52022PC0469

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.9.2022

COM(2022) 469 final

2022/0284(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2022) 292 final}

2022/0284 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Covid-19-pandemia on vaikuttanut vahingollisesti Alankomaiden talouteen. Vuonna 2019 Alankomaiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti oli 149,8 prosenttia unionin keskiarvosta. Alankomaiden reaalinen BKT supistui 3,9 prosenttia vuonna 2020, ja kasvoi kumulatiivisesti 0,8 prosenttia vuosina 2020 ja 2021. Keskipitkän aikavälin taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavia pitkän aikavälin näkökohtia ovat makrotalouden epätasapaino, joka liittyy suureen yksityiseen velkaan ja suureen vaihtotaseen ylijäämään, asuntomarkkinoiden vääristymät, väestön ikääntyminen, energia- ja ympäristöhaasteet sekä työmarkkinoiden segmentoituminen.

(2)Neuvosto antoi Alankomaille 9 päivänä heinäkuuta 2019, 20 päivänä heinäkuuta 2020 ja 12 päivänä heinäkuuta 2022 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia. Neuvosto suositti erityisesti, että Alankomaat vähentää kotitalouksien velanoton suosimista ja asuntomarkkinoiden vääristymiä, varmistaa, että eläkejärjestelmän toisen pilarin läpinäkyvyyttä, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja häiriönsietokykyä parannetaan ja toteuttaa toimenpiteitä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvattamiseksi. Lisäksi Alankomaille suositeltiin, että se vähentää yksinyrittäjäksi ryhtymisen kannustimia ja edistää samalla riittävää sosiaaliturvaa yrittäjille, torjuu näennäisyrittäjyyttä ja vähentää kannustimia käyttää joustavia ja tilapäisiä työsuhteita. Alankomaille suositeltiin myös, että se vahvistaa kattavaa elinikäistä oppimista, lieventää covid-19-kriisin työllisyys- ja sosiaalisia vaikutuksia, pyrkii vähentämään työvoimapulaa ja osaamisvajetta ja parantaa täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia erityisesti työmarkkinoiden laitamilla ja ulkopuolella oleville. Alankomaille suositeltiin, että se aikaistaa ja edistää julkisia ja yksityisiä investointeja ja keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti digitaalisiin taitoihin. Lisäksi neuvosto suositteli, että lisätään täydentäviä investointeja energiaverkkoinfrastruktuuriin ja virtaviivaistetaan uusiutuvan energian lupamenettelyjä, parannetaan erityisesti rakennusten energiatehokkuutta ja nopeutetaan investointeja kestävään liikenteeseen ja kestävään maatalouteen. Alankomaille suositeltiin myös, että se varmistaa terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn muun muassa puuttumalla työvoimapulaan ja ottamalla käyttöön sähköisiä terveyspalveluja. Tämän ohella suositeltiin varmistamaan rahanpesun torjuntakehyksen tehokas valvonta ja täytäntöönpano. Alankomaille suositeltiin, että se jatkaisi kasvua tukevaa finanssipolitiikan viritystä vuonna 2022. Alankomaita kehotettiin varmistamaan, että kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvu on vuonna 2023 linjassa kaiken kaikkiaan neutraalin finanssipolitiikan virityksen kanssa, kun otetaan huomioon jatkuva väliaikainen ja kohdennettu tuki energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta pakeneville ihmisille. Arvioituaan edistymistä kyseisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisajankohtana komissio katsoo, että vuoden 2022 finanssipolitiikan viritystä koskeva suositus on pantu kaikilta osin täytäntöön. Merkittävää edistystä on saavutettu niiden suositusten osalta, jotka koskevat investointeja tehtävälähtöiseen tutkimukseen, aggressiivista verosuunnittelua sekä covid-19-kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämistä.

(3)Komissio julkaisi 23 päivänä toukokuuta 2022 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 5 artiklan nojalla Alankomaita koskevan perusteellisen tarkastelun. Tekemänsä analyysin perusteella komissio päätteli, että Alankomaiden makrotaloudessa on epätasapainoja, erityisesti suureen yksityiseen velkaan ja suureen vaihtotaseen ylijäämään liittyviä haavoittuvuustekijöitä, joilla on valtioiden rajat ylittävää merkitystä.

(4)Euroalueen talouspolitiikasta annetussa neuvoston suosituksessa 3 euroalueen jäsenvaltioille suositettiin, että ne toteuttaisivat, osin elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta, toimia muun muassa jatkaakseen kansallisten finanssipolitiikkojen hyödyntämistä ja koordinointia, jotta kestävää ja osallistavaa elpymistä voidaan tukea tuloksellisesti. Neuvoston suosituksessa suositeltiin myös, että euroalueen jäsenvaltiot edistävät politiikkaa, jolla puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun, varmistetaan aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuus, vahvistetaan osallistavia ja laadukkaita koulutusjärjestelmiä, kehitetään ja tarvittaessa mukautetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, seurataan yrityksille suunnattujen tukipakettien tehokkuutta ja vahvistetaan kansallisia institutionaalisia kehyksiä, joilla poistetaan investointien ja pääoman uudelleenkohdentamisen pullonkauloja. Lisäksi neuvoston suosituksessa suositeltiin, että varmistetaan makrovakaus, ylläpidetään talouden luottokanavia ja jatketaan pankkiunionia ja digitaalista euroa koskevaa työtä.

(5)Alankomaat toimitti 8 päivänä heinäkuuta 2022 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Sitä ennen oli toteutettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kansallinen omavastuullisuus tukee niiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja kestävää vaikutusta kansallisella tasolla sekä niiden uskottavuutta Euroopan tasolla. Komissio on arvioinut asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjen arviointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

(6)Elpymis- ja palautumissuunnitelmilla olisi pyrittävä asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 perustetun Euroopan unionin elpymisvälineen yleisiin tavoitteisiin, jotta voidaan tukea covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä. Niillä olisi edistettävä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria.

(7)Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano merkitsee koordinoitua pyrkimystä saada aikaan uudistuksia ja investointeja kaikkialla unionissa. Koordinoidun ja samanaikaisen täytäntöönpanon sekä rajatylittävien ja useita maita kattavien hankkeiden toteuttamisen kautta tällaiset uudistukset ja investoinnit vahvistavat toisiaan ja luovat myönteisiä heijastusvaikutuksia unionissa. Sen vuoksi noin kolmannes tukivälineen vaikutuksesta jäsenvaltioiden kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtuu muiden jäsenvaltioiden heijastusvaikutuksista.

Kuutta pilaria tukeva tasapainoinen ratkaisu

(8)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.1 mukaisesti kattavan ja riittävän tasapainoisen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kohdistuvan ratkaisun, joka tukee asianmukaisesti kaikkia mainitun asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja sille osoitetut määrärahat.

(9)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään kaikkia kuutta pilaria. Joillakin komponenteista toteutetaan samanaikaisesti useampiin pilareihin liittyviä toimia. Tällainen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että kutakin pilaria käsitellään kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa keskitytään voimakkaasti vihreään siirtymään sekä energiaan ja ilmastoon liittyviin toimenpiteisiin. Odotettavissa on, että vihreä siirtymä etenee kestävämpää energiaa edistävien toimenpiteiden myötä, joita ovat muun muassa vihreän vedyn tuotannon lisääminen ja merituulivoiman kehittämisen esteiden poistaminen. Sitä tukevat myös päästöttömien alusten kehittäminen ja käyttö sekä ilmastoneutraalin lentoliikenteen kehittäminen. Elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteena on myös palauttaa biologinen monimuotoisuus ja vähentää typpilaskeumia, mikä on yksi Alankomaiden suurimmista ympäristöhaasteista. Suunnitelman odotetaan myötävaikuttavan laajasti digitaaliseen pilariin toimenpitein, joilla edistetään innovatiivisia teknologioita ja digitaalisia taitoja. Digitaalisen siirtymän vauhdittamista tukevat tietotekniikan nykyaikaistaminen julkishallinnossa, myös oikeuslaitoksessa, sekä digitaalista koulutusta ja sähköistä terveydenhuoltoa koskevat toimenpiteet.

(10)Älykästä ja kestävää kasvua voidaan edistää useilla elpymis- ja palautumissuunnitelman komponenteilla Euroopan teollisuusstrategian mukaisesti. Suunnitelma sisältää joukon toimenpiteitä, kuten asunto- ja työmarkkinauudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja lisätä kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Suunnitelmassa kaavaillaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamista rakenteellisilla toimenpiteillä, joita toteutetaan työmarkkinoilla sekä koulutus- ja eläkejärjestelmissä. Koulutusalan toimiin kuuluu toimenpiteitä, joilla lisätään perus- ja keskiasteen koulutuksen merkityksellisyyttä erityisesti käyttämällä digitaalisia resursseja. Jotta voidaan lieventää häiriöitä ja reagoida paremmin kriiseihin, elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy toimia, joiden odotetaan parantavan terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä ja myös lieventävän hoitoalan akuutin henkilöstöpulan riskiä.

Vastaaminen kaikkiin tai merkittävään osaan maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyistä haasteista

(11)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.2 mukaisesti vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan (luokitus A) Alankomaille osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetuissa suosituksissa tai muissa komission talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöidyistä haasteista.

(12)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen ja edistetään siten asiaan liittyvien maakohtaisten suositusten noudattamista. Digitaalisen siirtymän osalta suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään tutkimusta ja innovointia ja joilla pyritään houkuttelemaan yksityisiä investointeja tekoälyyn ja kvanttiteknologiaan. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla vapautetaan investointeja vihreään siirtymään muun muassa poistamalla esteitä merituulipuistojen kehittämiseltä, tukemalla vihreää vetyä ja edistämällä lämpöpumppujen käyttöönottoa. Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan lisäkapasiteetin käyttöönottoa tuetaan energialailla. Se on kattava uudistus, joka tarjoaa lainsäädäntökehyksen verkonhaltijoiden toteuttamille investoinneille verkon muuttamiseksi siten, että voidaan ottaa huomioon uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian siirron odotettu lisääntyminen. Siirtymistä puhtaaseen ja tehokkaaseen energiantuotantoon ja -käyttöön vahvistetaan edelleen julkisen talouden viherryttämisuudistusten paketilla, jolla pyritään vaikuttamaan kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen vihreän siirtymän edistämiseksi. Lisäksi rakennusten energiatehokkuutta parantaville toimenpiteille on osoitettu huomattavat määrärahat.

(13)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy kaksi investointia, jotka liittyvät suoraan typpipäästöjen vaikutusten ja perimmäisten syiden lieventämiseen. Näiden toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan myönteisesti luonnon monimuotoisuuden elpymiseen ja tukevan siirtymistä kohti kestävämpää maataloutta Alankomaissa. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy merkittäviä investointeja ja uudistuksia kestävän maantie-, rautatie-, lento- ja vesiliikenteen tukemiseksi. Suunnitelman odotetaan parantavan asuntojen tarjontaa, jotta voidaan lieventää erityisesti pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Suunnitelmaan sisältyvällä eläkeuudistuksella pyritään korjaamaan eläkejärjestelmän toisen pilarin keskeisiä haavoittuvuustekijöitä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden, avoimuuden ja häiriönsietokyvyn osalta.

(14)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy useita toimenpiteitä työmarkkinoiden vahvistamiseksi ja sen myötä asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Ensinnäkin useiden työmarkkinauudistusten, kuten pakollisen työkyvyttömyysvakuutuksen käyttöönoton ja näennäisyrittäjyyden torjuntatoimenpiteiden, yhteisvaikutuksen odotetaan vähentävän kannustimia yksinyrittäjyyteen ja edistävän tasapuolisten toimintaedellytysten luomista itsenäisten ammatinharjoittajien ja työntekijöiden välille. Toiseksi suunnitelmaan sisältyy investointeja, joilla pyritään parantamaan täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia. Kolmanneksi suunnitelma auttaa paikkaamaan tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten puutetta, sillä sen myötä investoidaan opettajien ja opiskelijoiden digitaalisiin valmiuksiin koulutusjärjestelmän eri tasoilla sekä rahoitetaan tekoälyn ja kvanttiteknologian yliopistotutkinnon ja tohtorintutkinnon jälkeistä tutkimusta. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy investointeja, joiden odotetaan osaltaan vähentävän hoitoalan henkilöstöpulaa terveyskriisien aikana, kuten entisten terveydenhuollon ammattilaisten kansallisen reservin perustaminen ja tehohoitokapasiteetin lisääminen. Eräillä muilla toimenpiteillä pyritään mahdollistamaan etäterveydenhuolto sähköisten palvelujen välityksellä ja vahvistamaan tiedonvaihtoa terveydenhuollon laitosten kesken ja tutkimusta varten.

(15)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy useita uudistuksia, joilla pyritään nykyistä tehokkaammin torjumaan aggressiivista verosuunnittelua, erityisesti lähdevero, jota ryhdytään perimään alhaisen veroasteen maihin maksettavista osingoista, koroista ja rojalteista sekä tilanteissa, joissa on Alankomaiden väärinkäytösten vastaisten säännösten mukaan kyse verovilpistä. Viimeaikaisten rahanpesun vastaisten toimenpiteiden täydentämiseksi suunnitelmaan on sisällytetty toimenpiteitä, joilla pyritään estämään rikollisten mahdollisuuksia pestä rahaa ja vahvistamaan tutkinta- ja syytevalmiuksia.

(16)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa hyvän perustan lisäuudistuksille asunto- ja työmarkkinoilla sekä lisäinvestoinneille erityisesti työmarkkinoiden laitamilla ja ulkopuolella olevien osaamisen, kuten digitaalisten taitojen, kehittämiseen.

(17)Pandemian johdosta toteutettavia välittömiä finanssipoliittisia toimia koskevien suositusten voidaan katsoa jäävän Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että Alankomaat on yleisesti ottaen vastannut asianmukaisesti ja riittävästi välittömään tarpeeseen tukea taloutta finanssipoliittisin keinoin vuosina 2020, 2021 ja 2022 vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen mukaisesti.

(18)Suunnitelmaan sisältyy useita toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai huomattavaan osaan neuvoston Alankomaille talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019, 2020 ja 2022 antamissa maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista erityisesti seuraavilla osa-alueilla: vihreä, digitaalinen ja energiasiirtymä, eläkejärjestelmä, työmarkkinat, asuntomarkkinat, aggressiivinen verosuunnittelu ja terveydenhuolto.

(19)Koska elpymis- ja palautumissuunnitelmassa vastataan edellä mainittuihin haasteisiin, sen odotetaan myös edistävän niiden epätasapainojen korjaamista, jotka todetaan asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla vuosina 2019, 2020 ja 2022 annetuissa suosituksissa ja joita Alankomailla on erityisesti suureen yksityiseen velkaan ja suureen vaihtotaseen ylijäämään liittyvien haavoittuvuustekijöiden osalta.

Kasvupotentiaalia, työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä tukeva vaikutus

(20)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.3 mukaisesti suuria vaikutuksia (luokitus A) Alankomaiden kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon muun muassa siten, että se edistää lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa.

(21)Komission yksiköiden simulaatiot osoittavat, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on yhdessä muiden Euroopan unionin elpymisvälineen toimenpiteiden kanssa mahdollista kasvattaa Alankomaiden BKT:tä 0,4–0,6 prosenttia vuoteen 2026 mennessä, kun ei oteta huomioon rakenneuudistusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat olla huomattavia. Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan myös edistävän työllisyyttä vähäisessä määrin. Merkittävimpien ja pitkäaikaisimpien kasvuun ja tuottavuuteen kohdistuvien myönteisten vaikutusten odotetaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä aiheutuvan koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä Alankomaiden talouden digitalisointiin liittyvistä toimenpiteistä sekä energia- ja työmarkkinoiden uudistuksista.

(22)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetään koulutusalan uudistus- ja investointipaketti, johon sisältyy uutta työmarkkinalainsäädäntöä. Sen ennakoidaan vastaavan joihinkin näiden alojen haasteisiin ja edistävän eri tavoin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. Työmarkkinauudistusten odotetaan edistävän työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien tasapuolisia toimintaedellytyksiä toimenpiteillä, joilla vähennetään näennäisyrittäjyyttä ja parannetaan itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalisen suojelun kattavuutta. Koulutukseen kohdennettavien lisäresurssien odotetaan hyödyttävän nuoria. Investoinneilla pyritään parantamaan opiskelijoiden ja opettajien digitaalisia taitoja ja kehittämään tekoälyratkaisuja oppimisprosessia varten. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden odotetaan paranevan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyillä asuntomarkkinoiden uudistuksilla sekä kohtuuhintaisiin asuntoihin ja energiatehokkuuteen tehtävillä investoinneilla.

(23)Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevien toimenpiteiden odotetaan edistävän Alankomaiden palautumis- ja selviytymiskykyä, innovointikykyä ja kestävyyttä. Erityisesti julkishallinnon ja logistiikan digitalisoinnin jatkamiseen tähtäävien investointien ennakoidaan parantavan palautumis- ja selviytymiskykyä. Uudistusten, joilla kannustetaan talouden hiilestä irtautumiseen, sekä investointien uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen odotetaan tukevan vihreää siirtymää ja vähentävän haavoittuvuuksia, jotka johtuvat riippuvuudesta ulkomailta peräisin olevasta fossiilisesta energiasta. Tämä edistää palautumis- ja selviytymiskykyä. Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistuksen ennakoidaan edistävän eläkerahastojen häiriönsietokykyä. Lisäksi institutionaalista palautumis- ja selviytymiskykyä tuetaan toimenpiteillä, joilla puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja torjutaan tehokkaasti rahanpesua.

(24)Digitaalisen infrastruktuurin ja kestävän liikenteen parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden odotetaan edistävän lähentymistä ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Investoinnit rautateihin ja älykkääseen liikkumiseen kattavat koko alueen, ja niiden ennakoidaan vahvistavan liikenneverkkojen integrointia. Digitaalisten taitojen parantamiseen tehtävien investointien odotetaan tukevan alueellista yhteenkuuluvuutta, sillä niiden myötä yhä useammat yhteiskunnan jäsenet voivat hyötyä työjärjestelyistä, jotka eivät enää ole sidoksissa kaupunkien fyysisiin toimistotiloihin.

Ei merkittävää haittaa

(25)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.4 mukaisesti varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 4 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille (”ei merkittävää haittaa” -periaate) (luokitus A).

(26)Alankomaat on esittänyt komission tiedonannossa Tekniset ohjeet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti 5 annettuja teknisiä ohjeita noudattaen perustelut sille, että mikään sen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä ei aiheuta merkittävää haittaa millekään ympäristötavoitteelle. Erityistä huomiota on kiinnitetty toimenpiteisiin, joiden vaikutuksia ympäristötavoitteisiin on perusteltua tarkastella tarkkaan. Alankomaat on toimittanut tähän liittyvää vahvaa näyttöä ja aikoo toteuttaa merkittävän haitan välttämiseksi lieventäviä toimia, jotka on määrä kirjata asiaankuuluviin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin. Tämä koskee erityisesti investointia ”vihreää sähköä vedystä”, joka koskee vihreän vedyn tuotantoa ja käyttöä, sekä investointeja, jotka liittyvät sisävesi- ja merialuksiin (merituulivoima ja sisävesiliikenteen energiakäänne, päästöttömiä palveluja koskeva hanke).

