—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen, koska sen teki jäsenten edustajanpalkkioiden ja sosiaalietuuksien yksikön päällikkö ilman Euroopan parlamentin puhemiehistön osallisuutta, joka oli välttämätön, koska se on Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artiklan nojalla taloudellisten ja hallinnollisten kysymysten ratkaisemista varten toimivaltainen elin.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen siltä osin kuin sen perustelut ovat puutteelliset SEUT 296 artiklan toisen alakohdan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan vastaisella tavalla.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen siltä osin kuin se tehtiin ilman pätevää oikeusperustaa, koska Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohta oli kumottu Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulon seurauksena (soveltamisohjeiden 74 ja 75 artikla).

—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen siltä osin kuin Euroopan parlamentti tulkitsi ja sovelsi virheellisesti soveltamisohjeiden 75 artiklaa ja kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohtaa. Kantajan mukaan näitä säännöksiä on tulkittava siten, että soveltamisohjeiden 75 artiklassa olevaa viittausta kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteisiin I, II ja III ja erityisesti kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevaan 2 artiklan 1 kohtaa tehtyä viittausta on välttämättä tulkittava siten, että se koskee oikeuksia maksuihin, joita sovellettiin kyseisen liitteen III voimassaolon aikana. Päinvastoin parlamentin näistä säännöksistä tekemä tulkinta ja niiden soveltaminen johtavat siihen, että kantajan eläkettä voidaan muuttaa rajoittamattomasti, mikä on ilmeisellä tavalla ristiriidassa parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan kanssa sekä luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden periaatteiden kanssa.

—

Lopuksi kantaja väittää, että vaikka hyväksyttäisiin parlamentin tulkinta, jonka mukaan kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä III olevan 2 artiklan 1 kohdassa asetetaan toimielimelle velvollisuus mukauttaa Euroopan parlamentin maksamaa eläkettä sen eläkkeen määrään, josta on säädetty kansallisen parlamentin alahuoneen jäsenille, tämä mukauttamistoimenpide on ristiriidassa unionin oikeudessa asetetun erityisen rajan kanssa eikä se joka tapauksessa voi koskea kuin eläkkeen määrää ja sen maksamista koskevia yksityiskohtaisia menettelytapoja, joten eläkeoikeuteen itseensä vaikuttavia toimia ei voida täytäntöönpanna automaattisesti. Käsiteltävässä asiassa on kuitenkin niin, että kantajaan sovelletulla toimenpiteellä on sen vuoksi, että Euroopan parlamentti on automaattisesti täytäntöönpannut päätöksen 150/2022, paitsi muutettu hänen oikeuttaan eläkkeeseen vaikuttamalla osatekijöihin, joista tämä oikeus muodostuu, sen uuden taannehtivan laskutoimituksen vaikutusten johdosta, jolla eläke itsessään on muutettu, mutta myös toteutettu toimenpide, joka on ilmeisellä tavalla ristiriidassa unionin oikeuden kanssa.

—

Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on lainvastainen, koska kun siinä täytäntöönpannaan automaattisesti päätös 150/2022 ja sen seurauksena kantajan eläkkeen uusi laskentatapa uuden, taannehtivan ja vaikutuksiltaan pysyvän sellaisen menetelmän mukaisesti, jonka vaikutukset kohdistuvat suoraan oikeuteen saada eläkettä, Euroopan parlamentti loukkasi oikeusvarmuuden periaatetta, jolla kielletään kaikki saavutettujen oikeuksien loukkaukset, mikä on myös yhteensopiva parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan ja soveltamisohjeiden 75 artiklan kanssa sekä luottamuksensuojan periaatteen kanssa, joissa ei sallita eläkkeiden leikkaamista tai muuttamista. Lisäksi, koska kyseinen uusi laskumenetelmä koskee vain italialaisia entisiä Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat ainoat henkilöt, joihin sellaisen toimenpiteen vaikutukset kohdistuvat, jolla lasketaan uudelleen taannehtivin vaikutuksin eläkemaksuihin perustuvaa laskentatapaa käyttäen jo maksetut eläkkeet, vaikka eläkemaksuihin perustuvaa laskentatapaa ei ollut vielä otettu käyttöön Italiassa, tämä uusi laskentatapa on ilmeisellä tavalla ristiriidassa myös yhdenvertaisuuden periaatteen kanssa, koska se johtaa lainvastaiseen syrjintään muiden jäsenvaltioiden entisiin Euroopan parlamentin jäseniin nähden ja vuoden 2009 jälkeen valittuihin Euroopan parlamentin jäseniin nähden sekä muihin kansalaisiin nähden, joihin ei sovelleta lainkaan tämän tyyppisiä leikkauksia.

—

Kantaja katsoo, että riidanalaisella toimenpiteellä, jolla on alennettu alkuperäisen laskumenetelmän avulla saatua summaa, johon hänellä on oikeus Euroopan parlamentin jäsenen toimikautensa perusteella, vaikutetaan suoraan hänen omistusoikeuteensa. Hän katsoo lisäksi, että tällä sekaantumisella ei ole tosiasiallisia perusteita ja että siitä aiheutuu hänelle suhteettomia ja kohtuuttomia uhrauksia.

—

Kantaja katsoo, että siltä osin kuin riidanalaisella päätöksellä pantiin täytäntöön toimenpide, joka koskee eläkkeiden uutta laskentatapaa, joka suunnittelutapansa vuoksi vaikuttaa ensisijaisesti vanhempiin henkilöihin, Euroopan parlamentti itse rikkoi perusoikeuskirjan 21 ja 25 artiklaa, SEUT 10 artiklaa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 15 artiklaa.