SOC/826
Oppisopimuskoulutus ja harjoittelu-
ja opiskelujaksoja yhdistelevät koulutusmallit
LAUSUNTO
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaosto
Miten oppisopimuskoulutuksella ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevillä koulutusmalleilla voidaan edistää osaamista, jota yritykset tarvitsevat vastatakseen vihreän siirtymän ja digitalisaation haasteisiin
(oma-aloitteinen lausunto)
|
Yhteydenotot
|
SOC@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Sabrina BORG
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
5/9/2025
|
Esittelijä: Jean-Michel POTTIER
|
Neuvonantaja
|
Francis PETEL (esittelijän neuvonantaja, ryhmä I)
|
|
|
|
|
Komitean täysistunnon päätös
|
23/1/2025
|
|
Oikeusperusta
|
työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
|
|
Vastaava jaosto
|
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
3/9/2025
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
79/0/1
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
D/M/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
.../.../...
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1ETSK korostaa oppisopimuskoulutuksen keskeistä merkitystä Euroopan työmarkkinoilla tarvittavien digitaalisten taitojen ja ympäristöosaamisen kehittämisen kannalta. Kaiken kokoisilla yrityksillä on ratkaiseva rooli oppisopimusopiskelijoiden kouluttamisessa. Tällainen koulutus mahdollistaa myös pk-yritysten erityspiirteiden huomioon ottamisen. Monet niistä vastaavat pienten erikoismarkkinoiden tarpeisiin ainutlaatuisella osaamisellaan. Tämä koskee kaikkia toimialoja, myös maaseudun taloutta.
1.2ETSK toteaa, että perustaitojen hallinta on keskeinen edellytys oppisopimuskoulutuksen kaltaiselle ammatilliselle koulutukselle. Komitea korostaa myös, että oppisopimuskoulutus voi auttaa monia suurissa vaikeuksissa olevia nuoria, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia (NEET), sopeutumaan koulunkäyntiin, koska siinä koulutus tapahtuu ammattiympäristössä.
1.3Useat EU-maat ovat kehittäneet erityisiä järjestelyjä, joiden avulla pyritään yksilöimään uusia digitaalisia taitoja ja ympäristöosaamista, jotka voivat tukea siirtymiä ja täyttää työmarkkinoiden osaamistarpeet. ETSK kehottaa EU:ta tukemaan asianmukaisella rahoituksella tarpeiden yksilöimistä kansallisia käytäntöjä kunnioittaen.
1.4ETSK huomauttaa, että oppisopimus- ja tutkintomallit toimivat useissa EU-maissa toisistaan erillään. Komitea kannattaa perusteellisen uudistuksen tavoitetta esimerkiksi koulutuksen mukauttamiseksi työmarkkinoiden tarpeisiin, koulutukseen pääsyn parantamiseksi ja monialaisten taitojen edistämiseksi. Tällä välin tarvitaan disruptiivistä toimintamallia nopeiden mukautusten mahdollistamiseksi.
1.5ETSK ehdottaa oppisopimusjärjestelmille uutta mallia, johon sisältyy uusia teknologioita tai digitaalisia taitoja ja ympäristöosaamista koskeva täydentävä koulutusmoduuli, joka muodostaisi 5–10 % ammatillisesta koulutuksesta. Yritys ja koulutusorganisaatio valitsisivat tämän täydentävän moduulin yhdessä toimialajärjestöjen kanssa, ja siitä saisi lisämerkinnän tutkintotodistukseen tai siitä myönnettäisiin mikrotutkinto. ETSK ehdottaa kokeiluihin kannustamista osana osaamisunionin hankkeita, joiden tavoitteena on ”houkuttelevan, innovatiivisen ammatillisen koulutuksen järjestelmän kehittäminen”.
1.6ETSK kannattaa tietyissä EU-maissa käytössä olevan, yli 30-vuotiaille aikuisille tarkoitetun oppisopimuskoulutusjärjestelmän kehittämistä. Komitea toteaa, että tällainen järjestely sopii erityisesti palkansaajien työuran aikaisiin uudelleenkoulutustarpeisiin, kuten ammatin vaihtamiseen ja ammatilliseen kehitykseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen.
1.7Työmarkkinaosapuolilla on valmiudet kartoittaa tehokkaasti työmarkkinoiden osaamistarpeita. ETSK muistuttaa, että ”työmarkkinaosapuolet ovat tehokkaita toimijoita koulutusjärjestelmän suunnittelussa ja hallinnoinnissa. Ne pystyvät erityisen hyvin kartoittamaan työmarkkinoiden osaamistarpeita.”