Vihreän siirtymän edistäminen luonnon monimuotoisuus mukaan lukien

(27)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.5 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 47,8 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista mainitun asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten mainitun asetuksen 17 artiklassa edellytetään, suunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan vuosiksi 2021–2030.

(28)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy investointeja, joiden odotetaan edistävän merkittävästi Alankomaiden kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitettyjä hiilestä irtautumista ja energiasiirtymää koskevia tavoitteita ja siten myötävaikuttavan unionin vuodeksi 2030 asetetun ilmastotavoitteen saavuttamiseen. Suunnitelmalla edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa antamalla merkittävää investointitukea merituulipuistojen kehittämisen esteiden poistamiseksi. Merituulivoimatoimenpiteessä keskiössä ovat markkinoilletulo- ja integrointikustannukset, jotka ovat tällaisten puistojen käyttöönoton ennakkoedellytyksiä ja liittyvät esimerkiksi merenkulun turvallisuuden varmistamiseen, luonnonsuojelun parantamiseen ja lajien suojelemiseen sekä maasähköverkkoon ja -ekosysteemiin liittymiseen. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy myös tutkimus- ja kehitysinvestointeja (T&K) sekä innovointitoimia, joilla tuetaan uusiutuvan vedyn tuotannon laajentamista keinona irtautua hiilestä teollisuudessa ja ilmailussa. Energiatehokkuuden osalta investoinnit, joilla pyritään rajoittamaan rakennusten energiankulutusta ja lakkauttamaan vaiheittain fossiilisia polttoaineita käyttävät energia- ja lämmityslaitokset, vauhdittavat rakennusten hiilidioksidipäästöjen vähentämispolkua. Suunnitelmaan sisältyvällä uusien rakennushankkeiden käynnistämisinvestoinnilla autetaan parantamaan asuinalueiden kykyä selviytyä ilmastonmuutoksen seurauksista. Ympäristösiirtymän osalta suunnitelman odotetaan edistävän suoraan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, sillä sen myötä investoidaan Natura 2000 -alueiden ennallistamiseen luonto-ohjelman ja sikatilojen kunnostamista koskevan tukiohjelman kautta. Suunnitelmaan sisältyy myös kohdennettuja investointeja, joilla tuetaan siirtymistä puhtaaseen ja kestävään liikkumiseen ja jotka suunnataan muun muassa päästöttömiin sisävesialuksiin, älykkäisiin liikennemerkkeihin ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERMTS) käyttöönottoon.

(29)Investointeja täydennetään ja vahvistetaan laajalla rakenteellisten energiauudistusten paketilla, jolla pyritään kannustamaan yrityksiä ja kotitalouksia siirtymään ilmastoystävällisempiin energialähteisiin. Energialain odotetaan tarjoavan tarvittavan lainsäädäntökehyksen, jotta verkonhaltijoiden investoinneilla voidaan mukauttaa verkkoa ottamaan vastaan uusiutuvan energian lisääntyvä tarjonta. Lisäksi säädöksen odotetaan virtaviivaistavan uusiutuvan energian hankkeiden lupa- ja täytäntöönpanomenettelyjä. Energialain ja teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönoton ja tiukentamisen ennakoidaan helpottavan teollisuuden hiilestä irtautumista, sillä niiden myötä poistetaan verovapautuksia paljon päästöjä aiheuttavilta aloilta ja teollisuuden hiilidioksidipäästöille määritellään vähimmäishinta siinä tapauksessa, että Euroopan päästökauppajärjestelmässä asetettu hinta laskee tietyn kynnysarvon alapuolelle. Toisen uudistuspaketin odotetaan vähentävän maantie- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Autoverotuksen uudistuksella, johon sisältyy kilometriveron käyttöönotto ja fossiilisia polttoaineita käyttävien pakettiautojen alv-vapautuksien asteittainen poistaminen, sekä lentomatkaveron korotuksella pyritään rajoittamaan fossiilisia polttoaineita käyttävää liikennettä.

Digitaalisen siirtymän edistäminen

(30)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.6 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 25,6 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.

(31)Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteet auttavat Alankomaita vastaamaan digitaaliseen siirtymään liittyviin haasteisiin. Suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan liikenteenhallintajärjestelmiä ja digitalisoidaan logistiikkaprosesseja erityisesti liikenneruuhkiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Ammattitaitoisen tieto- ja viestintätekniikan henkilöstön rakenteellisen puutteen osalta suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan opiskelijoiden ja opettajien digitaalisia valmiuksia koulutusjärjestelmän eri tasoilla, sekä stipendiohjelma tekoälyn alalla.

(32)Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien odotetaan edistävän digitaalista siirtymää Alankomaissa myös muilla aloilla. Suunnitelma edistää julkishallinnon digitalista siirtymää uudistuksella, jolla pyritään parantamaan keskushallinnon ja muiden julkisten palvelujen läpinäkyvyyttä helpottamalla asiakirjojen digitaalista saatavuutta sekä investoimalla oikeusjärjestelmän digitalisointiin ja keskushallinnon tietojärjestelmien päivittämiseen. Lisäksi suunnitelman tavoitteena on vauhdittaa kvanttiteknologian sovellusten kehittämistä ja luoda verkosto kvanttilaskentaan liittyvää tutkimus- ja liiketoimintaa varten. Innovatiivisia teknologioita tukevia toimenpiteitä ovat lisäksi muun muassa investoinnit tekoälyjärjestelmien laajempaan käyttöön taloudessa.

(33)Digitalisaatiota käsitellään myös monialaisena teemana käyttämällä digitaalisia ratkaisuja osana suunnitelman toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, myös liikenteen digitalisoinnin avulla. Tämän ohella suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla tuetaan koulutuksen ja sähköisen terveydenhuollon digitalisaatiota.

Pysyvät vaikutukset

(34)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.7 mukaisesti pysyviä vaikutuksia Alankomaissa.

(35)Alankomaat etsii elpymis- ja palautumissuunnitelmansa osana rakenteellisia ratkaisuja verojärjestelmänsä ominaisuuksiin, joita on käytetty aggressiiviseen verosuunnitteluun: se ulottaa lähdeverot koskemaan alhaisen veroasteen maihin maksettavia korkoja, rojalteja ja osinkoja. Suunnitelman digitaaliseen komponenttiin sisältyvien toimenpiteiden odotetaan johtavan julkisten palvelujen tehokkuuden pysyvään paranemiseen. Suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet ovat vuosien 2021–2025 hallitusohjelman mukaisia. Työ- ja energiamarkkinoiden sekä eläkejärjestelmän keskeisillä uudistuksilla odotetaan olevan rakenteellinen vaikutus talouteen myös elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloajan jälkeen.

(36)Elpymis- ja palautumissuunnitelman digitalisaatio- ja teknologiasuuntautuneiden investointien odotetaan hyödyttävän Alankomaiden taloutta pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuteen suuntautuvilla investoinneilla Alankomaiden talouden digitalisointiin, esimerkiksi tekoälyn tai kvanttilaskennan laajemman käytön välityksellä, odotetaan olevan pitkäkestoinen vaikutus kilpailukykyyn ja tuottavuuteen, kun taas digitaalisten taitojen kehittämistä tukevien investointien odotetaan helpottavan keskipitkällä aikavälillä monilla talouden aloilla vallitsevaa pulaa tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisista. Lisäksi Alankomaiden asuntotarjontaan tehtävien investointien odotetaan parantavan asuntomarkkinoita seuraavien kymmenen vuoden aikana.

(37)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy uudistuksia, jotka hyödyttävät Alankomaiden taloutta pitkällä aikavälillä. Eläkejärjestelmän uudistuksen odotetaan varmistavan, että eläkejärjestelmä on nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ja häiriönsietokykyinen. Energialain uudistuksella ennakoidaan olevan pitkän aikavälin vaikutuksia vihreään siirtymään, sillä se tarjoaa lainsäädäntökehyksen investoinneille, jotka ovat tarpeen uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian siirron odotetun kasvun huomioon ottamiseksi. Elpymis- ja palautumissuunnitelman pysyviä vaikutuksia voidaan vahvistaa myös luomalla synergioita suunnitelman ja muiden ohjelmien välille, mukaan lukien koheesiopolitiikan varoin rahoitetut ohjelmat.

Seuranta ja täytäntöönpano

(38)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia (luokitus A) takaamaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.8 mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen.

(39)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitellään sen täytäntöönpanon hallinnolliset järjestelyt ja esitetään yleiskatsaus suunnitelluista seuranta- ja raportointijärjestelyistä sekä yksilöidään toimijat ja niiden tehtävät ja vastuualueet. Koordinointielimenä toimii elpymis- ja palautumistukivälinettä käsittelevä valtiovarainministeriön ohjelmaosasto. Uudistusten ja investointien toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat eri ministeriöiden ohjelmaosastot omilla aloillaan. Suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden välitavoitteet ja tavoitteet on tarkoitus sisällyttää eri ministeriöiden vuosisuunnitelmien liitteeseen.

(40)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviin uudistus- ja investointitoimenpiteisiin liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet ovat selkeät ja realistiset ja kyseisille välitavoitteille ja tavoitteille ehdotetut indikaattorit ovat merkitykselliset, hyväksyttävät ja luotettavat. Suunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä tuetaan välitavoitteilla ja tavoitteilla, jotka jakautuvat koko täytäntöönpanokaudelle. Tosin useita keskeisiä uudistuksia on tarkoitus toteuttaa vasta vuosina 2025 tai 2026, ja joidenkin suurimpien investointien odotetaan saavuttavan täyden vaikutuksensa vuosina 2025 ja 2026. Välitavoitteet ja tavoitteet koskevat myös jo toteutettuja toimenpiteitä, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukikelpoisia. Välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen ajan mittaan on tarpeen maksupyynnön perustelemiseksi.

(41)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukivälineestä annettavasta rahoitustuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille asetuksen (EU) 2021/241 34 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden auttamiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa täytäntöönpanossa voidaan pyytää teknistä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 6 perustetusta teknisen tuen välineestä.

Kustannukset

(42)Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.9 mukaisesti kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(43)Alankomaat on yleisesti ottaen toimittanut yksityiskohtaiset erittelyt investointien ja uudistusten yksittäisistä kustannusarvioista, ja niihin liittyvät kustannukset sisältyvät elpymis- ja palautumissuunnitelmaan. Kustannusarvio osoittaa, että suurin osa elpymis- ja palautumissuunnitelman kustannuksista on kohtuullisia ja uskottavia. Kustannusarvioita tukeva aineisto antaa kohtuullisen selityksen ehdotettujen toimenpiteiden keskeisistä kustannustekijöistä, vaikka toimitetun näytön määrä ja perusteellisuus vaihtelevatkin toimenpiteittäin. Kustannusarvioiden vertailukohdiksi esitettiin suurimmaksi osaksi tietoja aiemmista hankkeista tai tosiasiallisista tarjouskilpailuista taikka muita tärkeimpiä kustannustekijöitä koskevista vertailukelpoisista kustannustiedoista. Joissakin tapauksissa tiedot kustannusarvioiden laatimisessa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista ovat kuitenkin puutteellisia, minkä vuoksi kustannusarvioista ei voida antaa kaikilta osin myönteistä arviota. Alankomaat on myös toimittanut yksityiskohtaiset liiteasiakirjat useimmista toimenpiteistä perustelujen ja kustannusarvioiden tueksi. Joidenkin toimenpiteiden osalta perustelun ja itse kustannusten välinen yhteys ei kuitenkaan ole täysin selvä. Alankomaat on toimittanut riittävät tiedot ja takeet sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelman kustannuksia ei kateta muulla unionin rahoituksella. Suunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on kustannustehokkuusperiaatteen mukainen ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

(44)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ja tähän päätökseen sisältyvät lisätoimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.10 mukaisesti asianmukaisia (luokitus A) ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan asetuksen nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ja on odotettavissa, että järjestelyjen avulla voidaan tuloksellisesti välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Tämä ei vaikuta sellaisten muiden välineiden ja työkalujen soveltamiseen, joilla edistetään ja valvotaan unionin lainsäädännön noudattamista, mukaan lukien lahjonnan, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä unionin talousarvion suojaamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 7 mukaisesti.

(45)Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut valvontajärjestelmä ja -järjestelyt perustuvat luotettaviin prosesseihin ja rakenteisiin, joita käytetään nykyisessä kansallisessa kehyksessä. Suunnitelmassa on kuvattu selkeästi toimijat ja niiden tehtävät ja vastuut sisäisen valvonnan tehtävien suorittamisessa. Koordinointielimeksi on tarkoitus nimetä erityinen elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmaosasto valtiovarainministeriössä, ja sen tehtävänä on suojata unionin taloudellisia etuja. Täytäntöönpanoelinten, kuten ministeriöiden, virastojen tai yhteenliittymien, on vahvistuslausumilla vahvistettava unionin taloudellisten etujen suojaaminen sekä raportoitujen, välitavoitteita ja tavoitteita koskevien tietojen oikeellisuus. Kunkin ministeriön talousasioista vastaavat osastot tarkastavat ja allekirjoittavat nämä vahvistuslausumat. Tarkastusviranomaisen (Auditdienst Rijk), joka on valtiovarainministeriön riippumaton yksikkö, on määrä tehdä hallinto- ja valvontajärjestelmien säännöllisiä tarkastuksia, myös aineistotarkastuksia.

(46)Valvontajärjestelmä ja muut asiaankuuluvat järjestelyt, mukaan lukien kaikkien asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen standardoitujen tietoluokkien kerääminen ja saataville asettaminen, ovat asianmukaisia ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja ja välttämään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen mainitun asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Lisäksi on määrä asettaa välitavoite sellaisen keskustietokantajärjestelmän kehittämistä varten, johon olisi tallennettava kaikki tiedot, jotka liittyvät välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen sekä kaikkien asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädettyjen tietojen keräämiseen ja tallentamiseen sekä niihin pääsyyn. Tämä välitavoite on määrä saavuttaa ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

(47)Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta ja koordinoinnista vastaavien keskusyksiköiden eli valtiovarainministeriön ohjelmaosaston, tarkastuselimen ja taloushallinnon osastojen sekä asianomaisten alakohtaisten ministeriöiden hallinnolliset valmiudet ovat riittävät niille kaavailtujen roolien ja tehtävien hoitamiseen. Suunnitelmaan on sisällytetty kaksi välitavoitetta, jotka koskevat asetuksen (EU) 2021/241 täytäntöönpanoon osallistuvan koordinointi- ja tarkastuselimen oikeudellisen toimeksiannon virallista hyväksymistä. Nämä välitavoitteet on määrä saavuttaa ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman johdonmukaisuus

(48)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.11 mukaisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

(49)Alankomaiden esittämä elpymis- ja palautumissuunnitelma on yhtenäinen ja sisältää johdonmukaisia ja toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja sekä eri komponenttien välisiä synergioita. Suunnitelma sisältää uudistuksia ja julkisia investointihankkeita, jotka muodostavat johdonmukaisia toimia. Sen kuuden komponentin avulla jäsennellään investoinnit ja uudistukset sekä tuodaan selvästi esiin niiden väliset temaattiset suhteet ja kytkökset. Komponenttien sisäinen johdonmukaisuus varmistetaan asiaankuuluviin uudistuksiin liittyvillä investoinneilla, ja siitä huolehditaan myös suunnitelman eri komponenttien välillä. Komponenteissa otetaan huomioon suunnitelman yleinen tavoite vauhdittaa vihreää ja digitaalista siirtymää toivuttaessa covid-19-kriisistä.

Tasa-arvo

(50)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden odotetaan auttavan Alankomaita vastaamaan haasteisiin sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien alalla. Digitalisaatiota koskeva komponentti sisältää kolme toimenpidettä, joilla pyritään parantamaan sukupuolten tasa-arvoa kyseisellä alalla helpottamalla naisten osallistumista työmarkkinoille. Itsenäisten ammatinharjoittajien ja työntekijöiden institutionaalisia eroja vähentävillä työvoimapoliittisilla toimenpiteillä pyritään tasapuolistamaan toimintaedellytyksiä ja edistämään yhtäläisiä mahdollisuuksia. Toimenpiteisiin, joilla pyritään korjaamaan koulutuksessa ilmenevää eriarvoisuutta, kuuluu muun muassa tehostettua tukea kouluille, joissa on sosioekonomiselta taustaltaan heikommassa asemassa olevia opiskelijoita. Sillä torjutaan covid-19-pandemian aiheuttamaa oppimisvajetta. Nuorten, myös muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien nuorten, tukemisen odotetaan osaltaan edistävän tasa-arvoisempia mahdollisuuksia koulutuksen ja uraohjauksen avulla.

Turvallisuutta koskeva itsearviointi

(51)Alankomaat on toimittanut lyhyen turvallisuutta koskevan itsearvioinnin asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti osana Groundbreaking IT -investointitoimenpidettä. Tämä toimenpide koskee puolustusministeriön sisäisten tietokonejärjestelmien uudistamista. Se sisältää asiaankuuluvat kyberturvallisuutta koskevat suojakeinot unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Elpymis- ja palautumissuunnitelma ei sisällä investointeja 5G-verkkoihin eikä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin.

Rajat ylittävät ja useita maita koskevat hankkeet

(52)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää useita investointitoimenpiteitä, joilla on merkittävä rajatylittävä ulottuvuus. Hankkeita ei toteuteta yhdessä muiden maiden kanssa, mutta useilla hankkeilla odotetaan olevan myönteisiä heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin, kuten ilmailu siirtymävaiheessa -investointi, jolla pyritään vähentämään ilmailun päästöjä, ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa junien seurantajärjestelmä junakulunvalvonnan eurooppalaisen standardin kanssa.

Kuulemismenettely

(53)Elpymis- ja palautumissuunnitelman ensimmäinen luonnos julkaistiin 28 päivänä maaliskuuta 2022. Sitä seuranneen kuulemisprosessin aikana pyydettiin neuvoja ja tietoja asiaankuuluvilta sidosryhmiltä. Tähän sisältyi tapaamisia viranomaisten (kunnat, provinssit, vesilautakunnat (eli vesihuollosta vastaavat organisaatiot Alankomaissa)), työmarkkinaosapuolten ja sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävien järjestöjen kanssa. Lisäksi julkaistiin verkkokuuleminen, jonka välityksellä kansalaiset saivat antaa palautetta Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman ensimmäisestä luonnoksesta. Sidosryhmien kuulemiset johtivat joihinkin elpymis- ja palautumissuunnitelman muutoksiin; esimerkiksi vastauksena viranomaisten huomautuksiin hybridilämpöpumppujen käytön edistämistä koskenut toimenpide korvattiin investointitukea kestävälle energialle ja energiansäästölle koskevalla toimenpiteellä. Asianomaisten toimijoiden sitoutumisen varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki asianomaiset paikallisviranomaiset ja sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistuvat suunnitelmaan sisältyvien investointien ja uudistusten täytäntöönpanoon niiden toteutuksen alusta loppuun.

