KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Tämä asiakirja olisi laadittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valmisteluprosessia, jotta sidosryhmiltä saatuja tietoja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Aloitteen nimi

Tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja koskeva eurooppalainen strategia

Vastuupääosasto ja -yksikkö

RTD.A.4, RTD.E.1

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission tiedonanto

Alustava aikataulu

Vuoden 2025 toinen/kolmas neljännes

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit, teknologiainfrastruktuurit 

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Tutkimusinfrastruktuurit asettavat tutkijoiden ja innovoijien saataville tiloja, palveluja ja resursseja, jotka mahdollistavat huippututkimuksen tekemisen, innovatiivisen teknologian kehittämisen ja innovoinnin edistämisen. Teknologiainfrastruktuurit tarjoavat teknologian kehittämiseen, testaamiseen, laajentamiseen ja validointiin tarvittavia tiloja, valmiuksia ja resursseja ja siten nopeuttavat innovaatioiden markkinoille saattamista. Maailmanluokan tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien ekosysteemi antaa Euroopalle merkittävää strategista etua, tukee tieteellistä ja teknologista huippuosaamista ja parantaa teollisuuden kilpailukykyä.

Näiden infrastruktuurien tärkeyttä on korostettu useissa strategisissa asiakirjoissa, kuten Draghin raportissa (”maailman parhaiden tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien kehittämiseen tarvitaan lisärahoitusta ja parempaa koordinointia”), Lettan raportissa (”Euroopan tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen on keskeinen osaamisen vapaan liikkuvuuden tukipilari”) ja Heitorin raportissa (”Tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja olisi priorisoitava kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan tukea Euroopan TKI-ekosysteemiä, houkutella tutkijoita ja pitää heidät EU:ssa”).

Kansainvälinen ympäristö on tältä osin yhä kilpailullisempi, ja vahvan asemansa turvaamiseksi EU:n on vastattava kansainvälisen kilpailun haasteisiin ja otettava nopeasti haltuun teknologisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet. Riippumattomuutensa ja kilpailukykynsä turvatakseen EU:n on kyettävä hyödyntämään tehokkaasti kaikkia käytettävissään olevia tutkimuksen ja innovoinnin resursseja, ja tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien ekosysteemin on oltava tilanteen tasalla.

Puheenjohtaja von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa korostetaan innovaatiojohtajuuden edellyttävän sitä, että EU tarjoaa tutkijoille infrastruktuurit ja innovatiiviset laboratoriot, joita he tarvitsevat ideoidensa testaamiseen ja kehittämiseen. Komission jäsen Zaharievaa on hänen toimeksiannossaan kehotettu ensisijaisesti vahvistamaan tieteen ja innovoinnin edistämisen perusteita laatimalla pitkän aikavälin strategia, jonka tavoitteena on luoda yleiseurooppalainen infrastruktuurien ekosysteemi.

Ratkaistava ongelma

Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tukena ovat monipuoliset yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, joiden muodostamaa toimintaympäristöä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi (ESFRI) on edistänyt. Huolimatta näistä priorisointi- ja koordinointitoimista, joita on toteutettu 2000-luvun alusta lähtien, infrastruktuurien ylläpitäminen ja EU:n johtoaseman vankistaminen kilpailijoihin nähden on jatkuva haaste.

EU:n tasolla teknologiainfrastruktuureihin on kiinnitetty huomiota vasta myöhemmin. Niitä on käsitelty vuonna 2019 julkaistussa komission asiakirjassa, vuosia 2024 ja 2025 koskevassa asiantuntijaryhmän raportissa sekä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin EU:n ja kansallisen tason toimintaympäristöä. Näiden asiakirjojen pohjalta voidaan todeta, että investointien priorisoimiseen ja koordinoimiseen strategisilla kohdealoilla sekä tuen ja ohjeistuksen antamiseen investointien hakemista varten tarvitaan EU:n tason hallintomekanismia.

Budjettirajoitukset ovat yhä yleisemmin esteenä tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien luomiselle, ylläpitämiselle ja kehittämiselle, mikä rajoittaa kyseisten infrastruktuurien tarjoamien tilojen ja palvelujen saatavuutta. Nykyistä toimintaympäristöä rahoitetaan hajanaisilla, pääasiassa kansallisilla ja alueellisilla rahoitusvälineillä, jotka eivät ole täysin yhdenmukaisia keskenään tai EU:n laajempien tavoitteiden kanssa, minkä vuoksi synergiamahdollisuuksia jää käyttämättä.

Infrastruktuurien välinen yhteistyö on edelleen vähäistä sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä, mikä heikentää infrastruktuurien tehokkuutta ja rajoittaa niiden saavutettavuutta. Erityisesti teknologiainfrastruktuurien saatavuudessa ja laadussa on merkittäviä eroja eri alueiden välillä. Tämän vuoksi EU ei voi hyödyntää koko tutkimus- ja innovointipotentiaaliaan, mikä heikentää sen kilpailuetua ja taloudellista turvallisuutta. Lisäksi yhteistyö eri alojen ja sektoreiden välillä on vähäistä.

