Ehdotuspyyntö – Euroopan investointipankki -instituutilta haettavana kolme uutta EIBURS-tutkimusmäärärahaa Knowledge-ohjelmahankkeen puitteissa

2012/C 162/10

Euroopan investointipankki -instituutti kanavoi merkittävässä määrin institutionaaliset suhteensa yliopistoihin oman osaamista ja tietoa edistävän Knowledge-ohjelmahankkeen kautta, joka käsittää kolme erillisohjelmaa:

EIBURS-ohjelmasta myönnetään apurahoja yliopistojen tutkimuskeskuksille, jotka työskentelevät pankin kannalta erityisen tärkeiden tutkimusaiheiden ja -teemojen parissa. EIP:n tutkimusmäärärahan suuruus on enintään 100 000 EUR vuodessa, joka myönnetään kolmeksi vuodeksi. Määräraha myönnetään kilpailuttamalla EU:n jäsenvaltioissa, jäsenehdokasvaltioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä valtioissa toimivat yliopistojen laitokset ja tutkimuskeskukset, joilla on tunnustettua asiantuntemusta EIP:n valitsemilla alueilla. Apurahan turvin yksiköt voivat laajentaa tutkimustoimintaansa näillä alueilla. Tuettuun hankkeeseen pitää sisältyä erilaisia tuotoksia (mm. tutkimusta, kurssien ja seminaarien järjestämistä, verkostoitumista, tutkimustulosten levittämistä), joista sovitaan sopimuksella pankin kanssa.

EIBURS-ohjelman kolme uutta tutkimuksen aihepiiriä akateemiselle vuodelle 2012-2013 ovat:

Measuring Impact beyond Financial Return – Vaikutusten mittaaminen taloudellisen tuoton lisäksi

Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen investointien vaikuttavuus on saanut paljon huomiota julkisessa keskustelussa keskittyen kysymykseen, miten rahoitusmarkkinat voivat paremmin palvella yhteiskunnan tarpeita ja luoda arvoa kestävällä tavalla. Vaikka nykyisin näyttää vallitsevan varsin suuri yksimielisyys siitä, että yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi asettaa näkyvämpään rooliin investointipäätöksiä tehtäessä, ei toistaiseksi ole juuri edistytty investointien vaikuttavuuden määrittelyssä ja käsitteistöjen kehittämisessä, joilla yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutusten kriteerit voidaan yhdistää osaksi investointiprosessia ja vaikutuksiin liittyviä tuloksia arvioida.

Tutkimushankkeen tavoitteena on etsiä keinoja investointitoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseen ja esittämiseen seuraavilla aloilla: yhteiskunnallinen yrittäjyys, kestävät hyvinvointia synnyttävät liiketoimintamallit sekä mikrorahoitus. Tämän tutkimuksen tuloksena on tarkoitus ehdottaa tapoja, miten yhteiskunnalliset ja/tai ympäristölliset vaikuttavuustavoitteet voidaan sisällyttää poliittisten tarkoitusperien ehdoilla toimivien investoijien investointipäätösten näkökulmaan.

Tähän tutkimustyöhön tulee sisältyä empiirinen tutkimusosuus, miten vaikutuksiin keskittyvät investoijat, sekä ne joilla on institutionaalinen tausta että yksityiset sijoittajat, määrittävät vaikuttavuustavoitteet investointitoiminnassaan ja missä vaiheessa sellainen tavoitteiden määritteleminen tapahtuu. Sen olisi edelleen analysoitava dynamiikka, jonka nämä vaikuttavuustavoitteet tuottavat investointipäätösprosessissa ja investointien seurannassa ja hallinnassa, kun investointi on tehty. Erityisen kiinnostavaa on se dynamiikka, joka koskee yhteiskunallisen/ympäristöllisen vaikutuksen ja taloudellisen menestyksen välistä suhdetta, sekä mitkä saadut vaikuttavuustulokset sijoituksesta irtaantumisen yhteydessä ovat verrattuna siihen ydinajatukseen vaikutuksista, johon alkuperäisessä investointipäätöksessä pyrittiin.

