EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 3.3.2025

COM(2025) 65 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

asetuksen (EU) 2019/943 IV luvun mukaisen kapasiteettimekanismin soveltamismenettelyn virtaviivaistamis- ja yksinkertaistamismahdollisuuksien arvioinnista asetuksen (EU) 2019/943 69 artiklan 3 kohdan mukaisesti

1.JOHDANTO

Asetuksella (EU) 2024/1747 1 , joka annettiin 13. kesäkuuta 2024, muutettiin asetuksia (EU) 2019/942 ja (EU) 2019/943 unionin sähkömarkkinoiden rakenteen parantamisen osalta. Muutetun asetuksen (EU) 2019/943, jäljempänä ’sähköasetus’, 69 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, antaa kertomuksen, jossa arvioidaan mahdollisuuksia virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa kapasiteettimekanismin soveltamismenettelyä, sekä tekee ehdotuksia kapasiteettimekanismien arviointimenettelyjen yksinkertaistamiseksi tarpeen mukaan. Sähköasetuksen 69 artiklan 3 kohta kuuluu seuraavasti:

”Komissio antaa viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2025 Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaisen kertomuksen, jossa arvioidaan mahdollisuuksia virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa IV luvun mukaista kapasiteettimekanismin soveltamismenettelyä, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot voivat puuttua riittävyyteen liittyviin huolenaiheisiin oikea-aikaisesti. Tässä yhteydessä komissio pyytää ACERia muuttamaan 23 artiklassa tarkoitettua eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia koskevaa menetelmää tarvittaessa 23 ja 27 artiklan mukaisesti.

Komissio esittää jäsenvaltioita kuultuaan viimeistään 17 päivänä huhtikuuta 2025 ehdotuksia kapasiteettimekanismien arviointimenettelyn virtaviivaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi tilanteen mukaan.”

Tässä kertomuksessa arvioidaan mahdollisuuksia virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa kapasiteettimekanismin soveltamisprosessia sähköasetuksen IV luvun mukaisesti.

2.EU:N KAPASITEETTIMEKANISMEJA KOSKEVAT PUITTEET

2.1Sähköasetukseen ja CEEAG:hen perustuvat EU:n puitteet

Sähköasetuksen IV luvussa otettiin käyttöön kapasiteettimekanismien perusteluja koskevia vaatimuksia ja tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä sen varmistamiseksi, että kapasiteettimekanismit eivät vääristä perusteettomasti unionin sähkön sisämarkkinoita ja että niitä ei oteta käyttöön korvaamaan jäsenvaltioissa tarvittavia markkinauudistuksia. 2  

Kapasiteettimekanismeja koskevat EU:n puitteet luotiin, jotta voidaan ottaa käyttöön väliaikainen lisäväline ja koordinoida sitä paremmin siten, että sähköjärjestelmä pystyy tarjoamaan riittävästi kapasiteettia (myös joustavaa) kysyntään vastaamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tähän liittyvät muun muassa energiajärjestelmän hiilestä irtautumisen tukeminen ja vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisääminen. Lisäksi unionin viime vuosina kokeman ennennäkemättömän energiakriisin jälkeen on herännyt sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä lisähuolia. Sähkön sisämarkkinat ovat olleet ratkaisevan tärkeät kriisin aiheuttamiin haasteisiin vastaamisessa, sillä niiden ansiosta jäsenvaltiot voivat luottaa toistensa toimituksiin. Hyvin suunnitelluilla kapasiteettimekanismeilla voi kriisin jälkimainingeissa – uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskevien uusien tavoitteiden ja EU:n hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden valossa – olla tärkeä rooli resurssien riittävyyden takaamisessa sekä samalla sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamisessa, vähähiilisten teknologioiden käyttöönoton helpottamisessa ja kuluttajille aiheutuvien kustannusten minimoinnissa. Sähkön sisämarkkinasääntöjä täydentävät EU:n valtiontukisäännöt, erityisesti komission vuoden 2022 suuntaviivoissa ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle, jäljempänä ’CEEAG’ 3 , vahvistetut valtiontukisäännöt, joita sovelletaan valtiontukea sisältäviin toimitusvarmuustoimenpiteisiin, myös kapasiteettimekanismeihin.

Resurssien riittävyyttä ja kapasiteettimekanismeja koskevat EU:n puitteet voidaan tiivistää seuraavasti (sähköasetuksen IV luku ja CEEAG:n 4.8 jakso):

2.1.1Markkinoiden toimintapuute ja asianmukaisuus

Sähköasetuksen 20 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot, joilla on määritettyjä riittävyyteen liittyviä huolenaiheita, laativat täytäntöönpanosuunnitelman, jossa esitetään, miten ne aikovat käsitellä riittävyyteen liittyvien huolenaiheiden perimmäisiä syitä markkinauudistuksilla, ja toimittavat sen komissiolle arviointia varten. Jäsenvaltioiden on seurattava täytäntöönpanosuunnitelmiensa soveltamista ja julkaistava seurannan tulokset vuotuisissa kertomuksissa.

2.1.2Tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus

Jäsenvaltioiden on vahvistettava sähköasetuksen 25 artiklassa täsmennettyjen sääntöjen mukaisesti toimitusvarmuustavoite, jota sanotaan myös luotettavuusstandardiksi. Luotettavuusstandardi on taloudellisen analyysin tulos. Siinä asetetaan raja ylikapasiteetin tukemiselle kilpailun ja eurooppalaisten veronmaksajien rahojen kustannuksella silloin, kun lisäkapasiteetin kustannukset ylittävät tällaisen kapasiteetin tuottaman sosiaalisen hyvinvoinnin. Tätä varten sähköasetuksessa velvoitetaan Sähkö-ENTSO kehittämään menetelmä toimittamatta jääneen sähkön arvon (VoLL), markkinoille tulon kustannuksen (CONE) ja luotettavuusstandardin laskemiseksi. 4 ACER hyväksyi menetelmän lokakuussa 2020.

Kapasiteettimekanismin tarve ja hankittavan kapasiteetin määrä olisi arvioitava riittävyysarvioinnin 5 perusteella. Tätä varten sähköasetuksessa annetaan Sähkö-ENTSOlle tehtäväksi kehittää menetelmä resurssien riittävyyden arvioimiseksi Euroopassa, jäljempänä ’ERAA-menetelmä’ 6 , jonka ACER hyväksyi lokakuussa 2020. Sähkö-ENTSOn on esitettävä kyseisen menetelmän perusteella vuosittain ehdotus vuotuisesta eurooppalaisesta resurssien riittävyysarvioinnista, jäljempänä ’ERAA’, jonka ACER hyväksyy. Sähköasetuksen 24 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat myös perustaa kapasiteettimekanisminsa kansallisiin resurssien riittävyysarviointeihin, joiden olisi kuitenkin perustuttava ERAA-menetelmään. ACER arvioi ne, jos niissä tehdyt havainnot eroavat ERAAn sisältyvistä havainnoista.

Kapasiteetin hintojen perusteella hankittava määrä olisi vahvistettava siten, että se ei ylitä luotettavuusstandardia.

2.1.3Suunnitteluominaisuudet

Nykyisissä kapasiteettimekanismeja koskevissa EU:n puitteissa asetetaan useita pakollisia vaatimuksia. Niitä ovat erityisesti seuraavat:

-Tuki olisi kohdennettava (ja tuen taso määritettävä) tarjouskilpailumenettelyllä (sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohta). 

