Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)

(2022/C 272/05)

Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

YHTENÄISEN ASIAKIRJAN MUUTTAMISTA KOSKEVAN VAKIOMUUTOKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN

”Pfalz”

PDO-DE-A1272-AM01

Tiedonannon päivämäärä: 20.4.2022

HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT

1.   Viinin/rypäletuotteiden kuvaus ja analyyttiset ja/tai aistinvaraiset ominaisuudet

Kuvaus:

Dornfelder-rypälelajikkeesta peräisin olevan laatuviinin luonnollisen vähimmäisalkoholipitoisuuden tai rypälemehun vähimmäispainon muuttaminen (aiemmin tuote-eritelmän 5.1 kohdassa ja tulevassa 3.2 kohdassa) poikkeuksellisten sääolojen vuosina.

Dornfelder-rypälelajikkeesta peräisin olevan laatuviinin vakioarvot: mahdollinen alkoholipitoisuus 8,8 tilavuusprosenttia / 68 Öchsle-astetta.

TÄYDENNYS:

Eri tuotteet mainitaan nimeltä ja samalla esitetään niiden luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus / rypälemehun vähimmäispaino sekä aistinvarainen kuvaus.

TÄYDENNYS:

Perustelut:

Dornfelder-rypälelajikkeen vähimmäisalkoholipitoisuutta / rypälemehun vähimmäispainoa alennetaan hieman, jotta sato voidaan korjata aikaisemmin ja näin minimoida uusista haitallisista organismeista aiheutuvat kielteiset vaikutukset. Esimerkiksi vuonna 2014 Drosophila suzukii -kärpänen muodosti uhan varhain kypsyneille punaisille rypälelajikkeille. Sadonkorjuun kanssa odottelu aiemmin sovelletun rypälemehun vähimmäispainon vuoksi aiheuttaa tällaisina vuosina riskin sadon merkittävistä laadullisista ja määrällisistä menetyksistä.

Aistinvaraisia kuvauksia on täsmennetty, jotta ne kuvaisivat paremmin eri tuotteita.

Ilman väkevöimistä saatujen viinien kokonaisalkoholipitoisuuden täydentämisessä hyödynnetään EU:n asetukseen sisältyvää joustolauseketta.

2.   Viininvalmistuksessa käytettävä rypälelajike

Kuvaus:

Tähän mennessä on ilmoitettu seuraavat rypälelajikkeet:

Valkoviinit

Punaviinit

MUUTOS

Lisätään seuraavat rypälelajikkeet:

Valkoviinit

Punaviinit

Rypälelajikkeita täydennetään niiden kulloinkin käytettävillä synonyymeillä.

Seuraavat rypälelajikkeet on poistettu:

Valkoviinit

Punaviinit

”Früher Roter Malvasier” (väärä luettelo)

Perustelut:

Rypälelajikkeiden luettelo on epätäydellinen, ja sitä täydennetään, koska siinä on tarkoitus mainita kaikki tähän mennessä luokitellut rypälelajikkeet, joita viininviljelyalueella viljellään. Mariensteiner-rypälelajike poistetaan; sitä ei ole hyväksytty Bundessortenamtin (Saksan liittovaltion kasvilajikeviraston) luettelossa eikä osavaltion asiaa koskevassa asetuksessa. Muskat Hamburg on syötäväksi tarkoitettu rypäle, joten sitä ei hyväksytä. Frühe Rote Malvasier on poistettu punaviineistä, koska kyseessä on valkoviini.

3.   Unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla sovellettavat vaatimukset

Kuvaus:

Tuote-eritelmän 9 kohdassa (tulevassa 10 kohdassa) esitetään muut merkintävaatimukset.

Pienemmät maantieteelliset yksiköt:

TÄYDENNYS:

”Lisäksi viinitarharekisteri sisältää luettelon pienemmille maantieteellisille yksiköille hyväksyttyjen alueiden, viinitarharyhmien ja yksittäisten viinitarhojen sekä sarkojen nimistä. Viinitarharekisteriin on merkitty tilojen ja alueiden rajat maarekisterimerkintöjen mukaan (maa-alue, pelto, sarka ja palsta). Sitä hallinnoi Rheinland-Pfalzin maatalouskamari. Viinitarharekisterin perustaminen ja ylläpitäminen pohjautuvat seuraavaan lainsäädäntöön:

—	Weingesetz, 23 §:n 3 ja 4 momentti (viinilaki)

—	Weinverordnung, 29 § (viiniasetus)

—	Landesgesetz über die Festsetzung von Lagen und Bereichen und über die Weinbergsrolle (osavaltion viinitarhalaki)

—	Landesverordnung über Zuständigkeiten auf dem Gebiet des Weinrecht, 2 §:n 16 momentti (osavaltion asetus toimivallasta viinilainsäädännön alalla).

Pienempien maantieteellisten yksiköiden rajauksen muuttaminen on sallittua ainoastaan viinilain 22 §:n mukaisten toimivaltaisten organisaatioiden suostumuksella. Toimivaltaisten organisaatioiden on ilmoitettava kaikista muutoksista maatalous- ja elintarvikevirastolle viinilain 22 g §:n mukaisesti.”

Perustelut:

Merkintöjä koskevia säännöksiä on täydennettävä suppeammilla maantieteellisillä nimillä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

4.   Alueen rajaus

Kuvaus:

Suojatun alkuperänimityksen Pfalz alue rajataan uudestaan.

TÄYDENNYS:

Yksittäiset kunnat, mukaan lukien maa-alueet raja-alueineen, luetellaan.

Tarkka rajaus esitetään kartoissa, joista ilmenevät edellä mainittujen kuntien lohkokohtaisesti rajatut viinitarhat ja jotka ovat nähtävillä osoitteessa www.ble.de/eu-qualitaetskennzeichen-wein.

