1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK kannattaa komission valitsemaa toimintatapaa ja asetusehdotuksen tavoitteita. Komitea pitää kuitenkin välttämättömänä, että hankitaan asianmukaiset takeet seuraavien näkökohtien suhteen: a) turvallisuus ja luottamuksellisuus, kun otetaan huomioon kuulemisten arkaluonteisuus, b) oikeudenkäynnin avoimuus (Open Justice) eli se, että suunnitellulla järjestelmällä on varmistettava oikeudenkäynnin avoimuuden periaatteen noudattaminen osallistumista, havainnointia ja saavutettavuutta ajatellen ja c) digitaalinen kahtiajako (Digital Divide), jonka suhteen varmistetaan, että teknologia ja tukitoimet ovat kaikkien käytettävissä ja vältetään se, että heikot digitaaliset taidot, teknologian rajallinen saatavuus sekä vajavainen lukutaito ja puutteellinen oikeudellinen tietämys lisäävät esteitä digitaalisten palvelujen käytössä ja heikentävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

1.2Käytettyjen teknisten järjestelmien turvallisuus ja asiaankuuluvien tietojen – erityisesti henkilötietojen – luottamuksellisuus ovat olennaisen tärkeitä seikkoja, kun otetaan huomioon tietyntyyppisten tuomioistuinkäsittelyjen arkaluonteisuus. Käytettävän verkkoalustan seikkaperäinen arviointi on myös ratkaisevan tärkeää.

1.3Yhtäältä on varmistettava, että järjestelmän osien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava taho ei käsittele tietoja, ja toisaalta on huolehdittava siitä, että käytettävissä on riittävä kaistanleveys, koska pieninkin katkos tai epäjohdonmukaisuus voi estää järjestelmää tarjoamasta asianmukaista palvelua.

1.4On olennaisen tärkeää suojata järjestelmiä, verkostoja ja dataa asianmukaisesti kyberhyökkäyksiltä ja varmistaa niissä siirrettävien ja tallennettavien tietojen eheys sovellettavien henkilötietojen suojaa ja kyberturvallisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti. Kyseisten tietoteknisten järjestelmien ja digitaalisen viestintäteknologian on myös oltava saatavilla esteettömyyttä koskevan EU:n direktiivin ja julkishallintojen verkkosivustoja koskevan direktiivin vaatimusten sekä 13. joulukuuta 2006 tehdyn vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

1.5Suunnitellulla järjestelmällä on varmistettava oikeudenkäynnin avoimuuden periaatteen noudattaminen (osallistumista, havainnointia ja saavutettavuutta ajatellen) sekä yleisesti että erityisesti käsittelyn julkisuuden osalta. Siksi on varmistettava, että teknologia ja tukitoimet ovat kaikkien käytettävissä.

1.6On olennaisen tärkeää, että luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille säilytetään mahdollisuus käyttää paperiasiakirjoihin perustuvaa viestintää ja että tiedot annetaan helppokäyttöisessä muodossa, jotta varmistetaan oikeussuojan saatavuus kaikille, myös haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, lapsille ja teknistä apua tarvitseville henkilöille sekä niille, jotka asuvat syrjäisillä alueilla tai joilla ei ole tarvittavia digitaalisia välineitä tai taitoja.

1.7Oikeusalan ammattilaisten koulutus unionin oikeuden alalla on olennainen väline, jolla varmistetaan asetuksen asianmukainen ja tehokas soveltaminen. Tätä varten olisi järjestettävä oikea-aikaisesti kohdennettuja koulutustoimia, jotka on suunnattu kaikille asetusehdotuksessa tarkoitettuihin toimiin osallistuville oikeusalan toimijoille. Erityisesti epäiltyjen, syytettyjen, todistajien tai haavoittuvassa asemassa olevien uhrien tarpeisiin keskittyvä erityiskoulutus on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että heillä on käytettävissään tehokkaat oikeussuojatoimet digitaalisin keinoin.

