REX/603
Yhteinen valkoinen kirja Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä
LAUSUNTO
”Ulkosuhteet”-jaosto
Yhteinen valkoinen kirja
Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä
(JOIN(2025) 120 final)
Esittelijä: Marcin NOWACKI
Yhteisesittelijä: Carlos Manuel TRINDADE
|
Neuvonantaja(t)
|
Paulo José FERNANDES PEDROSO (yhteisesittelijän neuvonantaja)
|
|
|
|
|
Lausuntopyyntö
|
11/4/2025
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
|
|
Vastaava jaosto
|
”ulkosuhteet”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
12/6/2025
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
76/3/6
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
D/M/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa kattavaa ja osallistavaa Euroopan puolustusstrategiaa, jossa sotilaallinen valmius yhdistyy siviilivalmiuteen, sosiaaliseen selviytymiskykyyn, diplomatiaan, kansainväliseen oikeuteen sekä rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Komitea antaa tukensa Euroopan komission valkoiselle kirjalle ja kehottaa EU:ta omaksumaan koordinoidun toimintamallin, jossa puolustusta, rauhaa ja turvallisuutta pidetään yhteisinä julkishyödykkeinä ja jota tuetaan vahvoilla oikeudellisilla, institutionaalisilla ja taloudellisilla puitteilla demokraattisine valvontajärjestelyineen.
1.2EU:n on reagoitava kiireellisesti niin hybridiuhkiin kuin tavanomaisiinkin turvallisuusuhkiin, vähennettävä riippuvuuttaan ulkoisista toimijoista ja vahvistettava strategista riippumattomuuttaan. Tämä edellyttää investointeja kriittisiin teknologioihin, ja painopisteenä on oltava Euroopan teollisten ja teknologisten valmiuksien parantaminen, jotta Eurooppa pysyisi kilpailukykyisenä maailmanlaajuisilla puolustusmarkkinoilla.
1.3ETSK pitää tarpeellisena tuen kohdistamista pk-yrityksille ja aluekehitykseen ja kannattaa yksinkertaistettuja menettelyjä, tasapuolisia rahoituksensaantimahdollisuuksia ja pk-yritysten tiiviimpää integrointia puolustusalan arvoketjuihin. Näin voidaan edistää innovointia ja parantaa EU:n puolustusteollisuuden kilpailukykyä sekä pitää samalla kiinni tiukoista sosiaali- ja ympäristönormeista ja työelämän normeista.
1.4Puolustusinvestointien on kohdistuttava myös siviili-infrastruktuuriin, koulutukseen ja kaksikäyttöteknologioihin, mm. sotilaslääketieteen ja kyberturvallisuuden aloilla. Strateginen ennakointi, työvoiman koulutus ja tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen näillä aloilla on ratkaisevan tärkeää Euroopan teknologisen etumatkan ja pitkän aikavälin puolustuskyvyn varmistamiseksi.
1.5ETSK kannattaa Euroopan puolustuksesta 6. maaliskuuta 2025 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitettyä toimintakehotusta. EU:n on pyrittävä korjaamaan kriittiset voimavarapuutteet pikaisesti ja otettava käyttöön tarvittavat välineet turvallisuutensa vahvistamiseksi ja kansalaistensa suojelun parantamiseksi. Liikenne-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävissä investoinneissa on kiinnitettävä huomiota sotilaalliseen liikkuvuuteen ja toimitusketjujen häiriönsietokykyyn. Näin voidaan huolehtia siitä, että Euroopan puolustusvalmiuksien tukena on vankka teollinen perusta.
1.6ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin rahoitusmekanismeihin mutta tähdentää tarvetta varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on yhtäläiset ja avoimet mahdollisuudet saada rahoitusta. On myös olennaisen tärkeää, että nämä mekanismit edistävät fiskaalista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että ne luovat puolustukseen liittyvien teollisuudenalojen kukoistuksen edellyttämää vakautta. Näin yrityssektori, niin julkinen kuin yksityinenkin, voi nousta keskeiseen rooliin Euroopan strategisten puolustusvoimavarojen vahvistamisessa.
