KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Tämä asiakirja olisi laadittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valmisteluprosessia, jotta sidosryhmiltä saatuja tietoja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Aloitteen nimi

Eurooppalainen valtamerisopimus

Vastuupääosasto ja -yksikkö

MERI- JA KALASTUSASIOIDEN PÄÄOSASTO – A3- ja A2-yksikkö

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission tiedonanto

Alustava aikataulu

Vuoden 2025 toinen neljännes

Lisätiedot

Toimintalohko: Valtameret ja kalastus

Valtameret ja kalastus – Euroopan komissio (europa.eu) 

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Meriä, vesialueita ja valtameriä sekä niiden ekosysteemejä ei voi sivuuttaa maailmanlaajuisia haasteita tarkasteltaessa. Niillä on tärkeä rooli ilmaston säätelyn, elintarviketurvallisuuden, lääkkeiden saatavuuden, uusien puhtaan energian lähteiden, selviytymis- ja kilpailukyvyn, osallistavan kasvun ja yhteenkuuluvuuden, turvallisuuden ja strategisen riippumattomuuden kannalta.

EU:n talousvyöhyke on maailman suurin, ja EU on maailman toiseksi suurin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkina-alue. Perinteisen kalastusalan lisäksi EU:n siniseen talouteen kuuluu tämän hetken dynaamisimpia aloja, kuten uusiutuva energia, vesiviljely, sininen teknologia ja valtamerten havainnointi, sininen bioteknologia, kuljetus, rannikko- ja merimatkailu sekä satamat ja meriliikenne. 

Valtamerten merkityksen on näyttävä EU:n poliittisella asialistalla, jotta se ei jäisi jälkeen maailmanlaajuisesta kehityksestä ja voisi vahvistaa talousnäkymiään. On tarkasteltava vuorovaikutusta valtamerten kanssa eli miten ihmisten toiminta vaikuttaa meriin ja miten meret vaikuttavat ihmisiin (teollisuuden ja rannikkoyhteisöjen selviytymiskyky ilmastonmuutoksen edetessä) sekä kartoitettava valtamerten tarjoamat mahdollisuudet ja tunnustettava niiden merkitys kilpailukyvyn, kestävyyden sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kannalta, mikä kokonaisuudessaan liittyy erottamattomasti maailmanlaajuiseen hyvinvointiin. Tämä on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon viimeaikaiset geopoliittiset ja -taloudelliset muutokset sekä saastumisen vaikutukset, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen (maapallon kolmitahoinen kriisi) ja EU:n asema maailmanlaajuisena kestävän kehityksen edelläkävijänä, joka paitsi pyrkii saavuttamaan omat kestävyystavoitteensa, myös toimii esimerkkinä ja tukee kumppaneitaan niiden pyrkimyksissä saavuttaa omat ilmastotavoitteensa. Valtamerten merkityksen tunnustaminen varmistaa sen, että EU voi tarttua kaikkiin valtamerten tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kuten poliittisissa suuntaviivoissa seuraavalle Euroopan komissiolle 2024–2029 ilmoitettiin, eurooppalaisessa valtamerisopimuksessa keskitytään sinisen talouden tukemiseen ja valtamerten hyvän hallinnon ja kestävyyden varmistamiseen kaikilla osa-alueilla.

Ratkaistava ongelma

Vaikka valtameriin liittyvää politiikkaa onkin pyritty yhtenäistämään, se on edelleen melko hajanaista, mikä hidastaa kestävän kehityksen tavoitteen 14 saavuttamista. Yhtäältä olisi arvioitava vuorovaikutusta valtamerten kanssa, eli sitä, miten ihmisten toiminta on vaikuttanut meriin ja miten meret ovat vaikuttaneet ihmisiin (teollisuuden ja rannikkoyhteisöjen selviytymiskyky ilmastonmuutoksen edetessä). Toisaalta on tartuttava valtameristä kumpuaviin mahdollisuuksiin, jotta valtameriä ja sinistä taloutta voidaan hyödyntää täysipainoisesti. Eurooppalainen valtamerisopimus rakentuu muun muassa kalastus- ja meripaketin 1 ja kestävää sinistä taloutta koskevan tiedonannon 2 perustalle, ja sillä pyritään luomaan laajempi ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa valtamerten hallinnointiin kaikilla osa-alueilla.