Empiirisen analyysin pohjalta tutkimuksessa tulisi kehittää markkinoihin perustuvaa näyttöä yhteiskunnallisten/ympäristöllisten tavoitteiden ja taloudellisten tavoitteiden yhteensopivuudesta ja kuvata, missä olosuhteissa tällainen dynamiikka on saavutettavissa.

Ehdotuksessa on määriteltävä yksityiskohtaisesti yliopiston ehdottama tutkimusote, johon empiirisen tutkimuksen rinnalla voi sisältyä myös kurssien, seminaarien ja konferenssien järjestämistä, kartoitusten laatimista sekä tutkimushanketta koskevien tietokantojen luomista. Tutkimusehdotuksissa olisi myös osoitettava, kuinka tutkimuksessa voidaan hyödyntää Euroopan investointipankkiryhmän ja erityisesti Euroopan investointirahaston käytännön tietoa operatiivisesta toiminnasta kyseisellä aihealueella. Tämän markkinasegmentin syntyminen huomioon ottaen yliopistoja kannustetaan rajat ylittävään yhteistyöhön, ja se on merkittävä etu valintaprosessissa.

Financial Literacy – Talouslukutaito

Viimeaikaiset maailmanlaajuiset talouskriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on talouslukutaito, toisin sanoen ne taidot ja tiedot, joiden avulla henkilö voi tehdä asiallisia ja tehokkaita päätöksiä taloustietoisuus-osaamisensa perusteella. Todisteet osoittavat, että puutteellinen talouslukutaito on voinut vaikuttaa subprime- ja siihen liittyviin kriiseihin. Tämä on antanut pontta useille valtioiden ylläpitämille ohjelmille Euroopan maissa ja muualla maailmassa.

EIBURS-ohjelmasta tukea saavalta yliopiston tutkimuskeskukselta edellytetään, että se perustaa tutkimusohjelman, joka keskittyy tarkastelemaan nykyisiä aloitteita kriittisesti, missä tavoitteena on yksilöidä menestystekijöitä ja parhaita käytäntöjä. Tätä varten vaihtoehtoisia menetelmiä voitaisiin käyttää arvioimaan näiden aloitteiden vaikutuksia, kuten esimerkiksi ekonometrista testaamista ja vaikuttavuuden arviointiviitekehyksiä. Lisäksi se sitoutuu toteuttamaan puuteanalyysin (gap-analyysin) valikoidusta määrästä EU-maita.

Ehdotusten alueellien painopiste pitää olla, mutta ei kuitenkaan rajoittavasti, OECD-jäsenmaissa. Hakijoita kehotetaan luomaan kumppanuuksia muiden yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa toteuttamaan tutkimus. Hankkeeseen voi lisäksi sisältyä mitä tahansa muuta lisätutkimustoimintaa, jota yliopistokeskus on valmis toteuttamaan tutkimusmäärärahan avulla tällä tutkimuslinjalla, kuten muun muassa:

Cost/Benefit Analysis in the Research, Development and Innovation Sector – Kustannus-hyötyanalyysi (KHA) tutkimus-, kehitys ja innovaatiosektorilla

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinfrastruktuurin kustannus-hyöty-suhteen mittaus ja arviointi on tunnetusti vaikeaa. Kuitenkin yleinen poliittinen keskustelu painottaa yhä enemmän innovaatioiden ja tietotalouden merkitystä jatkuvan, kestävän kasvun käyttövoimavarana. Sosioekonomisia vaikutuksia tutkitaan lukuisten menetelmien ja mittareiden avulla. Pankin nykyinen menetelmä on konservatiivinen, ja se on yhdenmukainen investointihankkeiden kustannus-hyöty-analyyseihin sovellettavien Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston yleisohjeiden kanssa (”Guide to cost/benefit analysis of investment projects”). Tämä asiakirja on tosin itsessään puutteellinen selittäessään, mikä TKI-ala on.

