This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52025PC0042
Recommendation for a COUNCIL DECISION authorising the European Commission to participate, on behalf of the European Union, in the negotiations of the international instrument setting up the International Claims Commission for Ukraine
Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan komission valtuuttamisesta osallistumaan Euroopan unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio
Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan komission valtuuttamisesta osallistumaan Euroopan unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio
COM/2025/42 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.2.2025
COM(2025) 42 final
Suositus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan komission valtuuttamisesta osallistumaan Euroopan unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio
PERUSTELUT
Komissio pyytää tällä suosituksella neuvostolta valtuutusta aloittaa neuvottelut kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio, jäljempänä ’korvausvaatimuskomission perustamisväline’. Korvausvaatimuskomissio tarkastelee ja arvioi korvausvaatimuksia, jotka on kirjattu Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteriin, päättää niiden hyväksymisestä ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen.
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 14. marraskuuta 2022 päätöslauselman ES-11/5 1 , jäljempänä ’YK:n yleiskokouksen päätöslauselma’, nimeltä ”Furtherance of remedy and reparation of aggression against Ukraine”. Yleiskokous totesi päätöslauselmassa, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kansainvälisen oikeuden loukkauksista Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan, mukaan lukien sen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys, samoin kuin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksista ja että sen on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen.
Päätöslauselmassa todettiin lisäksi, että on tarpeen perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi. Siinä suositettiin myös, että jäsenvaltiot perustavat yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälisen vahinkorekisterin, johon tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi. Vahinkorekisterin tarkoituksena on myös edistää ja koordinoida todisteiden keräämistä.
Valtiot hyväksyivät YK:n yleiskokouksen päätöslauselman mukaisen vaiheittaisen toimintatavan ja päättivät ensin perustaa rekisterin ja sen jälkeen korvausmekanismin muut osat eli korvausvaatimuskomission ja korvausrahaston. Tämä toimintatapa ilmenee rekisterin perussäännöstä 2 , jossa todetaan, että rekisteri ja sen digitaalinen alusta, joka sisältää kaikki korvausvaatimuksia koskevat tiedot ja todisteet, on tarkoitettu ensimmäiseksi osaksi korvausmekanismiin, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan kanssa.
Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 12. toukokuuta 2023 päätöslauselman laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteristä 3 , jäljempänä ’vahinkorekisteri’ tai ’rekisteri’.
Vahinkorekisteristä ilmoitettiin Reykjavikissa järjestetyssä Euroopan neuvoston valtion- ja hallitusten johtajien neljännessä huippukokouksessa (16. ja 17.5.2023). Siihen tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut 24. helmikuuta 2022 alkaen Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi.
Unioni liittyi vahinkorekisteriä koskevaan laajennettuun osittaiseen sopimukseen perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä komission päätöksellä, joka hyväksyttiin 11. toukokuuta 2023 SEUT-sopimuksen 4 212 artiklan nojalla. Neuvosto hyväksyi 22. heinäkuuta 2024 päätöksen 5 unionin aseman muuttamisesta liitännäisjäsenestä osallistujaksi ja vahvisti näin unionin lujan sitoutumisen rekisterin toimintaan muun muassa vuotuisen pakollisen rahoitusosuuden kautta.
Euroopan neuvosto ja rekisterin perustajat noudattivat YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaa ja perustivat vahinkorekisterin.
Rekisterin toiminta käynnistyi virallisesti 2. huhtikuuta 2024 pidetyssä oikeudenmukaisuuden palauttamista Ukrainaan käsitelleessä ministerikokouksessa. Asianomaiset valtiot päättivät järjestää kokouksen keskustellakseen välineluonnoksesta, joka koskee korvausvaatimuskomission perustamista seuraavana askeleena kohti Ukrainaa koskevaa korvausmekanismia.
Kokouksen jälkeen vahinkorekisterin sihteeristö laati alustavan luonnoksen korvausvaatimuskomission perustamisvälineestä, jäljempänä ’välineluonnos’, ja järjesti yhdessä Ukrainan ja Alankomaiden kanssa valmistelukokouksia, joissa vaihdettiin alustavia näkemyksiä kyseisestä luonnoksesta ja sen uusista tarkistetuista versioista (9. ja 10.7.2024, 12. ja 13.9.2024, 13.–15.11.2024 ja 28–30.1.2025). Kokouksiin kutsuttiin ne 94 valtiota, jotka äänestivät edellä mainitun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta. Näissä kokouksissa valtuuskuntia kannustettiin pyytämään valtuutusta osallistua tulevaan diplomaattikokoukseen, jossa hyväksytään ja allekirjoitetaan korvausvaatimuskomission perustamisasiakirja, ottaen huomioon, että se voi olla muodoltaan oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline.
Välineluonnoksen asiaa koskevien säännösten mukaan korvausvaatimuskomission tulisi olla hallinnollinen elin, joka tarkastelee ja arvioi korvausvaatimuksia, päättää niiden hyväksymisestä ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän. Tämän vuoksi välineluonnoksessa kaavaillaan, että rekisterin toiminta siirretään korvausvaatimuskomissiolle, mukaan lukien välineet ja resurssit sen hallinnon kehittämistä varten.
Välineluonnoksen valmistelussa on huomioitu, että tulevan korvausvaatimuskomission institutionaalisesta kehyksestä, toiminnasta tai hallinnoinnista ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen. Tähän mennessä pidetyissä valmistelukokouksissa osallistujavaltiot keskustelivat seuraavista vaihtoehdoista korvausvaatimuskomission perustamiseksi: i) Euroopan neuvoston puitteissa Euroopan neuvoston yleissopimuksen kautta; ii) erillisellä kansainvälisellä välineellä, jolla perustetaan korvausvaatimuskomissio; iii) erillisellä kansainvälisellä välineellä, jolla perustetaan korvausvaatimuskomissio, mutta se käyttäisi kuitenkin Euroopan neuvoston sihteeripalveluja (ns. hybridimalli). Viralliset neuvottelut korvausvaatimuskomission perustamisvälineestä on kuitenkin tarkoitus aloittaa viimeistään maaliskuussa 2025.
