osapuolia hyödyttävien kansainvälisten kumppanuuksien ja sopimusten avulla. 11

4.Oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehys mahdollistaa kestäväpohjaisen talouden, joka turvaa kaikkien hyvinvoinnin maapallon kestävyyden rajoissa.

4.1ETSK on peräänkuuluttanut kattavaa kestävän kehityksen strategiaa useissa aiemmissa lausunnoissaan, muun muassa lausunnossaan vuoteen 2050 tähtäävästä strategiasta 12 sekä kestävän kehityksen toimintaohjelmaa käsittelevässä lausunnossaan, jossa korostetaan periaatetta ”ketään ei unohdeta” 13 . Oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen perusperiaatteiden tulisi olla samat kuin vuoteen 2050 tähtäävän EU:n strategian perusperiaatteet eli ekologinen kestävyys, oikeus ihmisarvoiseen elämään ja sosiaalisten arvojen suojelu 14 talouden ollessa yksi mahdollistavista tekijöistä.

4.2ETSK huomauttaa, että EU:n olisi laadittava ja pantava täytäntöön avainstrategia, jonka avulla voidaan luoda edellytykset asteittaiselle mutta ripeälle luopumiselle rajallisten aineellisten resurssien loputtomaan hyödyntämiseen pohjautuvasta fossiilitaloudesta, tukea EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä, vahvistaa talouden häiriönsietokykyä ja helpottaa mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, joita tarvitaan oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi. Oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen on edistettävä näitä tavoitteita muun muassa tukemalla kiertotalouteen ja vähähiiliseen talouteen liittyviä toimia, kuten uudelleenkäyttöä, korjaamista ja kierrätystä EU:n jätehierarkian mukaisesti 15 , ja sen soveltamisalan tulisi kattaa kaikki talouden alat hiili-intensiivisimmistä aloista alkaen.

Ehdotukset:

·Vahvistetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi 16 ja varmistetaan, että sen pohjalta laaditaan kattava EU:n kestävän kehityksen strategia, johon sisältyy vihreän ja sosiaalisen kehityksen ohjelma, jonka turvin välttämätön vihreä siirtymä ennakoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla niin, että maksimoidaan siirtymän taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ja varmistetaan samalla, että vaadittavat panostukset jakautuvat koko yhteiskunnassa oikeudenmukaisesti.

·Vahvistetaan eurooppalaisen ohjausjakson ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen ulottuvuuden täytäntöönpanoa tarkastelemalla sosiaalisia ja ympäristöehtoja, varmistamalla, että maakohtaisissa suosituksissa kiinnitetään asianmukaisesti huomiota kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen, ja parantamalla sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua, jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa voidaan seurata tehokkaasti.

·Uudistetaan vakaus- ja kasvusopimusta, jotta voidaan seurata, koordinoida ja helpottaa varainkäyttöä ja uudistuksia, joita tarvitaan oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä olisi harkittava myös mahdollisuutta ottaa käyttöön investointeja koskeva kultainen sääntö 17 , jotta jäsenvaltiot voivat osoittaa riittävästi resursseja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseen ja EU:n tavoitteiden saavuttamiseen 18 .

·Tutkitaan Euroopan unionin neuvoston työn pohjalta mahdollisuutta ottaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa käyttöön sosiaalisen lähentymisen kehys, jonka tarkoituksena on edistää ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyvien sosiaalisten painopisteiden saavuttamista, kuten EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet vahvistivat vuonna 2021 antamassaan Porton julistuksessa 19 .

·Hyväksytään kunnianhimoinen EU:n strategia, jolla pyritään resurssien kestävään hallinnointiin ja energian ja muiden aineellisten resurssien kysynnän vähentämiseen edistämällä energiatehokkuutta ja energian riittävyyttä koskevia toimenpiteitä. Samalla on varmistettava, ettei tästä aiheudu suhteetonta rasitetta pieni- ja keskituloisille.

·Kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vihreän budjetoinnin käytäntöjä, kuten etenemissuunnitelmia fossiilisten polttoaineiden suorien ja epäsuorien tukien poistamiseksi asteittain. Näin syntyisi merkittävää finanssipoliittista liikkumavaraa erityisesti energiaköyhien ja pienituloisten ihmisten tukemiseksi.

·Edistetään sellaisten vahvojen kansallisten strategioiden kehittämistä, joilla pyritään luomaan suotuisa ympäristö jäsenvaltioiden yhteisötalouden toiminnalle, vastaamaan yhteisötalouden toimijoiden täyttymättömiin rahoitustarpeisiin ja tukemaan siirtymistä ympäristöä vähemmän kuormittavaan ja sosiaalisesti vastuullisempaan kulutukseen muun muassa julkisten hankintojen avulla.

