EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62016TN0745

Asia T-745/16: Kanne 28.10.2016 – BPCE v. EKP

OJ C 6, 9.1.2017, p. 40–40 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

9.1.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 6/40


Kanne 28.10.2016 – BPCE v. EKP

(Asia T-745/16)

(2017/C 006/50)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: BPCE S.A. (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat A. Gosset-Grainville, C. Renner ja P. Kupka)

Vastaaja: Euroopan keskuspankki

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 24.8.2016 annetun Euroopan keskuspankin päätöksen nro ECB/SSM/2016 9695005MSXI0YEMGDF46/195

joka tapauksessa velvoittamaan Euroopan keskuspankin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu puuttuvaan toimivaltaan 24.8.2016 annetun Euroopan keskuspankin (EKP) sen päätöksen nro ECB/SSM/2016 9695005MSXI0YEMGDF46/195 osalta, jolla hylättiin kantajan hakemus, että vastuita Caisse des Dépôts et Consignationsissa, jotka ovat peräisin keskitetyistä pääomista, jotka on kerätty säänneltyjen säästöjen yhteydessä, ei otettaisi huomioon vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa (jäljempänä riidanalainen päätös), koska EKP:lla ei ollut toimivaltaa kieltäytyä myöntämästä pyydettyä poikkeusta todettuaan, että kaikki soveltuvissa unionin säännöksissä asetetut edellytykset täyttyivät.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu vastaajan tekemiin useisiin oikeudellisiin virheisiin. Kantaja toteaa, että vaikka katsottaisiinkin, että EKP oli toimivaltainen antamaan riidanalaisen päätöksen, mainittu päätös ei ole pätevä, koska siihen liittyy useita oikeudellisia virheitä, jotka liittyvät sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26.6.2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen N:o 75/2013 (EUVL 2013, L 176, s. 1; jäljempänä asetus N:o 575/2013) että Euroopan unionin lainsäätäjän tarkoitukseen, koska EKP on tulkinnut virheellisesti kyseistä säännöstöä ja on antanut päätöksen:

joka on vastoin vähimmäisomavaraisuusastetta koskevien sääntöjen tavoitteita ja tarkoitusta, koska siinä jätetään huomiotta sekä vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan säännöstön tavoite sellaisenaan että myös lainsäätäjän tarkoitus, joka käy ilmi asetuksen N:o 575/2013 429 artiklan 14 kohdan antamisesta

jolla muutetaan perussäännöstä, koska siinä otetaan huomioon kaksi uutta edellytystä, jotka eivät ole kyseisen säännöksen kohteena, ja

jolla poistetaan asetuksen N:o 575/2013 429 artiklan 14 kohdalta sen tehokas vaikutus.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu riidanalaiseen päätökseen liittyviin useisiin ilmeisiin arviointivirheisiin, erityisesti keskitettyjen säänneltyjen säästörahastojen luonteen, rahastojen kirjaamisesta pankin taseeseen aiheutuvien seurausten ja keskitettyjen määrien mukautuksia koskevan mekanismin vaikutusten osalta.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu useiden unionin yleisten oikeusperiaatteiden eli suhteellisuusperiaatteen, oikeusvarmuuden periaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen, koska EKP ei ole noudattanut huolellisuusvelvoitettaan.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu riidanalaisen päätöksen perustelujen puutteellisuuteen, koska EKP:lla oli korostettu perusteluvelvollisuus ja kyseinen päätös on perusteltu riittämättömästi ja epäselvästi.


Top