Komission ilmoitus siitä, miten tulkitaan EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen ja varojen raportointia

(2022/C 385/01)

Tämän usein kysyttyjä kysymyksiä sisältävän asiakirjan tarkoituksena on selventää EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen (1) sisältöä ja helpottaa siten sen täytäntöönpanoa.

Tässä asiakirjassa käsiteltävillä usein kysytyillä kysymyksillä selvennetään säännöksiä, jotka sisältyvät jo sovellettavaan lainsäädäntöön. Vastauksilla ei millään tavoin laajenneta tällaisesta lainsäädännöstä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia eikä oteta käyttöön lisävaatimuksia, jotka kohdistuisivat toimijoihin ja toimivaltaisiin viranomaisiin. Näiden usein kysyttyjen kysymysten tarkoituksena on pelkästään auttaa rahoitusalan yrityksiä ja muita kuin rahoitusalan yrityksiä asiaankuuluvien säännösten täytäntöönpanossa. Ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa sitovia tulkintoja unionin lainsäädännöstä. Tässä tiedonannossa esitettyjä näkemyksiä ei pidä ymmärtää siten, että ne määräävät ennalta Euroopan komission kannan unionin tuomioistuimessa ja kansallisissa tuomioistuimissa mahdollisesti käsiteltävissä asioissa.

Tämä asiakirja täydentää komission 20. joulukuuta 2021 julkaisemaa toista asiakirjaa, joka sisältää 22 usein kysyttyä kysymystä siitä, miten rahoitusalan yritysten ja muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoista ja varoista tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisesti.

SISÄLTÖ

YLEISIÄ USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

3

1.

Mihin yrityksiin luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan delegoidun asetuksen raportointivelvoitetta sovelletaan?

3

2.

Mitä tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä tarkoitetaan ”taloudellisella toiminnalla”?

4

3.

Mitä on luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminta?

4

4.

Mitä luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä tarkoitetaan mahdollistavilla toiminnoilla ja siirtymävaiheen taloudellisilla toiminnoilla?

5

5.

Miten määritetään sopeutumista edistävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuus, ja miten tällaisista toiminnoista raportoidaan?

5

6.

Miten NACE-koodeja olisi käytettävä luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tunnistamiseksi luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

6

7.

Voivatko yritykset ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä vapaaehtoisia tietoja?

6

MUUT KUIN RAHOITUSALAN YRITYKSET

7

8.

Miten pitkälle yritysten olisi edettävä arvoketjussa (sekä alku- että loppupäässä) arvioidessaan toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ja raportoidessaan siitä?

7

9.

Millä perusteella toiminta voidaan määrittää luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi, jos kuvauksessa käytetään sellaisia kuvailevia määritteitä kuin ”vähähiilinen” tai ”ilmastoon liittyvät uhat”?

8

10.

Olisiko yrityksen raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta kunkin ympäristötavoitteen osalta erikseen?

8

11.

Miten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä määritellään liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot?

9

12.

Mitä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I mainitut ”kaikki muut suorat menot” käsittävät?

11

13.

Miten yritysten olisi otettava huomioon negatiiviset tulot luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

11

14.

Pitäisikö yritysten pyrkiä välttämään luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen kaksinkertaista raportointia?

12

15.

Olisiko yhteisön raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisesta liikevaihdosta, jos taloudellisesta toiminnasta vastaa alihankkija eikä yritys itse?

12

16.

Miten muun kuin rahoitusalan yrityksen olisi raportoitava sellaisista tuotteista ja palveluista, joita sekä käytetään yrityksen sisällä että myydään sen ulkopuolelle?

12

17.

Miten muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi otettava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa huomioon aineettomat hyödykkeet?

13

18.

Olisiko muiden kuin rahoitusalan yritysten raportoitava EU:n ulkopuolisten toimintojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta?

13

19.

Miten muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi otettava huomioon sellaisista luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto, jotka on irrotettu konsernista tilikauden aikana?

13

RAHOITUSALAN YRITYKSET

14

20.

Mitä tietoja rahoitusalan yrityksen olisi raportoitava, jos taustalla olevien yhteisöjen tiedot eivät ole julkisesti saatavilla?

14

21.

Mitä eroa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa on huomioon otettavilla omaisuuserillä ja kokonaisvaroilla?

14

22.

Olisiko luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa otettava huomioon käteisvarat ja muut rahavarat?

15

OMAISUUDENHOITAJAT

15

23.

Miten omaisuudenhoitajat voivat painottaa salkkuun kuuluvia omaisuuseriä raportoidessaan luokitusjärjestelmäkelpoisista omaisuuseristä?

15

24.

Katsotaanko kiinnelaina omaisuudenhoitajan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi omaisuuseräksi (sijoituksena) vai ainoastaan sen pankin luokitusjärjestelmäkelpoiseksi omaisuuseräksi, joka lainan on alun perin myöntänyt?

15

VAKUUTUKSENANTAJAT

16

25.

Mitä toimintoja vakuutuksenantajan ja jälleenvakuuttajan olisi otettava huomioon raportoidessaan vakuutusten merkintään liittyvistä toiminnoistaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

16

LUOTTOLAITOKSET

16

26.

Sovelletaanko tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisia raportointivelvoitteita suureen yhteisöön, joka ei ole vakavaraisuusasetuksen 4 artiklassa tarkoitettu luottolaitos vaan joka katsotaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin 19 a ja 29 a artiklan mukaiseksi rahoitusalan yritykseksi?

16

27.

Miten pääomamenot voidaan yhdistää luotonantoon yleisiin tarkoituksiin luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

16

28.

Miten luottolaitosten, joilla on rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID) mukainen toimilupa, olisi raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoistaan?

17

VELKAMARKKINAT

17

29.

Miten arvioidaan lainan muodossa olevan omaisuuserän, kuten joukkovelkakirjalainan tai luoton, luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja miten siitä raportoidaan?

17

30.

Jos velkatuotteista saatujen tulojen käyttö ilmoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi, onko riippumattoman tahon todennettava tämä kaikkien näiden tulojen osalta?

18

31.

Voiko EU:n ulkopuolisten yhteisöjen vihreät velkainstrumentit ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi?

18

32.

Voiko vihreät valtionlainat ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi?

18

VUOROVAIKUTUS MUIDEN SÄÄNNÖSTEN KANSSA

19

33.

Miten tietojen antamista koskeva delegoitu säädös toimii yhdessä yritysten kestävyysraportointia koskevien ehdotettujen vaatimusten kanssa?

19

YLEISIÄ USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

1.   Mihin yrityksiin luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaan perustuvan delegoidun asetuksen raportointivelvoitetta sovelletaan?

Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaa täydentävässä delegoidussa säädöksessä (asetus (EU) 2021/2178), jäljempänä ’tietojen antamista koskeva delegoitu säädös’, säädetään luokitusjärjestelmään liittyvää raportointia koskevista erityisistä vaatimuksista, joita sovelletaan direktiivin 2014/95/EU (2) (muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi) soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin.

Asetuksen (EU) 2020/852 (3) (luokitusjärjestelmäasetus) 8 artiklan 1 kohdassa viitataan erityisesti direktiivin 2013/34/EU (4) (tilinpäätösdirektiivi) 19 a ja 29 a artiklaan, jotka otettiin käyttöön direktiivillä 2014/95/EU (muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi). Tarkemmin sanottuna luokitusjärjestelmäasetuksessa säädetään, että ”yritysten, joita koskee velvoite julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan nojalla, on sisällytettävä muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseensä tai muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan konsolidoituun selvitykseensä tiedot siitä, miten ja missä määrin yrityksen toiminnat liittyvät tämän asetuksen 3 ja 9 artiklan nojalla ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin”. Toisin sanoen yrityksiin, joihin sovelletaan tilinpäätösdirektiivin mukaisia raportointivelvoitteita, sovelletaan myös luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisia raportointivelvoitteita.

Tilinpäätösdirektiivin 19 a ja 29 a artiklan mukaisesti muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisvelvoite koskee seuraavia yrityksiä: kyseisen direktiivin 3 artiklan 4 kohdassa määritellyt suuret yritykset, jotka ovat kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä ja joiden työntekijämäärä tilikauden aikana on keskimäärin yli 500, sekä yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat kyseisen direktiivin 3 artiklan 7 kohdassa määritellyn suuren konsernin emoyrityksiä ja joiden yhteenlaskettu työntekijämäärä tilikauden aikana on keskimäärin yli 500. Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 1 kohdan nojalla tällaisiin yrityksiin sovelletaan myös luokitusjärjestelmäasetukseen liittyviä tiedonantovelvoitteita.

Luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 1 kohdassa ei mainita erikseen kansallisia toimenpiteitä, joilla muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joilla mahdollisesti laajennetaan sen soveltamisalaa muihin, pienempien yritysten luokkiin. Näin ollen luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisia raportointivaatimuksia sovelletaan yrityksiin, jotka kuuluvat suoraan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan. Niitä ei sovelleta yrityksiin, jotka kuuluvat ainoastaan sellaisten kansallisten säädösten soveltamisalaan, joilla muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaan yritykset, jotka kuuluvat ainoastaan sellaisten kansallisten säädösten soveltamisalaan, joilla muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, voivat kuitenkin ilmoittaa vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoistaan.

2.   Mitä tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä tarkoitetaan ”taloudellisella toiminnalla”?

Luokitusjärjestelmäasetuksessa vahvistetaan ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokittelu. Tämä luokitus perustuu suurelta osin EU:n tilastolliseen toimialaluokitukseen (NACE).

Taloudellisesta toiminnasta on kyse silloin, kun resursseja, kuten pääomaa, tavaroita, työvoimaa, valmistustekniikoita tai välituotteita, yhdistetään tiettyjen tavaroiden tai palvelujen tuottamiseksi. Taloudelliselle toiminnalle on ominaista resurssien käyttö tuotantopanoksena, tuotantoprosessi ja tuotoksena syntyvät tuotteet (tavarat tai palvelut).