Perustelut:

Alue on rajattu huolellisen harkinnan perusteella, ja rajaamisen tavoitteena on välttää merkittävät haitat, joita voi aiheutua viininviljelylle ja maataloudelle sekä Pfalzin alueelle historiallinen kulttuurimaisema huomioon ottaen. Pfalzin alueella viininviljely on kehittynyt vuosisatojen kuluessa tiettyjen maantieteellisten rajojen sisällä sijaitsevilla maa-alueilla, kuten kaikilla perinteisillä eurooppalaisilla viininviljelyalueilla,

Alueen rajaamisen syyt selitetään tarkemmin jäljempänä.

Suljettuja viinialueita tarvitaan laadunvarmistukseen, erityisesti kasvinsuojelutoimenpiteiden yhteydessä.

Viininviljelyalalla kasvinsuojelutoimenpiteet eivät aina ole yhteensopivia muiden viljelykasvien kanssa ja päinvastoin. Viinitarhojen ja muuhun käyttöön tarkoitetun maa-alueen vierekkäisyys aiheuttaa siksi ongelmia, joita olisi mahdollisuuksien mukaan vältettävä:

—	Mitä vähemmän viininviljelyn ja muiden käyttötarkoitusten (peltoviljely, hedelmien viljely, laidunmaa jne.) välillä on yhtymäkohtia, sitä vähemmän viinien viljelyyn ja laatuun kohdistuu kielteisiä vaikutuksia.

Tämä johtuu viininviljelyn erityisvaatimuksista etenkin kasvinsuojelun osalta. Käytetyt kasvinsuojeluaineet eroavat toisistaan joskus merkittävästikin, eritoten niiden tavoitteiden, viljelykasvikohtaisten lupien tai varoaikojen osalta.

—

Jos aineita ammattimaisesta käytöstä huolimatta kulkeutuu muuhun käyttöön tarkoitetuille viereisille maapalstoille, se voi aiheuttaa ei-toivottua haittaa muun kuin kohdealueen kasveille, ja myös tuotteen laatu tai markkinoitavuus voivat heikentyä kasvinsuojeluainejäämien vuoksi. Jos esimerkiksi systeemisten kasvinsuojeluaineiden käyttö viereisillä maapalstoilla johtaa ei-toivottuun kulkeutumiseen, se voi vaikuttaa hedelmänmuodostukseen, jos kontaminoituminen tapahtuu viiniköynnösten kukkiessa. Kosketusvaikutteisia torjunta-aineita käytettäessä ei-toivottu kulkeutuminen syövyttäisi lehdistön verkon alla olevia osia tai versoja. Toisaalta myös viininviljelyssä käytettävien sienitautien torjunta-aineiden kulkeutuminen voi aiheuttaa ongelmia viljelymaalla. Pfalzissa tämä olisi erityisen ongelmallista, sillä suojatun alkuperänimityksen kattama Pfalzin alue rajautuu Saksan suurimpaan yhtenäiseen vihannestenviljelyalueeseen. Erikoisviljelyn suuren osuuden vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että viinitarhat rajataan hyvin maatalousmaasta, kuten tähänkin asti. Jotkin käytetyistä kasvinsuojeluaineista eivät ole sallittuja alueella viljellyille kasveille, joten tarkkoihin analyyseihin ja pieniin enimmäisjäämämääriin perustuvissa jäämätutkimuksissa saatetaan todeta, etteivät viljellyt tuotteet, varsinkaan tuoreet vihannekset, kelpaa markkinoille. Sama koskee luonnonmukaisessa viininviljelyssä käytettäviä kuparivalmisteita. Tällaisia tapauksia on vältettävä, vaikka niitä ilmeneekin käytännössä aina silloin tällöin.

Nykyiset viljelykasvikohtaiset kasvinsuojelutoimet voivat aiheuttaa vahinkoa sekä viljelymaalla että viinitarhoilla.

Suljettu viinialue mahdollistaa tehokkaat hoito- ja suojelumenetelmät viininviljelyssä.

Kestävät kasvinsuojelustrategiat, joista koituu laadullisia, ekologisia ja taloudellisia hyötyjä, ovat tärkeitä laadukkaiden viinien kestävän tuotannon varmistamiseksi:

—

Esimerkkinä voidaan mainita feromonien käyttö rypälekääriäisten torjunnassa. Tämä suojelutoimenpide toimii vain, jos tuholaisten lisääntymisen rajoittamiseen ja häirintään tarvittavia feromonien annostelulaitteita käytetään mahdollisimman laajalla alueella. Tällöin on huomattavasti edullisempaa, jos kaksoisripustusta pystytään välttämään reuna-alueilla (muihin viljelykasveihin, käyttötarkoituksiin tai kasvustoihin rajoittuvilla alueilla). Tämä voidaan kuitenkin saavuttaa ainoastaan suljetussa viinitarhassa.

—	Suljetut viinialueet ovat niin teknisesti kuin taloudellisesti tarpeen myös torjuttaessa lintujen kypsille rypäleille aiheuttamia vahinkoja, sillä tämä on ainoa tehokas suojelukeino.

—

Suljetut viinialueet auttavat myös ehkäisemään riistavahinkoja: kannan rajoittaminen on viininviljelyn kannalta erittäin tärkeä tekijä. Se on tarpeen muun muassa siksi, että Rheinland-Pfalzin viinitarhojen riistavahinkoja ei yleensä korvata. Näin vähennetään lisäksi ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan afrikkalaisen sikaruton esiintymisriskiä. Tauti aiheuttaa merkittävän riskin karjankasvatukselle Saksassa. Villisikojen torjunta on helpompaa ja vähemmän työlästä suljetulla viinialueella kuin alueilla, joilla esimerkiksi viini-, pelto- ja hedelmäviljelmien kaltaiset viljelmät vuorottelevat, sillä niillä on usein enemmän suojaisia alueita villisioille.

—

Pisarakastelun merkitys kasvaa erityisesti nuorten viiniköynnösten kohdalla. Se edistää viiniköynnösten kasvua. Suljetuista viinialueista on merkittävää etua kasteluun tarvittavan infrastruktuurin rakentamiselle ja käytölle (kaivot, putkistot jne.). Näin sekä veden yhteishankinnoista että kuljetus- ja jakeluverkostojen yhteiskäytöstä tulee tehokkaampaa ja edullisempaa.

