EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.5.2026

COM(2026) 191 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionista annetun asetuksen (EU) 2023/1115 uudelleentarkastelu yksinkertaistamisen kannalta

Tiivistelmä

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2025 muutoksen asetukseen (EU) 2023/1115 (metsäkatoasetus). Tarkistetussa lainsäädäntökehyksessä lainsäätäjät valtuuttivat komission tarkastelemaan asetusta uudelleen yksinkertaistamisen kannalta ja esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen viimeistään 30. huhtikuuta 2026.

Tällä kertomuksella komissio täyttää asetuksen 34 artiklan 1 a kohdan mukaisen toimeksiantonsa. Kertomuksessa esitetään yleiskatsaus yksinkertaistamistoimenpiteistä, jotka on otettu käyttöön metsäkatoasetuksen voimaantulon eli kesäkuun 2023 jälkeen, ja arvioidaan niiden vaikutusta hallinnolliseen rasitteeseen ja asetuksen yleiseen toimivuuteen. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota mikro- ja pientoimijoihin, kuten viljelijöihin ja metsänhoitajiin. Lisäksi kertomuksessa esitellään sen yhteydessä julkaistavia muita helpottavia toimenpiteitä sekä keskeisillä täytäntöönpanon osa-alueilla, erityisesti tietojärjestelmässä, saavutettua edistymistä. Näiden tarkoituksena on varmistaa asetuksen tehokas soveltaminen vuoden 2026 lopusta alkaen.

Metsäkatoasetus on uraauurtava väline, jolla vähennetään unionin vaikutusta maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen. Siihen on jo tehty vuosina 2024 ja 2025 kaksi kohdennettua lainsäädäntötarkistusta, ja sen täytäntöönpanon helpottamiseksi on samoina vuosina laadittu kaksi kattavaa toimenpidekokonaisuutta 1 .

Uudelleentarkastelussa todetaan, että vuosina 2024 ja 2025 käyttöön otetut toimenpiteet sekä joulukuussa 2025 tehdyt muutokset ja tämän kertomuksen yhteydessä julkaistavat uudet yksinkertaistamistoimenpiteet vähentävät huomattavasti hallinnollista rasitetta ja yksinkertaistavat merkittävästi metsäkatoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien yritysten velvoitteita. Hallinnollisen rasitteen vähentäminen on erityisen tärkeää alhaisen riskin maista hyödykkeitä tai tuotteita hankkiville toimijoille, alkutuotannon mikro- ja pientoimijoille sekä toimitusketjussa alempana sijaitseville toiminnanharjoittajille, ja se saadaan aikaan erityisesti ottamalla käyttöön yksinkertaistettuja menettelyjä. Uusia toimenpiteitä, joita esitellään jäljempänä, ovat muun muassa asetuksen soveltamisalaan tuotteiden osalta ehdotetut muutokset, tiettyihin säännöksiin tehtävät selvennykset ja yksinkertaistukset sekä tietojärjestelmään tehtävät päivitykset, joilla pannaan täytäntöön viimeaikaiset lainsäädäntömuutokset ja varmistetaan, että tietojärjestelmä on mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Jotta voidaan säilyttää oikeusvarmuus ja varmistaa talouden toimijoiden kannalta vakaa ja ennakoitava sääntelykehys ja kun otetaan huomioon säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämisessä saavutettu edistyminen, komissio ei katso aiheelliseksi ehdottaa lisämuutoksia perussäädökseen.

Kertomuksessa esitetään useita uusia yksinkertaistamistoimenpiteitä:

Ensinnäkin komissio on pyrkinyt vastaamaan keskeisten sidosryhmien huolenaiheisiin päivittämällä ohjeasiakirjaa ja usein kysyttyjä kysymyksiä. Niissä selvennetään erityisesti mahdollisuutta sisällyttää useita lähetyksiä yhden asianmukaista huolellisuutta koskevan vakuutuksen piiriin ja selitetään esimerkiksi, miten metsäyhdistykset voivat toimittaa tietoja yksittäisten metsänomistajien puolesta. Komissio antaa myös lisää käytännön ohjeita toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden velvoitteista, kuten siitä, miten niiden asema toimitusketjuissa määritetään, ja yrityksen mahdollisuudesta toimia sekä tuojana että tuottajana. Komissio vahvistaa myös, että toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden tehtävä asiaankuuluvien tietojen keräämisessä ja säilyttämisessä on passiivinen. Lisäksi asiakirjoissa annetaan selityksiä muun muassa sähköisestä kaupankäynnistä, maantieteellisen sijainnin ilmoittamisen vaihtoehdoista ja alkutuotannon mikro- ja pientoimijoiden kokoon sovellettavien raja-arvojen määrittämisestä. Ohjeasiakirjassa ja usein kysytyissä kysymyksissä selvennetään myös, että laillisuuteen liittyvän tiedonkeruun olisi oltava oikeassa suhteessa riskitasoon ja että yksityiskohtaisempaa näyttöä tarvitaan vain suuremman riskin toimitusketjuissa. Lisäksi päivitetyssä metsäkatoasetuksen toimitusketjua käsittelevässä infografiikassa esitetään käyttäjäystävällisiä käytännön esimerkkejä, joilla havainnollistetaan erilaisia toimitusketjuun liittyviä skenaarioita. Komissio päivittää edelleen ohjeasiakirjaa ja usein kysyttyjä kysymyksiä tarpeen mukaan ottaen huomioon sidosryhmien palautteen.

Toiseksi delegoidun säädöksen luonnoksessa 2 , joka julkaistiin julkista palautejaksoa varten, on tarkennettu asetuksen soveltamisalaa siihen kuuluvien tuotteiden osalta metsäkatoasetuksen yhdenmukaisemman soveltamisen varmistamiseksi. Luonnoksessa ehdotettiin muun muassa, että asetuksen soveltamisalaan lisätään tiettyjä jatkojalostustuotteita, kuten pikakahvi ja tietyt palmuöljyjohdannaiset (myös palmuöljystä valmistettu saippua), ja että soveltamisalan ulkopuolelle jätetään esimerkiksi nahka, näytteet ja uudelleen pinnoitetut renkaat.

Kolmanneksi kertomuksessa kuvaillaan myös tietojärjestelmän jatkokehitystä. Tietojärjestelmää on kehitetty muun muassa tekemällä tarkistetussa metsäkatoasetuksen tekstissä edellytetyt päivitykset, kuten sisällyttämällä siihen yksinkertaistetut ilmoitukset, sekä lisäämällä sidosryhmien pyytämiä lisätoimintoja, kuten asianmukaista huolellisuutta koskevien vakuutusten viitenumeroiden vapaaehtoinen yhdistäminen. Kaiken kaikkiaan näillä parannuksilla varmistetaan, että järjestelmä on luotettava ja kykenee tukemaan asetuksen sujuvaa soveltamista sen soveltamisen alkamispäivästä lähtien.

Neljänneksi kertomuksessa esitellään suunniteltua uusien kauppaa helpottavien välineiden käyttöönottoa. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi tietokannat, joissa on tietoa metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvia asianomaisia tuotteita tuottavien maiden lainsäädännöstä sekä sertifioinnista tai muista metsäkatoasetuksen soveltamisalaan kuuluviin hyödykkeisiin sovellettavista kolmannen osapuolen todentamista järjestelmistä. Välineiden tarkoituksena on helpottaa säännösten noudattamisen ja laillisuuden arviointia.

Määrällisen arvioinnin mukaan suunniteltujen yksinkertaistamistoimenpiteiden odotetaan yhdessä pienentävän metsäkatoasetuksen velvoitteiden piiriin kuuluville yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia vuotuisia kustannuksia noin 75 prosenttia alkuperäisiin säännösten noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.

Samalla asetuksen odotetaan tuottavan merkittäviä taloudellisia ja ympäristöhyötyjä 3 . Varhainen näyttö viittaa siihen, että metsäkatoasetus edistää julkisen ja yksityisen sektorin synergioihin perustuvia maailmanlaajuisten toimitusketjujen rakenteellisia muutoksia, kuten lisäinvestointeja jäljitettävyyteen, suurempaa avoimuutta ja digitaalisten ratkaisujen laajempaa käyttöönottoa, mikä tukee kestävämpiä ja kilpailukykyisempiä tuotantokäytäntöjä.

1. Johdanto

1.1. Toimintapolitiikan perusteet

Euroopan unionilla (EU) on johtava rooli maailmanlaajuisissa toimissa kriittisten ekosysteemien suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi Pariisin sopimuksen 4 , biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 5 , Glasgow’ssa annetun metsiä ja maankäyttöä koskevan johtajien julkilausuman 6 ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden 7 mukaisesti. Nämä toimet kattavat metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjumisen, jonka merkitys on äskettäin vahvistettu uudelleen Belémissä pidetyssä ilmastosopimuksen osapuolten 30. konferenssissa (COP30), jossa konferenssin puheenjohtajavaltio ehdotti etenemissuunnitelmaa metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi ja niiden suunnan kääntämiseksi vuoteen 2030 mennessä 8 .

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) maailmanlaajuisessa metsävarojen arvioinnissa 9 esitetyt viimeisimmät vuoden 2025 luvut osoittavat, että maailmanlaajuinen metsien vuotuinen nettohävikki on vuosina 2010–2020 saavutetun hidastumisen jälkeen taas kasvanut ja on nyt yli viisi miljoonaa hehtaaria vuodessa, kun vuosina 2010–2020 se oli 3,6 miljoonaa hehtaaria vuodessa 10 .

Metsäkadon tärkein aiheuttaja on edelleen maatalousmaan laajentaminen. 11 Koska EU on merkittävä maailmantalouden toimija, se on metsäkatoon liittyvien hyödykkeiden tuottaja ja merkittävä kuluttaja ja vaikuttaa näin ollen osaltaan tähän ongelmaan. 12 Tästä syystä EU hyväksyi toukokuussa 2023 metsäkatoasetuksen 13 , jonka tavoitteena on vähentää EU:n vaikutusta maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen. Asetuksen tarkoituksena on suojella metsiä puuttumalla maatalouden laajentamiseen metsäalueille, millä vähennetään maatalouteen liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja autetaan suojelemaan ekosysteemejä ja niistä riippuvaisia lajeja. Metsäkatoasetus tuli voimaan kesäkuussa 2023, ja sitä on tarkistettu kahdesti, vuoden 2024 lopussa ja uudelleen vuoden 2025 lopussa. Tarkistuksissa otettiin käyttöön kohdennettuja yksinkertaistuksia ja lykättiin asetuksen soveltamisen alkamista.

Metsäkatoasetus kattaa seitsemän hyödykettä: nautaeläimet, kaakaon, kahvin, palmuöljyn, soijan, puun ja kumin. Tutkimus 14 osoittaa, että näiden seitsemän hyödykkeen osuus metsäkadosta oli vuosina 2015–2020 maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa hehtaaria vuodessa, mikä on noin 70 prosenttia maatalouden aiheuttamasta metsäkadosta (kaavio 1).

Kaavio 1: Metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvien seitsemän hyödykkeen aiheuttama maailmanlaajuinen metsäkato vuosina 2015–2020 tuhansina hehtaareina vuodessa (Singh ja Persson, 2026).

 
1.2. Viimeaikaiset suuntaukset ja kehitys

Maat eri puolilla maailmaa valmistautuvat jo EU:n metsäkatoasetuksen täytäntöönpanoon. Asetus toimii usein kimmokkeena siihen, että maat vahvistavat jäljitettävyysjärjestelmiä ja kestävyysaloitteita hyödykkeiden toimitusketjuissa sekä parantavat metsien ja maatalouden seurantaa ja hallinnointia. Nämä myönteiset vaikutukset käyvät ilmi viime aikoina tehdyistä tutkimuksista 15 , jotka osoittavat, että valtion ja yksityisen sektorin aloitteiden välinen synergia on maailmanlaajuisesti kasvussa. Esimerkiksi Forest Trends -järjestön raportissa 16 todetaan, että helmikuussa 2026 vähintään 25 tuottajamaata on toteuttamassa yli 60 valtion johtamaa aloitetta, jotka liittyvät metsäkatoasetuksen säännösten noudattamiseen. Monet aloitteista käsittelevät laajempia hallintokysymyksiä, kuten maaoikeuksia, jäljitettävyyttä ja yksittäisiä toimitusketjuja pidemmälle menevää oikeudellista selkeyttä.

EU ja sen jäsenvaltiot rahoittavat jo merkittävää osaa näistä toimista teknisestä tuesta ja ohjelmista 17 , joilla lisätään pienviljelijöiden vaikutusmahdollisuuksia, luodaan kannustimia metsien suojeluun ja vahvistetaan kestävän maankäytön ja maatalouden paikallisia valmiuksia sekä työpaikkojen luomista.

Käynnissä olevista ohjelmista ja aloitteista saatujen kokemusten perusteella Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa toteutetuissa tapaustutkimuksissa on havaittavissa kolme pääsuuntausta:

·toimitusketjujen ja paikannusjärjestelmien jäljitettävyyden nopea kehittäminen ja jatkuva parantaminen

·kansallisten tieto- ja sertifiointikehysten vahvistaminen

·innovatiivisten digitaalisten järjestelmien luominen.