Tämän suosituksen tavoitteena on varmistaa unionin oikea-aikainen osallistuminen tuleviin neuvotteluihin korvausvaatimuskomission perustamisvälineestä. Neuvotteluiden aikana sovitaan välineen luonteesta, korvausvaatimuskomission ominaisuuksista ja kaikista sen puitteita, hallinnointia ja toimintaa koskevista säännöistä.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Unionin osallistuminen neuvotteluihin korvausvaatimuskomission perustamisvälineestä ilmentää unionin sitoumusta varmistaa, että Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja muiden kansainvälisen oikeuden loukkausten aiheuttamat vahingot korvataan asianmukaisesti. Sitoutumisesta on jo osoituksena unionin osallistuminen vahinkorekisterin perustamista koskevaan laajennettuun osittaiseen sopimukseen ensin perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä ja sen jälkeen osallistujana.
Lisäksi osallistuminen korvausvaatimuskomission perustamiseen täydentää useita unionin tasolla helmikuusta 2022 lähtien toteutettuja aloitteita, joilla pyritään varmistamaan, että Venäjän federaatio saatetaan vastuuseen sen Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja että Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan tehdyistä kansainvälisistä rikoksista vastuussa olevat henkilöt saatetaan oikeuden eteen. Unioni on mahdollistanut erityisesti Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvän kansainvälisen keskuksen (ICPA) perustamisen Eurojustin yhteyteen. Eurojust on avustanut yhteiseen tutkintaryhmään ja ICPA:han osallistuvia kansallisia viranomaisia räätälöidyllä toiminnallisella, teknisellä, logistisella ja rahoitustuella muun muassa kansainvälisen rikosaineistotietokannan kautta. Tämä ehdotus on linjassa myös sen kanssa, että unioni osallistuu kansainvälisiin foorumeihin ja rakenteisiin, joiden tarkoituksena on parantaa yhteistyötä Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan tehtyjä kansainvälisiä rikoksia tutkivien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä ja varmistaa, että tällaiset rikokset eivät jää rankaisematta. Tällaisia foorumeja ovat esimerkiksi hirmutekoja käsittelevä Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n neuvoa-antava ryhmä, joka helpottaa asiantuntija-avun antamista Ukrainan yleiselle syyttäjänvirastolle, ja vuoropuheluryhmä, joka toimii Ukrainan tutkinta- ja syyttämisvalmiuksien tukemista koskevien aloitteiden kansainvälisenä koordinointifoorumina ja tukee kansainvälisten organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. .
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Unionin horjumaton tuki Ukrainalle ilmentää yhteistä sitoutumista demokratian periaatteisiin sekä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ja rauhan turvaamiseen Euroopassa. Tämä ehdotus on näin ollen johdonmukainen muiden unionin politiikkojen kanssa, joilla pyritään turvaamaan kansainvälinen järjestys ja rauha Euroopassa, erityisesti meneillään olevan Ukrainaa vastaan käytävän hyökkäyssodan yhteydessä. Unionin täysimääräinen osallistuminen vahinkorekisteriin on linjassa myös sen kanssa, että unioni ja Euroopan neuvosto ovat tehneet pitkään yhteistyötä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltion aloilla.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi SEUT-sopimuksen 212 artiklan nojalla hyväksytyn Ukrainan tukivälineestä annetun asetuksen 6 tavoitteena on ”tukea aloitteita demokratian, kansainvälisen oikeuden ja korruptionvastaisten toimien tukemiseksi ja toteuttamiseksi Ukrainassa” (3 artiklan i alakohta) ja ”vahvistaa kansainvälisen oikeuden noudattamista” (3 artiklan h alakohta).
Lisäksi erityisesti rauhan turvaamiseksi, konfliktien estämiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseksi unioni on YK:n peruskirjan mukaisesti ottanut käyttöön ennennäkemättömän määrän Venäjän federaatioon kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä lisätäkseen Venäjän federaatiolle sen laittomista toimista aiheutuvia kustannuksia ja heikentääkseen sen kykyä jatkaa hyökkäystään. Rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi unioni on muun muassa perustanut jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän ja hyväksynyt direktiivin 7 , jolla yhdenmukaistetaan unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen määritelmät ja rikosoikeudelliset seuraamukset. Komissio on nimittänyt EU:n pakotelähettilään, jonka tehtävänä on ylläpitää jatkuvaa korkean tason keskustelua kolmansien maiden kanssa, jotta vältetään erityisesti Venäjän federaatioon kohdistuvien unionin rajoittavien toimenpiteiden kiertäminen. Lisäksi komissio on julkaissut kansallisille viranomaisille ja yksityisille toimijoille tarkoitettuja ohjeita asiaa koskevien unionin sääntöjen tulkinnasta.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 kohdassa määrätään, että komissio antaa suosituksia neuvostolle, joka tekee päätöksen valtuutuksen antamisesta neuvottelujen aloittamiseen ja suunnitellun sopimuksen aiheen mukaan joko unionin neuvottelijan tai unionin neuvotteluryhmän johtajan nimeämisestä.
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaan neuvosto voi antaa neuvottelijalle ohjeita ja nimetä erityiskomitean, jota on kuultava neuvottelujen aikana.
Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön 8 mukaan aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, säädöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää. Tällä suosituksella pyritään varmistamaan, että unionilla on valtuutus osallistua neuvotteluihin korvausvaatimuskomission perustamisvälineestä.
Korvausvaatimuskomission perustamisen tarkoituksena on antaa tarvittavaa teknistä tukea ja rahoitusapua kolmannelle maalle (erityisesti Ukrainalle) sen varmistamiseksi, että Venäjän federaatio saatetaan kaikilta osin vastuuseen sen Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja että kaikki vahingot, menetykset tai vammat, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, Ukrainan valtiolle, sen paikallis- ja alueviranomaisille sekä valtion omistamille tai määräysvallassa oleville yrityksille on aiheutunut Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi, korvataan asianmukaisesti. Sen vuoksi korvausvaatimuskomission perustamisvälineen perimmäisenä tavoitteena on käsitellä korvausvaatimuskomission hallinnollisia, taloudellisia, menettelyllisiä, oikeudellisia ja poliittisia kysymyksiä sen varmistamiseksi, että Venäjän federaatio suorittaa täysimääräiset korvaukset, kuten kansainvälisen välineen alustavassa luonnoksessa esitetyssä korvausvaatimuskomission toimeksiannossa ja tehtävässä vahvistetaan SEUT-sopimuksen 212 artiklan tavoitteen mukaisesti. Tämä olisi myös SEUT-sopimuksen 212 artiklan nojalla hyväksytyn unionin aseman muuttamisesta vahinkorekisterin liitännäisjäsenestä osallistujaksi annetun neuvoston päätöksen aineellisen oikeusperustan mukaista, ja linjassa sen kanssa, että korvausvaatimuskomission on suunniteltu saavan unionin vuotuinen rahoitusosuus Ukrainan tukivälineen perustamisesta annetun asetuksen nojalla, jossa määrätään niin ikään SEUT-sopimuksen 212 artiklan mukaisesta rahoitusavusta.
