EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62021CC0278

Julkisasiamies J. Kokottin ratkaisuehdotus 12.5.2022.


ECLI identifier: ECLI:EU:C:2022:383

 JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

JULIANE KOKOTT

12 päivänä toukokuuta 2022 ( 1 )

Asia C-278/21

AquaPri A/S

vastaan

Miljø- og Fødevareklagenævnet

(Ennakkoratkaisupyyntö – Østre Landsret (Itä-Tanskan ylioikeus, Tanska))

Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 92/43/ETY – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Erityisten suojelutoimien alueet – Alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi uudelleen ottamalla huomioon alueille vahvistetut suojelutavoitteet – Arvioinnin tarpeellisuuden ennakkoarviointi – Olemassa olevasta kalanviljelylaitoksesta peräisin olevat nitraattimäärät – Asianomaisen alueen vesienhoitosuunnitelman sekä Natura 2000 ‑ohjelman ottaminen huomioon

I Johdanto

1.

Luontodirektiivin ( 2 ) 6 artiklan 3 kohdassa edellytetään sellaisten suunnitelmien ja hankkeiden vaikutusten ennakkoarviointia, jotka ovat omiaan vaikuttamaan suojelualueisiin merkittävästi. Onko tällainen arviointi tarpeen silloinkin, jos aiemmin hyväksytyn laitoksen toiminnan jatkaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön nojalla uutta lupaa ja alkuperäinen lupa myönnettiin arviointivelvoitteen vastaisesti? Tämä on nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön kannalta keskeinen kysymys.

2.

Mikäli tällainen arviointi on tarpeen, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lisäksi, mikä merkitys on annettava siinä yhteydessä kyseistä suojelualuetta koskevalle vesienhoitosuunnitelmalle ja Natura 2000 ‑ohjelmalle.

II Asiaa koskeva lainsäädäntö

A   Unionin oikeus

1. Luontodirektiivi

3.

Sellaisten suunnitelmien ja hankkeiden hyväksymisestä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan luontodirektiivin tai lintudirektiivin ( 3 ) nojalla suojeltuun alueeseen merkittävästi, säädetään luontodirektiivin 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa seuraavaa:

”2   Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin.

3   Kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.”

2. YVA-direktiivi

4.

YVA-direktiivin ( 4 ) 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellään hankkeen käsitteellä tarkoitettavan seuraavaa:

”–

rakennustyön tai muun laitoksen tai suunnitelman toteuttamista,

muuta luonnonympäristöön ja maisemaan kajoamista mukaan lukien maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen”.

B   Tanskan lainsäädäntö

5.

Ympäristönsuojelulain (Miljøbeskyttelseslov) 33 §:ssä säädetään, että tietyt yritykset tai laitokset tarvitsevat luvan. Ennakkoratkaisupyynnön perusteella tämä koskee erityisesti vesiviljelylaitoksia. Olemassa olevien vesiviljelylaitosten, joille ei ollut vielä annettu lupaa tämän säännöksen nojalla, pitäisi ennakkoratkaisupyynnön mukaan esittää siirtymäsäännöksen ( 5 ) perusteella lupahakemus 15.3.2014 mennessä.

6.

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta pannaan täytäntöön luontotyyppiasetuksen ( 6 ) 6 §:n 1 ja 2 momentilla:

”6 §. 1. Ennen 7 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä on arvioitava, voiko hanke olla omiaan vaikuttamaan Natura 2000 ‑alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa. Arviointivelvoitteen soveltamisalaan kuuluvat hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti Natura 2000 ‑alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia.

2. Jos hanke on viranomaisen arvion mukaan omiaan vaikuttamaan Natura 2000 ‑alueeseen merkittävästi, hankkeesta Natura 2000 ‑alueelle aiheutuvista vaikutuksista on suoritettava yksityiskohtainen vaikutusten arviointi, missä yhteydessä otetaan huomioon asianomaisen alueen suojelutavoite. Mikäli vaikutusten arvioinnista ilmenee, että hankkeesta aiheutuisi haittaa kansainväliselle luonnonsuojelualueelle, hakemukselle ei voida myöntää lupaa, poikkeuslupaa eikä hyväksyntää.”

7.

Luontotyyppiasetuksen 7 §:n 7 momentin 6 kohdassa säädetään erityisesti, että 6 §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan ympäristönsuojelulain 33 §:ssä tarkoitettuihin lupiin.

”7. Seuraavat ympäristönsuojelulain tapaukset kuuluvat 6 §:n soveltamisalaan

1)

– 5) – –

6)

ympäristönsuojelulain 33 §:n 1 momentissa, 38 §:ssä ja 39 §:ssä tarkoitetut yritysten luvat ym.”

8.

Valtion Natura 2000 ‑ohjelmasta 2016–2021 ilmenee Natura 2000 ‑alueen nro 173 osalta, joka sijaitsee lähimpänä vesiviljelylaitos Onsevigia, että painopiste on alueellisissa toimenpiteissä, eikä se sisällä veden laatua koskevia vaatimuksia, joiden saavuttaminen varmistetaan vesienhoitosuunnitelmalla; siinä ei aseteta myöskään konkreettisia vaatimuksia, jotka koskisivat typpimäärän vähentymistä, josta säädetään niin ikään toisessa laissa.

9.

Sjællandin (Tanska) valuma-aluetta koskevassa vesienhoitosuunnitelmassa 2015–2021, joka hyväksyttiin edeltävän vaikutusten arvioinnin jälkeen luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan nojalla ja joka käsittää muun muassa merelliset Natura 2000 ‑alueet nro 173, 170 ja 162, esitetään viittaamalla 22.11.2015 saavutettuun poliittiseen yhteisymmärrykseen eli ns. maatalous- ja elintarvikepakettiin, että suunnitelmaan sisältyvät 43 tonnin typpipäästöt sen varmistamiseksi, että olemassa olevat vesiviljelylaitokset, jotka sisältyvät vesienhoitosuunnitelmiin, voivat käyttää voimassa olevia päästölupiaan täysimääräisesti.

III Tosiseikat ja ennakkoratkaisupyyntö

10.

Tanskan vesillä on kaikkiaan 19 vesiviljelylaitosta, joista osa sijaitsee Natura 2000 ‑alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Vireillä on oikeusriitoja, jotka koskevat seitsemää näistä laitoksista. Niissä kasvatetaan pääasiallisesti kirjolohta. Laitokset aiheuttavat muun muassa typpi- ja fosforipäästöjä, jotka voivat olla omiaan vaikuttamaan lähistöllä sijaitseviin Natura 2000 ‑alueisiin.

11.