5.Euroopan sosiaalinen malli ja jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmät muodostavat oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen selkärangan.

5.1ETSK on vakuuttunut siitä, että vihreän siirtymän sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen on olennaisen tärkeää siirtymän onnistumisen ja kestävyyden kannalta. Se on myös EU:n arvojen ja tavoitteiden mukaista. Oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksessä olisi siksi pidettävä kiinni Euroopan sosiaalisesta mallista ja kehitettävä sitä edelleen edistämällä sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja syrjimättömyyttä EU:ssa.

Ehdotukset:

·Kannustetaan jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön neuvoston suositus oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen 20 .

·Teetetään riippumatonta tutkimusta tietämyksen parantamiseksi vihreän siirtymän mahdollisuuksista ja haasteista ja kerätään ja kehitetään EU:n laajuista vertailukelpoista tietoa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeista vihreän siirtymän toimintapolitiikkojen kattamilla aloilla, kuten liikenne, asuminen, energiahuolto, kotitalouksien kulutus, jätehuolto, työmarkkinat, koulutus, internetyhteydet, kaupunkien ja maaseudun kehittäminen jne.

·Toteutetaan vaikutustenarviointeja, jotta voidaan mitata perusteellisesti sekä ilmastotoimien että toimien toteuttamatta jättämisen todennäköisiä sosiaalisia ja jakauma-, terveys- ja työllisyysvaikutuksia.

·Omaksutaan päätöksenteossa ja analysoinnissa monialainen ja sukupuolisensitiivinen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon risteävät syrjinnän muodot, joita ihmiset kohtaavat etnisen alkuperänsä ja rotunsa, maahanmuuttaja- tai pakolaisasemansa, sosioekonomisen taustansa, seksuaalisen suuntautumisensa, uskontonsa, ikänsä, kykyjensä, sukupuolensa jne. perusteella ja jotka asettavat heidät erityisen haavoittuvaan asemaan ilmastokriisin ja vihreän siirtymän edessä.

·Varmistetaan köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien ihmisten, myös vähemmistöryhmien, mielekäs osallistuminen oikeudenmukaista siirtymää koskevien toimintapolitiikkojen ja strategioiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

5.2ETSK korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen olisi autettava ennakoimaan ja hallitsemaan vihreään siirtymään ja työelämään liittyviä muutoksia ja turvattava mahdollisuus ihmisarvoisiin, merkityksellisiin, kestäviin, osallistaviin, turvallisiin ja laadukkaisiin työpaikkoihin, jotka ovat maantieteelliseltä ja käytännön kannalta katsoen kaikkien ulottuvilla. Lisäksi jäsenvaltioita olisi kannustettava päivittämään hyvinvointijärjestelmiään nykyisiin sosiaalisiin, ympäristöön liittyviin ja taloudellisiin haasteisiin vastaamiseksi ja vahvistamaan niitä sen varmistamiseksi, että vihreän siirtymän kustannukset ja hyödyt jaetaan tasapuolisesti.

Ehdotukset:

·Laaditaan EU:n direktiivi työelämän oikeudenmukaisesta siirtymästä, jossa muutoksia ennakoidaan ja hallitaan käyttäen johtavina periaatteina työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja.

·Toteutetaan NUTS 3 -tasolla kattava työllisyyskartoitus, joka tukee oikeudenmukaisen siirtymän strategioita ja jossa kartoitetaan vallitsevaa työllisyyttä ja nykyisiä työnkuvia ja osaamisprofiileja, mahdollisia työpaikkojen menetyksiä sekä työpaikkojen syntymistä, uudet työnkuvat ja osaamisprofiilit mukaan luettuina.

·Tuetaan aktiivisten työmarkkinatoimien, kuten työpaikkatietokantojen, sosiaalitukien ja työllisyystakuuohjelmien, kehittämistä laadukkaiden työpaikkojen, työolojen ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien edistämiseksi.

·Kannustetaan jäsenvaltioita helpottamaan siirtymää sellaisten työntekijöiden kannalta, jotka siirtymä saattaa asettaa erityisen haavoittuvaan asemaan, ja varmistamaan, että siirtymän seurauksena työttömiksi jäävät työntekijät saavat työttömyysetuuksia ja riittävää tukea työnhakuun ja uudelleenkoulutukseen.