Asetuksessa (EU) 2021/2139 (5) (ilmastoa koskeva delegoitu säädös) kuvataan ja asetetaan yleisen tason kriteerejä. Siinä ei viitata vain tiettyihin yksittäisiin taloudellisiin toimintoihin vaan pikemminkin taloudellisten toimintojen luokkiin. Siinä esimerkiksi asetetaan kriteerejä yleiselle taloudellisten toimintojen luokalle ”Sementin valmistus” eikä tietyn toimijan tietyssä laitoksessa harjoittamalle sementin valmistukselle.

Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen sisältämät viittaukset talouden alojen NACE-luokkiin ovat vain ohjeellisia eivätkä välttämättä täysin kattavia. Sen vuoksi on mahdollista, että taloudellinen toiminta vastaa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä esitettyä toiminnan kuvausta ja siinä vahvistettuja teknisiä arviointikriteerejä (säädöksen liitteet I ja II), vaikka yrityksen NACE-luokkaa ei mainita vastaavassa ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen kohdassa.

3.   Mitä on luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminta?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 1 artiklan 5 kohdassa luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminta määritellään toiminnaksi, joka kuvataan luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä. Vuonna 2022 päättyvän raportointikauden (eli vuonna 2021 harjoitettujen toimintojen) tapauksessa tämä määritelmä vastaa 4. kesäkuuta 2021 annetussa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä kuvattuja taloudellisia toimintoja.

Tarkemmin sanottuna tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 1 artiklan 5 kohdan mukaan taloudellinen toiminta on luokitusjärjestelmäkelpoinen riippumatta siitä, täyttääkö se jonkin tai kaikki ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä säädetyistä (ja tulevissa delegoiduissa säädöksissä säädettävistä) teknisistä arviointikriteereistä. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmäkelpoisuus ei vielä kerro mitään kyseisen toiminnan ympäristötehokkuudesta tai kestävyydestä.

Periaatteena on, että jos yritys saa liikevaihtoa tai sille syntyy pääomamenoja (CapEx) tai toimintamenoja (OpEx) sellaisesta taloudellisesta toiminnasta, joka vastaa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä kuvattua taloudellista toimintaa, tämä liikevaihto tai nämä menot katsotaan luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Sen sijaan, jos toiminta ei vielä sisälly delegoituun säädökseen, sitä ei pidä katsoa luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Lisäksi luokitusjärjestelmä on dynaaminen kehys, jonka soveltamisalaan on tarkoitus lisätä toimintoja ajan mittaan erityisesti sisällyttämällä kehykseen muita ympäristötavoitteita, jolloin luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat laajenevat vastaavasti.

Käytännön tasolla luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen yksilöiminen on ensimmäinen vaihe pyrittäessä määrittämään taloudellisten toimintojen yhdenmukaisuus luokitusjärjestelmään liittyvien teknisten arviointikriteerien kanssa. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat muodostavat toimintojen kokonaisuuden, johon kuuluvat toiminnat voivat olla yhdenmukaisia teknisten arviointikriteerien kanssa tai ne voivat lukeutua siirtymä- tai mahdollistaviksi toiminnoiksi.

Yleisenä periaatteena on, että luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta raportoimisen pitäisi auttaa yrityksiä valmistautumaan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaisten tulevien tiedonantovelvoitteidensa täyttämiseen, sillä myöhemmin niiden edellytetään raportoivan toimintojensa yhdenmukaisuudesta luokitusjärjestelmän kanssa (6).

Lisäksi todetaan, että luokitusjärjestelmäasetuksessa, ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä ja tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä ei tehdä eroa taloudellisten tai liiketoiminnan ydintoimintojen ja muiden toimintojen välillä. Sen vuoksi yritysten olisi raportoitava kaikista sellaisista taloudellisista toiminnoistaan, jotka vastaavat tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 1 artiklan 5 kohdassa vahvistettua luokitusjärjestelmäkelpoisen taloudellisen toiminnan määritelmää, jota on käsitelty edellä.

Luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien tietojen raportointiaikataulua käsitellään tarkemmin 20. joulukuuta 2021 julkaistussa usein kysyttyjä kysymyksiä sisältävässä asiakirjassa kysymyksen 2 yhteydessä.

4.   Mitä luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä tarkoitetaan mahdollistavilla toiminnoilla ja siirtymävaiheen taloudellisilla toiminnoilla?

Mahdollistavat ja siirtymävaiheen taloudelliset toiminnat määritellään luokitusjärjestelmäasetuksen 16 artiklassa ja 10 artiklan 2 kohdassa (7). Siirtymätoiminnat ovat toimintoja, joille ei ole vielä saatavilla vähähiilisiä vaihtoehtoja ja joiden kasvihuonekaasupäästöt vastaavat asianomaisen talouden tai teollisuuden alan parasta mahdollista tasoa ja jotka täyttävät seuraavat kaksi edellytystä: i) ne eivät saa haitata vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa, ja ii) ne eivät saa aiheuttaa lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin, kun otetaan huomioon kyseisten omaisuuserien taloudellinen elinkaari. Mahdollistavat toiminnat ovat puolestaan toimintoja, jotka mahdollistavat suoraan sen, että muilla toiminnoilla voidaan edistää merkittävästi ympäristötavoitteita.

Mahdollistaviksi tai siirtymätoiminnoiksi määriteltyjä taloudellisia toimintoja ei saisi käsitellä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklassa tarkoitetussa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa eri tavalla kuin muita toimintoja. Kaikki mahdollistavien tai siirtymätoimintojen kuvausta vastaavat toiminnat olisi määriteltävä luokitusjärjestelmäkelpoisiksi.

On kuitenkin huomattava, että taloudellinen toiminta voidaan luokitella EU:n luokitusjärjestelmän mukaan siirtymä- tai mahdollistavaksi toiminnaksi ainoastaan sillä edellytyksellä, että se täyttää ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteiden I ja II asiaankuuluvissa kohdissa vahvistetut tekniset arviointikriteerit. Tästä syystä – ja erityisesti ensimmäisenä vuonna tai ensimmäisinä vuosina, jolloin tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaan raportoidaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja – tällaiset toiminnat voidaan määritellä ainoastaan siirtymä- tai mahdollistavaksi toiminnaksi kelpoisiksi ja ne voidaan raportoida eli merkitä sellaisiksi vapaaehtoisesti. Tämä koskee myös muiden toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuuden raportointia, sillä myös muiden toimintojen tapauksessa luokitusjärjestelmäkelpoisuus itsessään ei vielä kerro toiminnan ympäristötehokkuudesta.

5.   Miten määritetään sopeutumista edistävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuus, ja miten tällaisista toiminnoista raportoidaan?

Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteen II mukaan on kahdenlaisia toimintoja, joilla voidaan edistää merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista:

—	sopeutumista edistävät toiminnat eli toiminnat, joihin sisältyy luokitusjärjestelmäasetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja (8)

—	mahdollistavat taloudelliset toiminnat eli toiminnat, joissa esitetään luokitusjärjestelmäasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia sopeutumisratkaisuja (9).

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportointia koskevat vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, onko taloudellinen toiminta luokiteltu ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä II mahdollistavaksi vai sopeutumista edistäväksi toiminnaksi. Näistä ensin mainittujen eli mahdollistavien toimintojen osalta luokitusjärjestelmäkelpoisiksi voidaan laskea liikevaihto sekä toimintaa vastaavat pääoma- ja toimintamenot (10).

Viimeksi mainittujen eli sopeutumista edistävien toimintojen osalta raportoivan yhteisön on osoitettava, että on suoritettu ilmastoriskin ja haavoittuvuuden arviointi ja että on laadittu menosuunnitelma sellaisten sopeutumisratkaisujen toteuttamiseksi, joilla vähennetään toiminnan tärkeimpiä fyysisiä ilmastoriskejä, jotka esitetään liitteen II lisäyksessä A. Raportoiva yhteisö voi laskea kyseisen sopeutumista edistävän toiminnan pääoma- ja toimintamenot luokitusjärjestelmäkelpoisiksi ainoastaan, jos nämä edellytykset täyttyvät.

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että sopeutumista edistävään toimintaan liittyvistä tuotteista ja palveluista saatua liikevaihtoa ei voida laskea luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Tämä johtuu siitä, että siinä vaiheessa, kun toiminnan merkittävä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävä vaikutus on toteutunut (eli kun toiminnasta on tehty ilmastonmuutosta kestävä), kyseisestä toiminnasta saatavaa liikevaihtoa ei saa enää laskea luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. On myös huomattava, ettei sopeutumista edistävä toiminta välttämättä tuota ympäristöhyötyjä.

6.   Miten NACE-koodeja olisi käytettävä luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tunnistamiseksi luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

NACE on tuotteiden ja taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmä. NACE-koodit tarjoavat puitteet, joiden avulla voidaan kerätä ja esittää taloudellisen toiminnan perusteella monenlaisia tilastotietoja talouden aloilta.

NACE-luokituksessa on neljä tasoa. Kun NACE-koodit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, koodit on toisinaan jaettu useammalle kuin neljälle tasolle, mutta neljä ensimmäistä tasoa ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa.

Kaikissa ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteisiin I ja II sisältyvissä taloudellisten toimintojen kuvauksissa todetaan, että kyseiseen luokkaan kuuluvat taloudelliset toiminnat voivat vastata yhtä tai useampaa NACE-koodia.

Lisäksi ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen johdanto-osan 6 kappaleessa selvennetään, että viittauksia NACE-koodeihin olisi pidettävä ohjeellisina. Luokitusjärjestelmäkelpoisuus olisi arvioitava ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteissä esitettyjen toimintakohtaisten kuvausten perusteella.