1.7ETSK kannattaa aloitteita arvioida sellaisten, jäsenvaltioiden hyväksymien ratkaisujen toteuttamiskelpoisuutta, joiden tavoitteena on saada aikaan pysyvä puolustusrahoitusmekanismi, joka voisi perustua hallitustenväliseen sopimukseen ja jossa voisi olla mukana myös EU:n ulkopuolisia maita.
1.8ETSK on huolissaan siitä, että Euroopan komission ehdottama rajallinen jousto, joka perustuu puolustusmenoja koskevien kansallisten suojalausekkeiden aktivointiin, ei poista sitä vaaraa, että puolustusmenoja rahoitetaan sosiaalimenojen kustannuksella. Komitea ehdottaakin komissiolle, neuvostolle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille vakaus- ja kasvusopimuksen tarkistamista niin, että finanssipoliittisen kehyksen puitteissa olisi mahdollista toteuttaa toimenpiteitä kasvua vauhdittavien julkisten investointien edistämiseksi. Komitea ehdottaa niin ikään, että olisi säädettävä selväsanaisesti, että sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tukemiseen tarkoitettuja varoja ei pitäisi osoittaa puolustusmenoihin – ei EU:n tasolla eikä jäsenvaltioissa.
1.9ETSK korostaa Euroopan itäisen sivustan strategista merkitystä ja kehottaa lisäämään yhteistyötä etulinjan valtioiden kanssa. Tähän kuuluu mm. kohdennettuja investointeja puolustusinfrastruktuuriin, yhteistä koulutusta ja rajatylittävän liikkuvuuden edistämistä EU:n turvallisuuden ja resilienssin vahvistamiseksi alueella.
1.10Tiivis yhteistyö Naton, kolmansien maiden ja keskeisten kumppaneiden, kuten Ukrainan, kanssa on välttämätöntä. EU:n olisi asetettava etusijalle yhteinen koulutus, teknologian jakaminen ja rajatylittävä liikkuvuus, sillä näin voitaisiin edistää yhteistä innovointia ja lisätä puolustusvoimavaroihin liittyvää yhteistyötä.
2.Taustaa
2.1ETSK korostaa, että EU:n turvallisuusstrategiaa on täydennettävä koko Euroopan kattavalla laajemmalla rauhanstrategialla, jonka perimmäisenä tavoitteena on oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttaminen. Rauhanstrategiaan olisi sisällyttävä myös tehokkaampia toimia rauhan edistämiseksi maailman konfliktialueilla. Kuten komitea on aiemmissa lausunnoissaan todennut, kestävä rauha voidaan saavuttaa vain ratkomalla konfliktien perimmäisiä syitä ennaltaehkäisevästi ja edistämällä ihmisarvon kunnioittamista, tasa-arvoa ja sosiaalista edistystä. Kaikissa toimenpiteissä on noudatettava tinkimättä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta, myös kansainvälistä humanitaarista oikeutta.
2.2Eurooppalaiset julkishyödykkeet ovat omiaan parantamaan kaikkien eurooppalaisten kollektiivista hyvinvointia ja turvallisuutta. Puolustusta olisi pidettävä yhteisen edun olennaisena osatekijänä, joka edellyttää koordinoituja, EU:n arvojen ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisia toimia unionitasolla.
2.3ETSK toteaa, että demokratiaan kohdistuvat uhat liittyvät tiiviisti myös Euroopan turvallisuuteen. Autoritaaristen ja totalitaaristen hallintojen valtaannousu etenkin naapurialueilla asettaa haasteita alueelliselle vakaudelle ja demokraattisille arvoille. Tällaisessa muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä käy erittäin selväksi, miten tärkeää EU:n on vahvistaa turvallisuusstrategiaansa tinkimättä demokraattisista periaatteistaan.
2.4ETSK on myös huolissaan viimeaikaisista populistisista ja autokraattisista suuntauksista sekä EU:ssa että Nato-kumppaneiden keskuudessa ja pitää mm. eräitä Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon toteuttamista toimista välittyviä merkkejä huolestuttavina.