·Tunnustetaan rooli, joka hoito- ja hoivatyöllä, erityisesti kotitaloustyöllä, epävirallisella taloudella, yhteisötaloudella, alustatyöllä, epävirallisella työllä ja vankilassa olevien ihmisten työllä voi olla oikeudenmukaisen siirtymän osana.

·Seurataan ja arvioidaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä niiden riittävyyden varmistamiseksi erityisesti köyhyysvaarassa tai köyhyydessä elävien heikossa asemassa olevien työntekijöiden kannalta.

·Vahvistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä tekemällä tutkimusta innovatiivisista ohjelmista ja myös kansallisilla toimenpiteillä, kuten työehtosopimusneuvottelujen ja riittävien vähimmäispalkkojen, kaikkien saatavilla olevan sosiaalisen suojelun, työttömille suunnattujen sosiaalisten ohjelmien jne. avulla.

·Tutkitaan mahdollisuuksia kehittää SURE-tukivälineen kaltaisia aloitteita aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

·Mukautetaan työmarkkinoita epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden erityistarpeisiin tukemalla työelämään integroitumista edistäviä yhteiskunnallisia yrityksiä ja laajentamalla nollatyöttömyysalueiden kaltaisia aloitteita varmistaen samalla, että osallistuminen tällaisiin ohjelmiin on vapaaehtoista ilman, että tähän liittyy kielteisiä vaikutuksia.

·Varmistetaan, että kansalliset viranomaiset tekevät yhteistyötä voittoa tavoittelemattomien ja muiden sosiaalipalveluja tarjoavien tahojen kanssa haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien ja henkilöiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi, kun on kyse mahdollisuudesta hyödyntää mm. ekosetelien ja suoran tulotuen kaltaisia väliaikaisia tukitoimia.

5.3ETSK toistaa kehotuksensa taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet uusissa, nykyisissä ja tulevissa työpaikoissa tarvittavaan laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä demokraattiseen osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. ETSK toteaa, että kestävyyden saavuttaminen edellyttää paitsi ammattitaitoista työvoimaa myös aktiivista kansalaisuutta, ja kehottaa soveltamaan elinikäisen oppimisen painopisteisiin kokonaisvaltaista lähestymistapaa 21 , jossa otetaan työllisyyden ohella huomioon hyvinvointi, kestävyys ja kansalaiskasvatus ja jossa maailmankansalaisuuteen kasvattaminen ja kestävää kehitystä tukeva koulutus tunnustetaan keskeisiksi välineiksi, joilla voidaan edesauttaa oikeudenmukaista siirtymää.

Ehdotukset:

·Puututaan kriittisten alojen osaamisvajeeseen ja varmistetaan, että oppimis-, täydennys- ja uudelleenkoulutusjärjestelmät ovat kaikkien saatavilla ikäryhmästä, taustasta ja ammattiasemasta riippumatta ja että näissä prosesseissa otetaan huomioon työmarkkinoiden tarpeet, niitä tuotetaan yhdessä oppijoiden kanssa ja niitä koordinoidaan työmarkkinaosapuolten ja tarvittaessa kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa.

·Edistetään asianmukaisilla tasoilla viranomaisten, koulutuksen tarjoajien, elinkeinoelämän ja työmarkkinaosapuolten välisiä laajamittaisia osaamiskumppanuuksia, kuten Euroopan osaamissopimusta 22 , jotta voidaan kartoittaa ja kartuttaa osaamista koskevaa tietoa oikeudenmukaisen siirtymän strategioiden tueksi.

·Integroidaan osaamis- ja koulutusohjelmat ja laajennetaan Euroopan osaamisohjelma koskemaan avaintaitoja.

·Kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan yhteisymmärryksessä työmarkkinaosapuolten kanssa käyttöön osaamiseen perustuva korvausjärjestelmä sellaisia yrityksiä varten, jotka saavat julkisia varoja työntekijöiden taitojen parantamiseen, ja varmistetaan, että nykyiset rahoitusmallit, kuten yksilölliset oppimistilit ja palkalliset opintovapaajärjestelmät, edistävät vihreää siirtymää tukevaa koulutusta.

·Päivitetään opetusohjelmia 23 ja ammatillista koulutusta vihreän siirtymän edellyttämällä osaamisella 24 ja lisätään luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan sekä ruumiillisen työn ja oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta sukupuolinäkökulman huomioon ottavalla tavalla. Samalla tulee varmistaa koulutusjärjestelmien muutosjoustavuus.

·Tunnustetaan pakolaisten ja maahanmuuttajien taidot ja tutkinnot.