NACE-koodien tarkoituksena on auttaa käyttäjiä löytämään helpommin etsimänsä luokitusjärjestelmästä erityisesti silloin, kun käyttäjällä on jo ennestään kokemusta NACE-koodeista. NACE-koodit voivat auttaa luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen (mutta eivät luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen) määrittämisessä. Ainoastaan ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä esitetyt tarkat toimintojen kuvaukset määräävät sen, mitkä toiminnat tarkalleen ottaen kuuluvat säädöksen soveltamisalaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että

—	jos NACE-koodi on laaja-alaisempi kuin toiminnan kuvaus, luokitusjärjestelmäkelpoisuus määritetään kuvauksen, ei NACE-koodin laajuuden perusteella,

—	jos taloudelliselle toiminnalle ei ole NACE-koodia mutta se vastaa jotain toiminnan kuvausta, se voidaan luokitella luokitusjärjestelmäkelpoiseksi,

—	jos mikään toiminnan kuvaus ei täysin vastaa yrityksen toimintaa, yrityksen toiminnat voi olla tarpeen jaotella osiin, jolloin eri osat voivat mahdollisesti vastata jotakin toiminnan kuvausta tai useita erikseen kuvattuja toimintoja,

—	jos taloudellisen toiminnan NACE-koodia ei mainita ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä mutta toiminta vastaa kyseisen toiminnan kuvausta, se voidaan katsoa luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

7.   Voivatko yritykset ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä vapaaehtoisia tietoja?

Lähtökohtaisesti tietojen antamista koskeva delegoitu säädös ei estä yrityksiä antamasta vapaaehtoisia tietoja toiminnoistaan. Päin vastoin – kaikkia raportointivelvoitteen piiriin kuuluvia yrityksiä kannustetaan raportoimaan vapaaehtoisesti mahdollisia asiaankuuluvia lisätietoja, jos ne katsovat, että tällaiset tiedot auttavat sijoittajia ymmärtämään paremmin kyseisen yhteisön luokitusjärjestelmäkelpoisuutta.

Kaikkia yrityksiä koskevana yleisenä periaatteena on kuitenkin, että vapaaehtoiset tiedot eivät ole osa luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisia pakollisia tietoja, ja yhteisöjen olisi aina selitettävä syyt tällaisten tietojen antamiselle.

Vapaaehtoisesti raportoidut tiedot eivät myöskään saa olla ristiriidassa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisten pakollisten tietojen kanssa tai vääristää niitä. Vapaaehtoiset tiedot eivät myöskään saa olla näkyvämmässä roolissa kuin pakolliset tiedot. Jos yritys sisällyttää antamiinsa tietoihin vapaaehtoisia tietoja, sen olisi annettava niiden yhteydessä myös seuraavat taustatiedot (11):

—	tietojen antamisen perusteet

—	tietojen valmisteluun käytetyt menetelmät

—	selkeä kuvaus siitä, miten nämä tiedot eroavat pakollisista tiedoista.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (12) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten tietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ja luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportointiin tarkoitettujen lomakkeiden vapaaehtoisesta käytöstä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

MUUT KUIN RAHOITUSALAN YRITYKSET

8.   Miten pitkälle yritysten olisi edettävä arvoketjussa (sekä alku- että loppupäässä) arvioidessaan toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta ja raportoidessaan siitä?

Yleisesti ottaen luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen raportoinnin yhteydessä ei edellytetä yrityksen arvoketjun arviointia, sillä useimmissa tapauksissa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä esitettyjen toimintojen kuvauksissa ei viitata arvoketjuun. Yritysten ei myöskään odoteta arvioivan toimittajiensa kestävyyttä varsinkaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportointivaiheessa.

Luokitusjärjestelmässä asetetut kriteerit koskevat aloja ja toimintoja eivätkä tuoteryhmiä tai yrityksiä. Jos yritys saa tuloja useilta saman tuotteen arvoketjuun kuuluvilta aloilta, sen on annettava tiedot arvoketjun eri prosesseista ja osista kaikkien näiden alojen ja toimintojen osalta. Tämä koskee raportoivan yhteisön, ei sen toimittajien, harjoittamia toimintoja. Jos toimijalla on toimintaa useilla saman tuotteen tai teknologian arvoketjuun kuuluvilla aloilla mutta se saa tuotteesta tuloja vain yhden toiminnan kautta, sen tulee antaa tiedot ainoastaan tämän tuloja tuottavan toiminnan osalta.

Liikevaihdon raportoinnissa ainoastaan ne toiminnan arvoketjuun kuuluvat omaisuuserät ja prosessit, jotka sisältyvät nimenomaisesti toiminnan kuvaukseen, ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Jos kuvauksessa esimerkiksi mainitaan ainoastaan lopputuotteiden valmistus, arvoketjuun sisältyvät välitoiminnat eivät automaattisesti ole luokitusjärjestelmäkelpoisia. Näin ollen esimerkiksi autojen ja ajoneuvojen yksittäisten komponenttien valmistus ei ole automaattisesti kohtaan ”Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus” kuuluvaa luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa. Toimittajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintaan tuotteita toimittavan yrityksen toiminta ei ole automaattisesti luokitusjärjestelmäkelpoista ja että autojen yksittäisten komponenttien valmistus ei ole oletusarvoisesti kohtaan ”Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus” kuuluvaa luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa. Tämä johtuu siitä, että EU:n luokitusjärjestelmässä tuotantoketjun alkupään toimintoja ei niputeta yhteen. Sen sijaan kullekin järjestelmään sisältyvälle toiminnalle asetetaan omat kriteerit, joihin kuuluu myös ”ei merkittävää haittaa” -kriteeri.

Tietyt erillisissä kohdissa esitetyt keskeiset komponentit, kuten akkujen valmistukseen tai vedyntuotantoon liittyvät komponentit (ks. 3.2 ja 3.4 jakso), ovat kuitenkin luokitusjärjestelmäkelpoisia. Lisäksi komponenttien valmistus voidaan määrittää jaksoon ”Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” (ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I oleva 3.6 jakso) kuuluvaksi luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi, jos sitä ei voida luokitella muihin jaksoihin ja se vastaa kyseisen toiminnan kuvausta. Koska 3.6 jaksossa esitetyn toiminnan kuvaus on hyvin laaja-alainen, tämän toiminnan laajuutta arvioitaessa ohjenuorana tulisi käyttää NACE-koodeja C22, C25, C26, C27 ja C28. Tätä toimintaa vastaavat NACE-koodit kattavat erityisesti renkaat ja puolijohteet, mikäli nämä tuotteet vastaavat toiminnan kuvausta (ks. myös kysymys 19). Sen sijaan kuvaus ei kata kaivostoimintaa.

Pääoma- ja toimintamenojen raportoinnin yhteydessä luokitusjärjestelmäkelpoisia ovat myös kaikki sellaiset hankitut omaisuuserät ja prosessit tai palvelut, jotka ovat välttämättömiä luokitusjärjestelmäkelpoisen toiminnan harjoittamiseksi. Autonvalmistajan ostaessa komponentteja vähähiilisten autojen valmistamiseksi myös nämä komponentit ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia. Autojen tai ajoneuvojen valmistajien ei tarvitse luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportointia varten käydä läpi toimittajiaan ja yksittäisiä ostojaan. Niiden tarvitsee ainoastaan määrittää, onko niiden oma valmistusprosessi luokitusjärjestelmäkelpoista taloudellista toimintaa. Jos niiden oma toiminta katsotaan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi, myös pääomamenot, joita niille syntyy kyseistä toimintaa vastaavista välttämättömistä omaisuuseristä tai komponenteista, katsotaan luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Toinen esimerkki luokitusjärjestelmäkelpoisesta toiminnasta on sellaisten ohjelmistojen hankinta, jotka ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttämien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämiseksi tai käyttämiseksi, edellyttäen, että nämä ratkaisut ovat 8.2 jaksossa esitetyn kuvauksen perusteella luokitusjärjestelmäkelpoisia.

Asiakkaan näkökulmasta luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tuotosten ostaminen ei ole automaattisesti luokitusjärjestelmäkelpoista. Esimerkiksi uusiutuvan energian hankintaa ei automaattisesti katsota luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi (13). Luokitusjärjestelmäkelpoisten tuotosten hankinta on luokitusjärjestelmäkelpoista ainoastaan silloin, kun se voidaan luokitella joksikin tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I kuvatuksi pääoma- tai toimintamenoksi. Tällainen meno voisi liittyä erityisesti aurinkopaneelien asentamiseen rakennuksiin, mikä kuuluisi tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevan 1.1.2.2 kohdan c alakohdassa mainittuihin pääomamenoihin (ks. myös kysymys 11).

9.   Millä perusteella toiminta voidaan määrittää luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi, jos kuvauksessa käytetään sellaisia kuvailevia määritteitä kuin ”vähähiilinen” tai ”ilmastoon liittyvät uhat”?

Ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen sisältyvät toimintojen kuvaukset toimivat lähtökohtana luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen määrittämisessä. Jotkin kuvaukset sisältävät kuitenkin kuvailevia määritteitä (kuten ”vähähiilinen”), jotka voidaan tulkita subjektiivisesti, mikä puolestaan voi joissakin tapauksissa vaikuttaa toiminnan luokitusjärjestelmäkelpoisuuteen.

Luokitusjärjestelmäkelpoisuus ei riipu teknisten arviointikriteerien täyttämisestä, vaan se arvioidaan yksinomaan toiminnan kuvauksen perusteella. Tällaisiin määritteisiin (esim. ”vähähiiliset” ajoneuvot tai ”vähähiiliset” alukset ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevan 3.3 jakson (”Liikenteen vähähiilisten teknologioiden valmistus”) yhteydessä), joita ei ole määritelty selkeästi, tulisi kiinnittää huomiota ainoastaan arvioitaessa teknisten arviointikriteerien täyttymistä, eli niillä ei ole merkitystä luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin kannalta. Esimerkiksi autonvalmistaja voi raportoida luokitusjärjestelmäkelpoisiksi kaikki autonvalmistukseen kuuluvat toimintansa, myös polttomoottoriautojen valmistukseen kuuluvat toiminnat.

