20.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/60

—

”Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten”

—

”Ehdotus – Neuvoston suositus kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn helpottamiseksi Euroopan yhteisössä suoritettavaa tieteellistä tutkimusta varten”

—

”Ehdotus – Neuvoston suositus Euroopan yhteisöön tieteellistä tutkimusta varten tuleville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi”

1.1

Käsillä olevan tiedonannon aiheina ovat ehdotus direktiiviksi ja kaksi ehdotusta suosituksiksi kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn helpottamisesta Euroopan yhteisössä suoritettavaa tieteellistä tutkimusta varten.

1.2

Kyseiset ehdotukset ovat osa Lissabonissa asetettua strategista tavoitetta, jonka mukaan Euroopan unionin on edistettävä tutkimusta, jotta siitä tulee vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous. On arvioitu, että voidakseen toteuttaa kyseisen tavoitteen Euroopan unioni tarvitsee 700 000 uutta tutkijaa. Tavoitteeseen pääsemiseksi on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:

1.3

Vaikka 700 000 uuden tutkijan tavoite koskee ennen kaikkea EU:n kansalaisia, on syytä huomata, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää tutkijoiden värväämistä myös EU:n ulkopuolisista maista. Sen vuoksi komission tiedonannossa keskitytään erityisesti siihen, miten korkeatasoisten tieteellisten kykyjen pääsyä EU:n ulkopuolisista maista Eurooppaan voidaan helpottaa mm. seuraavin toimenpitein:

1.4

Lisäksi komissio kiinnittää huomiota tarpeeseen edistää eurooppalaisten tutkijoiden siirtymistä EU:n ulkopuolelle, sillä tutkijoiden liikkuvuus on keskeinen tekijä tiedon hankkimisessa ja siirrossa.

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn helpottamisesta Euroopan yhteisössä suoritettavaa tieteellistä tutkimusta varten.

2.2

Koska komission tavoite 700 000 uudesta tutkijasta vuoteen 2010 mennessä koskee ennen kaikkea EU:n kansalaisia, ETSK muistuttaa komissiota aikaisemmin antamastaan lausunnosta (1), jonka aiheina olivat komission tiedonanto tutkijoiden urakehitystä eurooppalaisella tutkimusalueella haittaavista ongelmista sekä ehdotukset ja aloitteet kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi (2).

2.3

Niiden toimenpiteiden osalta, joiden tarkoituksena on ”kannustaa nuoria valitsemaan luonnontieteellisiä koulutuslinjoja”, kyseisessä lausunnossa korostetaan, että luonnontieteiden merkitys ei ole päässyt riittävästi esille koulujen opetussuunnitelmissa, ja suositetaan, että luonnontieteellisten, teknisten ja matemaattisten perustietojen välittämiselle annetaan koulujen opetussuunnitelmissa suurempi painoarvo ja houkutteleva esitysmuoto. On myös tärkeää kiinnittää erityishuomiota tyttöjen kannustamiseen, sillä he ovat usein aliedustettuina kyseisillä aloilla. On selvää näyttöä siitä, että korkea-asteen koulutukseen pyrkivät suosivat nykyään muita kuin luonnontieteellisiä koulutuslinjoja, joten yhteisön kyky kouluttaa suuria määriä tutkijoita on vaarassa, ellei asiassa ryhdytä välittömästi yksityiskohtaisiin toimenpiteisiin.

2.4

Toisen toimenpiteen osalta, jonka tavoitteena on ”parantaa tutkijoiden uranäkymiä Euroopan unionissa”, ETSK:n aikaisemmassa lausunnossa kiinnitetään huomiota ongelmaan, joka syntyy kun yliopistoissa ja julkisin varoin rahoitetuissa tutkimuslaitoksissa työskenteleville tutkijoille maksetaan yleensä julkisen alan tariffien mukaista palkkaa ilman että heidän työpaikkansa olisivat turvattuja tai heillä olisi muita samanlaisia etuja kuin virkamiesten tai opettajien kaltaisilla muilla julkisen alan työntekijöillä. Itse asiassa tutkijoiden työsuhdeturva on heikko tai olematon, sillä on yleistä, että tutkijan kanssa solmitaan aina työpaikan vaihtuessa tai uran edetessä määräaikaisia työsopimuksia.