Digitalisaatio ja kehittyneet teknologiat, kuten tekoäly, mahdollistavat tieteellisiä läpimurtoja ja edistävät innovointia ja siten vauhdittavat tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien kehitystä. Tekoälyn mahdollisuuksien maksimointi infrastruktuuriekosysteemissä edellyttää strategista suunnittelua. Lisäksi infrastruktuurien yhteiseen teknologian kehittämiseen tarvitaan yhdennetympää ja pidemmän aikavälin suunnittelua ja täytäntöönpanoa, jossa otetaan huomioon infrastruktuurien kyky toimia kriisiaikoina.

Geopoliittinen tilanne asettaa ekosysteemille suuria haasteita, jotka liittyvät energian kestävyyteen, tutkimuksen turvallisuuteen ja kriittisten materiaalien toimitusketjujen riippumattomuuteen. Näihin haasteisiin vastaaminen tuloksellisesti edellyttää strategista ohjausta EU:n tasolla. Samalla tutkimusinfrastruktuureja on pidettävä jatkossakin kansainvälisen yhteistyön keskuksina, joissa etsitään konkreettisia vastauksia maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Lisäksi on tärkeää, että tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien ja siviili- ja puolustusalan yritysten välisiä yhteyksiä vahvistetaan EU:n tasolla, myös tulevan startup- ja scaleup-yrityksiä koskevan strategian kanssa koordinoiden, jotta voidaan vahvistaa EU:n innovaatiovetoisen kilpailukyvyn ja taloudellisen turvallisuuden perustaa.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

Aloite kuuluu tutkimuksen ja teknologisen kehityksen alaan, jolla EU:lla ja jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta. Aloitteella vahvistetaan erityisesti Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja toteutetaan täysimittaisesti eurooppalainen tutkimusalue, jolla tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti. Aloitteella pyritään myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 179 artiklan mukaisesti vahvistamaan EU:n ja sen teollisuuden kilpailukykyä sekä edistämään kaikkea sellaista tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena perussopimusten muiden lukujen perusteella.

EU:n toimen tarve

EU:n tason toimille on käytännön tarve, sillä tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureihin kohdistuvat haasteet ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä. Infrastruktuurien perustaminen ja käyttö on yhä vaikeampaa, eivätkä yksittäiset maat pysty yksinään vastaamaan haasteisiin riittävällä tavalla.

Koordinoitu toiminta on välttämätöntä, jotta voidaan yhdistää resursseja, priorisoida investointeja, vähentää päällekkäisyyksiä ja ottaa käyttöön yhteisiä normeja ja ohjeita, jotka helpottavat rajatylittävää yhteistyötä ja integrointia.

EU:n toimia tarvitaan luomaan tutkimusta ja innovointia tukeva ympäristö, jossa Euroopan parhaat tutkijat ja innovoijat sekä teollisuus, erityisesti innovatiiviset startup- ja scaleup-yritykset, voivat käyttää huipputason laitoksia ja palveluja, jotka tukevat tieteellistä ja teknologista huippuosaamista, teollisuuden kilpailukykyä ja taloudellista turvallisuutta.

Helpottamalla infrastruktuurien saatavuutta ja edistämällä yhteistyötä EU voi nopeuttaa tieteellisten keksintöjen ja uusien teknologioiden kehittämistä ja vahvistaa siten asemaansa maailmassa.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

Strategian tavoitteena on varmistaa, että Euroopan tutkijoilla, innovoijilla ja teollisuudella on käytettävissään kattava valikoima maailmanluokan laitoksia ja räätälöityjä palveluja, joilla tuetaan tieteellistä ja teknologista huippuosaamista ja vahvistetaan teollisuuden kilpailukykyä. Tämä edellyttää, että tutkimusinfrastruktuurien ja teknologiainfrastruktuurien eurooppalaista ekosysteemiä vahvistetaan.

Suunniteltu toimintamalli perustuu kahteen pilariin, joista toinen käsittelee tutkimusinfrastruktuureja ja toinen teknologiainfrastruktuureja. Toimintamallilla varmistetaan, että tehokasta eurooppalaista tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien ekosysteemiä kehitetään johdonmukaisesti molemmat infrastruktuurit kattavilla toimilla.