Sen sijaan toiminnan ”Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” (3.6 jakso) kuvauksessa viitataan toiminnan tavoitteeseen. Toiminta käsittää sellaisten teknologioiden valmistuksen, ”joiden avulla pyritään vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä muilla talouden aloilla”. Jotta toiminta tai tuote voidaan katsoa tämän luokan mukaiseksi ilmastonmuutosta hillitseväksi luokitusjärjestelmäkelpoiseksi toiminnaksi, sen tavoitteena on oltava kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen jollakin muulla talouden alalla. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka teknologia olisi parasta alallaan mutta sen tavoitteena ei ole kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen jollakin muulla talouden alalla, se ei tällöin ole luokitusjärjestelmäkelpoinen. Jos esimerkiksi ruuvin valmistusprosessi on erittäin energiatehokas mutta ruuvilla ei tavoitella kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä jollakin muulla talouden alalla, tämä valmistusprosessi ei ole luokitusjärjestelmäkelpoinen.

Vakuutustoiminnan tapauksessa esimerkiksi ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä II olevassa 10.1 jaksossa (”Vahinkovakuutus: ilmastoon liittyvien uhkien merkintä”) mainitaan ”ilmastoon liittyvät uhat”. Nämä uhat luetellaan ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteen II lisäyksessä A (”Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu”). Vakuutusyritys voi määrittää luokitusjärjestelmäkelpoisiksi ainoastaan sellaiset tuotelajit, joihin kuuluvien vakuutusten ehdot liittyvät ilmastoon liittyvien uhkien käsittelyyn.

10.   Olisiko yrityksen raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta kunkin ympäristötavoitteen osalta erikseen?

Toiminnat, jotka ovat ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä esitettyjen määritelmien mukaan sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimintoja, kuuluvat ensimmäisenä vuonna tai ensimmäisinä vuosina raportoitaviin tietoihin.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä esitettyjä raportointilomakkeita. Niissä ei myöskään nimenomaisesti vaadita erittelemään tietoja luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin ensimmäisenä vuonna tai ensimmäisinä vuosina ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien ympäristötavoitteiden mukaan.

Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään vapaaehtoisesti tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä esitettyjä lomakkeita, joissa luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat on raportoitava ympäristötavoitteen mukaan eriteltyinä.

Yrityksiä neuvotaan toimimaan näin siitä syystä, että kun ne raportoivat tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisesti luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevat keskeiset tulosindikaattorinsa, niiden on eriteltävä taloudelliset toimintansa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä olevien taulukkojen mukaisesti sen mukaan, miten nämä toiminnat edistävät eri ympäristötavoitteita. Tämä helpottaisi raportoitujen luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien tietojen vertailua. Se myös lisäisi vapaaehtoisuuden pohjalta yritysten raportoinnin yhdenmukaisuutta ensimmäisenä raportointivuonna tai ensimmäisinä raportointivuosina ja auttaisi niitä valmistautumaan luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportointiin.

Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistävät toiminnat ovat suurelta osin päällekkäisiä. Luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien keskeisten tulosindikaattorien raportoinnissa on kuitenkin huomattava, että ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen kahden liitteen välillä on joitakin merkittäviä eroja, jotka johtuvat kunkin tavoitteen erityispiirteistä. Nämä erot esitetään jäljempänä olevissa luetelmakohdissa.

—

Jotkin toiminnat kuuluvat ainoastaan ilmastonmuutoksen hillintää edistäviin toimiin (liite I) eivätkä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin toimiin (liite II). Tällaisia toimintoja ovat erityisesti seuraavat: — ”Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten” (8.2 jakso) — ”Suoraan ilmasta tehtävää hiilidioksidin talteenottoa koskeva tutkimus, kehittäminen ja innovointi” (9.2 jakso) — ”Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut” (9.3 jakso).

—

Jotkin toiminnat kuuluvat ainoastaan ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin toimiin (liite II) eivätkä ilmastonmuutoksen hillintää edistäviin toimiin (liite I). Tällaisia toimintoja ovat erityisesti seuraavat: — ”Ohjelmistot, konsultointi ja niihin liittyvä toiminta” (8.2 jakso) — ”Radio- ja televisiotoiminta” (8.3 jakso) — ”Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi” (9.1 jakso).

—	Lisäksi seuraavilla aloilla harjoitettavat toiminnat kuuluvat ainoastaan ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin toimiin: — vakuutustoiminta — koulutus — terveyspalvelut — sosiaalipalvelut — taiteet, viihde ja virkistys.

—

Jotkin toiminnat sisältyvät ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen molempiin liitteisiin, mutta niiden nimet ja kuvaukset eroavat toisistaan. Tämä koskee erityisesti tiettyä liikenteen infrastruktuuria (6.15, 6.16 ja 6.17 jakso) ja tiettyjä valmistusteollisuuden toimintoja (esim. 3.2 ja 3.4 jakso). Näiden toimintojen nimet ja kuvaukset on laadittu kunkin tavoitteen erityispiirteiden mukaan.

—

Liitteissä I ja II lueteltujen toimintojen nimissä ja kuvauksissa on havaittu joitakin epäyhdenmukaisuuksia. Esimerkiksi liitteessä II olevaan 6.5jaksoon kuuluvan toiminnan (”Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne”) nimestä puuttuu sana ”kevyillä” ja kuvauksesta sana ”vuokraus”. Mikäli havaitaan lisää tällaisia epäyhdenmukaisuuksia, niistä tulisi ilmoittaa komissiolle, jotta ne voidaan korjata.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (14) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

11.   Miten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä määritellään liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot?

Liikevaihtoon liittyvä keskeinen tulosindikaattori määritellään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevassa 1.1.1 kohdassa, pääomamenoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori 1.1.2 kohdassa ja toimintamenoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori 1.1.3 kohdassa.

Muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi ilmoitettava se osuus liikevaihdostaan (sellaisena kuin se on määritelty tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevassa 1.1.1 kohdassa), jonka ne ovat saaneet luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoistaan.

Luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenojen raportoinnissa keskitytään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevan 1.1.3.2 kohdan mukaisesti seuraaviin kolmeen pääomamenojen luokkaan:

a)	pääomamenot, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin;

b)	pääomamenot, jotka ovat osa suunnitelmaa, jolla on tarkoitus laajentaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja tai muuttaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi;

c)

tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevan 1.1.2.2 kohdan luokassa c mainitut pääomamenot, jotka liittyvät tuotosten ostamiseen luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoista sekä yksittäisiin toimenpiteisiin, joiden avulla kohteena olevista toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, erityisesti ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevassa 7.3–7.6 jaksossa luetellut toiminnat sekä luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä luetellut muut taloudelliset toiminnat.

Luokassa c tarkoitetut toimenpiteet on pantava täytäntöön ja käynnistettävä 18 kuukauden kuluessa.

Luokkaan c kuuluvien pääomamenojen osalta arvioinnissa keskitytään tuotokseen ja yksittäisiin toimenpiteisiin. Siinä ei tarkastella sitä taloudellista toimintaa, jonka harjoittamiseksi menot syntyvät. Yhteisöjen on arvioitava, aiheutuvatko menot

—	luokitusjärjestelmäkelpoisen toiminnan tuotoksen hankinnasta vai

—	luokitusjärjestelmään kuuluvasta yksittäisestä energiatehokkuuden parantamistoimenpiteestä.

Toisin sanoen tuotosten ja toimenpiteiden on sisällyttävä ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen. Sellaisista omaisuuseristä tai prosesseista aiheutuvat menot, jotka voisivat auttaa tekemään kohteena olevasta toiminnasta vähähiilisen mutta jotka eivät ole ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä lueteltuja toimintoja, eivät lukeudu luokkaan c.

Jos kohteena oleva toiminta ei ole luokitusjärjestelmäkelpoinen – esimerkiksi, kun ravintola ostaa ja asentaa aurinkopaneeleja – tällaiset menot voivat kuulua luokkaan c. Rakennusten perusparannusten osalta luokkaan c lukeutuvat ainoastaan sellaiset toimenpiteet, jotka vastaavat ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä lueteltuja toimintoja (esim. tietyt energiatehokkaat ikkunat).

Samaa lähestymistapaa on noudatettava raportoitaessa toimintamenoja tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuoden tai ensimmäisten täytäntöönpanovuosien osalta. Edellä tarkoitetussa 1.1.3.2 kohdassa mainittua kolmea luokkaa koskevassa raportoinnissa olisi keskityttävä niiden taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuuteen, joihin nämä menot liittyvät. Näin ollen 1.1.2.2 kohdassa (pääomamenot) ja 1.1.3.2 kohdassa (toimintamenot) mainitut kolme luokkaa a, b ja c, jotka liittyvät osoittajana käytettäviin pääoma- ja toimintamenoihin, ovat merkityksellisiä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden tai ensimmäisten täytäntöönpanovuosien aikaisen luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta.

Esimerkiksi luokan b osalta kaikki luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista vuonna 2021 aiheutuneet pääomamenot (joista raportoidaan vuonna 2022 annettavissa tiedoissa) katsottaisiin vuonna 2022 toteutetussa raportoinnissa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Tähän ei vaikuta se, täyttääkö CapEx-suunnitelman mukainen sijoitus toteutuessaan ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä asetetut tekniset arviointikriteerit.

Vastaavasti luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista vuonna 2021 aiheutuneet luokkaan b kuuluvat toimintamenot (joista raportoidaan vuonna 2022 annettavissa tiedoissa) katsottaisiin vuonna 2022 toteutetussa raportoinnissa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Tähän ei vaikuta se, täyttääkö toimintamenoja vastaava taloudellinen toiminta tekniset arviointikriteerit. Tämä johtuu siitä, että yhteisöjen ei tarvitse ensimmäisenä raportointivuonna raportoida taloudellisten toimintojensa yhdenmukaisuudesta luokitusjärjestelmän kanssa.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (15) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

12.   Mitä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I mainitut ”kaikki muut suorat menot” käsittävät?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä 1 olevassa 1.1.3.1 kohdassa (”Nimittäjä”) vahvistetaan, että luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportointiin liittyvän keskeisen tulosindikaattorin ”nimittäjä kattaa suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi”.