Samalla tämän aloitteen asiayhteys ja alustavan luonnoksen johdanto-osa osoittavat, että suunniteltu korvausvaatimuskomissio pyrkii varmistamaan kansainvälisen oikeuden noudattaminen ja saattamaan Venäjän federaation vastuuseen laittomista teoistaan. Kuten välineluonnoksen johdanto-osassa mainituista YK:n yleiskokouksen päätöslauselmista käy ilmi, mekanismi perustetaan, jotta voidaan puuttua Venäjän federaation Ukrainaan kohdistamaan hyökkäysrikokseen, joka rikkoo selvästi YK:n peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa. Mekanismin perustaminen on näin ollen myös osa kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä kansainvälisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi. EU:n osallistuminen tähän mekanismiin vastaa SEU-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisia EU:n ulkoista toimintaa koskevia tavoitteita.
Tämä suositus perustuu SEUT-sopimuksen 212 artiklaan, luettuna yhdessä sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan kanssa, ja siinä määrätään komission nimittämisestä unionin neuvottelijaksi.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Unionin osallistuminen neuvotteluihin korvausvaatimuskomission perustamisvälineestä kuuluu unionin ulkoiseen toimivaltaan SEUT-sopimuksen 216 artiklan 1 kohdan nojalla.
SEUT-sopimuksen 212 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaan unionin neuvottelut kansainvälisestä sopimuksesta eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä elimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia. Kun otetaan huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteiset tavoitteet varmistaa, että Venäjän federaatio korvaa sotatoimista aiheutuneet vahingot, on aiheellista, että näihin neuvotteluihin osallistuvat sekä unioni että jäsenvaltiot, jotka niin päättävät.
•Suhteellisuusperiaate
Edellä esitetyt tähän ehdotukseen liittyvät unionin tavoitteet voidaan saavuttaa vain siten, että unioni osallistuu neuvotteluihin korvausvaatimuskomission perustamisvälineestä.
•Toimintatavan valinta
Unionin osallistuminen neuvotteluihin korvausvaatimuskomission perustamisvälineestä on vahvistettava neuvoston päätöksellä, jolla annetaan valtuutus neuvottelujen aloittamiseen, nimitetään unionin neuvottelija ja annetaan ohjeita neuvottelijalle SEUT-sopimuksen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ei sovelleta.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ei sovelleta.
•Vaikutustenarviointi
Ei sovelleta.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ei sovelleta.
•Perusoikeudet
Venäjän federaation hyökkäys Ukrainaa vastaan rikkoo vakavasti kansainvälistä oikeutta, mikä aiheuttaa ja on jo aiheuttanut valtavia vahinkoja Ukrainassa ja Ukrainan väestölle. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on lujittaa unionin sitoutumista sen varmistamiseen, että tällaisista vahingoista voidaan maksaa korvausvaatimuskomission kautta asianmukainen korvaus. Tämä koskee myös vahinkoja, jotka johtuvat siitä, että Venäjän federaatio loukkaa perusoikeuksia, kuten oikeutta elämään, henkilökohtaista koskemattomuutta ja omaisuudensuojaa, sekä kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltoa.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Välineluonnoksessa esitetään, että Venäjän federaation olisi kansainvälisen oikeuden mukaisesti vastattava korvausvaatimuskomission työskentelystä aiheutuvista kustannuksista. Välineluonnoksessa kuitenkin todetaan lisäksi, että siihen asti kun Venäjän federaatio täyttää velvollisuutensa, korvausvaatimuskomission toiminta olisi rahoitettava sen jäsenten vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla. Tämä rahoitus on ennakkoa korvauksista, jotka Venäjän federaatio on velvollinen maksamaan kansainvälisen oikeuden nojalla ja jotka voidaan periä Venäjän federaatiolta. Tarkemmin sanottuna yleiskokouksen rahoituskomitean olisi määritettävä jäsenten vuotuiset rahoitusosuudet Yhdistyneiden kansakuntien varsinaisen talousarvion asteikon perusteella. Välineluonnoksen mukaan jäsenten ei odoteta osallistuvan korvausrahastoon, joka perustetaan, jotta korvausvaatimuskomission päätökset korvausten myöntämisestä voidaan panna täytäntöön.
Jos unioni aikoo osallistua korvausvaatimuskomission perustamisvälineeseen jäsenenä, sen on maksettava vuotuinen rahoitusosuus. Lisätietoja rahoitusvaikutuksista unionin kannalta on tämän ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.
Ukrainan tukivälineen perustamisesta annettu asetus (EU) 2024/792 muodostaa oikeusperustan unionin rahoitusosuuden maksamiseksi korvausvaatimuskomissiolle vuoteen 2027 saakka. Asetuksessa (EU) 2024/792 vahvistettujen tavoitteiden ja erityisesti sen V luvussa olevassa 34 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”[t]ämän luvun mukaisella tuella vahvistetaan myös valmiuksia estää konflikteja, rakentaa rauhaa ja vastata kriisiä edeltäviin ja kriisin jälkeisiin tarpeisiin, myös luottamusta lisäävillä toimenpiteillä ja prosesseilla, joilla edistetään oikeudenmukaisuutta, totuuden selvittämistä, kokonaisvaltaista konfliktinjälkeistä olojen normalisoimista kohti osallistavaa ja rauhanomaista yhteiskuntaa sekä todisteiden keräämistä sodan aikana tehdyistä rikoksista. Tästä luvusta voidaan myöntää rahoitusta aloitteisiin, joilla tuetaan kansainvälisen oikeuden toteutumista ja sen noudattamisen valvontaa Ukrainassa, ja tällaiseen toimintaan osallistuville elimille.” Koska korvausvaatimuskomission perustamisvälineellä pyritään varmistamaan kansainvälisen oikeuden toteutuminen Ukrainassa rahoittamalla mekanismia niiden vahinkojen korvaamiseksi, joita Ukrainalle ja sen väestölle on aiheutunut Venäjän federaation toteuttamien kansainvälisen oikeuden loukkausten seurauksena, asetuksen (EU) 2024/792 34 artiklan 3 kohta on asianmukainen oikeusperusta, jonka nojalla unioni voi myöntää rahoitusosuutensa korvausvaatimuskomissiolle vuoteen 2027 saakka.