1.8Digitaalisten taitojen oppiminen edellyttää tekoälyvälineiden käytön hallintaa. Tekoälyn käyttöön liittyvät mahdollisuudet ja riskit ovat erottamaton osa oppisopimuskoulutusta. Tämä tarkoittaa, että tekoäly on otettava huomioon suunniteltaessa koulutusjärjestelyjä ja tutustutettava nuoret tekoälyyn heti kun he aloittavat koulutaipaleensa.
1.9ETSK tukee vakaasti Erasmus+ -ohjelmaa, joka on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen oppilaille ja oppisopimuskoulutettaville. Se mahdollistaa harjoittelun suorittamisen eurooppalaisessa yrityksessä, opiskelemisen Euroopassa sijaitsevassa ammattikoulutuslaitoksessa ja osallistumisen koulutusvaihtoon.
1.10ETSK kannattaa oppisopimuskoulutusta välineenä, joka mahdollistaa vammaisten henkilöiden pääsyn työelämään. Useissa maissa, kuten Ranskassa, on tarjolla erityisiä oppisopimuskoulutusmalleja, joilla helpotetaan yritykseen sijoittautumista ja mukautettujen työtilojen luomista. ETSK kehottaa ottamaan tämän menettelyn käyttöön kaikissa EU-maissa kansallisia käytäntöjä kunnioittaen.
1.11ETSK muistuttaa, että tuki ja ohjaus ovat välttämättömiä, jotta nuorille voidaan antaa tietoa uusista taidoista ja mahdollisuuksista työmarkkinoilla. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi uusia digitaali- ja ympäristöalan ammatteja sekä muuttaa olemassa olevia ammatteja hyödyntämällä oppisopimuskoulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia edistää onnistunutta pääsyä pysyvään työhön. Lisäksi tiedottamisella ja ohjauksella olisi autettava lisäämään kaikkien ammatillisen koulutuksen eri muotojen yhtäläistä arvostusta. Näiden joukossa oppisopimuskoulutus on se, jonka avulla voidaan saavuttaa erittäin korkea suoran työmarkkinaintegraation aste.
2.Taustaa
Osaamisvaje Euroopassa
2.1Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 2018 suosituksen laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista. Näihin puitteisiin sisältyvät osaamiskehykset, jotka on kuvattu oppimistulosten perusteella ja jäsennelty siten, että ne ohjaavat tehokkaasti työpaikalla suoritettavan koulutusosion suunnittelua.
2.2Euroopan komissio on määritellyt Euroopan osaamisohjelmassa ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa tavoitteet, joilla on tarkoitus varmistaa, että 70 prosentilla aikuisista on digitaaliset perustaidot vuoteen 2025 mennessä. Näillä aloitteilla pyritään vähentämään 30 prosentilla (vuoteen 2019 mennessä) ja 15 prosentilla (vuoteen 2030 mennessä) niiden 13–14-vuotiaiden nuorten määrää, joiden tietotekninen osaaminen ja digilukutaito eivät ole riittävän hyvällä tasolla.
2.3Euroopan komission mukaan yli 70 % yrityksistä on ilmoittanut, että sellaisen henkilöstön puute, joilla on riittävät digitaaliset taidot, muodostaa esteen investoimiselle.
2.4Komissio on esittänyt toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on korjata työvoimapula ja osaamisvaje, sekä ehdottanut yhteistyötä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa näiden ongelmien ratkaisemiseksi tulevina kuukausina ja vuosina.
2.5Toimintasuunnitelma on myös keskeinen osa Euroopan osaamisen teemavuotta. Se pohjautuu useisiin EU:n tasolla jo käytössä oleviin politiikka- ja rahoitustoimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi Euroopan osaamissopimus, joka on tähän mennessä mahdollistanut koulutuksen tarjoamisen 3,5 miljoonalle työntekijälle, Porton sosiaalialan huippukokouksessa hyväksytyt työllisyyttä ja osaamista koskevat tavoitteet vuodelle 2030, riittävistä vähimmäispalkoista ja alustatyöstä annetut direktiivit sekä 65 miljardia euroa EU:n varoja, jotka ovat käytettävissä osaamiseen tehtäviin investointeihin.
2.6Euroopan komissio on erityisesti kehottanut jäsenvaltioita tarkistamaan opetus- ja koulutusohjelmiaan, jotta ne vastaisivat paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Komissio on todennut myös, että työmarkkinaosapuolet aikovat tukea oppisopimuskoulutusta sekä koulutuksen järjestäjien ja työnantajien välisiä kumppanuuksia.