Eurooppalainen valtamerisopimus on keskeinen tukipilari valtameristä riippuvaisille rannikko- ja maaseutuyhteisöille. Sopimus on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan puuttua kiireellisiin kysymyksiin, kuten maapallon kolmitahoiseen kriisiin, kilpailuun merialueista, talouden kilpailukykyyn sekä kalastuksen ja vesiviljelyn hoitoon, jotka kaikki edellyttävät jäsenvaltioiden koordinoituja toimia.

Eurooppalaisen valtamerisopimuksen kansainvälisellä ulottuvuudella pyritään säilyttämään ja vahvistamaan EU:n maailmanlaajuista johtajuutta meriympäristön suojelussa ja ennallistamisessa, varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset, ylläpitämään sosiaalisia normeja ja jatkamaan sellaisen kansainvälisen valtamerten hallinnointijärjestelmän edistämistä, joka perustuu kansainväliseen oikeuteen, jonka ytimessä on YK:n merioikeusyleissopimus ja sen täytäntöönpanosopimukset, erityisesti merten biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskeva sopimus (BBNJ) 3 .

Sopimuksella edistetään kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon ympäristöön liittyvä, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus ja varmistetaan, että kaikki sidosryhmät, myös paikallisyhteisöt, viranomaiset, teollisuus ja kansalaisjärjestöt, osallistuvat valtamerten hallinnointiin.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

Aloite kuuluu politiikan alaan (meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa), jolla EU:lla on yksinomainen toimivalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla, ja sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

Yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen ja siten myös valtamerisopimuksen soveltamisalaan sisältyy myös aloja, joilla toimivalta on jaettu EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä ja joilla sovelletaan toissijaisuusperiaatetta. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi vesiviljely ja markkinapolitiikka.

EU on vuodesta 2007 lähtien kehittänyt yhdennetyllä meripolitiikallaan ja sinisen kasvun politiikallaan monialaista lähestymistapaa siniseen talouteen. Se perustuu erityisesti kalastusta (SEUT-sopimuksen 43 artikla), ympäristöasioita (192 artikla), liikennettä (100 artikla) ja tutkimusta (182 artikla) koskeviin politiikkoihin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/89/EU vahvistettiin merten aluesuunnittelun puitteet.

Komissio hyväksyi vuonna 2021 uuden lähestymistavan kestävään siniseen talouteen EU:ssa.

Komissio hyväksyi vuonna 2021 kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:n vesiviljelyä koskevat strategiset suuntaviivat vuosiksi 2021–2030 4 .

Komissio antoi vuonna 2021 yhteisen tiedonannon EU:n voimakkaammasta sitoutumisesta rauhanomaiseen, kestävään ja vauraaseen arktiseen alueeseen.

Komissio hyväksyi vuonna 2022 EU:n leväalaa koskevan aloitteen 5 .

Komissio antoi vuonna 2022 kestävää tulevaisuutta siniselle planeetalle koskevan tiedonannon, jolla päivitetään EU:n kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevaa toimintaohjelmaa.

Komissio esitti vuonna 2023 toimenpidepaketin, jolla parannetaan EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan kestävyyttä ja selviytymiskykyä.

Komissio antoi vuonna 2023 myös yhteisen tiedonannon EU:n merellisen turvallisuusstrategian ja sen toimintasuunnitelman päivittämisestä.

Komissio hyväksyi vuonna 2023 uuden valvonta-asetuksen.

Komissio hyväksyi vuonna 2023 kalastus- ja meripaketin.

Paketilla parannetaan EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan kestävyyttä ja selviytymiskykyä. Siihen kuuluu neljä osiota: tiedonanto energiasiirtymästä EU:n kalastus- ja vesiviljelyalalla, toimintasuunnitelma meriekosysteemien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi kestävää ja selviytymiskykyistä kalastusta varten, tiedonanto yhteisestä kalastuspolitiikasta tänään ja huomenna sekä raportti kalastus- ja vesiviljelyalan yhteisestä markkinajärjestelystä.

Komissio on näin ollen kerryttänyt asiantuntemustaan ja noudattanut samalla toissijaisuusperiaatetta. Nykyiset asiakirjat eivät kuitenkaan ole välttämättä ajanmukaisia uudessa toimintaympäristössä ja uusien suuntausten ja poliittisten tavoitteiden vallitessa.