Nämä menot katettaisiin budjettikohdasta 16 06 03 01 – Unionin liittymistuki ja muut toimenpiteet, minkä vuoksi talousarvion selvitysosassa todetaan, että tämä alamomentti ”kattaa myös […] muut EU:n toimia täydentävät toimenpiteet, kuten Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät vastuuvelvollisuusmekanismit ja tilintarkastuslautakunnan toiminta”.
Toteutustavan osalta unionin maksuosuuteen korvausvaatimuskomissiolle sovelletaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 23 päivänä syyskuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (uudelleenlaadittu) 9 245 artiklaa, jonka mukaan unioni voi maksaa jäsenmaksuja elimille, joiden jäsen unioni on.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Raportointijärjestelyjen osalta neuvosto voi nimetä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun erityiskomitean, jota on kuultava neuvottelujen aikana. Jos tällainen komitea nimetään, komission olisi raportoitava sille säännöllisesti neuvoston päätöksen nojalla toteutetuista toimista ja kuultava sitä säännöllisesti.
Neuvoston pyynnöstä komissio raportoi neuvostolle neuvottelujen kulusta ja tuloksista, myös kirjallisesti.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Ei sovelleta.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Ehdotuksen 1 artiklassa annetaan komissiolle valtuutus osallistua unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä sopimuksesta, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio. Lisäksi 1 artiklassa säädetään, että neuvottelut olisi käytävä päätöksen liitteenä olevien neuvoston neuvotteluohjeiden mukaisesti.
Ehdotuksen 2 artiklassa säädetään komission nimeämisestä unionin neuvottelijaksi.
Ehdotuksen 3 artiklassa säädetään erityiskomitean nimeämisestä, jota on kuultava neuvottelujen aikana.
Ehdotuksen 4 artiklassa säädetään, että päätös on osoitettu komissiolle.
Ehdotuksen 5 artiklassa säädetään päätöksen voimaantulosta.
Suositus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan komission valtuuttamisesta osallistumaan Euroopan unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
sekä katsoo seuraavaa:
1)Venäjän federaation Ukrainaa vastaan käymän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan seurauksena 10 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 14 päivänä marraskuuta 2022 päätöslauselman ES-11/5 nimeltä ”Furtherance of remedy and reparation of aggression against Ukraine” 11 .
2)Sen lisäksi, että yleiskokous muistutti Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 2 artiklan mukaisista valtioiden velvoitteista, mukaan lukien velvoitteesta pidättäytyä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan, se ilmaisi syvän huolensa Venäjän federaation Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä, siviiliväestön siirroista, infrastruktuurin ja luonnonvarojen hävittämisestä, julkisen ja yksityisen omaisuuden tuhoamisesta sekä taloudellisesta katastrofista. 12
3)Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous totesi, että Venäjän federaatio on saatettava vastuuseen kaikista kansainvälisen oikeuden loukkauksista Ukrainaa vastaan. Lisäksi korostettiin, että Venäjän federaation on vastattava kaikkien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojensa oikeudellisista seurauksista, mukaan lukien tällaisten tekojen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. 13
4)Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous painotti näissä puitteissa, että on tarpeen perustaa yhteistyössä Ukrainan kanssa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi. 14 Tämän vuoksi suositeltiin kansainvälisen vahinkorekisterin perustamista, johon tallennetaan asiakirjamuodossa todisteet ja korvausvaatimuksia koskevat tiedot vahingoista, menetyksistä tai vammoista, joita kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille sekä Ukrainan valtiolle on aiheutunut Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi. Vahinkorekisterin tarkoituksena on myös edistää ja koordinoida todisteiden keräämistä. 15
5)Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2023 päätöslauselman CM/Res(2023)3 laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteristä.
6)Edistääkseen vastuuvelvollisuustoimia, joiden tarkoituksena on perustaa kansainvälinen mekanismi Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamista kansainvälisen oikeuden vastaisista toimista aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi, valtiot hyväksyivät vaiheittaisen toimintatavan ja päättivät ensin perustaa rekisterin ja sen jälkeen korvausmekanismin muut osat eli korvausvaatimuskomission ja korvausrahaston. Tämä toimintatapa ilmenee rekisterin perussäännöstä, jossa todetaan, että rekisteri ja sen digitaalinen alusta, joka sisältää kaikki korvausvaatimuksia koskevat tiedot ja todisteet, on tarkoitettu ensimmäiseksi osaksi korvausmekanismiin, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja elinten kanssa.
7)Unioni liittyi vahinkorekisteriin perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä 11 päivänä toukokuuta 2023 Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella ja muutti asemansa osallistujaksi 22 päivänä heinäkuuta 2024.
8)Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 29 päivänä helmikuuta 2024 Ukrainan tukivälineen perustamista koskevan asetuksen (EU) 2024/792, jolla lainsäätäjät muun muassa vahvistivat oikeusperustan kansainvälisen oikeuden tukemiseen ja täytäntöönpanoon Ukrainassa osallistuvien aloitteiden ja elinten rahoitukselle, myös unionin vahinkorekisterille maksaman rahoitusosuuden.
9)Vuonna 2024 Ukrainan presidentin kanslia, Ukrainan ulkoministeriö, Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministeriö ja Venäjän hyökkäyssodan vahinkorekisteri kutsuivat Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/ES-11/5 hyväksymistä tukeneet valtiot valmistelukokouksiin, joissa käsitellään kansainvälistä välinettä Ukrainan korvausvaatimuskomission perustamiseksi Haagiin, Alankomaihin. Ensimmäiset viralliset neuvottelut on määrä käydä maaliskuussa 2025.