2.5

Aikaisemmassa lausunnossaan ETSK käsitteli myös eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuutta. ETSK toteaa, että eurooppalaisella tutkimusalueella toimivan tutkijan ura edellyttää liikkuvuutta ja joustavuutta EU:n alueella. Tämä ei kuitenkaan saa vaikeuttaa tutkijan henkilökohtaisia tai hänen perheensä elinolosuhteita tai heikentää sosiaaliturvaa. Lisäksi komission on pyrittävä estämään parhaiden nuorten tutkijoiden mahdollinen yksisuuntainen muutto EU:sta etenkin Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen nykyisen viisumipolitiikan aiheuttamat ongelmat ovat todennäköisesti lyhytaikaisia, ja korkea-asteen koulutuksen parissa Yhdysvalloissa työskentelevät ryhmät painostavat jo nyt maan hallitusta helpottamaan maahanpääsyä, jotta ne voisivat rekrytoida entistä enemmän Yhdysvaltain ulkopuolisten maiden kansalaisia.

2.6

Palataksemme käsillä olevaan komission tiedonantoon kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn helpottamisesta Euroopan yhteisössä suoritettavaa tieteellistä tutkimusta varten komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoiden liikkuvuutta haittaavien esteiden poistaminen on ratkaisevan tärkeää, jos Euroopan unionista halutaan tehdä entistä houkuttelevampi tutkimusalue maailmassa ja jotta se menestyisi maailmanlaajuisessa kilpailussa parhaista tutkijoista.

2.7

Komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yhä enemmän tietoon perustuvan talouden globalisaatio lisää jatkuvasti tieteen kansainvälistymistä. ETSK:n mielestä globalisaation merkitystä olisi kuitenkin voinut selventää tiedonannossa sisällyttämällä siihen vertailutietoja siitä, miten paljon voimavaroja Japanin ja Yhdysvaltojen kaltaiset valtiot suuntaavat tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen tukemiseen.

2.8

ETSK on myös erittäin huolestunut EU:n tämänhetkisen tutkijakunnan ikärakenteesta. Samaan aikaan kun useat tutkijat ovat juuri saavuttamassa eläkeiän, liian harvoja uusia tutkijoita on onnistuttu houkuttelemaan tai kannustamaan tutkijanuralle, jotta eläkkeelle siirtyvien tutkijoiden korvaaminen olisi mahdollista. Ellei tähän tosiasiaan kiinnitetä huomiota ja ryhdytä kiireellisiin toimenpiteisiin, EU:n asettamia tavoitteita ei voida saavuttaa. Osasyynä tilanteeseen on Euroopan vanheneva väestö ja aleneva syntyvyys. Lisäksi useiden EU:n jäsenvaltioiden asukasluvun on arvioitu kääntyvän laskuun vuoden 2010 jälkeen. Näin ollen tavoite 700 000 uudesta tutkijasta vuoteen 2010 mennessä on erittäin kunnianhimoinen siitäkin huolimatta, että tutkijoiden määrää onnistuttaisiin täydentämään tutkijoilla EU:n ulkopuolisista maista.

2.9

ETSK ymmärtää kyllä, että tiedonannossa keskitytään yksinomaan maahanpääsyyn, minkä vuoksi EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevat tutkijat, joista monet ovat omien alojensa kärkinimiä, eivät kuulu ehdotetun direktiivin ja suositusten piiriin. Komitean mielestä tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin uusi direktiivi, jotta voidaan vastata kyseisen ryhmän muodostamaan erityisongelmaan. Jos heillä olisi mahdollisuus päästä korkeaa ammattitaitoa vaativiin tehtäviin, 700 000 uutta tutkijaa koskevan tavoitteen saavuttaminen olisi helpompaa. Joillekin tällaisille tutkijoille on myönnetty pakolaisasema EU:ssa, ja heidän kykyjään ja panostaan ei hyödynnetä tällä hetkellä alkuunkaan riittävästi. Ainoa järjestelmällinen apu, jota he saavat EU:ssa, ovat vapaaehtois- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen myöntämät avustukset. Kohtuullisen rahoituksen suuntaaminen tällaisten henkilöiden tukemiseen lisäisi todennäköisesti tutkijoiden määrää EU:ssa ainakin 40 000:lla (3). Sen vuoksi komitea suosittaa painokkaasti, että komissio käynnistää prosessin kyseisten henkilöiden yksilöimiseksi ja kohtelemiseksi tutkijoina ja pyrkii helpottamaan heidän pääsyään tutkimustyöhön.