Myönteinen arvio

(54)Koska komissio antaa Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, tässä päätöksessä olisi mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan ja liitteen V mukaisesti vahvistettava suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville suunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.

Rahoitusosuus

(55)Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaiskustannukset ovat arviolta 4 708 293 000 euroa. Koska suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit ja koska suunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Alankomaiden käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus, Alankomaiden suunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin Alankomaiden käytettävissä olevan rahoitusosuuden kokonaismäärä.

(56)Laskelmaa Alankomaiden enimmäisrahoitusosuudesta päivitettiin 30 päivänä kesäkuuta 2022 asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Mainitun asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti Alankomaiden saataville olisi asetettava nyt tietty määrä, joka ei ylitä mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua enimmäisrahoitusosuutta, jotta oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä, ja määrä, joka ei ylitä mainitun asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettua päivitettyä enimmäisrahoitusosuutta, olisi asetettava saataville niin, että oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.

(57)Annettava tuki rahoitetaan neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 8 5 artiklaan perustuvalla komission unionin puolesta toteuttamalla lainanotolla. Tuki olisi maksettava erissä heti, kun Alankomaat on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet.

(58)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin elpymis- ja palautumistukivälineen nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille mainitun sopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta.

Tämän päätöksen liitteessä esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.

2 artikla Rahoitusosuus

1.Unioni asettaa Alankomaiden saataville 4 707 063 471 9 euron suuruisen rahoitusosuuden tukena, jota ei makseta takaisin. Tästä määrästä 3 929 409 575 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Lisäksi 777 653 896 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.

2.Komissio asettaa unionin rahoitusosuuden Alankomaiden saataville erissä liitteen mukaisesti. Komissio voi maksaa avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.

3.Rahoitussopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Alankomaat on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset sitoumukset tulevat voimaan, tuen maksamisen edellytyksenä on, että Alankomaat saavuttaa välitavoitteet ja tavoitteet viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

3 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Alankomaiden kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(3) Neuvoston suositus, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, euroalueen talouspolitiikasta (2022/C 153/01).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(5) EUVL C 58, 18.2.2021, s. 1.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1).

(8) Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(9) Tämä määrä vastaa määrärahoja, joista on vähennetty Alankomaiden suhteellinen osuus asetuksen (EU) 2021/241 6 artiklan 2 kohdan mukaisista menoista, mainitun asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti laskettuna.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.9.2022

COM(2022) 469 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2022) 292 final}

LIITE

1 JAKSO: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1. Uudistusten ja investointien kuvaus

A. KOMPONENTTI 1: Vihreän siirtymän edistäminen

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on edistää ja nopeuttaa vihreää siirtymää Alankomaissa ja puuttua ongelmiin, jotka johtuvat Alankomaiden Natura 2000 -alueilla ja niiden ympäristössä esiintyvistä liiallisista typpilaskeumista. Komponentti koostuu viidestä uudistuksesta ja kuudesta investoinnista, joilla edistetään vihreää siirtymää. Investoinneista kahdessa puututaan typpihaasteisiin.

Vihreän siirtymän tavoitteita tuetaan finanssipoliittisilla viherryttämisuudistuksilla, joilla pyritään tekemään kestävistä energialähteistä taloudellisesti houkuttelevampia fossiilisiin polttoaineisiin nähden ja kannustamaan kansalaisia ja yrityksiä rajoittamaan energiankulutustaan. Esimerkiksi energialain kattavalla uudistuksella pyritään päivittämään, nykyaikaistamaan ja yhdentämään kaasu- ja sähköenergiajärjestelmiä koskevaa sääntelykehystä, jotta voidaan tukea sähköverkon siirtymistä vähähiiliseen energiajärjestelmään. Näitä uudistuksia täydennetään investointiohjelmilla, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden (eli merituulivoiman) käyttöönottoa ja liikenteenharjoittajia (vihreä vety) sekä investointeja kestävien liikenneratkaisujen, kuten päästöttömien sisävesialusten ja vetykäyttöisten ilma-alusten, kehittämiseen.

Typpihaasteisiin vastataan kattavalla luonnon ennallistamisohjelmalla, jossa keskitytään vähentämään typpilaskeumia herkille luontotyyppialueille Natura 2000 -alueilla. Typpihaasteisiin vastataan myös tukiohjelmalla, joka koskee Natura 2000 -alueiden läheisyydessä sijaitsevien sikatilojen lopettamista.

Komponentilla edistetään Alankomaiden energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman toteutuminen. Komponentilla tuetaan myös maakohtaisten suositusten toteuttamista, jotta investointeihin liittyvässä talouspolitiikassa keskityttäisiin uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisstrategioihin (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019), investoinnit keskitettäisiin vihreään ja digitaaliseen siirtymään (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020) ja kokonaisriippuvuuden vähentämiseen fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa erityisesti edistämällä täydentäviä investointeja verkkoinfrastruktuuriin ja virtaviivaistamalla edelleen lupamenettelyjä, parantamalla energiatehokkuutta erityisesti rakennuksissa ja nopeuttamalla kestävään liikenteeseen ja kestävään maatalouteen tehtäviä investointeja (maakohtainen suositus 4 vuonna 2022).

On odotettavissa, että tämän komponentin toimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien vaiheiden kuvaus teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti.

A.1 Kuvaus avustusmuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus C1.1 R1: Energiaverotuksen uudistus

Uudistuksen tavoitteena on kannustaa yrityksiä ja kotitalouksia rajoittamaan energiankulutustaan ja siirtymään ilmastoystävällisempiin energialähteisiin. Uudistus koostuu tariffimuutoksista, joilla maakaasun käytöstä tulee kalliimpaa ja sähkön käytöstä edullisempaa, sekä energiaverotuksen rakenteellisista mukautuksista, joiden odotetaan vähentävän energiankulutusta.

Tariffien mukauttamista koskevassa uudistuksessa tehdään seuraavat muutokset:

a)kaasun käyttöä koskevaa ensimmäisen luokan tariffia (eerste schijf) korotetaan ja ensimmäistä sähkön käyttötariffia alennetaan;

b)sähkön käyttöä koskevia toisen ja kolmannen luokan tariffeja (tweede en derde schijf) alennetaan suhteessa kestävän energian ja ilmastosiirtymän veron perustasoon (Opslag Duurzame Energie, ODE);

c)energiaverokantarakennetta muutetaan vähemmän degressiiviseksi korottamalla sekä korkeamman kaasun- että sähkönkulutusluokan verokantoja ja

d)sähkönkuluttajien energiaveron alennuksen kiinteää määrää korotetaan 225 000 000 eurolla vuodessa vuosina 2024–2026.

Energiaverotuksen rakenteellisia mukautuksia koskevassa uudistuksessa

a)poistetaan metallurgisia ja mineralogisia prosesseja koskeva vapautus- ja palautusjärjestelmä (maakaasun ja sähkön osalta);

b)rajoitetaan maakaasun kulutusta sähköntuotannossa koskeva vapautus koskemaan maakaasua, jota käytetään verkkoon toimitetun sähkön tuottamiseen ja

c)poistetaan alennettu verokanta kasvihuoneviljelyltä.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2025 mennessä.

Uudistus C1.1 R2: Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja tiukentaminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä teollisuuden hiilidioksidimaksulla. Tämä maksu toimii vähimmäistasona ja asettaa vähimmäishinnan hiilidioksidipäästötonnille: jos hinta Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä laskee alle tämän vähimmäishinnan, päästökauppajärjestelmän hinnan ja vähimmäishinnan välinen ero kannetaan verona.

Teollisuuden hiilidioksidimaksuun liittyvän uudistuksen on määrä sisältää seuraavat osatekijät:

a)otetaan käyttöön teollisuutta koskeva hiilidioksidimaksu ja

b)tiukennetaan veroa tavoitteena vähentää edelleen teollisuuden hiilidioksidipäästöjä.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistus C1.1 R3: Lentomatkaveron korottaminen

Uudistuksen tavoitteena on ottaa paremmin huomioon matkustajalentoliikenteen sosiaaliset kustannukset ja rajoittaa lyhyitä lentoja. Uudistuksella korotetaan lentomatkaveroa, mikä johtaa Alankomaissa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevien matkustajien lentolippujen välittömään hinnannousuun.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistus C1.1 R4: Autoverotuksen uudistus

Uudistuksen tavoitteena on vähentää fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen ajokilometrejä.

Uudistuksen on tarkoitus sisältää seuraavat osatekijät:

a)moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien ostoverosta (Belasting van Personenauto’s en Motorrijwielen, BPM) myönnetyn vapautuksen asteittainen poistaminen kaupallisten toimijoiden fossiilisia polttoaineita käyttäviltä pakettiautoilta ja

b)nykyisen omistusveron perusteen muuttaminen ajoneuvon painosta ajettujen kilometrien määrään.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Uudistus C1.1 R5: Energialainsäädäntö

Uudistuksen tavoitteena on päivittää, nykyaikaistaa ja yhdentää kaasu- ja sähköenergiajärjestelmien sääntelykehystä. Uudistukseen kuuluu erityisesti energialain voimaantulo, nykyisen kaasulain ja nykyisen sähkölain yhdistäminen yhdeksi oikeudelliseksi kehykseksi, joka sisältää seuraavat ominaisuudet:

a)parannetaan kaasu- ja sähkötietojen keruu-, varastointi- ja vaihtojärjestelmää;

b)tarkistetaan provinssi- tai keskushallinnon toimien oikeusperustaa energiainfrastruktuurihankkeissa, jotta voidaan optimoida lupien myöntäminen ja kansallisen edun mukaisten hankkeiden toteuttaminen – Energieprojecten van Nationale Belang (kansallisen koordinointijärjestelmän, Rijkscoördinatieregeling, RCR, kautta);

c)päivitetään siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden sääntelykehystä;

d)säännellään sähkönkäyttäjien mahdollisuuksia tulla aktiivisiksi toimijoiksi energiamarkkinoilla sallimalla i) useiden toimijoiden sopimukset yhdestä yhteydestä, ii) itse tuotetun sähkön myynti riippumatta siitä, tapahtuuko se aggregoinnin avulla, ja iii) loppukäyttäjien todellisen kysynnän joustavuuden rahallisen arvon määrittäminen aggregoinnin avulla ja

e)parannetaan loppukuluttajien suojaa.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2025 mennessä.

Investointi C1.1 I1: Merituulivoima

Investoinnin tavoitteena on lisätä tuulivoiman tuotantokapasiteettia Pohjanmerellä. Itse merituulipuistojen rakennuskustannusten kattamisen sijaan investoinnilla pyritään vähentämään merituulivoiman lisäkapasiteetin käyttöönottoon liittyviä kielteisiä ulkoisvaikutuksia.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)parannetaan merenkulun turvallisuutta merituulipuistojen läheisyydessä i) hankkimalla viisi uutta merellä olevaa sähkölatauspistettä sähköaluksille ja viisi uutta latauspistettä laiturille sähköaluksille (mukaan lukien hybridialukset) ja ii) hankkimalla kolme hinausalusta hätätilanteita varten;

b)vahvistetaan ja suojellaan Pohjanmeren ekosysteemiä, johon merituulipuistojen käyttöönotto on vaarassa vaikuttaa kielteisesti, toteuttamalla i) lintujen ja merinisäkkäiden suojeluun tähtääviä luonnonparannustoimia, ii) pilottiluonteisia luonnon ennallistamistoimia Natura 2000 -alueilla ja niiden ulkopuolella, iii) tutkimushankkeita, jotka koskevat mahdollisia toimia Pohjanmeren ekosysteemin vahvistamiseksi ja lajien suojelemiseksi, iv) Alankomaiden hallituksen merituulivoiman ekologista ohjelmaa (WOZEP) ja v) Pohjanmeren ekologisen seurannan digitalisointia, mukaan lukien ekologisten anturien asentaminen ja

c)integroidaan merellä sijaitseva sähköyhteys asianmukaisesti maalla sijaitseviin verkkoihin johtaviin liityntäpisteisiin, mihin kuuluu i) neljä alueen investointisuunnitelmaa, joilla rajoitetaan tuulivoiman maalla sijaitsevaan verkkoon johtavien liityntäpisteiden paikallisia kielteisiä vaikutuksia asianomaisilla alueilla, ja ii) Vattimeren aluetta koskeva ekologinen elvytyspaketti ja maatalousmaan suolaantumisen korvaaminen.

a)On varmistettava, että elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetut alukset käyttävät yksinomaan uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) ja siihen liittyvien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten mukaista vihreää metanolia.

b)Vihreän metanolin tuotantoon käytettävän vihreän vedyn on täytettävä vedyn elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva vaatimus, joka on 73,4 prosenttia (jolloin hiilidioksidiekvivalentti on 3 t CO2eq/tH2).

c)Vihreällä metanolilla on saavutettava vähintään 70 prosentin päästövähennykset uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) ja siihen liittyvien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten mukaisesti.

d)Vähintään 90 prosenttia alusten elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta on oltava sähköistä, ja jäljelle jäävän energiankulutuksen on joko i) oltava tuotettu vihreästä metanolista (edellä c alakohdassa esitettyjen vihreää metanolia koskevien edellytysten mukaisesti), joka on tuotettu käyttämällä veden elektrolyysillä tuotettua vihreää vetyä ja uusiutuvaa energiaa (edellä b alakohdassa esitettyjen vihreää vetyä koskevien edellytysten mukaisesti) ja hiilidioksidista, joka lähteenä on 1) suora talteenotto ilmasta, 2) teollisen toiminnan hiilidioksidijäämät, 3) kierrätettävä jäte (hiilikierrätetty), lukuun ottamatta polttoprosesseja, ja/tai 4) niitetyn ruohon (tai muun biohajoavan jätteen) käyminen, jos niitettyä ruohoa ei ole riittävästi saatavilla; kaikkien vihreän metanolin tuotannossa käytettävän ”muun biohajoavan jätteen” on oltava RED II -direktiivin liitteessä IX olevaan A osaan sisältyvien raaka-aineluokista peräisin olevien tähteiden ja/tai jätteiden mukaisia ja niistä johdettuja; tai ii) perustuttava alan parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan. Valinta i ja ii alakohdan välillä riippuu mahdollisimman vähäisten ympäristövaikutusten aiheuttamisesta toimialalla.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi C1.1 I2: Vihreää sähköä vedystä

Tämän investoinnin tavoitteena on nopeuttaa ja laajentaa vihreän vetyekosysteemin kehittämistä Alankomaissa.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)vähintään kahden innovatiivisen vihreän vetyteknologian demonstrointilaitoksen rakentaminen laajamittaisen elektrolyysin ja vihreän vedyn käyttöönoton toteutettavuuden osoittamiseksi;

b)vähintään kolme tutkimushanketta, joissa keskitytään vihreän vedyn tuotantoon, varastointiin, kuljetukseen ja käyttöön ja

c)sellaisen inhimillisen pääoman ohjelman kehittäminen, johon sisältyy toimia vihreän vedyn osaamisen tarjonnan lisäämiseksi luomalla vähintään viisi alueellista oppimisyhteisöä, kurssimateriaalia ja tapahtumaa tai keskuksia helpottamaan yritysten ja koulutus- tai tutkimuslaitosten välistä vaihtoa.

On odotettavissa, että tästä toimenpiteestä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyn toimenpiteen ja lieventävien vaiheiden kuvaus teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti. Tämän investoinnin mukaisilla toimilla tuetaan ainoastaan vedyn tuotantoa, varastointia, kuljetusta ja käyttöä, joka perustuu uusiutuvia energialähteitä käyttävään elektrolyysiin uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) mukaisesti, tai verkkosähköön (viimeksi mainittu edellyttää perustelua siitä, miten uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisääminen kansallisella tasolla on määrä saavuttaa), tai vetytoimintoihin, jotka täyttävät vedyn elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan vaatimuksen, joka on 73,4 prosenttia vedyn osalta (jolloin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 t CO2e/tH2) ja 70 prosenttia vetypohjaisen synteettisen energian osalta suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan, joka on 94 g CO2e/MJ direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V vahvistetun lähestymistavan mukaisesti.

EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole alhaisempia kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, jätetään soveltamisalan ulkopuolelle. 1

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2025 mennessä.

Investointi C1.1 I3: Sisävesiliikenteen energiakäänne, Zero Emission Services (ZES) -hanke

Tämän investoinnin tavoitteena on ottaa käyttöön täysin sähköinen ja päästötön sisävesiliikenne. Investoinnilla rahoitetaan 75 modulaarisen energiasäiliön, 14 laivojen lastauspaikan ja 45 täysin sähkökäyttöisen sisävesialuksen valmiiksi saattamista. Modulaariset energiasäiliöt ovat vaihdettavissa olevia energiasäiliöitä, jotka ladataan uusiutuvalla sähköllä ja jotka soveltuvat asennettaviksi uusiin ja olemassa oleviin sisävesialuksiin. Laivurin on tarkoitus voida vaihtaa modulaarinen energiasäiliö missä tahansa 14 lastauspaikasta. Nämä lastauspaikat on varustettava ”avoimella liityntäverkolla”, jota voidaan käyttää sähköverkon vakauttamiseen tai paikallisen ja tilapäisen sähkönkysynnän tuottamiseen.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi C1.1 I4: Ilmailu siirtymävaiheessa

Tämän investoinnin tavoitteena on tehdä Alankomaiden ilmailualasta kestävä, jotta alankomaalainen ilmailu saataisiin täysin ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, poistamalla pullonkaulat, jotka liittyvät vedyn käyttöä energiankantajana ilma-aluksissa koskevan teknologian laajentamiseen.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)vetyä polttavan ohivirtausmoottorin (H2-turbofan ombouw) lopullinen yksityiskohtainen suunnittelu; se on tarkoitettu yhdelle Fokker 100 -moottoreista ja sen polttokammiot soveltuvat nestemäisen vedyn käyttöön;

b)polttokennokäyttöisen vetykäyttöisen ilma-aluksen voima- ja varastointijärjestelmän lopullinen yksityiskohtainen suunnittelu; se tarjoaa vetypolttokennojen sähköisen käyttövoimajärjestelmän käytettäväksi CS-23:n sertifioitavissa ilma-aluksissa ja

c)kestävän ilmailun ajatushautomon (Flying Vision) perustaminen; siinä ovat edustettuina alankomaalaiset ilmailualan tutkimuslaitokset, lentoyhtiöt ja lentoasemat sekä kansainvälisten ilma-alusten alkuperäisvarusteiden valmistajat.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi C1.2 I1: Luonto-ohjelma

Tämä investointi on osa Alankomaiden rakenteellista lähestymistapaa typen torjuntaan, ja sen tavoitteena on vähentää Alankomaiden typpipäästöjen kielteisiä vaikutuksia, jotka ovat kohdistuneet erityisesti lajeihin ja luontotyyppeihin, sekä ennallistaa herkkää luontoa. Investoinnilla on määrä edistää luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 2009/147 (lintudirektiivi) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 (luontotyyppidirektiivi) mukaisten lajien ja luontotyyppien suotuisan tai paremman suojelun tason saavuttamista toteuttamalla seuraavat toimet Natura 2000 -alueilla tai niiden ympäristössä:

a)luonnon laadun parantaminen;

b)hydrologiset toimet;

c)luonnonsuojelualueiden säilyttäminen ja optimointi;

d)siirtymävyöhykkeet, mukaan lukien alueiden väliset yhteydet ja

e)muut toimet, kuten virkistysalueiden vyöhykejako tai haitallisten vieraslajien valvonta.