1.8Ehdotetulla säädöstoimella on määrä pyrkiä ennen kaikkea parantamaan oikeusjärjestelmän tehokkuutta vähentämällä ja yksinkertaistamalla hallinnollisia rasitteita, lyhentämällä asioiden käsittelyyn kuluvaa aikaa ja supistamalla siihen liittyviä kustannuksia, ja se johtanee oikeussuojan parempaan ja tasapuolisempaan saatavuuteen. ETSK katsoo tässä yhteydessä ja edellä esitetyin varauksin, että ehdotetut säädöstoimet hyödyttävät rajatylittävää kauppaa ja Euroopan talous- ja sosiaalijärjestelmän kilpailukykyä.

2.Yleiset huomiot

2.1Asetuksen sisältö

2.1.1Ehdotetussa asetuksessa vahvistetaan oikeudellinen kehys, joka koskee sähköistä viestintää siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön menettelyissä ja oikeussuojan saatavuutta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

2.1.2Siinä vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat sähköisten luottamuspalvelujen käyttöä ja tunnustamista, sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutuksia sekä videoneuvottelujen tai muun hyödynnettävissä olevan etäviestintäteknologian käyttöä henkilöiden kuulemisessa siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Asetus ei kuitenkaan kata todisteiden vastaanottamista siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, eikä siinä oteta käyttöön uusia menettelyjä.

2.1.3Ollakseen turvallinen ja luotettava se perustuu hajautettuun tietotekniseen järjestelmään, joka koostuu yhteentoimivien tietojärjestelmien ja yhteyspisteiden kokonaisuudesta, joka toimii kunkin jäsenvaltion, EU:n virastojen ja elinten vastuulla ja hallinnoimana ja jonka kautta jäsenvaltioiden asiaankuuluvat viranomaiset hoitavat rajat ylittävää tietojenvaihtoa.

2.1.4Euroopan oikeusportaaliin on kaavailtu eurooppalainen sähköinen yhteyspiste, joka on osa tätä hajautettua tietojärjestelmää ja jota kuka tahansa luonnollinen henkilö ja oikeushenkilö voi käyttää yhtäläisin edellytyksin sähköiseen viestintään sellaisten tuomioistuinten ja viranomaisten kanssa, jotka ovat toimivaltaisia niissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia.

2.1.5Jäsenvaltioiden tuomioistuimilla ja toimivaltaisilla viranomaisilla on näin ollen velvollisuus hyväksyä oikeudellisissa menettelyissä sähköinen viestintä, joka rinnastetaan paperilla tapahtuvaan viestintään. Luonnolliset henkilöt voivat kuitenkin vapaasti valita tällaiset sähköiset viestintävälineet tai käyttää paperille kirjattuja viestejä, mitä toimivaltaiset viranomaiset eivät missään tapauksessa voi kieltää.

2.1.6Asetuksessa vahvistetaan myös edellytykset videoneuvottelujen tai muun etäviestintäteknologian käytölle rajatylittävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä. Lisäksi vahvistetaan säännöt, jotka koskevat epäiltyjen, syytettyjen tai tuomittujen sekä alaikäisten kuulemista videoneuvottelun tai muun etäviestintäteknologian avulla.

2.2Johdanto

2.2.1Säädösaloite perustuu oletukseen, että luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden on voitava käyttää oikeuksiaan ja täyttää velvollisuutensa nopeasti, tehokkaasti ja avoimesti ilman minkäänlaista syrjintää. Tehokkaan oikeussuojan saatavuus kohtuullisessa ajassa on myös keskeinen osa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. 1

2.2.2EU:n tasolla on jo olemassa lukuisa joukko välineitä, joilla vahvistetaan oikeudellista yhteistyötä ja oikeussuojan saatavuutta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Näihin kuuluu viranomaisten välinen viestintä, mukaan lukien tietyissä tapauksissa viestintä oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien EU:n virastojen ja elinten kanssa. Useimmat näistä välineistä eivät kuitenkaan mahdollista digitaalisen viestinnän käyttöä, ja vaikka tällainen mahdollisuus tarjottaisiinkin, turvalliset ja luotettavat kanavat puuttuvat tai sähköisiä asiakirjoja, allekirjoituksia ja leimoja ei tunnusteta lainkaan.