Esimerkiksi Etiopiassa on otettu käyttöön digitaalinen kahvin jäljitettävyysjärjestelmä, jossa dokumentoidaan toimitusketju tilalta vientiin saakka ja kerätään mobiilisovellusten kautta paikkatietoja sen todentamiseksi, että kahvi ei aiheuta metsäkatoa. Vastaavasti Ghanassa on otettu käyttöön oma kaakaon jäljitettävyysjärjestelmä (Ghana Cocoa Traceability System), jossa kartoitetaan tuhansia tiloja ja yhdistetään viljelijöiden rekisteröintitiedot vientitietoihin, minkä avulla saadaan luotua ostajalle suunnattuja asianmukaista huolellisuutta koskevia raportteja. Myös Keniassa on otettu käyttöön kaukokartoitustekniikoita metsäkatoasetuksen täytäntöönpanoon valmistautumiseksi. 18 Norsunluurannikolla on kehitetty erittäin tarkkoja kansallisia maankäyttökarttoja tiiviissä yhteistyössä komission yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa. Innovatiiviset digitaaliset alustat, kuten Argentiinan VISEC-alusta, mahdollistavat soijan viennin jäljitettävyyden. Brasilian valtio on kehittänyt innovatiivisen Selo Verde ‑järjestelmän, jossa metsälainsäädännön noudattamista valvotaan yhdistämällä ympäristötietoja ja tilarekisterien tietoja. Honduras on jo toimittanut EU:hun kahvia, jonka täysi jäljitettävyys varmistetaan käyttämällä avointa digitaalista infrastruktuuria, joka kattaa myös pienviljelijät. Tämä osoittaa, että tällaisilla järjestelmillä voidaan tukea metsäkatoa aiheuttamattomia toimitusketjuja. Thaimaa on luonut oman metsäkatoasetukseen liittyvän jäljitettävyysjärjestelmänsä (EUDR THAI), joka toimii metsäkato- ja laillisuustietojen keskustietokantana kaikkien seitsemän hyödykkeen osalta. Malesiassa on parannettu palmuöljyä, kumia ja puutavaraa koskevia kansallisia kestävyysstandardeja ja yhdenmukaistettu niitä metsäkatoasetuksen tietovaatimusten kanssa. Indonesia ja Malesia myös mukauttavat kansallisia kestävyysstandardejaan ja kehittävät yhdennettyjä jäljitettävyysjärjestelmiä. 19

EU on edelleen sitoutunut panemaan metsäkatoasetuksen täytäntöön tekemällä yhteistyötä, toimimalla avoimesti ja käymällä avointa vuoropuhelua kauppakumppaneidensa kanssa muun muassa kauppasopimusten, niihin liittyvien foorumien ja Maailman kauppajärjestön kautta. Tässä kertomuksessa esitetyissä yksinkertaistamistoimenpiteissä selitetään sovellettavia sääntöjä ja annetaan selvennyksiä EU:hun vieville kolmansille maille. Komissio jatkaa tiedottamista ja auttaa kolmansia maita ratkaisemaan haasteita, jotka liittyvät metsäkatoa aiheuttamattomien toimitusketjujen varmistamiseen.

EU:n jäsenvaltiot edistyvät myös tasaisesti metsäkatoasetuksen täytäntöönpanossa, kuten metsäkatoasetuksen täytäntöönpanemiseksi annettavien kansallisten lakien hyväksymisessä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat aktiivisesti yhteydessä kansallisiin sidosryhmiin järjestämällä aiheeseen liittyviä seminaareja ja tiedotuskampanjoita sekä mukauttamalla ja laajentamalla tietoteknistä infrastruktuuriaan säännösten noudattamisen tukemiseksi. Jäsenvaltiot panostavat myös yhdenmukaiseen täytäntöönpanon valvontaan komission tukemana. Jäsenvaltiot ovat esimerkiksi toteuttaneet osana EU:n rahoittamaa metsäkatoasetuksen valmiusharjoitusta yhteistyössä tiettyjen metsäkatoasetuksen sektoreilla toimivien yritysten kanssa useita kuukausia kestäviä vapaaehtoisia vaatimustenmukaisuustarkastuksia (nk. kuivaharjoituksia).  20 Komissio myös järjesti marraskuun 2025 lopussa osana teknisen avun ohjelmaansa (TAIEX) usean maan lippulaivatyöpajan EU:n metsäkatoasetuksen täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon valvonnasta. Työpajassa jäsenvaltiot jakoivat tietoja, parhaita käytäntöjä ja saamiaan kokemuksia.

Myös maapallon metsäpeitteen ja maanpeitteen kartoituksessa kaukokartoitustyökalujen avulla on edistytty merkittävästi. Yhteinen tutkimuskeskus on kehittänyt osana EU:n metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen seurantakeskusta koskevaa komission työtä uuden maailmanlaajuisen metsiä kuvaavan tason. Sen tarkoituksena on tukea metsäkatoasetuksen nojalla tehtäviä riskinarviointeja. Vuoden 2020 maailmanlaajuisessa metsäpeitekartassa 21 esitetään kymmenen metrin tarkkuudella maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu kuvaus metsistä, joka vastaa metsäkatoasetuksessa vahvistettua metsän määritelmää. Kartta on luotu yhdistämällä useita satelliittipohjaisia datajoukkoja 22 . Sitä päivitetään jatkuvasti, kun uutta tietoa ja käyttäjäpalautetta tulee saataville, mikä parantaa metsien esittämistarkkuutta ja kuvausta maailmanlaajuisesti. Uusien kaupallisten paikkatietovälineiden kehittäminen on merkittävässä kasvussa myös yksityisellä sektorilla. Komissio esittelee säännöllisesti parhaita käytäntöjä ja edistää niiden vaihtoa EU:n jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja yksityisten sidosryhmien välillä maailman metsien suojelua ja ennallistamista käsittelevän komission asiantuntijaryhmän / sidosryhmäfoorumin kautta (ks. lisätietoja 2.1 luvusta).

1.3. Metsäkatoasetuksen yksinkertaistamistoimenpiteiden taustaa

Metsäkatoasetuksen säädöstekstiin on tehty kaksi tarkistusta useilta sidosryhmiltä saatujen huomautusten tuloksena. Tarkistusten tavoitteena oli antaa kaikille maille ja sidosryhmille enemmän aikaa asetuksen täytäntöönpanoon ja varmistaa asetuksen tarkoituksenmukainen yksinkertaistaminen.

Joulukuussa 2024 Euroopan parlamentti ja neuvosto lykkäsivät komission ehdotuksen perusteella asetuksen soveltamisen alkamista yhdellä vuodella. Joulukuussa 2025 ne hyväksyivät uuden asetuksen metsäkatoasetuksen muuttamisesta 23 toisen komission ehdotuksen 24 perusteella. Asetuksen soveltamisen alkamista lykättiin vielä vuodella (joulukuuhun 2026), ja sen sisältöön tehtiin joitakin muutoksia käytännön täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja toimitettavan tietomäärän vähentämiseksi.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti sisällyttivät asetukseen (EU) 2025/2650 myös lausekkeen (34 artiklan 1 a kohta), jonka mukaan komissio ”tarkastelee tätä asetusta uudelleen yksinkertaistamisen kannalta viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2026 ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen”.

Kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan lisäksi, että ”[k]ertomuksessa olisi arvioitava hallinnollista rasitetta ja kyseisen asetuksen vaikutusta erityisesti mikro- tai pientoimijoiden kannalta. Komission olisi myös esitettävä kertomuksessa mahdollisia tapoja, joilla tunnistettuihin ongelmiin voidaan reagoida, muun muassa teknisten ohjeiden, tietojärjestelmien kehittämisen ja delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten keinoin”.

Kuten edellä mainittiin, tässä kertomuksessa esitellään metsäkatoasetuksen voimaantulon eli kesäkuun 2023 jälkeen metsäkatoasetuksen nojalla käyttöön otetut yksinkertaistamistoimenpiteet ja arvioidaan sen aiheuttamaa hallinnollista rasitetta ja kokonaisvaikutusta erityisesti mikro- tai pientoimijoiden kannalta. Kertomuksessa arvioidaan myös, missä määrin nämä yksinkertaistamiset ovat auttaneet vähentämään toimijoiden ja kauppaa käyvien hallinnollista rasitetta. Lisäksi kertomuksessa esitellään uusia helpottavia toimenpiteitä, joita komissio ehdotti joulukuussa 2025 tehdyn metsäkatoasetuksen tarkistuksen seurauksena. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa usein kysyttyjen kysymysten ja ohjeasiakirjan päivittäminen, luonnos delegoiduksi säädökseksi soveltamisalaan kuuluvista tuotteista sekä tietojärjestelmän kehittäminen. Niiden tavoitteena on varmistaa asetuksen vaikuttava soveltaminen vuoden 2026 loppuun mennessä.

Kertomuksen toisessa luvussa esitetään asetuksen voimaantulon jälkeen jo toteutetut yksinkertaistamistoimenpiteet. Kolmannessa luvussa kuvaillaan osana nykyistä yksinkertaistamispakettia esitettävien uusien yksinkertaistamistoimenpiteiden perustana olevaa sidosryhmiltä saatua palautetta, tietoja ja näyttöä. Neljännessä luvussa esitetään yhteenveto uusista yksinkertaistamistoimenpiteistä, ja viidennessä luvussa esitellään sekä edellisen että uuden yksinkertaistamispaketin arvioidut määrälliset vaikutukset.

2. Vuoden 2025 loppuun mennessä toteutetut yksinkertaistamistoimenpiteet

2.1. Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Komissio on metsäkatoasetuksen voimaantulon eli kesäkuun 2023 jälkeen hyväksynyt useita asetuksen täytäntöönpanoa tukevia toimenpiteitä sidosryhmiltä ja jäsenvaltioilta kerättyjen tietojen ja näytön perusteella.

Komissio on koko tämän ajan kerännyt sidosryhmien palautetta kuulemisten, työpajojen, tutkimusten, kahdenvälisten kokousten ja asiantuntijafoorumeissa käytyjen keskustelujen avulla.

Vuosina 2024 ja 2025 ympäristöasioiden pääosasto on järjestänyt noin 700 kahdenvälistä kokousta sidosryhmien kanssa kerätäkseen palautetta ja vastatakseen kysymyksiin. Puolessa kokouksista oli mukana yksityisen sektorin toimijoita, kuten elinkeinoyhdistyksiä, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä sekä tietotekniikkapalvelujen tarjoajia ja tutkimuslaitoksia. Suurin osa muista kokouksista pidettiin kolmansien maiden edustajien (kuten valtion virkamiesten, yritysten ja elinkeinoyhdistysten sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden) kanssa Brysselissä, kumppanimaissa järjestettyjen kokousten yhteydessä ja verkossa.

Maailman metsien suojelua ja ennallistamista käsittelevä komission asiantuntijaryhmä / sidosryhmäfoorumi antaa myös tärkeää tietoa ja palautetta. Foorumi antaa komissiolle ohjeita ja tukea metsäkatoasetuksen täytäntöönpanossa, delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten valmistelussa sekä maailman metsien suojeluun ja ennallistamiseen liittyvän EU:n lainsäädännön, ohjelmien ja politiikkojen täytäntöönpanon valvonnassa, laittomien hakkuiden torjunta mukaan luettuna. Se edistää myös koordinointia jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Foorumiin kuuluu tällä hetkellä 89 jäsentä: 62 sidosryhmää ja 27 jäsenvaltiota. Tarkkailijoina foorumiin osallistuu kolmansia maita, kansainvälisiä järjestöjä ja tiettyjä sidosryhmiä. Foorumiin osallistuu muun muassa elinkeinoyhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä ja sidosryhmiä kaikkia seitsemää metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvaa hyödykettä edustavilta sektoreilta. Komissio käynnistää tulevaisuudessa haun uusien sidosryhmäfoorumin jäsenten valitsemiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon tarkistettu metsäkatoasetus ja sen soveltamisalan muutokset tuotteiden osalta.

Vuosina 2024 ja 2025 järjestettiin 14 sidosryhmäfoorumin kokousta. Kokoukset koostuvat yleensä yleiskokouksesta ja pelkästään jäsenvaltioille tarkoitetusta istunnosta, jossa komissio ja sidosryhmät voivat pitää esityksiä, ja sidosryhmille on varattu aikaa esittää kysymyksiä ja mahdollisia huolenaiheita. Yleiskokoukseen osallistuu tavallisesti noin 150 osallistujaa. Eri alojen edustavuuden parantamiseksi 12 järjestölle ja kansalaisjärjestölle myönnettiin vuonna 2025 tarkkailijan asema.

Sidosryhmäfoorumin lisäksi komissio osallistuu aktiivisesti metsäkatoasetuksen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevään epäviralliseen työryhmään, joka on jäsenvaltioiden järjestämä ja johtama epävirallinen asiantuntijaryhmä ja jonka tarkoituksena on keskustella poliittisista kysymyksistä ja yhdenmukaistaa täytäntöönpanon valvontaa.

Kaikissa näissä keskusteluissa annettu palaute on tukenut komission työtä asetuksen täytäntöönpanon, yhdenmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon valvonnan helpottamiseksi jäljempänä kuvatulla tavalla.

Komissio varmistaa edelleen jäsennellyn, merkityksellisen ja osallistavan yhteistyön kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa asetuksen tehokkaan, johdonmukaisen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon tukemiseksi.

2.2. Tietojärjestelmään liittyvät toimenpiteet

Metsäkatoasetuksessa annetaan komissiolle tehtäväksi perustaa tietojärjestelmä ja hallinnoida sitä asetuksen 33 artiklan mukaisesti. Tietojärjestelmä tarvitaan, jotta talouden toimijat voivat noudattaa metsäkatoasetusta ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa sen täytäntöönpanoa. Tietojärjestelmän toimivuuden varmistaminen on näin ollen ratkaisevan tärkeää, koska järjestelmän on kyettävä käsittelemään kaikki asetuksen soveltamisalaan kuuluvien talouden toimijoiden käynnistämät tietotekniset tapahtumat.

Sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa käydyn keskustelun jälkeen komissio hyväksyi joulukuussa 2024 tietojärjestelmää koskevan täytäntöönpanosäädöksen 25 , jossa vahvistetaan sen toimintaa koskevat säännöt. Tietojärjestelmään rekisteröityminen avattiin 6. marraskuuta 2024 ja järjestelmä otettiin käyttöön 4. joulukuuta 2024. Siitä lähtien toimijat ja niiden valtuutetut edustajat ovat voineet toimittaa asianmukaista huolellisuutta koskevia vakuutuksia. Samana päivänä otettiin käyttöön myös rinnakkainen koulutuspalvelin, jossa sidosryhmät voivat tutustua järjestelmän ominaisuuksiin.

Komissio on sittemmin tukenut sidosryhmiä julkaisemalla järjestelmän käyttöä koskevia selittäviä asiakirjoja, kuten käyttöoppaan ja koulutusvideoita, jotka ovat saatavilla Europa-verkkosivustolla 26 . Sen jälkeen, kun verkkokoulutukset otettiin käyttöön lokakuussa 2024, niihin on osallistunut yli 33 000 sidosryhmien jäsentä 85 koulutusjakson aikana.

Toimialojen ja jäsenvaltioiden pyynnöstä vuoden 2024 toisella neljänneksellä kehitettiin ja julkaistiin ohjelmointirajapinta (API). Rajapinta on suunniteltu siten, että yritykset voivat liittää sisäiset järjestelmänsä suoraan EU:n alustaan käyttämällä laitteiden välistä yhteyttä. Tämän ansiosta toimijat voivat toimittaa ja hallinnoida asianmukaista huolellisuutta koskevia vakuutuksia yhtenä joukkona (graafisessa käyttöliittymässä) sen sijaan, että tiedot olisi syötettävä manuaalisesti verkkosivuston kautta. Muiden järjestelmään lisättyjen toimintojen tarkoituksena on yksinkertaistaa tietojen toimittamista sidosryhmien kannalta. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi olemassa olevan tietosisällön uudelleenkäyttö, maantieteellisten sijaintien lataaminen tiedostoina, karttahaut oikean maantieteellisen sijainnin määrittämiseksi ja vahvistamiseksi sekä mahdollisuus korjata virheitä muuttamalla tai peruuttamalla virheellisesti toimitettuja tietoja.

2.3. Ohjeasiakirja ja usein kysytyt kysymykset

Selkeät ja kattavat ohjeet luovat tärkeän yhteyden lainsäädännön päämäärän ja käytännön täytäntöönpanon välillä varmistamalla, että yritykset ja julkishallinto ymmärtävät velvoitteensa.

Tätä varten ja tiiviin sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena komissio julkaisi vuosina 2024 ja 2025 kaksi versiota metsäkatoasetuksen täytäntöönpanoon liittyvästä ohjeasiakirjasta 27 ja neljä versiota usein kysytyistä kysymyksistä 28 . Lisäksi julkaistiin useita infografiikkoja 29 , joissa selitettiin yksityiskohtaisesti toimitusketjuun liittyviä skenaarioita. Aineistossa annettiin lisäselvennyksiä, jotka paransivat oikeudellista selkeyttä, edistivät johdonmukaista tulkintaa, vähensivät hallinnollista rasitetta kaikissa jäsenvaltioissa ja toimitusketjuissa sekä saivat aikaan toimintaan liittyviä yksinkertaistuksia.

Ohjeasiakirjassa ja usein kysytyissä kysymyksissä pyrittiin antamaan selvennyksiä ja edistämään selkeää ja yhdenmukaista suhtautumista lainsäädännön täytäntöönpanoon. Usein kysytyissä kysymyksissä tuotiin esimerkiksi esiin mahdollisuus sisällyttää yhden asianmukaista huolellisuutta koskevan vakuutuksen piiriin useita lähetyksiä tai eriä ja tehdä niin kutsuttu ylimääräinen ilmoitus, jonka perusteella massahyödykekauppaa harjoittavat toimijat voivat ilmoittaa useampia maa-alueita kuin asianomaisten hyödykkeiden tuotannossa tosiasiallisesti käytetyt maa-alueet. Selvennykset vähensivät merkittävästi tiedonhallinnan monimutkaisuutta ja hallinnollista työtä. Lisäksi yhdistelmätuotteiden osalta selvennettiin, että toimijan tarvitsee soveltaa asianmukaista huolellisuutta vain metsäkatoasetuksessa asianomaiseksi katsotun päähyödykkeen osalta.

Metsäkatoasetukseen tehtyjen uusimpien muutosten vuoksi ohjeasiakirja ja usein kysytyt kysymykset ovat tällä välin osittain vanhentuneet ja niistä on poistettu osia (esimerkiksi osat, jotka koskevat varmistamiseen liittyvien velvoitteiden tulkintaa, pk-yritysten yksinkertaistettuja jälleentuontimenettelyjä tai asianmukaista huolellisuutta koskevien vakuutusten kaksinkertaisesta toimittamisesta annettuja selvennyksiä).

2.4. Lainsäädäntömuutokset

Vuoden 2024 lopussa hyväksyttiin tarkistettu metsäkatoasetuksen 30 teksti, jossa kaikille talouden toimijoille ja viranomaisille annettiin vuosi lisää aikaa valmistautua asetuksen voimaantuloon.

Toukokuussa 2025 hyväksyttiin täytäntöönpanosäädös maiden luettelosta, jossa maat on luokiteltu metsäkatoriskin mukaan. Säädöksessä alhaisen riskin maiksi luokitellaan useampia maita kuin alustavassa vaikutustenarvioinnissa ennakoitiin. Tämän ansiosta alhaisen riskin maista tuotteita hankkivat toimijat voivat noudattaa yksinkertaistettuja asianmukaista huolellisuutta koskevia velvoitteita ja toimivaltaiset viranomaiset voivat keskittää täytäntöönpanon valvontatoimet suuremman riskin alueisiin, joiden yhteenlaskettu osuus maailmanlaajuisesta metsäkadosta on 95 prosenttia. 31  

Tietojärjestelmässä odotettavissa olevien tapahtumien ja vuorovaikutuksen määrää koskevat ennusteet johtivat vuoden 2025 aikana tietojärjestelmän kuormituksen perusteelliseen uudelleenarviointiin, jonka mukaan tietojärjestelmässä olisi liikennettä paljon odotettua enemmän. Näiden riskien torjumiseksi ja tietojärjestelmän toimintahäiriöiden välttämiseksi komissio ehdotti lokakuussa 2025 kohdennettuja muutoksia, joilla vähennetään tietojärjestelmään kohdistuvaa rasitusta ja kevennetään talouden toimijoiden hallinnollista rasitetta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 19. joulukuuta 2025 tarkistetun metsäkatoasetuksen, jolla asetuksen voimaantuloa lykättiin vuodella ja sen sisältöön tehtiin joitakin muutoksia. Kaikki yritykset EU:ssa ja sen ulkopuolella saivat vielä yhden vuoden aikaa valmistautua asetuksen soveltamiseen. Metsäkatoasetusta aletaan toisin sanoen soveltaa 30. joulukuuta 2026 kaikkien muiden yritysten kuin useimpien mikro- ja pientoimijoiden osalta. Mikro- ja pientoimijoiden osalta soveltaminen alkaa 30. kesäkuuta 2027. EU:n puutavara-asetuksen 32 soveltamisalaan jo kuuluvien mikro- tai pientoimijoiden osalta soveltaminen alkaa 30. joulukuuta 2026.

Tarkistetussa säädöstekstissä muutettiin asianmukaista huolellisuutta koskevaa mallia. Aiemmassa järjestelmässä jokaisen asianomaisia tuotteita markkinoille saattavan tai jalostavan tai niillä kauppaa käyvän toimijan (pk-yrityksiä lukuun ottamatta) oli toimitettava asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus. Uudessa yksinkertaisemmassa järjestelmässä tämä vastuu on nyt ensimmäisellä toimijalla, joka saattaa asianmukaisen tuotteen EU:n markkinoille tai vie sitä. Toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden ja kauppaa käyvien ei enää tarvitse toimittaa omaa asianmukaista huolellisuutta koskevaa vakuutustaan tietojärjestelmässä eikä varmistaa, että toimitusketjuissa on noudatettu asianmukaista huolellisuutta. Sen sijaan niiden velvoitteena on pääosin vain rekisteröityä metsäkatoasetuksen tietojärjestelmään (jos ne eivät ole pk-yrityksiä) ja – vain niissä tapauksissa, joissa kyseessä on ensimmäinen toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija tai kauppaa käyvä – kerätä saadut asianmukaista huolellisuutta koskevien vakuutusten viitenumerot.

Jotta hallinnollista rasitetta voidaan vähentää mahdollisimman paljon, käyttöön otettiin myös uusi alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden luokka. Tämä luokka kattaa alhaisen riskin maiksi luokiteltuihin maihin sijoittautuneet alkutuotannon mikro- ja pientoimijat, jotka kaupallisen toiminnan yhteydessä saattavat markkinoille tai vievät asianomaisia tuotteita, jotka kyseinen toimija itse on tietyillä maa-alueilla kasvattanut, korjannut tai sieltä hankkinut. Nämä toimijat ovat pääasiassa viljelijöitä ja metsänhoitajia. Niiden ei enää tarvitse toimittaa asianmukaista huolellisuutta koskevia vakuutuksia joka kerta, kun ne saattavat tuotteen markkinoille tai vievät sitä. Sen sijaan niiden on toimitettava vain kertaluonteinen yksinkertaistettu ilmoitus ja ilmoitettava vastaava ilmoitustunniste toimitusketjussa alempana sijaitseville toimijoille tai kauppaa käyville.

3. Uusien yksinkertaistamistoimenpiteiden laatimisessa hyödynnetty sidosryhmien palaute

Tässä luvussa esitellään näyttöä, jota on kerätty sidosryhmiltä vuoden 2025 tarkistetun metsäkatoasetuksen tekstin julkaisemisen jälkeen. Saadut näkemykset muodostavat olennaisen osan uutta toimenpidepakettia tukevaa näyttöpohjaa.

3.1. Sidosryhmien osallistamiseksi toteutetut toimet

3.1.1. Sidosryhmien kuuleminen

Jotta voitiin selvittää, mitä aiheita oli tärkeintä käsitellä uusissa usein kysytyissä kysymyksissä ja ohjeasiakirjassa, ja analysoida niitä, komissio kehotti joulukuussa 2025 pidetyssä 38. sidosryhmäfoorumissa 33 sidosryhmiä toimittamaan kysymyksiä ja palautetta uudesta säädöstekstistä. Helmikuun 2026 loppuun mennessä oli saatu yli 110 vastausta, joista poimittiin ja analysoitiin yli 750 kysymystä ja kommenttia. Tietopyyntöön vastasi elinkeinoyhdistyksiä ja toimialajärjestöjä (35 %), yksittäisiä yrityksiä (20 %), EU:n jäsenvaltioiden viranomaisia (12 %), kolmansien maiden viranomaisia (12 %), kolmansien maiden elinkeinoyhdistyksiä ja toimialajärjestöjä (5 %) sekä kansalaisjärjestöjä ja muita järjestöjä, kuten palveluntarjoajia ja sertifiointielimiä (16 %). Lisäksi yksityisen sektorin, jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden edustajien kanssa pidettiin 48 kokousta. Sidosryhmäfoorumi on myös kokoontunut jo kahdesti vuonna 2026 (helmi- ja maaliskuussa).

3.1.2. Vuonna 2025 toteutettu julkinen kuuleminen luonnoksesta delegoiduksi säädökseksi metsäkatoasetuksen soveltamisalasta

Luonnos delegoidusta säädöksestä metsäkatoasetuksen muuttamiseksi asianomaisia hyödykkeitä ja tuotteita koskevan luettelon osalta julkaistiin huhti-toukokuussa 2025 järjestettyä julkista kuulemista varten. 34 Kuulemiseen saatiin 291 vastausta kansalaisilta, elinkeinoyhdistyksiltä, kansalaisjärjestöiltä, tutkimuslaitoksilta, asianajotoimistoilta, yrityksiltä ja viranomaisilta EU:sta ja sen ulkopuolelta. Luonnoksesta oli laaja yksimielisyys sidosryhmien kesken. Palautejakson aikana 40 prosenttia vastaajista esitti lisäksi näkemyksiä suositelluista tiettyjen tuotteiden lisäyksistä tai poistoista.

3.1.3. Julkinen kuuleminen ympäristöalan koontipaketista

Ympäristöalan koontipaketista järjestettiin vuonna 2025 julkinen kuuleminen 35 . Metsäkatoasetus ei kuulunut koontipaketin piiriin, mutta monet vastaajat antoivat siitä palautetta. Palautetta saatiin yli 550 sidosryhmältä, jotka esittivät niin yleisiä huomautuksia kuin yksityiskohtaisia kannanottoja, ja noin 1 800 kansalaiselta. Kattava palaute antaa arvokasta tietoa sidosryhmien odotuksista, tuesta ja täytäntöönpanoon liittyvistä huolenaiheista.