Draghin raportti
2.7ETSK kannattaa Draghin raportissa yksilöityjä osaamisen kehittämiseen liittyviä toimia EU:n tuleviin haasteisiin vastaamiseksi. Raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti osaamisvajeeseen. Siinä todetaan, että on olennaisen tärkeää laatia eurooppalainen strategia, jolla pyritään korjaamaan osaamisvajeet ja jossa keskitytään koulutuksen kaikkiin vaiheisiin.
2.8Draghin raportissa digitaaliset ja vihreät taidot sekä luonnontieteisiin, matematiikkaan, tekniikkaan ja teknologioihin (STEM) liittyvä osaaminen määritellään keskeisen tärkeiksi uusien teknologioiden käytön hallitsemisen ja niiden kehityksen edistämisen kannalta.
2.9Poliittisissa suuntaviivoissa uudelle Euroopan komissiolle korostetaan ammatillisen koulutuksen merkitystä. EU aikoo laatia muun muassa ammatillista koulutusta koskevan eurooppalaisen strategian. Erityisesti ehdotetaan, että lisätään nuorten tietoisuutta STEM-aineista korostaen naisten määrän lisäämistä näissä opinnoissa. Osaamisunionia koskeva aloite esitettiin maaliskuussa 2025.
Ympäristöosaamisen tarve
2.10EU:lla on ilmastolain nojalla oikeudellinen velvoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Laissa asetetaan erityisesti välitavoite, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä olisi vähennettävä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä. EU:n strategiassa korostetaan koulutuksen merkittävää roolia ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
2.11Euroopan komission aloitteesta perustettu ”GreenComp” on kestävää kehitystä koskeva osaamiskehys. Se on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määritellyistä politiikkatoimista, ja sen tavoitteena on edistää ympäristökestävyyttä koskevaa oppimista Euroopan unionissa.
2.12Näiden poliittisten suuntaviivojen mukaisesti komissio on julkaissut muun muassa seuraavat ohjeasiakirjat: ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” ja ”Eurooppalainen koulutusalue vuoteen 2025 mennessä”. Asiakirjoissa korostetaan tarvetta laatia kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys.
2.13Lisäksi energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2023/1791 28 artiklassa säädetään, että ”[j]äsenvaltioiden on tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistettava, että energiatehokkuusalaan liittyvissä ammateissa [– –] on saatavilla sertifiointi- tai vastaavia pätevyysjärjestelmiä, mukaan lukien tarvittaessa tarkoituksenmukaiset koulutusohjelmat [– –]”.
Digitaalisten taitojen tarve
2.14Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 on Euroopan unionin toimintapoliittinen aloite, jolla pyritään tukemaan EU:n jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien kestävää ja tehokasta mukauttamista digitaaliseen aikakauteen.
2.15Toimintasuunnitelmassa määritellään tavoitteiden saavuttamiseksi kaksi painopistettä:
·kehitetään tehokkaita digitaalisia koulutusekosysteemejä
·kehitetään digitaalisessa muutoksessa tarvittavia digitaalisia taitoja ja osaamista.
3.Yleishuomiot
3.1Tiedot oppisopimuskoulutettavien määristä eri maissa perustuvat hallitusten sivustoilta kerättyihin kansallisiin tietoihin. Oppisopimuskoulutuksella on oma määritelmänsä kussakin maassa, joten tiedot koostuvat heterogeenisistä tekijöistä. Eniten oppisopimuskoulutettavia oli vuonna 2023 Saksassa (lähes 1,3 miljoonaa), jonka jälkeen seuraavina tulivat Ranska (1 000 000), Alankomaat (500 000), Itävalta (130 000), Tanska (100 000), Puola (99 000), Suomi (57 000), Unkari (51 000), Belgia (30 000), Portugali (22 000) ja Espanja (20 500).
3.2Oppisopimuskoulutusta toteutetaan eri tavoin eri maissa, ja mallit voidaan jakaa kahteen ryhmään.
3.2.1Ensimmäisessä ryhmässä oppisopimuskoulutus on viralliseen koulutukseen kuuluva erillinen järjestelmä. Tämä koskee erityisesti Saksan harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää järjestelmää sekä Itävallan, Tanskan ja Sveitsin kaksiosaista koulutusta. Tämä malli on käytössä myös Irlannissa, Kroatiassa, Islannissa, Norjassa ja Puolassa.