—

Viininviljelyn tieverkostoa koskevat vaatimukset poikkeavat esimerkiksi peltoviljelystä, joten aiemmin viininviljelyyn käytettyjen alueiden tähän tarkoitukseen suunniteltu tiestö voi merkittävästi haitata alueen käyttöä peltomaana ja/tai niittyinä tai estää sen. Tämä johtuu siitä, ettei näitä teitä ole yleensä tarkoitettu suurille ja raskaille ajoneuvoille ja koneille, joita peltoviljelyn maankäytössä kuitenkin tarvitaan ja käytetään. Jos kaikki kiinteistötiet pitäisi suunnitella raskaalle kuormitukselle, siitä aiheutuisi suurempi taloudellinen rasite kaikille maa-alueen maanomistajille. Historiallinen kulttuurimaisema perinteisine viinitarhoineen on tunnusomainen suojatulle alkuperänimitykselle Pfalz ja sen maineelle.

—

Alueen asukkaat, viinialan toimijat, ammattilaiset ja myös kuluttajat yhdistävät viinialueen viininviljelyyn perinteisillä, tälle maisemalle tyypillisillä viinitarhoilla erityisesti Pfalzin alueen osalta, sillä Pfalz on suurin yhtenäinen viininviljelyalue. Tämä käy ilmi myös siitä, että viinialueen viinien esittelyssä ja mainonnassa käytetään yleensä perinteisillä viinitarhoilla otettuja kuvia.

—	Jos viinitarhat siirrettäisiin perinteiselle viljelymaalle, tälle alueelle tyypillinen maisema muuttuisi, ja vastaavia vaikutuksia aiheutuisi myös kulttuurimaisemalle.

—	Myös matkailussa viinit ja perinteiset viininviljelyalueet viinitarhoineen ovat keskeisessä asemassa.

—	Ammattijulkaisuissa esitellyt viinit, jotka korostavat suojatun alkuperänimityksen Pfalz tunnettuutta ja mainetta, ovat usein peräisin perinteisiltä viinitarhoilta, joita ovat esimerkiksi Schweigener Sonnenberg, Birkweiler Kastanienbusch, Forster Kirchenstück, Kallstadter Saumagen

—

Näin ollen kauppiaat ja kuluttajat suhtautuvat myönteisesti suojattuun alkuperänimitykseen ”Pfalz”. Ostaessaan ja nauttiessaan Pfalzin alueen viinejä kuluttajat yhdistävät niihin mielikuvan perinteisistä viinitarhoista, ja mahdolliset lomakokemukset voimistavat tätä mielikuvaa. Tämä tekee suojatusta alkuperänimityksestä ”Pfalz” omaleimaisen ja ainutlaatuisen.

—

Monia perinteisiä viinitarhoja uhkaisi ei-toivottu metsittyminen, koska ne eivät sovellu muuhun käyttöön kuin viininviljelyyn pienen kokonsa ja ominaisuuksiensa ja sen vuoksi, että ne ovat usein huonosti saavutettavissa isoilla työkoneilla. Tämä aiheuttaisi puhtaasti visuaalista haittaa viljelyalueelle, mistä koituisi kielteisiä seurauksia myös matkailuelinkeinolle. Lisäksi hoitamattomille alueille voisi levitä omin voimin isäntäkasveja, kuten karhunvatukoita, mikä taas johtaa kasvintuhoojien, kuten Drosophila suzukii -kärpänen, leviämiseen, mitä ei haluta. Tällöin viereisillä viininviljelyalueilla kasvavien rypäleiden terveys ja laatu ovat vaarassa heiketä.

Edellä esitetyistä syistä on selvää, että viinitarhojen hoidosta yhtenäisillä ja mahdollisuuksien mukaan suljetuilla alueilla koituu monenlaisia etuja viininviljelyalueiden omistajille ja hoitajille sekä ympäristölle. Tästä syystä yksittäisten hajautettujen viinitarhojen määrä ei saisi kasvaa nykyisestä tällaisista tarhoista aiheutuvien moninaisten haittojen vuoksi, joita tässä on kuvattu.

5.   Tarkastusviranomainen

Kuvaus:

Täydennetään tuote-eritelmän 10 kohdassa (tulevassa 11 kohdassa) mainittuja valvontaviranomaisia ja niiden tehtäviä.

TÄYDENNYS

Maatalouskamaria avustaa tarkastuksessa

Rheinland-Pfalzin alueellinen tutkintavirasto

Mainzer Straße 112

56068 Koblenz

P. +49 2 61 91490

F. +49 2 61 91491 90

Sähköpostiosoite: poststelle@lua.rlp.de

Perustelut:

Alueellinen tutkintavirasto olisi lisättävä valvontaviranomaiseksi, koska se suorittaa valvontatehtäviä tällä alalla.

6.   Muuta

Kuvaus:

Toimitukselliset muutokset EU:n vaatimusten mukaisesti.

Perustelut:

EU:n vaatimusten noudattamiseksi oli tehtävä toimituksellisia muutoksia.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Nimi/nimet

Pfalz

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN - suojattu alkuperänimitys

3.   Viinialan tuotteiden luokat

1.

Viini

5.	Laatukuohuviinit

8.	Helmeilevä viini

4.   Viinin/ viinien kuvaus

1.   Valkoiset laatuviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine). Suojatun alkuperänimityksen ”Pfalz” kattamia tuotteita käytetään myös helmeilevien viinien ja laatukuohuviinien valmistukseen.

Valkoviinit

Valkoviineissä on yleensä hedelmäisiä raikkaita aromeja ja eksoottisia hedelmäisiä aromeja. Rypälelajikkeen ja kypsytystavan mukaan niissä on vihreitä aromeja, mausteisuutta ja savuisuutta sekä mineraalisia vivahteita. Sen mukaan, millaista viininvalmistusmenetelmää on käytetty, tuoksua ja makua saattavat täydentää vaniljaiset, paahteiset ja kookospähkinämäiset aromit, joita on uuttunut kypsytyksen aikana puutynnyristä. Reduktiivista kypsytystapaa käytettäessä saadaan myös piikiven ja tryffelin aromeja, oksidatiivista menetelmää käytettäessä hapettuneen omenan vivahteita ja pähkinäisiä aromeja.