3.1.4. Kuulemiset tietojärjestelmästä

Jotta voitaisiin arvioida paremmin tietojärjestelmässä käsiteltävien tietojen määrää, ymmärtää käyttäjien vuorovaikutusta ja kerätä palautetta käyttäjäkokemuksista, tammikuussa 2026 käynnistettiin kohdennettu kysely, jonka jälkeen tehtiin muutamia jatkohaastatteluja. Kyselyyn kutsuttiin osallistumaan toimialajärjestöjen kautta 155 yritystä, joilla on metsäkatoasetuksen hyödykkeisiin liittyvää toimintaa. Näiden yritysten joukossa oli niin pieniä kotimaisia tuottajia kuin useita hyödykkeitä tuottavia monikansallisia toimijoitakin. Kyselyyn osallistui 140 yritystä. Komissio on myös järjestänyt kaksi työpajaa saadakseen paremman käsityksen haasteista, joita toimijoilla on tietojärjestelmän graafisen käyttöliittymän käytössä. Ensimmäinen työpaja oli tarkoitettu alkutuotannon mikro- tai pientoimijoille ja toinen tuontia harjoittaville toimijoille.

3.2. Sidosryhmien keskeiset näkemykset ja palaute: viittä osa-aluetta on vielä tarpeen selventää tai yksinkertaistaa

Edellä esitetyissä toimissa saatu sidosryhmäpalaute on analysoitu huolellisesti. Analyysissa havaittiin, että sidosryhmät kaipaavat lisäselvennystä tai yksinkertaistamista viidellä osa-alueella: alkutuotannon mikro- tai pientoimijat, toimitusketjussa alempana sijaitsevien velvoitteet, asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteet (laillisuus ja nollariskiluokka), soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja tietojärjestelmä.

3.2.1. Alkutuotannon mikro- tai pientoimijat

Merkittävä osa palautteesta koski asianomaisten tuotteiden arvioidun vuotuisen määrän laskentamenetelmää, ja osassa palautetta kyseenalaistettiin olosuhteet, joissa maantieteelliset sijaintitiedot voitaisiin korvata postiosoitteella. Sidosryhmät pyysivät lisäksi selventämään yrityksen koon määrittämistapaa, myös vuosittaisen vaihtelun näkökulmasta. Suuremmat yritykset, joiden toiminnasta vain osa liittyy asianomaisten hyödykkeiden tuotantoon, pyysivät selvennystä siihen, millä perusteella yritykset voidaan luokitella alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiksi, sekä siihen, miten tämän luokituksen edellytysten täyttymisen kannalta merkitykselliset liiketoimintasegmentit voidaan määrittää ja arvioida. Lisäksi pyydettiin ohjeita siitä, pitääkö alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden päivittää kertaluonteisia yksinkertaistettuja ilmoituksia, ja mikä lasketaan ”merkittäväksi muutokseksi”, jonka vuoksi päivitystä edellytetään. Eräät metsäosuuskunnat pyysivät mahdollisuutta toimittaa yksinkertaistettuja ilmoituksia jäsentensä puolesta. Lisäksi karjankasvattajat korostivat, että on tarpeen selventää roolijakoa toimitusketjussa, erityisesti luokittelua toimijaksi, toimitusketjussa alempana sijaitsevaksi toimijaksi tai kauppaa käyväksi, varsinkin kun on kyse elävistä eläimistä.

3.2.2. Toimitusketjussa alempana sijaitsevien velvoitteet

Sidosryhmät antoivat toimitusketjun eri vaiheisiin liittyvistä velvoitteista yksityiskohtaista palautetta, jossa korostui, että rooleja ja menettelyllisiä vaatimuksia olisi selvennettävä. Sidosryhmät katsoivat, että ensimmäisiin toimitusketjussa alempana sijaitseviin toimijoihin sovellettavan viitenumeroiden tai ilmoitustunnisteiden keräämistä koskevan velvoitteen olisi oltava passiivinen eikä proaktiivinen. Ne korostivat, että ensimmäinen toimija on ainoa toimija, joka voi tehdä tunnistamisen itse, joten vain sen olisi oltava vastuussa näiden tietojen välittämisestä toimitusketjussa alempana sijaitseville. Sidosryhmät pyysivät laajasti selventämään ensimmäisiin toimitusketjussa alempana sijaitseviin toimijoihin sovellettavan hankkimista ja säilyttämistä koskevan velvoitteen käytännön merkitystä. Ne halusivat tietoa muun muassa hyväksyttävistä siirto- ja säilytysmuodoista, siitä, onko tietojen vastattava yksittäisiä lähetyksiä tai tuotteita, ja siitä, odotetaanko toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden rutiininomaisesti todentavan niiden luotettavuuden. Sidosryhmät korostivat myös joustavuuden tarvetta ja pyysivät, että yksi taho voisi ottaa useita rooleja. Kysymyksiä esitettiin myös toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden vientiä koskevista tulli-ilmoitusvaatimuksista, erityisesti siitä, riittäisikö yleinen koodi vai olisiko käytettävä alkuperäisiä viitenumeroita. Lisäksi epävarmuutta liittyi jälleentuonnin käsittelyyn. Sidosryhmät pyysivät myös käytännön ohjeita tarkistusvelvoitteista, joita sovelletaan sellaisiin toimitusketjussa alempana sijaitseviin toiminnanharjoittajiin, jotka eivät ole pk-yrityksiä.

3.2.3. Asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteet

Sidosryhmät toivat esiin nykyisissä ohjeissa olevia puutteita laillisuusvaatimusten noudattamisen arvioinnin ja osoittamisen suhteen ja kehottivat selventämään, miten kauppalainsäädännön, työelämän normien, ihmisoikeuksien suojelun ja lapsityövoimaa koskevien kieltojen noudattamista tulisi arvioida. Säännösten noudattamisen yksinkertaistamiseksi sidosryhmät kehottivat laajentamaan mahdollisuutta käyttää keskitettyä tietokantaa tuottajamaiden asiaa koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja painottivat, että komission on edistettävä näiden oikeudellisten kehysten avointa saatavuutta. Lisäksi sidosryhmät ehdottivat, että sertifioiduille tuotteille otettaisiin käyttöön vihreät kaistat ja että nykyiset sertifiointijärjestelmät yhdistettäisiin paremmin asianmukaista huolellisuutta koskeviin velvoitteisiin.

Eräät sidosryhmät ovat myös ehdottaneet nollariskiluokituksen käyttöönottoa maille, joissa metsäkatoriski on merkityksettömän alhainen, jotta voidaan vähentää tuotteita näistä maista hankkiviin toimijoihin sovellettavia asianmukaista huolellisuutta koskevia velvoitteita tai poistaa ne.

3.2.4. Soveltamisalaan kuuluvat tuotteet

Sidosryhmät ovat esittäneet kysymyksiä soveltamisalaan kuuluvista tuotteista ja tuotteiden luokittelusta erityisesti sen jälkeen, kun lainsäätäjät poistivat vuoden 2025 lopussa liitteestä I HS-koodiin 49 kuuluvat tuotteet (kirjat ja painotuotteet). Poisto on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, mitkä painotuotteet kuuluvat edelleen metsäkatoasetuksen soveltamisalaan. Monet sidosryhmät pyysivät selventämään käytettyjä tuotteita, jätettä ja sivutuotteita sekä näytteitä koskevia vapautuksia, sillä näihin liittyviä määritelmiä pidettiin epäselvinä. Epävarmuutta oli myös pakkausmateriaaleihin, kuormalavoihin ja tuote-esittelyihin liittyvistä velvoitteista, ja jotkin sidosryhmät kyseenalaistivat näiden tuotteiden sisällyttämisen soveltamisalaan. Sidosryhmät korostivat johdonmukaisen lähestymistavan varmistamista koko toimitusketjussa, mutta esittivät tältä osin toisistaan poikkeavia pyyntöjä. Soveltamisalaa pyydettiin laajentamaan siten, että se koskisi myös muita johdettuja tuotteita, kuten saippuaa, rakeina olevaa saippuamassaa, ilmapalloja ja muita kumilateksista valmistettuja lopputuotteita, pikakahvia ja useita palmuöljyjohdannaisia (mukaan lukien biopolttoaineet ja rehu). Toisaalta osa sidosryhmistä ehdotti tiettyjen tuotteiden, kuten nautaeläinten nahkojen, uudelleen pinnoitettujen renkaiden ja tiettyjen palmuöljyjohdannaisten, jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle toiminnallisista tai teknisistä syistä, kun taas osa sidosryhmistä vastusti sitä. Lisäksi pientoimijat kannattivat de minimis ‑säännön käyttöönottoa pienten määrien vapauttamiseksi metsäkatoasetuksen velvoitteista.

3.2.5. Tietojärjestelmä

Sidosryhmät toivat esiin metsäkatoasetuksen tietojärjestelmän kriittisiä teknisiä ja operatiivisia painopisteitä ja kehottivat nopeuttamaan ohjelmointirajapintojen aikatauluja, jotta tietotekniset ratkaisut voidaan toteuttaa ajoissa. Ne kannattivat toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden viitenumeroiden ja tunnisteiden yhdistämistä ja pyysivät toimitusketjussa alempana sijaitseville toimijoille mahdollisuutta rekisteröityä ja toimittaa vapaaehtoisesti asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus joustavuuden lisäämiseksi. Lisäksi pyydettiin toteuttamaan varautumissuunnitelmia, kuten antamaan perinteisiä asianmukaista huolellisuutta koskevia vakuutusnumeroita järjestelmän käyttökatkojen varalta. Tiedostojen kokorajojen (tällä hetkellä 25 MB) korottamista koskevissa pyynnöissä korostettiin operatiivista tehokkuutta. Sidosryhmät kehottivat parantamaan virheraportointia yksityiskohtaisella dokumentoinnilla ja toivoivat maantieteellistä sijaintia koskevien tietojen läpinäkyvää käsittelyä, joka kattaisi muun muassa käyttöliittymässä ja ohjelmointirajapinnassa toimitettujen tietojen välisten tarkastusten yhdenmukaistamisen. Sidosryhmät ehdottivat, että järjestelmään kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi otettaisiin käyttöön webhook-pyynnöt, joilla toimijat saavat tiedon toimittamiensa tietojen tilassa tapahtuvista muutoksista. Toimijat pyysivät myös ottamaan käyttöön palvelutilejä, jotta järjestelmää voivat käyttää useat valtuutetut henkilöt. Kolmansien maiden sidosryhmät ilmaisivat huolensa EU:n ulkopuolisten toimijoiden pääsystä tietojärjestelmään. Toimivaltaiset viranomaiset pyysivät, että järjestelmien integrointiin annetaan riittävästi teknistä tukea ja riittävä toteutusaika.

4. Määritetyt toimenpiteet

Toisessa ja kolmannessa luvussa kuvaillun palautteen perusteella komissio on määrittänyt toimenpidekokonaisuuden, jolla pyritään lieventämään suurelta osin esitettyjä huolenaiheita sekä helpottamaan ja yksinkertaistamaan täytäntöönpanoa.

Jäljempänä esitellään ohjeasiakirjaan ja usein kysyttyihin kysymyksiin (4.1 jakso), tietojärjestelmään (4.2 jakso) ja soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin (4.3 jakso) tehtyjä keskeisiä päivityksiä. Lisäksi luvussa esitellään uusi aloite, joka koskee lainsäädäntö- ja sertifiointitietokantojen perustamista (4.4 jakso).

4.1. Ohjeasiakirja ja usein kysytyt kysymykset yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan varmistamiseksi

Komission ohjeasiakirjan ja usein kysyttyjen kysymysten tarkoituksena on tukea asetuksen johdonmukaista ja oikeasuhteista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja varmistaa selkeys talouden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten kannalta. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan nämä asiakirjat huomioon täytäntöönpanon valvontaa ja seuraamuksia koskevissa toimintapolitiikoissaan, jotta vältetään erityisesti alkutuotannon mikro- tai pientoimijoihin kohdistuva kohtuuton rasite. Metsäkatoasetuksessa vahvistetun riskiperusteisen toimintatavan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan erityisesti keskittämään tarkastukset ja täytäntöönpanon valvontatoimet toimijoihin, joilla on eniten metsäkatoasetuksen mukaisia asianmukaista huolellisuutta koskevia velvoitteita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimijoita, jotka saattavat tuotteet ensimmäisen kerran markkinoille. Toimitusketjussa alempana sijaitseviin toimijoihin ja kauppaa käyviin kohdistettavien toimien olisi oltava oikeassa suhteessa näiden toimijoiden ja kauppaa käyvien velvoitteisiin, joita on muutettu tarkistetussa metsäkatoasetuksessa. Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa täytäntöönpanon valvontakäytäntöjen lähentämiseksi, tarvittaessa myös mallien ja välineiden avulla.

Metsäkatoasetukseen vuonna 2025 tehdyn muutoksen vuoksi usein kysyttyjä kysymyksiä ja ohjeasiakirjaa on nyt päivitetty. Tarvittavien mukautusten lisäksi komissio analysoi sidosryhmien näkemyksiä ja teki niiden perusteella useita muita operatiivisia selvennyksiä. Nämä selvennykset on jaettu kolmeen ryhmään: toimitusketjussa alempana sijaitsevia koskevat selvennykset, alkutuotannon mikro- tai pientoimijoita koskevat selvennykset ja kaikkia toimijoita laillisuuden osalta koskevat selvennykset. Yksityiskohtaisia selityksiä annetaan päivitetyissä asiakirjoissa ja esimerkkejä skenaarioista metsäkatoasetuksen toimitusketjua käsittelevässä infografiikassa 36 .

4.1.1. Lisähelpotuksia toimitusketjussa alempana sijaitseville

Ensimmäinen operatiivisten selvennysten kokonaisuus koskee toimitusketjussa alempana sijaitsevien roolien selkeämpää määrittämistä sekä vientiin ja tuontiin liittyviä selvennyksiä.