Lisäksi provinssien on määrä toteuttaa metsitystoimia metsäkadon korvaamiseksi nimetyillä alueilla.

Investoinnin yhteydessä laaditaan kunkin 12 provinssin täytäntöönpanosuunnitelmat. Provinssien hallinnot saavat tarvittavat taloudelliset resurssit luonnon ennallistamistoimien toteuttamiseen. Investoinnilla on edistettävä lintudirektiivin ja luontodirektiivin mukaisten lajien ja luontotyyppien suotuisan tai paremman suojelun tason toteutumista. Maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriö arvioi ja hyväksyy 12 täytäntöönpanosuunnitelmaa. Toimilla on määrä parantaa luontoa yhteensä 101 924 hehtaarin suuruisilla Natura 2000 -alueilla ja niiden ympäristössä.

Maanhoitojärjestöjen on tarkoitus toteuttaa toimia, joilla parannetaan luonnon laatua Natura 2000 -alueilla ja niiden ympäristössä. Alankomaiden yritysvirasto (Rijksdienst voor Ondernemend Nederland – RvO) osoittaa maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriön puolesta maanhoitojärjestöille vähintään 49 410 000 euroa näiden toimien toteuttamiseksi.

Julkisten töiden ja vesihuollon pääosasto (Rijkswaterstaat) toteuttaa kolmentyyppisiä toimia jokien luonnon ja tienvarsihuollon parantamiseksi:

a)vesihuollon kestävyyden parantaminen;

b)hydrologisten ja muiden suunnittelutoimien toteuttaminen ja

c)infrastruktuurin reunamien uudelleensuunnittelu tai laadun parantaminen.

Maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriö osoittaa vähintään 29 610 000 euroa julkisten töiden ja vesihuollon pääosastolle (Rijkswaterstaat) näiden toimien toteuttamiseksi.

Maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriö osoittaa vähintään 18 800 000 euroa tukemaan toimia, jotka liittyvät pääasiassa luonnon ennallistamista koskevan tietämyksen kehittämiseen (mukaan lukien luonnon elvyttämistä ja hallintaa koskevan osaamisverkoston (OBN) parantaminen), viestintään ja sidosryhmien hallintaan sekä nykyisen luontoseurannan mukauttamiseen, jotta voidaan arvioida tähän investointiin liittyviä toimia, mikä johtaa seuraaviin tuloksiin:

a)luonnonseurantajärjestelmän ensimmäisen parannetun version saadaan toimintaan;

b)julkaistaan vähintään kolme kertomusta luonnonlaadun parantamisesta typelle herkissä luontotyypeissä ja

c)kehitetään viestintästrategia.

On odotettavissa, että tästä toimenpiteestä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyn toimenpiteen ja lieventävien vaiheiden kuvaus teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti. Ympäristövaikutusten arviointi on määrä toteuttaa direktiivin 2011/92/EU (ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi) mukaisesti. Kun ympäristövaikutusten arviointi on tehty, toteutetaan ympäristön suojelemiseksi vaaditut lieventämistoimet. Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien kohteiden/toimien osalta (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet sekä muut suojelualueet) on tarvittaessa suoritettava direktiivien 2009/147/EY ja 92/43/ETY mukainen asianmukainen arviointi ja toteutettava sen päätelmien perusteella tarvittavat lieventämistoimet.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi C1.2 I2: Sikatilojen kunnostamista koskeva tukiohjelma

Investoinnin tavoitteena on vähentää lyhyellä aikavälillä ammoniakkipäästöjä ja hajuhaittoja alueilla, joilla sikatiloja on paljon, sekä typpilaskeumia Natura 2000 -alueilla. Tukea myönnetään siankasvattajille, jotta nämä lopettavat sikatilansa pysyvästi ja peruuttamattomasti vapaaehtoiselta pohjalta seuraavasti

a)siankasvattajat luopuvat pysyvästi sikojen jalostusoikeuksista ja

b)tuensaajille asetetaan velvollisuus purkaa tuotantokapasiteettinsa, mukaan lukien tallit, lannankellarit, lantasiilot ja rehusiilot.

Sikojen kasvattajat saavat korvauksen sikojen jalostusoikeuksista luopumisesta sekä tuotanto-omaisuuden arvon menetyksestä. Vähentämällä Alankomaiden sikakantaa kansallisella tasolla vähintään 6 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna investoinnilla vähennetään karjanlannasta johtuvaa hajuhaittaa ja vähennetään typpipäästöjä Natura 2000 -alueilla. Korvausta myönnetään 275 sikatilan sulkemisesta, mikä vähentää ammoniakkipäästöjä vähintään 900 000 kg vuoteen 2019 verrattuna.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2023 mennessä.