Näille viineille ominaista on tasapainoinen hapokkuus ja makeus. Lisäksi ne ovat useimmiten erittäin täyteläisiä ja voimakkaan tai kohtalaisen hapokkaita.

Väri vaihtelee yleensä vihreällä taitetusta vaaleankeltaisesta oljenkeltaiseen ja kullankeltaiseen. Rypälelajikkeen mukaan värissä voi olla myös punertavia sävyjä.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

2.   Punaiset laatuviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine). Suojatun alkuperänimityksen ”Pfalz” kattamia tuotteita käytetään myös helmeilevien viinien ja laatukuohuviinien valmistukseen.

Punaviinit

Punaviinille ominaisia ovat etenkin marjojen ja punaisten hedelmien aromit. Myös vihreitä vivahteita voi olla. Kypsytystavan ja puutynnyrikypsytyksen mukaan viinien tuoksussa voi olla myös vaniljan, paahteisuuden, suklaan ja kookospähkinän aromeja sekä reduktiivisia vivahteita, kuten piikiveä ja tryffeliä. Näille enimmäkseen täyteläisille viineille on ominaista lievä tai huomattava hapokkuus.

Punainen väri vaihtelee useimmiten hieman kirsikanpunaisesta syviin tummiin seljanmarjan väreihin.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä ”Pfalz” varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

3.   Rosee-laatuviinit, roseeviinit, Blanc de Noir -viinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine). Suojatun alkuperänimityksen ”Pfalz” kattamia tuotteita käytetään myös helmeilevien viinien ja laatukuohuviinien valmistukseen.

Rosee-laatuviinit, roseeviinit, Blanc de Noir -viinit

Tämäntyyppiset viinit puristetaan nopeasti punaisista rypälelajikkeista. Blanc de Noir -viineissä on valkoviinien värisävyjä, kun taas rosee-laatuviinien ja roseeviinien väri vaihtelee yleensä vaaleanpunaisesta kirkkaanpunaiseen. Koska puristemehut kypsytetään valkoviinin tapaan, näissä viineissä on yleensä hedelmäisen raikas marjojen sekä punaisten ja vaaleiden/keltaisten hedelmien aromi. Käytetyn rypälelajikkeen mukaan viineissä voi olla myös vihreän paprikan vivahteita ja yrttisyyttä, ja jos viinit on kypsytetty puutynnyrissä, niissä voi olla myös vaniljaisia, paahteisia ja kookospähkinämäisiä vivahteita. Rosee-laatuviinien alkoholipitoisuus on muita viinejä pienempi, ja maun osalta niissä voi olla tuntuvaa hapokkuutta.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

4.   Rotling-laatuviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine). Suojatun alkuperänimityksen ”Pfalz” kattamia tuotteita käytetään myös helmeilevien viinien ja laatukuohuviinien valmistukseen.

Rotling

Sekoittamalla punaisia ja valkoisia rypäleitä tai mäskejä saadaan aikaan viinejä, jotka muistuttavat aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan roseeviinejä.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5.   Arvomerkinnällä ”Kabinett” varustetut viinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine).

Arvomerkinnällä ”Kabinett” varustetut viinit

Näissä viineissä on yleensä valkoisten, keltaisten ja eksoottisten hedelmien raikkaita hedelmäisiä aromeja, ja niissä voi olla myös vihreitä, ruohoisia ja mausteisia vivahteita. Niiden alkoholipitoisuus on pieni tai kohtalainen. Niissä on selvästi havaittavaa lajiketyypillisyyttä, ja hapokkuus on yleensä kohtalainen tai voimakas. Viinityypin mukaan värit vastaavat laatuviinien kuvauksia.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

6.   Arvomerkinnällä ”Spätlese” varustetut viinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine).

Arvomerkinnällä ”Spätlese” varustetut viinit

Spätlese-viinien rypäleen puristemehun paino on suurempi kuin Kabinett-viineissä. Siksi näissä viineissä on selvää lajiketyypillisyyttä. Ne ovat enimmäkseen täyteläisiä, ja niiden alkoholipitoisuus on Kabinett-viinejä suurempi. Tämä näkyy erityisesti hedelmäisissä aromeissa, ja maussa on myös makeita ja mausteisia vivahteita. Värit vastaavat viinityypin mukaan laatuviinien värikuvauksia.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

7.   Arvomerkinnällä ”Auslese” varustetut viinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine).

Arvomerkinnällä ”Auslese” varustetut viinit

Täysin kypsien ja ylikypsien rypäleiden käytön ansiosta näissä viineissä on intensiivistä lajiketyypillisyyttä. Sen lisäksi, että viineissä on käytetty viiniköynnöksessä tavallista kauemmin kypsyneitä rypäleitä, konsentrointi voidaan tehdä myös jalohometta (Botrytis cineria) käyttämällä. Tuoksua hallitsevat yleensä intensiiviset hedelmäaromit sekä eksoottisten hedelmien, hunajan ja kuivattujen hedelmien vivahteet. Lisäksi näille viineille ominaista on yleensä voimakas jäännösmakeus. Viinityypin mukaan värit vastaavat laatuviinien kuvauksia.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

8.   Arvomerkinnällä ”Beerenauslese” varustetut viinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine).

Arvomerkinnällä ”Beerenauslese” varustetut viinit

Näiden viinien sokeripitoisuus on suuri, koska niissä on käytetty terveitä täysin kypsiä tai ylikypsiä rypäleitä taikka kuivattuja ja jalohomeella konsentroituja rypäleitä. Mitä enemmän jalohometta käytetään, sitä vähemmän viineissä on rypälelajikkeelle tyypillisiä aromeja, mutta sitä enemmän niissä on hunajan, kuivattujen hedelmien ja rusinoiden aromeja sekä karamellimaisuutta ja eksoottisten hedelmien aromeja. Koska Beerenauslese-viineissä on yleensä jäännössokeria, niiden alkoholipitoisuus on kohtalainen tai hyvin pieni. Värit vastaavat viinityypin mukaan laatuviinien värikuvauksia.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

