1.

Voidaanko kansallista tuomaria estää tutkimasta sellaisen kansallisen säännöksen yhdenmukaisuutta unionin oikeuden kanssa, jonka kyseisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuin on todennut perustuslain mukaiseksi, ja voidaanko tuomariin kohdistaa kurinpitomenettely ja seuraamuksia tämän tutkimisen seurauksena? Tämä on nyt käsiteltävän, Curtea de Apel Craiovan (ylioikeus, Craiova, Romania) esittämän ennakkoratkaisupyynnön keskeinen kohta. Ennakkoratkaisupyyntö koskee lähinnä SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan kanssa, tulkintaa. Siihen vastaamiseksi unionin tuomioistuimen on jälleen tulkittava näitä määräyksiä sellaisessa asiayhteydessä, jossa kansallinen perustuslakituomioistuin kyseenalaistaa suoraan unionin oikeuden ensisijaisuuden.

2.

Ennakkoratkaisupyynnön taustalla on ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen tehty valitus, joka koskee rikosilmoituksen perusteella syyttäjää ja kahta tuomaria vastaan Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casație și Justițiessa – Secția pentru Investigarea Infracțiunilor din Justiție (ylimmän tuomioistuimen yhteydessä toimivan syyttäjänviraston lainkäytössä tapahtuneita rikoksia käsittelevä jaosto, jäljempänä SIIJ) vireille saatetun menettelyn kestoa.

3.

Unionin tuomioistuin totesi 18.5.2021 antamassaan tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România ym. (C‑83/19, C‑127/19, C‑195/19, C‑291/19, C‑355/19 ja C‑397/19, EU:C:2021:393; jäljempänä tuomio Asociația Forumul Judecătorilor din România) ( 2 ) muun muassa, että kansallinen säännöstö, jossa säädetään SIIJ:n perustamisesta ilman, että sen perustaminen on perusteltua hyvää lainkäyttöä koskevien objektiivisten ja todennettavissa olevien pakottavien syiden vuoksi ja sen yhteydessä annetaan unionin tuomioistuimen yksilöimiä erityisiä takeita, on unionin oikeuden vastainen. ( 3 )

4.

Curtea Constituțională (perustuslakituomioistuin, Romania) hylkäsi 8.6.2021 antamassaan tuomiossa nro 390/2021 ( 4 ) väitteen, jonka mukaan SIIJ:n perustamisesta ja toiminnasta annetun kansallisen lain säännökset ovat perustuslain vastaisia. Curtea Constituțională huomautti katsoneensa aiemmissa ratkaisuissaan, että kyseiset säännökset ovat perustuslain mukaisia, ja totesi, ettei se nähnyt mitään syytä poiketa näistä ratkaisuista unionin tuomioistuimen tuomiosta Asociația Forumul Judecătorilor din România huolimatta. Curtea Constituțională katsoi, että vaikka Romanian perustuslain 148 §:n 2 momentissa säädetään unionin oikeuden ensisijaisuudesta sen vastaisiin kansallisiin säännöksiin nähden, tämä periaate ei voi poistaa kansallista perustuslaillista identiteettiä tai tehdä sitä tyhjäksi. Kyseisellä säännöksellä pelkästään varmistetaan unionin oikeuden ensisijaisuus ”perustuslakia alemmantasoiseen lainsäädäntöön” nähden. Siinä ei anneta unionin oikeudelle ensisijaisuutta Romanian perustuslakiin nähden sillä seurauksella, ettei kansallisella tuomioistuimella ole toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen säännöksen yhdenmukaisuutta unionin oikeuden kanssa, jonka Curtea Constituțională on todennut perustuslain mukaiseksi. Tuomiolla nro 390/2021 on siten unionin oikeuden ensisijaisuudelle ja unionin tuomioistuimen tuomioiden vaikutukselle selkeitä seurauksia, jotka ulottuvat SIIJ:tä koskevaa riita-asiaa laajemmalle.

5.

Curtea de Apel Craiovan esittämät ennakkoratkaisukysymykset eivät liity suoraan unionin oikeuden ensisijaisuuteen tai SIIJ:n perustamisen ja toiminnan laillisuuteen unionin oikeuden kannalta. Niissä pikemminkin keskitytään kansallisten tuomioistuinten tehtävään varmistaa tehokas oikeussuoja unionin oikeuden piiriin kuuluvilla aloilla ja tuomioistuinten riippumattomuuteen Curtea Constituționalăn tuomion nro 390/2021 valossa.

6.

Ennen ennakkoratkaisukysymysten tarkastelua esitän pääpiirteittäin kansallisen oikeuden asiaa koskevat säännökset, pääasian ja menettelyn unionin tuomioistuimessa nyt käsiteltävässä asiassa.

7.

Romanian perustuslain (Constituția României) 148 §:n 2–4 momentissa säädetään seuraavaa:

”2)   Liittymisen jälkeen Euroopan unionin perussopimusten määräykset ja muut sitovat yhteisön säännöstöt ovat ensisijaisia suhteessa niiden kanssa ristiriidassa oleviin kansallisen lainsäädännön säännöksiin liittymisasiakirjan määräysten mukaisesti.

3)   Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti Euroopan unionin perussopimusten muuttamisesta tehtyihin asiakirjoihin.

4)   Parlamentti, Romanian presidentti, hallitus ja oikeuslaitos takaavat liittymisasiakirjasta ja 2 momentin säännöksistä johtuvien velvoitteiden noudattamisen.”

8.

Rikosprosessilain (Codul de procedură penală) 4881 §:ssä säädetään muun muassa, että jos syyttämismenettelyä ei ole saatettu päätökseen kohtuullisessa ajassa, vahinkoa kärsinyt voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua rikosoikeudellisen menettelyn aloittamisesta valituksen ja pyytää menettelyn nopeuttamista.

9.

Rikosprosessilain 4885 §:n 1 momentissa säädetään muun muassa, että käsitellessään valitusta oikeuksien ja vapauksien osalta toimivaltaisen tuomarin tai toimivaltaisen tuomioistuimen on todennettava menettelyn kesto toteutettujen toimenpiteiden, asiakirja-aineistoon sisältyvien asiakirjojen ja esitettyjen huomautusten perusteella.

10.

Rikosprosessilain 4886 §:n 1 momentissa säädetään muun muassa, että jos oikeuksien ja vapauksien osalta toimivaltainen tuomari tai toimivaltainen tuomioistuin katsoo valituksen olevan perusteltu, hänen on hyväksyttävä valitus ja määritettävä määräaika, jonka kuluessa syyttäjän on käsiteltävä asia.

11.

Tuomarien ja syyttäjien asemasta 28.6.2004 annetun lain nro 303/2004 (Legea nr. 303/2004 privind statutul judecătorilor și procurorilor, jäljempänä laki nro 303/2004) 99 §:n ș kohdan mukaan perustuslakituomioistuimen ratkaisujen noudattamatta jättäminen muodostaa kurinpitorikkomuksen. ( 5 )

12.

