(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

(7)

(8)

(9)

(10)

(11)

(12)

(13)

(14)

(15)

(16)

(17)

” ”hiilidioksidin päästökertoimella”, joka ilmaistaan tonneina hiilidioksidia megawattituntia kohti (tCO2/MWh), fossiilisista polttoaineista eri maantieteellisillä alueilla tuotetun sähkön hiilidioksidi-intensiteetin painotettua keskiarvoa. Painotus vastaa näiden fossiilisten polttoaineiden tuotantoyhdistelmää kyseisellä maantieteellisellä alueella. Hiilidioksidin päästökerroin lasketaan jakamalla energiateollisuuden hiilidioksidiekvivalentteina ilmoittama päästöjen määrä fossiilisista polttoaineista saadun sähkön bruttotuotannolla, joka ilmaistaan terawattitunteina (TWh). Näissä suuntaviivoissa (*1) maantieteellisiksi alueiksi katsotaan alueet, a) jotka koostuvat sähköpörssien kautta yhteen kytketyistä osamarkkinoista, tai b) joiden sisällä ei ole ilmoitettu ylikuormituksesta, ja molemmissa tapauksissa tuntikohtaiset seuraavaa vuorokautta koskevat sähköpörssien hinnat alueen sisällä poikkeavat toisistaan euroina (Euroopan keskuspankin päivittäiskurssi) enintään yhden prosentin merkittävässä määrässä kaikkia yhden vuoden tunteja. Tällainen alueellinen erottelu osoittaa, miten tärkeitä fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat ovat loppuhinnan määräytymiselle tukkumarkkinoilla ja mikä niiden asema on marginaalilaitoksina. Pelkkä sähkökauppa kahden jäsenvaltion välillä ei tarkoita automaattisesti, että ne muodostavat ylikansallisen alueen. Koska jäsenvaltioiden alueista ei ole tarpeeksi asiaa koskevia tietoja, maantieteellisiin alueisiin kuuluu yhden tai useamman jäsenvaltion koko alue. Näin erotellaan seuraavat maantieteelliset alueet: Espanja ja Portugali, Liettua, Latvia ja Viro, Saksa ja Luxemburg, Bulgaria ja Romania sekä kaikki muut jäsenvaltiot erikseen. Vastaavat alueelliset hiilidioksidin enimmäispäästökertoimet, joita sovelletaan enimmäisarvoina, jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio ei ole vahvistanut arviota markkinaehtoisesta hiilidioksidin päästökertoimesta 11 kohdan mukaisesti, luetellaan liitteessä III. Jäsenvaltio voi pyytää komissiota laskemaan hiilidioksidin päästökertoimen vuonna 2026 saatavilla olevien tietojen perusteella ja voi ilmoittaa tuloksena saatavan hiilidioksidin päästökertoimen muutoksena ohjelmaansa. Tätä päivitettyä päästökerrointa voidaan soveltaa vuodesta 2026 alkaen aiheutuneisiin kustannuksiin. Päästökertoimen päivittämisellä ei ole vaikutusta muiden jäsenvaltioiden liitteessä III lueteltuihin hiilidioksidin päästökertoimiin. Jotta voitaisiin varmistaa sähköntuotannon lähteiden tasavertainen kohtelu ja välttää väärinkäyttömahdollisuudet, samaa hiilidioksidin päästökerrointa sovelletaan kaikkiin sähköntuotannon lähteisiin (tuottaminen omaan käyttöön, sähkön toimitussopimukset tai verkkojakelu) ja kaikkiin tuensaajiin kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos liitteessä III lueteltu alueellinen hiilidioksidin enimmäispäästökerroin on vähintään 15 prosenttia pienempi kuin kyseisessä liitteessä aiemmin lueteltu alueellinen hiilidioksidin enimmäispäästökerroin tai hyväksytty markkinaehtoinen päästökerroin ennen 1. tammikuuta 2026, asianomaiset jäsenvaltiot voivat ilmoittaa siirtymäkaudesta, jonka aikana siirrytään aiemmin sovelletusta alueellisesta hiilidioksidin enimmäispäästökertoimesta näiden suuntaviivojen mukaisesti vuodelle t määritettyyn päivitettyyn alueelliseen hiilidioksidin enimmäispäästökertoimeen vuodesta 2026 alkaen yhtä suurin vuosittaisin vähennysaskelin. Liitteessä III lueteltua päivitettyä alueellista hiilidioksidin enimmäispäästökerrointa on sovellettava viimeistään vuonna t = 2030;

(*1)  Nämä suuntaviivat eivät ole normatiivisia säädöksiä, minkä vuoksi ETA:n sekakomitean ei tarvitse ottaa niitä osaksi ETA-sopimusta. EFTAn valvontaviranomaisen tehtävänä on vahvistaa EFTA-valtioihin sovellettavat aihetta koskevat säännöt, mukaan lukien hiilidioksidin päästökertoimien määrittämisessä käytettävä menetelmä.” "

(18)