9.   Arvomerkinnällä ”Eiswein” varustetut viinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine).

Arvomerkinnällä ”Eiswein” varustetut viinit

Rypäleiden sisällön konsentrointi antamalla rypäleiden jäätyä köynnöksiin edellyttää sitä, että ne altistuvat jalohomeelle vain vähän. Sen mukaan, kauanko kestää, että sää kylmenee riittävästi rypäleiden kypsyttyä, Eiswein-viinit ovat yleensä melko hapokkaita, ja kulloisenkin rypälelajikkeen aromit ovat voimakkaita. Erityisesti keltaisten ja eksoottisten hedelmien aromit ovat hallitsevia, ja niitä täydentävät makeat ja mausteiset aromit, kuten hunaja ja kuivatut hedelmät. Viinityypin mukaan värit vastaavat laatuviinien kuvauksia.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

10.   Arvomerkinnällä ”Trockenbeerenauslese” varustetut viinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine).

Arvomerkinnällä ”Trockenbeerenauslese” varustetut viinit

Näiden viinien sokeripitoisuus on suuri, koska niissä on käytetty terveitä täysin kypsiä tai ylikypsiä rypäleitä taikka kuivattuja ja jalohomeella konsentroituja rypäleitä. Mitä enemmän jalohometta käytetään, sitä vähemmän viineissä on rypälelajikkeelle tyypillisiä aromeja, mutta sitä enemmän niissä on hunajan, kuivattujen hedelmien ja rusinoiden aromeja sekä karamellimaisuutta ja eksoottisten hedelmien aromeja. Koska Beerenauslese-viineissä on yleensä jäännössokeria, niiden alkoholipitoisuus on kohtalainen tai hyvin pieni. Värit vastaavat viinityypin mukaan laatuviinien värikuvauksia.

Trockenbeerenauslese-viinit eroavat Beerenauslese-viineistä yleensä siinä, että niiden sokeripitoisuus on suurempi, ja myös niiden aromit ja värit ovat intensiivisemmät. Sen mukaan, mitä rypälelajiketta on käytetty, viineissä voi olla myös konsentroitunutta hapokkuutta.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä ”Pfalz” varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

11.   Laatukuohuviinit

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine). Suojatun alkuperänimityksen ”Pfalz” kattamia tuotteita käytetään myös helmeilevien viinien ja laatukuohuviinien valmistukseen.

Laatukuohuviinit

Laatukuohuviinit valmistetaan joko perusviineistä (valko-, rosee- ja punaviineistä tai Rotling-viineistä) tai valkoviinien ja nopeasti puristettujen punaisten rypäleiden sekoituksesta. Rypäleiden kohtalaisen sokeripitoisuuden ansiosta viinien happopitoisuus on suuri. Laatukuohuviineissä on rypälelajikkeille tunnusomaiset aromit, ja toisen käymisen jälkeinen hiivakypsytys on selvästi aistittavissa. Se voi tuoda viineihin hieman pähkinäisiä ja briossimaisia vivahteita. Jos perusviinit kypsytetään puutynnyreissä, niihin voi muodostua paahteisia ja mausteisia aromeja. Laatukuohuviinit ovat yleensä raikkaita ja hapokkaita mutta eivät kovin alkoholisia. Jäännösmakeus vaihtelee tuskin havaittavasta huomattavan makeaan. Näiden viinien väri vaihtelee enimmäkseen vihreällä taitetusta vaaleankeltaisesta lehmuksenkukankeltaiseen, mutta myös vaaleanpunaiseen ja punaiseen.

Crémant-tyyppiset kuohuviinit ovat yleensä kevyen hedelmäisiä ja hapokkaita. Ne ovat yleensä vaaleita tai vaaleanpunaisia. Pidempi vähimmäisvarastointi tuottaa hienoja, kermaisia ja tasapainoisia crémant-tyyppisiä kuohuviinejä, joissa on hienojakoisia kuplia.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä ”Pfalz” varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

12.   Helmeilevä viini

LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS

Pfalzissa tuotetaan perinteisesti valko-, puna- ja roseeviinejä ja jonkin verran myös Rotling-viinejä. Tällaisia viinejä voidaan pitää kaupan myös arvomerkinnällä varustettuina viineinä (Prädikatsweine). Suojatun alkuperänimityksen ”Pfalz” kattamia tuotteita käytetään myös helmeilevien viinien ja laatukuohuviinien valmistukseen.

Helmeilevä viini

Helmeilevien viinien alkoholipitoisuus on kohtalainen, ja ne helmeilevät hennosti. Niissä on yleensä hedelmäinen aromi ja selvää lajiketyypillisyyttä. Yleisimmin käytetyt aromaattiset rypälelajikkeet tuottavat kukkaisia aromeja ja eksoottisten hedelmien sekä marjojen ja punaisten hedelmien vivahteita. Valkoisten rypälelajikkeiden yhteydessä viinit ovat väriltään yleensä vihertävällä taitetun vaaleankeltaisia tai lehmuksenkukankeltaisia, ja punaisten rypälelajikkeiden yhteydessä vaaleanpunaisia ja punaisia.

Ilman väkevöimistä saadun, suojatulla alkuperänimityksellä Pfalz varustetun viinin kokonaisalkoholipitoisuus voi olla yli 15 tilavuusprosenttia.