Korjatakseen alun perin havaittuja puutteita JASPERS-työryhmä tilasi konsultin kehittämään T&K-infrastruktuurin KHA-oppaan yhdessä Tšekin viranomaisten kanssa. Parin vuoden käytännön kokemuksen perusteella näitä ohjeita soveltamalla on voitu kehittää hyvä tietokanta, laatia yleiskatsaus alan kehityssuuntauksista ja saada käsitys nykyisen oppaan arvosta ja rajoituksista.

Ohjeiden sisäinen arviointi on tarkentanut käsitystä ohjeisiin liittyvistä erilaisista tarkoituksenmukaisista rahallisista arvoista, mutta se on myös tuonut esiin tarpeita ohjeiden edelleen kehittämiseksi.

Samanaikaisesti yleinen mielenkiinto KHA:ta kohtaan on tällä sektorilla lisääntynyt räjähdysmäisesti. Tänä päivänä sektorilta on paljon enemmän tutkimuksia kuin silloin, kun ensimmäiset yleisohjeet laadittiin. Tutkimuksia ovat tehneet sekä merkittävät tutkimusinfrastruktuurit että aihetta varten erityisesti luodut foorumit (hyvä esimerkki on FenRIAM (http://www.fenriam.eu/ tai http://www.fenriam.eu/doc/FenRIAM%20full%20guide.pdf)

Tutkimushankkeen tavoitteena on rakentaa aiemman sisäisen arvioinnin pohjalta malli, joka on akateemisesti uskottava ja kestävä, mutta samanaikaisesti helppo soveltaa ja arvioida. Tämä edellyttää, että tutkimusryhmä tarkastelee alan johtavaa, ajankohtaista, nykytilaa kuvaavaa kirjallisuutta, määrittää ja arvioi EU:n jäsenvaltioiden maksuhalukkuusmalleja, jotka liittyvät tällaisesta hanketoiminnasta tyypillisesti seuranneisiin erilaisiin hyötyihin, kehittää ymmärrystä markkina-arvoista mikäli mahdollista liittyen tällaisiin potentiaalisiin hyötyihin, sekä kehittää ymmärrystä tyypillisistä TKI-infrastruktuurihankkeista, joita esitetään rahoitettaviksi. Tämä kaikki on esitettävä asianmukaisessa teoreettisessa viitekehyksessä.

Tuotokset:

EIBURS-ohjelmasta tukea saavalta yliopiston tutkimuskeskukselta edellytetään, että se perustaa tutkimusohjelman, joka keskittyy tarkastelemaan infrastruktuurin investointitarpeita koskevia nykyisiä menetelmiä ja ennusteita sekä kehittää yhteisen menetelmän kustannus-hyöty-suhteen ennustamiseen sekä pankin sisäiseen että muiden tahojen, ja ihannetapauksessa hankkeiden vetäjien, käyttöön. Koska tutkimus kestää kolme vuotta, hakijoita kehotetaan esittämään aikataulun tutkimuksen väliaikatietojen toimittamisesta. Hankkeeseen voi lisäksi sisältyä mitä tahansa muuta lisätutkimustoimintaa, jota yliopistokeskus on valmis toteuttamaan tutkimusmäärärahan avulla tällä tutkimuslinjalla, kuten muun muassa:

Tämän hankkeen pitäisi täydentää muita mahdollisia tärkeimpien Euroopan toimielinten mahdollisesti laatimia tai päivittämiä KHA-ohjeita.

Ehdotukset tulee laatia joko englanniksi tai ranskaksi. Määräaika ehdotusten jättämistä varten on 14. syyskuuta 2012. Määräajan jälkeen jätettyjä ehdotuksia ei oteta huomioon. Ehdotukset tulee toimittaa seuraaviin osoitteisiin:

Merkitse hakemukseen: For the attention of Ms Luísa FERREIRA, Co-ordinator.

Seikkaperäisempää tietoa EIBURS-ohjelman valintamenettelystä sekä muista ohjelmista ja järjestelmistä löytyy EIP:n Internet-sivuilta osoitteesta http://institute.eib.org/