Yksi kyseessä olevista laitoksista on vesiviljelylaitos Onsevig. Sen omistaa AquaPri A/S, jota edustaa nyt käsiteltävässä asiassa Tanskan vesiviljelyalan etujärjestö Dansk Akvakultur. Se sijaitsee Smålandin vesillä noin 1,7 kilometriä pohjoiseen Natura 2000 ‑alueesta nro 173, noin 10,5 kilometriä etelään Natura 2000 ‑alueesta nro 170 ja noin 12,4 kilometriä etelään Natura 2000 ‑alueesta nro 162. Lähimpänä olevan Natura 2000 ‑alueen nro 173 osoittamisperusteita ovat merellisiin luontotyyppeihin lukeutuvat vedenalaiset hiekkasärkät (1110), vuorovesimatalikot (1140), lahdet (1160) ja riutat (1170) sekä laguunit (1150), jotka kuuluvat ensisijaisiin luontotyyppeihin. Lintujen suojelualueiden (nro 82, 83, 85 ja 86) osoittamisperusteena on samalla alueella runsaslukuinen joukko pesiviä ja/tai lepääviä lintulajeja.

12.

Toimivaltainen paikallinen ympäristöviranomainen Storstrøms Amt (Storstrømin hallintoalue) myönsi 15.2.1999 luvan vesiviljelylaitoksen siirtämiselle sen nykyiseen paikkaan.

13.

Storstrømin hallintoalue myönsi laitokselle 27.10.2006 tarkistetun luvan, jossa sallittiin typpipäästöjen kasvu 0,87 tonnilla – 15,6 tonnista 16,47 tonniin – sekä hyväksyttiin kuparin ja kolmen antibioottityyppin käyttäminen ja päästäminen. Storstrømin hallintoalue oli tehnyt ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA-arviointi) tarvekartoituksen ja tullut sen perusteella siihen tulokseen, ettei typpipäästöjen lisääntymisellä olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia läheisellä Natura 2000 ‑alueella nro 173 ja ettei hankkeelle näin ollen ollut tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arviointia. Viranomainen ei viitannut kansainvälisiä luonnonsuojelualueita koskeviin säännöksiin.

14.

Tästä päätöksestä valitettiin Natura 2000 ‑alueeseen kohdistuvien vaikutusten vuoksi silloiselle valitusviranomaiselle eli Naturklagenævnetille (ympäristöasioiden valituslautakunta, Tanska). Naturklagenævnet piti Storstrømin hallintoalueen päätöksen voimassa. Se totesi, etteivät ympäristövaikutusten arvioinnin tarvekartoitusta koskevan ratkaisun puutteet olleet niin merkittäviä, että ne voisivat käytännössä johtaa arvioinnin pätemättömyyteen.

15.

Valitusviranomaisen vahvistamasta, 27.10.2006 annetusta Storstrømin hallintoalueen päätöksestä ilmeni, että ympäristölupahakemus olisi toimitettava valvontaviranomaiselle 15.3.2014 mennessä.

16.

AquaPri haki näin ollen vesiviljelylaitos Onsevigille ympäristölupaa, jonka valtakunnallinen ympäristöviranomainen Miljøstyrelsen antoi 16.12.2014. Päätökseen sisältyvän teknisen ympäristöasioita koskevan arvioinnin mukaan vesiviljelylaitos ei erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa ole omiaan vaikuttamaan merkittävästi Natura 2000 ‑alueeseen nro 173. Ympäristönsuojeluviranomainen perusteli tätä mm. Storstrømin hallintoalueen 27.10.2006 myöntämällä luvalla ja sillä, ettei myöhemmin ollut tullut esille tietoa, jonka mukaan vesiviljelylaitos vaikuttaisi Natura 2000 ‑alueeseen.

17.

Luonnonsuojelujärjestö valitti 16.12.2014 myönnetystä ympäristöluvasta Miljø- og Fødevareklagenævnetille (ympäristö- ja elintarvikeasioiden valituslautakunta, Tanska), joka kumosi ympäristöluvan 13.3.2018 tekemällään päätöksellä. Valituslautakunta katsoi päätöksessään, että Onsegigin vesiviljelylaitoksen ympäristölupa sallii laitoksen toiminnan jatkamisen, vaikka toiminnan vaikutuksia elinympäristöön ei ole ennen sitä arvioitu kokonaisuutena, joten toiminnan vaikutuksia elinympäristöön on arvioitava ennen luvan myöntämistä. Se perusteli näkemystään sillä, ettei alueen kaikkien vesiviljelylaitosten vaikutuksia elinympäristöön ole vielä selvitetty kokonaisuutena niiden Tanskan oikeussääntöjen mukaisesti, joilla luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta on otettu osaksi lainsäädäntöä. Vesiviljelylaitoksen aiheuttama ravinnekuormitus voi yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa olla omiaan vaikuttamaan merkittävästi Natura 2000 ‑alueisiin nro 173, 170 ja 162, joten ei voida etukäteen sulkea pois sitä vaaraa, että luontotyypeille, joiden perusteella alue osoitettiin, aiheutuisi vahinkoa.

18.

AquaPrin tästä 13.3.2018 tehdystä päätöksestä nostama kanne on nyt vireillä Østre Landsretissä (Itä-Tanskan ylioikeus, Tanska). Kyseinen tuomioistuin esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat kysymykset:

1)

Onko luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohtaa [sen ensimmäistä virkettä] tulkittava siten, että se on sovellettavissa ennakkoratkaisupyynnön kohteena olevan asian kaltaiseen tilanteeseen, jossa olemassa olevan vesiviljelylaitoksen toiminnan jatkamiselle haetaan lupaa ja jossa laitoksen toiminta sekä typen ja muiden ravinteiden päästöt ovat muuttumattomia vuonna 2006 luvan saaneeseen toimintaan ja päästöihin nähden mutta jossa vesiviljelylaitokselle aiemmin annetun luvan yhteydessä ei ole arvioitu koko toiminnan vaikutuksia eikä alueen kaikkien vesiviljelylaitosten kokonaisvaikutuksia, vaan toimivaltaiset viranomaiset ovat arvioineet ainoastaan käsiteltävän asian kohteena olevan vesiviljelylaitoksen typen ja muiden ravinteiden lisäpäästöjä mereen kokonaisuutena?

2)

Onko ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen kannalta merkityksellistä, että vuosien 2015–2021 kansallisessa vesienhoitosuunnitelmassa on otettu huomioon alueella toimivat vesiviljelylaitokset siten, että on vahvistettu tietyt typpimäärät, jotta alueella toimivat vesiviljelylaitokset voivat hyödyntää olemassa olevia päästölupiaan, ja että vesiviljelylaitosten todelliset päästöt pysyvät määritellyissä rajoissa?