Niihin analyyttisiin ominaisuuksiin, joita ei ole kvantifioitu, sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%)
Vähimmäishappopitoisuus
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l)

5.   Viininvalmistusmenetelmät

5.1.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

1.	Kaikki tuotteet Erityinen viininvalmistusmenetelmä Sovelletaan voimassa olevaa lakia.

2.	Kaikki tuotteet Asianomaiset viininvalmistusmenetelmien rajoitukset Sovelletaan voimassa olevaa lakia.

3.	Kaikki tuotteet Viininviljelykäytäntö Sovelletaan voimassa olevaa lakia.

5.2.   Enimmäistuotokset

1.	105 hehtolitraa hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

Alue rajoittuu Vorderpfalziin tai Rheinpfalziin; eli lännessä sijaitsevan Pfälzerwaldin vuoriston reunalta Haardtrandin kautta Vorderpfälzer Tieflandiin saakka, joka sijaitsee keski- ja itäosassa. Viinintuotanto on hallitsevassa asemassa Haardtrandissa sekä lössipeitteisillä harjanteilla ja tasangoilla. Alueen luonnolliset rajat ovat lännessä Haardtrand, idässä Rein-joki, etelässä Ranskan Elsass tai Bienwaldin raja, pohjoisessa Wormsin maa-alueeseen idässä rajautuva alue sekä lännessä Kirchheimbolanden, Stetten, Gauersheim, Zellertal ja Albisheimin, Einselthumin ja Zellin kunnat.

Suojatun alkuperänimityksen piiriin kuuluvat seuraavien kuntien viinitarhat: Albersweiler (5426), Albisheim (Pfrimm) (4555), Altdorf (5470), Annweiler am Trifels (Gräfenhausen (5424), Queichhambach (5421)), Bad Bergzabern (5372), Bad Dürkheim (Bad Dürkheim (4351), Grethen (4354), Leistadt (4356), Seebach (4353), Ungstein (4358)), Barbelroth (5360), Battenberg (Pfalz) (4396), Bellheim (5619), Billigheim-Ingenheim (Appenhofen (5383), Billigheim (5386), Ingenheim (5384), Mühlhofen (5385)), Birkweiler Birkweiler (5393), Bischheim (4571), Bissersheim (4404), Bobenheim am Berg (4379), Bobenheim-Roxheim (3951), Bockenheim an der Weinstraße (Großbockenheim (4414), Kleinbockenheim (4415)), Böbingen (5472), Böchingen (5399), Böhl-Iggelheim (Böhl (4006), Iggelheim (4007)), Bolanden (4573), Bornheim (Südliche Weinstraße) (5516), Bubenheim (Donnersbergkreis) (4550), Burrweiler (5491), Dackenheim (4375), Dannstadt-Schauernheim (Dannstadt (3994)), Deidesheim (4310), Dierbach (5358), Dirmstein (4408), Dörrenbach (5366), Ebertsheim (4420), Edenkoben (Edenkoben (5466), 4 Mittelhainger (5467)), Edesheim (Edesheim (5479), 3 Mittelhainger (5480)), Einselthum (4554), Ellerstadt (4339), Erpolzheim (4366), Eschbach (Südliche Weinstraße) (5390), Essingen (5517), Flemlingen (5483), Forst an der Weinstraße (4309), Frankweiler (Südliche Weinstraße) (5397), Freckenfeld (5676), Freimersheim (Pfalz) (5476), Freinsheim (4369), Freisbach (5601), Friedelsheim (4337), Fußgönheim (3978),, Gauersheim (4567), Gerolsheim (4407), Gleisweiler (5493), Gleiszellen-Gleishorbach (5374), Göcklingen (5388), Gönnheim (4338), Gommersheim (5474), Großfischlingen (5478), Großkarlbach (4405), Großniedesheim (3962), Grünstadt (Asselheim (4426), Grünstadt (4427), Sausenheim (4428)), Hainfeld (5485), Haßloch (4301), Hergersweiler (5359), Herxheim am Berg (4373), Herxheim bei Landau/Pfalz (5527), Herxheimweyher (5526), Heßheim (3965), Heuchelheim bei Frankenthal (3963), Heuchelheim-Klingen (Heuchelheim (5381), Klingen (5382)), Hochdorf-Assenheim (Assenheim (3995), Hochdorf (3996)), Hochstadt (Pfalz) (Niederhochstadt (5519), Oberhochstadt (5518)), Ilbesheim bei Landau in der Pfalz (5389), Immesheim (4548), Impflingen (5387), Insheim (5529), Kallstadt (4371), Kandel (5671), Kapellen-Drusweiler (5363), Kapsweyer (5355), Kindenheim (4416),, Kirchheim an der Weinstraße (4402), Kirchheimbolanden (4577), Kirrweiler (Pfalz) (5455), Kleinfischlingen (5477), Kleinkarlbach (4400), Kleinniedesheim (3961), Klingenmünster (5375), Knittelsheim (5618), Knöringen (5403), Lambsheim (3971), Landau in der Pfalz (Arzheim (5560), Dammheim (5555), Godramstein (5558), Landau (5551), Mörlheim (5553), Mörzheim (5562), Nußdorf (5556), Queichheim (5554), Wollmesheim (5561)), Laumersheim (4406), Leinsweiler (5391), Lingenfeld (5599), Lustadt (Niederlustadt (5597), Oberlustadt (5596)), Maikammer (5453),, Marnheim (4572), Meckenheim (4306), Mertesheim (4418), Minfeld (5675), Morschheim (4570), Neuleiningen (4398), Neustadt an der Weinstraße (Diedesfeld (4254), Duttweiler (4252), Geinsheim (4251), Gimmeldingen (4259), Haardt (4258), Hambach (4256), Königsbach (4260), Lachen-Speyerdorf (4253), Mußbach (4261), Neustadt (4257)), Niederhorbach (5362),, Niederkirchen bei Deidesheim (4308), Niederotterbach (5357), Oberhausen (Südliche Weinstraße) (5361), Oberotterbach (5364), Obersülzen (4409), Obrigheim (Pfalz) (Albsheim an der Eis (4411), Colgenstein- Heidesheim (4410), Mühlheim (4412), Obrigheim (4413)), Offenbach an der Queich (5515), Ottersheim (4549), Ottersheim bei Landau (5617), Pleisweiler-Oberhofen (5373), Ranschbach (5392), Rhodt unter Rietburg (Rhodt unter Rietburg (5487), 3 Mittelhainger (5488)), Rittersheim (4568), Rödersheim-Gronau (Alsheim-Gronau (3992), Rödersheim (3991)), Römerberg (Berghausen (4071), Heiligenstein (4072), Mechtersheim (4073)), Rohrbach (Südliche Weinstraße) (5530), Roschbach (5481), Rüssingen (4547), Ruppertsberg (4307), Sankt Martin (5451), Schwegenheim (5600), Schweigen-Rechtenbach (Rechtenbach (5353), Schweigen (5351)), Schweighofen (5354), Siebeldingen (5395), Speyer (4101), Steinfeld (5356), Steinweiler (5673), Stetten (4566), Venningen (5468), Vollmersweiler (5677), Wachenheim an der Weinstraße (4336), Walsheim (5401), Weingarten (Pfalz) (5602), Weisenheim am Berg (4377), Weisenheim am Sand (4367), Westheim (Pfalz) (5598), Weyher in der Pfalz (Weyher in der Pfalz (5489), 3 Mittelhainger (5490)), Winden (Germersheim) (5674), Zeiskam (5616), Zellertal (Harxheim (4551), Niefernheim (4552), Zell (4553)).