10)Vahinkorekisterin sihteeristö laati alustavan luonnoksen kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan korvausvaatimuskomissio. Alustava luonnos sisältää säännöksiä korvausvaatimuskomission toimeksiannosta, tehtävästä, oikeudellisesta asemasta, kotipaikasta, jäsenyydestä ja osallistumisesta, organisaatiorakenteesta, rahoituksesta ja talousarviosta, korvausvaatimusten tarkastusmenettelystä, Venäjän federaation jäsenyydestä ja vahinkorekisterin toiminnan siirtämisestä.
11)Kun otetaan huomioon unionin intressi toistaa vakaa sitoumuksensa sen varmistamiseen, että Venäjän federaatio kantaa oikeudelliset seuraukset, jotka johtuvat sen Ukrainaan kohdistamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvollisuus korvata kyseisistä teoista aiheutuneet vahingot, menetykset tai vammat, on aiheellista, että unioni osallistuu neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla korvausvaatimuskomissio perustetaan,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Annetaan komissiolle valtuutus neuvotella unionin puolesta kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio.
2 artikla
Neuvottelut käydään liitteessä esitettyjen neuvotteluohjeiden mukaisesti.
3 artikla
Nimetään komissio unionin neuvottelijaksi.
4 artikla
Unioni osallistuu 1 artiklassa tarkoitettuihin neuvotteluihin ja kuulee niiden aikana SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimettyä erityiskomiteaa.
Komissio raportoi säännöllisesti ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle erityiskomitealle tämän päätöksen nojalla toteutetuista toimista ja kuulee sitä säännöllisesti.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu komissiolle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Päätöslauselma CM/Res(2023)3 laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteristä (ministerikomitea hyväksynyt 12. toukokuuta 2023 ministerien sijaisten 1466. kokouksessa).
C(2023) 3241, 11.5.2023.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu), EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj.
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.2.2025
COM(2025) 42 final
LIITTEET
asiakirjaan
Suositus neuvoston päätökseksi
Euroopan komission valtuuttamisesta osallistumaan Euroopan unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio
LIITE 1
Neuvotteluohjeet Ukrainan kansainvälisen korvausvaatimuskomission perustamista koskevasta kansainvälisestä välineestä käytäviä neuvotteluja varten
Komission olisi pyrittävä neuvotteluissa seuraaviin sopimustavoitteisiin:
(1)Ukrainan kansainvälisen korvausvaatimuskomission perustamista koskevan kansainvälisen välineen tavoitteena on luoda kansainvälisen oikeuden mukainen oikeusperusta hallinnolliselle elimelle, joka tarkastelee ja arvioi korvausvaatimuksia, päättää niiden hyväksymisestä ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän vahingoista, menetyksistä tai vammoista, jotka ovat aiheutuneet 24 päivänä helmikuuta 2022 tai sen jälkeen Ukrainan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäisellä alueella, aluemerellä, talousvyöhykkeellä ja mannerjalustan alueella kaikille asianomaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, Ukrainan valtiolle, sen alue- ja paikallisviranomaisille sekä valtion omistamille tai määräysvallassa oleville yrityksille Venäjän federaation Ukrainassa tai Ukrainaa vastaan toteuttamien kansainvälisen oikeuden vastaisten tekojen vuoksi, mukaan lukien sen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen hyökkäys sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkaukset.
(2)Kansainvälisessä välineessä on määriteltävä korvausvaatimuskomission oikeudellinen asema ja oikeushenkilöllisyys sen mukaan, mikä on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi ja toimeksiannon täyttämiseksi.
(3)Kansainvälisessä välineessä on esitettävä selkeästi ja täsmällisesti valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistumiseen liittyvät nimikkeet sekä niiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
(4)Kansainvälisessä välineessä on esitettävä selkeästi korvausvaatimuskomission organisaatiorakenne erityisesti hallintorakenteen sekä valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistumista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta.
(5)Kansainvälisessä välineessä olisi esitettävä, että Venäjän federaation on kansainvälisen oikeuden mukaisesti vastattava korvausvaatimuskomission työskentelystä aiheutuvista kustannuksista. Siinä on myös täsmennettävä, että siihen asti kun Venäjän federaatio täyttää mainitun velvollisuutensa, korvausvaatimuskomission toiminta on rahoitettava sen jäsenille määritetyillä vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla, ja että jäsenten rahoitusosuudet ovat perittävissä Venäjän federaatiolta.
(6)Kansainvälisessä välineessä on vahvistettava selkeästi jäsenten vuotuisten rahoitusosuuksien määrittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä korvausvaatimuskomissiota koskevat varainhoitosäännöt ja -menettelyt.
(7)Kansainväliseen välineeseen on sisällytettävä yksityiskohtaiset säännöt vahinkorekisterin toiminnan sujuvan ja täsmällisen siirtämisen varmistamiseksi, ja siinä on esitettävä yksityiskohtaisesti, miten rekisterin toimintaa voidaan jatkaa osana korvausvaatimuskomissiota.
(8)Neuvottelumenettely on seuraava:
(a)Neuvotteluihin on valmistauduttava hyvissä ajoin etukäteen. Tätä varten komissio ilmoittaa SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimetylle erityiskomitealle aikataulusuunnitelmasta ja neuvoteltavista kysymyksistä sekä jakaa tarvittavat tiedot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
(b)Tarvittaessa neuvotteluistuntoja edeltää SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimetyn erityiskomitean kokous keskeisten kysymysten määrittämiseksi sekä lausuntojen ja ohjeiden laatimiseksi tarpeen mukaan.
(c)Komissio raportoi SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimetylle erityiskomitealle neuvottelujen tuloksista kunkin neuvotteluistunnon jälkeen tai, kun samanaikaisesti käydään useita neuvotteluja, useamman neuvotteluistunnon jälkeen.
(d)Komissio ilmoittaa SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimetylle erityiskomitealle kaikista tärkeistä kysymyksistä, joita neuvottelujen aikana mahdollisesti ilmenee.