Tarkistetun metsäkatoasetuksen mukaan toimitusketjussa alempana sijaitsevan toiminnanharjoittajan on kerättävä ja säilytettävä tietoa (pääosin nimi, postiosoite ja sähköpostiosoite) suorista kauppakumppaneistaan. Nämä tiedot sisältyvät yleensä tavallisiin kaupallisiin tietoihin, kuten laskuihin, jotka useimmat toimitusketjussa alempana sijaitsevat toimijat ja kauppaa käyvät saavat jo osana tavanomaisia liiketoimia. Nämä tiedot on tarkoitus vaihtaa metsäkatoasetusjärjestelmän ulkopuolella.

Vain silloin, kun toimitusketjussa alempana sijaitsevan toimijan suora toimittaja on (toimitusketjussa ylempänä sijaitseva) toimija, mikä tarkoittaa, että toimitusketjussa alempana sijaitsevasta toimijasta tai kauppaa käyvästä tulee ensimmäinen toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija tai kauppaa käyvä, vaadittuihin tietoihin on sisällyttävä myös asianomaisten tuotteiden asianmukaista huolellisuutta koskevien vakuutusten viitenumerot tai ilmoitustunnisteet.

Jotta asian soveltamista käytännössä voidaan selventää toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden kannalta, uudessa ohjeasiakirjassa ja uusissa usein kysytyissä kysymyksissä esitetään käytännön toimintatapa, jonka avulla tällaiset toimijat voivat selvittää, ovatko ne ensimmäinen toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija. Lisäksi selvennetään, että ensimmäiseen toimitusketjussa alempana sijaitsevaan toimijaan sovellettava velvoite kerätä ja säilyttää viitenumerot tai ilmoitustunnisteet on passiivinen: toimijan ei tarvitse selvittää tai proaktiivisesti pyytää toimittajalta viitenumeroa tai ilmoitustunnistetta. Vilpittömässä mielessä toimiva toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija tai kauppaa käyvä voi olettaa, että sen toimittajat eivät ole toimitusketjussa ylempänä sijaitsevia toimijoita, jos se ei saa niiltä viitenumeroita tai ilmoitustunnisteita. Tavanomaisessa vähittäismyyntitilanteessa – eli kun toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija myy tuotteensa loppukäyttäjälle – toimitusketjussa alempana sijaitsevalla toimijalla ei ole velvoitetta kerätä edellä mainittuja tietoja loppukäyttäjältä eikä säilyttää niitä. Toimitusketjussa alempana sijaitsevilla toimijoilla on velvoite ilmoittaa viranomaisille, jos tiedot viittaavat siihen, että vaatimuksia ei noudateta, perustellut huolenaiheet mukaan lukien. Tämä velvoite perustuu kuitenkin pelkästään saatuihin tietoihin reagoimiseen, eikä se sisällä aktiivista velvoitetta selvittää tällaisia tietoja koko toimitusketjusta. Toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden tilanne tulee myös ottaa huomioon jäsenvaltioiden täytäntöönpanon valvontakäytännöissä (ks. edellä olevan 4.1 jakson johdanto).

Jälleentuonnin osalta usein kysytyissä kysymyksissä selvennetään, että tuotteiden jälleentuonti on tuotantoketjussa alempana sijaitsevaa toimintaa. Jos tuoja kykenee esittämään näyttöä siitä, että EU:n markkinoille saatettavat tuotteet on jo aiemmin saatettu EU:n markkinoille tai johdettu EU:n markkinoille aiemmin saatetuista tuotteista, tuojaa pidetään toimitusketjussa alempana sijaitsevana toimijana. Tullissa jälleentuoja voi käyttää tavanomaista viitenumeroa.

Toimitusketjussa alempana sijaitsevilla toimijoilla, jotka eivät ole pk-yrityksiä, on velvoite ryhtyä toimiin, jos ne saavat tietoja (perustellut huolenaiheet mukaan lukien), jotka viittaavat asetuksen mahdolliseen noudattamatta jättämiseen. Usein kysytyissä kysymyksissä ja ohjeasiakirjoissa selvennetään, miten nämä toimijat voivat todentaa asianmukaisen huolellisuuden noudattamisen, jos niiden tietoon tulee perusteltuja huolenaiheita. Asiakirjoissa esitetään erilaisia vaihtoehtoja saatujen tietojen mukaan.

Usein kysytyissä kysymyksissä selvennetään tarkemmin tapauksia, joissa yhdellä ja samalla yrityksellä on kaksoisrooli, esimerkiksi silloin, kun yritys tuo asianomaisia tuotteita ja jalostaa niitä ennen kuin se myy ne EU:n markkinoilla. Tällainen yritys olisi sekä toimija että (ensimmäinen) toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija.

Usein kysytyissä kysymyksissä selitetään lisäksi, että toimitetun asianmukaista huolellisuutta koskevan vakuutuksen tai yksinkertaistetun ilmoituksen piiriin kuuluvia tuotteita vievät toimitusketjussa alempana sijaitsevat toimijat vapautetaan velvoitteesta toimittaa viitenumero tai ilmoitustunniste tulliviranomaisille viennin yhteydessä. Ne voivat sen sijaan käyttää asiaan liittyvää Taric-koodia.

Lisäksi selvennetään, että nautaeläinten toimitusketjun osalta (toimitusketjussa ylempänä sijaitseva) toimija on ensimmäinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka saattaa eläviä nautaeläimiä EU:n markkinoille. Kaikki myöhemmät elävien nautaeläinten myyjät ovat kauppaa käyviä, eikä niiden tarvitse noudattaa asianmukaista huolellisuutta eikä toimittaa asianmukaista huolellisuutta koskevaa vakuutusta tai yksinkertaistettua ilmoitusta.

4.1.2. Lisähelpotuksia alkutuotannon mikro- tai pientoimijoille ja valtuutettujen edustajien toimittamiin ilmoituksiin

Alkutuotannon mikro- tai pientoimijoihin sovelletaan erittäin yksinkertaistettua järjestelmää. Näiden toimijoiden ei tarvitse toimittaa metsäkatoasetuksen tietojärjestelmään asianmukaista huolellisuutta koskevaa vakuutusta, vaan ainoastaan kertaluonteinen yksinkertaistettu ilmoitus. Ne voivat myös käyttää postiosoitetta maantieteellisen sijainnin sijaan edellyttäen, että se vastaa selvästi asianomaisten maa-alueiden tai – nautaeläinten osalta – tilojen maantieteellistä sijaintia.

Alkutuotannon mikro- tai pientoimijoita koskevissa operatiivisissa selvennyksissä selitetään, mitkä yritykset täyttävät yksinkertaistetun ilmoituksen vaatimukset ja voivat hyödyntää sitä. Usein kysytyissä kysymyksissä selvennetään, että myös suurempi yritys voidaan katsoa alkutuotannon mikro- tai pientoimijaksi, jos se voi osoittaa, että liiketoimintasegmentti, jolla harjoitetaan asianomaisiin hyödykkeisiin ja tuotteisiin liittyvää toimintaa, täyttää alkutuotannon mikro- tai pientoimijaa koskevat kriteerit. Lisäksi usein kysytyissä kysymyksissä selvennetään postiosoitteen käyttöä maantieteellisen sijainnin vaihtoehtona. Niissä selitetään erityisesti, että maantieteellisen sijainnin sijaan voidaan suoran postiosoitteen lisäksi käyttää maarekisteritietoja tai vastaavia tietoja, joiden avulla maa-alue tai tila voidaan tunnistaa.

Lisäksi usein kysytyissä kysymyksissä täsmennetään, että yksinkertaistettua ilmoitusta ei tarvitse saattaa ajan tasalle, jos asianomaisen tuotteen vuotuinen tuotantomäärä muuttuu. Jos korjuu ja tuotteiden markkinoille saattaminen on epäsäännöllistä (esimerkiksi tapahtuu vain kerran kymmenessä vuodessa), alkutuotannon mikro- tai pientoimijat voivat yksinkertaistetuissa ilmoituksissa esittämissään arvioissa ottaa huomioon vain ne vuodet, joina tuotteita tosiasiallisesti saatetaan markkinoille. Jos korjuusuunnitelma on monivuotinen, vuotuinen arvio voi vaihtoehtoisesti olla korkein suunnitelmassa korjattavaksi arvioitu vuotuinen määrä. 

Alkutuotannon mikro- tai pientoimijoilla on mahdollisuus käyttää tietojen toimittamiseen valtuutettuja edustajia (kuten kansallisia tai alueellisia hallintoelimiä, yhdistyksiä tai osuuskuntia / tuoteryhmien edustajia). Kun osuuskunta tuottaa itse asianomaisia tuotteita, jotka se saattaa EU:n markkinoille (esimerkkinä kasvavan puuston myynti), se saatetaan luokitella metsäkatoasetuksessa tarkoitetuksi toimijaksi. Tällöin osuuskunta voi, jäsentensä sijaan, toimittaa yhden ainoan asianmukaista huolellisuutta koskevan vakuutuksen tai, jos osuuskunta täyttää alkutuotannon mikro- tai pientoimijaa koskevan määritelmän, yhden yksinkertaistetun ilmoituksen.

Lisäksi komissio edistää kansallisissa tietokannoissa saatavilla olevien tietojen toimittamista alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden puolesta ja auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia 4 a artiklan 4 kohdan nojalla käyttöön otettuja yksinkertaistuksia. Viljelijä- ja metsäosuuskuntia ja muita yhdistyksiä voidaan pitää toimijoina tai alkutuotannon mikro- tai pientoimijoina sen mukaan, millainen niiden rooli todellisuudessa on toimitusketjuissa, erityisesti silloin, kun ne saattavat asianomaiset tuotteet itse markkinoille. Tähän vaikuttavat viljelijöiden, metsänhoitajien ja yhdistysten väliset järjestelyt sekä kyseisiä järjestelyjä sääntelevät kansalliset lait.

4.1.3. Asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden yksinkertaistaminen erityisesti alhaisen riskin maiden kanssa käydyn kaupan suhteen

Vastauksena asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden selventämispyyntöihin tarkistetussa ohjeasiakirjassa selitetään selkeämmin toimijoiden asianmukaista huolellisuutta koskevia velvoitteita yksinkertaistetun asianmukaisen huolellisuuden menettelyn sekä 2 artiklan 40 alakohdan ja 9 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisen tuotantomaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä koskevan tiedonkeruun osalta. Ohjeasiakirjassa selitetään erityisesti, että alhaisen riskin maista hyödykkeitä tai tuotteita hankkivilla toimijoilla, joihin sovelletaan yksinkertaistettua asianmukaisen huolellisuuden menettelyä, ei ole velvoitetta tehdä riskinarviointia ja toteuttaa riskiä vähentäviä toimenpiteitä, elleivät ne saa tai ellei niiden tietoon tule tietoa, joka viittaisi siihen, että asianomaiset tuotteet eivät ole metsäkatoasetuksen mukaisia. Ohjeasiakirjassa korostetaan myös, että alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden hankintalähteet ovat määritelmän mukaisesti alhaisen riskin maissa, eikä niiden näin ollen tarvitse koskaan tehdä riskinarviointia tai riskiä vähentäviä toimenpiteitä, ellei havaita riskiä asetuksen noudattamatta jättämisestä.

Lisäksi ohjeasiakirjassa selvennetään, miten tuotantomaan asiaa koskevien lakien (laillisuusvaatimuksen) noudattaminen voidaan osoittaa. Tukeakseen toimijoita laillisuusvaatimuksen noudattamisen osoittamisessa komissio perustaa tuotantomaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja sertifiointijärjestelmiä käsittelevät tietokannat (ks. tämän kertomuksen 4.4 jakso). Ohjeasiakirjassa korostetaan, että toimijat voivat päättää, tarvitaanko kattavaa tiedonkeruuta, tutustuttuaan saatavilla oleviin tietoihin, kuten julkisesti saatavilla oleviin raportteihin, indikaattoreihin sekä tuotantomaiden ja ‑alueiden luokitteluihin. Ne voivat käyttää näihin tarkoituksiin komission tietokantaa. Jos alustava tarkastelu viittaa siihen, että asetuksen noudattamatta jättämisen riski on merkityksettömän alhainen, toimijoilta ei pitäisi edellyttää kattavan tiedonkeruun toteuttamista. Vain, jos toimijan käytettävissä olevien alustavien tietojen mukaan tietyissä toimitusketjuissa, tuotantoalueilla ja tuotantomaissa on suurempi riski asetuksen noudattamatta jättämiseen, toimijan olisi asetettava etusijalle kattavan näytön kerääminen tuotantomaan asiaa koskevan lainsäädännön noudattamisesta.

4.2. Tietojärjestelmä

Komissio on tehnyt kattavan teknisen arvioinnin järjestelmäarkkitehtuurista varmistaakseen, että tietojärjestelmä kykenee käsittelemään tarkistetusta asetuksesta johtuvan tapahtumien määrän kasvun ja monipuolisuuden. Arvioinnin perusteella järjestelmän käsittelykapasiteettiin, tietojen käsittelyyn ja operatiiviseen häiriönsietokykyyn on tehty kohdennettuja parannuksia. Niissä otetaan huomioon sidosryhmiltä ja toimivaltaisilta viranomaisilta saatu palaute järjestelmän toiminnasta ja käytettävissä olosta sekä sisäiset ennusteet tapahtumien määristä. Ennen kuin järjestelmä otetaan uudelleen käyttöön, sen valmius vahvistetaan testausohjelmalla.

Tietojärjestelmä on väliaikaisesti poissa käytöstä metsäkatoasetuksen tarkistamisesta johtuvien välttämättömien mukautusten toteuttamiseksi. Komissio käynnistää sen uudelleen vaiheittain. Tietojärjestelmä (koulutus- ja tuotantoympäristöt) on tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön kesäkuussa 2026. Myöhemmin kesällä ja ennen asetuksen soveltamisen alkamispäivää tehtävissä päivityksissä lisätään vielä muita toiminnallisuuksia ja parannuksia.