RS tuomittiin Romaniassa käydyssä rikosoikeudenkäynnissä. RS:n vaimo teki 1.4.2020 rikosilmoituksen kolmesta oikeuslaitoksen jäsenestä: syyttäjästä ja kahdesta tuomarista. Rikosilmoituksessaan hän moitti syyttäjää menettelyn väärinkäytöstä ja virka-aseman väärinkäytöstä. Hän väitti lähinnä, että syyttäjä oli aloittanut rikosoikeudellisen menettelyn RS:n puolustautumisoikeuksia loukaten ja nostanut syytteet häntä vastaan valheellisen todistajanlausunnon perusteella. RS:n vaimo syytti myös kahta tuomaria virka-aseman väärinkäytöstä sillä perusteella, että he eivät olleet valitusmenettelyssä tarkastelleet vaatimusta tosiseikkojen oikeudellisesta uudelleenluokittelusta eivätkä lausuneet siitä, millä loukattiin puolustautumisoikeuksia.

13.

Koska rikosilmoitus koski oikeuslaitoksen jäseniä, se kirjattiin SIIJ:ssä. SIIJ:n syyttäjäviranomainen aloitti 14.4.2020 rikosoikeudellisen menettelyn, jossa oikeuslaitoksen jäsenten väitettiin syyllistyneen menettelyn ja virka-aseman väärinkäyttöön.

14.

RS jätti 10.6.2021 Curtea de Apel Craiovan tuomarille, joka on toimivaltainen oikeuksiin ja vapauksiin liittyvissä asioissa, valituksen SIIJ:ssä vireillä olevan rikosoikeudellisen menettelyn kestosta. Hän pyysi, että tuomioistuin määrittää määräajan, johon mennessä asiasta vastaavan syyttäjän on saatettava menettely päätökseen.

15.

SIIJ toimitti ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnöstä sille rikosoikeudellista menettelyä koskevan asiakirja-aineiston.

16.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että siinä vireillä olevassa menettelyssä sen on joko hyväksyttävä tai hylättävä valitus. Jos se hylkää valituksen sillä perusteella, ettei menettelyn kesto ole ollut kohtuuton, asiakirja-aineisto palautetaan SIIJ:lle. Jos ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin hyväksyy valituksen, sen on määritettävä määräaika, johon mennessä asia on käsiteltävä, ja palautettava asiakirja-aineisto sen jälkeen SIIJ:lle. Vaikuttaa siltä, ettei viimeksi mainitun määräajan ylittämisellä ole mitään oikeudellisia seurauksia.

17.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että sen käsiteltävänä olevan valituksen ratkaiseminen edellyttää, että se tarkastelee i) SIIJ:n perustamista ja toimintaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä, ii) unionin tuomioistuimen tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România kehittämiä arviointiperusteita sen ratkaisemiseksi, toimiiko SIIJ unionin oikeuden mukaisesti, ja iii) tuomion nro 390/2021, jossa Curtea Constituțională hylkäsi oikeuslaitoksesta annetun lain nro 304/2004 (Legea nr. 304/2004 privind organizarea judiciară, jäljempänä laki nro 304/2004) (Monitorul Oficial al României, osa I, nro 827, 13.9.2005) 881–889 §:ään kohdistuneen perustuslainvastaisuutta koskevan väitteen, vaikutusta SIIJ:n perustamiseen ja toimintaan.

18.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România unionin tuomioistuin katsoi, että SEU 2 artiklaa, SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja komissio päätöstä 2006/928 on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään sellaisen erikoistuneen osaston perustamisesta syyttäjälaitokseen, jolla on yksinomainen toimivalta suorittaa tuomareiden ja syyttäjien tekemiä rikoksia koskeva tutkinta, ilman että tällaisen osaston perustaminen on perusteltua hyvää lainkäyttöä koskevien objektiivisten ja todennettavissa olevien pakottavien syiden vuoksi ja sen yhteydessä annetaan erityisiä takeita. Lisäksi unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion perustuslaintasoiselle lainsäädännölle, sellaisena kuin kyseisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuin on sitä tulkinnut, jonka mukaan alemmanasteinen tuomioistuin ei voi omasta aloitteestaan jättää noudattamatta päätöksen 2006/928 soveltamisalaan kuuluvaa kansallista säännöstä, jota se pitää unionin tuomioistuimen tuomio huomioon ottaen kyseisen päätöksen tai SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vastaisena.

19.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnössään toistamista tuomion nro 390/2021 kohdista ilmenee, että Curtea Constituțională katsoi, että kansallisen ja unionin oikeuden suhdetta koskevan Romanian perustuslain 148 §:n nojalla sen on varmistettava unionin oikeuden ensisijaisuus. ”Tätä ensisijaista soveltamista ei kuitenkaan pidä tulkita siten, että sillä suljettaisiin pois tai evättäisiin perustuslain 11 §:n 3 momentissa, luettuna yhdessä perustuslain 152 §:n kanssa, vahvistettu kansallinen perustuslaillinen identiteetti, joka takaa Romanian perustuslain ydinsisällön, jota ei pidä vaarantaa Euroopan yhdentymisprosessissa. Tämän perustuslaillisen identiteetin nojalla Curtea Constituționalălla on oikeus varmistaa perustuslain ensisijaisuus Romanian alueella (ks. soveltuvin osin Saksan liittotasavallan perustuslakituomioistuimen 30.6.2009 antama tuomio 2 BvE 2/08 ym.).” ( 6 )

20.

Curtea Constituțională totesi, että tuomioistuimella on toimivalta tutkia kansallisen oikeuden säännösten yhteensopivuus unionin oikeuden säännösten kanssa perustuslain 148 §:n kannalta. Jos se toteaa yhteensopimattomuuden, sillä on toimivalta soveltaa ensisijaisesti unionin oikeuden säännöksiä riita-asioissa, jotka koskevat kansalaisten subjektiivisia oikeuksia. Curtea Constituțională myös katsoi, että viittauksella kansalliseen oikeuteen tarkoitetaan yksinomaan perustuslakia alemmantasoista lainsäädäntöä, koska Romanian perustuslaki on sen 11 §:n 3 momentin nojalla säädöshierarkiassa ylemmäntasoinen. Romanian perustuslain 148 §:ssä ei siten anneta unionin oikeudelle etusijaa Romanian perustuslakiin nähden sillä seurauksella, että kansallisella tuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen säännöksen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, joka on todettu perustuslain mukaiseksi perustuslain 148 §:n nojalla. ( 7 )

21.

Curtea Constituțională totesi lisäksi, että päätöksestä 2006/928 johtuvat velvollisuudet sitovat Romanian viranomaisia, joilla on toimivalta tehdä yhteistyötä Euroopan komission kanssa (Romanian parlamentti ja hallitus). Koska tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa tehdä yhteistyötä Euroopan unionin poliittisten elinten kanssa, nämä velvoitteet eivät sido niitä. Curtea Constituțională myös katsoi, että tuomion Asociația Forumul Judecătorilor din România tuomiolauselman 7 kohdan, jonka mukaan alemmalla tuomioistuimella on oikeus ”jättää omasta aloitteestaan soveltamatta päätöksen 2006/928 soveltamisalaan kuuluvaa kansallista säännöstä, jonka se katsoo unionin tuomioistuimen tuomion valossa olevan ristiriidassa kyseisen päätöksen tai SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa”, soveltamiselle ei löydy perustaa Romanian perustuslaista, koska sen 148 §:ssä todetaan unionin oikeuden soveltamisen ensisijaisuus suhteessa unionin oikeuden kanssa ristiriidassa oleviin kansallisiin säännöksiin. Komission päätöksen 2006/928 perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Romaniassa laatimat kertomukset (jäljempänä yhteistyö- ja seurantamekanismin mukaiset kertomukset) eivät ole sisältönsä ja vaikutustensa, sellaisina kuin ne on vahvistettu unionin tuomioistuimen tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România, perusteella Curtea Constituționalăn näkemyksen mukaan ”unionin oikeuden sääntöjä, joille tuomioistuimen on annettava etusija jättämällä soveltamatta kansallista lainsäädäntöä”. Kansalliset tuomioistuimet eivät voi katsoa, että suosituksia sovelletaan ensisijaisesti kansalliseen oikeuteen nähden, koska yhteistyö- ja seurantamekanismin mukaiset kertomukset eivät ole lainsäädäntötoimia eivätkä siten voi olla ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa. Curtea Constituționalăn tuomio siten vahvistaa päätelmän, jonka mukaan kansallisen oikeuden säännös on Romanian perustuslain mukainen perustuslain 148 §:n perusteella. ( 8 )

22.