2.2.3Terveyshätätila on lisäksi osoittanut, että ylivoimaiset esteet vaikuttavat rajoittavasti jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien moitteettomaan toimintaan tällaisissa tapauksissa, väestön täydelliseen eristystilaan määräämisen vuoksi. Terveyshätätila on vaikuttanut myös oikeudelliseen yhteistyöhön ja oikeussuojan saatavuuteen EU:n rajatylittävissä riita-asioissa, mikä on tuonut selvästi esiin tarpeen varmistaa turvallinen, jatkuva ja häiriönsietokykyinen viestintä, myös jotta vältetään normaalin taloudellisen toiminnan vaarantuminen.

2.2.4Tältä osin ehdotukseen sisältyvillä säännöksillä pyritään parantamaan oikeussuojan saatavuutta yhtäläisin ehdoin sekä EU:n oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien viestintävirtojen tehokkuutta ja häiriönsietokykyä. Digitaaliteknologian käyttö vähentää oikeusjärjestelmien hallinnollista taakkaa, lyhentää tapausten käsittelyaikaa, tekee viestinnästä turvallisempaa ja luotettavampaa ja automatisoi asianhallintaa.

2.2.5Komission aloite perustuu myös tarpeeseen välttää se, että tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen jäsenvaltiotasolla johtaa hajanaisiin ratkaisuihin, jotka eivät vastaa tarvetta varmistaa yhdenmukainen toiminta EU:n tasolla.

2.2.6Asetusehdotusta edelsi joulukuussa 2020 annettu tiedonanto oikeudenkäytön digitalisoinnista EU:ssa, jossa nykyaikaistetaan EU:n rajatylittäviä menettelyjä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa koskeva sääntelykehys ”oletusarvoinen digitaalisuus” -periaatteen mukaisesti ja tiedostetaan tarve välttää kaikenlaista sosiaalista syrjäytymistä. Tarkasteltavana oleva ehdotus täydentää myös ehdotusta asetukseksi rajatylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävästä tietokoneistetusta viestintäjärjestelmästä (ns. e-CODEX-järjestelmä) 2 ja on johdonmukainen sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetun eIDAS-asetuksen 3 kanssa lisätessään valikoimaan luottamuspalvelujen käyttöä koskevia säännöksiä. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2021 myös ehdotuksen eIDAS-asetuksen muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen luomiseksi. 4

2.3Erityiset huomiot

2.3.1ETSK kannattaa komission valitsemaa toimintatapaa ja on samaa mieltä sen tavoitteenasettelusta. Komitea pitää kuitenkin välttämättömänä, että seuraavassa mainitut näkökohdat turvataan ja taataan.

2.4Tietojen käsittely ja kyberturvallisuus

2.4.1Asetuksen täytäntöönpano edellyttää sellaisen hajautetun tietojärjestelmän perustamista ja ylläpitoa, joka koostuu kansallisten tietojärjestelmien verkostosta ja kunkin jäsenvaltion, EU:n toimielimen tai viraston vastuulla ja hallinnoimina olevista yhteentoimivista yhteyspisteistä ja joka mahdollistaa turvallisen ja luotettavan rajatylittävän tietojenvaihdon. On tärkeää varmistaa, että järjestelmän osien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava taho ei tallenna tai käsittele tietoja ja että käytetyt laitteistot riittävät tietotekniikkajärjestelmän tukemiseen. ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa esitetään, että jos jäsenvaltiot eivät ole vielä kehittäneet asianmukaisia kansallisia tietojärjestelmiä, komissio asettaa saataville viitesovelluksen, jota jäsenvaltiot voivat halutessaan käyttää.