Tässä mielessä toimintamenot liittyvät läheisesti kunnossapito- ja korjauskustannuksiin, jotka jo mainitaan nimenomaisesti toimintamenojen määritelmässä liitteessä I olevassa 1.1.3.1 kohdassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnissa toimintamenoihin liittyvän keskeisen tulosindikaattorin nimittäjä sisältää jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt kustannukset.

Sisältää	Ei sisällä (16)
— Kunnossapitoon tarvittavat materiaalit — Koneen korjauksesta aiheutuvat henkilöstökustannukset — Tehtaan siivouksesta aiheutuvat henkilöstökustannukset — Kunnossapitoon liittyvä tietotekniikka	— Yleiskustannukset — Raaka-aineet — Koneen käytöstä aiheutuvat henkilöstökustannukset — Tutkimus- ja kehityshankkeiden hallinnointikustannukset — Sähkö, nesteet tai reagenssit, joita tarvitaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käyttämiseksi

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (17) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

13.   Miten yritysten olisi otettava huomioon negatiiviset tulot luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

Tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä ei täsmennetä, miten negatiiviset tulot olisi otettava huomioon luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä.

Negatiivisten tulojen arvo voitaisiin merkitä 0 prosentiksi luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja raportoitaessa. Yritykset voisivat kuitenkin ilmoittaa negatiivisen arvon rahamääränä.

Jos yhteisön tulot yhden toiminnan osalta ovat negatiiviset, nimittäjänä voisi olla muiden toimintojen positiivisen liikevaihdon absoluuttinen arvo. Tämän avulla voitaisiin laskea luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen osuus. Ks. esimerkki taulukossa 2.

Taulukko 2

Esimerkki luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon raportoimisesta, jos osa tuloista on negatiivisia

Toiminta	Esimerkki: absoluuttinen liikevaihto	Esimerkki: osuus liikevaihdosta
Toiminta A	50 miljoonaa euroa	33  %
Toiminta B	100 miljoonaa euroa	67  %
Toiminta C	-50 miljoonaa euroa	0  %

14.   Pitäisikö yritysten pyrkiä välttämään luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen kaksinkertaista raportointia?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan yritysten on raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoihin kuuluvat laadulliset tiedot liitteessä I olevan 1.2 kohdan mukaisesti. Liitteessä I olevan 1.2.2.1 kohdan c alakohdassa todetaan nimenomaisesti, että yritysten on selitettävä, miten ne ovat välttäneet luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen kaksinkertaisen huomioon ottamisen asianomaisten keskeisten tulosindikaattoreiden osoittajissa. Tämän vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kolmeen keskeiseen tulosindikaattoriin liittyvät tiedot raportoidaan luotettavasti ja yhdenmukaisesti.

Myös luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta ehdotetaan, että yritykset noudattavat liitteessä I olevassa 1.2.2.1 kohdassa kuvattua lähestymistapaa. Yritysten on siis selitettävä, miten ne ovat välttäneet asiaankuuluvan liikevaihdon ja menojen kaksinkertaisen huomioon ottamisen kaikkien luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojensa raportoinnissa.

15.   Olisiko yhteisön raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisesta liikevaihdosta, jos taloudellisesta toiminnasta vastaa alihankkija eikä yritys itse?

Liitteessä I olevassa 1.1.1 kohdassa selvennetään, että luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista saadun raportoidun liikevaihdon on sisällettävä tuotot, jotka kirjataan kansainvälisen tilinpäätösstandardin 1 kappaleen 82(a) mukaisesti, sellaisena kuin se on hyväksytty komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (18).

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tietoja raportoivia yhteisöjä kehotetaan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaisesti käyttämään IFRS-standardien mukaisesti tilinpäätökseensä kirjattuja tuottotietoja ilmoittaessaan luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saamansa liikevaihdon.

Yhteisön olisi ensin määritettävä ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteen I mukaisesti perustana oleva taloudellinen toiminta määrittääkseen, miten sen olisi raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saamansa liikevaihto, vaikka tavarat tai palvelut olisivat alihankkijan tuottamia. Tämä on kansainvälisten tilinpäätösstandardien sääntöjen mukainen menettelytapa. Tämän jälkeen yhteisön olisi määritettävä, onko alihankkijan harjoittama taloudellinen toiminta yhteisön määräysvallan alaista. Määräysvallalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, määrääkö yhteisö olosuhteista, joissa alihankkija toimii.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (19) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

16.   Miten muun kuin rahoitusalan yrityksen olisi raportoitava sellaisista tuotteista ja palveluista, joita sekä käytetään yrityksen sisällä että myydään sen ulkopuolelle?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I selvennetään, että yritysten on laskettava luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihtonsa samojen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti, joita ne soveltavat laatiessaan vuotuisen konsernitilinpäätöksensä. Tämän tarkoituksena on varmistaa vertailukelpoisuus yhteisön konsernitilinpäätöksessä ilmoitetun liikevaihdon kanssa. Konsernitilinpäätöksen laadinnassa sovellettavien kirjanpidon periaatteiden mukaan konsernin muita kuin taloudellisia tietoja koskevaa selvitystä laadittaessa konsernin sisäisiä myyntejä ja sisäistä liikevaihtoa ei lasketa omaan kulutukseen.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä I olevassa 1.2.3 kohdassa vahvistetaan, että muiden kuin rahoitusalan yritysten on kuitenkin julkistettava ”tiedot määristä, jotka liittyvät luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin, joita muut kuin rahoitusalan yritykset harjoittavat omaa sisäistä kulutustaan varten”.

Tästä seuraa, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa yhteisön tulee sisällyttää osoittajaan ainoastaan ulkopuolisesta myynnistä saamansa liikevaihto. Sisäisestä myynnistä saatu liikevaihto voidaan ilmoittaa vapaaehtoisesti erillään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisista pakollisista tiedoista (20).

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (21) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

17.   Miten muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi otettava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa huomioon aineettomat hyödykkeet?

Tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä viitataan aineettomiin hyödykkeisiin luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnin yhteydessä kahdessa kohdassa:

a)	1.1.1 kohdassa, joka koskee liikevaihtoon liittyvää keskeistä tulosindikaattoria;

b)	1.1.2.1 kohdassa, joka koskee pääomamenoihin liittyvän keskeisen tulosindikaattorin nimittäjää.

Näin ollen tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti raportoitaviin tietoihin on sisällytettävä aineettomat hyödykkeet, jotka liittyvät tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin.

Tätä lähestymistapaa olisi noudatettava myös raportoitaessa luokitusjärjestelmäkelpoista liikevaihtoa koskevia tietoja. Tämä tarkoittaa sitä, että aineettomista hyödykkeistä saatu liikevaihto olisi laskettava mukaan siltä osin kuin se liittyy tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisiin luokitusjärjestelmäkelpoisiin taloudellisiin toimintoihin.

Toimintamenojen määritelmä ei sisällä aineettomia hyödykkeitä. Toimintamenoihin liittyvän keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän 1.1.3.1 kohdassa esitetyssä määritelmässä mainitaan kuitenkin suorat pääomittamattomat kustannukset (ks. edellä oleva kysymys 12). Näin ollen aineettomia hyödykkeitä, jotka ovat kansainvälisen tilinpäätösstandardin 38 mukaan pääomittamattomia, ei lasketa omaisuuseriksi, eli ne kuuluvat toimintamenoihin.

18.   Olisiko muiden kuin rahoitusalan yritysten raportoitava EU:n ulkopuolisten toimintojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta?

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvien muiden kuin rahoitusalan yritysten on kerrottava muiden kuin taloudellisten tietojensa raportoinnin yhteydessä kaikista taloudellisista toiminnoistaan riippumatta siitä, harjoitetaanko näitä toimintoja unionin ulkopuolella. Tämä pätee myös luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan ja tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaiseen raportointivelvoitteeseen (22).

Muiden kuin rahoitusalan yritysten ensimmäisen raportointivuoden raportointivelvoitteista säädetään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 kohdassa. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on sisällytettävä ilmoittamiinsa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoihin EU:n ulkopuolisten luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojensa liikevaihto sekä pääoma- ja toimintamenot.

Muiden kuin rahoitusalan yritysten odotetaan myös antavan tietoja, joissa ne arvioivat EU:n ulkopuolisissa maissa harjoitettavia taloudellisia toimintojaan liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa (”Muiden kuin rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattoreiden mukana annettavat tiedot”) vaaditun kuvauksen muodossa. Tämän kohdan edellyttämissä tiedoissa keskitytään taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuuden arviointiin.

19.   Miten muiden kuin rahoitusalan yritysten olisi otettava huomioon sellaisista luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto, jotka on irrotettu konsernista tilikauden aikana?

Liitteessä I olevassa 1.1.1 kohdassa selvennetään, että luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista saadun raportoidun liikevaihdon on sisällettävä tuotot, jotka kirjataan kansainvälisen tilinpäätösstandardin 1 kappaleen 82(a) mukaisesti, sellaisena kuin se on hyväksytty komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008.

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tietoja raportoivia yhteisöjä kehotetaan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaisesti käyttämään IFRS-standardien mukaisesti tilinpäätökseensä kirjattuja tuottotietoja ilmoittaessaan luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saamansa liikevaihdon.

IFRS 10:n kappaleissa 25 ja B98 määrätään, että jos emoyritys menettää määräysvallan tytäryrityksessä, sen on kirjattava tuloslaskelmaansa kyseisestä tytäryrityksestä irrottamispäivään mennessä (eli siihen päivään mennessä, jona tytäryritys ei ole enää osa emoyritystä/konsernia) saadut tulot ja siitä aiheutuneet menot. Kaikki tytäryritykseen liittyvät varat ja velat on kuitenkin poistettava taseesta tytäryrityksen irrottamisen yhteydessä.