Tarkka rajaus esitetään kartoissa, joista ilmenevät edellä mainittujen kuntien lohkokohtaisesti rajatut viinitarhat. Kartat ovat nähtävillä osoitteessa www.ble.de/eu-qualitaetskennzeichen-wein.

Suojatulla nimityksellä ”Pfalz” varustettuja laatuviinejä, arvomerkinnällä varustettuja viinejä, tma-kuohuviinejä tai tma-laatukuohuviinejä voidaan valmistaa muualla kuin määritellyllä viljelyalueella, jolta rypäleet on korjattu ja joka ilmoitetaan merkinnöissä, jos valmistusalue sijaitsee samassa osavaltiossa tai naapuriosavaltiossa.

7.   Viininvalmistuksessa käytettävä rypälelajike tai -lajikkeet

Accent

Acolon

Albalonga

Allegro

Auxerrois – Auxerrois blanc, Pinot Auxerrois

Bacchus

Baron

Blauburger

Blauer Frühburgunder – Frühburgunder, Pinot Noir Precoce, Pinot Madeleine, Madeleine Noir

Blauer Limberger – Limberger, Lemberger, Blaufränkisch

Blauer Portugieser – Portugieser

Blauer Silvaner

Blauer Spätburgunder – Spätburgunder, Pinot Nero, Pinot Noir, Samtrot,

Blauer Trollinger – Trollinger, Vernatsch

Blauer Zweigelt – Zweigelt, Zweigeltrebe, Rotburger

Bolero

Bronner

Cabernet Blanc

Cabernet Carbon

Cabernet Carol

Cabernet Cortis

Cabernet Cubin – Cubin

Cabernet Dorio – Dorio

Cabernet Dorsa – Dorsa

Cabernet Franc

Cabernet Mitos – Mitos

Cabernet Sauvignon

Cabertin

Calandro

Chardonnay

Chardonnay Rosé

Dakapo

Deckrot

Domina

Dornfelder

Dunkelfelder

Ehrenbreitsteiner

Ehrenfelser

Faberrebe – Faber

Früher Malingre – Malinger

Früher Roter Malvasier – Malvoisie, Malvasier, Früher Malvasier

Färbertraube

Gelber Muskateller – Muskateller, Muscat Blanc, Muscat, Moscato

Goldriesling

Grüner Silvaner – Silvaner, Sylvaner

Grüner Veltliner – Veltliner

Helfensteiner

Heroldrebe

Hibernal

Huxelrebe – Huxel

Hölder

Johanniter

Juwel

Kanzler

Kerner

Kernling

Merlot

Morio Muskat

Muscaris

Muskat Ottonel

Muskat Trollinger

Müller Thurgau – Rivaner

Müllerrebe – Schwarzriesling, Pinot Meunier

Nobling

Optima 113 – Optima

Orion

Ortega

Osteiner

Palas

Perle

Phoenix – Phönix

Pinotin

Piroso

Prinzipal

Prior

Reberger

Regent

Regner

Reichensteiner

Rieslaner

Rondo

Roter Elbling – Elbling Rouge

Roter Gutedel – Chasselas Rouge

Roter Muskateller

Roter Riesling

Roter Traminer – Traminer, Gewürztraminer, Clevner

Ruländer – Pinot Gris, Pinot Grigio, Grauburgunder, Grauer Burgunder

Saint Laurent – St. Laurent, Sankt Laurent

Saphira

Sauvignon Blanc

Sauvignon Gryn

Sauvignon Sary

Scheurebe

Schönburger

Siegerrebe – Sieger

Sirius

Solaris

Souvignier Gris

Staufer

Syrah – Shiraz

Tauberschwarz

Villaris

Weißer Burgunder – Pinot Blanc, Pinot Bianco, Weißburgunder

Weißer Elbling – Elbling

Weißer Gutedel – Chasselas, Chasselas Blanc, Fendant Blanc Gutedel

Weißer Riesling – Riesling, Riesling renano, Rheinriesling, Klingelberger

Wildmuskat

Würzer

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Rakennegeologisesti Haardtrand ja Vorderpfälzer Tiefland kuuluvat Ylä-Reinin hautavajoamaan, joka on pohjois-koillis-etelä-lounaissuunnassa kulkeva kahden erkanevan mannerlaatan saumassa oleva vajoama. Pfalzin viininviljelyalue rajoittuu Vorderpfalziin tai Rheinpfalziin; eli lännessä sijaitsevan Pfälzerwaldin vuoriston reunalta Haardtrandin kautta Vorderpfälzer Tieflandiin saakka, joka sijaitsee keski- ja itäosassa. Viinitarhat sijaitsevat keskimäärin noin 170 metrin korkeudella merenpinnasta. Viininviljelyä harjoitetaan pääasiassa Haardtrandissa sekä lössipeitteisillä harjanteilla ja tasangoilla. Kaltevimmat alueet, joilla kaltevuus on jopa 60 prosenttia (jyrkkärinteiset alueet) ovat lännessä, Pfälzerwaldin reuna-alueilla ja Haardtrandissa. Harjanteet ja tasangot ovat enimmäkseen tasaisia (kaltevuus < 10 %). Pfalzin alueen kaikkien viinitarhojen keskimääräinen kaltevuus on noin 4,5 prosenttia. Keskimääräinen altistussuunta on 140° (kaakko).