3)

Jos ennakkoratkaisupyynnön kohteena olevan asian kaltaisessa tilanteessa on tehtävä luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan [ensimmäisen virkkeen] mukainen arviointi, onko toimivaltaisella viranomaisella velvollisuus ottaa tässä arvioinnissa huomioon vuosien 2015–2021 vesienhoitosuunnitelmassa määritetyt typpipäästöjen rajat sekä mahdolliset muut merkitykselliset tiedot ja arviot, joita alueen vesienhoitosuunnitelmaan tai Natura 2000 ‑suunnitelmaan voi sisältyä?

19.

AquaPri A/S, Miljø- og Fødevareklagenævn (ympäristö- ja elintarvikeasioiden valituslautakunta) sekä Euroopan komissio ovat antaneet kirjallisesti lausumansa sekä 24.3.2022 pidetyssä suullisessa käsittelyssä suulliset lausumansa.

IV Oikeudellinen arviointi

20.

Nyt käsiteltävän asian painopiste on siinä, onko luontodirektiivin vaikutusten arviointia koskevan 6 artiklan 3 kohdan säännös sovellettavissa, kun haetaan lupaa laitoksen toiminnan jatkamiselle muutoksitta (ks. tästä A jakso). Siinä tapauksessa, että tämä säännös on sovellettavissa, ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin tiedustelee lisäksi, mikä merkitys on siinä yhteydessä annettava kyseistä suojelualuetta koskevalle vesienhoitosuunnitelmalle ja Natura 2000 ‑ohjelmalle. Yhtäältä tiedustellaan, mikä merkitys vesienhoitosuunnitelman typpipäästöjä koskevilla toteamuksilla on vaikutusten arvioinnin tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin yhteydessä (ks. tästä B jakso), ja toisaalta tiedustellaan näiden kahden asiakirjan merkitystä varsinaisen vaikutusten arvioinnin kannalta (ks. tästä C jakso).

A   Ensimmäinen kysymys – Vaikutusten arviointi hanketta koskevan luvan uusimisen yhteydessä

21.

Ensimmäisellä kysymyksellä pyritään selventämään, edellyttääkö luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta hanketta koskevan luvan uusimisen yhteydessä vaikutusten arviointia ottamalla huomioon alueen suojelutavoitteet, jos hankkeen vaikutukset kyllä pysyvät ennallaan mutta näitä vaikutuksia ei tutkittu kattavasti aiemmin annetun luvan yhteydessä eikä kumulatiivisia vaikutuksia muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa otettu myöskään huomioon.

22.

Tämä kysymys esitetään erityisesti sellaisen meressä tanskalaisen Smålandin saaren lähistöllä toimivan vesiviljelylaitoksen osalta, jolle annettiin vuonna 2006 lupa typpipäästöjen lisäämiseen ilman, että olisi otettu huomioon jo aikeisemmin hyväksyttyjä laitoksen typpipäästöjä tai muista lähteistä peräisin olevia typpilaskeumia. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä vuonna 2006 tehty arviointi ei vastannut luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan vaatimuksia, koska sen mukaan kunkin hankkeen kumulatiiviset vaikutukset on otettava huomioon. Vuonna 2006 tehdyn lainvoimaisen päätöksen lainmukaisuus ei ole kuitenkaan nyt käsiteltävän asian kohteena.

23.

Ensimmäiseen kysymykseen vastaamiseksi esitän aluksi, että luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta ei ole peruste velvoitteelle toteuttaa (uusi) vaikutusten arviointi, jos aikaisempi lupa ei täytä tämän säännöksen vaatimuksia (ensimmäisen kysymyksen toinen osa, ks. jäljempänä 1 alajakso). Osoitan kuitenkin samassa yhteydessä, että kansallisessa lainsäädännössä säädetty hankkeen uusittu lupa edellyttää myös uutta vaikutusten arviointia (ensimmäisen kysymyksen ensimmäinen osa, ks. jäljempänä 2 alajakso).

1. Seuraukset siitä, että hankkeen lupamenettelyssä on aikaisemmin tehty virheitä

24.

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan suunnitelmat ja hankkeet, jotka ovat omiaan vaikuttamaan direktiivissä tarkoitettuun erityisten suojelutoimien alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava (asianmukaisesti) ( 7 ) sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin.

25.

Se, että hanke ei sijaitse asianomaisilla Natura 2000 ‑alueilla vaan niiden ulkopuolella, ei sulje millään tavoin pois luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa esitettyjen vaatimusten soveltamista. ( 8 )

26.

Tässä arvioinnissa pitäisi valmistella luvan myöntämistä hankkeelle. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan toisen virkkeen mukaan toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat näet hyväksyntänsä suunnitelmalle tai hankkeelle alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 6 artiklan 4 kohdan säännöksistä muuta johdu vasta varmistuttuaan siitä, että se ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen.

27.

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa säädetään siten arviointimenettelystä, jonka tarkoituksena on taata ennakkovalvonnan avulla, että suunnitelma tai hanke, joka on omiaan vaikuttamaan asianomaiseen alueeseen merkittävästi, hyväksytään vain, jos se ei vaikuta alueen koskemattomuuteen. ( 9 )

28.

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa ei sitä vastoin ole säännöstä, jossa velvoitettaisiin arvioimaan aiemmin lainvoimaisen luvan saanutta hanketta vielä kerran, jos alkuperäinen arviointi oli virheellinen. ( 10 ) Toiminnan jatkaminen muutoksitta ei siten yleensä edellytä uutta arviointia. ( 11 )

29.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tällaiset virheet ja mahdolliset suojelualueille aiheutuvat vaikutukset pitäisi hyväksyä. Jos myöhemmin ilmenee, että aiemmin hyväksytty hanke on omiaan vaikuttamaan suojelualueeseen, koska se johtaa heikentymisiin tai merkittäviin häiriöihin, luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaisen heikentämiskiellon perusteella voidaan näet saavuttaa ympäristön säilyttämisen ja suojelun keskeinen tavoite, mukaan lukien luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston säilyttäminen, kuten saman direktiivin johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa todetaan. ( 12 ) Toiminta on luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaista vain, jos on taattu, ettei se aiheuta minkäänlaista häiriötä, joka voi vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin, erityisesti sen suojelutavoitteisiin. Jo se, että on olemassa todennäköisyys tai vaara siitä, että toiminta suojelualueella aiheuttaa merkittäviä häiriöitä, voi olla mainitun säännöksen vastaista. ( 13 )

30.