Esimerkki: Tytäryritys myydään 30. kesäkuuta, johon asti se on tuottanut luokitusjärjestelmäkelpoista liikevaihtoa. IFRS-standardeja soveltavan emoyrityksen ilmoittaessa tilinpäätöstietonsa 31. joulukuuta se ei enää kirjaa kyseisen tytäryrityksen varoja ja velkoja tilinpäätökseensä menetettyään määräysvallan tytäryrityksessä 30. kesäkuuta. Se kuitenkin ilmoittaa edelleen tuloslaskelmassaan entisen tytäryrityksen 30. kesäkuuta mennessä tuottaman luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon. Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisen raportoinnin kannalta tämä tarkoittaa, että myös 30. kesäkuuta mennessä toteutuneet luokitusjärjestelmäkelpoiset myynnit on kirjattava.

RAHOITUSALAN YRITYKSET

20.   Mitä tietoja rahoitusalan yrityksen olisi raportoitava, jos taustalla olevien yhteisöjen tiedot eivät ole julkisesti saatavilla?

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten on raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietonsa muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessään sekä tilinpäätöksessään. Eri yritykset laativat tilinpäätöksensä eri aikaan tilivuoden aikana. Sen vuoksi kaikki tiedot, joita rahoitusalan yritykset tarvitsevat voidakseen antaa omat luokitusjärjestelmäkelpoisuustietonsa ensimmäisellä raportointikaudella (vuonna 2022), eivät välttämättä ole julkisesti ajoissa saatavilla (23).

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohta ei estä kyseisen delegoidun säädöksen 8 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tämän artiklan mukaan rahoitusalan yritysten on käytettävä viimeisimpiä sijoituskohteena olevan rahoitusalan tai muun kuin rahoitusalan yrityksen tai vastapuolen saataville asettamia tietoja raportoidessaan omia luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan. Tämä parantaa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien tietojen raportoinnin sekä yritysten välistä yhdenmukaisuutta.

Jos tiedot eivät ole helposti tai julkisesti saatavilla, rahoitusalan yrityksiä kehotetaan ottamaan yhteyttä niihin taustalla oleviin yhteisöihin, jotka kuuluvat muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan. Rahoitusalan yritykset voisivat käyttää luokitusjärjestelmään liittyvien tietojen toimittamiseksi sijoituskohteinaan olevien yritysten tai vastapuoltensa vapaaehtoisesti antamia tai kahdenvälisesti toimittamia tietoja.

Lisäksi rahoitusalan yritykset voivat halutessaan antaa itse arvioimiaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja ja raportoida ne vapaaehtoisesti erillään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisista pakollisista tiedoista (24).

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (25) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

21.   Mitä eroa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa on huomioon otettavilla omaisuuserillä ja kokonaisvaroilla?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä vahvistetaan luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevassa raportoinnissa käytettävien keskeisten tulosindikaattorien soveltamisala.

Esimerkiksi liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa (”Keskeisten tulosindikaattorien soveltamisala”) todetaan, että luottolaitosten osalta huomioon otettavat omaisuuserät ovat kaikki taseeseen kirjatut omaisuuserät, joista on vähennetty ne omaisuuserät, jotka on jätetty pois vihreiden omaisuuserien osuuden laskennasta. Tämä tarkoittaa sitä, että huomioon otettavia omaisuuseriä ovat kaikki omaisuudenhoitajan taseessa tai salkussa olevat omaisuuserät lukuun ottamatta saamisia keskuspankeilta, ylikansallisilta liikkeeseenlaskijoilta ja valtioilta, kuten tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetään. Luottolaitosten keskeisissä tulosindikaattoreissa ei oteta huomioon myöskään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/451 (26) (FINREP) tarkoitettuja kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja.

Rahoitusalan yritysten olisi otettava luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa huomioon samat omaisuuserät kuin luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnissa noudattaen 10 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjä rajauksia. Tämä helpottaisi raportoitujen luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen ja luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien tietojen vertailua.

Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitusalan yritysten olisi ilmoitettava selkeästi

—	omaisuuserät, jotka on jätetty pois luokitusjärjestelmäkelpoisten omaisuuserien osuuden laskennassa käytetystä nimittäjästä (esim. saamiset valtioilta, keskuspankeilta ja ylikansallisilta liikkeeseenlaskijoilta sekä luottolaitosten kaupankäyntisalkut)

—	huomioon otettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten omaisuuserien prosenttiosuus kokonaisvaroista.

22.   Olisiko luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa otettava huomioon käteisvarat ja muut rahavarat?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohtaa olisi luettava yhdessä sen 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan kanssa. Käteisvaroja ja muita rahavaroja ei ole suljettu 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vastuiden ulkopuolelle.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen ja sen liitteen I mukaisesti nämä vastuut sisältyvät rahoituslaitosten luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnissa käytettävien keskeisten tulosindikaattorien nimittäjään. Käteisvaroista ja muista rahavaroista koostuvien omaisuuserien luokitusjärjestelmäkelpoisuuden arviointi ei ole kuitenkaan käytännössä mahdollista, koska niillä ei varsinaisesti rahoiteta mitään taloudellista toimintaa. Ei ole myöskään selvää, mihin taloudelliseen toimintaan nämä omaisuuserät kohdennetaan. Nämä omaisuuserät voidaan ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen rahoittamiseen käytettäviksi varoiksi vain silloin, kun ne on kohdennettu johonkin tiettyyn toimintaan.

OMAISUUDENHOITAJAT

23.   Miten omaisuudenhoitajat voivat painottaa salkkuun kuuluvia omaisuuseriä raportoidessaan luokitusjärjestelmäkelpoisista omaisuuseristä?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä annettuja raportointilomakkeita. Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä annettuja lomakkeita vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan laatiessaan.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä III annetaan tässä yhteydessä yksityiskohtaiset tiedot osoittajista ja nimittäjistä, joita omaisuudenhoitajat käyttävät keskeisissä tulosindikaattoreissa luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja raportoidessaan.

Liitteessä III olevan 1 kohdan (”Omaisuudenhoitajien ilmoittamien keskeisten tulosindikaattorien sisältö”) mukaisesti raportoitavia luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja ei painoteta yrityksen omaan tai vieraaseen pääomaan tai yritysarvoon (käteisvarat mukaan lukien) sijoitetun osuuden mukaan. Sen sijaan painotus tehdään kaikkiin omaisuudenhoitajan hoitamiin varoihin sisältyvien vastuiden arvon mukaan (ks. liitteessä III olevassa 1.1 kohdassa esitetty osoittajan määritelmä).

Esimerkki: Omaisuudenhoitajan hoitamaan salkkuun sisältyy kaksi vastuuta:

—	100 miljoonaa euroa sijoitettuna yrityksen A omaan pääomaan – 100 % yrityksen A toiminnoista on luokitusjärjestelmäkelpoisia

—	100 miljoonaa euroa sijoitettuna yrityksen B joukkovelkakirjalainaan – 0 % yrityksen B toiminnoista on luokitusjärjestelmäkelpoisia = omaisuuserät yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa seuraavaa: 50 % kaikista omaisuuseristä on luokitusjärjestelmäkelpoisia = (100*100 % + 100*0 %)/200.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (27) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

24.   Katsotaanko kiinnelaina omaisuudenhoitajan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi omaisuuseräksi (sijoituksena) vai ainoastaan sen pankin luokitusjärjestelmäkelpoiseksi omaisuuseräksi, joka lainan on alun perin myöntänyt?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohtaa olisi luettava yhdessä kyseisen säädöksen 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan kanssa. Kiinnelainoja ei ole suljettu 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vastuiden ulkopuolelle. Näin ollen kiinnelainat olisi katsottava sekä omaisuudenhoitajan että luottolaitoksen luokitusjärjestelmäkelpoisiksi omaisuuseriksi.

VAKUUTUKSENANTAJAT

25.   Mitä toimintoja vakuutuksenantajan ja jälleenvakuuttajan olisi otettava huomioon raportoidessaan vakuutusten merkintään liittyvistä toiminnoistaan luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

Ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä vahvistetaan vakuutusten merkinnän osalta huomioon otettavat toiminnat. Nämä toiminnat liittyvät vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoimintaan, joka koskee ilmastoon liittyvien uhkien merkintää.

Luokitusjärjestelmäkelpoiset vahinkovakuutustoiminnat määritellään ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteessä II olevan 10.1 jakson alakohdan ”Toiminnan kuvaus” a–h alakohdassa. Kuten toiminnan nimestä käy ilmi, sen lisäksi, että vakuutus kuuluu luokitusjärjestelmäkelpoiseen vakuutustoimintaan, vakuutussopimuksen ehtojen on tarjottava vakuutusturvaa ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen liitteen II lisäyksessä A tarkoitettujen ilmastoon liittyvien uhkien varalta, jotta se voidaan katsoa luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

Myös luokitusjärjestelmäkelpoisen vakuutustoiminnan jälleenvakuuttaminen voidaan katsoa luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.

LUOTTOLAITOKSET

26.   Sovelletaanko tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisia raportointivelvoitteita suureen yhteisöön, joka ei ole vakavaraisuusasetuksen 4 artiklassa tarkoitettu luottolaitos vaan joka katsotaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin 19 a ja 29 a artiklan mukaiseksi rahoitusalan yritykseksi?

Tällainen tilanne voi syntyä, jos erikoistunut rahoitusalan yritys (esim. laskusaamisten ostamista tai takausliiketoimintaa harjoittava yritys), joka ei ole asetuksen (EU) N:o 575/2013 (28) (vakavaraisuusasetus) 4 artiklassa tarkoitettu luottolaitos, katsotaan sellaiseksi kansallisessa lainsäädännössä. Jos yhteisö ei vastaa vakavaraisuusasetuksen 4 artiklassa esitettyä luottolaitoksen määritelmää, se ei tavallisesti kuulu tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen soveltamisalaan.