2.4.2Riittävän kaistanleveyden (videoyhteyspalvelujen kallis osa) saatavuus on tärkeää. Suositellun kaistanleveyden on oltava vähintään 1,5–2 megabittiä sekunnissa IP-verkoissa (tai vähintään 384 kilobittiä sekunnissa ISDN-verkoissa). Videoyhteysjärjestelmät olisi suunniteltava niin, että niiden kaistanleveyskapasiteetti on mahdollisimman suuri, ja myös suurimmalla kapasiteetilla toimivien järjestelmien osalta olisi otettava huomioon verkkoliitännän luotettavuus ja suorituskyky, koska pienikin keskeytys tai epäjohdonmukaisuus voi estää järjestelmää tarjoamasta hyvää palvelua.

2.4.3ETSK korostaakin tarvetta varmistaa käytetyn digitaalisen viestinnän tekninen asianmukaisuus ja suojella järjestelmiä, verkostoja ja dataa kyberhyökkäyksiltä pitäen mielessä, että näiden kahden suunnitellun järjestelmän haavoittuvuus, paperilla (konkreettisesti käsillä) ja datana (digitaalisessa muodossa), ovat täysin erilaisia ja että järjestelmiä ja verkkoja on suojeltava varmistamalla niissä siirrettävien ja tallennettujen tietojen eheys voimassa olevien, henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Kyseisten tietojärjestelmien ja digitaalisten viestintäteknologioiden on myös oltava saatavilla esteettömyyttä koskevan EU:n direktiivin (EAA) 5 ja julkishallinnon tahojen ja yleisen edun kannalta merkittävien yritysten verkkosivustoja koskevan direktiivin 6 vaatimusten mukaisesti.

2.4.4Kuten ETSK on jo todennut 23. toukokuuta 2018 aiheesta ”Yhteentoimivuuspaketti” antamassaan lausunnossa 7 (asiakokonaisuus SOC/573), vaihdettujen tietojen arkaluonteisuuden vuoksi on olennaisen tärkeää varmistaa, että henkilötietojen suojaa sekä kaikkien asiaan liittyvien tietojen ja järjestelmien turvallisuutta koskevia sääntöjä noudatetaan.

2.4.5Paitsi rikosoikeudenkäynneissä myös siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa videolähetykset olisi suojattava sellaiselta laittomalta kuuntelulta, johon kolmannet osapuolet syyllistyvät, käyttäen tapaukseen nähden suhteutettuja teknisiä keinoja. Tältä osin olisi varmistettava, että kyberturvallisuutta koskevia nykyisiä sääntöjä ja tarkistettavaksi ehdotetun kyberturvallisuusdirektiivin (NIS-2 -direktiivi) 8 sisältöä noudatetaan.

2.5Koulutus

2.5.1ETSK tähdentää, että oikeusalan ammattilaisten koulutus unionin oikeuden alalla on olennainen väline, jolla varmistetaan asetuksen asianmukainen ja tehokas soveltaminen. Jotta oikeusalan ammattilaiset voisivat valmistautua tuleviin haasteisiin, komissio on myös hyväksynyt eurooppalaisen oikeusalan koulutusstrategian vuosiksi 2021–2024 9 valmentaakseen heitä käyttämään digitaalisia välineitä päivittäisessä työssään. Tätä varten on välttämätöntä järjestää oikea-aikaisesti kohdennettua koulutusta, joka on suunnattu kaikille asetusehdotuksessa tarkoitettuihin toimiin osallistuville oikeusalan toimijoille.

2.5.2Erityisesti epäiltyjen, syytettyjen, todistajien tai haavoittuvassa asemassa olevien uhrien tarpeisiin keskittyvä erityiskoulutus on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että heillä on käytettävissään tehokkaat oikeussuojatoimet digitaalisin keinoin.

2.6Digitaaliset ja paperipohjaiset välineet

2.6.1Asetusehdotuksen tavoitteena on antaa luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille mahdollisuus viestiä digitaalisesti ilman minkäänlaista syrjintää tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja osallistua videoneuvottelun tai muun esteettömän etäviestintäteknologian avulla järjestettäviin kuulemisiin ilman erityisiä lisäkustannuksia tietokoneen käyttöön ja internetyhteyteen liittyvien kustannusten lisäksi.