AquaPri korostaa siten perustellusti, että velvoitetta sen luvan tarkistamiseen ei voida johtaa välittömästi luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdasta vaan 6 artiklan 2 kohdasta. Sen mukaan, miten kansallisessa lainsäädännössä taataan tämän säännöksen soveltaminen, oikeusvarmuudella ja perustellulla luottamuksella aikaisemmin myönnetyn luvan voimassaolon jatkumiseen saattaisi olla merkitystä erityisesti 6 artiklan 4 kohdan poikkeussäännöksen yhteydessä. ( 14 ) Nämä näkökohdat saattaisivat siten olla perusteena myös korvauksen saamista koskevalle oikeudelle, jota AquaPri odottaa vaikutusten uuden arvioinnin yhteydessä.

31.

Riidanalaisella valituslautakunnan päätöksellä ei kuitenkaan pyritä luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan vaan 6 artiklan 3 kohdan soveltamiseen. Tässä yhteydessä on edelleen todettava, että tässä säännöksessä ei edellytetä uutta vaikutusten arviointia, jos tällaisen toiminnan vaikutuksia ei ole tutkittu kattavasti aikaisemman lainvoimaisen luvan yhteydessä ja jos kumulatiivisia vaikutuksia muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa ei myöskään ole otettu huomioon.

2. Luvan uusiminen Tanskan lainsäädännön perusteella

32.

Seuraako tästä kuitenkin myös, että jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään uuden luvan hankkimista tällaiselle hankkeelle, luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa ei edellytetä tämän hankkeen arvioimista sen kannalta, miten vaikutetaan alueen suojelutavoitteisiin, jos hankkeen vaikutukset eivät muutu? Tämä on ensimmäisen kysymyksen ensimmäisen osan kohteena.

33.

Kuten edellä on jo todettu, luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa ei edellytetä uutta vaikutusten arviointia, jos toimintaa jatketaan muutoksitta, eikä tälle toiminnalle siten tarvita myöskään uutta lupaa.

34.

Jos jäsenvaltio edellyttää kuitenkin kansallisessa lainsäädännössään uuden luvan hankkimista, tällainen luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu lupa voi sisältää toimivaltaisten yksittäisten viranomaisten hyväksynnän tälle hankkeelle. Nämä viranomaiset saavat antaa tällaisen hyväksyntänsä vasta varmistuttuaan vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella siitä, että hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen.

a) Luvan myöntäminen hankkeelle?

35.

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu hyväksyntä tosin edellyttää, että hyväksyntä liittyy hankkeeseen.

36.

Luontodirektiiviin ei tosin sisälly käsitteen ”hanke” määritelmää, mutta unionin tuomioistuin on todennut, että YVA-direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ”hankkeen” käsite on keskeinen luontodirektiivissä tarkoitetun saman käsitteen selvittämiseksi. ( 15 ) Sen mukaan hankkeena on pidettävä rakennustyön tai muun laitoksen tai suunnitelman toteuttamista sekä muuta luonnonympäristöön ja maisemaan kajoamista mukaan lukien maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen.

37.

Koska vesiviljelylaitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa muutoksitta, luvan kohteena ei ole laitoksen perustaminen. Ei tosin pidä sulkea pois sitä, että jo vesiviljelylaitoksen toiminnan jatkumiseen muutoksitta liittyviä tulevia lisätyppilaskeumia suojelualueilla on pidettävä YVA-direktiivissä tarkoitetun hankkeen määritelmän mukaisena muuna kajoamisena luonnonympäristöön. ( 16 )

38.

Siinäkään tapauksessa, että tulevia lisätyppilaskeumia ei pidettäisi YVA-direktiivissä tarkoitettuna kajoamisena, ei suljeta pois sitä, että kyseessä on luontodirektiivissä tarkoitettu hanke, sillä YVA-direktiiviin perustuva hankkeen määritelmä on suppeampi kuin luontodirektiiviin perustuva määritelmä. ( 17 ) Luontodirektiiviä sovellettaessa merkityksellistä on ennen kaikkea se, onko kyseessä oleva toiminta omiaan vaikuttamaan suojelualueeseen merkittävästi. ( 18 )

39.

Tätä ei voida sulkea ennakolta pois sellaisten toimintojen yhteydessä, jotka johtavat typpilaskeumien lisääntymiseen suojelluissa luontotyypeissä, ( 19 ) mikä näyttää olevan myös valituslautakunnan riidanalaisen päätöksen lähtökohtana.

40.

AquaPri viittaa tosin tuomioon Stadt Papenburg, jonka mukaan silloin, jos tiettyjä toimintoja on tarkasteltava muun muassa toistuvuutensa, luonteensa tai toteuttamisedellytysten perusteella yhtenä toimenpiteenä, niitä voidaan pitää luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna yhtenä ja samana hankkeena, joka vapautetaan tässä säännöksessä tarkoitetusta uudesta arviointimenettelystä. ( 20 ) Tämä oikeuskäytäntö koskee toistuvia toimia, joille kansallisen lainsäädännön mukaan annetaan yhden kerran lupa tulevaisuutta varten. Tuomiossa Stadt Papenburg oli kyseessä lupa, joka annettiin joen säännöllistä ruoppaamista varten, jotta mahdollistettiin sellaisten alusten liikennöinti, joilla on tietty syväys. ( 21 )

41.

Kuten komissio ja ympäristö- ja elintarvikeasioiden valituslautakunta esittävät, tilanne ei ole tällainen, sillä 27.10.2006 annetulla luvalla ei ollut hyväksytty vesiviljelylaitoksen toiminnan jatkamista toistaiseksi. Jo se osoittaa pikemminkin uuden luvan tarpeellisuuden.

b) Ympäristönsuojelulain 33 §:ssä tarkoitetun luvan merkitys

42.

Ensimmäisen kysymyksen ensimmäiseen osaan annettava vastaus riippuu siten siitä, tarkoittaako 27.10.2006 tehdyssä päätöksessä mainittu vaatimus, jonka mukaan valvontaviranomaiselle on viimeistään 15.3.2014 esitettävä lupahakemus ympäristönsuojelulain 33 §:ssä tarkoitetusta ympäristölle vaarallisesta toiminnasta, luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettua uutta hyväksyntää. Tällainen hankkeelle annettava uusi hyväksyntä edellyttää vaikutusten arviointia. ( 22 )

43.

Tässä yhteydessä on aluksi selvennettävä, että tämä vaatimus ei ennakkoratkaisupyynnön mukaan ole lupaviranomaisen asettama edellytys vaan ainoastaan viittaus suoraan Tanskan säännöksistä seuraavaan velvoitteeseen. ( 23 )

44.

Näiden Tanskan säännösten sisältöä voivat arvioida sitovasti vain kansalliset tuomioistuimet, koska kyseessä on kansallista lainsäädäntöä koskeva kysymys. Unionin tuomioistuin voi tosin antaa ennakkoratkaisua pyytävälle tuomioistuimelle ohjeita siitä, millaisia ominaisuuksia luvan uusimista koskevalla vaatimuksella on oltava, jotta olisi sovellettava luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohtaa.