Idässä Pfälzerwald yhtyy Haardtrandin kukkulajonoon, joka on Ylä-Reinin hautavajoaman varsinainen repeämävyöhyke. Geologinen rakenne on hyvin heterogeeninen tällä vain muutaman kilometrin leveällä alueella. Paikoitellen siellä on myös mesotsooiselta ajalta peräisin olevaa kalliota tertiääristen sedimenttien lisäksi. Tämä kallio on kokonaisuudessaan usein melko paksujen kvartääristen sedimenttien peittämää. Pfalzin viininviljelyalueella suuri osa viiniköynnöksistä kasvaa lössillä tai lössisavella. Viiniköynnöksiä kasvaa myös kvartäärisessä fluviaalisessa savimaassa, hiekassa ja sorassa. Tertiäärinen kalkkikivi ja merkeli ovat kolmanneksi yleisin maaperätyyppi pinta-alan perusteella. Viiniä viljellään jonkin verran myös Rotliegend-kaudella muodostuneella hiekkakivimaalla ja kirjavasta hiekkakivestä koostuvassa maaperässä. Eksoottisempia kivilajeja ovat varhaistrias-, myöhäistrias- ja jurakauden kalkkikivi, merkeli ja dolomiitti. Lisäksi alueella on Rotliegend- ja tertiäärikauden vulkaniitteja sekä paleotsooisen kauden kallioita yksittäisinä esiintyminä.

Maaperän muodostumisen kannalta tärkein sedimentti on lössi tai lössisavi. Siinä on kehittynyt luokan L maaperää, luokan C maaperää tai tummaa turvemaata. Fluviaalisissa sedimenteissä on enimmäkseen luokan R maaperää ja ruskomaata, jokitasangoilla myös fluvisolia ja glei-fluvisolia. Tertiäärisissä sedimenteissä on muodostunut monia maalajeja, joista on syytä mainita ferralliitti, fersialliitti ja Terrae calcis erikoisuuksina. Vaikka maata on työstetty syvältä viininviljelyä varten (”rigolit”), luonnolliset maalajit ovat usein yhä tunnistettavissa.

Pfalzin viininviljelyalueilla vallitsevaa ilmastoa voidaan kuvata seuraavasti: vuotuinen keskilämpötila on noin 10 °C. Keskilämpötila kasvukaudella on 14,7 °C. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että lämpötila-arvot nousevat lännestä (Haardtrand) itään (Reinjoen tasanko) päin. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 655 mm, ja siitä keskimäärin 60 prosenttia (390 mm) sataa kasvukaudella. Pfalzin viininviljelyalueella sademäärä on suurin lounaisosassa ja pienin koillisosassa. Pfalzin alueella viiniköynnökset saavat kasvukauden aikana suoraa auringonsäteilyä keskimäärin noin 665 000 WH/m2.

Ihmisen toiminnan vaikutukset: Viininviljelijät hoitavat suuria vierekkäisiä lohkoja, joten hyvä mekanisointi ja alueiden taloudellinen hoitaminen on mahdollista. Viininviljelijät arvostavat rypälelajikkeiden monipuolisuutta ja niiden kehityspotentiaalia, joka johtuu hyvin erilaisista maaperäprofiileista. Näin kuluttajille voidaan tarjota viinejä, joissa on laaja kirjo aromeja. Viiniala on kehittynyt erityisen dynaamisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Tästä osoituksena on se, että alalla on yhä enemmän nuoria huipputuottajia. Ihmisen toiminta perustuu vuosisataiseen viininviljelyperinteeseen.

9.   Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

Viinit, laatukuohuviinit ja helmeilevät viinit

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Kuvaus:

Jotta etiketeissä voidaan käyttää perinteisiä merkintöjä, laatuviinien, arvomerkinnällä varustettujen viinien, helmeilevien tma-laatuviinien tai tma-kuohuviinien on läpäistävä virallinen tarkastus. Annettu tarkastusnumero (ns. amtliche Prüfungsnummer tai AP-Nummer) on merkittävä etikettiin. Se korvaa eränumeron.

Nykyisten suojattujen viinien nimitysten lisäksi viinit ja viinituotteet on varustettava jollakin tuote-eritelmän 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista perinteisistä merkinnöistä. Tuote-eritelmän 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen perinteisten merkintöjen merkitseminen on vapaaehtoista.

Lisäksi viinitarharekisteri sisältää luettelon pienemmille maantieteellisille yksiköille hyväksyttyjen alueiden, viinitarharyhmien ja yksittäisten viinitarhojen sekä sarkojen nimistä. Viinitarharekisteriin

on merkitty tilojen ja alueiden rajat maarekisterimerkintöjen mukaan (maa-alue, pelto, sarka ja palsta). Sitä hallinnoi Rheinland-Pfalzin

maatalouskamari. Viinitarharekisterin perustaminen ja ylläpitäminen pohjautuvat seuraavaan lainsäädäntöön:

—	Weingesetz, 23 §:n 3 ja 4 momentti (viinilaki)

—	Weinverordnung, 29 § (viiniasetus)

—	Landesgesetz über die Festsetzung von Lagen und Bereichen und über die Weinbergsrolle (osavaltion viinitarhalaki)

—	Landesverordnung über Zuständigkeiten auf dem Gebiet des Weinrecht, 2 §:n 16 momentti (osavaltion asetus toimivallasta viinilainsäädännön alalla)

Pienempien maantieteellisten yksiköiden rajauksen muuttaminen on sallittua ainoastaan viinilain 22 §:n mukaisten toimivaltaisten organisaatioiden suostumuksella. Toimivaltaisten organisaatioiden on ilmoitettava kaikista muutoksista maatalous- ja elintarvikevirastolle viinilain 22 g §:n mukaisesti.

Linkki tuote-eritelmään

http://www.ble.de/eu-qualitaetskennzeichen-wein

---

(1)  EUVL L 9, 11.1.2019, s. 2.