Jos kyseinen yhteisö sitä vastoin katsotaan suureksi yleisen edun kannalta merkittäväksi yritykseksi, jolla on yli 500 työntekijää, se kuuluu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin ja siten tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen soveltamisalaan. Tällöin siihen sovelletaan myös luokitusjärjestelmäasetusta ja siihen liittyviä tietojen julkistamisvelvoitteita. Tällaisia yrityksiä myös kannustetaan julkistamaan vapaaehtoisesti liitteessä VI luetellut tiedot, jos ne katsovat tämän liitteen omassa tapauksessaan tarkoituksenmukaisemmaksi, ja myös silloin, kun ne raportoivat kansallisille toimivaltaisille viranomaisilleen vakavaraisuusvalvontaan liittyviä tietoja (komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/451 (29) (FINREP)) mukaisesti.

27.   Miten pääomamenot voidaan yhdistää luotonantoon yleisiin tarkoituksiin luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin yhteydessä?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä esitettyjä raportointilomakkeita. Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä annettuja lomakkeita vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan laatiessaan.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä V kerrotaan tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti, miten luottolaitosten on raportoitava luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevat keskeiset tulosindikaattorinsa:

Jos tulojen käyttö ei ole tiedossa (i) luotot – yleiseen tarkoitukseen, ii) vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit – yleiseen tarkoitukseen ja iii) omistusosuudet, jotka kaikki kirjataan muuta rahoitustoimintaa koskeviin tietoihin), luokitusjärjestelmän mukaiset / luokitusjärjestelmäkelpoiset vastuut on laskettava kahdesti. Ne ovat kaikkien sellaisten muille kuin rahoitusalan yrityksille annettujen luottojen, vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien ja omistusosuuksien bruttomääräisen kirjanpitoarvon summa, joista saatujen tulojen käyttö ei ole tiedossa. Summa on painotettava vastapuolen luokitusjärjestelmän mukaisten / luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen osuudella, joka lasketaan seuraavien perusteella:

—	vastapuolen liikevaihtoon liittyvä keskeinen tulosindikaattori (luokitusjärjestelmän mukainen osuus liikevaihdosta)

—	vastapuolen pääomamenoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori (luokitusjärjestelmän mukainen osuus pääomamenoista).

Näin ollen luottolaitosten on luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien keskeisten tulosindikaattorien raportoimiseksi kohdennettava kohteena olevan yrityksen julkaisema pääomamenoihin liittyvä keskeinen tulosindikaattori sitä vastaavaan yleiseen tarkoitukseen tarkoitettuun luottoon, vieraan pääoman ehtoiseen arvopaperiin tai omistusosuuteen samalla tavalla kuin liikevaihtoon liittyvä keskeinen tulosindikaattori (30).

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoimiseksi luottolaitokset voisivat julkistaa yleiseen tarkoitukseen tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten omaisuuseriensä osuuden seuraavien perusteella:

—	kohteena olevan yhteisön ilmoittama luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto

—	kohteena olevan yhteisön ilmoittamat luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (31) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ja raportointilomakkeiden käytöstä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

28.   Miten luottolaitosten, joilla on rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID) mukainen toimilupa, olisi raportoitava luokitusjärjestelmäkelpoisista taloudellisista toiminnoistaan?

Jos emoyritys luokitellaan (vakavaraisuusasetuksen nojalla) luottolaitokseksi mutta se harjoittaa sijoitustoimintoja, sen on noudatettava tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä asetettuja luottolaitoksia koskevia vaatimuksia.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä esitettyjä raportointilomakkeita. Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä annettuja lomakkeita vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan laatiessaan.

Tässä yhteydessä tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä VI esitetään lomakkeet, joita luottolaitosten on käytettävä raportoidessaan luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevat keskeiset tulosindikaattorinsa sijoitustoimintojen osalta. Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin osalta luottolaitokset voisivat siis julkistaa vapaaehtoisesti tiedot niiden sijoitustoimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisesta osuudesta.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (32) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ja raportointilomakkeiden käytöstä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

VELKAMARKKINAT

29.   Miten arvioidaan lainan muodossa olevan omaisuuserän, kuten joukkovelkakirjalainan tai luoton, luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja miten siitä raportoidaan?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei edellytetä, että luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa käytetään liitteissä annettuja raportointilomakkeita. Yrityksiä neuvotaan kuitenkin käyttämään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteissä annettuja lomakkeita vapaaehtoisesti luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojaan laatiessaan.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen liitteessä V annetaan tässä yhteydessä yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten luotot ja velkainstrumentit arvioidaan ja miten niistä raportoidaan luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevien keskeisten tulosindikaattorien yhteydessä. Kuten liitteessä V selitetään, yleiseen tarkoitukseen tarkoitettua luottoa ja/tai velkaa arvioidaan kohteena olevan yhteisön (sijoituskohteen tai vastapuolen) luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon tai luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenojen perusteella.

Yleiseen tarkoitukseen tarkoitettujen velkainstrumenttien luokitusjärjestelmäkelpoisuuden laskemiseksi suositellaan käyttämään kohteena olevan yhteisön luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja (liikevaihdon ja pääomamenojen luokitusjärjestelmäkelpoinen arvo).

Jos velkainstrumentista saatujen tulojen käyttö on kokonaan tai osittain luokitusjärjestelmäkelpoista, luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevissa keskeisissä tulosindikaattoreissa käytetään ensisijaisesti tätä arvoa eikä liikkeeseenlaskijan tasolla määritettyä arvoa. Nämä tulot voidaan kohdentaa suoraan luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin tai ne voivat olla osa CapEx- tai OpEx-suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on tehdä toiminnasta tai omaisuuserästä luokitusjärjestelmän mukainen.

Luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnissa voitaisiin esimerkiksi määrittää, että jos 50 prosenttia velkainstrumentin tuloista on osoitettu luokitusjärjestelmäkelpoisiin hankkeisiin tai ohjelmiin, joukkovelkakirjalainan luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon ja luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenojen arvo olisi 50 prosenttia.

Tässä tapauksessa (vihreästä) velkainstrumentista saatavien tulojen käyttö ei olisi kokonaisuudessaan luokitusjärjestelmäkelpoista. Se osa tuloista, joka voidaan kohdentaa luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin, olisi kuitenkin luokitusjärjestelmäkelpoista.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (33) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

30.   Jos velkatuotteista saatujen tulojen käyttö ilmoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoiseksi, onko riippumattoman tahon todennettava tämä kaikkien näiden tulojen osalta?

Velkatuotteista saatujen tulojen osalta ei edellytetä, että riippumaton taho todentaa ne luokitusjärjestelmäkelpoiseksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta unionin lainsäädännössä asetettuihin ulkoista tarkastusta tai varmistusta koskeviin erityisvaatimuksiin.

31.   Voiko EU:n ulkopuolisten yhteisöjen vihreät velkainstrumentit ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohdassa selvennetään, että rahoitusalan yritysten olisi otettava tietojen ilmoittamisessa huomioon tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklan 3 kohdan säännökset.

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti yrityksiä, jotka eivät kuulu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan (mukaan lukien EU:n ulkopuoliset yritykset), ei oteta huomioon rahoitusalan yritysten luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen raportoinnissa käyttämien keskeisten tulosindikaattorien osoittajissa mutta sen sijaan ne otetaan huomioon näiden indikaattorien nimittäjissä. Tätä sääntöä tarkastellaan uudelleen 30. kesäkuuta 2024 mennessä.

Säädöksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetään kuitenkin seuraavaa: ”Sijoituskohteena olevan yrityksen liikkeeseen laskemat ympäristön kannalta kestävät joukkovelkakirjalainat tai vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, joilla on tarkoitus rahoittaa tiettyjä yksilöityjä toimintoja, on sijoituskohteena olevan yrityksen antamien tietojen perusteella sisällytettävä keskeisten tulosindikaattoreiden osoittajiin niiden luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen täyteen arvoon saakka, joita kyseisistä joukkovelkakirjalainoista ja vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista saatavilla tuloilla rahoitetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.”

Rahoitusalan yritysten on siis luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoja julkistaessaan sisällytettävä osoittajaan sellaisten ympäristön kannalta kestävien joukkovelkakirjalainojen ja vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien luokitusjärjestelmäkelpoiset tulot, joilla on tarkoitus rahoittaa tiettyjä yksilöityjä toimintoja.

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/451 (FINREP) vahvistettujen määritelmien mukaisesti 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin lukeutuvat EU:n ulkopuolisten liikkeeseenlaskijoiden liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat, joihin sisältyy tulojen käyttöä koskevia ehtoja, mutta ne eivät käsitä tällaisia luottoja (34).

Yleisenä huomautuksena todetaan, että tätä keskeisten tulosindikaattorien osoittajaa koskevaa rajausta tarkastellaan tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 9 artiklan mukaisesti uudelleen vuonna 2024.

Lisäksi muistutetaan, että tietojen antamista koskeva delegoitu säädös ei estä rahoitusalan yrityksiä julkistamasta vapaaehtoisesti tietoja sellaisiin EU:n ulkopuolisten yhteisöjen sijoituksiin liittyvistä vastuistaan, joista saatavat tulot katsotaan luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Raportoitaessa tällaisia tietoja ne on ilmoitettava aina erillään tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisista pakollisista tiedoista (35).

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (36) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

32.   Voiko vihreät valtionlainat ilmoittaa luokitusjärjestelmäkelpoisiksi?

Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan 3 kohdassa selvennetään, että rahoitusalan yritysten olisi otettava tietojen ilmoittamisessa huomioon tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklan 1 kohdan säännökset.

Asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan saamiset valtioilta, keskuspankeilta ja ylikansallisilta liikkeeseenlaskijoilta on jätettävä pois rahoitusalan yritysten keskeisten tulosindikaattoreiden osoittajien ja nimittäjien laskennasta. Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 10 artiklan mukaisesti rahoitusalan yritysten ei siis pidä sisällyttää antamiinsa luokitusjärjestelmäkelpoisuustietoihin valtionvelkaan liittyviä vastuitaan.

