30.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 202/15

1)

Onko pääasian oikeudenkäyntiin liittyvän kaltaisessa tilanteessa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 90 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että leasingin kohteena olevan tavaran (kiinteistö) palautumista vuokralleantajan hallintaan myöhempää myyntiä ja leasingvelvoitteiden kuittaamista varten sen vuoksi, että vuokralleottaja ei ole täyttänyt maksuvelvoitteitaan, on pidettävä direktiivin 90 artiklassa tarkoitettuna liiketoimen suorittamisen jälkeisenä ”sopimuksen mitätöimisenä, peruuttamisena tai purkamisena taikka kauppahinnan maksamisen täytenä tai osittaisena laiminlyöntinä”, vaikka se tapahtuu kaikkien leasingerien erääntymisen jälkeen, jolloin veron perustetta on sen mukaan vastaavasti alennettava?

2)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 2 artiklan 1 kohtaa, 14 artiklaa ja 24 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että osto-optiota vastaavaa summaa, joka muodostaa suurimman osan rahoitusleasingsopimuksen arvosta ja jonka vuokralleottaja suorittaa vuokralleantajalle, on tilanteessa, jossa vuokralleantaja on saanut maksuvelvoitteiden laiminlyönnin perusteella leasingin kohteen (kiinteistön) takaisin hallintaansa, myynyt sen kolmannelle henkilölle ja suorittanut tästä myynnistä saadun ostohinnan ylijäämän vuokralleottajalle ja tästä ylijäämästä on loppulaskelmassa vähennetty myös osto-option määrä, pidettävä vastikkeena sopimuksen täyttämisestä ja tavaroiden luovutuksesta ja siten arvonlisäverollisena, vai vastikkeena vuokrauspalvelusta tai kiinteistön käytöstä (jolloin se on arvonlisäverollinen lain nojalla tai verovelvollisen valinnan perusteella) vai sopimuksen purkamisesta suoritettavana vahingonkorvauksena, joka suoritetaan vuokralleottajan velvoitteiden laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon korvaamiseksi, jolloin se ei liity suoraan mihinkään vastikkeelliseen palvelujen suoritukseen eikä siitä siten kanneta arvonlisäveroa?

3)

Jos toiseen kysymykseen annettavan vastauksen perusteella on katsottava, että kyseessä on vastike tavaroiden luovutuksesta ja sopimuksen täyttämisestä, olisi tämän jälkeen esitettävä vielä lisäkysymys siitä, onko arvonlisäveron neutraalisuuden periaatteen vastaista, että vuokralleantaja on maksanut myynnistä suoritettavan arvonlisäveron kahteen kertaan eli rahoitusleasingsopimuksen tekemisen yhteydessä (myös sopimuksen arvosta suurinta osaa edustaneen osto-option määrän osalta) ja, koska vuokralleottaja ei ole suorittanut maksuvelvoitteitaan, toiseen kertaan myydessään kiinteistön (myöhemmin) kolmannelle osapuolelle, koska jälkimmäisestä luovutuksesta johtuva arvonlisäverorasite on vyörytetty loppulaskelmassa vuokralleottajalle?