LIITE 2
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3
1.2.Toimintalohko(t)3
1.3.Tavoite (Tavoitteet)3
1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3
1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3
1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3
1.3.4.Tulosindikaattorit3
1.4.Ehdotus/aloite liittyy4
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4
1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5
1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5
1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6
1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6
2.HALLINNOINTI8
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8
2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8
2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8
2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10
3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12
3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12
3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17
3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22
3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24
3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24
3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24
3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24
3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25
3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25
3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26
3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26
3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28
3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28
3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29
4.Digitaaliset ulottuvuudet29
4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30
4.2.Data30
4.3.Digitaaliset ratkaisut31
4.4.Yhteentoimivuusarviointi31
4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Suositus neuvoston päätökseksi Euroopan komission valtuuttamisesta osallistumaan Euroopan unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio
1.2.Toimintalohko(t)
Oikeusasiat
Taloudellinen ja tekninen apu EU:n ulkopuolisille maille
1.3.Tavoite (Tavoitteet)
1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)
Tämän ehdotuksen päätavoitteena on valtuuttaa komissio osallistumaan unionin puolesta neuvotteluihin kansainvälisestä välineestä, jolla perustetaan Ukrainan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio. Korvausvaatimuskomission perustamisella on ratkaiseva rooli kansainvälisen oikeuden tukemisessa ja täytäntöönpanossa Ukrainassa, koska se on keskeinen osa kansainvälistä korvausmekanismia Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen uhreille.
1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)
1. Annetaan Ukrainalle tarvittava tuki sen varmistamiseksi, että Venäjän federaatio kantaa oikeudelliset seuraukset, jotka johtuvat sen Ukrainaan kohdistamista kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvollisuus korvata kyseisistä teoista aiheutuneet vahingot, menetykset tai vammat.
2. Noudatetaan vahinkorekisterin (johon EU osallistuu) perussääntöä, jossa todetaan, että rekisteri ja sen digitaalinen alusta, joka sisältää kaikki korvausvaatimuksia koskevat tiedot ja todisteet, on tarkoitettu ensimmäiseksi osaksi korvausmekanismiin, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja elinten kanssa.
3. Perustetaan kansainvälinen korvausvaatimuskomissio ja huolehditaan siitä, että unioni osallistuu siihen.
4. Annetaan kansainväliselle korvausvaatimuskomissiolle keinoja tarkastella ja arvioida vahinkorekisteriin kirjattuja korvausvaatimuksia, päättää niiden hyväksymisestä ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrä.
1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.
Kansainvälinen korvausvaatimuskomissio toimisi tutkivana elimenä, tarkastelisi ja arvioisi rekisteriin kirjattuja korvausvaatimuksia, tekisi päätöksiä niistä ja määrittäisi kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän.
1.3.4.Tulosindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.
Kansainvälisen korvausvaatimuskomission perustaminen.
1.4.Ehdotus/aloite liittyy
uuteen toimeen
uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 1
käynnissä olevan toimen jatkamiseen
yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
Aloitteen täytäntöönpanolla vastataan kahteen keskeiseen tarpeeseen. Ensimmäinen on lyhyen aikavälin tarve, eli EU:n valtuutus osallistua neuvotteluprosessiin kansainvälisen korvausvaatimuskomission perustamisesta. Toinen on pitkäaikainen tarve, jota voidaan arvioida vasta sitten, kun kansainvälinen korvausvaatimuskomissio on täysin toimintavalmis. Välineen tehokkuutta voitaisiin arvioida suhteessa sen kykyyn tarkastella ja arvioida korvausvaatimuksia, tehdä päätöksiä niistä ja määrittää kussakin tapauksessa maksettavan korvauksen määrän.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta):
Unioni on useasti toistanut sitoumuksensa sen varmistamiseksi, että Venäjän federaatio kantaa oikeudelliset seuraukset, jotka johtuvat sen kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista, mukaan lukien velvollisuus korvata kyseisistä teoista aiheutuneet vahingot. Tämä sitoumus vastaa erityisesti YK:n yleiskokouksen vuonna 2022 antamaa päätöslauselmaa ”Furtherance of remedy and reparation for aggression against Ukraine”, jossa todettiin tarve perustaa kansainvälinen mekanismi Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta aiheutuneiden vahinkojen, menetysten tai vammojen korvaamiseksi. Tähän kehotukseen vastatakseen Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi 12. toukokuuta 2023 päätöslauselman laajennetusta osittaisesta sopimuksesta Venäjän federaation Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen rekisteristä. Valtiot hyväksyivät vaiheittaisen toimintatavan ja päättivät ensin perustaa rekisterin ja sen jälkeen korvausmekanismin muut osat eli korvausvaatimuskomission ja korvausrahaston. Tämä toimintatapa ilmenee rekisterin perussäännöstä, jossa todetaan, että rekisteri ja sen digitaalinen alusta, joka sisältää kaikki korvausvaatimuksia koskevat tiedot ja todisteet, on tarkoitettu ensimmäiseksi osaksi korvausmekanismiin, joka perustetaan erillisellä kansainvälisellä välineellä yhteistyössä Ukrainan ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja elinten kanssa. Unioni liittyi vahinkorekisteriin perustamisvaiheen liitännäisjäsenenä 11. toukokuuta 2023 Euroopan komission päätöksellä ja muutti asemansa täysimääräiseksi osallistujaksi 22. heinäkuuta 2024 neuvoston päätöksellä. Unioni osallistuu rekisteriin omassa roolissaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa (Unkaria lukuun ottamatta). Osallistuminen antaa unionille mahdollisuuden pitää kiinni sitoumuksestaan tukea Ukrainaa ja palauttaa sääntöihin perustuva kansainvälinen oikeusjärjestys. Samalla komissiolla on mahdollisuus koordinoida paremmin korvauksiin liittyviä toimiaan jäsenvaltioiden kanssa ja varmistaa, että unioni puhuu yhdellä äänellä. Komission mahdollisuus osallistua korvausvaatimuskomissiota koskeviin neuvotteluihin ja viime kädessä itse komission toimintaan sen perustamisen jälkeen on näin ollen vallitsevan tilanteen luonnollista jatkumoa ja kehitystä.
Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)
Osallistumalla kansainvälisen korvausvaatimuskomission perustamiseen EU auttaisi osaltaan varmistamaan, että Venäjän federaatio kantaa oikeuden vastaisista teoistaan johtuvat oikeudelliset seuraukset, ja että EU voi tässä yhteydessä puhua yhdellä äänellä. Komissio voisi tarvittaessa varmistaa toimien koordinoinnin jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä korvausvaatimuskomission perustamisen ja toiminnan eri vaiheissa ja siten edistää uuden elimen tehokasta hallinnointia.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
Tärkeimmät aiemmat kokemukset on saatu aiemmista vastaavista välineistä. YK:n korvauskomissio (UNCC) on merkittävin ennakkotapaus, jonka perusteella voidaan saada näkemyksiä Ukrainan korvausvaatimuskomission rakenteesta ja kustannuksista. Se oli olemassa 31 vuotta (1991–2022), mutta sen lainkäyttötoiminta kesti 12 vuotta. Rekisterin jo tekemän pohjatyön ja viime vuosikymmenten teknologisen kehityksen vuoksi korvausvaatimuskomission toiminta-aika voi olla lyhyempi kuin UNCC:n, ja se on tällä hetkellä arviolta 10 vuotta. Unioni ei kuitenkaan osallistunut UNCC:hen.