2.5Käsillä oleva lausunto on suora vastaus komission 19. maaliskuuta 2025 julkaisemaan valkoiseen kirjaan Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä. Valkoinen kirja yhdessä ReArm Europe -suunnitelman kanssa on merkittävä edistysaskel unionin puolustusympäristön uudistamisessa ja liittyy ehdotuksiin varautumisunionistrategiasta ja EU:n uudesta sisäisen turvallisuuden strategiasta (ProtectEU).
2.6Puolustus- ja teollisuuspolitiikka on jo pitkään kuulunut ETSK:n painopisteisiin, ja valkoinen kirja tarjoaa strategisen kehyksen, joka on tämän painopisteen mukainen. Käsillä oleva lausunto pohjautuu komitean aiempiin lausuntoihin, joissa on kannatettu koordinoitua EU:n toimintamallia puolustusvoimavarojen ja teollisuuden häiriönsietokyvyn vahvistamisen suhteen, ja siinä on otettu huomioon myös ETSK:n äskettäin antama valmisteleva lausunto ”Puolustusrahoitus EU:ssa”, jossa vahvistetaan kattavan ja kestävän rahoituskehyksen tarve.
2.7Kuten valkoisessa kirjassa todetaan, sekä Niinistön että Draghin raporteissa tuodaan esiin, että yhteistyön puute on johtanut tehottomuuteen puolustusvoimavarojen kehittämisessä ja aiheuttanut lisäkustannuksia kaikille jäsenvaltioille. Määrärahojen käyttö puolustusmenoihin, erityisesti innovointiin, on ollut hajanaista ja liian vähäistä, minkä vuoksi Euroopan tulevan puolustuksen kannalta ratkaisevan tärkeiden uusien murroksellisten teknologioiden kehityksessä ei ole edistytty.
2.8Euroopan puolustusvoimavarojen vahvistamisen on oltava osa laajempaa EU:n teollistamisstrategiaa, jossa vältetään toimia, jotka
a)olisivat ristiriidassa rauhan ilmapiirin luomiseen ja unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen tähtäävien pyrkimysten kanssa
b)voisivat vaarantaa EU:n turvallisuuden keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Valkoinen kirja merkitsee huomattavaa muutosta aiempaan, sillä siinä peräänkuulutetaan puolustusstrategiaa, jossa yhdistyvät teolliset, teknologiset, yhteiskunnalliset ja sotilaalliset valmiudet.
ETSK tähdentää tässä lausunnossa, että EU:n puolustusvalmiuden parantaminen edellyttää kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa innovoinnilla, infrastruktuurilla ja resilienssillä on yhtä keskeinen asema kuin sotilaallisella valmiudella ja siviilivalmiudella.
2.9Euroopan innovointikyvyn ja kriittisen puolustusteknologian tuotantokyvyn parantaminen on olennaisen tärkeää, jotta riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista on mahdollista vähentää. Tässä lausunnossa kehotetaan lisäämään tukea pk-yrityksille ja tiivistämään yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa, jotta puolustustarpeet pystyttäisiin täyttämään ja strateginen riippumattomuus saataisiin turvattua.
2.10Jäsenvaltioiden ja EU:n olisi ulkoisiin riippuvuuksiin liittyvien riskien vähentämiseksi osoitettava rahoitusta teollisuuden kehityksen tukemiseen sekä laadukkaiden työpaikkojen turvaamiseen ja luomiseen Euroopassa, myös muilla kuin turvallisuuteen liittyvillä aloilla. EU:n sosiaalialan säännöstöä (nykyisiä säädöksiä ja lainsäädäntöä) on vahvistettava, eikä sotateollisuuden vauhdittamisen tarvetta saa käyttää perusteena poikkeusten sallimiselle.