-Kapasiteettimekanismin suunnittelulla olisi varmistettava osallistumiskelpoisuus kaikille teknologioille, jotka täyttävät objektiiviset tekniset ja ympäristökriteerit. Menettelyyn olisi voitava osallistua syrjimättä mitään tällaisia teknologioita (sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohta). Äskettäin otettiin käyttöön säännös, jolla jäsenvaltioita kannustetaan harkitsemaan kapasiteettimekanismien suunnittelun mukauttamista fossiilittomien, joustavien resurssien – kuten kulutusjouston ja varastoinnin – edistämiseksi (sähköasetuksen 19 g artikla).

-Käytettävyysvaatimusten (ja niihin liittyvien seuraamusten) olisi oltava riittävät, jotta voidaan tarjota korvaus kannusteeksi olemaan käytettävissä verkon odotettavissa olevien järjestelmän niukkuustilanteiden aikana (jotka voivat johtaa hintapiikkiin, jos järjestelmä ei ole riittävän joustava) ja olla oikeasuhteinen suhteessa sähköjärjestelmälle tarjottuun palveluun (sähköasetuksen 22 artiklan 1 kohta).

-Kapasiteettimekanismien olisi mahdollistettava rajat ylittävä osallistuminen (sähköasetuksen 26 artikla). Tätä varten sähköasetuksessa annetaan Sähkö-ENTSOlle tehtäväksi kehittää menetelmä rajat ylittävälle kapasiteettimekanismiin osallistumiselle 7 . ACER hyväksyi tämän menetelmän vuonna 2020.

-Päästöraja rajoittaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien teknologioiden osallistumista kapasiteettimekanismeihin (sähköasetuksen 22 artiklan 4 kohta). Äskettäin otettiin käyttöön poikkeus fossiilisiin polttoaineisiin perustuville teknologioille tapauksissa, joissa päästöt ylittävät päästörajan (sähköasetuksen 64 artikla). Jos poikkeus myönnetään, päästörajan ylittävät resurssit voivat osallistua kapasiteettimekanismeihin 31. joulukuuta 2028 saakka tietyin edellytyksin.

-Jos kyseessä on strateginen reservi, tulisi olla selvää, että strategiseen reserviin hankittu kapasiteetti ei osallistu sähkömarkkinoille edes niissä tilanteissa, joissa hinnat ovat korkeat (sähköasetuksen 22 artiklan 2 kohta).

2.2Nykyinen hyväksyntäprosessi

Sähköasetuksen ja valtiontukisääntöjen edellyttämät toimenpiteet toteutetaan yleensä rinnakkain hyväksynnän nopeuttamiseksi:

1.Jäsenvaltio toimittaa komissiolle markkinauudistussuunnitelman (täytäntöönpanosuunnitelman), jossa selitetään, miten jäsenvaltio aikoo ratkaista markkinoiden toimintapuutteet tai sääntelyvääristymät. Komissio antaa lausuntonsa neljän kuukauden kuluessa suunnitelman virallisesta toimittamisesta (sähköasetuksen 20 artikla). 8

2.Jäsenvaltion olisi perusteltava kapasiteettimekanismin tarve ja oikeasuhteisuus seuraavien kahden tekijän perusteella:

-Riittävyysarviointi. Tämä voidaan tehdä ACERin hyväksymällä ERAAlla. Jos jäsenvaltio haluaa tukeutua kansalliseen resurssien riittävyysarviointiin, komission on tarkistettava sen oletukset, menetelmät ja tulokset ennen valtiontukipäätöksen tekemistä. Tarkemmin sanottuna jos kansallisessa resurssien riittävyysarvioinnissa määritetään huolenaihe, jota ei ole määritetty ERAAssa, jäsenvaltio toimittaa 9 kansallisen resurssien riittävyysarvioinnin ACERille ja ACER antaa kahden kuukauden kuluessa lausunnon siitä, ovatko kansallisen ja eurooppalaisen arvioinnin väliset erot perusteltuja (sähköasetuksen 24 artikla). 

-Toimitusvarmuustavoite (luotettavuusstandardi), jonka laskennan perustana ovat sähköasetuksen 25 artikla ja toimittamatta jääneen sähkön arvon, markkinoille tulon kustannusten ja luotettavuusstandardin laskemiseen käytettävä ACERin menetelmä (sähköasetuksen 23 artiklan 6 kohta). Komission on tarkistettava luotettavuusstandardi ja sen menetelmä ennen valtiontukipäätöksen tekemistä.

3.Jäsenvaltion on ilmoitettava kapasiteettimekanismi komissiolle EU:n valtiontukisääntöjen mukaista arviointia varten.

3.EU:N PUITTEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANON TILANNE JA TÄRKEIMMÄT OPIT

EU:n kapasiteettimekanismeja koskevat puitteet hyväksyttiin vuonna 2019. Niiden kokonaisvaltainen täytäntöönpano on sen jälkeen edellyttänyt useita toimia (eli kapasiteettimekanismeihin liittyvien EU:n menetelmien 10 kehittämistä). Komission työpajoista, valtiontukikäytännöistä ja ACERin toimitusvarmuuden seurantakertomuksista 11 on tullut esille useita asioita, kuten kapasiteettimekanismin soveltamisprosessin pitkäkestoisuus ja monimutkaisuus.

Tämä kertomus perustuu käytäntöön, jota jäsenvaltiot ovat soveltaneet kapasiteettimekanismin suunnitteluun, hyväksymiseen ja käyttämiseen sähköasetuksen antamisen jälkeen, sekä komission tapauskäytäntöön. Komissio on tehnyt sähköasetuksen voimaantulon jälkeen valtiontukipäätökset kahdesta ohjelmasta (Belgia 12 ja Suomi 13 ). Se käy ilmoitusta edeltäviä keskusteluja useiden jäsenvaltioiden kanssa niiden järjestelmistä.

Kertomuksessa hyödynnetään myös sidosryhmien komissiolle antamaa palautetta sähkömarkkinoiden rakenteen uudistamista koskevaan ehdotukseen liittyvässä julkisessa kuulemisessa 14 . Palautteen tiivistelmä on esitetty komission ehdotuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 15 .

Komissio järjesti 22. toukokuuta 2023 ja 7. kesäkuuta 2023 jäsenvaltioiden kanssa kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin EU:n kapasiteettimekanismikehyksen virtaviivaistamista. Työpajoissa keskityttiin erityisesti nykyiseen ERAA-menetelmään ja kapasiteettimekanismien hyväksymisprosessiin. Komissio ja ACER esittelivät työpajojen sisällön myös Euroopan sähköalan sääntelyfoorumille 8. kesäkuuta 2023 ja 27. toukokuuta 2024. Foorumi suhtautui myönteisesti aloitteeseen nopeuttaa kapasiteettimekanismien hyväksymisprosessia ja yksinkertaistaa ERAA-menetelmää. 16   

Lopuksi tässä kertomuksessa käsitellään tiettyjä kysymyksiä, jotka otettiin esiin lainsäätäjien neuvotteluissa sähkömarkkinoiden rakenteen uudistamista koskevasta suunnitelmasta, minkä johdosta komissiolle annettiin tehtäväksi laatia tämä kertomus.

3.1Markkinoiden toimintapuute ja asianmukaisuus

Komissio on laatinut ja julkaissut jäsenvaltioille tarkoitetut ohjeet 17 täytäntöönpanosuunnitelmien laatimisesta. Suunnitelmien arvioinnin aikana komissio pyytää sidosryhmiltä lausuntoa jäsenvaltioiden ehdottamista uudistuksista ja järjestää kokouksia tai käy kirjeenvaihtoa jäsenvaltioiden kanssa mahdollisten kysymysten tai ongelmakohtien selvittämiseksi.