3.2.2Toisessa ryhmässä oppisopimuskoulutus ei ole virallisen koulutuksen tai ammatillisen koulutuksen erillinen alajärjestelmä, vaan tapa järjestää koulutusta yrityksissä käyttäen samoja pätevyyttä koskevia vaatimuksia kuin täysipäiväisessä ammatillisessa koulutuksessa. Ranskassa ja Belgiassa (Flanderissa) se tarjoaa täyden pätevöitymisväylän. Samoin on Italiassa, Suomessa, Ruotsissa ja ranskankielisessä Belgiassa, joissa oppisopimusväylät voivat olla myös osittaisia. Alankomaat ja Portugali ovat erillistapauksia, sillä oppisopimuskoulutus on organisoitu ensimmäisen ryhmän tyyppisinä ohjelmina.
3.3EU-maiden välillä on siis merkittäviä eroja, jotka johtuvat maiden kulttuurista ja perinteistä, ja tämän monimuotoisuuden olisi pysyttävä vahvuutena, josta olisi syytä tehdä monitahoinen vertaileva analyysi.
3.4Nuorilla on jo erittäin varhaisessa vaiheessa digitaalisia taitoja, jotka ovat erottamaton osa heidän elämäntapaansa. Digitaalisten välineiden käyttö joskus jo aivan varhaisesta iästä lähtien, näiden välineiden hyödyntäminen perusopetuksessa ja sosiaalisten verkostojen kehittyminen ovat osa nuorten elämänpiiriä. Koulutuksessa heidät myös perehdytetään erittäin nopeasti ympäristöhaasteisiin. Monet nuoret ymmärtävät, että nämä haasteet vaikuttavat heidän sukupolveensa ja erityisesti tuleviin sukupolviin. Nuoret tarvitsevat kuitenkin peruskoulutusta, joka on mukautettu tähän luonnolliseen osaamiseen.
3.5Uransa loppuvaiheessa olevat työntekijät kuuluvat analogiseen sukupolveen, kun taas valtaosa nuorista on digitaalista sukupolvea. Vanhempien työntekijöiden analogisen osaamisen ja työmaailmaan siirtyvien nuorten digitaalisten taitojen yhteensovittaminen on yrityksille suuri haaste.
3.6Uusiin digitaalisiin taitoihin ja ympäristöosaamiseen kuuluu teknologisia innovaatioita, jotka ovat tulosta yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustyöstä. Yrityksen ja koulutusorganisaation koulutustoimien yhdistäminen on erityisen tehokas keino saavuttaa näiden uusien taitojen oppimiseen liittyvät tavoitteet. Taitotiedon siirtämisen harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän mallin puitteissa pitäisi auttaa vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät vihreään siirtymään ja digitalisaatioon, ammattien muuttumiseen ja uusien ammattien syntymiseen. Ammatillisen koulutuksen organisaatioilla on tämän tavoitteen saavuttamisessa keskeinen rooli, joka liittyy erityisesti pk-yritysten tukemiseen tarvittavien taitojen määrittelyssä.
3.7Oppisopimuskoulutusmallit edistävät tehokkaasti nuorten ammattiin pääsyä. Osassa EU-maista oppisopimuskoulutettavat ovat yrityksen palkansaajia, kun taas toisissa maissa heillä on erityisasema. Esimerkiksi Saksassa työmarkkinaintegraation aste on 87 %, Alankomaissa 75 % ja Tanskassa 70 %.
3.8Harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevässä mallissa yritykset täyttävät vilpittömin mielin koulutustehtävänsä yhdessä koulutusorganisaation kanssa. On kuitenkin erityisen tärkeää ennakoida ja estää kaikki väärinkäytökset, joiden tavoitteena on saada tuottavaa työtä ilmaiseksi.
4.Erityishuomiot
4.1Kun otetaan huomioon, millaisia tarvittavat uudet taidot ovat, kaiken kokoisilla yrityksillä on ratkaiseva rooli oppisopimusopiskelijoiden koulutuksessa. On myös otettava huomioon pk-yritysten erityspiirteet. Monet niistä vastaavat pienten erikoismarkkinoiden tarpeisiin ainutlaatuisella osaamisellaan. Tämä koskee kaikkia toimialoja, myös maaseudun taloutta. Tämä kouluttajan rooli mahdollistaa sen, että voidaan huomioida siirtymien hyväksyttävyys kuluttajien keskuudessa täyttämällä markkinoiden tarpeet, jotka ovat yhteydessä näiden siirtymien toteuttamiseen EU-maissa.