A.2 Avustusmuotoisen tuen seurantaa ja toteuttamista koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Numero	Toimenpide (uudistus vai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
1	C1.1 R1-1 Energiaverotuksen uudistus	Välitavoite	Energiaverojen tariffien mukauttamista koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2024	Sellaisen lain voimaantulo, jolla muutetaan energiaverokantoja seuraavasti: a)Kaasun käyttöä koskevaa ensimmäisen luokan tariffia korotetaan ja ensimmäistä sähkön käyttötariffia alennetaan. Kaasun ensimmäisen luokan tariffia korotetaan 2,5 senttiä/m³ vuonna 2024 vuoteen 2022 verrattuna, ja tätä korotusta nostetaan asteittain 3,5 senttiin/m³ vuonna 2026. Sähkön ensimmäisen luokan tariffia alennetaan 2,5 senttiä/m³ vuonna 2024 vuoteen 2022 verrattuna, ja tätä alennusta jatketaan asteittain 3,5 senttiin/m³ vuonna 2026. b)Sähkön käyttöä koskevia toisen ja kolmannen luokan tariffeja alennetaan suhteessa kestävän energian ja ilmastosiirtymän veron perustasoon (ODE). c)Energiaverokantarakennetta muutetaan vähemmän degressiiviseksi korottamalla sekä korkeamman kaasun- että sähkönkulutusluokan verokantoja. d)Sähkönkuluttajien energiaveron alennuksen kiinteää määrää korotetaan 225 000 000 eurolla vuodessa vuosina 2024–2026.
2	C1.1 R1-2 Energiaverotuksen uudistus	Välitavoite	Energiaverojen rakenteellisten osien mukauttamista koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2025	Seuraavat muutokset sisältävän lain voimaantulo: a)Poistetaan metallurgisten ja mineraaliprosessien energiaveron vapautus- ja palautusjärjestelmä (maakaasun ja sähkön osalta). b)Rajoitetaan maakaasun kulutusta sähköntuotannossa koskeva vapautus energiaverosta koskemaan maakaasua, jota käytetään verkkoon toimitetun sähkön tuottamiseen c)Kasvihuoneviljelyn alennettu energiaverokanta poistetaan.
3	C1.1 R2-1 Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja tiukentaminen	Välitavoite	Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönoton sisältävän lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2021	Teollisuuden kansallisen hiilidioksidimaksun vahvistavan lain voimaantulo Tämä maksu toimii vähimmäistasona ja asettaa vähimmäishinnan hiilidioksidipäästötonnille: jos hinta Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä laskee alle tämän vähimmäishinnan, päästökauppajärjestelmän hinnan ja vähimmäishinnan välinen ero kannetaan verona.
4	C1.1 R2-2 Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja tiukentaminen	Välitavoite	Teollisuuden hiilidioksidimaksun tiukentamisen sisältävän lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2023	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla nostetaan teollisuuden hiilidioksidimaksua 30 eurosta tonnilta vuonna 2021 50,10 euroon tonnilta vuonna 2023 ja sen jälkeen asteittain 82,80 euroon tonnilta vuonna 2026, sekä sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla vähennetään asteittain teollisuuden hiilidioksidimaksusta vapautettujen hiilidioksidipäästöjen määrää, mikä johtaa siihen, että vuonna 2026 odotetaan 2,4 miljoonan tonnia vähemmän maksusta vapautettuja hiilidioksidipäästöjä.
5	C1.1 R3-1 Lentomatkaveron korottaminen	Välitavoite	Alankomaiden lentoasemilta lähtevien lentomatkustajien lentomatkaveron korottamista koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2023	Alankomaiden lentoasemilta lähtevien lentomatkustajien lentomatkaveron korottamista koskevan lain voimaantulo Veron on määrä olla vähintään kolme kertaa niin suuri kuin vero vuonna 2022 (7,94 euroa lähtöä ja matkustajaa kohti vuonna 2022).
6	C1.1 R4-1 Autoverotuksen uudistus	Välitavoite	Kaupallisiin pakettiautoihin sovelletun moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien ostoverosta (BPM) myönnetyn vapautuksen asteittaisesta poistamisesta annetun lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2025	Voimaan tulee laki, jolla poistetaan asteittain moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien ostoverosta (Belasting van Personenauto’s en Motorrijwielen, BPM) myönnetty vapautus kaupallisten toimijoiden fossiilisia polttoaineita käyttäviltä pakettiautoilta
7	C1.1 R4-2 Autoverotuksen uudistus	Välitavoite	Voimassa olevan henkilö- ja pakettiautoveron muuttamista koskevan lain julkaiseminen virallisessa lehdessä	Julkaiseminen virallisessa lehdessä				Q2	2025	Virallisessa lehdessä julkaistaan laki henkilö- ja pakettiautojen veropohjan muuttamisesta siten, että henkilöauton tai pakettiauton painosta siirrytään käyttämään perustana ajettujen kilometrien määrää. Laki voi sisältää säännöksiä, jotka tulevat voimaan viimeistään vuonna 2030. Laissa on oltava säännöksiä, joilla jaetaan vastuu ja toimivalta asianomaisille täytäntöönpanoelimille ja jotka tulevat voimaan ja joita aletaan soveltaa, kun ne julkaistaan. Laissa vahvistetaan maksujärjestelmän eritelmät ja tariffin rakenne ja se, miten ajettujen kilometrien rekisteröinti määritetään.
8	C1.1 R4-3 Autoverotuksen uudistus	Välitavoite	Kirje parlamentille henkilö- ja pakettiautojen veropohjan muuttamista koskevan lain täytäntöönpanon tilanteesta	Parlamentille osoitettu kirje lähetetty				Q2	2026	Hallituksen parlamentille osoittamassa kirjeessä esitetään yksityiskohtaisesti toimet, joita valtuutetut toimeenpanovirastot ovat toteuttaneet pannakseen täytäntöön lain, jolla muutetaan henkilö- ja pakettiautojen veropohjaa henkilöauton tai pakettiauton painosta ajettujen kilometrien määrään. Kirjeessä on määrä kuvata seuraavat täytäntöönpanovaiheet, jotka koskevat a) maksujärjestelmää, b) tariffirakennetta ja c) ajettujen kilometrien rekisteröintiä, jotta varmistetaan käyttöönotto voimassa olevan henkilö- ja pakettiautoveron muuttamisesta annetun lain mukaisesti.
9	C1.1 R5-1 Energialaki	Välitavoite	Energialain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2025	Energialain voimaantulo; siinä nykyinen kaasulaki ja nykyinen sähkölaki yhdistetään yhdeksi oikeudelliseksi kehykseksi, joka sisältää seuraavat ominaisuudet: a)parannetaan kaasu- ja sähkötietojen keruu-, varastointi- ja vaihtojärjestelmää; b)tarkistetaan provinssi- tai keskushallinnon toimien oikeusperustaa energiainfrastruktuurihankkeissa, jotta voidaan optimoida lupien myöntäminen ja kansallisen edun mukaisten hankkeiden toteuttaminen – Energieprojecten van Nationale Belang (kansallisen koordinointijärjestelmän, Rijkscoördinatieregeling, RCR, kautta); c)päivitetään siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden sääntelykehystä; d)säännellään sähkönkäyttäjien mahdollisuuksia tulla aktiivisiksi toimijoiksi energiamarkkinoilla sallimalla a) useiden toimijoiden sopimukset yhdestä yhteydestä, b) itse tuotetun sähkön myynti riippumatta siitä, tapahtuuko se aggregoinnin avulla, ja c) loppukäyttäjien todellisen kysynnän joustavuuden rahallisen arvon määrittäminen aggregoinnin avulla ja e)parannetaan loppukuluttajien suojaa.
10	C1.1 I1-1 Merituulivoima	Välitavoite	Merenkulun turvallisuuden varmistaminen – Allekirjoitetut sopimukset uusien merellä ja laiturilla olevien latauspisteiden ostamisesta	Allekirjoitettu sopimus viiden uuden latauspisteen ostamisesta merelle ja viiden uuden latauspisteen ostamisesta laiturille.				Q2	2026	Viiden uuden sähköalusten (myös hybridialusten) merellä olevan sähkölatauspisteen ostamista koskevan sopimuksen (sopimusten) allekirjoittaminen; ja viiden uuden sähköalusten (myös hybridialusten) laiturilla olevan sähkölatauspisteen ostamista koskevan sopimuksen (sopimusten) allekirjoittaminen.
11	C1.1 I1-2 Merituulivoima	Välitavoite	Merenkulun turvallisuuden varmistaminen – Tarjouskilpailu(t) hätätilanteessa käytettävien hinausalusten hankintaa varten	Julkaistu(t) tarjouskilpailu(t) kolmen hätätilanteen hinausaluksen hankintaa varten				Q4	2025	Kolmen uuden hinausaluksen ostamista koskevan tarjouskilpailun (-kilpailujen) julkaiseminen merenkulun turvallisuuden varmistamiseksi merituulipuistoissa ja niiden läheisyydessä. Tarjouseritelmien on sisällettävä sitovat tukikelpoisuusperusteet, jotka täytäntöönpanoviranomaisen on todennettava sen varmistamiseksi, että ne ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia, kuten investoinnin kuvauksessa esitetään.
12	C1.1 I1-3 Merituulivoima	Välitavoite	Merenkulun turvallisuuden varmistaminen – Allekirjoitettu sopimus (sopimukset) hätätilanteessa käytettävien hinausalusten hankinnasta	Allekirjoitettu sopimus (sopimukset) kolmen hätätilanteen hinausaluksen hankinnasta				Q2	2026	Kolmen uuden hinausaluksen ostamista koskevan sopimuksen (sopimusten) allekirjoittaminen merenkulun turvallisuuden varmistamiseksi merituulipuistoissa ja niiden läheisyydessä. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamisen varmistamiseksi sopimuksissa on investoinnin kuvauksessa esitetyt eritelmät.
13	C1.1 I1-4 Merituulivoima	Välitavoite	Luonnonsuojelun ja lajien suojelun kehittäminen ja täytäntöönpano	Allekirjoitetut sopimukset tai avustussopimukset luonnonsuojelun ja lajien suojelun kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi				Q4	2025	Allekirjoitetut sopimukset ja/tai avustussopimukset luonnonsuojelun ja lajien suojelun kehittämiseksi: a)vähintään kuusi lajien suojelusuunnitelmaa tai luonnonsuojelusuunnitelmaa; b)vähintään neljä jatkotutkimusta lajien suojelusuunnitelmien ja/tai luonnonsuojelusuunnitelmien parantamiseksi ja perustason kartoituksen laatimiseksi; c)vähintään kolme pilottihanketta, joissa testataan lajien suojelusuunnitelmissa ja/tai luonnonsuojelusuunnitelmissa yksilöityjä toimia ja/tai seurantatutkimuksia. Allekirjoitetut sopimukset ja/tai avustussopimukset seuraavien luonnonsuojelu- ja lajien suojelutoimien täytäntöönpanemiseksi: a)vähintään kaksi lintujen suojelualuetta; b)vähintään viisi pienimuotoista lajien suojelutoimea; c)luonnon ennallistamis- tai luonnonsuojelutoimet vähintään kolmessa merituulipuistossa.
14	C1.1 I1-5 Merituulivoima	Tavoite	Pohjanmeren ekosysteemin vahvistaminen ja suojelu – Hankkeet, joilla edistetään luonnonsuojelua ja/tai ennallistamista Natura 2000 -alueilla ja niitä ympäröivillä alueilla ja meristrategiapuitedirektiivin mukaisilla suojelualueilla		Niiden hankkeiden lukumäärä, joiden osalta sopimuksia on allekirjoitettu	0	4	Q4	2025	Sopimukset allekirjoitetaan vähintään neljästä hankkeesta, joilla edistetään luonnonsuojelua ja/tai ennallistamista Natura 2000 -alueilla, Natura 2000 -alueita ympäröivillä alueilla ja yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annetun direktiivin 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi) nojalla suojelluilla alueilla. Näissä neljässä hankkeessa toteutetaan toimia, joilla pyritään yhteen tai useampaan näiden suojelualueiden hoitosuunnitelmissa ilmoitettuun suojelutavoitteeseen.
15	C1.1 I1-6 Merituulivoima	Välitavoite	Pohjanmeren ekosysteemin vahvistaminen ja suojelu – merituulivoiman ekologinen ohjelma (WOZEP)	Merituulivoiman ekologisen ohjelman mukainen tutkimus: yhteenvetoraportti julkaistu				Q1	2026	Tutkimushankkeiden on määrä edistyä merkittävästi seuraavilla tutkimusaloilla: a)tietojen kerääminen ja mallintaminen merituulivoiman kehittämisen ja tuuliturbiinien vaikutuksista lintuihin ja lepakoihin; b)merituulivoiman kehittämisen (rakennus- ja toimintavaihe) vaikutukset merinisäkkäisiin; c)merituulivoiman kehittämisen vaikutukset Pohjanmeren ekosysteemiin, mukaan lukien ruuan saatavuus ja elinympäristöjen soveltuvuus suojelluille linnuille, lepakoille ja merinisäkkäille ja d)kumulatiivisten vaikutusten arvioinnit, joilla lasketaan suunniteltujen ja olemassa olevien tuulipuistojen vaikutukset suojeltuihin lajeihin. Tutkimushankkeista toimitetaan tiivistelmä raportin muodossa; se perustuu edellä luetelluista hankkeista saatavilla oleviin tuloksiin.
16	C1.1 I1-7 Merituulivoima	Tavoite	Pohjanmeren ekosysteemin vahvistaminen ja suojelu – Pohjanmeren digitalisointi – Seuranta-asemat		Asennettujen ja toiminnassa olevien seuranta-asemien lukumäärä	0	12	Q1	2026	Vähintään kaksi staattista seuranta-asemaa ja vähintään 10 liikkuvaa seuranta-asemaa asennettuna ja toiminnassa.
17	C1.1 I1-8 Merituulivoima	Välitavoite	Merituulivoimayhteys maalla sijaitsevaan verkkoon johtaviin liityntäpisteisiin – Alue-investointisuunnitelmia koskevat hallintosopimukset	Allekirjoitetut hallintosopimukset				Q2	2024	Talous- ja ilmastoministeriön ja kunkin maalla sijaitsevaan verkkoon johtavan merituulivoiman liityntäpisteen (Borssele, Maasvlakte, Noordzeekanaalgebied ja Eemshaven) välillä allekirjoitetaan hallinnointisopimus. Näissä sopimuksissa on oltava vähintään seuraavat tiedot: a)Niiden osapuolten ja sidosryhmien oikeudet ja vastuut, jotka osallistuvat hallintojärjestelmään investointien hallinnoimiseksi alueilla, joilla on merituulivoiman liityntäpisteitä maalla sijaitsevaan verkkoon; b)Tieto siitä, mitä infrastruktuuria tarvitaan vihreään energiaan, ja sen seuraukset kullekin alueelle; c)Alueelle osoitettu määrä toimiin, joilla lievennetään merituulivoiman maalla sijaitsevaan verkkoon johtavien liityntäpisteiden haitallisia vaikutuksia alueen elinympäristön laatuun; d)Suunniteltujen lieventävien toimien tyyppi; ja e)Tieto siitä, että ympäristövaikutusten arviointi on määrä toteuttaa direktiivin 2011/92/EU (ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi) mukaisesti. Kun ympäristövaikutusten arviointi on tehty, toteutetaan ympäristön suojelemiseksi vaaditut lieventämistoimet. Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien kohteiden/toimien osalta (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet sekä muut suojelualueet) on tarvittaessa suoritettava direktiivien 2009/147/EY ja 92/43/ETY mukainen asianmukainen arviointi ja toteutettava sen päätelmien perusteella tarvittavat lieventämistoimet.
18	C1.1 I1-9 Merituulivoima	Välitavoite	Merituulivoimayhteys maalla sijaitsevaan verkkoon johtavaan liityntäpisteeseen – Alue-investointisuunnitelmia koskevat hallinnolliset sopimukset	Allekirjoitetut hallinnolliset sopimukset				Q1	2026	Talous- ja ilmastoministeriön ja kunkin maalla sijaitsevaan verkkoon johtavan merituulivoiman liityntäpisteen (Borssele, Maasvlakte, Noordzeekanaalgebied ja Eemshaven) välillä allekirjoitetaan hallinnollinen sopimus. Näihin sopimuksiin on määrä sisältyä toimenpidepaketteja, jotka pannaan täytäntöön alueilla, jotta voidaan lieventää merituulivoiman maalla sijaitsevaan verkkoon johtavien liityntäpisteiden kielteisiä vaikutuksia fyysisen elinympäristön laatuun, sekä vastaava rahoitussitoumus. Kaikkien hallinnollisten sopimusten on yhdessä sisällettävä vähintään seuraavat toimet: a)Suurjänniteasemien äänisuojaus b)Viheralueet ja/tai virkistysalueet, kuten metsät tai puistot c)Paikallisen liikenneinfrastruktuurin, kuten pyöräily- tai kävelyreittien, parantaminen d)Energiakäänteen julkiset tiedotuskeskukset. Talous- ja ilmastoministeriö osoittaa vähintään 200 000 000 euroa kaikkiin toteutettaviin toimiin yhteensä.
19	C1.1 I1-10 Merituulivoima	Välitavoite	Merituulivoimayhteys maalla sijaitsevaan verkkoon johtaviin liityntäpisteisiin – Vattimeren ekologinen impulssipaketti	Päätös (päätökset) Vattimeren ekologisesta impulssipaketista hyväksytty				Q3	2025	Vattimeren alueen poliittinen lautakunta, joka koostuu kansallisten ja alueellisten hallitusten edustajista, hyväksyy päätöksen (päätökset) Vattimeren ekologisesta impulssipaketista. Vattimeren ekologinen impulssipaketti kattaa toimet, joilla tuetaan seuraavia a)Pesiviä lintuja koskevan toimintasuunnitelman 2 vaiheen II täytäntöönpano; b)Pannaan täytäntöön Vattimeren hoitoviranomaisen yhdennetty hoitosuunnitelma 3 , jolla tuetaan vedenalaista biologista monimuotoisuutta, kuten merilevän elvyttämistä ihmisen rakentamien vedenalaisten kovien rakenteiden ja simpukkasärkkien ympärillä, seuranta, suola-alueiden vahvistaminen sekä valvonta ja täytäntöönpano; c)Luonnon elpyminen alueilla, joilla merivesi yhdistyy makeaan veteen ja d)Ihmisen aiheuttamien paineiden kumulatiivisia vaikutuksia Vattimerellä ja ilmastonmuutoksen ekologisia vaikutuksia koskeva tutkimus. Päätökseen/päätöksiin on sisällyttävä myös näitä toimia vastaava rahoitussitoumus. Talous- ja ilmastoministeriö osoittaa vähintään 17 000 000 euroa kaikkiin toteutettaviin toimiin.
20	C1.1 I1-11 Merituulivoima	Välitavoite	Merituulivoimayhteys maalla sijaitsevaan verkkoon johtaviin liityntäpisteisiin – maatalousmaan suolaantumisen korvaaminen ja lieventäminen	Vattimeren alueen hallintoneuvoston päätös (päätökset) hyväksytty				Q3	2025	Vattimeren alueen hallintoneuvosto päättää toimista, joilla korvataan ja lievennetään maatalousmaan suolaantumista. Talous- ja ilmastoministeriö osoittaa vähintään 4 875 000 euroa kaikkiin toteutettaviin toimiin.
21	C1.1 I2-1 Vihreää sähköä vedystä	Välitavoite	Vihreää vetyä koskevan osaamisen lisäämistä koskevan inhimillisen pääoman ohjelman julkaiseminen	Vihreää vetyä koskevan osaamisen lisäämistä koskevan inhimillisen pääoman ohjelman hyväksyminen ja julkaiseminen				Q3	2023	Vihreää vetyä koskevan osaamisen lisäämistä koskevan inhimillisen pääoman ohjelman hyväksyminen hallituksessa ja julkaiseminen Ohjelmassa esitetään toimintasuunnitelma vähintään viiden alueellisen oppimisyhteisön, kurssimateriaalin ja tapahtuman tai keskuksen luomiseksi yritysten ja koulutus- tai tutkimuslaitosten välisen vaihdon helpottamiseksi.
22	C1.1 I2-2 Vihreää sähköä vedystä	Tavoite	Innovatiivisen vihreän vetyteknologian demonstrointilaitoksia varten allekirjoitetut avustussopimukset		Allekirjoitettujen avustussopimusten lukumäärä	0	2	Q2	2025	Avustussopimusten allekirjoittaminen vähintään kahden innovatiivisen vihreän vetyteknologian demonstrointilaitoksen rakentamisesta laajamittaisen elektrolyysin ja vedyn käyttöönoton toteutettavuuden osoittamiseksi. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamisen varmistamiseksi avustussopimuksissa on investoinnin kuvauksessa esitetyt eritelmät.
23	C1.1 I2-3 Vihreää sähköä vedystä	Tavoite	Allekirjoitetut avustussopimukset vihreää vetyä koskeville tutkimushankkeille		Allekirjoitettujen avustussopimusten lukumäärä	0	3	Q2	2025	Avustussopimusten allekirjoittaminen vähintään kolmesta tutkimushankkeesta, joissa keskitytään vihreän vedyn tuotantoon, varastointiin, kuljetukseen ja käyttöön. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamisen varmistamiseksi avustussopimuksissa on investoinnin kuvauksessa esitetyt eritelmät.
24	C1.1 I3-1 Sisävesiliikenteen energiakäänne, Zero Emission Services (ZES) -hanke	Tavoite	Toiminnassa olevien modulaaristen energiasäiliöiden lukumäärä		Toiminnassa olevien modulaaristen energiasäiliöiden lukumäärä	0	75	Q4	2025	Telakointiasemien yhteydessä on oltava käytössä 75 modulaarista energiasäiliötä. Modulaariset energiasäiliöt ovat uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) mukaisia vaihdettavissa olevia energiasäiliöitä, jotka ladataan uusiutuvalla sähköllä ja jotka soveltuvat asennettaviksi uusiin ja olemassa oleviin sisävesialuksiin.
25	C1.1 I3-2 Sisävesiliikenteen energiakäänne, Zero Emission Services (ZES) -hanke	Tavoite	Käytössä olevien lastauspaikkojen lukumäärä		Käytössä olevien lastauspaikkojen lukumäärä	0	14	Q4	2025	Aluksille on käytössä 14 lastauspaikkaa. Lastauspaikkoja käytetään modulaaristen energiasäiliöiden lataamiseen. Laivurin on tarkoitus voida vaihtaa modulaarinen energiasäiliö missä tahansa 14 lastauspaikasta. Nämä lastauspaikat on varustettava ”avoimella liityntäverkolla”, jota voidaan käyttää sähköverkon vakauttamiseen tai paikallisen ja tilapäisen sähkönkysynnän tuottamiseen.
26	C1.1 I3-3 Sisävesiliikenteen energiakäänne, Zero Emission Services (ZES) -hanke	Tavoite	Nollapäästöisiksi muunnettujen alusten lukumäärä		Nollapäästöisiksi muunnettujen alusten lukumäärä	0	45	Q4	2025	Vähintään 45 alusta on muunnettava päästöttömiksi, täysin sähkökäyttöisiksi sisävesialuksiksi, joissa käytetään sähköistä käyttövoimaa.
27	C1.1 I4-1 Ilmailu siirtymävaiheessa	Välitavoite	Vetyä polttavan ohivirtausmoottorin yksityiskohtainen suunnittelu	Vetyä polttavan ohivirtausmoottorin lopullinen yksityiskohtainen suunnittelu valmis				Q4	2025	Vetyä polttavan ohivirtausmoottorin”H2-turbofan ombouw” lopullinen yksityiskohtainen suunnittelu on määrä saattaa päätökseen. Lopullinen yksityiskohtainen suunnittelu laaditaan yhdelle Fokker 100 -koneen moottoreista, ja sen polttokammiot soveltuvat nestemäisen vedyn käyttöön. Lopullisessa yksityiskohtaisessa suunnitelmassa on annettava yksityiskohtainen käsitys seuraavista: a)suunniteltu ilma-aluksen järjestelmäarkkitehtuuri; b)ohivirtausmoottorin muuntamisen ominaisuudet; c)vedyn varastointia ja jakelua koskevien osajärjestelmien ominaisuudet ja d)asiaan liittyvien valvontajärjestelmien ominaisuudet.
28	C1.1 I4-2 Ilmailu siirtymävaiheessa	Välitavoite	Vetypolttokennoja hyödyntävän sähkövoiman yksityiskohtainen suunnittelu	Vetypolttokennoja hyödyntävän sähkövoiman lopullinen yksityiskohtainen suunnittelu valmis				Q4	2025	Polttokennokäyttöisen käyttövoimajärjestelmän ”Hydrogen Aircraft Powertrain and Storage System” lopullinen yksityiskohtainen suunnittelu saatetaan päätökseen. Lopullisessa yksityiskohtaisessa suunnitelmassa on oltava vetypolttokennojen sähkövoimajärjestelmä, jota voidaan soveltaa sertifioitavissa CS-23-ilma-aluksissa. Lopullisessa yksityiskohtaisessa suunnitelmassa on annettava yksityiskohtainen käsitys seuraavista: a)suunniteltu ilma-aluksen järjestelmäarkkitehtuuri; b)vetykäyttöisen ajolaitteen ominaisuudet, mukaan lukien kriittiset komponentit, kuten polttokenno ja sähkömoottori; c)vedyn varastointia ja jakelua koskevien osajärjestelmien ominaisuudet ja d)asiaan liittyvien valvontajärjestelmien ominaisuudet.
29	C1.1 I4-3 Ilmailu siirtymävaiheessa	Välitavoite	Flying Vision -ajatushautomo toiminnassa	Flying Vision -ajatushautomo toiminnassa ja ensimmäinen etenemissuunnitelma julkaistu				Q4	2025	Flying Vision -ajatushautomo on toiminnassa, minkä sen ensimmäinen ilmastoneutraalia ilmailua koskeva teknologian etenemissuunnitelma osoittaa. Etenemissuunnitelmassa määritellään: a)mahdolliset pitkän aikavälin ratkaisut ilmastoneutraaliin lentämiseen liittyviin haasteisiin ja b)toimialan laajuiset tutkimus- ja teknologian kehittämistarpeet.
30	C1.2 I1-1 Luonto-ohjelma	Tavoite	Laadunparannustoimet Natura 2000 -alueilla ja niiden ympäristössä		Hehtaarimäärän nostaminen	0	101 924	Q2	2026	Provinssit toteuttavat viidenlaisia laadunparannustoimia Natura 2000 -alueilla ja niiden ympäristössä: a)luonnon laadun parantaminen; b)hydrologiset toimet; c)luonnonsuojelualueiden säilyttäminen ja optimointi; d)siirtymävyöhykkeet, mukaan lukien alueiden väliset yhteydet; e)muut toimet, kuten virkistysalueiden vyöhykejako tai haitallisten vieraslajien valvonta. Lisäksi provinssien on määrä toteuttaa metsitystoimia metsäkadon korvaamiseksi nimetyillä alueilla. Toimilla parannetaan luontoa yhteensä vähintään 101 924 hehtaarin alueella. Samalla alueella toteutettavilla erilaisilla toimilla voidaan kumulatiivisesti edistää vähintään 101 924 hehtaarin parannustavoitetta.
31	C1.2 I1-2 Luonto-ohjelma	Tavoite	Maanhoito-organisaatioiden toteuttama nopeutettu luonnon ennallistaminen		Määrä (euroa)	0	49 410 000	Q2	2026	Maanhoitojärjestöjen on tarkoitus toteuttaa toimia, joilla parannetaan luonnon laatua Natura 2000 -alueilla ja niiden ympäristössä. Alankomaiden yritysvirasto (Rijksdienst voor Ondernemend Nederland) osoittaa maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriön puolesta maanhoitojärjestöille vähintään 49 410 000 euroa näiden toimien toteuttamiseksi.
32	C1.2 I1-3 Luonto-ohjelma	Tavoite	Jokien luonnon laadun parantaminen ja tienvarsien hoito		Määrä (euroa)	0	29 610 000	Q2	2026	Julkisten töiden ja vesihuollon pääosasto (Rijkswaterstaat) toteuttaa kolmentyyppisiä toimia jokien luonnon ja tienvarsihuollon parantamiseksi: a)vesihuollon kestävyyden parantaminen; b)hydrologisten ja muiden suunnittelutoimien toteuttaminen; c)infrastruktuurin reunamien uudelleensuunnittelu tai laadun parantaminen. Maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriö osoittaa vähintään 29 610 000 euroa julkisten töiden ja vesihuollon pääosastolle (Rijkswaterstaat) näiden toimien toteuttamiseksi.
33	C1.2 I1-4 Luonto-ohjelma	Tavoite	Toimet, joilla edistetään luonto-ohjelman seurantaa ja tietopohjan kehittämistä		Määrä (euroa)	0	18 800 000	Q2	2026	Maatalous-, luonto- ja elintarvikeministeriö osoittaa vähintään 18 800 000 euroa tukemaan toimia, jotka liittyvät pääasiassa luonnon ennallistamista koskevan tietämyksen kehittämiseen (mukaan lukien luonnon elvyttämistä ja hallintaa koskevan osaamisverkoston (OBN) parantaminen), viestintään ja sidosryhmien hallintaan sekä nykyisen luontoseurannan mukauttamiseen, jotta voidaan arvioida tähän investointiin liittyviä toimia, mikä johtaa seuraaviin tuloksiin: a)luonnonseurantajärjestelmän ensimmäisen parannetun version saadaan toimintaan; b)julkaistaan vähintään kolme kertomusta luonnonlaadun parantamisesta typelle herkissä luontotyypeissä ja c)kehitetään viestintästrategia.
34	C1.2 I2-1 Sikatilojen kunnostamista koskeva tukiohjelma	Tavoite	Lakkautettujen sikatilojen lukumäärä		Lakkautettujen sikatilojen lukumäärä	0	275	Q2	2023	Korvausta myönnetään 275 sikatilan sulkemisesta, mikä vähentää sikojen määrää kansallisella tasolla vähintään 6 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Näiden 275 sikatilan sulkemisen seurauksena ammoniakkipäästöjen on määrä supistua vähintään 900 000 kg vuoteen 2019 verrattuna.

B. KOMPONENTTI 2: Nopeutetaan digitalisaatiota

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä komponentilla pyritään nopeuttamaan Alankomaiden talouden digitaalista siirtymää. Komponentti sisältää yhdeksän investointipaketin ja yhden uudistuksen paketin, jonka tavoitteena on i) edistää innovatiivisten teknologioiden ja digitaalisten taitojen kehittämistä, ii) tehdä liikenteestä tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ja iii) nopeuttaa Alankomaiden keskushallinnon digitalisaatiota.

Komponentin tavoitteena on edistää Alankomaille osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, erityisesti investointien keskittämistä digitaaliseen siirtymään (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020) ja liikenteen pullonkaulojen vähentämistä (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019).

B.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi C2.1 I1: Quantum Delta NL

Tällä investointiohjelmalla pyritään i) nopeuttamaan kvanttiteknologian sovellusten kehittämistä, ii) kehittämään, houkuttelemaan ja säilyttämään osaamista ja iii) edistämään uusien kvanttiteknologian alan yritysten kehittämistä ja perustamista Alankomaissa.

Investoinnin tarkoituksena on investoida kvanttitietokoneiden, kvanttiverkkojen ja kvanttiantureiden tutkimukseen ja kehittämiseen, ja siitä myönnetään rahoitustukea Quantum Delta NL:n julkaiseman toimintasuunnitelman ensimmäistä ja toista vaihetta varten. Näiden kahden vaiheen loppuun saattamiseen on määrä sisältyä vähintään:

a)startup-yrityksille tarkoitetun perustamista edeltävän vaiheen laitoksen kehittäminen;

b)tutkimus- ja kehitysviestintäverkon kehittäminen kvanttiteknologian alalla (”Quantum NL T&K-verkko”);

c)investoinnit Nanolab-puhdastilaan ja

d)kvanttiteknologian alan tohtorinkoulutusapurahojen myöntäminen.