2.11ETSK kostaa, että Euroopan turvallisuustason parantamiseksi on tärkeää laajentaa kansainvälistä puolustusyhteistyötä erityisesti keskeisten globaalien kumppaneiden kanssa. Tässä lausunnossa annetaan kansainväliselle yhteistyölle paljon painoarvoa samaan tapaan kuin valkoisessa kirjassakin ja kehotetaan vahvistamaan kumppanuuksia teknologian jakamisen ja koordinoitujen puolustusstrategioiden ja muiden tarkoituksenmukaisten keinojen avulla.
3.Yleistä
3.1EU:n olisi harkittava kokonaisvaltaista turvallisuusstrategiaa, joka kattaa sotilaallisen turvallisuuden, siviilivalmiuden, sosiaalisen selviytymiskyvyn, taloudellisen turvallisuuden sekä suojelun muilta demokratiaan kohdistuvilta uhkilta, kuten ulkomaiselta sekaantumiselta, kyberturvallisuusuhkilta ja disinformaatiolta. Strategian avulla olisi myös voitava reagoida ilmastonmuutokseen, digitaalisen siirtymän haasteisiin, luonnonkatastrofeihin ja maailmanlaajuisiin terveysriskeihin, vahvistettava julkisia palveluja ja infrastruktuuria sekä huolehdittava strategisesta riippumattomuudesta vahvan teollisuuspolitiikan turvin.
3.2ETSK katsoo, että EU:n on laajemman ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa puitteissa pyrittävä yhteiseen puolustuspolitiikkaan ja luotava vahva eurooppalainen puolustuspilari. Tähän tarvittavat lainsäädäntö- ja rahoitustoimenpiteet on toteutettava kiireellisesti. Lisäksi unionin on otettava aktiivinen diplomaattinen rooli pyrittäessä tiiviissä yhteistyössä asianomaisten hallitusten kanssa ja YK:n päätöslauselmien pohjalta oikeudenmukaiseen rauhaan sekä Ukrainassa että muilla konfliktialueilla, kuten Lähi-idässä, erityisesti Palestiinan ja Israelin kysymyksessä.
3.3ETSK toteaa, että EU:n on Venäjän hyökkäyksen valossa tarpeen vahvistaa turvallisuuskehystään. Komitea on yhtä mieltä siitä, että Ukrainalla on keskeinen rooli, sillä se on etulinjan valtio, jolla on puolustusalan asiantuntemusta, ja tähdentää EU:n ja Ukrainan yhteistyön tärkeää merkitystä voimavarojen vahvistamisessa, innovoinnin vauhdittamisessa ja häiriönsietokyvyn parantamisessa. ETSK kannattaa strategisen yhteistyön edistämiseksi Ukrainan osallistamista toimiin, jotka koskevat EU:n sotilaallista liikkuvuutta, yhteistä puolustusta ja avaruusresursseja.
3.4ETSK pitää EU:n itäistä sivustaa ensisijaisen tärkeänä, sillä se olisi eturintamassa vastaamassa mahdollisiin unioniin kohdistuviin hybridi- ja sotilaallisiin hyökkäyksiin, ja kannattaa etulinjan valtioiden ajamaa yhdennettyä rajaturvallisuusstrategiaa eli nk. Itäinen kilpi ‑aloitetta, joka on ennakoiva ja yhteistyöhön perustuva askel EU:n yhteisen puolustuksen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Komitea korostaa tässä yhteydessä myös tarvetta tukea jäsenvaltioita, jotta ne pystyisivät kehittämään nopeasti kansallisia puolustusvalmiuksiaan keskeisten turvallisuusetujen turvaamiseksi eivätkä kiireelliset toimenpiteet viivästyisi.
3.5 ETSK tunnustaa arktisen alueen yhä tärkeämmän strategisen merkityksen EU:n turvallisuuden kannalta. Kun ilmastonmuutos johtaa uusien laivareittien avautumiseen ja luonnonvarojen saannista kiistellään yhä enemmän, EU:n on oltava entistä tiiviimmin mukana arktisen alueen hallinnoinnissa ja huolehdittava vakaudesta, kestävästä kehityksestä ja rauhanomaisesta yhteistyöstä tällä kriittisellä alueella.