EU:n toimen tarve

Yhä enenevässä määrin tunnustetaan, että on tarve laatia yhteinen viitekehys kaikelle valtameripolitiikalle. Sekä komissio että sidosryhmät ovat asiasta yhtä mieltä.

Komission tiedonanto on asianmukainen väline, jonka avulla kaikkia valtameriin liittyviä EU:n politiikkoja voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti. Siinä kehotetaan kaikkia toimijoita kaikilla tasoilla (EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella) sekä temaattisia ja alakohtaisia yhteisöjä noudattamaan yhteistä visiota ja panemaan sen täytäntöön omilla vastuualueillaan.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

Eurooppalaisessa valtamerisopimuksessa esitetään visio kokonaisvaltaisesta valtameripolitiikasta. Tarkoituksena on luoda yhteinen viitekehys kaikille valtameriin liittyville politiikkatoimille komission toimikauden aikana. Sillä on kolme keskenään samanarvoista tavoitetta:

·1) ylläpidetään terveitä ja tuottava valtameriä panemalla täytäntöön asiaankuuluva EU:n lainsäädäntö ja edistämällä EU:n kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevaa ohjelmaa

·2) edistetään kilpailukykyistä, selviytymiskykyistä ja kestävää EU:n sinistä taloutta, kalastus mukaan luettuna

·3) vahvistetaan, yksinkertaistetaan ja laajennetaan EU:n meriosaamista koskevaa kehystä.

Nämä kolme tavoitetta liittyvät toisiinsa, ja niihin on pyrittävä rinnakkain. Valtamerisopimuksella pyritään vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin ja tarttumaan nykyisiin mahdollisuuksiin.

Yhdessä asiaankuuluvien pääosastojen kanssa on varmistettava tämän tiedonannon johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus uuden Välimeren sopimuksen kanssa sinisen talouden yhteisen edun mukaisilla aloilla. Tiedonannossa hyödynnetään vahvoja synergioita muiden asiaan liittyvien politiikkavälineiden ja lainsäädännöllisten keinojen kanssa. Näitä ovat muun muassa meristrategiapuitedirektiivi, puhdasta teollisuutta koskeva strategia (sen veteen liittyvät osa-alueet), merialan teollisuusstrategia, teollisuuden hiilestä irtautumista vauhdittava säädös (satamat, merikuljetukset, kalatalous ja vesiviljely), EU:n satamastrategia, strategisiin aloihin liittyvät yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet, eurooppalainen bioteknologiasäädös (sininen bioteknologia ja BBNJ-sopimuksen merten geenivaroja koskevat määräykset), päivitetty biotalousstrategia, uusi EU:n sisäisen turvallisuuden strategia (kyberturvallisuus ja kriittinen meri-infrastruktuuri), kiertotaloussäädös, eurooppalainen vesiresilienssiä koskeva strategia, EU:n puhtaan energian investointistrategia, eurooppalainen innovaatiosäädös, EU:n start-up- ja scale-up-strategia, Horisontti Eurooppa ja EU:n missiot, uusi eurooppalainen Bauhaus, päivitetty EU:n kansainvälinen valtamerten hallinnointiohjelma, maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio, osaamisunioni, kiertotaloussäädös, eurooppalainen tutkinto ja Eurooppalaiset yliopistot -allianssit.

Lisäksi sitä kehitetään rinnan puhtaan teollisuuden ohjelman kanssa siten, että siitä hyötyvät molemmat aloitteet, ja sillä tuetaan strategisen ohjelman 2024–2029 poliittisia tavoitteita kukoistavan ja kilpailukykyisen Euroopan luomiseksi.

Todennäköiset vaikutukset

Aloitteen todennäköisenä vaikutuksena on kaikkien valtameriin ja siniseen talouteen kohdistuvien politiikkojen ja toimien johdonmukaisuuden ja keskinäisen täydentävyyden lisääntyminen sekä kaikkien EU:n kalatalouden, vesiviljelyn ja sinisen talouden sidosryhmien vahvempi sitoutuminen, yhteistyö ja koordinointi.

Aloitteella edistetään merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja ennallistamista sekä valtameriin liittyvien toimien avoimuutta ja niistä raportointia.