2.10

Komitea kiinnittää huomiota komission käyttämään tutkijan määritelmään. Komitea viittaa myös tässä yhteydessä aikaisempaan lausuntoonsa CESE 305/2004. Kyseisen lausunnon kohdassa 5.1.1.7 komitea suosittelee käytettäväksi määritelmää, jonka mukaan tutkijoilla tarkoitetaan ”koulutuksen ja kokemuksen pätevöittämiä asiantuntijoita, joiden työnä on ideoida tai luoda uutta tietoa, tuotteita, prosesseja, menetelmiä ja järjestelmiä sekä hallinnoida niitä koskevia hankkeita”. Kyseisen määritelmän etuna on se, että siinä kiinnitetään huomiota tutkijoiden johtamistaitoihin.

3.1.1

ETSK katsoo, että erityisen oleskeluluvan luominen EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevia tutkijoita varten ei ole ainoa kysymys, johon on syytä kiinnittää huomiota. Muita huomionarvoisia kysymyksiä ovat mm. maahanmuuttajina unioniin tulleiden tutkijoiden asema sekä tutkijoiden asema EU:n sisällä. Samaa kysymystä käsitellään myös ETSK:n lausunnossa CESE 305/2004. Komitean mielestä yksi keskeinen asiakokonaisuus on tutkijoiden liikkuvuus yhteisön alueella. Tutkijoilla tulee olla mahdollisuus etsiä työtä heidän maahanmuuttajastatuksestaan riippumatta.

3.1.2

Komitea panee merkille, että tutkijalle myönnettävä oleskelulupa tekee työluvan hakemisen tarpeettomaksi. ETSK suhtautuu myönteisesti tällaiseen pyrkimykseen tehostaa asiaa koskevaa menettelyä.

3.2.1

Komitea suhtautuu myönteisesti komission suositukseen, jonka mukaan olisi otettava hallitusti käyttöön laillisia maahanmuuttokanavia eri parametrien ja maahanmuuttajaryhmien mukaan. Komitea kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota niiden yksiselitteisyyteen ja tarkkaan määrittelyyn. Tietyt henkilöt, joille on myönnetty pääsy EU:n alueelle, saattavat hyvinkin olla turvapaikan ja suojelun tarpeessa vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen perusteella. Vaikka heille olisi annettu mahdollisuus saapua maahan siirtolaisina, he saattavat saapumisensa jälkeen haluta hakea myös pakolaisen asemaa. Komitea ymmärtää, että komissiolla ei tässä vaiheessa ole mahdollisuutta ottaa selkeästi kantaa näihin kysymyksiin, mutta toivoo, että niihin löydetään ratkaisu lähitulevaisuudessa.

3.2.2

ETSK yhtyy suosituksiin, jotka koskevat EU:n ulkopuolisista maista tuleville tutkijoille lyhyttä oleskelua varten myönnettävää viisumia, jonka ansiosta he voivat liikkua vapaasti Schengen-alueella. Komitea on komission kanssa samaa mieltä myös siitä, että sellaisilla kolmansien maiden kansalaisilla, jotka ovat oleskelleet laillisesti jossakin jäsenvaltiossa vähintään viisi vuotta, on oltava oikeus oleskella kaikkialla EU:n alueella.

3.2.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että komission mielestä keskeinen kysymys liikkuvuudessa on, että Euroopan unionin alueella oleskeleville EU:n ulkopuolisista maista lähtöisin oleville tutkijoille annetaan mahdollisuus saada perheenjäsenensä luokseen.

3.2.4

ETSK huomauttaa, että samaa asiaa on käsitelty myös 22. syyskuuta 2003 annetussa erillisessä direktiivissä 2003/86/EY oikeudesta perheenyhdistämiseen ja että käsillä olevalla tiedonannolla täydennetään ehdotusta COM(2002) 548 final kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä opiskelua, ammatillista koulutusta tai vapaaehtoistyötä varten.

3.3.1

ETSK on tietoinen siitä, että vastaanottosopimuksen syntyyn on vaikuttanut Ranskassa sovellettava vastaanotto-ohjeisto. Komitea huomauttaa, että tehtävien jako tutkimusorganisaatioiden ja jäsenvaltioiden maahanmuuttoviranomaisten välillä yhtäältä helpottaisi unionin ulkopuolisten maiden ammattitaitoisten kansalaisten siirtymistä EU:hun ja toisaalta täyttäisi EU:n jäsenvaltioiden turvallisuustarpeen.