Jotta voidaan varmistaa, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, tulevien ehdotuspyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä kelpoisuuskriteereissä suljetaan kelpoisuuden ulkopuolelle sellaisten ratkaisujen, prosessien, teknologioiden ja välineiden kehittäminen, jotka liittyvät seuraavaan toimintojen ja omaisuuserien luetteloon: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta ja omaisuus, mukaan lukien käyttö tuotantoketjun loppupäässä 4 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole alhaisempia kuin asiaankuuluvat vertailuarvot 5 ; iii) kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin 6 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta ja omaisuus 7 ; ja iv) toiminnot ja varat, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Näissä tehtävänmäärityksissä on lisäksi määrä edellyttää, että valitaan ainoastaan asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaiset toiminnot.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi C2.1 I2: AI Ned ja applied AI learning communities

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää ja hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia Alankomaiden taloudelle ja yhteiskunnalle. Investoinnilla pyritään puuttumaan tekoälyratkaisujen laaja-alaista soveltamista rajoittaviin pullonkauloihin, kuten innovoinnin hitauteen, tietopohjan rajalliseen levinneisyyteen, tekoälyä koskevan koulutuksen vähäiseen tarjontaan työmarkkinoilla, laajemman yhteiskunnan vähäiseen osallistumiseen ja tiedonvaihtoratkaisujen puutteeseen.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)menetelmien kehittäminen luotettavien ja ihmiskeskeisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa varten;

b)tekoälyä koskevan tietämyksen tason parantaminen myöntämällä apurahoja väitöskirjatutkijoiden ja tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden nimittämiseen tekoälyn alalla;

c)neljän avustuksen myöntäminen tutkimus- ja kehityshankkeille innovatiivisten tekoälysovellusten kehittämiseksi ja

d)kuuden soveltavan tekoälyn oppimisyhteisön toteuttaminen.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2026 mennessä.

Investointi C2.1 I3: Digitaalisen koulutuksen sysäys

Tämän investointiohjelman tavoitteena on hyödyntää edelleen digitalisaation mahdollisuuksia ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa ja parantaa opiskelijoiden ja opettajien digitaalisia taitoja. Investoinnin tavoitteena on saattaa yhteen Alankomaiden ammatilliset ja korkea-asteen oppilaitokset standardoidun, turvallisen ja luotettavan alakohtaisen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin ja alakohtaisen osaamisinfrastruktuurin luomiseksi.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraavien kehittämiseen:

a)digitaalisen oppimateriaalin jakamiseen tarkoitettu kansallinen perusjärjestelmä;

b)opetus- ja oppimiskeskukset, jotka voivat tarjota opiskelijoille, luennoitsijoille ja tutkijoille tukea digitaalisen oppimismateriaalin alalla; ja

c)järjestelmä opiskelijoiden tietojen tallentamista ja turvallista käyttöä varten.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi C2.1 I4: Digitaalinen infrastruktuurilogistiikka

Tämän investointiohjelman tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa logistiikka-alan digitalisointia luomalla luotettava, hajautettu ja organisoitu datainfrastruktuuri kaupallisesti arkaluonteisten logistiikkatietojen jakamiseksi logistiikka-alan toimitusketjun toimijoiden välillä.

Ohjelmalla annetaan investointitukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)perustietoinfrastruktuurin kehittäminen Alankomaita varten. Perustietoinfrastruktuuri määritellään periaatteiksi ja sopimuksiksi, joiden avulla osallistuvat osapuolet voivat yhdessä kehittää erityisen tietoverkon. Perustietoinfrastruktuurin on määrä olla vähintään 80-prosenttisesti infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriön määrittelemien viitearkkitehtuurin vähimmäisvaatimusten mukainen;

b)digitaalista valmiutta koskevan työpaketin kehittäminen Alankomaiden logistiikka-alan digitaalisen valmiuden lisäämiseksi; ja

c)vähintään neljän elävän laboratorion valmiiksi saattaminen eli niiden tietopalvelujen liittäminen perustietoinfrastruktuuriin.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi C2.2 I1: Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

Tämän investoinnin tarkoituksena on edistää nykyisen analogisen junakulunvalvontajärjestelmän korvaamista junakulunvalvonnan ja -valvonnan eurooppalaisella digitaalisella standardilla eli Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (ERTMS).

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin hankkeisiin:

a)Kijfhoekin ja Belgian rajan välisen rataosuuden suunnittelututkimus: rautatieliikenteen suunnittelun kehittäminen (Rail Verkeers Technisch Ontwerp, RVTO). Rautatieliikenteen suunnittelun on tarkoitus osoittaa, että tarvittavat liikenteenhallintaan tehtävät muutokset ovat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisia;

b)Alankomaiden pohjoisosan rataosuuden suunnittelututkimus: toiminnallisen integroidun järjestelmäsuunnittelun ja rautatieliikenteen suunnittelun (RVTO) kehittäminen. Rautatieliikenteen suunnittelun on tarkoitus osoittaa, että tarvittavat liikenteenhallintaan tehtävät muutokset ovat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisia ja että asiaan liittyvä toiminnallinen integroitu järjestelmäsuunnittelu on laadittu;

c)GSM-rautatieradioverkon uudistamishanke: perusvastaanotinasemien (GSM-rautatiemastojen) on määrä pystyä toimimaan ERTMS-järjestelmässä;

d)Mukautetaan erityisiä tietotekniikkasovelluksia ERTMS:n käyttöönottoa varten: infrastruktuurin haltijan ProRailin tietoteknisiä logistiikkajärjestelmiä mukautetaan, mukaan lukien asiaankuuluvien tietoteknisten sovellusten uudelleenkirjoittaminen tai päivittäminen, jotta ne voivat vastaanottaa ja käsitellä oikeita rautateiden turvallisuustietoja ja yhteentoimivuuden turvatietoja (ERTMS/Central Safety System (CSS)) ERTMS:n käyttöönoton jälkeen; ja

e)ERTMS:n keskusturvajärjestelmä: keskusturvajärjestelmä otetaan käyttöön ProRailin ERTMS-järjestelmää varten.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi C2.2 I2: Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne

Tämän investoinnin tavoitteena on vahvistaa siirtymistä turvalliseen, älykkääseen ja kestävään liikenteeseen optimoimalla olemassa olevien infrastruktuuriverkkojen käyttö.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin toimiin:

a)vähintään 450 älykkään liikenteenohjauslaitteen asentaminen eli laitteet, jotka voidaan yhdistää digitaalisesti tienkäyttäjiin (Intelligente Verkeersregelinstallaties);

b)tienkäyttäjille tarkoitettujen turvallisuusprioriteettipalvelujen käyttöönotto siten, että sopimuspuolet eli turvallisuuspalvelujen tarjoajat välittävät tienkäyttäjille digitaalisia viestejä vaarallisista tilanteista tieliikenteessä;

c)sellaisen kansallisen ”digitaalisen infrastruktuurin” kehittäminen tulevaisuuden kestävää liikennettä varten, joka tarjoaa perustan skaalautuvan, yhteenliitetyn ja automatisoidun liikkuvuusjärjestelmän (CCAM) kehittämiselle ja toteuttamiselle; ja

d)kansallisen liikkuvuustietojen yhteyspisteen (NTM) alustan kehittäminen, mukaan lukien 20:n liikkuvuutta koskevan tietokokonaisuuden julkaiseminen verkossa.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi C2.2 I3: Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)

Tämän investoinnin tarkoituksena on korvata nykyiset tienvarsiasemat (WKS) eli tiekaistojen vieressä olevat laitteet, jotka voivat kommunikoida sähköisten liikennemerkkien kanssa, älykkäillä tienvarsiasemilla (iWKS), joissa on enemmän toimintoja. Älykkäillä tienvarsiasemilla pyritään vähentämään ruuhkia ja parantamaan liikennevirtaa nopeuttamalla vaaratilanteita ja liikenneruuhkia koskevia varoituksia ja levittämällä tieliikennettä paremmin ja nopeammin vaihtoehtoisten reittien kautta. Lisäksi älykkäiden tienvarsiasemien odotetaan olevan tehokkaampia ja kestävämpiä ja edellyttävän vähemmän kunnossapitoa kuin olemassa olevat tienvarsiasemat.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea 1 906 älykkään tienvarsiaseman asentamiseen.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Uudistus C2.3 R1: Julkinen tiedonhallinta (avointa hallintoa koskeva laki)

Uudistuksen tavoitteena on tarkistaa julkishallinnon tiedonhallintaa avoimuuden ja avoimuuden parantamiseksi avointa hallintoa koskevan lain (Wet open overheid, WOO) voimaantulon myötä. Avointa hallintoa koskevalla lailla tehdään viranomaisista ja puolijulkisista viranomaisista avoimempia varmistamalla, että kansalaiset, lehdistö ja tiedotusvälineet, parlamentin jäsenet ja heidän henkilöstönsä voivat löytää julkisen sektorin tietoa helpommin, yhteensopivasti ja helposti digitaalisesti.

Uudistuksen on tarkoitus sisältää seuraavat osatekijät:

a)avointa hallintoa koskevan lain voimaantulo;

b)keskushallinnon organisaatioiden ja itsenäisten hallintoelinten ja virastojen velvollisuus esittää toimintasuunnitelmia julkisten organisaatioiden tietojärjestelmien digitaalisen esteettömyyden parantamiseksi avoimuuden saavuttamiseksi; ja

c)hallintoelinten liittäminen sisäasioista ja kuningaskunnan sisäisistä suhteista vastaavan ministeriön ylläpitämään digitaaliseen infrastruktuuriin, joka tarjoaa yleisön saataville vähintään 330 000 asiakirjaa.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi C2.3 I1: Groundbreaking IT (GrIT)

Tämä investointi on osa laaja-alaista ohjelmaa puolustusministeriön tietotekniikkainfrastruktuurin uudistamiseksi. Investoinnin tavoitteena on luoda uusi tietotekniikkainfrastruktuuri, jonka avulla puolustusministeriö voi käyttää luotettavia, turvallisia, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia ja joustavia järjestelmiä. Yleisohjelma koostuu 42 hankkeesta, joista 14 hanketta (mukaan lukien tietoturva, puhelinpalvelukeskukset ja tiedotuspisteet sekä turvallinen viestintä kolmansien osapuolten kanssa), jotka eivät liity suoraan operaatioihin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, toteutetaan osana Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)kehitetään kyberturvallisuutta koskevia toimia, mukaan lukien i) turvallisuusoperaatiokeskuksen perustaminen, ii) tunnistamis- ja pääsynhallintajärjestelmän käyttöönotto kolmansien osapuolten kanssa tehtävää yhteistyötä varten, iii) ratkaisun toteuttaminen sertifioitujen ja todennettujen matalan turvallisuusluokan ja korkean turvallisuusluokan tietojen vaihtamiseksi; ja iv) datakeskusten digitaalisen pääsyn valvontaa koskevan ratkaisun täytäntöönpano;

b)annetaan vähintään 500 puolustusministeriön siviilityöntekijälle mahdollisuus työskennellä turvallisesti etänä sellaisen suojatun verkon kautta, joka tarjoaa viestintävälineitä (esim. ääni, video ja keskustelu), rakennetaan kasvokkain toimivia virtuaalisia työpaikkoja ja luodaan yhdenmukaisia yhteistyötiloja; ja

c)nykyaikaistetaan verkkolaitteistoja fyysisissä paikoissa, lisätään verkon kaistanleveyttä, jotta voidaan varmistaa riittävä verkon laatu puolustusministeriön siviilihenkilöstön käyttämiä sovelluksia varten, ja siirretään taustasovelluksia uuteen datakeskusinfrastruktuuriin ja isännöintialustoihin;

d)parannetaan edelleen vähintään 500 puolustusministeriön siviilityöntekijän etätyön turvallisuutta perustamalla uusi yhteyskeskus ja tarjoamalla pääsy perussovelluksiin.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2026 mennessä.

Investointi C2.3 I2: Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi

Investoinnilla pyritään tehostamaan rikosoikeusketjua korvaamalla olemassa olevien prosessien paperityö digitaalisilla keinoilla ja varmistamalla asiaankuuluvien tietojen jatkuva saatavuus.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)sellaisen portaalin kehittäminen, jonka avulla kansalaiset voivat toteuttaa toimia rikosoikeudellisissa menettelyissä, mukaan lukien ilmoitusten tekeminen; ja

b)rikosoikeusketjun nykyisten tietoteknisten järjestelmien parantaminen, jotta sidosryhmät (poliisi, syyttäjänvirasto ja oikeuslaitos) voivat käsitellä rikosoikeusketjussa kategoriaan ”toistuvat rikokset” kuuluvia rikosasioita digitaalisesti; ja pääsyn antaminen sidosryhmille ”toistuvat rikokset” -luokkaan kuuluviin tapauksiin liittyvään video- ja äänimateriaaliin.

Tämän toimenpiteen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on varmistettava lainkäyttöelimen riittävä kuuleminen ja osallistuminen.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