3.6ETSK painottaa, että Välimeren alueen turvallisuudella on suuri merkitys EU:lle, erityisesti kun on kyse muuttoliikkeestä ja merellisestä turvallisuudesta, sillä meriliikenne on elintärkeää unionin talouden kannalta.
3.7ETSK kannattaa siirtymäkautta, jonka aikana jäsenvaltiot saavat hankkia puolustustarvikkeita itsenäisesti. Komitea tukee Euroopan puolustusalan riippumattomuutta koskevaa pitkän aikavälin tavoitetta, mutta välittömiin täydennystarpeisiin on vastattava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Käyttövalmiiden tarvikkeiden hankinnan salliminen antaa jäsenvaltioille seuraavan viiden vuoden aikana mahdollisuuden reagoida nopeasti uusiin uhkiin ja ylläpitää operatiivista valmiutta.
3.8ETSK katsoo, että on ratkaisevan tärkeää keskittyä puolustusvoimavarojen kriittisten puutteiden korjaamiseen, jotta voidaan varmistaa kattava puolustusvalmius ja lisätä sen pelotevaikutusta, kuten 6. maaliskuuta 2025 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti ja kuten valkoisessa kirjassa esitetään. Tätä tukee myös se, että neuvosto antoi 27. toukokuuta 2025 asetuksen (EU) 2025/1106 välineen perustamisesta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (SAFE).
3.9Edistyksellisten viestintä- ja puolustusteknologioiden, kuten 5G- ja kvanttijärjestelmien, kehittäminen ja käyttöönotto on välttämätöntä turvallisten ja tehokkaiden operaatioiden kannalta. Teollisuuden, tieteen ja tutkimuksen välistä yhteistyötä vahvistamalla saadaan vauhditettua innovointia ja modernisointia näillä aloilla. Kumppanuudet ovat ratkaisevan tärkeitä, mutta tiettyjen strategisesti arkaluonteisten teknologioiden osalta saatetaan tarvita räätälöityjä tai itsenäisiä EU:n tukemia aloitteita strategisen hallinnan ja resilienssin turvaamiseksi.
3.10ETSK kannattaa komission SAFE-ehdotusta, jonka ajatuksena on lisätä puolustusinvestointeja EU:n tukemien lainojen avulla, ja painottaa tarvetta huolehtia avoimuudesta, tasapuolisista lainansaantimahdollisuuksista ja johdonmukaisuudesta EU:n nykyisten aloitteiden kanssa. Komitea toistaa myös kehotuksensa ottaa käyttöön vakaa rahoitusmekanismi, sillä näin voidaan varmistaa pitkän aikavälin johdonmukaisuus ja demokraattinen valvonta.
3.11Kysymykseen Euroopan investointipankin (EIP) osallistumisesta puolustusrahoitukseen suhtaudutaan valkoisessa kirjassa asian edellyttämin varauksin. ETSK kannattaa Eurooppa-neuvoston EIP:n valtuustolle esittämää kehotusta jatkaa kiireellisesti sellaisten EIP:n käytäntöjen mukauttamista, jotka koskevat lainanantoa puolustusteollisuudelle, erityisesti arvioimalla poissuljettujen toimintojen luetteloa uudelleen ja lisäämällä käytettävissä olevan rahoituksen määrää turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Komitea katsoo, että kaikilla aloilla tarvittavia investointeja olisi rahoitettava laskemalla liikkeeseen EU:n yhteistä euromääräistä velkaa. Unionitason lainanotto voi auttaa ylläpitämään kokonaiskysyntää, tukemaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parantamaan resilienssiä.
3.12Puolustusinvestoinneissa on asetettava pitkän aikavälin tavoitteet pikaratkaisujen edelle, jotta Euroopan puolustuskyky pysyy vahvana ja sitä voidaan mukauttaa muuttuvien turvallisuushaasteiden mukaisesti. Lisäksi puolustusmenoihin on sisällytettävä investointeja siviilivalmiuden ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn parantamiseen. ETSK toteaa, että valkoisessa kirjassa ei ole omaksuttu tällaista laajempaa lähestymistapaa, vaikka sen tavoitteena onkin konfliktien ja kriisien ehkäiseminen.