Aloitteella edistetään puhdasta, tervettä ja tuottavaa meri- ja sinistä taloutta, jonka avulla vahvistetaan EU:n rannikko- ja maaseutualueiden ja -yhteisöjen elinvoimaa.

Sopimuksella edistetään kukoistavaa kalatalous‑ ja vesiviljelyalaa, joka on EU:n elintarvikeomavaraisuuden ja EU:n strategisen elintarvikeomavaraisuuden kulmakiviä, unohtamatta pienimuotoista kalastusta harjoittavia kalastajia, jotka ovat osa Euroopan kulttuuriperintöä ja perinteitä.

Aloitteen odotetaan vauhdittavan sinistä taloutta ja edistävän siten alan sosioekonomista selviytymiskykyä, kilpailukykyä ja kestävyyttä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Sen odotetaan myös houkuttelevan investointeja, edistävän innovointia ja kaikkien sinisen talouden alojen teknologista potentiaalia sekä teknologioiden käyttöönottoa.

Tuleva seuranta

Täytäntöönpanon seuranta varmistetaan säännöllisellä tietojenvaihdolla jäsenvaltioiden kanssa, erityisesti neuvoston meriasioiden työryhmässä.

Koko komission kattava seuranta varmistetaan yksiköiden välisen ryhmän kautta.

Yhdessä asiaankuuluvien komission yksiköiden kanssa kartoitetaan sidosryhmiä, jotka toimivat valtameriin liittyvillä aloilla.

Valmistelujen lisäksi kalastusta ja valtameriä koskevat vuoropuhelut tukevat osaltaan strategian täytäntöönpanoa kokoamalla yhteen alakohtaisia sidosryhmiä ja laajempaa meriyhteisöä.

Neuvoa-antavat toimikunnat huolehtivat myös täytäntöönpanon seurannasta.

Sopimus esitellään sidosryhmille ja sen täytäntöönpanosta keskustellaan Nizzassa järjestettävässä YK:n tapahtumassa.

Vuotuinen nuorisopoliittinen vuoropuhelu sekä kalastusta ja valtameriä koskevat vuoropuhelut toimivat myös seuranta- ja täytäntöönpanovälineenä.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Aloite toteutetaan eurooppalaista valtamerisopimusta koskevan tiedonannon muodossa. Sillä ei luoda uutta toimintapolitiikkaa, eikä aloitteella tässä vaiheessa odoteta olevan lainsäädännöllisiä vaikutuksia. Sen vuoksi itse aloitteesta ei ole suunniteltu laadittavan vaikutustenarviointia.

Kuulemisstrategia

Aloitteesta ei ole suunnitteilla julkista kuulemista verkkokyselyn muodossa. Vuosina 2024–2025 järjestetään laajoja kohdennettuja kuulemisia.

Joistakin sopimuksen osista on jo järjestetty kattavia julkisia kuulemisia. Esimerkiksi vuonna 2024 järjestettiin ennakointitapahtumia, ja yleiseurooppalainen sidosryhmien välinen merten käyttäjäfoorumi (Blue Forum) laati kaksi kannanottoa 6 merten tulevaisuudesta. Ennakointihankkeessa Tulevaisuuden kalastajat tarkastellaan kalastajien roolia yhteiskunnassa vuoteen 2050 mennessä. 7 Vuonna 2023 julkaistussa yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa tiedonannossa 8 ilmoitettiin kalastus- ja merisopimuksesta, minkä jälkeen neuvoa-antavia toimikuntia ja työmarkkinaosapuolia kuultiin perusteellisesti kalastus- ja meripaketista 9 .

Lisäksi lokakuussa 2024 Marseillessa järjestetään merten aluesuunnitteluviikko. Toinen Tulevaisuuden kalastajat -tapahtuma järjestetään tammikuussa 2025. Kuulemisen lähtökohtana on tammikuussa 2025 järjestettävä korkean tason pyöreän pöydän kokous, johon osallistuu jäsenvaltioiden edustajia, Euroopan parlamentin jäseniä ja sidosryhmiä.