Koska tuomio Asociația Forumul Judecătorilor din România ei voi muuttaa Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntöä, joka koskee päätöksen 2006/928 vaikutusta SIIJ:n perustamista ja toimintaa koskevaan perustuslainmukaisuuden valvontaan ja implisiittisesti perustuslain 148 §:n rikkomista, Curtea Constituțională hylkäsi lain nro 304/2004 perustuslainvastaisuutta koskevan väitteen perusteettomana.

23.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että esitetyillä kysymyksillä on suora yhteys siinä käsiteltävän asian ratkaisemiseen. Rikosoikeudellisen menettelyn kestosta tehty valitus koskee menettelyä SIIJ:ssä. Valitusta käsittelevän tuomarin on tutkittava kaikki rikosoikeudellisen menettelyn kestoon vaikuttavat seikat. Näihin kuuluvat SIIJ:n toimintaa sääntelevät säädökset, SIIJ:n työtaakka syyttäjien määrään nähden, ratkaisuaste ja SIIJ:n toiminnan yhdenmukaisuus tuomion Asociația Forumul Judecătorilor din România kanssa. Tämän avulla valitusta käsittelevä tuomari voi määrittää, onko SIIJ:n toiminta nykyisessä lainsäädäntökehyksessä ja sen nykyisellä henkilöstöllä perusteltua hyvää lainkäyttöä koskevien objektiivisten ja todennettavissa olevien syiden vuoksi. Herää etenkin kysymys, kykeneekö SIIJ toteuttamaan rikosoikeudellisen menettelyn, jossa kunnioitetaan asianmukaisesti jokaisen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, kun otetaan huomioon myös menettelyn kesto. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että tuomion Asociația Forumul Judecătorilor din România 221 kohdassa unionin tuomioistuin totesi, että perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa vahvistettujen oikeuksien kannalta on tärkeää erityisesti, että SIIJ:n kaltaisen syyttäjälaitoksen erityisosaston organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt laaditaan siten, ettei estetä sitä, että asianomaisia tuomareita ja syyttäjiä koskevat asiat voidaan käsitellä kohtuullisessa ajassa.

24.

Lisäksi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on ratkaistava, onko asiakirja-aineisto palautettava syytetoimien jatkamista varten syyttäjänvirastolle, jonka voitaisiin tuomio Asociația Forumul Judecătorilor din România huomioon ottaen katsoa toimivan unionin oikeuden vastaisesti.

25.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että sen on valittava unionin oikeuden, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România, soveltamisen ja tuomion nro 390/2021 soveltamisen välillä. Jos tuomari päättää soveltaa unionin tuomioistuimen tuomiota ja jättää soveltamatta tuomiota nro 390/2021, häneen voidaan kohdistaa kurinpitotoimenpiteitä lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan mukaisesti, koska Curtea Constituționalăn ratkaisun noudattamatta jättäminen muodostaa kurinpitorikkomuksen. Tällainen kurinpitomenettely voisi johtaa tuomarin virasta pidättämiseen. Tällaisten seurausten mahdollisuus voi vaikuttaa tuomarin riippumattomuuteen hänen ratkaistessaan käsiteltävänä olevaa asiaa.

26.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa myös Curtea de Apel Piteștin (ylioikeus, Pitești, Romania) tuomaria koskevaan tapaukseen, josta kerrottiin lehdistössä. Soveltaessaan SEU 2 ja SEU 19 artiklaa, päätöstä 2006/928 ja tuomiota Asociația Forumul Judecătorilor din România kyseinen Curtea de Apel Piteștin tuomari katsoi, että SIIJ:n ”perustaminen ei ollut perusteltua hyvää lainkäyttöä koskevien objektiivisten ja todennettavissa olevien syiden vuoksi eikä sen yhteydessä annettu erityisiä takeita, joilla ensinnäkin suljetaan pois siihen liittyvä riski, että kyseistä osastoa käytetään välineenä, jonka avulla yksittäisten tuomareiden ja syyttäjien toimintaan voidaan kohdistaa poliittista valvontaa tavalla, joka heikentää heidän riippumattomuuttaan, ja toiseksi varmistetaan, että sen toimivaltaa voidaan käyttää tällaisiin henkilöihin nähden [perusoikeuskirjan] 47 ja 48 artiklasta johtuvien velvoitteiden mukaisesti”. Kyseinen tuomari siten edellytti, että syyttäjäviranomainen katsoo, ettei se ole toimivaltainen ratkaisemaan asiaa, ja jättää näin soveltamatta lain nro 304/2004 881 §:n säännöksiä toimivallan määrittämisen yhteydessä. Kyseisen ratkaisun seurauksena Inspecția Judiciară (tuomioistuinten tarkastusyksikkö, Romania) aloitti kyseistä tuomaria vastaan kurinpitomenettelyn väitetystä virkavirheestä, jonka mukaan hän oli hoitanut tehtäviään vilpillisessä mielessä tai syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen käsitellessään asiaa, jossa oli kyse menettelyn kestoa koskevasta valituksesta.

27.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee siten, onko käytäntö, jossa tuomaria, joka on tuomion Asociația Forumul Judecătorilor din România perusteella katsonut, että SIIJ:tä koskevat kansalliset säännökset ovat unionin oikeuden vastaisia, vastaan aloitetaan kurinpitomenettely, tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteen mukainen.

28.

Tässä tilanteessa Curtea de Apel Craiova on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

29.

Curtea de Apel Craiova pyysi, että nyt tarkasteltavaa ennakkoratkaisupyyntöä käsitellään kiireellisessä ennakkoratkaisumenettelyssä tai toissijaisesti nopeutetussa menettelyssä muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 a artiklan mukaisesti.

30.

Pyyntönsä tueksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esitti, että oli aloitettu kurinpitomenettelyjä, jotka koskevat unionin oikeuden soveltamista unionin tuomioistuimen tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România esittämän tulkinnan mukaisesti. Kyseiset menettelyt heikentävät voimakkaasti tuomioistuinten riippumattomuutta ja oikeuslaitoksen vakautta. Lisäksi kyseessä olevista kansallisista säännöksistä seuraava epävarmuus vaikuttaa SEUT 267 artiklalla luodun oikeudellisen yhteistyön järjestelmän toimintaan.

31.

Unionin tuomioistuimen ensimmäinen jaosto päätti 30.7.2021 esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan hylätä Curtea de Apel Craiovan pyynnön ennakkoratkaisupyynnön käsittelemisestä kiireellisessä ennakkoratkaisumenettelyssä.

32.