Komission ohjeilla voidaan helpottaa mahdollisten sääntelyvääristymien ja markkinoiden toimintapuutteiden analysointia jäsenvaltioissa. Ohjeissa ehdotetun rakenteen ansiosta komissio pystyy myös ymmärtämään paremmin kunkin jäsenvaltion sähkömarkkinoiden toimintaa ja erityisiä ongelmia. Näin komissio voi antaa suunnitelmaa koskevan lausuntonsa nopeammin. Tähän mennessä moni jäsenvaltioista (12 jäsenvaltiota 18 27:stä) on jo saanut komission lausunnon täytäntöönpanosuunnitelmastaan.

3.2Tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus

ACER hyväksyi vuonna 2020 eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin, ACER-menetelmän. Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin kehittäminen ERAA-menetelmän mukaisesti edellytti vaiheittaista täytäntöönpanoa Sähkö-ENTSOn toimesta. Vaikka Sähkö-ENTSO edistyi ERAAn kehittämisessä huomattavasti, ACER ei hyväksynyt vuosien 2021 ja 2022 eurooppalaisia resurssien riittävyysarviointeja, pääasiallisina syinä puutteellisuudet arvioinnin johdonmukaisuudessa ja luotettavuudessa. ACER hyväksyi vuonna 2024 – ensimmäistä kertaa – vuotta 2023 koskevan eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin ja totesi, että arviointi oli riittävän luotettava, jotta päätöksentekijät voivat luottaa sen tuloksiin.

Jotkin jäsenvaltiot ovat kritisoineet ERAA-menetelmän monimutkaisuutta 19 ja sitä, että nykyisen menetelmän mukaan riittävyyskysymysten määrittämisessä olisi käytettävä ERAAn ”keskeistä vertailuskenaariota” (jossa on kaksi vaihtoehtoa: kapasiteettimekanismien kanssa ja ilman niitä). On kuitenkin otettava huomioon, että ERAA-menetelmä perustuu nk. probabilistiseen arviointiin, jossa on jo otettu huomioon useiden skenaarioiden olemassaolo ja todennäköisyydet niiden toteutumiselle. Tästä huolimatta jotkin jäsenvaltiot ovat sitä mieltä, että pelkkä yksi keskeinen vertailuskenaario on liian rajoittava tulevan kehityskulun kuvaamiseksi. Siitä voi syntyä vaikutelma, että esitetään ainoastaan yksi tulevaisuutta koskeva totuus painottamatta juurikaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Keskeistä vertailuskenaariota kritisoidaan tällä hetkellä etenkin siksi, että se perustuu oletukseen, jonka mukaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Siinä ei oteta huomioon, että suunnitelmissa kuvattujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa voi tapahtua viivästyksiä, jotka voivat vaikuttaa järjestelmän riittävyyteen. Sähköasetuksessa käytetään monikollista muotoa ”keskeiset vertailuskenaariot”. Tämä jättää tilaa uusille keskeisille vertailuskenaarioille, jotka kuvaisivat energiasiirtymän etenemistä eri nopeuksilla. Skenaarion olisi oltava todennäköinen kuvaus tulevaisuudesta, jotta näihin keskeisiin skenaarioihin perustuvat valtiontukipäätökset voitaisiin perustella kapasiteettimekanismien tarpeellisuudella ja oikeasuhteisuudella.

Koska ERAA-tuloksia ei ollut saatavilla ennen vuotta 2024, jäsenvaltioiden oli tuolloin käytettävä kapasiteettimekanismiensa perustelemiseen ja mitoitukseen kansallisia riittävyysarviointeja (joiden on perustuttava samaan ACER-menetelmään kuin ERAA). ACERin vuoden 2023 toimitusvarmuuden seurantakertomuksen 20 mukaan jotkin jäsenvaltiot ovat käyneet läpi kattavat riittävyysarvioinnit. ACER kuitenkin huomautti, että tietyt jäsenvaltiot ovat saattaneet soveltaa liian yksinkertaistettuja lähestymistapoja, jotka poikkeavat ACER-menetelmästä merkittävästi. On mielenkiintoista, että ACERin vuoden 2024 toimitusvarmuuden seurantakertomuksen mukaan monet jäsenvaltiot 21 sisällyttävät kansallisissa resurssien riittävyysarvioinneissansa keskeiseen vertailuskenaarioon lisäskenaarioita, joilla mallinnetaan energiasiirtymän toteutumista eri nopeuksilla. Jotkin jäsenvaltiot 22 sisällyttävät kansallisiin resurssien riittävyysarviointeihinsa skenaarioita, joissa mallinnetaan resurssien tai verkkokapasiteetin heikentynyttä saatavuutta 23 ja arvioidaan suuren vaikutuksen aiheuttavien, epätodennäköisten olosuhteiden vaikutusta. Näissä skenaarioissa otetaan huomioon deterministiset negatiiviset riskit. Sen sijaan sähköasetuksessa säädetään probabilistisesta lähestymistavasta, jossa määritetään tulevien epävarmojen tapahtumien todennäköisyydet. Sähköasetuksessa säädetään myös, että resurssien riittävyyden arvioinneissa voidaan ottaa huomioon herkkyystekijöiden analyysi äärimmäisistä sääilmiöistä. Muutamat jäsenvaltiot 24 sisällyttävät tällaiset herkkyystekijät kansallisiin resurssien riittävyysarviointeihinsa.

ACER hyväksyi vuonna 2020 VoLL:n, CONEn ja luotettavuusstandardin määritysmenetelmän. Menetelmässä jäsenvaltiot tekevät kyselytutkimuksia eri sähkönkuluttajien ryhmien keskuudessa arvioidakseen niiden halukkuutta maksaa kapasiteetista sekä kapasiteetin tarjoajien keskuudessa uuden kapasiteetin kustannusten arvioimiseksi. ACER-menetelmän täytäntöönpano kansallisella tasolla vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. 25 Äskettäisessä ACERin konsultointitutkimuksessa 26 todettiin, että VoLL:n (kyselytutkimukseen perustuvalla lähestymistavalla arvioituna) ja CONEn merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä ei todennäköisesti voida täysin selittää jäsenvaltioiden talouksien rakenteellisia eroja heijastavilla kansallisilla erityispiirteillä. Siinä viitataan mahdollisiin täytäntöönpanovaikeuksiin 27 ja kyselyihin perustuvaan lähestymistapaan liittyvien tulosten moninaisuuteen. Nämä täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat voivat johtaa poikkeamiin, mikä taas voi johtaa liiallisiin tai riittämättömiin investointeihin huoltovarmuuteen. Menetelmän toteuttaminen ja VoLL:n, CONEn ja luotettavuusstandardin määrittäminen kussakin jäsenvaltiossa voi myös olla hankalaa ja kallista erityisesti pienille kansallisille viranomaisille, joilla ei välttämättä ole tehtävään tarvittavia resursseja eikä henkilöstöä. 

3.3Kapasiteettimekanismin suunnitteluominaisuudet

Komissio on tunnistanut tapauskäytännön perusteella seuraavat tärkeimmät puutteet kapasiteettimekanismien suunnittelussa:

Ensinnäkin jotkin kapasiteettimekanismit sisältävät tuotteiden rakenteeseen liittyviä vaatimuksia, jotka voivat vaikeuttaa uusien teknologioiden (kuten kulutusjouston ja varastoinnin) osallistumista mekanismeihin, mikä sementoi nykyistä tuotantoyhdistelmää. 28 Näitä vaatimuksia ovat esimerkiksi käytettävyysvaatimukset ja rajoittavat alennuskertoimet (eli prosenttiosuus yksikön tuotantokapasiteetista sen todellisen kapasiteetin kuvaamiseksi), osallistumiskelpoinen vähimmäiskapasiteetti, pitkäkestoiset toimitusvaatimukset ja tarjousten vähimmäiskoot.