Brysselissä maaliskuussa 2025 järjestettävillä Euroopan valtameripäivillä pidettävät Euroopan kalastusta ja valtameriä koskevat vuoropuhelut sekä nuorisopoliittinen vuoropuhelu toimivat tilannekartoituksina, joissa kerätään sidosryhmien näkemyksiä, ja niihin osallistuu myös komission muiden pääosastojen valtameriasioihin liittyvien alojen asiaankuuluva henkilöstö. 

Kalastusta ja valtameriä koskevat vuoropuhelut toimivat valtamerisopimuksen suunnittelun apuna. Edellä oleva voidaan katsoa asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti alueiden komitean, talous- ja sosiaalikomitean, neuvoa-antavien toimikuntien ja työmarkkinaosapuolten laajaksi ja perusteelliseksi kuulemiseksi.

Lisäksi seuraava Euroopan meripäivä järjestetään Irlannissa Corkissa toukokuun kolmannella viikolla 2025. Tämä on tärkeä foorumi, jossa alakohtaiset sidosryhmät ja laajempi meriyhteisö voivat tavata ja osallistua valtamerisopimuksen täytäntöönpanoon tarvittavien konkreettisten suunnitelmien ja keinojen laatimiseen.

Toinen tärkeä osa Euroopan meripäivää ovat siihen liittyvät paikalliset tapahtumat – Euroopan meripäivä omassa maassani. Tällä tehdään Euroopan meripäivää tunnetuksi paikallisella tasolla, ja sen järjestäjinä toimivat rannikkoyhteisöt kaikkialla Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Näin sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta voivat osallistua sopimuksen täytäntöönpanoon itse tärkeäksi katsomillaan tavoilla.

Kuulemisen tavoite

Kuulemisprosessin tavoitteena on tarjota sidosryhmille mahdollisuus auttaa eurooppalaisen valtamerisopimuksen suunnittelussa yhteistyöhön perustuvalla ja osallistavalla tavalla ja kuunnella kaikkien sidosryhmien näkemyksiä.

Kuulemisprosessissa pyritään kartoittamaan valtameristä riippuvaisten EU:n rannikko- ja maaseutuyhteisöjen näkemyksiä ja käsityksiä, mukaan lukien jäsenvaltioiden viranomaiset, alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaiset ja eri alat.

Kuulemisen päätavoitteet ovat

ovarmistaa avoin prosessi

olisätä komission toiminnan vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta

okerätä suuren yleisön ja alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja kannanottoja

okannustaa sidosryhmiä esittämään näkemyksiään ja ideoitaan valtamerisopimukseen sisällytettäväksi

oedistää sitoutumista valtamerisopimukseen ja valmistella sidosryhmiä sopimuksen täytäntöönpanoon.

Kohdeyleisö

Sidosryhmät ryhmitellään seuraavasti:

oAsiaan liittyvät komission pääosastot, jotka vastaavat valtameriin liittyvistä politiikan aloista: korkean tason kokoukset ja yksiköiden väliset kuulemiset (ensimmäinen kokous on määrä pitää 16. lokakuuta 2024).

oJäsenvaltiot ja asiaankuuluvat virastot: niitä kuullaan erityisesti sinistä taloutta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmässä arviointiprosessin aikana joulukuussa 2024 ja maaliskuussa 2025.

oEuroopan parlamentti, erityisesti SEARICA-työryhmä, alueiden komitea, talous- ja sosiaalikomitea.

oRannikkoyhteisöt.

oKansalaiset / suuri yleisö: kaikki Euroopan kansalaiset kuuluvat tähän suurimpaan sidosryhmään.

oValtameriin liittyvä teollisuus ja liiketoiminta: toimialajärjestöt, joihin kalastajat, vesiviljelyalan tuottajat tai jalostajat kuuluvat.

oAsiantuntijat ja ajatushautomot: eri aiheiden parissa (biologinen monimuotoisuus, tiedonkeruu, valtamerten hallinnointi jne.) työskentelevät tutkijat ja asiantuntijat, tutkimuslaitokset.

oKansalaisjärjestöt: valtamerten suojelun ja biologisen monimuotoisuuden alalla toimivat kansalaisjärjestöt.

oNuoret: yksittäiset nuoret, aktivistit ja nuorisojärjestöt, jotka osallistuvat valtamerten tuntemusta ja ymmärrystä edistäviin toimiin ja koalitioihin, sinisestä taloudesta ja kalastuksesta uravaihtoehtona kiinnostuneet nuoret.