Kun tarkastellaan nopeutettua menettelyä koskevaa pyyntöä, unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdassa määrätään, että unionin tuomioistuimen presidentti voi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnöstä tai poikkeuksellisesti omasta aloitteestaan päättää esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan, että ennakkoratkaisupyyntö käsitellään nopeutetussa menettelyssä, jos asian laatu edellyttää, että asia käsitellään ensi tilassa. Lisäksi, jos asiassa tulee esille vakavia epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat kansallisen perustuslain ja unionin oikeuden perustaviin kysymyksiin, tällaisen asian erityisolosuhteet huomioon ottaen voi olla tarpeen käsitellä se ensi tilassa. ( 9 )

33.

Unionin tuomioistuimen presidentti päätti 12.8.2021 esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan hyväksyä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnön siitä, että ennakkoratkaisupyyntö käsitellään unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä. Unionin tuomioistuimen presidentti perusti päätöksensä siihen, että käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä esille tulevat unionin oikeuden ensisijaisuutta koskevat kysymykset ovat perustavan tärkeitä Romanialle ja unionin perustuslailliselle järjestykselle.

34.

Unionin tuomioistuimen presidentti asetti kirjallisten huomautusten esittämisen määräajaksi 27.9.2021. Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan mukaisesti istuntopäiväksi määrättiin 23.11.2021.

35.

Kirjallisia huomautuksia esittivät Romanian, Alankomaiden ja Belgian hallitukset sekä Euroopan komissio. Asianosaisille, muille osapuolille ja Romanian hallitukselle esitettiin kirjallisia kysymyksiä vastattavaksi 23.11.2021 pidettävässä istunnossa.

36.

Romanian hallitus ja komissio esittivät suullisia lausumia 23.11.2021 pidetyssä istunnossa.

37.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esitti, että tarve esittää nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö syntyi Curtea Constituționalăn tuomion nro 390/2021 ja tuomion Asociația Forumul Judecătorilor din România välisestä ristiriidasta ja etenkin tarpeesta varmistua siitä, voiko ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin valitusta käsitellessään kyseisen unionin tuomioistuimen tuomion mukaisesti tutkia SIIJ:n perustamista ja toimintaa koskevia säännöksiä sen määrittämiseksi, ovatko ne SEU 2 artiklan, SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan vastaisia.

38.

Kirjallisissa huomautuksissa ei vastustettu ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamista. Sekä Romanian hallitus että komissio katsoivat 23.11.2021 pidetyssä istunnossa, että ennakkoratkaisukysymykset voidaan ottaa tutkittavaksi.

39.

Komission mukaan pääasian olosuhteet voidaan erottaa 26.3.2020 annetun tuomion Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny (C‑558/18 ja C‑563/18, EU:C:2020:234) taustalla olleista olosuhteista. Ensinnäkin kyseisessä asiassa pääasian oikeudenkäynti ei liittynyt unionin oikeuteen eikä kansallisten tuomareiden tarvinnut soveltaa unionin oikeutta. Nyt käsiteltävässä asiassa sitä vastoin kansallisen tuomarin on sovellettava SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, päätöstä 2006/928 ja tuomiota Asociația Forumul Judecătorilor din România. Toiseksi 26.3.2020 annetusta tuomiosta Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny (C‑558/18 ja C‑563/18, EU:C:2020:234, 54 kohta) ilmenee, että kurinpitomenettelyt ennakkoratkaisupyynnöt esittäneitä kahta tuomaria vastaan oli saatettu päätökseen. Kurinpitomenettelyjen muodostamasta uhasta oli siten tullut hypoteettinen. Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnön esittäneeseen tuomariin kohdistuva kurinpitomenettelyn uhka ei ole hypoteettinen, koska hän ei ole vielä soveltanut unionin oikeutta. Lisäksi Curtea Constituționalăn tuomion nro 390/2021 vastaisen ratkaisun antaminen merkitsee automaattisesti lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan mukaista kurinpitorikkomusta. Kolmanneksi komissio katsoi, että nämä näkökohdat huomioon ottaen kaikki kolme ennakkoratkaisukysymystä liittyvät toisiinsa.

40.

Romanian hallitus puolestaan korosti SEU 19 artiklan 1 kohdan merkityksellisyyttä pääasiassa kyseessä olevan SIIJ:n menettelyn keston lainmukaisuuden kannalta. Se myös katsoi, että uhka kurinpitoseuraamusten kohdistamisesta tuomariin saattaa olla merkityksellinen tekijä pääasiassa.

41.

Täydellisyyden vuoksi aion tutkia kaikkien ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamisen edellytykset.

42.

Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii lähinnä selvittämään, onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate esteenä Romanian perustuslain 148 §:n 2 momentin kaltaiselle kansalliselle säännökselle ja erityisesti Curtea Constituționalăn tuomiossaan nro 390/2021 sille antamalle tulkinnalle, jonka mukaan kansalliset tuomioistuimet eivät voi tutkia Curtea Constituționalăn ratkaisulla perustuslainmukaiseksi todetun kansallisen säännöksen yhteensopivuutta Euroopan unionin oikeuden säännösten kanssa.

43.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on, että kansallisen tuomioistuimen esittämillä unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta, mutta SEUT 267 artiklan mukaisen ennakkoratkaisumenettelyn tarkoituksena ei ole neuvoa-antavien lausuntojen antaminen yleisluonteisista tai hypoteettisista kysymyksistä. Kuten kyseisen määräyksen sanamuodosta ilmenee, siinä pikemminkin edellytetään, että ennakkoratkaisukysymys on ”ratkaistava”, jotta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi ”antaa päätöksen” käsiteltävänään olevassa asiassa. ( 10 )

44.

SEUT 267 artiklassa annetaankin kansallisille tuomioistuimille mitä laajimmat mahdollisuudet saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos ne katsovat, että niiden käsiteltävänä olevassa asiassa tulee esille unionin oikeuden säännösten tai määräysten tulkintaa koskevia kysymyksiä, joiden esittäminen unionin tuomioistuimelle on tarpeen niiden käsiteltäväksi saatetun riita-asian ratkaisemisessa. Tästä syystä tuomioistuimella, jonka ratkaisuihin saadaan hakea muutosta, on oltava vapaus saattaa unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi aiheelliseksi katsomiaan kysymyksiä, jos se katsoo, että ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen tai jopa perustuslakituomioistuimen tekemän oikeudellisen arvioinnin takia sen olisi annettava unionin oikeuden vastainen ratkaisu. ( 11 )

45.

Ottamatta ennalta kantaa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ensimmäisen kysymyksen asiasisällön tutkimiseen on selvää, että Curtea Constituționalăn tuomioon nro 390/2021 sisältyvä ratkaisu voisi johtaa siihen, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin antaa ratkaisun, joka on unionin oikeuden ja etenkin kyseisessä kysymyksessä mainittujen määräysten eli SEU 2 artiklan ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä perusoikeuskirjan 47 artiklan vastainen. Tämän vuoksi katson, että ensimmäinen kysymys voidaan ottaa tutkittavaksi.

46.

Toisella ja kolmannella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii lähinnä selvittämään, onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate esteenä kansalliselle säännökselle tai kansalliselle tuomioistuinkäytännölle, jossa sallitaan kurinpitomenettelyn aloittaminen ja kurinpitoseuraamusten määrääminen tuomarille, joka soveltaa unionin oikeuden säännöksiä ja määräyksiä, sellaisina kuin unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut, ja siten jättää noudattamatta Curtea Constituționalăn ratkaisua.

47.