Toiseksi joissakin kapasiteettimekanismeissa on tärkeää, että markkinoille tuloa edistetään (esimerkiksi tarjoamalla pitkäaikaisia sopimuksia), mikä voi käytännössä kestää kauan. ACERin vuoden 2024 toimitusvarmuuden seurantakertomuksen mukaan tuen tärkeimpiä edunsaajia ovat vakiintuneet yritykset ”perinteisinä” kapasiteetin tarjoajina. Erityisesti maakaasuvoimalat ovat olleet kapasiteettimekanismien tärkeimpiä hyötyjiä vuodesta 2022 alkaen, ja seuraavaksi eniten ovat hyötyneet ydinvoima- ja vesivoimalaitokset 29 . Samaan aikaan muut kuin perinteiset kapasiteetin tarjoajat, kuten uusiutuvat energialähteet, varastointi ja kulutusjousto, muodostavat vain pienen osan kapasiteetista, joka saa korvauksen kapasiteettimekanismeista, vaikka näiden tarjoajien osuus onkin kasvamassa. 30 On kuitenkin tärkeää muistaa, että tämä johtuu osittain siitä, että markkinoiden laajuiset kapasiteettimekanismit heijastavat sähkön kokonaistuotantoa ja suurin osa korvauksista maksetaan markkinoiden olemassa oleville resursseille.

Kolmanneksi kapasiteettimekanismit eivät aina mahdollista rajat ylittävien resurssien tehokasta osallistumista niihin sähköasetuksessa edellytetyllä tavalla yhdenvertaisesti kotimaisten kapasiteetin tarjoajien kanssa. 31  Puolan kapasiteettimekanismia lukuun ottamatta suoraa rajat ylittävää osallistumista koskevan kehyksen täytäntöönpano on joko kesken (Belgia, Irlanti ja Ranska) tai yksinkertaistettua (Italia) muissa markkinoiden laajuisissa kapasiteettimekanismeissa. Joidenkin tutkimusten 32 mukaan tämä johtuu siitä, että nykyinen rajat ylittävää osallistumista koskeva kehys, mukaan lukien ACERin kehittämät menetelmät, on monimutkainen ja vaikea panna täytäntöön. Lisäksi sähköasetuksessa säädetään, että alueellisten koordinointikeskusten olisi laskettava kapasiteettimekanismeihin osallistumiseen käytettävissä oleva tarjousalueen ulkopuolinen enimmäiskapasiteetti vuotuisten ERAA-arviointien perusteella. Jäsenvaltiot laskivat tarjousalueen ulkopuoliset enimmäiskapasiteetit itse vuoteen 2023 asti (koska alueellisten koordinointikeskusten laskentaprosessia ei ollut vahvistettu eikä ERAA-arvioinnin tuloksia ollut saatavilla). Vuonna 2024 alueelliset koordinointikeskukset laativat vuoden 2023 hyväksytyn eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin perusteella ensimmäistä kertaa tarjousalueen ulkopuolista enimmäiskapasiteettia koskevat suositukset. Sähkö-ENTSO arvioi kuitenkin tällä hetkellä resurssien riittävyyttä kokonaisvaltaisesti vain neljän tavoitevuoden osalta sähköasetuksessa tarkoitetun kymmenen vuoden sijaan. Tämä luo tietopuutteen MEC:iden laskemiseen.

Neljänneksi eri jäsenvaltioiden kapasiteettimekanismeissa käytetään epäyhtenäisiä seuraamuksia, joilla kapasiteetin tarjoajia kannustetaan täyttämään sitoumuksensa. Kapasiteettimekanismeja koskevat nykyiset seuraamusjärjestelmät eivät aina tarjoa riittävän asianmukaisia kannustimia sopimuksen kohteena olevan palvelun tosiasiallisen tarjoamisen takaamiseksi. 33 Esimerkiksi kapasiteetin kehittämisen viivästymisestä tai käytettävyyden puuttumisesta määrättävät seuraamukset ovat yleensä paljon alhaisempia kuin se toimittamatta jääneen sähkön arvo, jotka on käytetty kapasiteetin puutteen kustannusten määrittämiseen ja kapasiteettimekanismien perustelemiseen.

Lisäksi asetuksessa (EU) 2024/1747 (19 g ja 19 h artikla) annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa käyttöön tukijärjestelmiä fossiilittomiin polttoaineisiin perustuville joustoratkaisuille. Koska tällaisten joustojärjestelmien tavoite voi olla päällekkäinen kapasiteettimekanismien tavoitteiden kanssa, kapasiteettimekanismien ja joustotoimenpiteiden välinen vuorovaikutus olisi otettava huomioon, jotta tulevan energiajärjestelmän edellyttämä luotettavien, joustavien hiilestä irtautuneiden energialähteiden yhdistelmään perustuva kapasiteetti voitaisiin saavuttaa kustannustehokkaimmalla tavalla.

3.4Julkinen kuuleminen, avoimuus ja arviointi

Valtiontukisäännöissä edellytetään 1. heinäkuuta 2023 alkaen, että jäsenvaltioiden on järjestettävä 4–6 viikkoa (järjestelmän budjetista riippuen) kestävä julkinen kuuleminen kaikista valtiontukien hyväksymistä edellyttävistä toimitusvarmuustoimenpiteistä. 34 Tämän vaatimuksen (ja vastaavan hiilestä irtautumiseen tähtääviä järjestelmiä koskevan vaatimuksen) käyttöönoton tarkoituksena oli varmistaa, että sidosryhmät ovat tietoisia suunnitelluista toimenpiteistä ja että niillä on mahdollisuus tarkastella suunniteltujen valtion rahoittamien kapasiteettimekanismien rakennetta ja keskeisiä parametreja ja antaa niitä koskevia tietoja. Näin markkinaosapuolet voivat esimerkiksi esittää näkemyksiään esivalintaa ja kapasiteetin saatavuutta koskevista vaatimuksista ja seuraamuksista, jotka, kuten edellä on kuvattu, voivat muodostaa esteitä tiettyjen resurssien osallistumiselle, vähentää kilpailua ja lisätä kustannuksia. Näistä vaatimuksista seuraa kuitenkin myös ylimääräinen menettelyvaihe kansallisille viranomaisille, jotka haluavat ottaa käyttöön kapasiteettimekanismeja.

3.5Hyväksymisprosessin kesto

Jäsenvaltiot ovat pitäneet 35 kapasiteettimekanismeja koskevien valtiontukipäätösten hyväksymisprosessia pitkänä. Kapasiteettimekanismin hyväksymisprosessi kestää nykyään yleensä vähintään kuusi kuukautta. Käytännössä kuitenkin ilmoitusta edeltävät keskustelut jäsenvaltioiden kanssa kestävät yleensä pidempään, jopa kaksi vuotta. Tämä johtuu paitsi ensimmäisten, sähköasetuksen uusien säännösten (20–27 artikla) mukaisten menettelyjen pilottiluonteesta myös siitä, että järjestelmän rakenteen suunnittelu on ilmoitusta edeltävässä vaiheessa yleensä vielä kesken: alustavista ideoista keskustellaan edelleen jäsenvaltiossa, ja yksityiskohtaisen rakenteen viimeistely ja toimenpiteen EU:n lainsäädännön vaatimusten mukaisuuden varmistaminen vaatii yleensä useita sisäisiä keskustelukierroksia kansallisten sidosryhmien ja komission yksiköiden kanssa.