Tietojärjestelmään sisältyy täytäntöönpanoa helpottavia ominaisuuksia, kuten mekanismeja, jotka auttavat jäsenvaltioiden viranomaisia analysoimaan maantieteellistä sijaintia koskevia tietoja. Metsäkatoasetukseen joulukuussa 2025 tehtyjen muutosten seurauksena tietojärjestelmään lisätään myös uusia ominaisuuksia. Myös 4 päivänä joulukuuta 2024 annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2024/3084 muutetaan parhaillaan vastaavasti. Tietojärjestelmään ja täytäntöönpanosäädökseen lisätään ominaisuuksia ja tehdään muutoksia, joilla saadaan aikaan toimintaan liittyviä yksinkertaistuksia. Tärkeimmät tällaiset ominaisuudet ja muutokset ovat

·mahdollisuus toimittaa yksinkertaistettuja ilmoituksia nykyisen asianmukaista huolellisuutta koskevan vakuutuksen mallin ja tarkistetun metsäkatoasetuksen tekstin mukaisesti; myös ohjelmointirajapinnan (API) on tarkoitus tukea tätä ominaisuutta

·uusien roolien rekisteröinti (alkutuotannon mikro- tai pientoimijat; toimitusketjussa alempana sijaitsevat toimijat tai kauppaa käyvät, jotka eivät ole pk-yrityksiä)

·verkkopalvelun eritelmien päivittäminen vastaamaan nykyisiä järjestelmätoimintoja ja varajärjestelyjä

·vapaaehtoisten yhdistämisominaisuuksien lisääminen, joka on tarkoitus toteuttaa elinkeinoelämän pyynnöstä.

Samanaikaisesti komissio kannustaa toimittamaan kansallisissa tietokannoissa olevia tietoja ja tukee jäsenvaltioita 4 a artiklan 4 kohdassa käyttöön otetun yksinkertaistamisen toteuttamisessa, jotta varmistetaan, että alkutuotannon mikro- ja pientoimijoille aiheutuva hallinnollinen rasite on mahdollisimman pieni. Komissio helpottaa tätä prosessia luomalla tarvittavan teknisen infrastruktuurin (erityisesti ohjelmointirajapinnan kautta).

Komissio tukee toimijoita järjestelmän käytössä jatkamalla järjestelmän ja sitä koskevan dokumentaation jatkuvaa parantamista. Tämä kattaa käyttöohjeiden, maantieteellistä sijaintia koskevien tietojen käsittelyyn sovellettavien ohjeiden ja virhekoodien kuvauksen suunnitellut päivitykset. Erityisesti pyritään helpottamaan tietojen toimittamista alkutuotannon mikro- ja pientoimijoiden kannalta, kuten tietojen toimittamista niiden tuottajaorganisaatioiden tai niiden puolesta valtuutettuina edustajina toimivien järjestöjen kautta.

4.3. Soveltamisalaan kuuluvat tuotteet

Komissio julkaisi yhdessä tämän kertomuksen kanssa julkista palautejaksoa varten myös luonnoksen delegoiduksi säädökseksi 37 , jossa muutetaan liitteessä I määriteltyä metsäkatoasetuksen soveltamisalaa tuotteiden osalta. Liitteessä luetellaan asianomaiset tuotteet, joihin sovelletaan metsäkatoasetuksen velvoitteita, kun ne saatetaan markkinoille, asetetaan saataville markkinoilla tai viedään markkinoilta. Komissiolle siirretään valta muuttaa tätä liitettä delegoidulla säädöksellä.

Komissio pyytää sidosryhmiltä näkemyksiä horisontaalisten poikkeusten ja selvennysten käyttöönotosta, metsäkatoasetuksen säännösten yksinkertaistamisesta tiettyihin tuoteluokkiin ja käyttötapauksiin soveltamisen osalta sekä tiettyihin CN-koodeihin tehtävistä kohdennetuista muutoksista, joilla varmistetaan johdonmukainen suhtautuminen metsäkatoasetukseen ja sen tehokas täytäntöönpano.

Ehdotettujen horisontaalisten poikkeuksien tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että metsäkatoasetuksessa keskitytään tuotteisiin, joihin liittyy metsäkatoriskejä, ja välttää turha hallinnollinen rasite. Tekstiluonnoksessa ehdotetaan erityisesti, että asetuksen soveltamisesta vapautetaan näytteet ja tutkimus-, analyysi- tai koekäyttöön tarkoitetut tuotteet, kertakäyttöiset pakkausmateriaalit ja ‑päällykset, uudelleenkäytettävät pakkausmateriaalit ja ‑päällykset, markkinointi- ja tiedotusaineisto, jätteet ja käytetyt tuotteet sekä kirjelähetykset. Useimmat näistä selvennyksistä sisältyivät jo delegoidun säädöksen luonnokseen, jonka komissio julkaisi julkista palautejaksoa varten vuonna 2025.

Muita horisontaalisia selvennyksiä tehdään selventämällä, että metsäkatoasetuksen liitteessä I luetellut tuotteet kuuluvat sen velvoitteiden piiriin vain siltä osin kuin ne tuotetaan asianomaisesta hyödykkeestä. Tätä varten delegoidun säädöksen luonnoksessa lisätään etuliite ”ex” useisiin liitteessä I oleviin kohtiin sen varmistamiseksi, että muita kuin asianomaisia hyödykkeitä, kuten kookosöljyä tai bambua, sisältävät tuotteet eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan. Lisäksi luonnoksessa selvennetään asianomaisia lajeja sen varmistamiseksi, että tulkinta soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on selkeä ja yhdenmukainen.

Delegoidun säädöksen luonnoksessa tehdään myös muutoksia metsäkatoasetuksen soveltamisalaan tuotteiden osalta, jotta asetuksen soveltaminen voidaan aloittaa sujuvasti ja tehokkaasti. Muutokset perustuvat yhtenäiseen ja johdonmukaiseen linjaan eri hyödykkeiden suhteen sekä pyrkimykseen estää metsäkatoriskin siirtyminen muualle. Säädösluonnoksessa ehdotetaan, että metsäkatoasetuksen soveltamisalasta poistetaan uudelleen pinnoitetut renkaat 38 sekä nautaeläinten nahat ja vuodat 39 .

Sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella ehdotetaan kuitenkin tiettyjen jatkojalostustuotteiden sisällyttämistä metsäkatoasetuksen soveltamisalaan. Tämän tarkoituksena on ehkäistä toimitusketjuun sovellettavien velvoitteiden aukkoja ja estää se, että metsäkatoriski ei poistu vaan siirtyy muualle. Tällaisia soveltamisalaan lisättäväksi ehdotettuja tuotteita ovat pikakahvi, tietyt palmuöljyjohdannaiset, kuten palmuöljystä valmistettu saippua, ja jäädytetyt nautaeläinten kielet.

Delegoidun säädöksen luonnos julkaistiin neljän viikon julkista palautejaksoa varten yhdessä komission yksiköiden valmisteluasiakirjan kanssa. Valmisteluasiakirjassa esitellään menetelmiä, joilla arvioitiin, tulisiko tuotteita sisällyttää metsäkatoasetuksen soveltamisalaan tai sulkea pois siitä.

4.4. Uudet kauppaa helpottavat välineet: lainsäädäntöä ja sertifiointijärjestelmiä koskevat tietokannat

Metsäkatoasetuksen täytäntöönpano edellyttää joissakin tapauksissa, että talouden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten on asianmukaista huolellisuutta koskevassa prosessissa otettava huomioon eri kansallisia lakeja. Toimijat voivat hyödyntää sertifiointijärjestelmiä osana 10 artiklan 2 kohdan mukaista riskinarviointiaan.

Sidosryhmien tukemiseksi näissä toimissa komissio perustaa kaksi tietokantaa:

·tietokannan, jossa luetellaan metsäkatoasetuksen 2 artiklan 40 alakohdassa tarkoitettu tuotantomaan asiaa koskeva lainsäädäntö

·tietokannan sertifiointijärjestelmistä, joita sovelletaan metsäkatoasetuksessa tarkoitettuihin asianomaisiin hyödykkeisiin.

Näistä tietokannoista on hyötyä talouden toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille, koska ne helpottavat asianmukaista huolellisuutta koskevassa prosessissa tarvittavien tietojen saamista ja auttavat toimijoita osoittamaan, että ne ovat noudattaneet 9 artiklan 1 kohdan h alakohtaa. Yhdellä keskitetyllä tietolähteellä edistetään myös avoimuutta ja vältetään jäsenvaltioiden päällekkäiset toimet, mikä vähentää asiaan liittyviä hallinnollisia kustannuksia. Nämä kaksi tietokantaa helpottavat parhaiden käytäntöjen jakamista ja varmistavat asetuksen johdonmukaisen soveltamisen eri jäsenvaltioissa.

Tietokannat julkaistaan omilla verkkosivustoillaan. Komissio toimittaa mallit, joissa esitetään kutakin tietokantaa varten tarvittavat tiedot. Näin varmistetaan, että tiedot ovat olennaisia metsäkatoasetuksen kannalta ja yhdenmukaisia lakitekstin kanssa. Tietojen toimittamisesta vastaavat kolmannet maat ja sertifiointijärjestelmien omistajat. Tietokannat tukevat säännösten noudattamiseksi toteutettavia toimia helpottamalla asiaan liittyvien tietojen saatavuutta erityisesti laillisuusvaatimuksen ja tuotantomaan asiaa koskevan lainsäädännön osalta.

Komissio aikoo perustaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja sertifiointijärjestelmiä käsittelevät tietokannat ennen kuin metsäkatoasetusta aletaan soveltaa joulukuussa 2026. Kolmansia maita ja asiaankuuluvia sidosryhmiä kehotetaan jakamaan asiaankuuluvia tietoja tietokantojen kattavuuden varmistamiseksi.

5. Yksinkertaistamistoimien määrällinen arviointi

Toisessa ja neljännessä luvussa selitettyjen yksinkertaistusten perusteella tässä luvussa esitetään taloudellinen arvio toimijoille ja kauppaa käyville metsäkatoasetuksen säännösten noudattamisesta aiheutuvista toistuvista vuotuisista kustannuksista (5.1 jakso) ja niihin liittyvistä vuotuisista ympäristöhyödyistä (5.2 jakso). Nämä tiedot mahdollistavat johdonmukaisen vuotuisen vertailun.

5.1. Hallinnollisen rasitteen taloudellinen arviointi

Edellisissä luvuissa kuvattujen lainsäädännöllisten ja muiden yksinkertaistamistoimenpiteiden arvioidaan yhdessä vähentävän metsäkatoasetuksen soveltamisalaan kuuluville yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia vuotuisia kustannuksia noin 75 prosenttia. Tämä perustuu siihen, että asetuksesta – sellaisena kuin se tuli voimaan vuonna 2023 – arvioitiin aiheutuvan yrityksille kustannuksia 8,1 miljardia euroa vuodessa, kun taas kaikkien yksinkertaistamistoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen kustannusten arvioidaan olevan 2,0 miljardia euroa vuodessa. 40  

Tämä merkittävä vähennys saadaan aikaan yhdistelmällä kohdennettuja mukautuksia, joilla yhdessä yksinkertaistetaan sääntelykehystä. Määrällisesti arvioituja aiempia kustannussäästötoimenpiteitä ovat riskiluokitus (toukokuu 2025), jossa alhaisen riskin maiksi luokitellaan useampia maita kuin alustavassa vaikutustenarvioinnissa ennakoitiin, mahdollisuus toimittaa asianmukaista huolellisuutta koskevat vakuutukset vuosittain (huhtikuussa 2025 usein kysyttyihin kysymyksiin ja ohjeasiakirjaan tehty selvennys) ja alkutuotannon mikro- tai pientoimijoita koskeva yksinkertaistettu järjestelmä (vuonna 2025 tehty metsäkatoasetuksen tarkistus).

Määrällisessä arvioinnissa otetaan huomioon myös tämän kertomuksen yhteydessä julkaistut uusimmat yksinkertaistukset. Siinä otetaan huomioon julkista palautejaksoa varten julkaistussa luonnoksessa delegoiduksi säädökseksi ehdotetut muutokset, kuten palmuöljyn jatkojalostustuotteiden sisällyttäminen ja nahkan poistaminen sekä horisontaaliset poikkeukset. Lisäksi kustannuksia vähentää selkeämpi tulkinta siitä, miten asianmukainen huolellisuus todennetaan, ja sen vahvistaminen, että tunnisteiden tai viitenumeroiden kerääminen on toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden kannalta passiivinen velvoite.

Kussakin vaiheessa saavutetuista säästöistä on yhteenveto kaaviossa 2. Kokonaisuudessaan suurimmat kustannussäästöt saadaan ottamalla käyttöön yksinkertaistettu järjestelmä ja muuttamalla metsäkatoasetuksen soveltamisalaa. Ensiksi mainitulla on erityisen suuri vaikutus, koska alkutuotannon mikro- ja pientoimijoita on paljon. Suurten toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden kustannussäästöt ovat yksittäisten toimijoiden tasolla merkittäviä. Niiden vaikutus metsäkatoasetuksen säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähennyksiin kokonaisuudessaan on kuitenkin pienehkö, koska tällaisten toimijoiden osuus kaikista toimijoista on suhteellisen pieni.