3.13Euroopan korkeat energiakustannukset ovat haaste energiaintensiiviselle puolustustarviketuotannolle. Monia kriittisiä komponentteja tuotetaankin Euroopan ulkopuolella, missä energiakustannukset ovat alhaisempia. Tilanteen korjaamiseksi on ensisijaisesti lisättävä energiantuotantoa EU:ssa ja toteutettava toimenpiteitä, joilla korkeat energiahinnat saadaan laskemaan.
3.14ETSK on samaa mieltä siitä, että kriittisiä toimitusketjuja olisi tuettava, jotta riskejä saataisiin vähennettyä ja tuotannon häiriönsietokykyä parannettua. On kuitenkin kiinnitettävä yhtä lailla huomiota kaikkien tuotantoprosessissa käytettävien raaka-aineiden saannin turvaamiseen, sillä saatavuuteen liittyvien riskien sivuuttaminen voi johtaa pullonkaulojen syntymiseen.
3.15Komitea kehottaa ottamaan työmarkkinaosapuolet mukaan sekä puolustusteollisuudessa että laajemmin monialaisella tasolla parhaillaan käytäviin keskusteluihin Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan sopimuksen mukaisesti, sillä tehtävät päätökset vaikuttavat koko yhteiskuntaan.
3.16ETSK kehottaa myös vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun mekanismeja, jotta voidaan huolehtia siitä, että kansalaiset ymmärtävät, mistä Euroopan puolustusstrategiassa on kyse, ja kannattavat ja tukevat sitä, ja jotta strategia on varmasti kattava ja käsittää myös kansalaiskasvatuksen sekä puolustuksen siviiliulottuvuuden.
3.17Komitea korostaa, että on tärkeää investoida puolustukseen liittyvään koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja strategiseen ennakointiin. Laajemmalle väestölle suunnatulla kansalaiskasvatuksella on keskeinen merkitys tietoisuuden lisäämisessä ja varautumisen parantamisessa. EU:n puolustustavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista huolehtia ammattitaitoisen työvoiman, ml. insinöörit, teknikot ja kyberturvallisuusasiantuntijat, saatavuudesta. Tämä edellyttää koulutuksen mukauttamista muuttuviin alakohtaisiin tarpeisiin, ammatillisen koulutuksen tehostamista sekä kaksoisurapolkujen edistämistä. Lisäksi henkilöstön terveyden ja toimintavalmiuden parantamiseksi on ratkaisevan tärkeää tukea sotilaslääketieteellisen teknologian kehittämistä.
3.18ETSK korostaa, että EU:ssa on a) investoitava ennakoivasti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen sekä toimenpiteisiin köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi, jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa-hankkeella on edelleen riittävästi kannatusta väestön keskuudessa ja ettei unionin turvallisuus siis heikkene sisältä käsin, ja b) torjuttava populististen, demokratian vastaisten ja uusfasististen liikkeiden kasvua panemalla täytäntöön EU:n ja jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja, joilla pyritään lievittämään unionin noin 100 miljoonan köyhän tai köyhyysvaarassa olevan asukkaan vakavaa taloudellista ja sosiaalista ahdinkoa.
3.19ETSK suosittaa jälleen kerran, että komissio tiedottaa kansalaisille yhteisen puolustuksen rahoitukseen liittyvistä haasteista. Yhteisen puolustuksen avulla pyritään parantamaan turvallisuutta ja huolehtimaan siitä, että rauhaan ja solidaarisuuteen perustuva Euroopan yhdentyminen jatkuu. Tiedotuksen keinoin olisi myös lisättävä tietoisuutta nuorten asepalveluksesta ja asevoimien roolista.