B.2 Avustusmuotoisen tuen seurantaa ja toteuttamista koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Numero	Toimenpide (uudistus vai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)				Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso		Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
35	C2.1 I1-1 Quantum Delta NL	Välitavoite	Quantum Delta NL:n järjestelyt	Quantum Delta NL:lle myönnetty tuki ja toimintasuunnitelman julkaiseminen					Q4	2021	Quantum Delta NL:lle myönnetään kansallisesta kasvurahastosta tukea kvanttilaskennan ja verkostoitumisen edistämiseen sekä tutkimuksen ja osaamisen kehittämisen tukemiseen kvanttialalla. Quantum Delta NL:n on määrä julkaista vaiheittain laadittu yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. ”Ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisuus varmistetaan käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
36	C2.1 I1-2 Quantum Delta NL	Välitavoite	Quantum Delta NL	Toimintasuunnitelman vaiheiden 1 ja 2 loppuun saattaminen					Q2	2026	Quantum Delta NL on toteuttanut täysimääräisesti kansalliselle kasvurahastolle toimitetun suunnitelmansa kaksi ensimmäistä vaihetta. Näihin vaiheisiin on kuuluttava ainakin startup-yritysten perustamista edeltävän laitoksen perustaminen, Quantum NL -tutkimus- ja kehittämisverkoston kehittäminen, kvanttiteknologian alan tohtorintutkinnon apurahojen myöntäminen ja investoinnit Nanolab-puhdastilaan. ”Ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisuus varmistetaan käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
37	C2.1 I2-1 AI Ned ja applied AI learning communities	Tavoite	Apurahojen myöntäminen		Lukumäärä	0	13		Q1	2024	13 apurahaa väitöskirjatutkijoiden ja tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden nimittämiseen tekoälyn alalla.
38	C2.1 I2-2 AI Ned ja applied AI learning communities	Tavoite	ELSA AI -tutkimuslaboratoriot toiminnassa		Lukumäärä	0	4		Q4	2025	Toiminnassa on oltava vähintään neljä uutta Ethical, Legal, Societal Aspects (ELSA) -tutkimuslaboratoriota, joilla kehitetään menetelmiä luotettavien ja ihmiskeskeisten tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa varten.
39	C2.1 I2-3 AI Ned ja applied AI learning communities	Tavoite	Hyväksytyt T&K-hankkeet		Lukumäärä	0	4		Q4	2025	Vähintään neljä avustusta tutkimus- ja kehityshankkeisiin innovatiivisten tekoälysovellusten kehittämiseksi.
40	C2.1 I2-4 AI Ned ja applied AI learning communities	Tavoite	Tekoälyn oppimisyhteisöjen täytäntöönpano		Lukumäärä	0	6		Q1	2026	Vähintään kuusi tekoälyn oppimisyhteisöä on toiminnassa yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien muodossa AI Ned -hankkeen puitteissa. Tekoälyn oppimisyhteisön on määrä mahdollistaa se, että yritykset, oppilaitokset ja innovaatiolaboratoriot voivat tehdä yhteistyötä sen selvittämiseksi, miten tekoälyratkaisuja voidaan soveltaa käytännössä.
41	C2.1 I3-1 Digitaalisen koulutuksen sysäys	Välitavoite	Käytössä yhteinen alusta, jonka kautta oppilaat voivat käyttää luotua digitaalista oppimateriaalia ja käyttövalmista ja digitaalista identiteettiratkaisua	Yhteinen alusta ja oppilaille tarkoitettu digitaalinen identiteettiratkaisu ovat käytössä					Q4	2025	Perustetaan yhteinen alusta digitaalisen oppimateriaalin löytämiseksi, jakamiseksi ja uudelleenkäyttämiseksi ammatillisessa koulutuksessa (MBO), ammattikorkeakouluissa (HBO) ja tutkimusyliopistoissa (WO). Alusta on toiminnassa, mikä tarkoittaa: a)alusta on käytettävissä verkossa; b)siihen kuuluvien oppilaitosten opiskelijat ja opetushenkilöstö voivat kirjautua sisään ja saada käyttöönsä digitaalista oppimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden, ammattikorkeakoulujen ja tutkimusyliopistojen käytössä on opiskelijoiden digitaalinen identiteettiratkaisu. Opiskelijoiden digitaalisen identiteetin ratkaisu mahdollistaa opiskelijoiden tunnistamisen ja hyväksymisen, opiskelijoita koskevien tietojen vaihdon oppilaitosten välillä ja opiskelijoita koskevien tietojen tallentamisen.
42	C2.1 I3-2 Digitaalisen koulutuksen sysäys	Tavoite	Opetus- ja oppimiskeskukset toiminnassa		Lukumäärä	0	20		Q4	2025	20 opetus- ja oppimiskeskusta (CTL) toimii ammatillisessa koulutuksessa (MBO), ammattikorkeakouluissa (HBO) tai tutkimusyliopistoissa (WO). CTL on toiminnassa, mikä tarkoittaa, että yksi tai useampi oppilaitos on perustanut fyysisen paikan, jossa opiskelijat, luennoitsijat ja tutkijat saavat tukea digitaaliseen oppimateriaaliin.
43	C2.1 I4-1 Digitaalinen infrastruktuurilogistiikka	Tavoite	Perusdatainfrastruktuuri kehitetty		Prosenttiosuus	0	80		Q4	2024	Perustietoinfrastruktuurin kehitetään ja se on vähintään 80-prosenttisesti infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriön määrittelemien viitearkkitehtuurin vähimmäisvaatimusten mukainen; Vaatimustenmukaisuus arvioidaan ulkoisella tarkastuksella.
44	C2.1 I4-2 Digitaalinen infrastruktuurilogistiikka	Tavoite	Digitaalivalmiuden lisääntyminen logistiikka-alalla		Digitaalivalmiuden prosenttiosuus	10	30		Q4	2025	Kehitetään ja toteutetaan digitaalista valmiutta koskeva työpaketti Alankomaiden logistiikka-alan digitaalisen valmiuden lisäämiseksi parantamalla alan digitaalisia taitoja. Työpaketilla on määrä saavuttaa 30 prosentin digitaalinen valmius, joka lasketaan digitaalisen infrastruktuurilogistiikan ohjelmassa tätä tarkoitusta varten kehitetyn menetelmän mukaisesti. Evofenedex vahvisti digitaalivalmiuden 10 prosentin perustason vuonna 2021.
45	C2.1 I4-3 Digitaalinen infrastruktuurilogistiikka	Tavoite	Elävät laboratoriot saatu valmiiksi		Lukumäärä	0	4		Q2	2026	Vähintään 4 elävää laboratoriota saadaan valmiiksi. Elävät laboratoriot katsotaan valmiiksi, kun niiden tietopalvelut on liitetty perustietoinfrastruktuuriin.
46	C2.2 I1-1 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Välitavoite	Kijfhoek–Belgian raja -rataosuuden ERTMS-suunnittelututkimus saatettu päätökseen	Rautatieliikenteen suunnittelu valmis					Q4	2022	Rautatieliikenteen suunnittelu saatetaan päätökseen osana Kijfhoekin ja Belgian rajan välistä rataosuutta koskevaa suunnittelututkimusta. Rautatieliikenteen suunnittelun on tarkoitus osoittaa, että tarvittavat liikenteenhallintaan tehtävät muutokset ovat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisia;
47	C2.2 I1-2 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Välitavoite	ERTMS-suunnittelututkimus saatu päätökseen Alankomaiden pohjoisosan osalta	Toiminnallinen integroitu järjestelmäsuunnittelu ja rautatieliikenteen suunnittelu valmistuneet					Q1	2023	Toiminnallinen integroitu järjestelmäsuunnittelu ja rautatieliikenteen suunnittelu saatetaan päätökseen osana Alankomaiden pohjoisosan rautatieosuuksia koskevaa suunnittelututkimusta. Rautatieliikenteen suunnittelun on tarkoitus osoittaa, että tarvittavat liikenteenhallintaan tehtävät muutokset ovat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisia ja että asiaan liittyvä toiminnallinen integroitu järjestelmäsuunnittelu on laadittu;
48	C2.2 I1-3 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Tavoite	ERTMS-järjestelmää varten toiminnassa olevien GSM-rautatiemastojen lukumäärä		Lukumäärä	0	130		Q1	2024	130 perusvastaanotinaseman (GSM-rautatiemastojen) on määrä pystyä toimimaan ERTMS-järjestelmässä.
49	C2.2 I1-4 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Välitavoite	Logistiikkajärjestelmät mukautettu ERTMS:ään	ProRailin tietotekniikkaosasto toimittaa mukautetut järjestelmät ProRailin muiden osastojen tietotekniikkasovellusten käyttäjille					Q1	2024	Infrastruktuurin haltijan ProRailin tietoteknisiä logistiikkajärjestelmiä mukautetaan, mukaan lukien asiaankuuluvien tietoteknisten sovellusten uudelleenkirjoittaminen tai päivittäminen, jotta ne voivat vastaanottaa ja käsitellä oikeita rautateiden turvallisuustietoja ja yhteentoimivuuden turvatietoja (ERTMS/Central Safety System (CSS)). Liikenteenohjaushenkilöstön on määrä teknisesti integroida ja testata järjestelmät.
50	C2.2 I1-5 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Välitavoite	Keskusturvajärjestelmä toiminnassa	Keskusturvajärjestelmä on toiminnassa					Q4	2024	Keskusturvajärjestelmä (CSS) otetaan käyttöön ProRailin ERTMS-järjestelmää varten. Sen katsotaan olevan toiminnassa, kun se on komission asetuksessa (EU) 2016/919, komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/776 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/387 määriteltyjen yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukainen. ProRail vahvistaa tämän eritelmien mukaisuuden.
51	C2.2 I2-1 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne	Tavoite	Älykkäät liikenteenohjauslaitteet		Lukumäärä	0	450		Q4	2024	Vähintään 450 älykästä liikenteenohjauslaitetta (Intelligente Verkeersregelinstallaties) on toiminnassa, mikä tarkoittaa, että ne 1) on toimitettu ja asennettu ja 2) ne liitetään kansalliseen kaupunkidata-alustaan.
52	C2.2 I2-2 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne	Tavoite	Turvallisuuteen liittyvät ensisijaiset palvelut		Ajettujen kilometrien prosenttiosuus	7	12,5		Q1	2025	Tienkäyttäjien on voitava saada autonvalmistajien tai navigointilaitteiden tarjoamia turvallisuuteen liittyviä ensisijaisia palveluja vähintään 12,5 prosentilta jokaista 100:aa Alankomaissa ajettua kilometriä kohden. Tällä tarkoitetaan ajomatkaa, jonka tienkäyttäjät ovat ajaneet Alankomaissa siten, että turvallisuuteen liittyvät ensisijaiset palvelut ovat aktiivisia ajon aikana. Tämä osuus 7 prosenttia vuonna 2022.
53	C2.2 I2-3 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne	Tavoite	Tulevaisuuden joustavaa liikennettä tukeva digitaalinen infrastruktuuri (DITM)		euroa	0	30 000 000		Q2	2026	Alankomaiden yritysvirasto (Rijksdienst voor Ondernemend Nederland) maksaa 30 000 000 euroa innovaatiotukina valitulle yritysten yhteenliittymälle, joka edistää tulevaisuuden joustavaa liikennettä tukevaa digitaalista infrastruktuuria (DITM), joka muodostaa perustan laajennettavissa olevan osuustoiminnallisen, verkottuneen ja automatisoidun liikenteen järjestelmän kehittämiselle ja toteuttamiselle.
54	C2.2 I2-4 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne	Tavoite	Kansallisesta liikkuvuustietojen yhteyspisteestä saatavilla olevat tietokokonaisuudet		Lukumäärä	0	20		Q2	2026	Kehitetään kansallinen liikkuvuusdatan liityntäpistealusta, ja vähintään 20 data-aineistoa julkaistaan verkossa, ja ne saatetaan käyttökelpoisiksi kansallisen liikkuvuusdatan yhteyspisteen alustan kautta.
55	C2.2 I3-1 Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)	Tavoite	Asennettujen älykkäiden tienvarsiasemien lukumäärä		Lukumäärä	0	591		Q4	2023	Vähintään 591 älykästä tienvarsiasemaa asennetaan eli ne ovat fyysisesti sijoitettuja ja toimivia.
56	C2.2 I3-2 Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)	Tavoite	Asennettujen uusien älykkäiden tienvarsiasemien lukumäärä		Lukumäärä	591	1 106		Q4	2024	Vähintään 1 106 älykästä tienvarsiasemaa asennetaan eli ne ovat fyysisesti sijoitettuja ja toimivia.
57	C2.2 I3-3 Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)	Tavoite	Asennettujen älykkäiden tienvarsiasemien lopullinen lukumäärä		Lukumäärä	1 106	1 906		Q4	2025	Vähintään 1 906 älykästä tienvarsiasemaa asennetaan eli ne ovat fyysisesti sijoitettuja ja toimivia.
58	C2.3 R1-1 Julkinen tiedonhallinta (avointa hallintoa koskeva laki)	Välitavoite	Avointa hallintoa koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta					Q2	2022	Avointa hallintoa koskeva laki tulee voimaan. Säädöksellä muun muassa laajennetaan avoimuusvaatimusten soveltamisalaa parlamenttiin, tuomarineuvostoon, korkeimpaan hallinto-oikeuteen, yleiseen tilintarkastusvirastoon ja kansalliseen oikeusasiamieheen, asetetaan näiden avoimuusvaatimusten piiriin kuuluville toimielimille aktiivinen julkistamisvelvollisuus, lyhennetään tietopyyntöjen käsittelyaikaa ja perustetaan avoimuutta käsittelevä neuvoa-antava lautakunta. Säädöksellä varmistetaan, että kansalaisten, lehdistön ja tiedotusvälineiden, parlamentin jäsenten ja heidän henkilöstönsä on helppo saada julkisen sektorin tietoa digitaalisesti. Velvoite julkistaa aktiivisesti tietyt tietoluokat (avointa hallintoa koskevan lain 3 §:n 3 momentti) voi tulla voimaan vaiheittain ajankohtina, jotka määritetään kuninkaan asetuksella.
59	C2.3 R1-2 Julkinen tiedonhallinta (avointa hallintoa koskeva laki)	Välitavoite	Tiedonhallinnan parantamista koskevien päivitettyjen toimintasuunnitelmien julkaiseminen	Valtionhallinnon organisaatioiden päivitetyn toimintasuunnitelman julkaiseminen					Q4	2022	Keskushallinnon organisaatiot (12 ministeriötä, mukaan lukien niiden autonomiset hallintoelimet ja virastot) julkaisevat päivitetyt toimintasuunnitelmat tietojärjestelmiensä digitaalisen saavutettavuuden parantamiseksi. Ministeriöiden päivitetyissä toimintasuunnitelmissa on määrä käsitellä seuraavia kahdeksaa painopistettä: 1. Oman hallintojärjestelmän perustaminen ministeriöiden, autonomisten hallintoelinten ja virastojen tasolla. 2. Perustason mittaaminen ministeriön tietojärjestelmässä. 3. Laatukehyksen tai vastaavan järjestelmän IV toimintojen toteuttaminen. 4. Parlamentin asiakirjojen täytäntöönpano ydinosastoissa. 5. Kansallisten osien yhteys avoimen hallinnon tiedotukseen (PLOOI). 6. Keskushallinnon sähköpostin arkistointikäsikirjan täytäntöönpano. 7. Viestintäsovellusten toimintalinjan täytäntöönpano. 8. Verkkoarkistoinnin toteuttaminen asiaa koskevan puitesopimuksen mukaisesti.
60	C2.3 R1-3 Julkinen tiedonhallinta (avointa hallintoa koskeva laki)	Tavoite	Asiakirjat ovat saatavilla avoimen hallinnon tietojen alustalla		Lukumäärä	0	330 000		Q2	2026	Alustalla on saatavilla yhteensä vähintään 330 000 asiakirjaa, jotka kuuluvat vähintään neljään avointa hallintoa koskevan lain 3 §:n 3 momentissa luetelluista 17 tietoluokasta, koska hallintoelimet on liitetty sisäasioista ja kuningaskunnan sisäisistä suhteista vastaavan ministeriön ylläpitämään digitaaliseen infrastruktuuriin.
61	C2.3 I1-1 Groundbreaking IT (GrIT)	Välitavoite	Kyberturvallisuuden parannustoimet toteutettu	Kyberturvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimet toteutettu					Q1	2024	Puolustusministeriö toteuttaa seuraavat kyberturvallisuustoimet: – Turvallisuusoperaatiokeskuksen perustaminen; – Tunnistus- ja pääsynhallintajärjestelmän käyttöönotto kolmansien osapuolten kanssa tehtävää yhteistyötä varten; – Ratkaisun toteuttaminen sertifioitujen ja todennettujen matalan turvallisuusluokan tietojen ja korkean turvallisuusluokan tietojen vaihtamiseksi; ja datakeskusten digitaalisen pääsyn valvontaa koskevan ratkaisun täytäntöönpano.
62	C2.3 I1-2 Groundbreaking IT (GrIT)	Tavoite	Puolustusministeriön siviilihenkilöstö, joka työskentelee etänä suojatun verkon kautta		Lukumäärä	0	500		Q4	2024	Turvallisen etätyön mahdollistamiseksi vähintään 500:lla puolustusministeriön siviilityöntekijällä on oltava pääsy suojattuun verkkoon, jossa on a)viestintävälineet (puhe, video ja keskustelu) b)henkilökohtaiset virtuaaliset työpisteet; ja c)yhtenäiset yhteistyötilat.
63	C2.3 I1-3 Groundbreaking IT (GrIT)	Välitavoite	Verkkojen parantaminen ja siirtyminen uuteen tietotekniikkainfrastruktuuriin saatettu päätökseen	Verkon parantaminen ja siirtyminen uuteen tietotekniikkainfrastruktuuriin					Q3	2025	Fyysisissä paikoissa olevia verkkolaitteita nykyaikaistetaan ja verkon kaistanleveyttä lisätään, jotta varmistetaan riittävä verkon laatu puolustusministeriön siviilihenkilöstön käytössä olevia sovelluksia varten. Taustasovellukset siirretään uuteen datakeskusinfrastruktuuriin ja isännöintialustoihin.
64	C2.3 I1-4 Groundbreaking IT (GrIT)	Tavoite	Puolustusministeriön siviilihenkilöstö, jolla on pääsy muihin turvallisiin etätyötiloihin		Lukumäärä	0	500		Q1	2026	Etätyön turvallisuuden parantamiseksi edelleen vähintään 500:lla puolustusministeriön siviilihenkilöllä on oltava pääsy a)uuteen yhteyskeskukseen ja b)perussovelluksiin (mukaan lukien esitysten käsittely, laskentataulukot, liike-elämän internet ja tulostuslaitteet).
65	C2.3 I2-1 Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi	Välitavoite	Digitaalinen portaali virallista viestintää varten rikosoikeudellisissa menettelyissä	Digitaalinen portaali toiminnassa					Q1	2023	Digitaalisen viestinnän digitaalinen portaali on toiminnassa ja kansalaisten käytettävissä, ja se tarjoaa edellytykset rikosoikeudellisia menettelyjä koskevalle viralliselle viestinnälle uhrien, asianajajien ja rikoksentekijöiden kanssa (mukaan lukien raporttien toimittaminen) paperiversion sijasta digitaalisesti.
66	C2.3 I2-2 Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi	Välitavoite	Toistuvien rikostapausten digitaalinen käsittely toiminnassa	Toistuvien rikostapausten digitaalinen käsittely toiminnassa					Q4	2023	Kaikki luokkaan ”toistuvat rikokset” (veel voorkomende criminaliteit, VVC) kuuluvat rikosasiat voidaan käsitellä digitaalisesti. Poliisin raportit (proces-verbaal) käynnistetään digitaalisesti ja rikosasioita koskevat päätökset laaditaan ja käsitellään digitaalisesti. Rikosasioita koskevan video- ja äänimateriaalin muodossa olevat todisteet, jotka kuuluvat luokkaan ”toistuvat rikokset” (VVC), on asetettava sähköisesti poliisin, syyttäjänviraston ja oikeuslaitoksen saataville.

C. KOMPONENTTI 3: Asuntomarkkinoiden parantaminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä komponentilla pyritään vastaamaan Alankomaiden asuntomarkkinoiden haasteisiin. Se koostuu viidestä uudistuksesta ja kolmesta investoinnista, joiden tarkoituksena on i) poistaa Alankomaiden verojärjestelmän piirteitä, jotka suosivat tietyntyyppisiä asuinkiinteistöjä muihin nähden, ii) nopeuttaa ja vapauttaa rakennustoimintaa Alankomaissa ja iii) parantaa sekä yksityisten että julkisten kiinteistöjen energiatehokkuutta peruskorjaustukien avulla. Tämän komponentin toimenpiteillä pyritään vähentämään eriarvoisuutta asuntomarkkinoilla poistamalla verotuksen vääristymiä ja lisäämällä (kohtuuhintaisten) asuntojen tarjontaa suunnittelemalla keskitetysti uutta asuntotarjontaa, poistamalla rakentamisen suunnitteluprosessin pullonkauloja ja tarjoamalla julkisia investointeja asuinrakennushankkeiden käynnistämiseksi. Sillä pyritään myös tekemään sosiaalisesta vuokraoikeudesta tuloriippuvaisempi sallimalla korkeammat vuokrankorotukset suurituloisille vuokralaisille. Komponentin toiseen osaan kuuluvilla investoinneilla pyritään parantamaan julkisten ja yksityisten rakennusten energiatehokkuutta, mukaan lukien esimerkiksi lämpöpumppujen ja aurinkoenergialla toimivien kuumavedenvaraajien asentaminen sekä asuntojen eristyksen parantaminen.

Komponentilla pyritään edistämään Alankomaille osoitettuja maakohtaisia suosituksia, erityisesti vähentämään kotitalouksien velanoton suosimista ja asuntomarkkinoiden vääristymiä muun muassa tukemalla yksityisen vuokrasektorin kehittämistä ja toteuttamalla toimia asuntotarjonnan lisäämiseksi (maakohtainen suositus 1 vuonna 2019, maakohtainen suositus 1 vuonna 2022) ja vähentämään yleistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista parantamalla (...) energiatehokkuutta, erityisesti rakennuksissa (maakohtainen suositus 4 vuonna 2022) ja keskittämään investointeihin liittyvän talouspolitiikan (...) energiatehokkuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisstrategioihin (maakohtainen suositus 3 vuonna 2019).

C.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C3.1 R1: Vuokraamattoman omistuksen arvon suhdeluvun korottaminen

Tällä uudistuksella korotetaan Alankomaiden verojärjestelmässä vuokraamattoman omistuksen arvon suhdelukua (leegwaarderatio). Yksityisessä omistuksessa olevan omaisuuden nykyisessä verotuksessa oletetaan, että kiinteistön, joka ei ole omassa käytössä, arviointiarvo on suurempi kuin kiinteistön todellinen arvo. Näin ollen vuokratun kiinteistön arvoa korjataan vuokraamattoman omistuksen arvon suhdeluvulla, mikä tosiasiallisesti merkitsee veroalennusta kiinteistön omistajille. Suhdeluvun nostamisen tavoitteena on mukauttaa vuokra-asuntojen verotus vastaamaan todellista taloudellista arvoa, jota se edustaa kiinteistön omistajille, mikä vähentää asuntomarkkinoiden vääristymiä.

Sellaisten vuokra-asuntojen osalta, joiden vuosivuokra on yli 5 prosenttia kiinteistön arviointiarvosta, jonka asianomainen kunta (eli Waardering Onroerende Zaken (WOZ)) on määrittänyt, ja lähipiirille vuokrattujen kiinteistöjen osalta suhdeluku nostetaan 100 prosenttiin, jolloin veronalennus poistetaan. Vuokrakiinteistöjen, joiden vuosivuokra on enintään 5 prosenttia arviointiarvosta, suhdelukua korotetaan vähintään 25 prosenttiyksikköä verrattuna vuonna 2022 sovellettavaan suhdelukuun. Vuokraamattoman omistuksen arvoa ei sovelleta vuokra-asuntoihin, joista on tehty väliaikainen vuokrasopimus, jolloin veronalennus poistetaan tosiasiallisesti näissä tapauksissa.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistus C3.1 R2: Asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittainen poistaminen

Uudistuksella poistetaan kahdessa vaiheessa verovapautus, joka koskee nuorten asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettuja lahjoja. Vuonna 2022 jokaisella 18–40-vuotiaalla on oikeus kertaluonteiseen verovapautukseen enintään 106 671 euron suuruisten lahjojen vastaanottamisesta, jos lahjoitettu määrä käytetään henkilön ensimmäisen (omistajan) asunnon hankintaan. Tammikuun 1. päivästä 2023 alkaen verovapautusta on alennettava vähintään 70 prosenttia verrattuna vuoden 2022 vapautukseen. Se poistetaan 1. päivästä tammikuuta 2024. Uudistuksella pyritään vähentämään sekä vääristymiä että eriarvoisuutta asuntomarkkinoilla.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2024 mennessä.

Uudistus C3.1 R3: Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi

Tässä uudistuksessa kansallinen hallitus vahvistaa kussakin provinssissa toteutettavien uusien asuntojen määrän (eli uudet asunnot, jotka on rakennettu tai jotka on muutettu muista käyttötarkoituksista, mukaan lukien hylätyt tai asumiskelvottomat asunnot), jota puolestaan käytetään määritettäessä kuntatasolla toteutuvien uusien asuntojen määrää.