Kaavio 2: Erittely kustannussäästöistä, joita on saatu kesäkuussa 2023 tapahtuneen voimaantulon jälkeen huhtikuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana käyttöönotetuilla yksinkertaistamispaketeilla (miljardeina euroina vuodessa)

Taloudellisessa arvioinnissa käytetyt menetelmät

Menetelmissä 41 noudatettiin vakioitua kustannusten arviointitapaa, jossa vuotuiset toistuvat kustannukset lasketaan kertomalla metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvien toimijoiden ja kauppaa käyvien määrä toimijakohtaisilla kiinteillä keskimääräisillä kustannuksilla.

Toistuvat kustannukset sisältävät alustavassa vaikutustenarvioinnissa olevan määritelmän mukaisesti kyseiseen tehtävään osoitettujen työntekijöiden kustannukset, järjestelmien ylläpitokustannukset sekä tietojen koontiin, yhdistämiseen ja analysointiin liittyvät kustannukset, kuten joissakin tapauksissa ulkopuolisiin tarkastuksiin liittyvien asiantuntijapalvelujen ja kyselytutkimusten kustannukset.

Laskutoimitukset perustuvat alustavassa vaikutustenarvioinnissa tehtyihin taloudellisiin arviointeihin, mutta perustasoa on laajennettu aiemmin pois jätettyjen toimijasegmenttien huomioon ottamiseksi. Säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia koskevat laskelmat kattavat nyt kaikki tuontia harjoittavat toimijat, kun aiemmin oletettiin, että vain puolelle niistä aiheutuu uusia asianmukaista huolellisuutta koskevia kustannuksia. Laskelmat sisältävät nyt myös toimitusketjussa alempana sijaitsevat toimijat, kauppaa käyvät ja kotimaiset tuottajat. Näin otetaan huomioon sellaiset toistuvat säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka oli aiemmin jätetty pois, koska tiedoissa oli puutteita tai vaikutuksen oletettiin olevan merkityksettömän alhainen.

Tuontia harjoittavien ja toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden, alkutuotannon keskisuurten ja suurten kotimaisten toimijoiden ja kauppaa käyvien osalta käytetään samoja yksikkökohtaisia asianmukaista huolellisuutta koskevien kustannusten arvioita kuin alustavassa vaikutustenarvioinnissa. Siinä yrityskohtaisiksi säännösten noudattamisesta aiheutuviksi kustannuksiksi määritettiin 1 000 euroa alimmassa skenaariossa, 10 000 euroa keskiskenaariossa ja 15 000 euroa korkeimmassa skenaariossa, kun hankintoja tehdään keskimääräisen tai suuren riskin maista. Nyt tehdyssä analyysissa keskitytään keskimmäiseen arvoon, joka on 10 000 euroa yritystä kohden. Analyysissa oletetaan, että jos toimija tekee hankintoja alhaisen riskin maasta, toimijalle aiheutuu puolet standardikustannuksista. Alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden asianmukaista huolellisuutta koskevien kustannusten oletetaan olevan 500 euroa toimijaa kohden vuodessa. Summassa otetaan huomioon, että näille toimijoille aiheutuu vähemmän kustannuksia toimitusketjun jäljittämisestä ja vaatimusten täyttämistä koskevasta dokumentaatiosta.

Toimijakohtaisia kustannuksia vähennetään 10,7 prosenttia huhtikuussa 2025 julkaistuissa usein kysytyissä kysymyksissä ja ohjeasiakirjassa kuvattujen yksinkertaistusten perusteella. Tärkein niistä on mahdollisuus sisällyttää useita lähetyksiä tai eriä yhden vuotuisen asianmukaista huolellisuutta koskevan vakuutuksen piiriin. Arvio perustuu oletukseen, jonka mukaan raportointikustannusten osuus kaikista asianmukaista huolellisuutta koskevista kustannuksista on noin 11 prosenttia 42 , ja lähetysten tiheyttä koskeviin tietoihin, joiden mukaan yritykset käsittelevät keskimäärin 42 lähetystä vuodessa (pois lukien näytteet).

Toukokuussa 2025 tehdyssä riskiluokituksessa alhaisen riskin maiksi luokiteltiin aiempaa useampia maita. Tämän huomioon ottamiseksi suuremmalle osuudelle eli 51 prosentille tuontia harjoittavista toimijoista määritetään puolet säännösten noudattamisesta aiheutuvista standardikustannuksista, kun aiemmin tällaisten toimijoiden osuus oli 20 prosenttia.

Joulukuussa 2025 tehdyllä muutoksella käyttöönotettujen yksinkertaistusten vaikutusten määrällistä arviointia varten alkutuotannon mikro- tai pientoimijoiden toimijakohtaisia kustannuksia vähennetään merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että velvoite toimittaa säännöllisesti asianmukaista huolellisuutta koskevia vakuutuksia korvataan kertaluonteisella ilmoituksella, joka voidaan saattaa ajan tasalle, jos tiedoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Näissä laskelmissa oletetaan, että vakuutus saatetaan ajan tasalle keskimäärin 20 vuoden välein, mikä vähentää vuotuisia toistuvia kustannuksia 95 prosenttia. Toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden ja kauppaa käyvien ei enää tarvitse välittää viitenumeroita eteenpäin. Tämä vuoksi laskelmissa oletetaan myös, että ylempänä toimitusketjussa sijaitsevalta toimijalta saatujen viitenumeroiden passiivisesta keräämisestä ja tallentamisesta aiheutuu toimitusketjussa alempana sijaitseville vain 5 prosenttia kustannuksista, joita alkuperäisten säännösten noudattamisesta aiheutui.

Vuoden 2025 muutoksesta ja vuoden 2026 luonnoksesta delegoiduksi säädökseksi aiheutuvat soveltamisalaan tuotteiden osalta tehdyt muutokset otetaan huomioon mukauttamalla tuontia harjoittavien toimijoiden määrää, joka perustuu kaikkiin metsäkatoasetuksen asianomaisiin tuotteisiin liittyvien yksittäisten toimijoiden määrään verotuksen ja tulliliiton pääosaston valvontatietokannassa. Aluksi toimijoiden määräksi arvioitiin 352 000 toimijaa. Kun soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan kirjat, nahka ja uudelleen pinnoitetut renkaat ja siihen sisällytetään palmuöljyjohdannaiset, kahvi ja jäädytetyt nautaeläinten kielet, tuontia harjoittavien yksilöllisten toimijoiden määrä vähenee 275 000:een. Ohjeasiakirjaan ja usein kysyttyihin kysymyksiin tehtyjen päivitysten vuoksi toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden ja kauppaa käyvien kustannuksiin tehtiin vielä joitakin vähennyksiä. Niillä otetaan huomioon asianmukaisen huolellisuuden todentamisen pragmaattinen tapa sekä se, että tunnisteiden tai viitenumeroiden keräämisestä tehdään selkeästi passiivinen velvoite toimitusketjussa alempana sijaitseville toimijoille. Lisäksi laskelmissa tehdään 6,8 prosentin vähennys kustannuksiin delegoidun säädöksen luonnoksessa käyttöönotettujen horisontaalisten yksinkertaistusten huomioon ottamiseksi. Vähennys johtuu pääosin jätettä ja käytettyjä tuotteita (4,6 %) sekä pakkausmateriaaleja (1,95 %) ja vähäisemmässä määrin bambuun liittyviä tuotteita (0,25 %) koskevista poikkeuksista. Näytteiden vaikutus on merkityksettömän alhainen (0,004 %). Jätteen ja käytettyjen tuotteiden osuus arvioitiin käyttämällä sijaisindikaattoreita. Ne johdetaan tavallisesti muista tuoteluokista, joista oli saatavilla tietoja, tiettyihin CN-koodeihin liittyvän tuonnin arvojen kautta. Näytteiden arvo saatiin tullin kauppatiedoista soveltamalla 150 euron kynnysarvoa, jonka perusteella arvoltaan alhaiset lähetykset saatiin määritettyä näytteiksi. Bambuun liittyvät poikkeukset laskettiin käyttäen CN-koodeja, jotka mahdollistivat bambu- ja puutuotteiden selkeän erottamisen toisistaan. Pakkausmateriaaleihin liittyvät säästöt arvioitiin asiaan liittyvien CN-koodien perusteella. Ne kattoivat muun muassa puiset pakkauslaatikot, häkit, kuormalavat, astiat, tynnyrit, kartongit ja rasiat. Analyysi ei sisällä kustannuksia, joita viranomaisille EU:n jäsenvaltioissa aiheutuu vuosittain laajemmin täytäntöönpanon valvonnasta tai täytäntöönpanosta koko metsäkatoasetuksen yhteydessä. Näiden kustannusten arvioitiin alkuperäisessä vaikutustenarvioinnissa olevan noin 18 miljoonaa euroa vuodessa. Niiden odotetaan vaihtelevan vain hieman, ja ne ovat noin kahta kokoluokkaa pienemmät kuin toimijoiden ja kauppaa käyvien arvioidut toistuvat säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Tämän vuoksi niiden ei odoteta vaikuttavan metsäkatoasetuksen oikeasuhteisuuteen kokonaisuudessaan. Sama koskee Euroopan komissiolle aiheutuvia odotettuja kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 16,5 miljoonaa euroa kuuden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana.

Analyysissa ei oteta huomioon toimijoille aiheutuneita kertaluonteisia kustannuksia, kuten asianmukaista huolellisuutta koskevien käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa, tarvittavien tietojärjestelmien hankintaa ja asennusta sekä henkilöstölle ja toimitusketjun kumppaneille annettavaa koulutusta ja tiedotusta, koska nämä kustannukset eivät ole vuositasolla vertailukelpoisia. Näiden kustannusten odotetaan vähenevän samassa suhteessa kuin metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvien yksittäisten toimijoiden määrä, jonka väheneminen johtuu soveltamisalaan tuotteiden osalta tehdyistä muutoksista.

5.2. Kustannusten ja ympäristöhyötyjen oikeasuhteisuus

Vuosien 2015–2020 43 tietojen perusteella metsäkatoasetus on HS-koodiin 49 kuuluvien tuotteiden poistamisen ja delegoidussa säädöksessä ehdotettujen muutosten jälkeen tuottanut noin seitsemän miljardin euron vuotuisen taloudellisen hyödyn. Tämä summa on saatu määrittämällä rahallinen arvo sille, että metsäkatoa vältetään 208 000 hehtaaria ja kasvihuonekaasupäästöjä 49 miljoonaa tonnia EU:ssa ja tuontituotteiden osalta. Summa on merkittävästi suurempi kuin arvioidut säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset yksinkertaistamisen jälkeen. Kaaviossa 3 havainnollistetaan delegoidun säädöksen luonnoksessa ehdotettujen muutosten tuloksena saatavien ympäristöhyötyjen jakautumista hyödykkeen mukaan.

Kaavio 3: Uudesta soveltamisalasta EU:ssa ja tuontituotteiden osalta saatavat ympäristöhyödyt eriteltynä vuosikohtaisesti ja hyödykkeen mukaan 44  

Ympäristöhyötyjen laskemiseen käytetyt menetelmät

Ympäristöhyödyt on arvioitu määrällisesti käyttämällä metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvien tavaroiden tuontiin liittyvää metsäkadon jalanjälkeä ja päästöjalanjälkeä sekä asianomaisten hyödykkeiden tuotantoon EU:ssa liittyvää metsäkatoa ja päästöjä. Metsäkadon jalanjäljellä tarkoitetaan maapinta-alaa, joka on muunnettu metsästä maatalouskäyttöön asianomaisen hyödykkeen tuotantoa varten. Päästöjalanjäljellä tarkoitetaan tähän maankäytön muutokseen liittyvää hiilivarantojen nettoeroa. Menetelmässä ei oteta huomioon ympäristöhyötyjä, joita saadaan vähentämällä metsien tilan heikkenemistä. Metsäkatoa ja päästöjä koskevat indikaattorit on muutettu rahalliseksi määräksi erikseen ja koottu sen jälkeen yhteen yhteenlaskettujen ympäristöhyötyjen arvioimiseksi. Metsäkatovaikutusten arvo on määritetty käyttämällä ekosysteemipalveluihin perustuvaa tapaa ja päästöjen arvo käyttämällä päästökauppajärjestelmästä (ETS) saatua hiilen hintaa. Trooppisten, subtrooppisten ja lauhkean vyöhykkeen metsien osalta ekosysteemipalvelujen edustavaksi arvoksi 45 on valittu 10 000 euroa hehtaaria kohden vuodessa, ja sen lähteenä on Brander ym. (2024) 46 . Hiilen hinnaksi on määritetty 100 euroa hiilidioksiditonnia kohden alustavan vaikutustenarvioinnin 47 mukaisesti.

Metsäkatoasetuksen kannalta olennaiseen tuontiin liittyvä metsäkadon jalanjälki ja siihen liittyvät päästöt on arvioitu käyttämällä useita kirjallisuuslähteitä. Ensinnäkin metsäkatoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien seitsemän hyödykkeen tuotantoon liittyvää yhteenlaskettua metsäkatoa koskevien maakohtaisten arvioiden lähteenä on Singh ja Persson (2026) 48 . Kullekin maa- ja hyödykeyhdistelmälle on laskettu FAOSTAT-tietokannassa olevia tuotantotietoja käyttämällä metsäkatointensiteetti, joka määritellään metsäkadon ja kyseisen hyödykkeen kansallisen tuotannon suhteeksi.

Johdettujen tuotteiden tuontiin liittyvä tuotesidonnainen metsäkato lasketaan sen jälkeen kertomalla metsäkatointensiteetti EU:hun tuodulla johdetun tuotteen määrällä (COMEXT, COMTRADE) ja lopputuotteeseen sisältyvän alkutuotteen massaosuudella.