45.

Jos haettava lupa on pelkkä muodollisuus, kuten AquaPri esittää, kyseessä ei ole luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu hyväksyntä. Tilanteen olisi katsottava olevan tällainen esimerkiksi silloin, jos lupa olisi välttämättä annettava olemassa olevien vuosina 1999 ja 2006 annettujen lupien perusteella.

46.

Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetty uusi lupa sitä vastoin on tosiasiallisesti ratkaiseva toiminnan jatkamisen kannalta, uusi lupa merkitsee luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hyväksyntää, joka edellyttää vaikutusten arviointia. Tässä tapauksessa uudella luvalla annetaan näet ratkaisu siitä, jatkuvatko toiminnan vaikutukset kyseillä alueella vai päättyvätkö ne.

47.

Ennakkoratkaisuratkaisupyyntöön ei tosin sisälly tietoja ympäristönsuojelulain 33 §:n nojalla haettavan luvan tehtävästä, mutta ympäristö- ja elintarvikeasioiden valituslautakunnan mukaan tämä lupa edellyttää lupaedellytysten kattavaa arviointia. Kyseessä näyttäisi siten olevan YVA-direktiivin 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu lupa, jonka on perustuttava kyseisen hankkeen ympäristövaikutusten täysimääräiseen huomioon ottamiseen, ( 24 ) jos hanke edellyttää tällaista ympäristövaikutusten arviointia. Tämä arviointi sisältää ensi arviolta erityisesti luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevat Tanskan säännökset. ( 25 )

48.

Vaikuttaa siis siltä, että ympäristönsuojelulain 33 §:ssä tarkoitettua lupaa on pidettävä luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuna hyväksyntänä, ja se edellyttää siten myös 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua vaikutusten arviointia.

c) Oikeusvarmuus ja luottamuksensuoja

49.

Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet eivät ole edellä esitetyn esteenä. Jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään laitoksen toiminnan jatkamiseksi uutta lupaa, voimassa olevan luvan haltija ei näet voi luottaa siihen, että voimassa olevan luvan sisältö otetaan tähän uuteen lupaan muutoksitta.

50.

Jäsenvaltio voi siten sulkea pois perustellun luottamuksen luvan voimassaolon jatkumiseen, koska se – kuten kaikesta päätellen tässä tapauksessa on tapahtunut – jo ensimmäisen luvan ajankohtana määrää nimenomaisesti myöhäisempänä ajankohtana suoritettavasta arvioinnista.

51.

Lisäksi on huomautettava, että tällaista sääntelyä sovellettaessa uudelleen tutkitun luvan haltijan oikeus korvaukseen, jota AquaPri odottaa luontodirektiivin 6 artiklan 2 kohdan soveltamisen yhteydessä, ei missään tapauksessa voisi perustua oikeusvarmuuteen ja luottamuksensuojaan.

d) Vastaus ensimmäisen kysymyksen ensimmäiseen osaan

52.

Ensimmäisen kysymyksen ensimmäiseen osaan on siten vastattava, että kansallisessa lainsäädännössä säädettyä uutta lupaa, joka myönnetään muutoksitta jatkettavalle toiminnalle, on pidettävä luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna hyväksyntänä, joka edellyttää vaikutusten arviointia, jos tällä luvalla tosiasiallisesti annetaan ratkaisu toiminnan jatkamisesta.

B   Toinen kysymys – Vesienhoitosuunnitelma 2015–2021 ennakkoarvioinnissa

53.

Toisella kysymyksellä on selvennettävä, mikä merkitys on annettava vesiviljelylaitosten sallittuja typpipäästöjä koskeville Tanskan vesienhoitosuunnitelman 2015–2021 määräyksille tehtäessä ennakkoarviointia siitä, onko suoritettava luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu täysimääräinen arviointi.

54.

Oletan tähän kysymykseen vastatessani, että tämä suunnitelma voi olla Tankan lainsäädännön mukaan merkityksellinen pääasian kohteena olevan riidanalaisen päätöksen kannalta, vaikka se ilmeisesti annettiin vasta vesiviljelylaitokselle vuonna 2014 annetun uuden luvan jälkeen.

55.

Tällä perusteella esitän aluksi, millä perusteilla edellä mainittu ennakkoarviointi on toteutettava, ja käsittelen lisäksi vuonna 2006 annetun luvan ja vuosien 2015–2021 vesienhoitosuunnitelman merkitystä tässä yhteydessä.

1. Vaikutusten arvioinnin välttämättömyys

56.

Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan asianmukainen arviointi sen kannalta, miten suunnitelma tai hanke vaikuttaa erityisten suojelutoimien alueen suojelutavoitteisiin, on välttämätöntä, jos suunnitelma tai hanke on joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa omiaan vaikuttamaan merkittävästi direktiivissä tarkoitettuun erityisten suojelutoimien alueeseen.

57.

Arviointivelvoite syntyy siis, jos on olemassa todennäköisyys tai riski, että suunnitelma tai hanke vaikuttaa kyseiseen alueeseen merkittävästi. ( 26 ) Kun otetaan erityisesti korkean suojan tason politiikan, , jota unioni tavoittelee SEUT 191 artiklan 2 kohdan nojalla ympäristön alalla ja jonka valossa luontodirektiiviä on tulkittava, taustalla oleva ennalta varautumisen periaate, tällainen riski on olemassa, jos objektiivisten seikkojen perusteella ei voida sulkea pois, että suunnitelma tai hanke on omiaan vaikuttamaan merkittävästi tähän alueeseen. ( 27 ) Tällaista vaaraa on näet arvioitava asianomaisen alueen suunnitelmien tai hankkeiden erityisten ominaisuuksien ja ympäristön asettamien ehtojen valossa. ( 28 )

58.

Jos tämän ennakkoarvioinnin jälkeen jää epäilyksiä merkittävien vaikutusten puuttumisesta, on näin ollen suoritettava luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetty täysimääräinen vaikutusten arviointi. ( 29 )

2. Vuonna 2006 annettu lupa

59.

Puutteet, joita liittyy luvan myöntämisen yhteydessä vuonna 2006 suoritettuun ennakkoarviointiin, kuvaavat tämän edellytyksen soveltamista.

60.

Lähtökohtaisesti tämä toimintaansa muutoksitta jatkavan vesiviljelylaitoksen ennakkoarviointi voisi olla objektiivinen seikka, joka sulkee pois vaikutuksen. ( 30 ) Tässä ennakkoarvioinnissa näet tehtiin se päätelmä, että laitos ei ollut omiaan vaikuttamaan merkittävästi suojelualueisiin.

61.