Ehdotetut toimet liittyvät muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

-tarpeiden ja puutteiden tunnistaminen, käyttäjien tarpeisiin vastaaminen sekä tilojen ja palvelujen saatavuus;

-tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien integroidut ja kestävät käyttöoikeusjärjestelmät, joilla lisätään saatavilla olevien palvelujen näkyvyyttä;

-tekoälyn mahdollistama infrastruktuurien digitalisointi sekä kehykset teknologian kehittämiseksi yhteisesti erityyppisille infrastruktuureille;

-investointien mobilisointi, yhdistäminen ja priorisointi sekä institutionaalisten, alueellisten, kansallisten, eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten rahoitusvirtojen välisten synergioiden ja yhteisten investointien hyödyntäminen;

-uusien rahoitusmallien kartoitus, yhteistyön edistäminen sekä kustannusten ja investointiriskien vähentäminen;

-infrastruktuurien käyttäminen lahjakkuuksien houkuttelemiseksi ja osaamisen kehittämiseksi infrastruktuureissa ja niiden ulkopuolella sekä kansainvälisen yhteistyön ja syväteknologian innovoinnin keskuksina.

Todennäköiset vaikutukset

Strategian odotetaan lisäävän Euroopan valmiuksia kehittää innovaatioita, tieteellisiä keksintöjä ja teknologiaa sekä luoda markkinoita.

Odotettuja vaikutuksia ovat erityisesti

-Euroopan tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurivalmiuksien parantuminen;

-käyttäjien tarpeiden parempi yhteensovittaminen käytettävissä olevien laitosten ja palvelujen kanssa;

-investointien mobilisoinnin, yhdistämisen ja priorisoinnin parantuminen kaikilla tasoilla; sekä

-tutkimusta ja innovointia tukevien infrastruktuurien välisen yhteistyön, jatkuvuuden ja täydentävyyden lisääntyminen.

Strategian odotetaan vahvistavan tutkimusinfrastruktuurin ja teknologiainfrastruktuurin ekosysteemin kestävyyttä priorisoimalla investointeja ja edistämällä rahoituslähteiden välisiä synergioita. Elinvoimainen ekosysteemi puolestaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä.

Infrastruktuurien digitalisoinnin tukemisen ja yhdennetymmän pitkän aikavälin suunnittelun ja täytäntöönpanon käyttöön ottamisen tutkimusinfrastruktuurien yhteiseen teknologian kehittämiseen pitäisi auttaa varmistamaan infrastruktuurien toimintakapasiteetti ja niiden kyky selviytyä kriittisistä toimitusketjun häiriöistä.

Tutkimusinfrastruktuurien käyttäminen kansainvälisen yhteistyön keskuksina vahvistanee Euroopan roolia maailmanlaajuisissa tieteellisissä verkostoissa. Sen pitäisi myös parantaa EU:n kykyä vastata tuloksellisesti maailmanlaajuisiin haasteisiin ja koordinoida tutkimuksen turvallisuuden ja kriisikestävyyden varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Parannettu hallintokehys helpottaa rahoituksen ja asiantuntemuksen kohdentamista yhteisesti sovittuihin painopisteisiin. Se myös vahvistaa EU:n, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja lisää julkisen rahoituksen tehokkuutta ja vaikutusta sekä houkuttelee korkeasti koulutettuja tutkijoita ja innovoijia.

Tuleva seuranta

Komissio antaa strategian täytäntöönpanon tilanteesta säännöllisesti tietoja Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Eurooppalaisen tutkimusalueen toimintapoliittisen ohjelman täytäntöönpanoon liittyviä strategian toimia seurataan osana eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) seurantakehystä (Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksen mukaisesti) ja osana ERAn toimintapoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa. Strategian täytäntöönpanon edistymisen seurannassa hyödynnetään myös Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin suorittamaa säännöllistä seurantaa ja teknologiainfrastruktuureja varten käyttöön otettua hallintokehystä.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Tiedonannossa esitetään yleinen toimintakehys ja strategiset toimintalinjat. Sen vuoksi siitä ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia. Joihinkin tiedonannossa esitettyihin toimintavaihtoehtoihin liitetään tarvittaessa vaikutustenarviointi.

Kuulemisstrategia

Kuulemisen tavoitteena on kerätä enemmän tietoa Euroopan tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien toiminnasta ja kestävyydestä. Tältä osin tarkastellaan näiden infrastruktuurien ekosysteemin vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja.

Kuulemiset täydentävät jo aiemmin Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI), eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurikonsortioiden (ERIC), teknologiainfrastruktuureja käsittelevän asiantuntijaryhmän ja ERAn toimintapoliittisen ohjelman toimien yhteydessä jäsenvaltioilta, assosioituneilta mailta, itse infrastruktuureilta ja muilta sidosryhmiltä kerättyä tietoa ja näyttöä.

Sidosryhmiä pyydetään vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

1.Onko suurimmat ongelmat ja tarpeet yksilöity oikein?

2.Kohdistuuko tutkimusinfrastruktuureihin ja teknologiainfrastruktuureihin muita haasteita, erityisesti verrattuna Euroopan tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka olisi otettava huomioon eurooppalaisessa strategiassa?

3.Tarjoavatko ehdotetut toimet asianmukaisia vastauksia näihin haasteisiin? Tarvitaanko EU:n tasolla muita toimia?