Vaikka Romanian hallitus ja komissio istunnossa katsoivat, että nämä kysymykset voidaan ottaa tutkittavaksi, 26.3.2020 annettu tuomio Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny (C‑558/18 ja C‑563/18, EU:C:2020:234) huomioon ottaen unionin tuomioistuimen olisi mielestäni tutkittava tätä kysymystä omasta aloitteestaan.

48.

Mainitussa asiassa unionin tuomioistuimelta tiedusteltiin, onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta esteenä kansallisille säännöksille, jotka lisäävät huomattavasti vaaraa siitä, että tuomareiden riippumattomatta heikennetään, tai loukkaavat takeita tuomareihin kohdistuvan kurinpitomenettelyn riippumattomuudesta. Unionin tuomioistuimen mukaan sen unionin oikeuden määräyksen, jota ennakkoratkaisukysymykset koskivat, eli SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa käsiteltävien riita-asioiden, joissa oli kyse tietyistä määristä, joita valtiokonttoria vaadittiin maksamaan, ja lievennettyjen rangaistusten soveltamisesta ”yhteistyötä tekeviin todistajiin”, välillä ei näyttänyt olevan mitään liittymää. ( 12 ) Lisäksi unionin tuomioistuin katsoi, etteivät pääasiat liittyneet mitenkään siihen, että ennakkoratkaisupyynnöt esittäneitä tuomareita vastaan saatetaan pyyntöjen seurauksena aloittaa kurinpitomenettely. ( 13 )

49.

Komission tapaan katson, että kaikki kolme ennakkoratkaisukysymystä kietoutuvat toisiinsa ja että niissä on päällekkäisyyksiä. Kaikki kolme kysymystä koskevat tuomioistuinten riippumattomuuden periaatetta ja sellaisten kansallisten säännösten, sellaisina kuin kansallinen perustuslakituomioistuin on niitä tulkinnut, yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, jotka estävät ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta soveltamasta unionin oikeutta, etenkin SEU 2 artiklaa, SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa, sellaisina kuin unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut, tai vaikeuttavat sitä. Lisäksi unionin oikeuden määräysten, joihin näissä kysymyksissä viitataan, nimittäin SEU 2 artiklan, SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan, sekä pääasiassa käsiteltävän riita-asian, joka koskee SIIJ:ssä vireillä olevan menettelyn lainmukaisuutta tuomion Asociația Forumul Judecătorilor din România ja Curtea Constituționalăn tuomion nro 390/2021 valossa, välinen liittymä on ilmeinen.

50.

Katson myös, että sen toisessa ja kolmannessa kysymyksessä esille tulevan erityisemmän kysymyksen, voiko nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomari (tai tuomarit) mahdollisesti joutua alttiiksi lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan mukaiselle kurinpitomenettelylle, koska hän soveltaa tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România annettua ratkaisua tai unionin tuomioistuimen tässä ennakkoratkaisumenettelyssä viime kädessä antamaa ratkaisua eikä noudata Curtea Constituționalăn tuomiota nro 390/2021, tutkittavaksi ottaminen ”nivoutuu – – tiukasti yhteen” ( 14 ) ensimmäisen kysymyksen sisällön kanssa. ( 15 ) Olisi mielestäni keinotekoista sivuuttaa tämä yhteys. ( 16 )

51.

Lisäksi, kun otetaan huomioon lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan selkeä ja yksiselitteinen sanamuoto, tällaisen kurinpitomenettelyn aloittaminen ei ole kaukainen mahdollisuus vaan todellakin todennäköistä pääasian tuomarin (tuomareiden) osalta.

52.

Tältä osin äskettäisessä, 23.11.2021 antamassaan tuomiossa IS (Ennakkoratkaisupyynnön lainvastaisuus) (C‑564/19, EU:C:2021:949, 85–87 kohta) unionin tuomioistuin erotti kyseisen asian aiemmasta, sen 26.3.2020 antamassa tuomiossa Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny (C‑558/18 ja C‑563/18, EU:C:2020:234) kyseessä olleesta asiasta.

53.

Unionin tuomioistuin katsoi 23.11.2021 antamassaan tuomiossa IS (Ennakkoratkaisupyynnön lainvastaisuus) (C‑564/19, EU:C:2021:949, 85–87 kohta), että sille esitetty ennakkoratkaisukysymys, joka koski tuomioistuinten riippumattomuuden periaatetta ja kansallisen lain mukaista mahdollisuutta aloittaa kurinpitomenettely SEUT 267 artiklan mukaisen ennakkoratkaisupyynnön esittävää tuomaria vastaan, voitiin ottaa tutkittavaksi. Unionin tuomioistuin totesi ensinnäkin, että mahdollista kurinpitomenettelyä koskeva ennakkoratkaisukysymys liittyi läheisesti toiseen ennakkoratkaisukysymykseen, jossa pyydettiin tulkitsemaan SEUT 267 artiklaa. Unionin tuomioistuin katsoi näin ollen, että mahdollista kurinpitomenettelyä koskevalla kysymyksellä pyrittiin selvittämään pääasiallisesti, voiko ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomari olla noudattamatta ylemmänasteisen tuomioistuimen ratkaisua ratkaistessaan pääasian asiakysymyksen ilman, että hänen tarvitsisi niin tehdessään pelätä, että häneen kohdistettu kurinpitomenettely aloitetaan uudelleen. Unionin tuomioistuin myös totesi, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomari on kohdannut prosessuaalisen esteen, joka seuraa kansallisen lainsäädännön soveltamisesta häneen ja joka hänen on poistettava ennen kuin hän kykenee ratkaisemaan pääasian ilman ulkopuolisten tahojen puuttumista ja täysin riippumattomasti.

54.

Nyt käsiteltävän asian ja 23.11.2021 annettuun tuomioon IS (Ennakkoratkaisupyynnön lainvastaisuus) (C‑564/19, EU:C:2021:949, 85–87 kohta) ( 17 ) johtaneen asian välillä on mielestäni selkeitä yhtäläisyyksiä, kun kyse on sellaisten kysymysten tutkittavaksi ottamisesta, jotka koskevat mahdollisen kurinpitomenettelyn aloittamista ennakkoratkaisupyynnön esittävää tuomaria vastaan ja unionin tuomioistuimen myöhemmän ratkaisun noudattamista. Ehdotankin, että unionin tuomioistuin omaksuu realistisen lähestymistavan tämän kysymyksen tutkittavaksi ottamiseen nyt käsiteltävän asian erityisessä asiayhteydessä. Koska kansallinen tuomioistuin on pääasiaa ratkaistessaan sidottu unionin tuomioistuimen antamaan ennakkoratkaisuun unionin oikeuden tulkinnan osalta, ( 18 ) kysymykset, jotka koskevat kansallisten tuomareiden mahdollista kurinpidollista vastuuta, kun he soveltavat unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntöön antamaa vastausta – olipa se mikä tahansa –, ovat nähdäkseni tarpeen pääasian ratkaisemiseksi.

55.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymyksillä pyritään lähinnä selvittämään, onko tuomioistuinten riippumattomuuden periaate, joka on kirjattu SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, esteenä jäsenvaltion kansalliselle säännökselle, jonka mukaan kansallisilla tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen säännöksen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, jonka kyseisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuin on todennut perustuslain mukaiseksi, ja jos tällainen tutkinta suoritetaan, tuomareihin voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja soveltaa kurinpitoseuraamuksia.

56.

Tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România unionin tuomioistuin totesi selvästi olosuhteet, joissa SIIJ:n kaltainen yksikkö ei täytä SEU 2 artiklan, SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja päätöksen 2006/928 edellytyksiä. ( 19 ) Unionin tuomioistuin myös toisti vakiintuneen oikeuskäytäntönsä, joka koskee unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta, jonka mukaisesti kaikkien kansallisten tuomioistuinten velvollisuutena on niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa jättää soveltamatta kaikkia sellaisia kansallisia säännöksiä – riippumatta siitä, ovatko ne lain vai perustuslain tasoisia, ja sellaisina kuin perustuslakituomioistuin on niitä tulkinnut –, jotka ovat ristiriidassa sellaisen unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen kanssa, jolla on välitön oikeusvaikutus. ( 20 )

57.

Koska SEU 19 artiklan 1 kohdan toisella alakohdalla ja päätöksessä 2006/928 säädetyillä arviointiperusteilla on välitön oikeusvaikutus, ( 21 ) unionin tuomioistuin totesi, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on velvollinen takaamaan toimivaltansa rajoissa kyseisten säännösten ja määräysten täyden vaikutuksen jättämällä tarvittaessa soveltamatta niiden kanssa ristiriidassa olevia kansallisia säännöksiä. ( 22 )

58.

Tarkoituksenani ei ole tarkastella uudelleen unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka koskee joko SIIJ:n kaltaisen yksikön yhdenmukaisuutta unioin oikeuden kanssa tai välittömän oikeusvaikutuksen ja unionin oikeuden ensisijaisuuden soveltamista tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România. Kyseisen tuomion 223 kohdassa sen arvioimiseen, onko SIIJ unionin oikeuden mukainen, määritetyt kaksi edellytystä ( 23 ) ovat selkeät. Lisäksi välittömän oikeusvaikutuksen ja unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteiden mukainen kaikkien valtion elinten – kuten kansallisten tuomioistuinten, perustuslakituomioistuimet mukaan luettuina, ja hallintoviranomaisten –, joiden tehtävänä on toimivaltansa rajoissa soveltaa unionin oikeuden säännöksiä ja määräyksiä, velvollisuus jättää soveltamatta unionin oikeuden vastaista kansallista lainsäädäntöä, hallintokäytäntöä tai oikeuskäytäntöä on täysin selvä. ( 24 )

59.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin oikeuden luonteesta johtuvien vaatimusten kanssa ovat näin yhteensopimattomia kaikki sellaiset kansallisen oikeusjärjestyksen oikeussäännöt tai lainsäädännölliset, hallinnolliset taikka tuomioistuinten käytännöt, jotka heikentäisivät unionin oikeuden tehokkuutta estämällä sen, että unionin oikeuden soveltamiseen toimivaltainen tuomioistuin voi unionin oikeuden soveltamisajankohtana tehdä kaiken tarpeellisen sellaisten kansallisten säännösten tai kansallisen oikeuskäytännön syrjäyttämiseksi, jotka mahdollisesti estävät välittömästi sovellettavien unionin oikeussääntöjen täyden tehokkuuden. ( 25 )

60.

Lisäksi nyt käsiteltävän kaltaisessa asiassa kansallinen tuomioistuin, joka on käyttänyt sille SEUT 267 artiklan toisessa kohdassa annettua mahdollisuutta esittää ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle, on sidottu pääasian ratkaisussa tulkintaan, jonka unionin tuomioistuin on omaksunut kyseisistä säännöksistä, ja sen on tapauksen niin vaatiessa sivuutettava ylemmän tuomioistuimen tai myös kansallisen perustuslakituomioistuimen arvioinnit, jos se katsoo tämän tulkinnan perusteella, että kyseiset arvioinnit eivät ole unionin oikeuden mukaisia. ( 26 )

61.

Romanian hallitus totesi kirjallisissa huomautuksissaan, että Curtea Constituționalăn tuomiossa nro 390/2021 unionin oikeuden ensisijaisuudelle Romanian perustuslakiin nähden asettamat kaksi edellytystä täyttyvät SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan osalta. Siten kyseisen hallituksen mukaan SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta on riittävän selkeä, täsmällinen ja yksiselitteinen ja sillä on tietyntasoista perustuslaillista merkitystä, jotta sen normatiivinen sisältö voi olla perusteena perustuslain rikkomiselle kansallisessa oikeudessa. Vaikka tämä saattaakin pitää paikkansa, Romanian hallitus jättää huomiotta, että unionin tuomioistuin totesi tuomion Asociația Forumul Judecătorilor din Românian 249 kohdassa, että päätöksessä 2006/928 asetetuilla arviointiperusteilla on välitön oikeusvaikutus. Kyseisen tuomion 251 kohdassa unionin tuomioistuin siten katsoi, että jos SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa tai päätöstä 2006/928 todetaan rikottavan, unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate edellyttää, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin jättää soveltamatta kyseisiä säännöksiä riippumatta siitä, ovatko ne lain vai perustuslain tasoisia.

62.

Velvollisuus jättää soveltamatta unionin oikeuden vastaista kansallista lainsäädäntöä, hallintokäytäntöä tai oikeuskäytäntöä sen luonteesta riippumatta ilmentää konkreettisesti sekä SEU 4 artiklan 1 kohdan ja SEU 5 artiklan mukaisen annetun toimivallan periaatteen että SEU 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen toimintaa. ( 27 ) Poikkeustapauksia lukuun ottamatta tämä velvollisuus ei vaikuta jäsenvaltion kansalliseen identiteettiin, joka on olennainen osa sen poliittisia ja perustuslaillisia perusrakenteita ( 28 ) ja jota on kunnioitettava SEU 4 artiklan 2 kohdan ( 29 ) ja perusoikeuskirjan johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen mukaisesti. Tapauksissa, joissa jäsenvaltio vetoaa kansalliseen identiteettiin oikeuttaakseen unionin oikeuden säännösten tai määräysten noudattamatta jättämisen, unionin tuomioistuin tutkii, merkitsevätkö kyseiset säännökset tai määräykset tosiasiassa todellista ja riittävän vakavaa uhkaa jäsenvaltion yhteiskunnan perustavanlaatuiselle edulle tai poliittisille ja perustuslaillisille perusrakenteille. ( 30 ) Epämääräiset, yleiset ja abstraktit väittämät eivät ylitä tätä kynnystä. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, ettei Curtea Constituțională itse ole yksilöinyt, mihin kansallisen identiteetin näkökohtaan tuomio Asociația Forumul Judecătorilor din România vaikuttaa.

63.

Curtea Constituționalăn yleistävä väittämä, jota ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kuvaa pyynnössään ja jonka mukaan unionin oikeus ei ole ensisijainen Romanian perustuslakiin nähden sillä seurauksella, ettei Romanian tuomioistuimilla ole toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen säännöksen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, jonka Curtea Constituțională on todennut perustuslain mukaiseksi, on liian laaja ja tarkentamaton, jotta se voisi ilmentää SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaista Euroopan unionin jäsenvaltion kansallista identiteettiä. ( 31 )

64.

Joka tapauksessa kaikissa kansalliseen identiteettiin perustuvissa väitteissä on kunnioitettava SEU 2 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä arvoja, ( 32 ) ja niiden on perustuttava perusoikeuskirjan johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa tarkoitettuihin jakamattomiin ja yleismaailmallisiin arvoihin. ( 33 ) Näissä tapauksissa oikeusvaltio ( 34 ) ja tehokas oikeussuoja ovat keskiössä. Tarkastelen seuraavaksi tätä kysymystä.