Tällainen aikaisemman arvioinnin käyttäminen on kyllä järkevää, mutta se edellyttää, että tällä arvioinnilla on jo arvioitu kattavasti ja paikkansapitävästi myöhemmän päätöksen ajankohtana merkityksellisiä näkökohtia. Jos myöhempää lupaa haettaessa kuitenkin ilmenee, että tässä aikaisemmassa arvioinnissa oli puutteita, ei voida sulkea pois sitä, että kyseinen suunnitelma tai kyseinen hanke olisi omiaan vaikuttamaan merkittävästi asianomaiseen alueeseen.

62.

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnön ensimmäinen kysymys perustuu siihen lähtökohtaan, että aikaisempi ennakkoarviointi vuonna 2006 ei käsittänyt kaikkia toimintoja ja kaikkien vesiviljelylaitosten kumulatiivisia vaikutuksia alueella, koska toimivaltaiset viranomaiset tutkivat vain hakemuksen kohteena olleet asianomaisen vesiviljelylaitoksen typpipäästöjen ja muiden päästöjen lisäykset. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan ratkaisevaa on kuitenkin se, voisiko hanke aiheuttaa merkittävää haittaa suojelualueella yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa. Tästä syystä kaikkien typpilähteiden, jotka kuormittavat asianomaisia suojelualueita, kumulatiiviset vaikutukset olisi otettava huomioon.

63.

Tämän lisäksi uuden luvan yhteydessä pitäisi ottaa huomioon myös tällä välin syntyneet uudet typpilähteet.

64.

Siten vuonna 2006 tehty ennakkoarviointi oli puutteellinen, eikä voida sulkea pois sitä, että kyseessä oleva vesiviljelylaitos on omiaan vaikuttamaan merkittävästi asianomaisiin alueisiin yhdessä muiden typpilaskeumien lähteiden kanssa.

3. Vesienhoitosuunnitelma 2015–2021

65.

Myös vesienhoitosuunnitelma 2015–2021 voi olla tosiasiallisesti objektiivinen seikka, joka tekee erikseen suoritettavan arvioinnin suunnitelman kattamien vaikutusten osalta tarpeettomaksi.

66.

Unionin tuomioistuin on näet jo todennut nimenomaan eri lähteistä peräisin olevien typpilaskeumien osalta, että ennakollinen vaikutusten kokonaisarviointi mahdollistaa eri typpilaskeumien kyseisille alueille aiheuttamien mahdollisten kumulatiivisten vaikutusten tutkimisen. ( 31 ) Kansallisten tuomioistuinten on tosin tutkittava perusteellisesti ja kattavasti luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asianmukaisen arvioinnin tieteellinen luotettavuus, kun siihen kuuluu ohjelmallinen lähestymistapa ja sen erilaiset täytäntöönpanotavat. ( 32 )

67.

Myös tällaisessa kokonaisarvioinnissa on näet suljettava pois se, että sen kohteena olevat asianomaisten hankkeiden vaikutukset ovat omiaan vaikuttamaan asianomaiseen alueeseen merkittävästi, jotta voidaan luopua näiden hankkeiden arvioimisesta erikseen luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla. ( 33 )

68.

Asiakirjassa, jossa vesienhoitosuunnitelman 2015–2021 tavoin vahvistetaan vesiviljelylaitosten sallitut typpipäästöt, on siten taattava tieteellisestä näkökulmasta, että näistä päästöistä seuraavat typpilaskeumat suojelluille alueille eivät yhdessä muista lähteistä peräisin olevien typpilaskeumien kanssa ole niin laajoja, että ne vaikuttaisivat alueiden suojelutavoitteisiin.

69.

Siinä yhteydessä ei riitä, että otetaan huomioon samanlaiset lähteet, tässä tapauksessa esimerkiksi muut vesiviljelylaitokset. Pikemminkin on otettava huomioon kunkin yksittäisen suojelualueen kuormitus kaikista typpilähteistä eli esimerkiksi myös maatalouden, viemäröinnin ja liikenteen päästöt. ( 34 ) On näet tyypillistä, että typen vaikutukset elinympäristöihin riippuvat kokonaiskuormituksesta. ( 35 )

70.

Unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että vahvistettaessa sallittuja typpipäästöjä ei saa vielä ottaa huomioon tulevien toimenpiteiden vaikutuksia typpilaskeumien vähentymiseen suojelualueilla. ( 36 )

71.

Ennakkoratkaisupyynnön mukaan vesienhoitosuunnitelma 2015–2021 hyväksyttiin luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vaikutusten arvioinnin perusteella. Tämä on kyllä indisio siitä, että se täyttää edellä mainitut vaatimukset, mutta ennakkoratkaisua pyytävän tuomioistuimen on kuitenkin vielä tutkittava, merkitseekö tämä arviointi tosiasiallisesti sitä, että hyväksytyt typpipäästöt eivät vaikuta suojelualueisiin.

72.

Epävarmuutta aiheuttaa sekin, että sallittujen typpipäästöjen määrä ilmeisesti perustuu poliittiseen kompromissiin ja että se on vahvistettu siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan olemassa olevien vesiviljelylaitosten toiminnan jatkaminen. ( 37 ) Vaikuttaa tämän perusteella siltä, että määrän vahvistamisella ei pyritä estämään tieteellisin perustein suojelualueille aiheutuvia merkittäviä haittoja.

73.

Viime kädessä vesienhoitosuunnitelman 2015–2021 tieteellisen luotettavuuden arviointi kuuluu kuitenkin kansallisille tuomioistuimille.

74.

Tämän arvioinnin lopputuloksen perusteella vesienhoitosuunnitelma 2015–2021 voi poistaa kaikki epäilykset siitä, että kyseessä olevan laitoksen typpipäästöt voisivat olla omiaan vaikuttamaan merkittävästi suojelualueisiin. Silloin luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua arviointia ei tarvittaisi ainakaan näiden päästöjen vuoksi.

75.

Mikäli vesienhoitosuunnitelmalla 2015–2021 ei kyetä poistamaan näitä epäilyksiä esimerkiksi sen vuoksi, että sen tieteelliset perusteet ovat puutteellisia, ei ole mahdollista luopua luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta hankkeen erikseen suoritettavasta arvioinnista.

76.

Toiseen kysymykseen on näin ollen vastattava, että tiettyjen toimintojen sallittujen ympäristövaikutusten laajuuden vahvistamisella vesienhoitosuunnitelmassa saattaa olla merkitystä luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun näiden toimintojen vaikutusten arvioinnin tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin yhteydessä, jos tällä vahvistamisella suljetaan pois kaikki epäilykset siitä, että siinä tarkoitetut asianomaisten toimintojen vaikutukset olisivat omiaan vaikuttamaan merkittävästi kyseiseen alueeseen.