3.20Komitea kehottaa laatimaan kohdennettuja strategioita pk-yritysten tukemiseksi muun muassa rahoituksen paremman saatavuuden, yksinkertaisempien menettelyjen ja parempien integrointimekanismien avulla, suurten yhteenliittymien ja pienempien yritysten välisen yhteistyön edistämiseksi sekä puolustusmateriaalisuunnittelun avoimuuden ja osallistavuuden takaamiseksi.
3.21Pk-yritykset ovat puolustusalan innovoinnin keskeisiä vetureita. Sääntelyn yksinkertaistamisen priorisointi ja julkisen rahoituksen yhtäläisen saatavuuden varmistaminen kaikissa jäsenvaltioissa auttavat tekemään alasta häiriönsietokykyisemmän ja kilpailukykyisemmän. Sääntelyn yksinkertaistamisen on myös oltava osa laajempaa strategiaa kilpailukykyisen ja monimuotoisen Euroopan puolustusteollisuuden edistämiseksi, kuten puolustusalan koontiasetusehdotuksessa painotetaan. ETSK korostaa kuitenkin, että byrokratian vähentämiseen tähtäävät toimet eivät saisi heikentää avoimuutta tai markkinoiden tehokkuutta. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää löytää tasapaino kilpailukyvyn ja kestävyyden välillä, jotta ei viedä pohjaa pitkän aikavälin sosiaalisilta ja ympäristöön liittyviltä tavoitteilta.
3.22ETSK katsoo, että pk-yrityksiä ja markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä olisi autettava kansallisten hallitusten takaamien, puolustusalan tuottajille myönnettävien matalakorkoisten lainojen kaltaisin rahoitusvälinein saamaan rahoitusta ja laajentamaan toimintaansa. Julkinen rahoitus on olennaisen tärkeää, mutta sitä on täydennettävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla innovoinnin ja innovaatioiden käyttöönoton vauhdittamiseksi kriittisillä aloilla.
3.23ETSK kannattaa sitä, että puolustukseen osoitetaan jopa 1,5 prosenttia BKT:stä, mutta korostaa, että EU:n puolustusrahaston varat on kohdennettava oikeudenmukaisesti niin, että vähemmän kehittyneet puolustusteollisuuden alat eivät jää paitsioon.
3.24ETSK pitää vieläkin vahvempaa sitoutumista suotavana ja kehottaa Naton jäseniä pyrkimään siihen, että puolustusmenoihin käytetään vähintään 2,5 prosenttia BKT:stä, kuten komitean lausunnossa aiheesta ”Puolustusrahoitus EU:ssa” esitetään. Tämä lisäys auttaisi parantamaan EU:n valmiutta vastata geopoliittisiin uhkiin ja vahvistamaan transatlanttista kumppanuutta niin, että samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden suvereniteettia. Lisäksi näin täydennettäisiin Naton turvallisuuskehystä.
3.25Komitea suosittaa voimakkaasti, että puolustus- ja turvallisuusrahoituksen saannille asetetaan sosiaalisia ehtoja, jotta voidaan pitää huoli siitä, että yritykset eivät siirry muualle, ja taata laadukkaat työpaikat, paremmat työolot ja ‑ehdot, työehtosopimusneuvottelut sekä työntekijöiden ja ammattijärjestöjen oikeuksien tinkimätön kunnioittaminen.
3.26ETSK toteaa, että sotilaallisella liikkuvuudella on ratkaiseva merkitys, ja kannattaa valkoisessa kirjassa esitettyjä ehdotuksia sen tehostamiseksi. Sotavoimien nopeiden liikkeiden helpottamiseksi ja Euroopan liikenneverkkojen parantamiseksi on olennaista yksinkertaistaa rajatylittäviä menettelyjä, yhdenmukaistaa sääntelyä ja parantaa kaksikäyttöinfrastruktuuria. Lisäksi painopisteenä on jatkossakin oltava sellaisten välineiden, tarvikkeiden ja puolustusmateriaalien tuotannon suora tukeminen, joista on tällä hetkellä puutetta.