Tuotantomaan ja alkuperämaan välisten erojen huomioon ottamiseksi jalostamattomiin hyödykkeisiin ja johdettuihin tuotteisiin sovelletaan erillisiä metsäkatointensiteettejä. Jalostamattomien hyödykkeiden osalta metsäkatointensiteetti perustuu pelkästään metsäkatoon ja tuotantoon alkuperämaassa, kuten edellä kuvaillaan. Johdettujen tuotteiden osalta metsäkatointensiteetti lasketaan painotettuna keskiarvona, jossa otetaan huomioon asianomaisen jalostamattoman hyödykkeen tuotanto-, tuonti- ja vientivirrat niin, että ne vastaavat likimääräisesti hyödykkeen hankintalähteiden maantieteellistä jakaumaa toimitusketjun alkupäässä.

Metsäkatoasetuksen asianomaisten hyödykkeiden tuotantoon EU:ssa liittyvät metsäkadon jalanjälki ja siihen liittyvät päästöt on määritetty yhtä suuriksi kuin keskimääräiset maankäytön muutoksista vuosina 2015–2020 aiheutuneet metsäkato ja päästöt. Näin ollen epäsuorasti oletetaan, että asianomaisten hyödykkeiden tuotantoon EU:ssa liittyvä metsäkato pysäytetään kokonaan, kun metsäkatoasetuksen soveltaminen alkaa.

Edellä kuvattua menetelmää käyttämällä arvioidaan, että päivitetyn metsäkatoasetuksen soveltamisalan myötä metsäkatoa vältetään 208 000 hehtaaria ja kasvihuonepäästöjä 49 miljoonaa tonnia sekä EU:ssa tapahtuvan tuotannon että tuontituotteiden osalta.

(1)    Syksyllä 2024 ja huhtikuussa 2025 julkaistiin yksinkertaistuksiin tähtäävät asiakirjakokonaisuudet, jotka koostuvat ohjeasiakirjasta, usein kysytyistä kysymyksistä sekä täytäntöönpanosäädöksistä ja delegoiduista säädöksistä.

(2)    Julkaistu palautteen saamiseksi Julkaistut aloitteet -verkkosivustolla.

(3)    Arviolta noin seitsemän miljardia euroa vuodessa, kun määritetään rahallinen arvo sille, että metsäkatoa vältetään 208 000 hehtaaria ja kasvihuonekaasupäästöjä 49 miljoonaa tonnia vuodessa.

(4)    Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus, Pariisin sopimus, FCCC/CP/2015/L.9/Rev/1 (12.12.2015), https://unfccc.int/sites/default/files/english_paris_agreement.pdf .

(5) Yhdistyneet kansakunnat, biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (avattu allekirjoitettavaksi 5.6.1992, tullut voimaan 29.12.1993), 1760 UNTS 79, https://www.cbd.int/convention/text/ .

(6)    Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus (COP26-kokouksen puheenjohtajavaltio), Glasgow Leaders’ Declaration on Forests and Land Use (2.11.2021), https://ukcop26.org/glasgow-leaders-declaration-on-forests-and-land-use/ .

(7)    Yhdistyneet kansakunnat, Transforming our world: The 2030 Agenda for Sustainable Development, YK:n asiakirja A/RES/70/1 (25.9.2015), https://sdgs.un.org/2030agenda .

(8)     Brasilian hallitus (COP30-kokouksen puheenjohtajavaltio), Roadmap to Halting and Reversing Deforestation and Forest Degradation by 2030 (toukokuu 2024), https://www.cop30.br/en/forests-roadmap .

(9)     Global Forest Resources Assessment 2025 .

(10)    Luvuissa on kuitenkin alueellisia eroja, ja joillakin maantieteellisillä alueilla metsän nettopinta-ala kasvaa.

(11)    FAO (2022). The State of the World’s Forests 2022. Forest pathways for green recovery and building inclusive, resilient and sustainable economies, saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.4060/cb9360en .

(12)    Kastner, T. et al. (2013). Analysis of the Impacts of EU Consumption on Deforestation: Comprehensive analysis of the impact of EU consumption on deforestation, International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA), Laxenburg, Itävalta, https://pure.iiasa.ac.at/id/eprint/14868/1/1.%20Report%20analysis%20of%20impact.pdf .

(13)    Euroopan unioni, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1115, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionista (EUVL L 150, 9.6.2023), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32023R1115 .

(14) Singh, C., ja Persson, U. M. ”Global patterns of commodity-driven deforestation and associated carbon emissions”, Nat Food 7, 2026, s. 138–151, https://doi.org/10.1038/s43016-026-01305-4.

(15)    Brack, D., How the EUDR Is Already Driving Forest Governance Reform: From Market Signal to Systemic Impact, Forest Policy, Trade and Finance Initiative, huhtikuu 2026, saatavilla osoitteessa How the EUDR Is Already Driving Forest Governance Reform – Forest Trends , huhtikuu 2026.

(16)    Esimerkkejä viime aikoina tehdyistä tutkimuksista: Brack, D., How the EUDR Is Already Driving Forest Governance Reform: From Market Signal to Systemic Impact, Forest Policy, Trade and Finance Initiative, huhtikuu 2026, saatavilla osoitteessa How the EUDR Is Already Driving Forest Governance Reform – Forest Trends , huhtikuu 2026; Sotirov, M., Policy Brief – The EU Deforestation Regulation Is Already Delivering Results, Deutsche Umwelthilfe, huhtikuu 2026. Saatavilla osoitteessa Policy_Brief__Dr._Metodi_Sotirov__-_The_EU_Deforestation_Regulation_Is_Already_Delivering_Results_-_Why_further_weakening_during_the_Simplification_Review_risks_undermining_progress_in_global_forest_governance.pdf .

(17) Esimerkiksi metsäkatoa aiheuttamattomia arvoketjuja koskeva tekninen väline, jota EU ja jäsenvaltiot rahoittavat metsäkatoa aiheuttamattomia arvoketjuja koskevasta Team Europe ‑aloitteesta. Muita Team Europe -aloitteen lippulaivahankkeita ovat muun muassa kestävän maatalouden metsäekosysteemejä koskeva SAFE-ohjelma, jolla tuetaan pienviljelijöiden metsäkatoasetukseen liittyviä valmiuksia kymmenessä ensisijaisessa maassa, AL INVEST Verde, jolla tuetaan jäljitettävyystoimia Latinalaisessa Amerikassa, sekä markkinoillepääsyn parantamisohjelma (MARKUP II), jolla edistetään metsäkatoasetukseen liittyvien valmiuksien kehittämistä Afrikassa.

(18)    Sotirov, M., Policy Brief – The EU Deforestation Regulation Is Already Delivering Results, Deutsche Umwelthilfe, huhtikuu 2026.

(19)    Sotirov, M., Policy Brief – The EU Deforestation Regulation Is Already Delivering Results, Deutsche Umwelthilfe, huhtikuu 2026.

(20)    Kahvialan kuivaharjoituksia koskeva raportti: Insights from EUDR preparedness exercise in the coffee sector .

(21)    Bourgoin, C., Verhegghen, A., Carboni, S., Ameztoy, I., Degreve, L., Fritz, S., Herold, M., Tsendbazar, N., Lesiv, M., Achard, F., ja Colditz, R., ”GFC2020: a global map of forest land use for year 2020 to support the EU Deforestation Regulation”, Earth Syst. Sci. Data, 18, 2026, s. 1331–1365, https://doi.org/10.5194/essd-18-1331-2026.

(22) Esimerkiksi seuraavista lähteistä: Copernicus Global Land Cover and Tropical Forest Mapping and Monitoring Service, ESA WorldCover, WRI Tropical Tree Cover, UMd Global Land Cover, Global Mangrove Watch ja JRC Tropical Moist Forests.

(23)    Asetus (EU) 2025/2650 asetuksen (EU) 2023/1115 muuttamisesta toimijoiden ja kauppaa käyvien tiettyjen velvoitteiden osalta (EUVL L, 2025/2650, 23.12.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/2650/oj).

(24)    COM(2025) 652 final.

(25)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/3084 tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1115 mukaisen tietojärjestelmän toiminnasta (EUVL L, 2024/3084, 6.12.2024, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/3084/oj ).

(26)    Saatavilla verkkosivustolla Metsäkato – Ympäristö – Euroopan komissio .

(27)    Ohjeasiakirja metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita koskevan asetuksen (EU) 2023/1115 soveltamisesta (EUVL C, C/2024/6789, 13.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6789/oj ).

(28)    https://circabc.europa.eu/ui/group/34861680-e799-4d7c-bbad-da83c45da458/library/e126f816-844b-41a9-89ef-cb2a33b6aa56/details.

(29)    https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/693156f0-5d3b-11f0-a9d0-01aa75ed71a1/language-fi.

(30)    Asetus (EU) 2024/3234 asetuksen (EU) 2023/1115 muuttamisesta soveltamispäivää koskevien säännösten osalta (EUVL L, 2024/3234, 23.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/3234/oj).

(31) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/1093, annettu 22 päivänä toukokuuta 2025, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1115 soveltamissäännöistä siltä osin kuin on kyse sellaisten maiden luettelosta, joissa on alhainen tai suuri riski tuottaa asianomaisia hyödykkeitä, joiden osalta asianomaiset tuotteet eivät ole 3 artiklan a alakohdan mukaisia (C/2025/3279, EUVL L, 2025/1093, 23.5.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/1093/oj).

(32)    Asetus (EU) N:o 995/2010 puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23–34).

(33)     Tiivistelmä 11.12.2025 pidetystä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä käsitelleestä maailman metsien suojelua ja ennallistamista käsittelevän sidosryhmäfoorumin 38. kokouksesta.

(34)     EU:n säännöt metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen minimoimiseksi – metsäkatoasetuksen liitteen I muuttaminen .

(35)     Ympäristölainsäädännöstä aiheutuvan hallinnollisen taakan keventäminen .

(36)     EUDR supply chain infographics (3rd edition) – Ympäristö .

(37)     Julkaistut aloitteet .

(38)    Metsäkatoasetuksen soveltamisalasta ehdotetaan poistettavaksi seuraavia tuotteita: henkilöautoissa käytettävät uudelleen pinnoitetut kumiset renkaat (HS 40121100), linja-autoissa käytettävät uudelleen pinnoitetut kumiset renkaat (HS 40121200), ilma-aluksissa käytettävät uudelleen pinnoitetut kumiset renkaat (HS 40121300), muut uudelleen pinnoitetut kumiset renkaat (HS 40121900), umpikumirenkaat tai joustorenkaat (40129020) ja kumiset vannenauhat (HS 40129090).

(39)    Metsäkatoasetuksen soveltamisalasta ehdotetaan poistettavaksi seuraavia nautaeläin- ja nahkatuotteita: nautaeläinten raakavuodat ja ‑nahat (HS 4101), nautaeläinten parkitut tai crust-käsitellyt vuodat (HS 4104) ja nautaeläinten nahka, parkituksen tai crust-käsittelyn jälkeen edelleen valmistettu (HS 4107).

(40)    Tässä määrällisessä arvioinnissa otetaan huomioon vuotuiset säännösten noudattamisesta aiheutuvat toimintakustannukset, muttei järjestelmäkehitykseen liittyviä pääomamenoja.

(41)    Menetelmät perustuvat komission tilaamaan ”Assessment of environmental reporting and the potential for simplification” ‑tutkimukseen, joka on tarkoitus julkaista vuoden 2026 loppupuolella. Laskutoimitusten vaiheita on päivitetty siten, että ne sisältävät yhdessä tämän kertomuksen kanssa julkaistuissa delegoidussa säädöksessä, usein kysytyissä kysymyksissä ja ohjeasiakirjassa esitetyt yksinkertaistukset.

(42)    Euroopan komissio (2020). Study on due diligence requirements through the supply chain .

(43)    DeDuCE-datajoukko on Singhin ja Perssonin (2026) kehittämä datajoukko, jossa esitetään arvioita metsäkadosta maan ja hyödykkeen mukaan. Dataa on saatavilla vain vuoteen 2022 saakka, ja siinä on vuosia 2021–2022 koskevia puutteita. Sen vuoksi tässä analyysissa keskitytään vuosiin 2015–2020. Tärkeimmät puutteet liittyvät maankäyttöä ja sadonkorjuualaa koskevien tietojen kansallisessa raportoinnissa oleviin viipeisiin. Kyseisiä tietoja käytetään DeDuCE-mallin lähteenä, ja niihin liittyvät puutteet saattavat vääristää metsäkadon merkkejä vuosina 2021–2022.

(44)    Puun ympäristöhyödyt on aliarvioitu, koska laskutoimitukset eivät sisällä metsien tilan heikkenemistä ja luonnonmetsien muuntamista hoidetuiksi metsiksi tai puuviljelmiksi.

(45)    Ekosysteemipalvelun arvo on määrällisesti arvioitu hyöty, jonka ihmiset saavat luonnon ekosysteemeistä, kuten puhtaasta vedestä, elintarviketuotannosta, ilmaston säätelystä, virkistyksestä sekä sadon parantamista, lääkkeiden kehittämistä ja ekosysteemien resilienssiä tukevan perintöaineksen säilyttämisestä.

(46)    Brander, L. M., De Groot, R., Schägner, J. P., Guisado-Goñi, V., Van’t Hoff, V., Solomonides, S., ... ja Thomas, R. (2024). ”Economic values for ecosystem services: A global synthesis and way forward”, Ecosystem Services, 66, 101606.

(47)     Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – vaikutustenarviointi (2021) .

(48)    Singh, C., ja Persson, U. M. (2026). ”Global patterns of commodity-driven deforestation and associated carbon emissions”, Nature Food, 7(2), s. 138–151.