C   Kolmas kysymys – Vesienhoitosuunnitelman 2015–2021 ja Natura 2000 ‑ohjelman ottaminen huomioon vaikutusten arvioinnissa

77.

Kolmas kysymys koskee vesienhoitosuunnitelman 2015–2021 sekä Natura 2000 ‑ohjelman ottamista huomioon asianomaisen suojelualueen osalta sellaisen vaikutusten arvioinnin yhteydessä, joka on tarpeen, jos ennakkoarvioinnin yhteydessä ei ole mahdollista sulkea kokonaan pois suojelualueille aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia koskevia epäilyksiä.

78.

Tällaisen vaikutusten arvioinnin on sisällettävä täydellisiä, täsmällisiä ja lopullisia päätelmiä, joilla voidaan poistaa kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys hankkeen sellaisista vaikutuksista, joista saattaisi koitua haittaa asianomaiselle suojelualueelle. ( 38 )

79.

Jos vesienhoitosuunnitelmaan 2015–2021 sisältyy tällaisia toteamuksia, toiseen kysymykseen liittyvien näkemysten mukaisesti ei erittäin todennäköisesti tarvita vaikutusten arviointia – ainakaan mahdollisten typpilaskeumista aiheutuvien haittojen osalta.

80.

Jos sitä vastoin tarvitaan vaikutusten arviointia, koska vesienhoitosuunnitelmalla 2015–2021 ei voida poistaa kokonaan typpilaskeumiin liittyviä epäilyjä, myös otettaessa se huomioon vaikutusten arvioinnissa olisi noudatettava varovaisuutta.

81.

Jos suunnitelman mukaiset typpipäästöt muista lähteistä ovat luotettavia, niihin voitaisiin ainakin nojautua niiden vaikutusten määrittämiseksi, joita arvioitavalla vesiviljelylaitoksella on yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa.

82.

Suunnitelman perusteella voidaan tosin päätellä, että nämä kumulatiiviset vaikutukset eivät ole sellaisenaan omiaan vaikuttamaan alueeseen, vain silloin, jos se sisältää täydellisiä, täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia, joilla voidaan poistaa kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys typpipäästöjen haitallisista vaikutuksista suojelualueisiin.

83.

Tämä on kuviteltavissa vain silloin, jos epävarmuutta, joka jää jäljelle ennakkoarvioinnin yhteydessä ja joka on perusteena täydellisen vaikutusten arvioinnin tarpeellisuudelle, ei pidä ainakaan tämän täydellisen arvioinnin valossa pitää perusteltuna tieteellisenä epäilyksenä.

84.

Suojelualuetta koskevalla Natura 2000 ‑ohjelmalla ei ole myöskään mitään merkitystä arvioitaessa sitä, aiheuttavatko typpilaskeumat haittaa alueelle. Tässä ohjelmassa todetaan näet nimenomaisesti, että se ei sisällä vaatimuksia, jotka koskisivat vesienhoitosuunnitelmalla taattavaan veden laatuun liittyviä toimenpiteitä; siinä ei aseteta myöskään konkreettisia vaatimuksia typpipäästöjen vähentämiselle, josta samoin säädetään toisessa laissa.

85.

Kolmanteen kysymykseen on siten vastattava, että suojelualueen vesienhoitosuunnitelman 2015–2021 ja Natura 2000 ‑ohjelman kaltaiset asiakirjat ovat merkityksellisiä arvioitaessa suunnitelmien ja hankkeiden vaikutuksia suojelualueisiin luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan nojalla siltä osin kuin ne sisältävät täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia, jotka ovat omiaan poistamaan kaiken perustellun tieteellisen epäilyksen sen hankkeen vaikutuksista, josta saattaisi aiheutua haittaa kyseiselle suojelualueelle.

V Ratkaisuehdotus

86.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ennakkoratkaisupyyntöön seuraavasti:

1)

Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdassa ei edellytetä uutta vaikutusten arviointia, jos toiminnan vaikutuksia ei ole tutkittu kattavasti lainvoimaisen aikaisemman luvan myöntämisen yhteydessä eikä ole otettu huomioon myöskään kumulatiivisia vaikutuksia yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa.

Kansallisessa lainsäädännössä säädettyä uutta lupaa, joka myönnetään muutoksitta jatkettavalle toiminnalle, on kuitenkin pidettävä direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna tälle toiminnalle annettuna hyväksyntänä, joka edellyttää vaikutusten arviointia, jos tällä luvalla tosiasiallisesti annetaan ratkaisu toiminnan jatkamisesta.

2)

Tiettyjen toimintojen sallittujen ympäristövaikutusten laajuuden vahvistamisella vesienhoitosuunnitelmassa saattaa olla merkitystä, kun kyseessä on näiden toimintojen vaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden ennakkoarviointi direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdan nojalla, jos tämä vahvistaminen sulkee pois kaiken epäilyksen siitä, että sen käsittämät toiminnot olisivat omiaan vaikuttamaan merkittävästi kyseiseen alueeseen.

3)

Suojelualueen vesienhoitosuunnitelman 2015–2021 ja Natura 2000 ‑ohjelman kaltaiset asiakirjat ovat merkityksellisiä arvioitaessa suunnitelmien ja hankkeiden vaikutuksia suojelualueisiin direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdan nojalla siltä osin kuin ne sisältävät täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia, jotka ovat omiaan poistamaan kaiken perustellun tieteellisen epäilyn sen hankkeen vaikutuksista, josta saattaisi aiheutua haittaa kyseiselle suojelualueelle.


( 1 ) Alkuperäinen kieli: saksa.

( 2 ) Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY (EYVL 1992, L 206, s. 7), sellaisena kuin se on muutettuna tiettyjen ympäristöalan direktiivien mukauttamisesta Kroatian tasavallan liittymisen johdosta 13.5.2013 annetulla neuvoston direktiivillä 2013/17/EU (EUVL 2013, L 158, s. 193).

( 3 ) Luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY (EUVL 2010, L 20, s. 7), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17.

( 4 ) Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13.12.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU (EUVL 2012, L 26, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/52/EU (EUVL 2014, L 124, s. 1).

( 5 ) Ennakkoratkaisupyynnön 19 kohdassa viitataan luettelossa mainittuja toimintoja koskevasta luvasta 12.12.2017 annetun asetuksen nro 1458 (Bekendtgørelse nr. 1458 af 12. december 2017 om godkendelse af listevirksomhed (godkendelsesbekendtgørelsen)) 70 §:n 2 momenttiin ja liitteessä 2 olevaan I 205 kohtaan. Tämä velvoite otettiin mahdollisesti alun perin käyttöön luettelossa mainittuja toimintoja koskevasta luvasta annetun asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (Bekendtgørelse om ændring af bekendtgørelse om godkendelse af listevirksomhed, BEK nr 143 af 01/03/2006) 3 §:n 3 momentin toisella virkkeellä.