·Investoidaan viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen ja edistetään olemassa olevia suuntaviivoja ja strategisia kehyksiä monialaisten taitojen tunnustamiseksi ja validoimiseksi samalla kun tuetaan kouluttajia ja koulutuksen järjestäjiä riittävällä rahoituksella ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksilla.

·Kehitetään EU:n tasolla olemassa olevia osaamiskehyksiä (kuten LifeComp 25 , GreenComp 26 sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeva viitekehys) ja pannaan ne tehokkaasti täytäntöön riittävän rahoituksen tuella. Seurataan näitä prosesseja elpymis- ja palautumistukivälineen ja sen mahdollisen seuraajan kaltaisten välineiden avulla.

5.4Koska oikeudenmukainen siirtymä edellyttää nopeita muutoksia energia-, liikenne-, viestintä- ja muissa järjestelmissä, ETSK korostaa, että hallitusten on investoitava kestävään ja turvalliseen infrastruktuuriin ja tarjottava laadukkaita, kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla olevia yleishyödyllisiä palveluja, jotka ovat asianmukaisesti järjestettyjä ja rahoitettuja.

Ehdotukset:

·Nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa muun muassa tehostamalla julkiseen ja osapuolten omistukseen sekä energiayhteisöihin sovellettavien EU:n lainsäädäntökehysten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

·Tuetaan asuntokannan kunnostamista vauhdittamalla perusparannusaaltoa esimerkiksi avustuksilla, joita ei tarvitse maksaa takaisin, sekä kilpailukykyisillä koroilla. Tässä yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota pienituloisiin kotitalouksiin ja vuokralaisiin. Peruskorjauksiin liittyvään vuokralaisten häätämisriskiin ja vuokrankorotusriskiin olisi puututtava asianmukaisesti.

·Vahvistetaan tehokkaita, multimodaalisia, puhtaita ja kohtuuhintaisia julkisen liikenteen järjestelmiä lisäämällä investointeja täysin yhdennettyyn infrastruktuuriin, liikkuvaan kalustoon ja henkilöstöön sekä parantamalla alueellista, kansallista ja kansainvälistä koordinointia. 27

6.Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, kansalaisvuoropuhelu ja paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen ovat oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen toteuttamisen kulmakiviä.

6.1ETSK uskoo vakaasti, että vihreä siirtymä voi onnistua vain, jos sillä on työntekijöiden, työnantajien, yksittäisten ihmisten ja yleensäkin kansalaisyhteiskunnan laaja tuki, ja että ihmisten on oltava osallisina oikeudenmukaisen siirtymän suunnittelussa ja toteuttamisessa. ETSK painottaa, että työntekijöiden edustajien ja ammattiliittojen osallistuminen teollisuudessa tapahtuvien lakkautusten ja muutosten ennakointiin ja sosiaalisesti kestävään hallintaan voimassa olevien sääntöjen mukaisesti on keskeisen tärkeää, ja korostaa työnantajien, yrittäjien sekä yksityisen sektorin roolia ja vastuuta edistettäessä oikeudenmukaista siirtymää ja korjattaessa siitä saatavat hyödyt 28 esimerkiksi työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutuksen ja pk-yritysten monipuolistamiseen annettavan tuen avulla.

6.2ETSK katsookin, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen olisi edistettävä siirtymää koskevien suunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa kansallisella, alueellisella, alakohtaisella ja yritystasolla ja varmistettava, että työmarkkinaosapuolet (johdon ja ammattijärjestöjen edustajat) otetaan varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti mukaan vihreää siirtymää koskeviin keskusteluihin 29 . Tämä on toteutettava vahvistamalla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua 30 ja työehtosopimusneuvottelujärjestelmiä 31 sekä työpaikkademokratian prosesseja EU:ssa ja jäsenvaltioissa ja myös maailmanlaajuisesti panemalla täytäntöön olemassa olevat neuvottelurakenteet ja -järjestelmät ja vahvistamalla niitä tai niiden puuttuessa ja työmarkkinaosapuolten yhteisestä pyynnöstä mahdollisesti luomalla uusia. Kaiken tämän tulee tapahtua kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisten työmarkkinasuhdejärjestelmien ominaispiirteet ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuus.

Ehdotukset:

·Vahvistetaan ja seurataan muun muassa kehittymässä olevilla vihreillä toimialoilla niiden perusoikeuksien täytäntöönpanoa, jotka koskevat työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja liittyä ammattiliittoihin vastatoimista kärsimättä ja oikeutta käydä työsuhdeneuvotteluja.