Kestävän rahoituksen foorumin ohjeasiakirjassa (37) annetaan lisäneuvoja vapaaehtoisten luokitusjärjestelmäkelpoisuustietojen raportoinnin parhaista käytännöistä ensimmäisen vuoden tai ensimmäisten vuosien raportoinnin yhteydessä.

VUOROVAIKUTUS MUIDEN SÄÄNNÖSTEN KANSSA

33.   Miten tietojen antamista koskeva delegoitu säädös toimii yhdessä yritysten kestävyysraportointia koskevien ehdotettujen vaatimusten kanssa?

Ehdotetun yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin, jolla muutetaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevalla direktiivillä tilinpäätösdirektiiviin lisättyjä nykyisiä raportointivaatimuksia, on tarkoitus täydentää tietojen antamista koskevaa delegoitua säädöstä, jonka pakollinen soveltamisala on sama kuin tilinpäätösdirektiivin sisältämien kestävyysraportointia koskevien sääntöjen soveltamisala (38). Ehdotetulla yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä laajennetaan nykyisten raportointivaatimusten kohteiden soveltamisalaa

—	kaikkiin suuriin listattuihin ja listaamattomiin yrityksiin

—	kaikkiin listattuihin pk-yrityksiin, mikroyrityksiä lukuun ottamatta.

Luokitusjärjestelmään liittyvään delegoituun säädökseen sisältyvien luokitusjärjestelmään liittyvien tämänhetkisten raportointivaatimusten lisäksi näiden yritysten on julkaistava toimintakertomuksissaan kestävyystietoja komission delegoiduilla säädöksillä myöhemmin vahvistamien kestävyysraportointia koskevien raportointistandardien mukaisesti.

Yritysten kestävyysraportointia koskevan ehdotetun direktiivin mukaan asianomaisten yritysten olisi annettava uusien vaatimusten mukaiset kestävyystiedot ensimmäisen kerran vuonna 2024 eli tilikaudelta 2023. Ehdotuksen mukaan listattuihin pk-yrityksiin sovellettaisiin kolmen vuoden siirtymäaikaa, eli niiden olisi annettava (tilikautta 2026 koskevat) kestävyystiedot ensimmäisen kerran vuonna 2027.

Periaatteena on, että – yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviehdotukseen liittyvän lainsäädäntöprosessin lopputuloksesta riippuen – kussakin asetuksessa asetetut raportointivaatimukset tullaan määrittämään selkeästi ja että ne olisi myös virtaviivaistettava ja yhdenmukaistettava siinä määrin kuin on mahdollista, jotta yritysten ei tarvitsisi raportoida samoja tietoja kahdesti.

Tietojen antamista koskevassa delegoidussa säädöksessä vaaditut tiedot olisi raportoitava samassa yritystasolla laadittavassa toimintakertomuksessa muiden kestävyystietojen kanssa, joita edellytetään ehdotetun yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin säännöksissä. Näihin tietoihin sovellettaisiin samoja varmennus- ja digitalisaatiovaatimuksia kuin muihin raportoitaviin kestävyystietoihin.

---

(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä (EUVL L 443, 10.12.2021, s. 9).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442, 9.12.2021, s. 1).

(6)  Selkeyden vuoksi todetaan, että luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja ei käytetä luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja koskevan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjänä. Muiden kuin rahoitusalan yritysten osalta nimittäjinä käytetään kokonaispääomamenoja, kokonaistoimintamenoja ja kokonaisliikevaihtoa. Rahoitusalan yritysten osalta keskeisen tulosindikaattorin nimittäjänä käytetään kaikkia huomioon otettavia kokonaisvaroja.

(7)  Ks. luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohta ja 16 artikla.

(8)  Luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan nämä ovat toimintoja, joihin sisältyy sopeutumisratkaisuja, joilla joko vähennetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskiä kyseiseen taloudelliseen toimintaan tai vähennetään merkittävästi kyseistä haitallista vaikutusta ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen.

(9)  Luokitusjärjestelmäasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan nämä ovat toimintoja, joilla, sen lisäksi että ne täyttävät 16 artiklassa säädetyt edellytykset, edistetään merkittävästi nykyisen ilmaston ja odotetun tulevan ilmaston haitallisen vaikutuksen riskin ehkäisemistä tai vähentämistä ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen ilman, että lisätään riskiä haitallisesta vaikutuksesta muihin ihmisiin, luontoon tai omaisuuteen.

(10)  Ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen johdanto-osan 48 kappaleessa todetaan seuraavaa: ”Jos asetuksen (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen sopeutumisen mahdollistavan taloudellisen toiminnan ydinliiketoimintaa on kuitenkin sellaisten teknologioiden, tuotteiden, palvelujen, tietojen tai käytäntöjen tarjoaminen, joiden tavoitteena on parantaa muiden ihmisten, luonnon, kulttuuriperinnön, omaisuuden tai muun taloudellisen toiminnan kykyä sietää fyysisiä ilmastoriskejä, pääomamenojen lisäksi kyseisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu liikevaihto olisi katsottava osuudeksi liikevaihdosta, joka on saatu ympäristön kannalta kestäviksi katsottaviin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista.”

(11)  Ks. myös 20. joulukuuta 2021 julkaistun usein kysyttyjä kysymyksiä sisältävän asiakirjan kysymys 12.

(12)  Platform considerations on reporting voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(13)  Tämä voidaan arvioida myöhemmin uudelleen neuvoston ja Euroopan parlamentin sopimien 55-valmiuspaketin ja ilmastotavoitteiden valossa.

(14)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(15)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(16)  Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan siinä annetaan esimerkkejä menoista, jotka eivät vastaisi liitteessä I olevassa 1.1.3.1 kohdassa esitettyä toimintamenojen määritelmää (kustannukset, jotka liittyvät ”kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi”). Yleisesti ottaen yleiskustannuksista aiheutuvat menot olisi jätettävä toimintamenojen ulkopuolelle, jotta vältetään mahdollisimman pitkälle subjektiivista arviointia, kun tällaisia menoja kohdennetaan kyseessä oleviin yksittäisiin omaisuuseriin, tuotantolaitoksiin tai laitteisiin.

(17)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(18)  Komission asetus (EY) N:o 1126/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1).

(19)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(20)  Vapaaehtoisesti raportoitavat tiedot eivät saa olla ristiriidassa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisten pakollisten tietojen kanssa tai vääristää niitä, eivätkä ne saa olla näkyvämmässä roolissa kuin pakolliset tiedot. Jos yritys sisällyttää raportoimiinsa tietoihin vapaaehtoisia tietoja, sen olisi annettava niiden osalta myös taustatiedot, joissa esitetään perustelut vapaaehtoisten tietojen antamiselle, kuvataan niiden valmisteluun käytetyt menetelmät ja selitetään selkeästi, miten nämä tiedot eroavat pakollisista tiedoista.

(21)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(22)  Tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 7 artiklassa selvennetään, että rahoitusalan yritysten ei pidä sisällyttää keskeisten tulosindikaattorien osoittajiin sellaisiin yrityksiin (myös EU:n ulkopuolisiin yrityksiin) liittyviä vastuita, jotka eivät ole velvollisia ilmoittamaan muita kuin taloudellisia tietoja, jollei tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen 9 artiklan mukaisesti suoritettavasta uudelleentarkastelusta muuta johdu.

(23)  Lisätietoa raportointivelvoitteista on aiemmin julkaistun usein kysyttyjä kysymyksiä sisältävän asiakirjan kysymyksen 4 (”How should mixed groups composed of financial and non-financial undertakings, or with diversified and multiple lines of activities report?”) vastauksessa.

(24)  Vapaaehtoisesti raportoidut tiedot eivät saa olla ristiriidassa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisten pakollisten tietojen kanssa tai vääristää niitä. Ne eivät myöskään saa olla näkyvämmässä roolissa kuin pakolliset tiedot. Jos yritys raportoi vapaaehtoisia tietoja, sen olisi annettava niiden yhteydessä myös taustatietoja, joissa esitetään perustelut vapaaehtoisten tietojen antamiselle, kuvataan niiden valmisteluun käytetyt menetelmät ja selitetään selkeästi, miten nämä tiedot eroavat pakollisista tiedoista.

(25)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(26)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/451, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, teknisistä täytäntöönpanostandardeista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamiseksi laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin osalta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 kumoamisesta (EUVL L 97, 19.3.2021, s. 1).

(27)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(29)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/451, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, teknisistä täytäntöönpanostandardeista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamiseksi laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin osalta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 kumoamisesta (EUVL L 97, 19.3.2021, s. 1).

(30)  Tämä lähestymistapa on yhdenmukainen muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin raportointisääntöjen kanssa. Jos tietoja ei ole saatavilla liikkeeseenlaskijan osalta, yhteisö voi käyttää emoyhtiön julkistamia tietoja, mikäli tämä kuuluu muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan.

(31)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(32)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(33)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(34)  Ks. komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/451 liite V ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohta (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(35)  Vapaaehtoisesti raportoidut tiedot eivät saa olla ristiriidassa tietojen antamista koskevan delegoidun säädöksen mukaisten pakollisten tietojen kanssa tai vääristää niitä. Ne eivät myöskään saa olla näkyvämmässä roolissa kuin pakolliset tiedot. Jos yritys raportoi vapaaehtoisia tietoja, sen olisi annettava niiden yhteydessä myös taustatietoja, joissa esitetään perustelut vapaaehtoisten tietojen antamiselle, kuvataan niiden valmisteluun käytetyt menetelmät ja selitetään selkeästi, miten nämä tiedot eroavat pakollisista tiedoista.

(36)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(37)  Platform considerations on the reporting of voluntary information under Taxonomy-eligibility reporting.

(38)  Ehdotetulla yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä on tarkoitus muuttaa tilinpäätösdirektiivin säännöksiä, jotka on otettu käyttöön muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevalla direktiivillä, joskin muutokset riippuvat ehdotuksesta käytävien neuvottelujen lopputuloksesta. Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (COM(2021) 189 final).