1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
Unionin horjumaton tuki Ukrainalle ilmentää yhteistä sitoutumista demokratian periaatteisiin sekä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ja rauhan turvaamiseen Euroopassa. Tämä ehdotus on näin ollen johdonmukainen muiden unionin politiikkojen kanssa, joilla pyritään tukemaan Ukrainaa ja turvaamaan kansainvälinen järjestys ja rauha Euroopassa, erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän meneillään olevan hyökkäyssodan yhteydessä. Tämän ehdotuksen tavoitteita tukee Ukrainan tukivälineen perustamisesta annettu asetus (EU) 2024/792. Mainitun asetuksen 34 artiklan 3 kohdassa säädetään, että Ukrainan tukivälineen III pilarin mukaisella tuella vahvistetaan myös valmiuksia estää konflikteja, rakentaa rauhaa ja vastata kriisiä edeltäviin ja kriisin jälkeisiin tarpeisiin, myös luottamusta lisäävillä toimenpiteillä ja prosesseilla, joilla edistetään oikeudenmukaisuutta, totuuden selvittämistä, kokonaisvaltaista konfliktinjälkeistä olojen normalisoimista kohti osallistavaa ja rauhanomaista yhteiskuntaa sekä todisteiden keräämistä sodan aikana tehdyistä rikoksista. Tästä luvusta voidaan myöntää rahoitusta aloitteisiin, joilla tuetaan kansainvälisen oikeuden toteutumista ja sen noudattamisen valvontaa Ukrainassa, ja tällaiseen toimintaan osallistuville elimille.
1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Ukrainan tukivälineen perustamisesta annettu asetus (EU) 2024/792 muodostaa oikeusperustan unionin rahoitusosuuden myöntämiseksi kansainväliselle korvausvaatimuskomissiolle vuoteen 2027 saakka. Asetuksessa (EU) 2024/792 vahvistettujen tavoitteiden ja erityisesti sen V luvussa olevassa 34 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”[t]ämän luvun mukaisella tuella vahvistetaan myös valmiuksia estää konflikteja, rakentaa rauhaa ja vastata kriisiä edeltäviin ja kriisin jälkeisiin tarpeisiin, myös luottamusta lisäävillä toimenpiteillä ja prosesseilla, joilla edistetään oikeudenmukaisuutta, totuuden selvittämistä, kokonaisvaltaista konfliktinjälkeistä olojen normalisoimista kohti osallistavaa ja rauhanomaista yhteiskuntaa sekä todisteiden keräämistä sodan aikana tehdyistä rikoksista. Tästä luvusta voidaan myöntää rahoitusta aloitteisiin, joilla tuetaan kansainvälisen oikeuden toteutumista ja sen noudattamisen valvontaa Ukrainassa, ja tällaiseen toimintaan osallistuville elimille.” Koska kansainvälisen korvausvaatimuskomission perustamisvälineellä pyritään varmistamaan kansainvälisen oikeuden toteutuminen Ukrainassa rahoittamalla mekanismia niiden vahinkojen korvaamiseksi, joita Ukrainalle ja sen väestölle on aiheutunut Venäjän federaation toteuttamien kansainvälisen oikeuden loukkausten seurauksena, asetuksen (EU) 2024/792 34 artiklan 3 kohta on asianmukainen oikeusperusta, jonka nojalla unioni voi myöntää rahoitusosuutensa korvausvaatimuskomissiolle vuoteen 2027 saakka. Nämä menot katettaisiin budjettikohdasta 16 06 03 01 – Unionin liittymistuki ja muut toimenpiteet, minkä vuoksi talousarvion selvitysosassa todetaan, että tämä alamomentti ”kattaa myös […] muut EU:n toimia täydentävät toimenpiteet, kuten Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät vastuuvelvollisuusmekanismit ja tilintarkastuslautakunnan toiminta”. Unionin vahinkorekisteriin maksama rahoitusosuus kuuluu myös Ukrainan tukivälineen piiriin.
1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto
kesto on rajattu
– alkaa vuonna 2025 ja päättyy vuonna 2035 2
– Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.
kestoa ei ole rajattu
–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,
–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 3
Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä 4
– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
– toimeenpanovirastoja
Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava) 5
– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle
– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille
– julkisoikeudellisille yhteisöille
– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut
– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut
– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä
– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Raportointijärjestelyjen osalta unioni osallistuu neuvotteluihin korvausvaatimuskomission perustamisesta ja kuulee niiden aikana SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua erityiskomiteaa. Komissio raportoi säännöllisesti erityiskomitealle tämän päätöksen nojalla toteutetuista toimista ja kuulee sitä säännöllisesti. Neuvoston pyynnöstä komissio raportoi neuvostolle neuvottelujen kulusta ja tuloksista, myös kirjallisesti.
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
Toteutustavan osalta unionin pakolliseen maksuosuuteen sovelletaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 245 artiklaa9 jonka mukaan unioni voi maksaa jäsenmaksuja elimille, joiden jäsen unioni on. Kyseistä artiklaa sovelletaan unionin korvausvaatimuskomissiolle maksamaan rahoitusosuuteen.
2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
Tässä vaiheessa ei ole havaittu erityisiä riskejä.
2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
Komission keskusyksiköiden antamien ohjeiden mukaisesti komission tasolla suoritettavan valvonnan kustannukset arvioidaan eri valvontavaiheiden kustannusten perusteella. Kunkin hallinnointimuodon kokonaisarviointi saadaan kaikkien näiden kustannusten ja asianomaisesta hallinnointitavasta kyseisenä vuonna maksetun kokonaismäärän välisestä suhteesta.
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Tämäntyyppisiin kuluihin sovelletaan vakiosääntöjä.