3.3.2

Lisäksi jäsenvaltioilla on mahdollisuus tarkistaa, täyttääkö vastaanottosopimus 5 artiklan 2 kohdassa asetetut vaatimukset. ETSK suhtautuukin kyseiseen toimenpiteeseen myönteisesti, sillä sen pitäisi estää väärinkäytökset.

3.4.1

Komitea katsoo, että komission tapa määritellä tutkimusorganisaatio on puutteellinen. Tutkimusorganisaation määritelmä tulisi laajentaa kattamaan tutkimusta rahoittavat julkiset ja yksityiset organisaatiot sekä tutkimustoimintaa harjoittavat organisaatiot.

3.4.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa toistetaan Eurooppa-neuvoston Barcelonassa tekemä sitoumus nostaa unionin tutkimus- ja kehitysmenot kolmeen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2010 mennessä, mistä kahden kolmasosan pitäisi olla yksityissektorin rahoittamaa.

3.4.3

Komitea suosittaa painokkaasti, että komissio kuulee yksityistä sektoria käsillä olevasta ehdotuksesta yleisesti sekä erityisesti suosituksesta, jonka mukaan tutkimuslaitos tekee vastaanottosopimuksen, joka käynnistää menettelyn tutkijan pääsemiseksi jäsenvaltioon.

3.5.1

ETSK yhtyy komission suositukseen, jonka mukaan menettelyä ei tule rajoittaa henkilöihin, jotka jo toimivat lähtömaassaan tutkijoina.

3.5.2

ETSK ei kuitenkaan ole komission kanssa samaa mieltä rajoituksesta, joka koskee maahanpääsyn tarkoitusta. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa asianomaiset henkilöt saattavat täyttää direktiivissä esitetyt tutkijalta vaadittavat vähimmäisvaatimukset vaikka heidän maahanpääsyn alkuperäinen tarkoitus ei olisikaan tutkimushankkeen toteuttaminen. Tällaiset tutkijat ovat saattaneet hankkia tarvittavan pätevyyden EU:ssa ja voivat haluta pätevyyttään vastaavan työpaikan.

3.5.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että maahanpääsyä hakevien henkilöiden pätevyys sekä suunniteltujen tutkimusten tieteellinen merkittävyys määritetään selkeästi ja yksiselitteisesti. Vaikka asia ei kuulukaan käsillä olevan tiedonannon aihepiiriin, ETSK pitää välttämättömänä, että tutkijoiden pätevyyden arvioimiseen jätetään jonkin verran liikkumavaraa, jotta EU kykenee vastaamaan tutkimusvaatimusten kehittymisen tuomiin muutoksiin. Tämä johtuu siitä, että uuden teknologian kehitys on jatkuvaa ja EU:n on pyrittävä rekrytoimaan sellaisia tutkijoita, jotka kykenevät kehittämään kyseisiä tekniikoita ja laajentamaan niiden käyttöä.

3.5.4

Komitea kiinnittää komission huomion aikaisemmin antamaansa lausuntoon (4), jossa korostetaan tutkinto- ja pätevyysvaatimusten selkeyden puutetta yhtenä liikkuvuuden esteenä. Tilanne on johtanut siihen, että lukuisissa tapauksissa etenkin kehitysmaissa hankittua pätevyyttä ei ole hyväksytty. Voidakseen tehdä tutkimustyötä EU:ssa tutkijoiden on ollut pakko hankkia vaadittava pätevyys uudestaan tai suorittaa uudelleen tohtorin tutkinnon jälkeisiä opintoja. Komitea ehdottaa, että ongelman ratkaisemiseksi olisi käytettävä hyväksi ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevaa komission toimintasuunnitelmaa (5). On otettava käyttöön ja kehitettävä tutkintovaatimusten avoimuutta ja siirrettävyyttä tukevia välineitä sekä perustettava eurooppalaista liikkuvuutta koskeva täyden palvelun www-sivusto.

3.6.1

ETSK kannattaa ehdotusta myöntää EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoille yhtenäinen asema kaikkialla EU:ssa.

