Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 62018CN0285

Asia C-285/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos Aukščiausiasis Teismas (Liettua) on esittänyt 25.4.2018 – Kauno miesto savivaldybė, Kauno miesto savivaldybės administracija

OJ C 276, 6.8.2018, p. 17–18 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

201807200222013232018/C 276/252852018CJC27620180806FI01FIINFO_JUDICIAL20180425171821

Asia C-285/18: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos Aukščiausiasis Teismas (Liettua) on esittänyt 25.4.2018 – Kauno miesto savivaldybė, Kauno miesto savivaldybės administracija

Top

C2762018FI1710120180425FI0025171182

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos Aukščiausiasis Teismas (Liettua) on esittänyt 25.4.2018 – Kauno miesto savivaldybė, Kauno miesto savivaldybės administracija

(Asia C-285/18)

2018/C 276/25Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Lietuvos Aukščiausiasis Teismas

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Kauno miesto savivaldybė, Kauno miesto savivaldybės administracija

Muut osapuolet: UAB Irgita, UAB Kauno švara

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Kuuluuko in house -liiketoimi nyt käsiteltävän asian olosuhteissa direktiivin 2004/18 ( 1 ) vai direktiivin 2014/24 ( 2 ) soveltamisalaan, kun riidanalaisen in house -liiketoimen tekemiseen johtaneet menettelyt, muun muassa hallinnolliset menettelyt, aloitettiin ajankohtana, jona direktiivi 2004/18 oli vielä voimassa, mutta itse sopimus tehtiin 19.5.2016, jolloin direktiivi 2004/18 ei ollut enää voimassa?

2)

Mikäli in house -liiketoimi kuuluu direktiivin 2004/18 soveltamisalaan:

a)

Onko direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a alakohta (mutta rajoittumatta siihen), kun otetaan huomioon yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot Teckal (C 107/98), Jean Auroux ym. (C 220/05), ANAV (C 410/04) ja muut tuomiot, ymmärrettävä siten ja onko sitä tulkittava siten, että käsite ”in house -liiketoimi” kuuluu unionin oikeuden soveltamisalaan ja että jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö, esimerkiksi tällaisten liiketoimien tekemistä koskevat rajoitukset, kuten edellytys, jonka mukaan julkisia hankintoja koskevilla sopimuksilla ei voida varmistaa suoritettavien palvelujen laatua, saatavuutta ja jatkuvuutta, ei vaikuta kyseisen käsitteen sisältöön eikä soveltamiseen?

b)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan kieltävästi eli ”in house –liiketoimen” käsite kuuluu joko osittain tai kokonaan jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamisalaan, pitäisikö direktiivin 2004/18 edellä mainittua säännöstä tulkita siten, että jäsenvaltioilla on harkintavalta asettaa rajoituksia tai (unionin oikeudessa ja tätä oikeutta tulkitsevassa oikeuskäytännössä asetettuihin edellytyksiin nähden) lisäedellytyksiä in house -liiketoimien tekemiselle mutta ne voivat käyttää tätä harkintavaltaa vain julkisia hankintoja koskevien erityisten ja selkeiden positiivisen oikeuden säännösten avulla?

3)

Jos in house -liiketoimi kuuluu direktiivin 2014/24 soveltamisalaan:

a)

Onko direktiivin 1 artiklan 4 kohta ja 12 artikla sekä perusoikeuskirjan 36 artikla, joko yhdessä tai erikseen (mutta rajoittumatta niihin), kun otetaan huomioon yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot Teckal (C-107/98), Jean Auroux ym. (C-220/05), ANAV (C- 410/04) ja muut tuomiot, ymmärrettävä ja onko niitä tulkittava siten, että käsite ”in house -liiketoimi” kuuluu unionin oikeuden soveltamisalaan ja että jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö, esimerkiksi tällaisten liiketoimien tekemistä koskevat rajoitukset, kuten edellytys, jonka mukaan julkisia hankintoja koskevilla sopimuksilla ei voida varmistaa suoritettavien palvelujen laatua, saatavuutta ja jatkuvuutta, ei vaikuta kyseisen käsitteen sisältöön eikä soveltamiseen?

b)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan kieltävästi eli ”in house –liiketoimen” käsite kuuluu joko osittain tai kokonaan jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamisalaan, pitäisikö direktiivin 2014/24 12 artiklaa tulkita siten, että jäsenvaltioilla on harkintavalta asettaa rajoituksia tai (unionin oikeudessa ja tätä oikeutta tulkitsevassa oikeuskäytännössä asetettuihin edellytyksiin nähden) lisäedellytyksiä in house -liiketoimien tekemiselle mutta ne voivat käyttää tätä harkintavaltaa vain julkisia hankintoja koskevien erityisten ja selkeiden positiivisen oikeuden säännösten avulla?

4)

Siitä riippumatta, mikä direktiivi kattaa riidanalaisen in house -liiketoimen, pitäisikö julkisten hankintojen alan toimittajien yhdenvertaisuuden ja syrjintäkellon periaatteita sekä avoimuusperiaatetta (direktiivin 2004/18 2 artikla ja direktiivin 2014/24 18 artikla), kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää koskevaa yleistä kieltoa (SEUT 18 artikla), sijoittautumisvapautta (SEUT 49 artikla), palvelujen tarjoamisen vapautta (SEUT 56 artikla), mahdollisuutta antaa yrityksille yksinoikeuksia (SEUT 106 artikla) ja oikeuskäytäntöä (tuomiot Teckal, ANAV, Sea, Undis Servizi ja muut tuomiot) tulkita siten, että in house -–liiketoimi, jonka hankintaviranomainen ja kyseisestä hankintaviranomaisesta erillinen oikeudellinen yksikkö tekevät, on sellaisenaan laillinen, kun hankintaviranomainen käyttää tässä yksikössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa yksikköissään ja kun tämä yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavan hankintaviranomaisen kanssa, sillä ei esimerkiksi loukata muiden taloudellisten toimijoiden oikeutta reiluun kilpailuun, ei syrjitä näitä muita toimijoita eikä määräysvallassa olevalle yksikölle, jonka kanssa in house -liiketoimi on tehty, anneta etuoikeuksia?

( 1 ) Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY (EUVL 2004, L 134, s. 114).

( 2 ) Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (EUVL 2014, L 94, s. 65).

Top