65.

Ennen sitä huomautan, että Curtea Constituționalăn tuomion nro 390/2021 tuomiolauselma on omiaan herättämään vakavia epäilyjä siitä, onko kyseinen tuomioistuin noudattanut unionin oikeuden olennaisia periaatteita, sellaisina kuin unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România. Curtea Constituțională ei myöskään pyytänyt unionin tuomioistuimelta SEUT 267 artiklan kolmannen kohdan nojalla ennakkoratkaisua välttääkseen riskin unionin oikeuden virheellisestä tulkinnasta.

66.

Tältä osin unionin tuomioistuin muistutti 4.10.2018 antamassaan tuomiossa komissio v. Ranska (Veron pidätys) (C‑416/17, EU:C:2018:811, 107–109 kohta), että jäsenvaltion voidaan lähtökohtaisesti todeta SEUT 258 artiklan nojalla jättäneen noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan riippumatta siitä, mikä tämän valtion elin on toiminnallaan tai laiminlyönnillään aiheuttanut jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen, ja vaikka kyseessä on perustuslakien nojalla riippumaton elin. Jos kansallisen tuomioistuimen ratkaisuihin ei saada hakea muutosta, kyseisellä tuomioistuimella on lähtökohtaisesti velvollisuus saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 267 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuin tavoin, jos siinä tulee esiin EUT-sopimuksen tulkintaa koskeva kysymys. Ennakkoratkaisupyynnön esittämisvelvollisuudella pyritään erityisesti estämään unionin oikeussääntöjen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen oikeuskäytännön syntyminen jossakin jäsenvaltiossa. Unionin tuomioistuin katsoi, että Ranskan tasavalta ei ollut noudattanut SEUT 267 artiklan kolmannen kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska Conseil d’État (ylin hallintotuomioistuin, Ranska) oli jättänyt saattamatta asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 267 artiklan kolmannessa kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti selvittääkseen tietyn kysymyksen, joka ei ollut niin ilmeinen, ettei siitä jäänyt järkevää epäilyä.

67.

Romanian hallitus vahvisti 23.11.2021 pidetyssä istunnossa, että Curtea Constituțională toimii ylimpänä tuomioistuimena lausuessaan Romanian perustuslakia koskevista kysymyksistä.

68.

Unionin tuomioistuimella on ollut viime vuosina mahdollisuus lausua jäsenvaltioiden tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteesta niiden soveltaessa unionin oikeutta sekä SEU 2 artiklan, SEU 19 artiklan 1 kohdan, SEUT 267 artiklan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan keskinäisestä vuorovaikutuksesta. ( 35 ) Tämä oikeuskäytäntö perustuu muun muassa äskettäiseen tuomioon 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses (C‑64/16, EU:C:2018:117). Vaikka kyseinen tuomio on tärkeä virstanpylväs unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehityksessä tällä alalla, siinä ei mielestäni kehitetty mitään uusia käsitteitä vaan pikemminkin toistettiin useita keskeisiä periaatteita, jotka sisältyivät jo unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

69.

Kun tarkastellaan sovellettavia unionin oikeussääntöjä, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEU 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltioperiaate konkretisoituu SEU 19 artiklassa. SEU 2 artiklaa ei siten ole tarpeen tarkastella erikseen. ( 36 ) Unionin oikeusjärjestyksessä SEU 19 artiklan mukaan tuomioistuinvalvonnan varmistavat unionin tuomioistuin ja kansalliset tuomioistuimet. Riippumattomuus, joka kuuluu erottamattomasti tuomioistuimen tehtävään ja joka on olennainen SEUT 267 artiklassa vahvistetun oikeudellisen yhteistyön järjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta, on siten taattava unionin oikeusjärjestyksen molemmilla tasoilla.

70.

Vaikka ennakkoratkaisukysymyksissä viitataan tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteeseen, unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ei käy ilmi, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen riippumattomuus olisi mitenkään vaarantunut, ellei oteta huomioon sitä kahletta, joka Curtea Constituționalăn tuomiossa nro 390/2021 ja lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdassa asetetaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemälle unionin oikeuden soveltamiselle. Vaikka SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ei viitata nimenomaisesti tuomioistuinten riippumattomuuteen, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sen takaamiseksi, että elimet, joiden tehtävänä voi olla lausua unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyvistä kysymyksistä, voivat antaa kyseisessä määräyksessä edellytettyä tehokasta oikeussuojaa, on ensisijaisen tärkeää suojata niiden riippumattomuus, kuten vahvistetaan perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa, jossa mainitaan mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi ”riippumattomassa” tuomioistuimessa yhtenä niistä vaatimuksista, jotka liittyvät tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaan perusoikeuteen. Tämä tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimus, joka kuuluu erottamattomasti tuomioistuimen tehtävään, on osa tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden keskeistä sisältöä, ja viimeksi mainitulla perusoikeudella on ensisijainen merkitys sen takaajana, että suojataan kaikkia niitä oikeuksia, joita yksityisillä on unionin oikeuden nojalla, ja että turvataan ne jäsenvaltioille yhteiset arvot, jotka on vahvistettu SEU 2 artiklassa, ja erityisesti oikeusvaltion arvo. ( 37 ) Kyse on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kyvystä tarjota tarvittavat oikeussuojakeinot tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla, kuten SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, ( 38 ) kun otetaan huomioon sille Romanian perustuslain 148 §:n 2 momentissa, sellaisena kuin sitä on tulkittu Curtea Constituționalăn tuomiossa nro 390/2021, asetetut rajoitukset.

71.

SEU 19 artiklassa kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen tehtäväksi annetaan taata unionin oikeuden täysi soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yksityisillä unionin oikeuden nojalla oleva oikeussuoja. ( 39 ) SEU 19 artiklassa määrätään siten hajautetusta oikeudellisesta järjestelmästä, jossa vastuu unionin oikeuden soveltamisesta jakaantuu unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten kesken.

72.

Yksityisille unionin oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien tehokkaan oikeussuojan periaate, johon SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa viitataan, on unionin oikeuden yleinen periaate, joka vahvistetaan nykyään perusoikeuskirjan 47 artiklassa, joten näistä määräyksistä ensimmäisen mukaan kaikkien jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista oikeussuojakeinoista tehokkaan oikeussuojan, josta määrätään erityisesti perusoikeuskirjan 47 artiklassa, takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. ( 40 ) Siten unionin tuomioistuin katsoi 20.4.2021 antamassaan tuomiossa Repubblika ( 41 ) yhtäältä, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tarkoitus soveltaa sellaisen kanteen yhteydessä, jolla on tarkoituksena riitauttaa sellaisten kansallisen oikeuden säännösten yhteensopivuus unionin oikeuden kanssa, joiden väitetään voivan vaikuttaa tuomareiden riippumattomuuteen. Toisaalta perusoikeuskirjan 47 artiklassa taataan jokaiselle, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tuomioistuimessa.

73.

Koska ennakkoratkaisupyynnön perusteella on epäselvää, vetoaako RS pääasiassa hänelle unionin oikeudessa annettuun oikeuteen, vaikuttaa siltä, että perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan ( 42 ) mukaisesti perusoikeuskirjan 47 artiklaa ei voida sellaisenaan soveltaa pääasiaan. Koska SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot säätävät tarvittavista oikeussuojakeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla etenkin perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitetulla tavalla, viimeksi mainittu määräys on otettava huomioon SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tulkinnassa. ( 43 )

74.