2.6.2On olennaisen tärkeää, että luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille säilytetään mahdollisuus käyttää paperiasiakirjoihin perustuvaa viestintää ja että tiedot annetaan helppokäyttöisessä muodossa, jotta varmistetaan oikeussuojan saatavuus kaikille, myös haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, lapsille ja teknistä apua tarvitseville henkilöille sekä niille, jotka asuvat syrjäisillä alueilla tai joilla ei ole tarvittavia digitaalisia välineitä tai taitoja.

2.6.3Kun tarkastellaan erityisesti videoneuvotteluja, joita sovelletaan järjestelmällisesti monissa maissa, myös oikeudellista yhteistyötä varten, on huomattava, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan on niin, että vaikka vastaajan osallistuminen oikeuskäsittelyyn videoneuvottelun kautta ei ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista, siihen turvautumisella on oltava oikeutettu tarkoitus. 10 Videoneuvottelua käyttävien tuomioistuinten olisi sen vuoksi edelleen parannettava videoneuvottelumenettelyn laatua ja käytettävä videosignaalin salausta salakuuntelun välttämiseksi. Eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivinen neuvosto (CCJE) korostaa lausunnossaan nro (2011) 14 ”Oikeus- ja tietotekniikka”, että tietotekniikan käyttöönotto Euroopan tuomioistuimissa ei saisi heikentää inhimillisiä ja symbolisia oikeudenkäytön arvoja. Jos käyttäjät pitävät oikeutta puhtaasti teknisenä seikkana ilman todellista ja perustavanlaatuista tehtävää, se saattaa epäinhimillistyä.

2.6.4Yhdysvalloissa videoyhteyksiä käytetään pääasiassa niin kutsuttuihin takuukäsittelyn yhteydessä pidettäviin istuntoihin (bail hearings), jotta voidaan säästää kustannuksia ja vähentää riskejä, joita aiheutuu vastaajien kuljettamisesta vankilasta tuomioistuimeen. Northwestern University -oppilaitoksen tutkijat ovat selvittäneet ennen videon käyttöönottoa ja sen jälkeen määrättyjen takuiden rahasummia ja todenneet, että videokonferenssien myötä takuusummat ovat kasvaneet keskimäärin 51 prosenttia. 11 Videolähetyksellä on itse asiassa epäinhimillistävä vaikutus, ja se asettaa vastaajan epäedulliseen asemaan näkö- ja kuuloyhteyden osalta. Jos asianomaiset esiintyvät maahanmuuttoa koskevissa kuulemisissa videoituina, heidät määrätään todennäköisemmin karkotettaviksi kuin silloin, kun he ovat henkilökohtaisesti läsnä, ja sama pätee myös turvapaikkaa hakeviin henkilöihin. Tärkeää on lisäksi se, mitä ihmiset tuomioistuimessa näkevät ja kuulevat. Eräissä videoneuvotteluteknologioissa käytetään keskitaajuuksien kaistanleveyssuodatinta, joka leikkaa matalat ja korkeat puhetaajuudet, joita käytetään tyypillisesti tunteiden välittämiseen, kuten Yhdysvaltojen oikeusministeriön videokuulemisista laatima raportti vuodelta 2015 osoittaa.

2.6.5Käytettyjen ohjelmistojen osalta on huomattava, että luotettavuudeltaan ja täsmällisyydeltään parhaimpia teollisuustuotteita vastaavien avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisujen hyödyntämisen etuna on se, että ne mahdollistavat ”toteutuksen” suoraan datakeskuksessa ja -verkoissa tai julkishallinnon yhteisesti hallinnoimassa tai yhdessä sen kanssa hallinnoidussa infrastruktuurissa. Tällaisella ratkaisulla vältettäisiin sellaiset rajat ylittäviin virtoihin kytkeytyvät riskit EU:n sisällä tai sen ulkopuolella, jotka liittyvät Euroopan ulkopuolella olevien yritysten tarjoamiin pilvipalveluratkaisuihin (jolloin vältettäisiin Yhdysvaltojen pilvipalvelulain [cloud act] soveltaminen).