4.2Vuonna 2022 tehty PISA-tutkimus osoittaa, että 30 % EU:n alle 15-vuotiaista oppilaista ei saavuta vähimmäistason osaamista matematiikassa ja että 25 % ei hallitse lukemista ja luonnontieteitä. Perustaitojen hallinta on keskeinen edellytys oppisopimuskoulutuksen kaltaiselle ammatilliselle koulutukselle. Huomattakoon myös, että oppisopimuskoulutus voi auttaa monia suurissa vaikeuksissa olevia nuoria, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, sopeutumaan koulunkäyntiin, koska siinä koulutus tapahtuu ammattiympäristössä.
4.3Useat EU-maat ovat kehittäneet erityisiä järjestelyjä, joiden avulla pyritään yksilöimään uusia digitaalisia taitoja ja ympäristöosaamista, jotka voivat tukea siirtymiä ja täyttää työmarkkinoiden osaamistarpeet. Julkishallinto, valtion viranomaiset, yritysten edustajat ja työmarkkinaosapuolet osallistuvat hyvin eri tavoin osaamisen ja koulutuksen määrittelemiseen. Tanskan ”disruptioneuvosto” tarjoaa oivallisen esimerkin.
4.4Yritykset ovat usein sitä mieltä, että ammatillisen koulutuksen malli ei ole riittävän ketterä. Sekä yrittäjät että palkansaajat ja erityisesti oppisopimuskouluttajat katsovat, että tutkinnot eivät vastaa teknologisen kehityksen ja uusien kehittyvien ammattien todellisuutta. Jotta voidaan sopeutua ripeästi aina vain nopeampaan osaamistarpeiden kehitykseen, tarvitaan murroksellista toimintamallia, joka mahdollistaa sen, että voidaan mukauttaa ammatteja ja luoda uusia ammatteja erityisesti digitaali- ja ympäristöaloilla, jotka ovat tiiviissä yhteydessä energiakysymykseen.
4.5Tietyissä EU-maissa käytetään yli 30-vuotiaille aikuisille tarkoitettua oppisopimuskoulutusjärjestelmää. Tämä käytäntö sopii erityisesti palkansaajien uudelleenkoulutustarpeisiin osana heidän ammattiuraansa. Kyseeseen voivat tulla myös ajanjaksot tai sopimukset, joihin kuuluu vuorottelu yrityksen ja koulutusorganisaation välillä.
4.6Jotta digitaalisten taitojen kehittämiseksi voidaan toteuttaa tehokkaita toimintapolitiikkoja, ETSK suosittaa, että komissio kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kattavan toimintamallin, johon osallistetaan työmarkkinaosapuolet, koulutusorganisaatiot, tiedeyhteisö ja asiaankuuluvat tahot, kuten kauppakamarit. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla myös oma roolinsa kumppaneina harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevässä koulutusmallissa: ne voivat tarjota koulutussisältöjä ja osallistua paikallisyhteisöjen osaamistarpeiden yksilöimiseen.
4.7Digitaalisten taitojen oppiminen edellyttää tekoälyvälineiden käytön hallintaa. Varhainen perehdyttäminen tekoälyteknologioihin auttaa luomaan pohjan niiden käytön hallinnalle. Tekoälyn käyttöön liittyvien mahdollisuuksien ja riskien huomioiminen onkin erottamaton osa oppisopimuskoulutusta.
4.8Erasmus+ -ohjelma on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen oppilaille ja oppisopimuskoulutettaville. Se mahdollistaa harjoittelun suorittamisen eurooppalaisessa yrityksessä, opiskelemisen Euroopassa sijaitsevassa ammattikoulutuslaitoksessa ja osallistumisen koulutusvaihtoon.
4.9Oppisopimuskoulutus mahdollistaa myös vammaisten henkilöiden pääsyn työelämään. Useissa maissa, kuten Ranskassa, on tarjolla erityisiä oppisopimuskoulutusmalleja, joilla helpotetaan yritykseen sijoittautumista ja mukautettujen työtilojen luomista.
4.10Tuki ja ohjaus ovat välttämättömiä, jotta nuorille voidaan antaa tietoa uusista taidoista ja mahdollisuuksista työmarkkinoilla. Tämän tavoitteen yhteydessä on otettava huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuus. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi uusia digitaali- ja ympäristöalan ammatteja sekä muuttaa olemassa olevia ammatteja hyödyntämällä oppisopimuskoulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia edistää onnistunutta pääsyä pysyvään työhön. Lisäksi tiedottamisella ja ohjauksella olisi autettava lisäämään kaikkien ammatillisen koulutuksen eri muotojen yhtäläistä arvostusta. Näiden joukossa oppisopimuskoulutus on se, jonka avulla voidaan saavuttaa erittäin korkea suoran työmarkkinaintegraation aste.
Bryssel 3. syyskuuta 2025
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja
Cinzia DEL RIO
_____________
