Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä    

Vaikutustenarviointi ehdotuksesta meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista annetun direktiivin 2009/18/EY tarkistamiseksi

A. Toimenpiteen tarve

Mihin ongelmaan puututaan ja miksi se on ongelma EU:n tasolla?

Direktiivissä 2009/18/EY vahvistetaan meriliikennealan onnettomuuksien tutkintaa koskeva EU:n järjestelmä. Direktiivillä sisällytetään EU:n lainsäädäntöön Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen periaatteet ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) asiaa koskeva säännöstö. Direktiivin päätarkoituksena on parantaa meriturvallisuutta yhdenmukaistamalla tekninen tutkinta ja merellä sattuneista onnettomuuksista saatavat opit.

Direktiivistä tehtiin (muiden EU:n säädösten ohella) jälkiarviointi ja meriliikennealan toimivuustarkastus vuonna 2018. Ongelmalliseksi todettuja kohtia oli useita: 1) Direktiivissä, sellaisena kuin se on nykyisessä muodossaan, ei säädetä sellaisten onnettomuuksien tutkinnasta, joissa on osallisena alle 15 metrin pituisia kalastusaluksia. 2) Epäselvät määritelmät, epätarkat sanamuodot ja tekstin joidenkin säännösten epätäsmällisyys aiheuttavat sekaannusta. 3) Asiaan liittyvä kansainvälinen sääntely-ympäristö on muuttunut. 4) Kaikista onnettomuuksista ei ilmoiteta tai niitä ei tutkita, koska onnettomuustutkintaelimillä ei ole riittävästi resursseja tai riittävää asiantuntemusta. 5) Meriliikenteen ympäristöystävällisyyden lisäämisen tai automatisoitujen alusten käytön seurauksena mahdollisesti syntyvät uudet kehityssuuntaukset ja/tai teknologiat aiheuttavat väistämättä uusia haasteita onnettomuustutkintaelimille.

Jos EU ei ryhdy toimiin, EU:n onnettomuustutkintaelimet eivät toimi koordinoidusti eivätkä yhdenmukaisesti.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Aloitteella pyritään varmistamaan meriturvallisuuden ja ympäristön pilaantumiselta suojelemisen korkea taso kaikkialla unionissa ja parantamaan sitä.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla (toissijaisuusperiaate)? 

Merenkulku on kansainvälistä liiketoimintaa EU:n aluevesillä ja kansainvälisillä vesillä. Toimintaa säännellään paitsi maailmanlaajuisesti myös alueellisissa ja kansallisissa elimissä, ja se on luonnostaan rajat ylittävää.

B. Ratkaisut

Millä eri vaihtoehdoilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Tarkasteltuja toimintavaihtoehtoja on kolme. Parhaaksi arvioitu toimintavaihtoehto on vaihtoehto C. Tämä vaihtoehto tuo tietyntyyppiset onnettomuudet, joissa on osallisina pienempiä kalastusaluksia (alle 15 metrin pituisia), osittain direktiivin soveltamisalaan. Sen avulla voidaan tehostaa Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) operatiivista tukea onnettomuustutkintaelimille. Sen seurauksena direktiivistä tulee yhdenmukainen viimeisimpien IMO:n määräysten kanssa, ja se myös edellyttää, että onnettomuustutkintaelimillä on sertifioitu laadunhallintajärjestelmä.

Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset? Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Kalastusala kannattaa parhaaksi arvioitua toimintavaihtoehtoa (vaihtoehto C), koska onnettomuudet, joissa on osallisena suurempia kalastusaluksia, kuuluvat jo direktiivin soveltamisalaan. Onnettomuustutkintaelimet ovat keskenään eri mieltä siitä, olisiko soveltamisalaa laajennettava pienempiin kalastusaluksiin. Toimintavaihtoehdossa C ei kuitenkaan edellytetä, että kaikki hyvin vakavat merionnettomuudet, joissa on osallisena pienempiä kalastusaluksia, olisi tutkittava, vaan pikemminkin, että onnettomuustutkintaelinten olisi tehtävä alustava arviointi sen määrittämiseksi, onko turvallisuustutkinta tarpeen suorittaa.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Yhteiskunnallisia vaikutuksia arvioidaan pääasiassa niiden vaikutusten perusteella, joita toimintavaihtoehdoilla on meriturvallisuuteen (ihmishenkien säästyminen ja vältetyt loukkaantumiset, työolot ja ympäristönsuojelu ajanjaksolla 2025–2050). Toimintavaihtoehdon C seurauksena säästyy arviolta 28–48 ihmishenkeä ja vältetään arviolta 219–379 loukkaantumista. Tämä johtuu pääasiassa direktiivin soveltamisalan laajentamisesta hyvin vakaviin onnettomuuksiin, joissa on osallisena alle 15 metrin pituisia kalastusaluksia. Ulkoisten kustannusten arvioidaan pienenevän 132,6–229,28 miljoonaa euroa, ja mereen päätyvän laivapolttoaineen määrän arvioidaan supistuvan 101–176 tonnia. Lisäksi alusten omistajiin/liikennöijiin kohdistuu epäsuorasti arviolta 5,68–9,41 miljoonan euron kustannussäästöt. On kuitenkin huomattava, että annetut arviot ovat hyvin epävarmoja, koska direktiivin vaikutukset turvallisuuteen ovat epäsuoria turvallisuussuositusten ja niiden seurannan vuoksi.  

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Merkittävimmät lisäkustannukset kohdistuvat onnettomuustutkintaelimiin, joiden työtaakan ennustetaan toimintavaihtoehdossa C lisääntyvän tutkintojen suuremman määrän vuoksi. Kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 11,97–141,53 miljoonaa euroa. Lisäksi Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) onnettomuustutkintaelimille antaman lisätuen kustannukseksi arvioidaan 31,88 miljoonaa euroa. Alalle (alusten omistajille/liikennöijille) aiheutuvien täytäntöönpanokustannusten arvioidaan olevan 0,29–0,7 miljoonaa euroa. Kuluttajille aiheutuvia kustannusvaikutuksia ei ole voitu määrittää, mutta niiden odotetaan olevan vähäisiä.

Mitkä ovat vaikutukset pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn?

Toimintavaihtoehdossa C ehdotettu direktiivin soveltamisalan laajentaminen hyvin vakaviin merionnettomuuksiin, joissa on osallisena alle 15 metrin pituisia kalastusaluksia, on merkityksellinen pk-yritysten kannalta. Alalle, pääasiassa pk-yrityksille, aiheutuvien täytäntöönpanokustannusten arvioidaan olevan 0,29–0,7 miljoonaa euroa. Samaan aikaan soveltamisalan laajentamisesta koituvan hyödyn arvioidaan olevan 5,68–9,41 miljoonaa euroa, kun vältetään 18–31 aluksen uppoaminen.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Onnettomuustutkintaelinten kustannuksiksi arvioidaan 11,97–141,53 miljoonaa euroa.

Onko vaihtoehdoilla muita merkittäviä vaikutuksia? 

Koska sama korkea turvallisuustaso säilyy kaikkialla unionissa, sillä on myönteinen vaikutus sisämarkkinoihin ja kilpailukykyyn.

Suhteellisuusperiaate

Toimintavaihtoehdossa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen yleisten politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Toimintapolitiikkaa tarkastellaan uudelleen riittävän pitkän ajan kuluttua sen voimaantulosta, jotta toimenpiteitä on ehditty ottaa käyttöön ja niiden vaikutukset ovat nähtävissä. Komissio/EMSA seuraa edelleen EMSA:n hallinnoimaa onnettomuustietokantaa varmistaakseen, että tutkinnat suoritetaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti ja että raportit ladataan järjestelmään. EMSA tekee onnettomuustutkintaelinten luo vierailuja, joiden perusteella se tekee horisontaalisia analyyseja.