2.7Tehokkuusedut ja kilpailukyvyn parantaminen

2.7.1ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten välisen digitaalisen viestintävälineen käytöllä voidaan eittämättä parantaa oikeusjärjestelmän tehokkuutta, sillä sen tarkoituksena on vähentää viivästyksiä ja keventää hallintotaakkaa, yksinkertaistaa ja nopeuttaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä lyhentää asioiden käsittelyyn kuluvaa aikaa ja alentaa sen kustannuksia. On syytä muistaa, että hätätilanteen aikana etäviestintä on mahdollistanut oikeussuojan jatkuvan saatavuuden ja edistänyt sen laatua, tehokkuutta ja riippumattomuutta. Ne ovat oikeusvaltioperiaatteen ja Euroopan unionin perustana olevien arvojen olennaisia osatekijöitä.

2.7.2ETSK katsoo myös, että tehokkaat oikeusjärjestelmät ovat keskeisessä asemassa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa, kuten todetaan 26. huhtikuuta 2019 annetussa Euroopan komission tiedonannossa ”EU:n oikeusalan tulostaulu 2019”, jossa esitetään vuotuinen yleiskatsaus oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, laadun ja tehokkuuden kannalta merkityksellisistä indikaattoreista oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) tietojen pohjalta.

2.7.3Tässä mielessä sen, että rajatylittäviin liiketoimiin osallistuvilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on mahdollisuus hyötyä paremmasta ja tasapuolisemmasta oikeussuojan saatavuudesta, kustannusten alenemisesta ja nopeammista menettelyistä oikeuksiensa toteuttamiseksi, katsotaan edistävän rajatylittävää kauppaa ja parantavan yleisesti talousjärjestelmän kilpailukykyä.

2.8ETSK toteaa lisäksi, että ehdotuksessa olisi säädettävä asianmukaisista takeista, jotka koskevat seuraavia näkökohtia:

a)Sovelletun teknologian turvallisuus: Turvallisuus ja luottamuksellisuus ovat olennaisen tärkeitä seikkoja, kun otetaan huomioon tiettyjen tuomioistuinkäsittelyjen arkaluonteisuus. On myös olennaisen tärkeää, että tietotekniikka-asiantuntijat suorittavat seikkaperäisen arvioinnin käytettävästä verkkoalustasta.

b)Oikeudenkäynnin avoimuus: Suunnitellulla järjestelmällä on varmistettava oikeudenkäynnin avoimuuden periaatteen noudattaminen (osallistumista, havainnointia ja saavutettavuutta ajatellen).

c)Digitaalinen kahtiajako: Heikot digitaaliset taidot, teknologian rajallinen saatavuus ja vajavainen lukutaito ja puutteellinen tietämys saattavat lisätä esteitä digitaalisten palvelujen käytössä ja heikentää asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Sen vuoksi on varmistettava hyödynnettävyys siten, että teknologia ja tukitoimet ovat kaikkien käytettävissä.

Bryssel 19. toukokuuta 2022

Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)    Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.

(2)     COM(2020) 712 final

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta ( EUVL L 257, 28.8.2014 , s. 73).

(4)     COM(2021) 281 final

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista ( EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70 ).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta ( EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1 ).

(7)    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto (asiakokonaisuus SOC/573, EUVL C 283, 10.8.2018 , s. 48) aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle ja neuvoston päätöksen 2004/512/EY, asetuksen (EY) N:o 767/2008, neuvoston päätöksen 2008/633/YOS, asetuksen (EU) 2016/399 ja asetuksen (EU) 2017/2226 muuttamisesta” [COM(2017) 793 final – 2017/0351 (COD)] ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö sekä turvapaikka- ja maahanmuuttokysymykset) yhteentoimivuudelle” [COM(2017) 794 final – 2017/0352 (COD)].

(8)     COM(2020) 823 final

(9)     COM(2020) 713 final

(10)    Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 5. lokakuuta 2006, Marcello Viola vs. Italia. Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin – Vastaajan läsnäolon merkitys oikeudenkäynnissä.

(11)    Kirchner, L., ”How fair is Zoom-Justice?” , The Markup, 9. kesäkuuta 2020.