”Jotta voidaan vähentää kilpailun vääristymisen riskiä sisämarkkinoilla, tuki on kohdennettava aloille, jotka altistuvat todelliselle hiilivuodon riskille sen vuoksi, että kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät kustannukset sisällytetään sähkön hintoihin, mistä koituu merkittäviä välillisiä kustannuksia. Näissä suuntaviivoissa katsotaan, että hiilivuodon riski on todellinen, jos tuensaaja toimii jollakin liitteessä I luetelluista toimialoista. Toimiala tai toimialan osa, jota ei ole lueteltu liitteessä I mutta joka täyttää kyseiseen liitteeseen sisällyttämisen kriteerit (*2), voidaan myös katsoa tukikelpoiseksi edellyttäen, että jäsenvaltiot osoittavat tämän tiedoilla, jotka ovat unionin tasolla toimialaa tai toimialan osaa kuvaavia, jotka riippumaton asiantuntija on todentanut ja jotka perustuvat ajanjaksoon, joka kattaa vähintään kolme viimeisintä vuotta, joilta tiedot ovat saatavilla. Jos jäsenvaltiot aikovat laajentaa omia ohjelmiaan kattamaan uusia toimialoja tai toimialojen osia, niiden on ilmoitettava tällaisista muutoksista komissiolle. Jäsenvaltiot voivat ohjelmissaan sitoutua sisällyttämään niihin tulevaisuudessa kaikki muut toimialat tai toimialojen osat, joiden tukikelpoisuuden toinen jäsenvaltio on osoittanut ja komissio on hyväksynyt, sekä ilmoittamaan komissiolle tällaisista sisällyttämisistä.

(*2)  Nämä kriteerit ovat yli 20 prosentin kaupan intensiteetti ja yli 0,32 kg CO2/EUR:n välillinen päästöintensiteetti, jolloin välillinen hiilivuotoindikaattori on yli 0,064. Menetelmää kuvataan tarkemmin komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2020) 190 final.” "

(19)

”Tuki on oikeasuhteista ja sen kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kauppaan ovat riittävän vähäiset, jos se on enintään 80 prosenttia aiheutuneista välillisistä päästökustannuksista liitteessä I olevassa taulukossa 1 lueteltujen toimialojen osalta ja enintään 75 prosenttia liitteessä I olevassa taulukossa 2 lueteltujen toimialojen tai muiden 21 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti tukikelpoisiksi katsottujen toimialojen osalta. Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla varmistetaan, että tehottomille tuotantoprosesseille annettu tuki pysyy rajallisena, ja säilytetään energiatehokkaimpien teknologioiden levittämiseen suunnattu kannustava vaikutus.”

(20)

”Koska liitteessä I olevassa taulukossa 1 luetelluille toimialoille vahvistettu 80 prosentin tuki-intensiteetti ja liitteessä I olevassa taulukossa 2 luetelluille toimialoille tai muille 21 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti tukikelpoisiksi katsotuille toimialoille vahvistettu 75 prosentin tuki-intensiteetti ei joillakin toimialoilla välttämättä riitä varmistamaan riittävää suojaa hiilivuodon riskiltä, jäsenvaltiot voivat tarvittaessa rajoittaa yksittäisen yrityksen tasolla maksettavien välillisten kustannusten määrää 1,5 prosenttiin kyseisen yrityksen bruttoarvonlisäyksestä vuonna t. Yrityksen bruttoarvonlisäys on laskettava seuraavasti: liikevaihto + valmistus omaan käyttöön + muu varsinaisen toiminnan tuotto +/– varastojen muutos – tavaroiden ja palveluiden ostot (johon ei pidä sisällyttää henkilöstökustannuksia) – muut liikevaihtoon liittyvät tuoteverot, jotka eivät ole vähennyskelpoisia – tuotantoon liittyvät verot. Vaihtoehtoisesti se voidaan laskea myös lisäämällä henkilöstökustannukset bruttotoimintaylijäämään. Arvonlisäykseen ei sisällytetä tuottoja eikä kuluja, jotka yhtiön tilinpäätöksessä kirjataan rahoitustuotoiksi tai -kuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoiksi tai kuluiksi. Arvonlisäys lasketaan ”bruttoperiaatteella”, koska arvostuseriä (kuten poistoja) ei vähennetä (*3).

(*3)  Yritystoiminnan rakennetilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 295/2008 (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13) vahvistetun oikeudellisen kehyksen mukainen koodi 12 15 0.” "

(21)

(22)

(23)

(24)

”Aikavälillä 1. tammikuuta 2026 – 31. joulukuuta 2030 sovelletaan päivitettyjä hiilidioksidin päästökertoimia ja maantieteellisiä alueita. Komissio täydentää näitä suuntaviivoja vuonna 2026 sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoilla, jotka kattavat liitteessä I olevaan muutettuun tukikelpoisten toimialojen luetteloon lisätyt toimialat, ja mukautuksella, jolla poistetaan päällekkäisyyksiä lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistuksen sekä rautamalmien louhinnan osalta näiden suuntaviivojen mukaisen tuen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 (*4) mukaisten todistusten palautusvelvollisuuden (*5) väliltä siltä osin kuin on kyse epäsuorista päästöistä. Tämän seurauksena jäsenvaltioiden on tarvittaessa muutettava omia ohjelmiaan, jotta ne olisivat linjassa näiden suuntaviivojen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, kanssa.

(*4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/956, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle (EUVL L 130, 16.5.2023, s. 52, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/956/oj)."

(*5)  Näin on silloin, kun tällaiset tuotteet on lueteltu kyseisen asetuksen liitteessä I mutta ei sen liitteessä II.” "

(25)

”Komissio ehdottaa jäsenvaltioille seuraavia aiheellisia toimenpiteitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti:

(26)

(27)

(28)