·Kannustetaan ja autetaan liike-elämän toimijoita ja yksityisiä yrityksiä kehittämään ja panemaan yritystasolla täytäntöön oikeudenmukaista siirtymää koskevia lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmia vuoropuhelussa työmarkkinaosapuolten kanssa sen lisäksi, että laaditaan todellisia hiilestä irtautumista koskevia suunnitelmia, jotta voidaan ennakoida ja hallita muutosta tällä tasolla ja tuottaa tietoa alakohtaisia ja kansallisia suunnitelmia varten. Tämän tulee tapahtua sovellettavien sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti toteutetun työntekijöiden asianmukaisen informoinnin, kuulemisen ja osallistumisen sekä työntekijöiden ammatillisen koulutuksen ja uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla. On otettava huomioon pitkän aikavälin työllisyys- ja osaamistarpeet, ja tarvittaessa olisi järjestettävä mahdollisuuksia sisäiseen siirtoon tai uudelleensijoitukseen tai tarjottava muita tukitoimenpiteitä.

·Kannustetaan kehittämään aluetasolla oikeudenmukaista siirtymää koskevia pitkän aikavälin sopimuksia eri sidosryhmien, kuten julkishallinnon, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan, kanssa, jotta voidaan elvyttää vaikutusten kohdealueita. Tavoitteena on edistää uusia teollisia ekosysteemejä tasapuolisella tavalla niin, että toiminnassa otetaan huomioon paikallinen historia, kulttuuri, toiveet ja mahdollisuudet.

·Kannustetaan jäsenvaltioita perustamaan ”oikeudenmukaisen siirtymän toimikuntia” 32 , joiden kautta alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat tarvittaessa osallistua kansallisten ja alueellisten oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmien kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

·Edistetään työmarkkinavuoropuhelun puitteissa käytäviä neuvotteluja sosiaalisen suojelun toimenpiteistä, joilla voidaan tukea siirtymän seurauksena työttömiksi jääviä työntekijöitä.

·Edistetään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua muun muassa koulutuksesta ja työntekijöitä hyödyttävistä aika- ja rahoitusjärjestelyistä.

6.3ETSK huomauttaa, että työmarkkinaosapuolten tehokkaan osallistumisen lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa olisi sovellettava osallistavaa ja demokraattista monitasoisen hallinnon mallia niin, että varmistetaan asiaankuuluva tietoon perustuva kansalaisvuoropuhelu ja otetaan huomioon syrjäytyneiden ryhmien tarpeet. Tärkeää on myös alue- ja paikallishallintotahojen aktiivinen ja tietoon perustuva osallistuminen, koska ne ovat kansalaisia ja työllisyyssektoreita lähimpänä oleva hallintotaso, ja se, että ne laajentavat yhteydenpitoaan työmarkkinaosapuoliin, kansalaisyhteiskuntaan, yksittäisiin ihmisiin ja paikallisyhteisöihin.

Ehdotukset:

·Tuetaan poliittista päätöksentekoa koskevan kansalaisvuoropuhelun toimeenpanoa keskittyen valmiuksien kehittämiseen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen valtavirtaistamiseen toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon syrjäytyneiden ja aliedustettujen ryhmien osallistaminen ja tavoittaminen. Olisi myös otettava käyttöön seuranta- ja vastuuvelvollisuusmekanismeja.

·Otetaan käyttöön julkisen osallistumisen prosesseja, joiden kautta kansalaisia kaikessa moninaisuudessaan edustavat paikalliset sidosryhmät, kuten kansalaisyhteiskunta ja paikallisyhteisöt, pääsevät osallistumaan päätöksentekoon, ja vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä entisestään.

·Edistetään alhaalta ylöspäin suuntautuvaa kansalaisvaikuttamista, kuten osallistavaa budjetointia ja kansalaiskokousten ja nuorten energianeuvostojen kaltaisia kokoonpanoja, joissa on edustettuina kaikenlaisia ihmisiä ja joissa kiinnitetään huomiota sukupuolinäkökulman huomioon ottavaan ja rasisminvastaiseen toimintatapaan.

·Vahvistetaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin hallintokehystä, jotta varmistetaan kaikkien sidosryhmien kattava osallistuminen oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, ja kehitetään edelleen eurooppalaista ilmastosopimusta merkityksellisen osallistavan demokratian synnyttämiseksi ilmastotoimien alalla.

·Harkitaan eurooppalaisten kansalaisaloitteiden esittämisprosessin tehostamiseksi sen yksinkertaistamista.