4.KOMISSION VIRTAVIIVAISTAMISTA JA YKSINKERTAISTAMISTA KOSKEVAT EHDOTUKSET

4.1 ACERin eurooppalaisen resurssien riittävyysarviointimenetelmän uudelleentarkastelu

Sähköasetuksen 69 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio pyytää tämän kertomuksen perusteella ACERia muuttamaan eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia koskevaa menetelmää tarpeen mukaan. Edellä esitettyjen, ERAA-menetelmään liittyvien huolenaiheiden ratkaisemiseksi ACERin olisi (yhteistyössä Sähkö-ENTSOn kanssa) tarkistettava menetelmäänsä riittävyyden arvioimiseksi unionissa sekä harkittava riittävyysmittareiden laskentamenetelmän tarkistamista jäsenvaltioiden täytäntöönpanotaakan vähentämiseksi ja EU:n kehyksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. 

Menetelmää olisi päivitettävä ja virtaviivaistettava useilta osin, jotta voidaan varmistaa kehyksen luotettavuus ja sen helppo täytäntöönpano sidosryhmien keskuudessa (EU:n tasolla Sähkö-ENTSO ja kansallisella tasolla siirtoverkonhaltijat tai muut yksiköt), ottaen huomioon tapauskäytännöstä saadut kokemukset.

Komission ACERille esittämässä pyynnössä määritellään ainoastaan, missä laajuudessa ERAA-menetelmää yksinkertaistetaan. Sähkö-ENTSOn on toimitettava ACERin hyväksyttäviksi yksityiskohtaiset luonnokset menetelmästä sähköasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

4.1.1Skenaariokehys

ERAA-menetelmässä (3 artikla) riittävyyteen liittyvät huolenaiheet on määritettävä yhden keskeisen vertailuskenaarion perusteella (joko ilman hyväksyttyjä kapasiteettimekanismeja tai niiden kanssa 36 ), kun taas lisäherkkyystekijät on tarkoitettu ainoastaan määritetyn riittävyyteen liittyvän huolenaiheen luotettavuuden arviointiin.

Nykyinen keskeinen vertailuskenaario perustuu poliittisia tavoitteita sisältävien kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tavoitteiden saavuttamiseen. Kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa kuvataan tulevan tuotantokapasiteetin (uusiutuvat energialähteet, varastointi) ja kysynnän (sähköistyminen, energiatehokkuus) kehityskulkuja EU:n kunnianhimoisten tavoitteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ovat parhaat käytettävissä olevat suunnitelmat, jotka kuvaavat energiajärjestelmän tulevaisuutta energiasiirtymän aikana. Tässä skenaariossa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että suunnitelmissa kuvattujen toimenpiteiden toteuttaminen voi viivästyä ja että viivästykset voivat vaikuttaa järjestelmän riittävyyteen. Lisäksi kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat päivitetään viiden vuoden välein, ja alkuperäiset kehityskulut voivat poiketa aiemmasta suunnitelmasta. Esimerkiksi sähköntuotantoon (uusiutuvat energialähteet, ydinvoima), sähkön kysyntään (H2-elektrolyysi) ja elintärkeään infrastruktuuriin (kansallinen verkko, tuotantoyksiköiden liittäminen, yhteenliittäminen) liittyvien uusien laitosten kehittäminen voi poiketa suunnitellusta joko koostumuksensa tai toteutustahtinsa osalta.

Tämän vuoksi voitaisiin harkita skenaariokehyksen uudelleentarkastelua ja erityisen uuden trendi- ja ennusteskenaarion lisäämistä riittävyyttä koskevien huolenaiheiden määrittämismenetelmään, jolloin jäsenvaltiot voisivat käyttää sitä perusteena kapasiteettimekanismin käyttöönotolle. Näin saataisiin mahdollisuus harkita vaihtoehtoista näkemystä tulevaisuudesta esimerkiksi silloin, kun uusiutuvia energialähteitä, ydinvoimaa tai varastointia otetaan käyttöön eri aikoina ja sähköistäminen tapahtuu eri tahtiin.

Myös tällainen trendi- ja ennusteskenaario perustuisi probabilistisiin laskelmiin, mutta siinä otettaisiin huomioon jäsenvaltioiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien toteutuksen tosiasiallinen edistyminen. Tämä sisältää havaitun tarjonnan ja kysynnän kehityksen (esimerkiksi sähköistystahti ja energiatehokkuus) sekä verkon kehittämisen ottaen joidenkin maiden kohdalla huomioon sen riskin, ettei tavoitteita saavuteta ajoissa. 37 Toiseen skenaarioon ei näin ollen pitäisi sisällyttää muita riskejä, jotta skenaarion päämäärä – energiasiirtymän todellisen nopeuden kartoittaminen – ei vääristyisi. Tämä päämäärä edellyttää myös, että toisessa skenaariossa käytettävät trendit eivät ole varovaisempia kuin jäsenvaltioiden ennusteet, mukaan luettuina jo hyväksytyt tai toteutetut politiikat tai toimenpiteet. Lisäksi tässä skenaariopuitteiden laajentamisessa on olennaisen tärkeää määritellä asianmukaiset vertailuindikaattorit keskeisten vertailuskenaarioiden välisten erojen tarkentamiseksi. Sidosryhmät voivat niiden avulla myös vertailla tehokkaasti pääasiallisia oletuksia vuosien mittaan. Lisäskenaariossa on oltava huolellisesti harkittu tasapaino realismin ja konservatismin välillä, jotta vältetään riski kuluttajille aiheutuvien kustannusten kasvusta ilman merkittäviä lisähyötyjä.

Edellä esitetyistä syistä olisi järjestettävä perusteellinen julkinen kuuleminen lisäskenaariosta ja sen oletuksista, jotka perustuvat erityisesti historiallisiin tietoihin 38 ja nykyisiin ennusteisiin 39 ja jotka eroavat jäsenvaltioiden tavoitteista varmistaa, että unionin vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteita ja vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta noudatetaan. ACERin olisi annettava ohjeita julkisen kuulemisen toteuttamistavasta. Kymmenvuotisen verkonkehittämissuunnitelman (TYNDP) sidosryhmien edustajaryhmää (TYNDP Stakeholder Reference Group) pyydetään antamaan lausuntonsa ERAA-skenaarioiden yhdenmukaisuudesta TYNDP-skenaariokehyksen kanssa.

On tärkeää muistaa, että kansallisten resurssien riittävyysarviointien tehtävänä olisi jatkossakin varmistaa, että jäsenvaltioiden yksilöimät erityiset kehityssuunnat voidaan ottaa huomioon kapasiteettimekanismin suunnittelussa.

4.1.2Tavoitevuosien valinta

ERAA-menetelmässä (4.1 artikla) edellytetään jokaisen vuoden mallinnusta kymmenen vuoden aikajänteellä (sähköasetuksen vaatimuksen perusteella). Vuosikohtaiset tulokset ovat tärkeitä kapasiteettimekanismin tarpeellisuutta koskevan päätöksenteon kannalta sekä tarjousalueen ulkopuolisen enimmäiskapasiteetin laskennalle rajat ylittävää kapasiteettimekanismeihin osallistumista varten. Sidosryhmillä (ENTSO-E) on kuitenkin ollut laskennallisia vaikeuksia mallintaa kymmenen vuoden jakson jokainen vuosi. Yksinkertaistamisen hengessä malli voisi tulevaisuudessa mallintaa nimenomaisesti rajallisen määrän tavoitevuosia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kapasiteettimekanismeja koskevan päätöksenteon kannalta (kuten tarjousalueen ulkopuolisen enimmäiskapasiteetin laskenta), kun taas muut tavoitevuodet voitaisiin mallintaa ekstrapoloimalla.