Ennakkoratkaisupyynnön perusteella Curtea de Apel Craiova oikeuksien ja vapauksien osalta toimivaltaisena tuomioistuimena käsittelee RS:n tekemää valitusta, joka koskee SIIJ:ssä vireillä olevan rikosoikeudellisen menettelyn kestoa. Unionin tuomioistuimen asiakirja-aineistossa ei ole viitteitä siitä, ettei ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella olisi toimivaltaa käsitellä kyseistä valitusta.

75.

Vaikuttaa myös siltä, että Romanian perustuslain 148 §:n 2 momentin, sellaisena kuin Curtea Constituțională on sitä tulkinnut tuomiossa nro 390/2021, mukaan kansalliset tuomioistuimet eivät voi tutkia sellaisen kansallisen säännöksen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, joka on todettu Curtea Constituționalăn ratkaisussa perustuslain mukaiseksi. Kansallinen lainsäädäntö siten estää käytännössä ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta arvioimasta, ovatko SIIJ:n perustaminen ja toiminta unionin oikeuden mukaisia, ja mikäli tarpeen ja asianmukaista, muun muassa unionin tuomioistuimen tuomiossa Asociația Forumul Judecătorilor din România esittämien ohjeiden mukaisesti jättämästä soveltamatta kyseessä olevia kansallisia säännöksiä unionin oikeuden ensisijaisuuden ja välittömän oikeusvaikutuksen periaatteiden mukaisesti.

76.

Tätä tilannetta pahentaa lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan mukainen mahdollinen uhka kurinpitomenettelyn aloittamisesta ja kurinpitoseuraamusten soveltamisesta tuomaria vastaan, koska hän ei ole noudattanut Curtea Constituționalăn ratkaisua. ( 44 )

77.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että vaikka oikeuslaitoksen järjestäminen jäsenvaltioissa kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jäsenvaltioiden on kuitenkin kyseistä toimivaltaa käyttäessään noudatettava niille unionin oikeuden ja erityisesti SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla kuuluvia velvoitteita. ( 45 )

78.

Unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti katsonut, että SEU 4 artiklan 3 kohdassa määrätyn yhteistyöperiaatteen mukaisesti kaikkien kansallisten tuomioistuinten velvollisuutena on niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa jäsenvaltion elimen ominaisuudessa soveltaa välittömästi sovellettavissa olevaa unionin oikeutta kokonaisuudessaan ja suojata unionin oikeudessa yksityisille annettuja oikeuksia ja jättää soveltamatta kaikkia sellaisia kansallisia oikeussääntöjä, jotka mahdollisesti ovat ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, riippumatta siitä, onko nämä kansalliset oikeussäännöt annettu aikaisemmin vai myöhemmin kuin kyseinen unionin oikeussääntö. ( 46 )

79.

Sama velvoite johtuu nähdäkseni suoraan SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta, jossa edellytetään, ( 47 ) että jäsenvaltiot säätävät tarvittavista oikeussuojakeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Kansallisten tuomioistuinten on siten taattava unionin oikeuden täysi soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja säädettävä tarvittavista oikeussuojakeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi. ( 48 ) Oikeussuojakeinon, joka kansallisten tuomioistuinten on tarjottava, luonne riippuu siitä, onko unionin säädöksellä tai toimella välitön oikeusvaikutus. Jos säädöksellä tai toimella ei ole välitöntä oikeusvaikutusta, kansallisilla tuomioistuimilla on kuitenkin niiden sitovan luonteen vuoksi velvollisuus tulkita kansallista oikeutta unionin oikeuden mukaisesti. ( 49 ) Tietyissä olosuhteissa tämän velvoitteen noudattamatta jättäminen voi olla peruste nostaa vahingonkorvauskanne valtiota vastaan. ( 50 )

80.

SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta on siten Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen sisältyvän unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen konkreettinen ilmaus. ( 51 )

81.

SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa myös edellytetään, että kansalliset tuomioistuimet, jotka voivat joutua lausumaan unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyvistä kysymyksistä, ovat riippumattomia. Tämä vahvistetaan perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa alakohdassa, jossa mainitaan mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi ”riippumattomassa” tuomioistuimessa yhtenä niistä vaatimuksista, jotka liittyvät tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaan perusoikeuteen. ( 52 ) Tällaisten tuomioistuinten on siten voitava huolehtia tehtävistään itsenäisesti olematta missään hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon ja ottamatta vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta. Vain näin ne on suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa niiden jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisujensa sisältöön ja lopputulokseen. ( 53 )

82.

Tällaisiin kiellettyihin ulkoisiin toimenpiteisiin tai painostuksiin kuuluvat kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisut, kuten Curtea Constituționalăn tuomio nro 390/2021, jolla pyritään estämään muita kansallisia tuomioistuimia – jotka toimivat niille kansallisessa lainsäädännössä annetun toimivallan mukaisesti – varmistamasta unionin oikeuden täysimääräistä soveltamista ja unionin oikeudessa yksityisille annettuja oikeuksia koskevaa oikeussuojaa.

83.

Curtea Constituțională on tuomiossa nro 390/2021 mielestäni lainvastaisesti varannut tämän toimivallan perusteettomasti itselleen SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen ja tuomioistuinten riippumattomuutta koskevan perusedellytyksen vastaisesti.

84.

Kansallisen oikeuden sääntö tai käytäntö, jonka mukaan perustuslakituomioistuimen ratkaisut sitovat toista kansallista tuomioistuinta, jolla on kansallisen oikeuden mukaan toimivalta soveltaa unionin oikeutta, ei voi viedä viimeksi mainitulta tuomioistuimelta sen riippumatonta tehtävää soveltaa unionin oikeutta ja varmistaa tehokas oikeussuoja unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Tällaiset säännöt ja käytännöt heikentävät unionin oikeuden tehokkuutta ja ovat unionin oikeuden keskeisen sisällön, SEU 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltioperiaate mukaan luettuna, vastaisia. ( 54 ) Tältä osin on muistutettava, että 27.2.2018 antamassaan tuomiossa Associação Sindical dos Juízes Portugueses (C‑64/16, EU:C:2018:117,36 kohta) unionin tuomioistuin totesi, että unionin oikeuden noudattamisen varmistamiseen tarkoitetun tehokkaan tuomioistuinvalvonnan itse olemassaolo kuuluu erottamattomana osana oikeusvaltioon.

85.

Katson näin ollen, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate on esteenä kansallisen oikeuden säännökselle tai käytännölle, jonka mukaan jäsenvaltion kansallisilla tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen oikeuden säännöksen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, joka on todettu kyseisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuimen ratkaisussa perustuslain mukaiseksi. A fortiori tämä sama periaate on esteenä kurinpitomenettelyn aloittamiselle ja kurinpitoseuraamusten soveltamiselle tuomariin tällaisen tutkinnan perusteella.

86.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Curtea de Apel Craiovan esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuna yhdessä SEU 2 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate on esteenä jäsenvaltion kansallisen oikeuden säännökselle tai käytännölle, jonka mukaan kansallisilla tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa tutkia sellaisen kansallisen oikeuden säännöksen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa, joka on todettu kyseisen jäsenvaltion perustuslakituomioistuimen ratkaisussa perustuslain mukaiseksi. Tämä sama periaate on esteenä kurinpitomenettelyn aloittamiselle ja kurinpitoseuraamusten soveltamiselle tuomariin tällaisen tutkinnan perusteella.