( 6 ) Kansainvälisten luonnonsuojelualueiden osoittamisesta ja hallinnoinnista 26.2.2016 annettu asetus nro 188 (luontotyyppiasetus) (Bekendtgørelse nr. 188 af 26.2.2016 om udpegning og administration af internationale naturbeskyttelsesområder (habitatbekendtgørelsen).

( 7 ) Näin todetaan luontodirektiivin johdanto-osan 10 perustelukappaleessa samoin kuin luontodirektiivin alkuperäisistä kieliversioista espanjan-, kreikan-, englannin-, ranskan, hollannin- ja portugalinkielisissä versioissa.

( 8 ) Tuomio 10.1.2006, komissio v. Saksa (C-98/03, EU:C:2006:3, 44 ja 51 kohta), tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen (C-411/17, EU:C:2019:622, 136 kohta) ja tuomio 9.9.2020, Friends of the Irish Environment (C-254/19, EU:C:2020:680, 26 kohta).

( 9 ) Tuomio 7.9.2004, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging (C-127/02, EU:C:2004:482, 34 kohta), tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen (C-411/17, EU:C:2019:622, 117 kohta) ja tuomio 9.9.2020, Friends of the Irish Environment (C-254/19, EU:C:2020:680, 25 kohta).

( 10 ) Vastaavasti tuomio 20.10.2005, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta (C-6/04, EU:C:2005:626, 58 kohta).

( 11 ) Vastaavasti tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 7883 kohta).

( 12 ) Tuomio 7.9.2004, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging (C-127/02, EU:C:2004:482, 37 kohta) ja tuomio 14.1.2010, Stadt Papenburg (C-226/08, EU:C:2010:10, 49 kohta).

( 13 ) Tuomio 14.1.2016, Grüne Liga Sachsen ym. (C-399/14, EU:C:2016:10, 41 ja 42 kohta), tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 85 kohta) ja tuomio 24.6.2021, komissio v. Espanja (Doñanan luonnonsuojelualueen huononeminen) (C-559/19, EU:C:2021:512, 153 ja 155 kohta).

( 14 ) Tuomio 10.11.2016, komissio v. Kreikka (C-504/14, EU:C:2016:847, 41 kohta) sekä ratkaisuehdotukseni komissio v. Bulgaria (Kaliakra) (C-141/14, EU:C:2015:528, 86 kohta), komissio v. Kreikka (Kyparissia) (C-504/14, EU:C:2016:105, 40 kohta)

( 15 ) Tuomio 7.9.2004, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging (C-127/02, EU:C:2004:482, 26 kohta), tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 60 kohta) ja tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen (C-411/17, EU:C:2019:622, 122 kohta).

( 16 ) Vrt. tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 72 kohta).

( 17 ) Vrt. tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 6366 kohta) ja tuomio 9.9.2020, Friends of the Irish Environment (C-254/19, EU:C:2020:680, 29 kohta).

( 18 ) Tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C‑293/17 ja C‑294/17, EU:C:2018:882, 6870 kohta).

( 19 ) Tätä kuvaa ratkaisuehdotukseni Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:622, erityisesti 61 kohta ja sitä seuraavat kohdat ja 104 kohta ja sitä seuraavat kohdat).

( 20 ) Tuomio 14.1.2010, Stadt Papenburg (C-226/08, EU:C:2010:10, 47 ja 48 kohta) ja tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 7880 kohta).

( 21 ) Tuomio 14.1.2010, Stadt Papenburg (C-226/08, EU:C:2010:10, 11, 47 ja 48 kohta).

( 22 ) Ks. vastaavasti tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen (C-411/17, EU:C:2019:622, 130 kohta) ja tuomio 9.9.2020, Friends of the Irish Environment (C-254/19, EU:C:2020:680, 38 ja 39 kohta). Ks. myös jo tuomio 7.9.2004, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging (C-127/02, EU:C:2004:482, 28 kohta).

( 23 ) Ks. edellä alaviite 5.

( 24 ) Tuomio 24.2.2022, Namur-Est Environnement (C-463/20, EU:C:2022:121, 48 ja 58 kohta).

( 25 ) Tanskan luontotyyppiasetuksen 6 §:n 1 ja 2 momentti sekä 7 §:n 7 momentin 6 kohta.

( 26 ) Tuomio 7.9.2004, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging (C-127/02, EU:C:2004:482, 41 ja 43 kohta) ja tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen (C-411/17, EU:C:2019:622, 119 kohta).

( 27 ) Tuomio 7.9.2004, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging (C-127/02, EU:C:2004:482, 44 kohta) ja tuomio 29.7.2019, Inter-Environnement Wallonie ja Bond Beter Leefmilieu Vlaanderen (C-411/17, EU:C:2019:622, 134 kohta).

( 28 ) Tuomio 7.9.2004, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging (C-127/02, EU:C:2004:482, 48 kohta), tuomio 15.5.2014, Briels ym. (C-521/12, EU:C:2014:330, 20 kohta) ja tuomio 12.4.2018, People Over Wind und Sweetman (C-323/17, EU:C:2018:244, 34 kohta)

( 29 ) Tuomio 7.9.2004, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging (C-127/02, EU:C:2004:482, 44 kohta), tuomio 26.5.2011, komissio v. Belgien (C-538/09, EU:C:2011:349, 41 kohta) ja tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 114 kohta).

( 30 ) Vrt. vastaavasti tuomio 9.9.2020, Friends of the Irish Environment (C-254/19, EU:C:2020:680, 54 kohta).

( 31 ) Tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 96 kohta).

( 32 ) Tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 101 kohta).

( 33 ) Ks. edellä 57 kohta.

( 34 ) Vrt. ratkaisuehdotukseni Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:622, 49 kohta ja sitä seuraavat kohdat).

( 35 ) Vrt. ratkaisuehdotukseni Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:622, 41 kohta).

( 36 ) Tuomio 7.11.2018, Coöperatie Mobilisation for the Environment ym. (C-293/17 ja C-294/17, EU:C:2018:882, 126130 kohta).

( 37 ) Ennakkoratkaisupyynnön 12 kohta sekä vesienhoitosuunnitelman s. 5 ja 74.

( 38 ) Tuomio 11.4.2013, Sweetman ym. (C-258/11, EU:C:2013:220, 44 kohta), tuomio 17.4.2018, komissio v. Puola (Białowieżan metsä) (C-441/17, EU:C:2018:255, 114 kohta) ja tuomio 9.9.2020, Friends of the Irish Environment (C-254/19, EU:C:2020:680, 55 kohta).

Top