·Huolehditaan EU:n ja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla siitä, että kansalaisyhteiskunnan rahoitus on kestäväpohjaista, pitkäjänteistä sekä sääntöjen ja menettelyjen osalta joustavaa, ja taataan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien avoimuus sen työn helpottamiseksi ja kannustamiseksi.

·Kannustetaan oikeudenmukaiseen siirtymään liittyvien tarjouspyyntömenettelyjen avulla toimijoita tekemään paikallisten ja alueellisten hankkeiden yhteydessä yhteistyötä kuntien kanssa, jotta voidaan kehittää kestävän matkailun, kaivos- ja teollisuusalueiden kunnostamisen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden kaltaista toimintaa.

·Esitellään paikallis- ja alueviranomaisille parhaita käytäntöjä siitä, miten ne voivat osallistua oikeudenmukaisen siirtymän prosesseihin, ja annetaan niille osallistumiseen tarvittavat valmiudet ja taloudelliset resurssit.

·Edistetään yleistä sitoutumista alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin.

7.Vahvat ja selviytymiskykyiset kestäväpohjaiset yritykset ovat ennakkoedellytys oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen toiminnalle.

7.1ETSK korostaa, että tuotannonaloilla ja yrityksillä – suuryrityksistä mikro- ja pk-yrityksiin, osuuskuntiin ja yhteisötalouden toimijoihin – on tärkeä rooli oikeudenmukaisessa siirtymässä, sillä ne käyvät läpi siirtymän omassa toiminnassaan ja edistävät samalla muiden toimijoiden siirtymää luomalla laadukkaita työpaikkoja, tarjoamalla ilmasto- ja ympäristöratkaisuja ja auttamalla alueita ja paikallisyhteisöjä kehittymään ja menestymään. ETSK katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehykseen olisi yhdistettävä EU:n toimintapolitiikkoja, joiden turvin yritysten on mahdollista tulla kilpailukykyisiksi oikeudenmukaisella tavalla, tulla kestäviksi, vahvemmiksi ja selviytymiskykyisemmiksi ja osaltaan varmistaa ihmiskeskeinen, paikalliset olosuhteet huomioiva ja mahdollisuudet hyödyntävä oikeudenmukainen siirtymä.

Ehdotukset:

·Parannetaan varman ja uusiutuvan energian saatavuutta ja raaka-aineiden kiertokäyttömahdollisuuksia EU:n yritysten kannalta samalla kun varmistetaan resurssien tasapuolinen jakautuminen ja turvataan maailmanlaajuiset oikeudenmukaiset siirtymät ja tulevien sukupolvien tarpeet. Edistetään lisäksi hiilestä irtautumista, kiertotaloutta ja kestävää resurssien hallintaa yrityksissä kaikilla aloilla eikä vain niillä aloilla tai niissä teknologioissa, jotka luokitellaan ”vihreiksi” tai ”puhtaiksi”.

·Tutkitaan ja kehitetään EU:n hiilivuotopolitiikkaa, kuten hiilirajamekanismia, jotta voidaan kattaa kaikki EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen kannalta kriittiset alat. Samalla on varmistettava, ettei tämä johda protektionismiin etenkään kehitysmaita kohtaan.

·Vahvistetaan EU:n sisällä sisämarkkinoita ja niiden asianmukaista toimintaa sellaisten tuotteiden, teknologioiden ja palvelujen kaupan osalta, jotka edistävät ja nopeuttavat vihreää siirtymää. Edistetään unionin ulkopuolella EU:n yritysten vientimahdollisuuksia ja mahdollisuuksia tarjota kestäviä tuotteita ja ratkaisuja maailmanmarkkinoille ja helpotetaan yritysten osallistumista EU:n ja kehitysmaiden välisiin kumppanuusohjelmiin.

·Varmistetaan, että yrityksillä on mahdollisuus kehittyä vahvoiksi ja häiriönsietokykyisiksi vakaan, ennakoitavissa olevan ja pitkän aikavälin politiikka- ja sääntelykehyksen ansiosta. Tällaisen kehyksen tulisi tarjota EU:n yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja suhteessa niiden kansainvälisiin kilpailijoihin ja parantaa siten EU:n taloudellista turvallisuutta, häiriönsietokykyä ja riippumattomuutta.

·Kehitetään toimialoja ja yrityksiä varten etenemissuunnitelmia hiilestä irtautumiseksi 55‑valmiuspaketin ja tulevan, vuoteen 2040 tähtäävän ilmastotavoitteen mukaisesti ja vahvistetaan asianmukaiset teollisuuspoliittiset välineet teollisuuden ja yritysten suojelemiseksi hiili- ja investointivuodolta edellyttäen, että yrityksillä on hiilestä irtautumista ja oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma.