4.1.3Taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnin merkitys

ERAA-menetelmän (6 artikla) mukaan taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnissa mallinnetaan markkinoille tuloa ja markkinoilta poistumista koskevat päätökset. ERAA-malli mittaa tällä hetkellä resurssien taloudellista elinkelpoisuutta niin kutsutun järjestelmäkustannusmallin avulla, joka minimoi järjestelmän kokonaiskustannukset eli kiinteiden kustannusten ja käyttökustannusten summan. Tällainen lähestymistapa, joka optimoi yhtenä vaiheena Euroopan koko järjestelmän kustannukset, on aiheuttanut merkittäviä laskentarajoituksia. Lisäksi siitä on aiheutunut epäjohdonmukaisuuksia kapasiteetin käyttöönottoa ja käytöstä poistamista koskevien päätösten sekä arvioitujen riittävyysriskien välillä. Näiden huolenaiheiden ratkaisemiseksi resurssien taloudellisen kannattavuuden olisi perustuttava nk. tulojen maksimointimalliin, jolla mitataan kunkin kapasiteettiresurssin odotettujen tulojen ja kustannusten välistä eroa. 40  Jotkin Euroopan siirtoverkonhaltijat soveltavat jo tätä mallia. Taloudellisen elinkelpoisuuden arviointi voidaan jakaa pienempiin, laskennallisesti vähemmän vaativiin iteraatioihin. Tällainen menetelmä on kevyempi (nk. iteratiivinen lähestymistapa 41 ), ja se mallintaa paremmin kapasiteetin käyttöönottoa ja käytöstä poistamista koskevia päätöksiä. ERAA-menetelmään olisi sisällyttävä jälkiprosessi, jotta hankittava volyymi voidaan tunnistaa suoraan kunkin mallissa yksilöityyn riittävyysvajeeseen liittyvän tarjousalueen osalta. Lisäksi tämä lähestymistapa helpottaa siirtoperusteista kapasiteetin laskentaa, joka kuvastaa rajat ylittävän kaupan mahdollisuuksia ja perustana olevia hyvinvointihyötyjä asianmukaisesti. Lisäyksinkertaistaminen voisi liittyä probabilistisessa arvioinnissa mallinnettujen ilmastovuosien määrän tarkistamiseen samalla, kun varmistettaisiin, että se vastaa tarkasti resurssien riittävyyden tarvetta.

ERAA mallintaa investointikäyttäytymistä tällä hetkellä laskemalla markkinoille tulon kustannukset kahden keskeisen parametrin perusteella: painotetun keskimääräisen pääomakustannuksen (WACC) ja kynnystuottojen (eli vähimmäistuottoasteen, jonka varojen tarjoajat – osakkeenomistajat ja/tai luotonantajat – tarvitsevat rahoittaakseen investointeja vertailuteknologiaan kyseisellä maantieteellisellä alueella). Jotkin sidosryhmät toivat esiin huolensa siitä, että investointikäyttäytymistä on saatettu arvioida liian optimistisesti, mikä tarkoittaa, että riskiä välttävät sijoittajat eivät pystyisi rahoittamaan hanketta muutaman tunnin per vuosi esiintyvien äärimmäisten hintapiikkien perusteella. Sen vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös investointipäätösten tekoprosessin edellytyksiin mallintamalla järkevän sijoittajan riskin välttämistä asianmukaisesti kynnystuottojen perusteella.

4.1.4Alueiden väliset kapasiteetit

Nykyisissä ERAA-malleissa (ERAA-menetelmän 4.7 artikla) mallinnetaan alueiden välisiä siirtoja kolmansista maista kahdella eri tavalla: i) alueiden välisiä siirtoja ei oleteta tapahtuvan sellaisten järjestelmien osalta, joita ei mallinneta lainkaan (Venäjä ja Valko-Venäjä) 42 , ja ii) alueiden välisten siirtojen on heijastettava markkinaolosuhteita ja odotettavissa olevia toimintakäytäntöjä (kuten erityisiä liittymissopimuksia) sellaisten järjestelmien osalta, joita ei ole nimenomaisesti mallinnettu (Marokko, Moldova, Tunisia ja Ukraina) 43 . Sähkö-ENTSOn olisi seurattava (ACERin valvonnassa) jatkuvasti oletuksia, jotka liittyvät kolmansista maista tapahtuviin alueiden välisiin siirtoihin, jotta voitaisiin ottaa huomioon tällaisiin järjestelmiin liittyvä riskitaso.

4.1.5Jäsenvaltioiden täytäntöönpanosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden vaikutukset

ERAA-menetelmä (3.3 ja 5.14 artikla) sisältää vaatimuksen, jonka mukaan arvioinnin olisi vastattava toimenpiteitä ja toimia, jotka jäsenvaltiot ovat määritelleet sähköasetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisissa täytäntöönpanosuunnitelmissaan. Yksinkertaistamisen hengessä (ja sähköasetuksen 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti) arviointi voisi tulevaisuudessa ennakoida suunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden todennäköisiä vaikutuksia sen sijaan, että se vastaa jäsenvaltioiden täytäntöönpanosuunnitelmien sisältämiä toimenpiteitä.

Lisäksi jos yksilöidään sähköasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukainen (ja ERAAssa mallinnettu) välillinen tukkutason hinnanmuodostuksen rajoitus, ERAA-menetelmässä (3.7 artikla) edellytetään, että arviointiin sisältyy pakollinen herkkyystekijöiden arviointi sen määrittämiseksi, voivatko välilliset hinnanmuodostuksen rajoitukset aiheuttaa mahdollisia resurssien riittävyyteen liittyviä huolenaiheita. Tästä herkkyystekijöiden arvioinnista voisi yksinkertaistamisen hengessä tulla vapaaehtoinen.

4.1.6Alennuskertoimet

ERAA-menetelmä (4.4 artikla) sisältää tarjonnan lähteiden käytettävyyttä koskevia vaatimuksia. Eri teknologioille käytettävien alennuskertoimien määrittelystä olisi oltava yhteinen näkemys. Sähkö-ENTSOn olisi asetettava nämä alennuskertoimet julkisesti saataville (ACERin valvonnassa).

4.1.7Kulutusjouston ja varastoinnin osuus

ERAA-menetelmä (4.3 ja 4.5 artikla) sisältää kulutusjouston ja varastoinnin mallintamista koskevia vaatimuksia. ERAAn täytäntöönpanossa ei kuitenkaan vielä ole keskitytty fossiilittomiin joustoteknologioihin. Energiasiirtymän edetessä ja liiketoimintamallien kehittyessä on entistä tärkeämpää ottaa huomioon ERAAn täytäntöönpanon terävöittäminen kohti fossiilittomia joustoresursseja sekä joustotoimenpiteillä tuetut resurssit (esimerkiksi taloudellisen ajojärjestyksen malliin liittyvien rajoitusten parempi heijastaminen, lisäpalvelutulojen 44 parempi huomioon ottaminen taloudellisen elinkelpoisuuden arvioinnissa ja paikallisten resurssien – kuten lämpöpumppujen ja sähköautojen määrän – parempi arviointi). Nykyisellään ERAA ei voi ottaa asianmukaisesti huomioon kulutusjouston ja varastoinnin vaikutusta antaakseen asiaankuuluvan panoksensa joustavuustarpeiden arviointiin, jolloin vältettäisiin jäsenvaltioiden päällekkäinen työ.