3.6.2

Lisäksi komitea suhtautuu myönteisesti suositukseen, jonka mukaan työsopimuksen perusteella maahan pääsevien tutkijoiden ei tarvitse enää hakea työlupaa jäsenvaltioissa.

3.7.1

ETSK on tyytyväinen maahanpääsymenettelyn yksinkertaistamista koskevaan komission suositukseen. Tavoitteena on liikkuvuuden edistäminen siten, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat toteuttaa tutkimushanketta useissa jäsenvaltioissa ilman että heidän pääsynsä kyseisiin valtioihin vaikeutuisi.

3.7.2

Komitea huomauttaa lisäksi, että edellä mainittu suositus koskee Euroopan unionin alueella pitkään oleskelleita EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia.

3.8.1

ETSK on komission kanssa samaa mieltä valitusta oikeusperustasta, mutta pahoittelee sitä, että direktiivi ei sido Tanskaa eikä Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Komitea panee merkille Irlannin päätöksen alkaa soveltaa käsillä olevaa direktiiviä ja toivoo, että Yhdistynyt kuningaskunta tekee samanlaisen päätöksen. Komitean on vahvasti sitä mieltä, että asia on otettava uudelleen esille, sillä etenkin Yhdistyneen kuningaskunnan tutkimusperusta on sellainen, että ilman kyseisten maiden osanottoa EU:n pyrkimykset houkutella tarvittava määrä tutkijoita vaikeutuvat vakavasti.

3.9.1

ETSK:n katsoo, että mahdollisten tutkijoiden houkuttelemiseen EU:hun on syytä kiinnittää huomiota ja että joistakin EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvaan ”aivovuotoon” on perehdyttävä yksityiskohtaisesti. Edellä mainitut kysymykset ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkijoiden kouluttamiseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa on syytä kiinnittää erityishuomiota. Jotkin potentiaaliset tutkijat saattavat tarvita lisäkursseja tai -opintojaksoja. Lukuisissa tapauksissa kyseiset henkilöt voisivat tällaisen lisäkoulutuksen jälkeen hakea nopeasti tutkijanpaikkaa EU:ssa. Tämä on pidettävä mielessä direktiiviä laadittaessa.

3.9.2

Komitea on erittäin huolestunut tietyistä kehitysmaista tapahtuvan ”aivovuodon” vaikutuksista ja katsoo, että on käytävä yksityiskohtaista keskustelua siitä, miten tutkijoiden määrää voidaan lisätä kaikkialla maailmassa. On syytä panna merkille, että eräiden maiden hallitukset kannustavat tutkijoita matkustamaan ulkomaille ja hankkimaan kokemuksia, jotta he voivat hyödyttää kotimaataan. On myös syytä mainita, että puheenjohtajavaltio Alankomaat järjestää Haagissa konferenssin, jonka aiheena on ”aivotuonti” ja siihen liittyvät välineet (Brain Gain – The Instruments). Konferenssissa käsitellään aivoviennin ja aivotuonnin vaikutuksia kehitysmaihin, minkä lisäksi komissio laatii aiheesta raportin kuluvan vuoden loppuun mennessä. ETSK katsoo tämän olevan alku kyseisen erittäin tärkeän kysymyksen käsittelylle.

3.9.3

Asioista, joita komissio on käsitellyt aikaisemmissa tutkijoiden asemaa koskevissa tiedonannoissaan (KOM(2003) 436 lopullinen), komitea haluaa kiinnittää huomiota varsinkin sukupuolikysymyksiin. Etenkin on syytä korostaa naistutkijoiden aliedustusta hallinto- ja johtotehtävissä. Erityisesti tämä koskee EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevia tutkijoita. Komitea toistaa komission suosituksen, että olisi kehitettävä ”tutkijoiden työhönoton käytännesäännöt”, jotka perustuvat etenkin yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä koskeviin parhaisiin käytäntöihin. Komitea on vahvasti sitä mieltä, että naistutkijoiden tasavertaisessa kohtelussa on vakavia puutteita siltä osin, että läheskään riittävän moni naistutkija ei hae tutkijanpaikkoja, ja kun he hakevat niitä, heidän on pakko ottaa vastaan tehtäviä, jotka eivät vastaa heidän pätevyyttään. Rekrytointiprosessin avoimuutta onkin parannettava ja naispuolisten hakijoiden suhteellista osuutta lisättävä.