·Tarjotaan julkista tukea yhteisötalouden yritysten ja organisaatioiden merkittävään vahvistamiseen sekä yhteisölähtöisiin aloitteisiin, joissa keskitytään sosiaalisiin tavoitteisiin ja oikeudenmukaiseen ympäristönsuojeluun.

·Parannetaan mikro- ja pk-yrityksille – osuuskunnat ja yhteisötalouden yritykset mukaan luettuina – tarjolla olevien asianmukaisten neuvontapalvelujen ja yhteistyöfoorumien saatavuutta, jotta yritykset pystyvät vastaamaan vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin päivittäistä toimintaa, innovointia ja osaamisen kehittämistä ajatellen. 33

8.Riittävät investoinnit oikeudenmukaiseen siirtymään ovat olennaisen tärkeitä oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehyksen toteuttamisen kannalta.

8.1ETSK korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän politiikkakehystä olisi tuettava riittävillä rahoitusvaroilla turvautumalla sekä julkisiin että yksityisiin investointeihin ja jakamalla siirtymän kustannukset ja hyödyt tasapuolisesti. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi 34 on hyödyllinen väline oikeudenmukaisen siirtymän tehostamiseksi ja hallinnoimiseksi alueellisella ja alakohtaisella tasolla. Se on kuitenkin kooltaan ja soveltamisalaltaan suppea ja koskee vain pientä osaa siirtymäprosessista. Sosiaalisen ilmastorahaston 35 tavoitteena on estää uuden, rakennuksia ja tieliikennettä koskevan päästökauppajärjestelmän (ETS 2) regressiiviset jakaumavaikutukset, mutta määrät eivät läheskään vastaa tarpeita.

Ehdotukset:

·Laaditaan oikeudenmukaista siirtymää varten EU:n rahoitusstrategia, joka perustuu nykyisistä EU:n rahastoista, myös elpymis- ja palautumistukivälineestä, saatuihin kokemuksiin ja joka tasoittaa tietä vihreän siirtymän asianmukaiselle rahoittamiselle sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla uraauurtavan Next Generation EU ‑välineen mallin mukaisesti. Kyseisen EU:n rahoitusstrategian avulla on varmistettava, että oikeudenmukaisen siirtymän haasteisiin vastaamisen kannalta välttämättömät EU:n varat ovat saatavilla sen jälkeen, kun elpymisrahoitus päättyy vuonna 2026, ja että rahoitus on riittävä EU:n uuden, vuodeksi 2040 asetetun päästötavoitteen saavuttamiseksi.

·Tuetaan monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista, kuten Euroopan komissio on jo ehdottanut, jotta useiden kriisien rasittamaan EU:n talousarvioon saataisiin lisää joustoa.

·Lisätään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitusta ja laajennetaan sen käyttöä muille alueille ja aloille siten, että etusijalle asetetaan kaikkein saastuttavimmat alat, jotka määritetään EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta ja alakohtaisista siirtymää ja hiilestä irtautumista koskevista etenemissuunnitelmista tehdyn perusteellisen vaikutustenarvioinnin perusteella.

·Lisätään sosiaalisesta ilmastorahastosta myönnettävää rahoitusta ja hyvitetään kotitalouksille suurempi osa hiilen hintatuloista.

·Varmistetaan, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) rahoitusvarat ja muut välineet tukevat oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteita.

·Varmistetaan, että ajantasaistetuissa kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa arvioidaan asianmukaisesti oikeudenmukaiseen siirtymään varatun rahoituksen vajetta ja käsitellään keinoja sen poistamiseksi, kartoitetaan kaikki fossiilisten energiamuotojen (eksplisiittiset ja implisiittiset) tuet ja esitetään aikasidonnainen suunnitelma niiden poistamiseksi asteittain sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, jotta julkisia varoja voidaan vapauttaa oikeudenmukaiseen siirtymään.

·Varmistetaan johdonmukaisuus ja synergia eri rahoitusmekanismien, kuten Next Generation EU ‑välineen / elpymis- ja palautumistukivälineen, Euroopan sosiaalirahasto plussan ja koheesiorahastojen, välillä ja varmistetaan, että EU:n varoilla helpotetaan, seurataan ja koordinoidaan oikeudenmukaisen siirtymän edellyttämää vihreiden ja sosiaalisten investointien politiikkaa samalla, kun edistetään jäsenvaltioiden välistä lähentymistä.