4.1.8Avoimuus ja sidosryhmien vuorovaikutus

ERAA-menetelmä (9 ja 11 artikla) sisältää jo avoimuutta ja sidosryhmien välistä vuorovaikutusta koskevia vaatimuksia. Ponnisteluja avoimuuden lisäämiseksi olisi jatkettava. Sidosryhmät ja sääntelyviranomaiset ovat esimerkiksi pyytäneet julkaisemaan ERAA-tulokset, joista käy ilmi tuntikohtainen energiavaje. Tällaiset tiedot ovat keskeisessä asemassa, jotta jäsenvaltiot ja sidosryhmät voivat hahmottaa, missä määrin puutetilanne muodostaa vakavan uhan toimitusvarmuudelle, ja ne olisi sisällytettävä eurooppalaiseen resurssien riittävyysarviointiin. Sähkö-ENTSOn olisi asetettava julkisesti saataville (ACERin valvomana) panokset (ERAA-menetelmän 5 artikla), jotka eivät ole jäsenvaltiokohtaisia mutta joita käytetään oletusarvoina ERAA-mallin tarjousalueilla (esimerkiksi resurssien kustannusindikaattorit ja alennuskertoimet).

4.2 Kapasiteettimekanismeja koskevan komission hyväksyntämenettelyn virtaviivaistaminen

Ennen kuin valtiontuki voidaan laillisesti myöntää kapasiteettimekanismin kautta, tarvitaan komission hyväksyntäpäätös. Kansallista kapasiteettimekanismia koskevan valtiontukipäätöksen tekeminen edellyttää, että sen yhteensopivuus sähköasetuksen (20–27 artikla) ja CEEAG:n 4.8 jakson vaatimusten kanssa arvioidaan.

Vastatakseen jäsenvaltioiden huolenaiheisiin ja nopeuttaakseen kapasiteettimekanismien hyväksymistä komissio ehdottaa, että kehitetään yksinkertaistettu valtiontukimenettely ennalta määriteltyjä valmiita malleja noudattaville kapasiteettimekanismisuunnitelmille, jotka perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja joiden voidaan näin ollen odottaa rajoittavan kilpailun vääristymiä. Tätä yksinkertaistettua menettelyä ehdotetaan osana uusia valtiontukipuitteita, jotka mainitaan kilpailukykykompassia koskevan tiedonannon pilarissa 2 45 .

Tämä yksinkertaistettu menettely kattaisi tarvittavat suunnitteluominaisuudet, jotta sähköasetuksessa ja valtiontukisäännöissä edellytetty oikeudellinen arviointi olisi mahdollista ja jotta voitaisiin antaa tarvittavat ohjeet yleensä monimutkaisista kansallisista malleista. Vaikka kapasiteettimekanismin hyväksyminen edellyttäisi edelleen valtiontukipäätöstä, komission kanssa käytäviä keskusteluja voitaisiin yksinkertaistettua menettelyä noudattavien jäsenvaltioiden osalta nopeuttaa huomattavasti.

Ehdotettu yksinkertaistettu menettely kattaisi kaksi yleisintä kapasiteettimekanismimallia, joista toinen koskisi markkinoiden laajuisia keskitetyn ostajan kapasiteettimekanismeja ja toinen strategisia reservejä. Siinä esitettäisiin tarkistuslistan muodossa yhteenveto keskeisistä tekijöistä, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava.

Jos jäsenvaltion suunniteltu kapasiteettimekanismi olisi tarkistuslistan kaikkien osatekijöiden mukainen, komissio tekisi valtiontukipäätöksen nopeasti ilman, että suunnitelmasta olisi tarpeen keskustella lisää.

Tätä yksinkertaistettua menettelyä koskevat vaatimukset voivat sisältää seuraavat asiat:

·Jäsenvaltiot voivat soveltaa yksinkertaistettua menettelyä, jos ne käyttävät järjestelmän tarpeellisuuden osoittamiseen viimeisintä (ACERin hyväksymää) ERAA-kertomusta. Kuten 4.1 kohdassa todetaan, ERAA-menetelmää yksinkertaistetaan tulevaisuudessa ja jäsenvaltioille annetaan lisää joustovaraa järjestelmänsä perustelemiseen ERAA-järjestelmän pohjalta. 

·Kapasiteettimekanismin hyväksymisprosessin nopeuttamiseksi komissio pyytää ACERia laskemaan toimittamatta jääneen sähkön arvon viitearvon kaikkien jäsenvaltioiden osalta hyödyntämällä nykyisiä kokemuksia tehokkuuden lisäämiseksi ja laskennan johdonmukaisuuden parantamiseksi. ACERin olisi myös asetettava saataville viitekustannusindikaattorit EU:n tasolla ottaen huomioon olemassa olevat tutkimukset markkinoille tulon kustannuksista ja parhaat saatavilla olevat taloudelliset tutkimukset. Nämä viitearvot (jotka ACER asettaa välittömästi saataville) antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden vahvistaa luotettavuusstandardinsa nopeasti, jos ne päättävät ottaa huomioon ACERin laskelmat.

·Kapasiteettimekanismien hyväksymisprosessin osalta ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet täytäntöönpanosuunnitelmaansa, voivat toimittaa sen komissiolle hyvissä ajoin ennen ehdotetun järjestelmän käyttöönottoa. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa suunnitelmaansa sisältyvät ehdotetut uudistukset samanaikaisesti järjestelmän käyttöönoton kanssa. Jäsenvaltioiden, jotka ovat jo toimittaneet täytäntöönpanosuunnitelmansa ja saaneet komission lausunnon, ei tarvitse laatia uutta täytäntöönpanosuunnitelmaa.

·Lisäksi järjestelmä olisi suunniteltava tarvittavien suunnitteluominaisuuksien mukaisesti. Komissio täsmentää nämä parhaat käytännöt osana uutta valtiontukikehystä koskevaa ehdotustaan.

5.PÄÄTELMÄT JA TULEVAT TOIMET

Sähköasetuksen IV luvun mukaisten kapasiteettimekanismien soveltamiseen liittyvän menettelyn uudelleentarkastelun perusteella komissio toteaa, että useita osatekijöitä voidaan virtaviivaistaa ja menettelyä voidaan yksinkertaistaa joissakin olosuhteissa.

Sähköasetuksen 69 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio tekee 17. huhtikuuta 2025 mennessä ehdotuksia kapasiteettimekanismien arviointimenettelyn yksinkertaistamiseksi tilanteen mukaan.

Ehdotukset esitetään yksityiskohtaisesti komission puhtaan teollisuuden ohjelmaa tukevien valtiontukitoimenpiteiden puitteista annettavan komission tiedonantoluonnoksen liitteessä I. Jäsenvaltioita kuullaan ehdotuksista ennen niiden hyväksymistä.

Komission tässä kertomuksessa esitetty kanta ei vaikuta komission mahdolliseen kantaan kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden yhteensopivuudesta EU:n lainsäädännön kanssa.

(1)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1747, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, direktiivien (EU) 2019/942 ja (EU) 2019/943 muuttamisesta unionin sähkömarkkinoiden rakenteen parantamisen osalta, EUVL L, 2024/1747, 26.6.2024 .

(2)

Ks. asetuksen (EU) 2019/943 20 artikla ja 21 artiklan 1 kohta.

(3)

Komission tiedonanto – Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle, C/2022/481 (EUVL C 80, 18.2.2022, s. 1).

(4)

 Toimittamatta jääneen sähkön arvon (VoLL), markkinoille tulon kustannuksen (CONE) ja luotettavuusstandardin laskentamenetelmä:  Microsoft Word - VOLL CONE RS - Annex I (europa.eu) .

(5)

Riittävyysarviointi on selvitys sähköjärjestelmän riittävyydestä sähkön nykyisen ja arvioidun kysynnän kattamiseen.

(6)

 Eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin laskentamenetelmä: Microsoft Word - ERAA - Annex I (europa.eu) .

(7)

 Menetelmä rajat ylittävälle osallistumiselle kapasiteettimekanismeihin: Microsoft Word - XBP CM - Annex I - technical specifications (europa.eu) .