3.27Jatkuvat investoinnit sekä sotilas- että siviilitarpeiden kannalta keskeisiin liikennekäytäviin ovat tärkeitä koko EU:n resilienssin turvaamiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan sujuvoittamiseen tähtäävien aloitteiden tehostamiseksi. Lisäksi tarvitaan kattavia analyyseja liikenneinfrastruktuurista, mm. ammusten, raskaan kaluston, raaka-aineiden ja puolustustarvikekomponenttien kuljettamiseen tarvittavista rautatielaitureista ja ‑vaunuista.
3.28ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että infrastruktuuri-investoinnit, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä joukkojen ja kaluston nopean siirtämisen helpottamiseksi kaikkialla Euroopassa, tunnustetaan olennaiseksi osaksi parempaa varautumista. Komitea tähdentää myös tarvetta kiinnittää sotilaallisen liikkuvuuden ohella huomiota yhteenliitettävyyteen, jotta voidaan varmistaa liikenneverkkojen ja ‑infrastruktuurin yhtenäinen, saumaton toiminta kaikkialla EU:ssa.
3.29ETSK korostaa, että on tärkeää mukauttaa EU:n infrastruktuuriohjelmia, kuten Verkkojen Eurooppa ‑välinettä, muuttuvien turvallisuus- ja puolustuspainopisteiden mukaisesti. Ottamalla puolustustarpeet huomioon laajemmassa infrastruktuurisuunnittelussaan EU voi tasoittaa alueellisia eroja, parantaa pysyviä yhteyksiä ja vahvistaa kykyään selviytyä puolustushaasteista.
3.30ETSK painottaa myös, että on tärkeää tehostaa kansainvälistä puolustusyhteistyötä säännöllisen tietojenvaihdon, yhteisten kokousten ja kunkin kumppanimaan erityisten koordinointiyhteyshenkilöiden avulla. Kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön on suhtauduttava avoimesti, sillä maailmanlaajuiset kumppanuudet ovat välttämättömiä.
Bryssel 12. kesäkuuta 2025
”Ulkosuhteet”-jaoston puheenjohtaja
Dimitris Dimitriadis
*
*
*
LIITE LAUSUNTOON
jonka on antanut
”Ulkosuhteet”-jaosto
Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraava muutosehdotus, joka sai tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 60 artiklan 2 kohta):
|
MUUTOSEHDOTUS 2
REX/603
Yhteinen valkoinen kirja Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä
Kohta 3.24
Muutetaan.
|
Esittäjät:
BUZEK Tanja
JEAMBRUN Denis
KOLLER Erika
ÖNGÖRUR Berivan
PALMIERI Stefano
QUAREZ Christophe
TRINDADE Carlos Manuel
WAGNSONNER Thomas
|
|
Lausuntoluonnos
|
Muutosehdotus
|
|
ETSK pitää vieläkin vahvempaa sitoutumista suotavana ja kehottaa Naton jäseniä pyrkimään siihen, että puolustusmenoihin käytetään vähintään 2,5 prosenttia BKT:stä, kuten komitean lausunnossa aiheesta ”Puolustusrahoitus EU:ssa” esitetään. Tämä lisäys auttaisi parantamaan EU:n valmiutta vastata geopoliittisiin uhkiin ja vahvistamaan transatlanttista kumppanuutta niin, että samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden suvereniteettia. Lisäksi näin täydennettäisiin Naton turvallisuuskehystä.
|
ETSK pitää vieläkin vahvempaa sitoutumista suotavana ja kehottaa Naton jäseniä täyttämään kiireellisesti Natoa koskevat menositoumuksensa ja määrittämään, mitä lisärahoitusta tarvitaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä lisäys auttaisi parantamaan EU:n valmiutta vastata geopoliittisiin uhkiin ja vahvistamaan transatlanttista kumppanuutta niin, että samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden suvereniteettia. Lisäksi näin täydennettäisiin Naton turvallisuuskehystä.
|
Äänestystulos:
Puolesta:
42
Vastaan:
42
Pidättyi äänestämästä:
4
_____________