·Varmistetaan, että seuraavan sukupolven koheesiopolitiikkarahastoja ohjaavat oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet ja että rahastojen toiminta perustuu yksityiskohtaiseen analyysiin Euroopan eri alueiden haavoittuvuustekijöistä vihreän siirtymän kannalta.

·Priorisoidaan ja seurataan EU:n ja kansallisten varojen käyttöä siten, että ne hyödyttävät ennen kaikkea apua eniten tarvitsevia, toteuttamalla kohdennettuja toimenpiteitä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksi.

·Varmistetaan saastuttaja maksaa -periaatteen asianmukainen täytäntöönpano ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa.

·Sovitetaan valtiontukia ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen täytäntöönpano yhteen oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteiden kanssa ja varmistetaan, että ehdot julkisen rahoituksen saamiselle täyttyvät jäsenvaltioissa ja että yritykset, jotka eivät noudata verovelvoitteita eivätkä ympäristö- ja työlainsäädäntöä, eivät voi saada julkista rahoitusta. 36

·Varmistetaan, että verotuksella vähennetään eriarvoisuutta ja ohjataan ja kannustetaan yrityksiä ja yksityishenkilöitä toteuttamaan toimia, jotka edistävät vihreää siirtymää.

·Koska teknologinen ja sosiaalinen innovointi on tärkeää oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi, varmistetaan mittavat julkiset ja yksityiset investoinnit tutkimukseen ja innovointiin, myös tehokkaisiin TKI-infrastruktuureihin ja innovaatioekosysteemeihin, joissa on mukana ruohonjuuritason kansalaisaloitteita, yrityksiä, ammattiliittoja, yliopistoja ja tutkimusorganisaatioita sekä muita asiaankuuluvia sidosryhmiä.

Bryssel 22. marraskuuta 2023

Peter Schmidt

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -jaoston puheenjohtaja

____________

(1)     https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20210128STO96607/miten-eu-aikoo-saavuttaa-kiertotalouden-vuoteen-2050-mennessa

(2)     EUVL C 341, 24.8.2021, s. 23

(3)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32022H0627%2804%29

(4)     https://unfccc.int/sites/default/files/resource/parisagreement_publication.pdf

(5)     https://sdgs.un.org/2030agenda

(6)     https://international-partnerships.ec.europa.eu/policies/sustainable-development-goals_en

(7)     https://commission.europa.eu/document/af444130-5a3e-44f2-bea6-5b9ddcb46012_en

(8)     https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_emp/@emp_ent/documents/publication/wcms_432859.pdf

(9)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:C2012/326/02

(10)     https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/governance-of-the-energy-union.html https://eur-lex.europa.eu/EN/legal-content/summary/governance-of-the-energy-union.html

(11)     EUVL C 290, 29.7.2022, s. 11

(12)     EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44

(13)     https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/leaving-no-one-behind-when-implementing-2030-sustainable-development-agenda-own-initiative-opinion

(14)     EUVL C 106, 31.3.2020, s. 1

(15)     https://environment.ec.europa.eu/topics/waste-and-recycling/waste-framework-directive_en

(16)     https://www.eesc.europa.eu/fi/policies/in-focus/cop-27/resolutions

(17)     EUVL C 105, 4.3.2022, s. 11

(18)     ETSK:n lausunto aiheesta ”Työllisyyspolitiikan suuntaviivat” (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(19)     https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2021/05/08/the-porto-declaration/

(20)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32022H0627%2804%29

(21)     EUVL C 286, 16.7.2021, s. 27

(22)     https://pact-for-skills.ec.europa.eu/index_en

(23)     EUVL C 228, 5.7.2019, s. 16

(24)     EUVL C 486, 21.12.2022, s. 161

(25)

    https://joint-research-centre.ec.europa.eu/lifecomp_en

(26)     https://joint-research-centre.ec.europa.eu/greencomp-european-sustainability-competence-framework_en

(27)     EUVL C 75, 28.2.2023, s. 115

(28)     EUVL C 56, 16.2.2021, s. 10

(29)     https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_norm/---relconf/documents/meetingdocument/wcms_886647.pdf

(30)     https://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/58/social-dialogue

(31)     EUVL C 293, 18.8.2023, s. 27

(32)     EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101

(33)     EUVL C 486, 21.12.2022, s. 1

(34)     EUVL C 311, 18.9.2020, s. 55

(35)   EUVL C 152, 6.4.2022, s. 158

(36)    ETSK:n lausunto aiheesta ”Työllisyyspolitiikan suuntaviivat” (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).