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
Budjettikohta |
Menolaji |
Rahoitusosuudet |
|||
|
Numero
|
JM/EI-JM 6 |
EFTA-mailta 7 |
ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 8 |
muilta kolmansilta mailta |
muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot |
|
|
0 |
16 06 03 01 |
JM |
EI |
EI |
EI |
EI |
3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
– Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
0 |
Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien ulkopuoliset menot |
|
Pääosasto: Euroopan naapuruuspolitiikka ja laajentumisneuvottelut |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
||||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||||||
|
Toimintamäärärahat |
|||||||||
|
16 06 03 01 – Unionin liittymistuki ja muut toimenpiteet |
Sitoumukset |
(1a) |
0.000 |
0.000 |
3.000 |
3.000 |
6.000 |
||
|
Maksut |
(2a) |
0.000 |
0.000 |
3.000 |
3.000 |
6.000 |
|||
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 9 |
|||||||||
|
Budjettikohta |
(3) |
||||||||
|
Pääosaston Euroopan naapuruuspolitiikka ja laajentumisneuvottelut määrärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
= 1a + 1b + 3 |
0.000 |
0.000 |
3.000 |
3.000 |
6.000 |
||
|
Maksut |
= 2a + 2b + 3 |
0.000 |
0.000 |
3.000 |
3.000 |
6.000 10 |
|||
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|||||
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||||||
|
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset |
(4) |
0.000 |
0.000 |
3.000 |
3.000 |
6.000 |
||
|
Maksut |
(5) |
0.000 |
0.000 |
3.000 |
3.000 |
6.000 |
|||
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ |
(6) |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 0 |
Sitoumukset |
= 4 + 6 |
0.000 |
0.000 |
3.000 |
3.000 |
6.000 |
||
|
määrärahat YHTEENSÄ |
Maksut |
= 5 + 6 |
0.000 |
0.000 |
3.000 |
3.000 |
6.000 |
||
3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)
maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tavoitteet ja tuotokset |
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|||||||||||||
|
TUOTOKSET |
|||||||||||||||||||
|
Tyyppi 11 |
Keskimäär. kustannukset |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lkm |
Kustannus |
Lukumäärä yhteensä |
Kustannukset yhteensä |
||
|
ERITYISTAVOITE 1 12 ... |
|||||||||||||||||||
|
– Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
– Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
– Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
Välisumma, erityistavoite 1 |
|||||||||||||||||||
|
ERITYISTAVOITE 2 ... |
|||||||||||||||||||
|
– Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
Välisumma, erityistavoite 2 |
|||||||||||||||||||
|
KAIKKI YHTEENSÄ |
|||||||||||||||||||
3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
– Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat
|
HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
YHTEENSÄ 2021–2027 |
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||
|
OTSAKE 7 |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
Muut hallintomenot |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
OTSAKE 7, välisumma |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
|||||
|
Henkilöresurssit |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
Muut hallintomenot |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
YHTEENSÄ |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve
– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 13
|
HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
|
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
|||||
|
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
20 01 02 03 (unionin edustustot) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (mikä?) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) |
|||||
|
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Hallinnollisen tuen budjettikohta
|
– päätoimipaikassa |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
– unionin edustustoissa |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta) |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7 |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
|
YHTEENSÄ |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):
|
Katetaan komission yksiköissä käytettävissä olevalla henkilöstöllä |
Poikkeuksellinen lisähenkilöstö* |
|||
|
Rahoitetaan otsakkeesta 7 tai tutkimusmäärärahoista |
Rahoitetaan BA-budjettikohdasta |
Rahoitetaan maksuilla |
||
|
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet |
Ei sovelleta |
|||
|
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
||||
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö |
3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin
|
YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
MRK YHTEENSÄ 2021–2027 |
|
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
||
|
OTSAKE 7 |
|||||
|
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
OTSAKE 7, välisumma |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät |
|||||
|
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
|
YHTEENSÄ |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
0.000 |
3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
Ehdotus/aloite
– voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä
Ukrainan tukivälineen perustamisesta annettu asetus (EU) 2024/792 muodostaa oikeusperustan unionin rahoitusosuuden myöntämiseksi kansainväliselle korvausvaatimuskomissiolle vuoteen 2027 saakka. Asetuksessa (EU) 2024/792 vahvistettujen tavoitteiden ja erityisesti sen V luvussa olevassa 34 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”[t]ämän luvun mukaisella tuella vahvistetaan myös valmiuksia estää konflikteja, rakentaa rauhaa ja vastata kriisiä edeltäviin ja kriisin jälkeisiin tarpeisiin, myös luottamusta lisäävillä toimenpiteillä ja prosesseilla, joilla edistetään oikeudenmukaisuutta, totuuden selvittämistä, kokonaisvaltaista konfliktinjälkeistä olojen normalisoimista kohti osallistavaa ja rauhanomaista yhteiskuntaa sekä todisteiden keräämistä sodan aikana tehdyistä rikoksista. Tästä luvusta voidaan myöntää rahoitusta aloitteisiin, joilla tuetaan kansainvälisen oikeuden toteutumista ja sen noudattamisen valvontaa Ukrainassa, ja tällaiseen toimintaan osallistuville elimille.” Koska korvausvaatimuskomission perustamisvälineellä pyritään varmistamaan kansainvälisen oikeuden toteutuminen Ukrainassa rahoittamalla mekanismia niiden vahinkojen korvaamiseksi, joita Ukrainalle ja sen väestölle on aiheutunut Venäjän federaation toteuttamien kansainvälisen oikeuden loukkausten seurauksena, asetuksen (EU) 2024/792 34 artiklan 3 kohta on asianmukainen oikeusperusta, jonka nojalla unioni voi myöntää rahoitusosuutensa kansainväliselle korvausvaatimuskomissiolle vuoteen 2027 saakka.
– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä
– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
Ehdotuksen/aloitteen
– rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
– rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
3.3.
Arvioidut vaikutukset tuloihin
– Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
vaikutuksia omiin varoihin
vaikutuksia muihin tuloihin
tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
4.Digitaaliset ulottuvuudet
|
Ei sovelleta. |
4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta
|
Ei sovelleta. |
4.2.Data
|
Ei sovelleta. |
4.3.Digitaaliset ratkaisut
|
Ei sovelleta. |
4.4.Yhteentoimivuusarviointi
|
Ei sovelleta. |
4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi
|
Ei sovelleta. |