(8)

Jäsenvaltiot keskustelevat markkinauudistussuunnitelman luonnoksesta komission kanssa usein jo ennen suunnitelman virallista toimittamista, mikä nopeuttaa komission lausunnon antamista suunnitelmasta.

(9)

Siirtoverkonhaltijat ja kansalliset viranomaiset keskustelevat usein kansallisista riittävyysarvioinneista ACERin kanssa ennen raporttien virallista toimittamista. Tämä auttaa ACERia tunnistamaan mahdolliset raportteihin liittyvät kysymykset, oletukset, menetelmät jne. varhaisessa vaiheessa.

(10)

VoLL:n, CONEn ja luotettavuusstandardin määritysmenetelmät, eurooppalaisen resurssien riittävyysarvioinnin menetelmä ja rajat ylittävän kapasiteettimekanismeihin osallistumisen menetelmät.

(11)

 Saatavilla osoitteessa https://www.acer.europa.eu/electricity/security-of-supply/monitoring-security-electricity-supply . 

(12)

 Tämä sisältää kaksi Belgian tukiohjelman muuttamista koskevaa valtiontukipäätöstä, jotka ovat saatavilla asianumeroilla SA.54915 ja SA.104336 .

(13)

 Saatavilla asianumerolla SA.55604 .

(14)

 Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13668-Electricity-market-reform-of-the-EUs-electricity-market-design/public-consultation_fi . 

(15)

 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Reform of Electricity Market Design, SWD(2023) 58 final: https://energy.ec.europa.eu/system/files/2023-03/SWD_2023_58_1_EN_autre_document_travail_service_part1_v6.pdf .

(16)

 Ks. vuoden 2023 foorumin päätelmät: https://energy.ec.europa.eu/events/38th-meeting-european-electricity-regulatory-forum-2023-06-08_en . Ks. vuoden 2024 foorumin päätelmät: https://energy.ec.europa.eu/events/39th-european-electricity-regulatory-forum-2024-05-27_en.

(17)

 Saatavilla osoitteessa https://circabc.europa.eu/ui/group/8f5f9424-a7ef-4dbf-b914-1af1d12ff5d2/library/e82f54ba-9c2a-470b-89ae-6c8ca0ceb947/details .  

(18)

Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Liettua, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Suomi (Viro on parhaillaan käymässä läpi prosessia). 

(19)

Asia nostettiin esille myös jäsenvaltioiden kanssa kesäkuussa 2023 järjestetyissä kahdessa työpajassa.

(20)

  acer.europa.eu/sites/default/files/documents/Publications/Security_of_EU_electricity_supply_2023.pdf .

(21)

Belgia, Bulgaria, Espanja, Portugali, Ranska ja Tšekki (ACERin vuoden 2024 toimintavarmuuden seurantakertomus).

(22)

Belgia, Ruotsi, Suomi ja Viro (ACERin vuoden 2024 toimintavarmuuden seurantakertomus).

(23)

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi useiden verkkoelementtien samanaikaiset viat, sähköntuotannon polttoaineen häiriöt ja ulkomaisten tai paikallisten ydinvoimaloiden alentunut käytettävyys.

(24)

Irlanti, Italia, Ruotsi ja Saksa (ACERin vuoden 2024 toimintavarmuuden seurantakertomus).

(25)

ACERin vuoden 2021 toimitusvarmuuden seurantakertomus, s. 8.

(26)

  https://www.acer.europa.eu/public-events/acer-webinar-implementation-eu-methodology-electricity-adequacy-metrics .

(27)

 Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltiot ovat useiden tekijöiden perusteella tehneet päätöksiä tutkimuksen suunnittelusta ja tulosten käsittelystä.

(28)

 Ks. ACERin vuoden 2023 markkinaseurantaraportti kulutusjouston esteistä ja smartEN-kartta resurssien riittävyysmekanismeista: smarten.eu/wp-content/uploads/2022/01/the_smarten_map_2021_DIGITAL_final.pdf .

(29)

Niiden suhteelliset osuudet vuonna 2023 olivat noin 32, 24 ja 15 prosenttia.

(30)

ACERin vuoden 2023 toimitusvarmuuden seurantakertomuksen mukaan muiden uusiutuvien energialähteiden kuin vesivoimaloiden osuus kokonaiskapasiteetista on vain 6 GW eli kolme prosenttia. Kulutusjousto vastaa 4 GW:n tehoa, kun taas varastointi oli vuonna 2022 edelleen vähäistä (teho 300 MW).

(31)

ACERin vuoden 2023 toimitusvarmuuden seurantakertomus.

(32)

 Menegatti, E., Meeus, L. (2024),FSR Policy Brief: An easy fix to streamline capacity markets:  https://hdl.handle.net/1814/77492 .

(33)

ACERin vuoden 2023 toimitusvarmuuden seurantakertomus.

(34)

  CEEAG , 348 kohta.

(35)

Jäsenvaltioita kuultiin alustavasti kesäkuussa 2023, kun komissio järjesti niille kaksi työpajaa, sekä Euroopan sähköalan sääntelyfoorumin aikana Roomassa samana vuonna.

(36)

Asetuksella (EU) 2024/1747 vahvistettiin kapasiteettimekanismien roolia riittävyysongelmien käsittelyssä. Siitä johtuu, että hyväksytyt kapasiteettimekanismit sisältävä vaihtoehto on merkityksellisempi kuin vaihtoehto, jossa mekanismeja ei oteta huomioon. Tätä tietoa voitaisiin käyttää menetelmän virtaviivaistamisen tehostamiseen.

(37)

https://www.eea.europa.eu/themes/climate/trends-and-projections-in-europe.

(38)

Esimerkiksi hallinnosta annetun asetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(39)

Myös ne käsiteltävinä olevat politiikat ja toimenpiteet, joilla on realistiset mahdollisuudet tulla hyväksytyiksi.

(40)

Taloudellisen elinkelpoisuuden arviointia olisi mukautettava siten, että uusien puhtaiden, joustavien resurssien kannalta merkitykselliset tulot (myös lisäpalvelumarkkinoilta saatavat) otettaisiin paremmin huomioon. Tämän vuoksi tiivis vuorovaikutus asiaankuuluvien, näiden teknologioiden todelliset liiketoimintamallit ymmärtävien sidosryhmien kanssa on erittäin tärkeää.

(41)

Taloudellisen ajojärjestyksen simulointi (economic dispatch simulation) laskee eri resurssien tulot ja kustannukset. Tämän jälkeen investointeja mukautetaan tulosten perusteella ja ajojärjestyksellä, minkä jälkeen oikaistaan kapasiteetit ym., kunnes markkinat saavuttavat tasapainon.

(42)

 Näitä järjestelmiä ei mallinneta lainkaan, toisin sanoen näistä kolmansista maista ei oleteta tapahtuvan alueiden välisiä siirtoja.

(43)

 Nämä järjestelmät mallinnetaan eksogeenisinä parhaina arvioina alueiden välisistä siirroista mallinnettujen vyöhykkeiden välillä.
Tietoja toimittavat siirtoverkonhaltijat, joilla on suoria yhteenliitoksia kyseisiin järjestelmiin. Tietojen olisi heijastettava odotettavissa olevia markkinaolosuhteita ja toimintakäytäntöjä (mukaan lukien erityiset liittymissopimukset).

(44)

 ERAA-menetelmällä (6 artiklan 9 kohdan b alakohta) voidaan tarkastella kaikenlaisia tulovirtoja, kuten tuloja
varastointiteknologioiden ja kulutusjouston kannalta ratkaisevan tärkeistä lisäpalveluista. Tästä olisi tehtävä pakollista.

(45)

 COM(2025) 30 final, 29.1.2025: eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025DC0030 .