Uudistukseen sisältyvät:

a)hallituksen ja provinssien väliset sopimukset, jotka koskevat toteutuvien uusien asuntojen määrää, muun muassa muuntamalla, tuloksena yhteensä 900 000 uutta asuntoa, jotka on määrä saada valmiiksi ja ottaa käyttöön vuoteen 2030 mennessä, joista 600 000 on kohtuuhintaisia (kuten jäljempänä määritellään);

b)provinssien ja kuntien välisten sopimusten tekeminen kuntakohtaisista uusista asunnoista, jotka on toteutettava a kohdassa esitetyn kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi;

c)seurantajärjestelmän käyttöönotto, jotta voidaan seurata edistymistä uusien asuntojen rakentamisessa; ja

d)sellaisen lainsäädännön voimaantulo, joka antaa hallitukselle mahdollisuuden puuttua asiaan hallinnollisin tai oikeudellisin toimin, jos uusien asuntojen toteuttamista koskevia maakunnallisia tai alueellisia sopimuksia (eli a ja b kohdassa mainittuja sopimuksia) rikotaan.

Tässä uudistuksessa kohtuuhintaisella asunnolla tarkoitetaan a) sosiaalista vuokra-asuntoa, b) vuokra-asuntoja tiettyyn enimmäisvuokraan asti, joka on 1 000 euroa kuukaudessa vuonna 2022, ja c) omistusasuntoja, joiden hinta on enintään yhtä suuri kuin sellaisen asunnon enimmäisostohinta, jolle kansallinen kiinnitystakuu (NHG) takaa kiinnityksen. Edellä b alakohdassa mainittua enimmäisvuokraa voidaan mukauttaa seuraavina vuosina, jos se on perusteltua poliittisen ja taloudellisen kehityksen, kuten hinta- tai tulokehityksen, vuoksi. Kaikki mukautukset, erityisesti ne, jotka ylittävät hintojen ja tulojen kehityksen indeksoinnin, on perusteltava asianmukaisesti.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2024 mennessä.

Uudistus C3.1 R4: Vuokran tuloriippuvuuden lisääminen

Uudistuksella kasvatetaan määrää, jolla keski- ja suurituloisten sosiaalisen asuntotuotannon vuokralaisten vuokria voidaan korottaa vuosittain. Uusi kuukausivuokran enimmäiskorotus on 50 euroa keskituloisten vuokralaisten osalta ja 100 euroa suurituloisten vuokralaisten osalta 1. tammikuuta 2022 alkaen. Uudistuksella pyritään sovittamaan vuokrat paremmin yhteen vuokralaisen tulojen kanssa ja mahdollistamaan kohtuuhintaisten asuntojen kohdennetumpi tarjonta pienituloisille kotitalouksille ja samalla auttamaan asunto-yhtiöitä lisäämään investointeja uusiin vuokra-asuntoihin.

Uudistuksen täytäntöönpano oli saatettava päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.

Uudistus C3.1 R5: Asuinrakennusten rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen

Uudistuksen tavoitteena on poistaa pullonkaulat rakennusprosessien suunnittelu- ja lupamenettelyiltä Alankomaissa. Ensimmäisessä vaiheessa asiasta vastaava ministeriö laatii toimintasuunnitelman parlamentille lähetettävän kirjeen muodossa. Toimintasuunnitelmaan on määrä sisällyttää luettelo toimista, joilla nopeutetaan suunnittelu- ja lupamenettelyjä, sekä aikataulu niiden toteuttamiselle. Toisessa vaiheessa toteutetaan huomattava joukko yksilöityjä toimia. Tähän on sisällyttävä ainakin i) toimet, joilla parannetaan kuntien ja rakennusyritysten tietämystä suunnittelumenettelyistä, ii) sellaisen asiantuntijaryhmän perustaminen, joka voi auttaa kuntia ja asuntoyhtiöitä nopeuttamaan uusien asuntojen toteuttamiseen tarvittavia menettelyjä, ja iii) sellaisen kansallisen työryhmän perustaminen, joka voi avustaa kuntia suunnittelumenettelyjen pullonkaulojen poistamisessa, iv) menettelyjen nopeuttamisen seurantajärjestelmän perustaminen.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2024 mennessä.

Investointi C3.1 I1: Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen

Investoinnin tarkoituksena on tarjota kunnille keinot toteuttaa tarvittavat investoinnit ennen kuin asuinrakentaminen voidaan aloittaa. Asuinrakennushankkeiden aloittaminen tämän investoinnin yhteydessä määritellään asuinrakennusten rakennustöiden aloittamiseksi.

Investoinnin on tarkoitus koostua kunnille myönnettävästä tukiohjelmasta myönnettävästä taloudellisesta tuesta, jonka on määrä johtaa vähintään 100 000 asunnon rakentamisen aloittamiseen.

Sisäasioista ja kuningaskunnan sisäisistä suhteista vastaava ministeriö julkaisee osana investointia raportin. Kertomuksessa on esitettävä laadullista näyttöä siitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet, jotka täyttävät asianomaisissa sopimuksissa asetetut vähimmäisvaatimukset, on toteutettu hyväksyttyjen tukihakemusten mukaisesti. Sopimusten on määrä olla provinssien, kuntien ja muiden asuinrakennusten ja liikerakennusten rakennusprosessiin osallistuvien sidosryhmien välisiä sopimuksia, joissa sidosryhmät sitoutuvat vähimmäisvaatimuksiin ilmastonmuutokseen sopeutuvasta rakentamisesta yksityisellä ja julkisella maalla suojaamiseksi kuumuudelta, kuivuudelta, pistotulvalta, jokivesiltä ja rannikoilla tapahtuvilta tulvilta sekä luonnon osallistavuuden osalta.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi C3.2 I1: Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukiohjelma

Tästä investoinnista myönnetään tukea julkisten kiinteistöjen, kuten paikallishallinnon tai koulutus- ja terveydenhuoltolaitosten rakennusten, omistajille rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sen seurauksena. Sen on määrä johtaa etukäteen arvioituun 110 kilotonnin vuotuiseen hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Tukitoimien tavoitteena on vähentää suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin vähintään 30 prosenttia verrattuna ennakkopäästöihin.

Investointiin sisältyy a) peruskorjaustukiohjelmaa koskevan asetuksen voimaantulo ja b) taloudellinen tuki peruskorjaustukiohjelman mukaisten peruskorjausten tai energiatehokkuustoimenpiteiden loppuun saattamiseen.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2025 mennessä.

Investointi C3.2 I2: Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön

Tästä investoinnista myönnetään tukea kiinteistöjen omistajille energiansäästötoimien toteuttamista varten. Tukikelpoisia toimia ovat aurinkoenergialla toimivat kuumavedenvaraajat, lämpöliitännät, eristys ja lämpöpumput. Näistä tukitoimista vähintään 225 000 rahoitetaan tuen avulla. Toimien tavoitteena on saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys primäärienergian kysynnässä.

Toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimet ”Ei merkittävää haittaa” -ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole alhaisempia kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, jätetään soveltamisalan ulkopuolelle. 8

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2026 mennessä.

C.2 Avustusmuotoisen tuen seurantaa ja toteuttamista koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Numero	Toimenpide (uudistus vai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
67	C3.1 R1-1 Vuokraamattoman omistuksen arvon suhdeluvun korottaminen	Välitavoite	Vuokraamattoman omistuksen arvon suhdelukua nostavan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2023	Vuokraamattoman omistuksen arvon suhdelukua nostavan lainsäädännön voimaantulo Suhdeluku nostetaan 100 prosenttiin sellaisten vuokra-asuntojen osalta, joiden vuosivuokra on yli 5 prosenttia kiinteistön arviointiarvosta, jonka asianomainen kunta (eli Waardering Onroerende Zaken (WOZ)) on määrittänyt, ja lähipiirille vuokrattujen kiinteistöjen osalta. Vuokrakiinteistöjen, joiden vuosivuokra on enintään 5 prosenttia arviointiarvosta, suhdelukua korotetaan vähintään 25 prosenttiyksikköä verrattuna vuonna 2022 sovellettavaan suhdelukuun. Vuokraamattoman omistuksen arvoa ei sovelleta vuokra-asuntoihin, joista on tehty väliaikainen vuokrasopimus.
68	C3.1 R2-1 Asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittainen poistaminen	Välitavoite	Lainsäädännön voimaantulo asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittaisesta lakkauttamisesta kahdessa vaiheessa	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2024	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, joka sisältää seuraavat kaksi vaihetta asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen poistamiseksi asteittain: 1) 1. tammikuuta 2023 alkaen asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen enimmäismäärän alentaminen vähintään 70 prosentilla verrattuna vuoden 2022 enimmäisverovapautukseen 2) verovapautuksen poistaminen 1. tammikuuta 2024 alkaen.
69	C3.1 R3-1 Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi	Välitavoite	Hallituksen ja provinssien väliset sopimukset 900 000 uuden asunnon rakentamisesta	Hallituksen ja provinssien välisten sopimusten allekirjoittaminen				Q4	2022	Allekirjoitetaan hallituksen ja provinssien väliset sopimukset uusien asuntojen määrästä vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien muutostyöt. Sopimuksissa vahvistetaan kussakin provinssissa rakennettavien uusien asuntojen määrä ja kohtuuhintaisten uusien asuntojen määrä. Provinssien uusien asuntojen lukumäärän summan on oltava vähintään 900 000 asuntoa, joista vähintään 600 000 on kohtuuhintaisia asuntoja.
70	C3.1 R3-2 Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi	Välitavoite	Provinssien ja kuntien väliset sopimukset 900 000 uuden asunnon rakentamisesta	Provinssien ja kuntien välisten sopimusten allekirjoittaminen				Q2	2023	Provinssien ja kuntien välisten sopimusten allekirjoittaminen kuntakohtaisesta uusien asuntojen määrästä, joka on tarkoitus saada aikaan 900 000 uuden asunnon toteuttamiseksi kansallisesti, myös muuttamalla, vuoteen 2030 mennessä, ja niistä vähintään 600 000:n on määrä olla kohtuuhintaisia. Näihin sopimuksiin on sisällyttävä vähintään 1) toteutettavien asuntojen kuntakohtaista määrää koskevat tavoitteet, joista käy erikseen ilmi kohtuuhintaisten asuntojen lukumäärä,2) määräys, jossa täsmennetään käytettävät valtion varat ja välineet, ja 3) aikataulu uusien asuntojen toteuttamiselle.
71	C3.1 R3-3 Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi	Välitavoite	Kuntien kanssa tehtyjen sopimusten täytäntöönpanon seurantajärjestelmä on otettu käyttöön	Seurantajärjestelmän käynnistäminen				Q3	2023	Otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, jolla seurataan provinssien ja kuntien välillä allekirjoitettujen sopimusten täytäntöönpanon eli uusien asuntojen toteuttamisen edistymistä.
72	C3.1 R3-4 Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jossa säädetään lisätoimista, joita valtio toteuttaa uusien asuntojen rakentamista koskevien sopimusten täytäntöönpanemiseksi	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2024	Sellaisen lain voimaantulo, jonka nojalla hallitus voi puuttua asiaan hallinnollisiin tai oikeudellisin toimin siinä tapauksessa, että uusien asuntojen toteuttamista koskevien provinssien tai alueellisten sopimusten mukaisia sopimusvelvoitteita on rikottu.
73	C3.1 R4-1 Vuokran tuloriippuvuuden lisääminen	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jolla nostetaan sosiaalisissa vuokra-asunnoissa asuvien keski- ja suurituloisten vuokralaisten vuokrien vuotuista enimmäiskorotusta	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2022	Sellaisen lainsäädännön voimaantulo, jolla nostetaan sosiaalisten vuokra-asuntojen kuukausivuokran sallittu enimmäiskorotus 50 euroon keskituloisten vuokralaisten osalta ja 100 euroon suurituloisten vuokralaisten osalta 1. tammikuuta 2022 alkaen. Keskituloisten vuokralaisten vuosituloiksi määritellään 47 948–56 527 euroa (yhden hengen kotitaloudet) tai 55 486–75 369 euroa (usean hengen kotitaloudet) (vuoden 2022 hintataso). Suurituloiset vuokralaiset määritellään siten, että heidän vuositulonsa ylittävät marginaalien ylärajan.
74	C3.1 R5-1 Asuinrakennusten rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen	Välitavoite	Parlamentille osoitettu kirje suunnitteluprosessin pullonkauloista ja mahdollisista ratkaisuista julkaistu	Parlamentille osoitetun kirjeen julkaiseminen				Q4	2022	Julkaistaan sisäasioista ja kuningaskunnan sisäisistä suhteista vastaavan ministeriön parlamentille osoittama kirje, jossa yksilöidään toimet, joilla puututaan suunnitteluprosessia, lupien myöntämistä ja asuinrakennushankkeisiin liittyviä oikeudellisia menettelyjä viivyttäviin pullonkauloihin, mukaan lukien tarvittaessa lainsäädäntömuutokset; sekä aikataulu, joka sisältää konkreettisia toimia toimien toteuttamiseksi.
75	C3.1 R5-2 Asuinrakennusten rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen	Välitavoite	Toimet asuntohankkeiden suunnitteluprosessin nopeuttamiseksi	Parlamentille osoitetussa kirjeessä yksilöityjen merkittävien toimien toteuttaminen				Q1	2024	Asuinrakennushankkeiden suunnitteluprosessin nopeuttamiseksi on määrä toteuttaa huomattava joukko parlamentille välitavoitteen 75 kohdalla osoitetussa kirjeessä yksilöityjä toimia. Tähän sisältyvät ainakin i) toimet, joilla parannetaan kuntien ja rakennusyritysten tietämystä suunnittelumenettelyistä, ii) sellaisen asiantuntijaryhmän perustaminen, joka voi auttaa kuntia ja asuntoyhtiöitä nopeuttamaan uusien asuntojen toteuttamiseen tarvittavia menettelyjä, ja iii) sellaisen kansallisen työryhmän perustaminen, joka voi avustaa kuntia suunnittelumenettelyjen pullonkaulojen poistamisessa, iv) menettelyjen nopeuttamisen seurantajärjestelmän perustaminen.
76	C3.1 I1-1 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Tavoite	Rakennustyöt (osio 1)		Lukumäärä	0	16 000	Q4	2023	Kun tukiohjelmasta kunnille myönnettävä taloudellinen tuki on hyväksytty, aloitetaan 16 000 asunnon rakentaminen.
77	C3.1 I1-2 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Tavoite	Rakennustyöt (osio 2)		Lukumäärä	16 000	42 000	Q4	2024	Kun tukiohjelmasta kunnille myönnettävä taloudellinen tuki on hyväksytty, aloitetaan 26 000 lisäasunnon rakentaminen.
78	C3.1 I1-3 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Tavoite	Rakennustyöt (osio 3)		Lukumäärä	42 000	71 000	Q4	2025	Kun tukiohjelmasta kunnille myönnettävä taloudellinen tuki on hyväksytty, aloitetaan 29 000 lisäasunnon rakentaminen.
79	C3.1 I1-4 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Tavoite	Rakennustyöt (osio 4)		Lukumäärä	71 000	100 000	Q2	2026	Kun tukiohjelmasta kunnille myönnettävä taloudellinen tuki on hyväksytty, aloitetaan 29 000 lisäasunnon rakentaminen.
80	C3.1 I1-5 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Välitavoite	Toteutetut ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet	Julkaistu raportti tukiohjelmasta rahoitetuista ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävistä toimista				Q2	2026	Sisäasioista ja kuningaskunnan sisäisistä suhteista vastaava ministeriö julkaisee raportin. Kertomuksessa on esitettävä laadullista näyttöä siitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet, jotka täyttävät asianomaisissa sopimuksissa asetetut vähimmäisvaatimukset, on toteutettu hyväksyttyjen tukihakemusten mukaisesti. Sopimusten on määrä olla provinssien, kuntien ja muiden asuinrakennusten ja liikerakennusten rakennusprosessiin osallistuvien sidosryhmien välisiä sopimuksia, joissa sidosryhmät sitoutuvat vähimmäisvaatimuksiin ilmastonmuutokseen sopeutuvasta rakentamisesta yksityisellä ja julkisella maalla suojaamiseksi kuumuudelta, kuivuudelta, pistotulvalta, jokivesiltä ja rannikoilla tapahtuvilta tulvilta sekä luonnon osallistavuuden osalta.
81	C3.2 I1-1 Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukiohjelma	Välitavoite	Peruskorjaustukiohjelmasta annetun asetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, josta ilmenee sen voimaantulo				Q2	2022	Peruskorjaustukiohjelmasta annetun asetuksen voimaantulo Tästä tukiohjelmasta myönnetään tukea julkisten kiinteistöjen, kuten paikallishallinnon tai koulutus- ja terveydenhuoltolaitosten rakennusten, omistajille rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sen seurauksena.
82	C3.2 I1-2 Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukiohjelma	Tavoite	Kaikkien ohjelmasta tuettujen hyväksyttyjen peruskorjaus- ja energiatehokkuustoimien vuotuisten hiilidioksidipäästöjen vähennysten summa (kilotonnia)		Hiilidioksidipäästövähennykset kilotonnia vuodessa	0	110	Q1	2025	Tukiohjelman mukaisissa hyväksytyissä peruskorjauksissa ja energiatehokkuustoimissa hiilidioksidipäästövähennykseksi arvioidaan 110 kilotonnia vuodessa ennakkoon arvioituna. Tukitoimien tavoitteena on vähentää suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin vähintään 30 prosenttia verrattuna ennakkopäästöihin.
83	C3.2 I2-1 Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön	Tavoite	Tuetut kestävää energiaa ja energiansäästöä koskevat toimet		Tuettujen tukitoimien lukumäärä	0	225 000	Q1	2026	Kestävää energiaa ja energiansäästöä (aurinkoenergialla toimivat kuumavedenvaraajat, lämpöliitännät, eristeet ja lämpöpumput) koskevan investointituen puitteissa myönnetään tukea vähintään 225 000 tukitoimelle. Toimien tavoitteena on saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys primäärienergian kysynnässä.

D. KOMPONENTTI 4: Työmarkkinoiden, eläkkeiden ja tulevaisuuteen suuntautuvan koulutuksen vahvistaminen

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tämä komponentti koostuu neljästä uudistuksesta ja kuudesta investoinnista, ja sen tavoitteena on i) valmistella työmarkkinoita ja eläkejärjestelmää nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ja ii) torjua pandemiasta johtuvaa oppimisvajetta ja samalla edistää digitaalista innovointia koulutuksessa. Tähän komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä pyritään vähentämään työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä eroja ja torjumaan näennäisyrittäjyyttä sekä investoimaan työvoiman kestävään työllistettävyyteen täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien avulla. Lisäksi eläkejärjestelmän toista pilaria on tarkoitus uudistaa siten, että se soveltuu paremmin muuttuviin työmarkkinoihin ja parantaa samalla sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja häiriönsietokykyä. Koulutuksen alalla suunnitellaan toimenpiteitä, joilla torjutaan koulujen sulkemisesta covid-19-pandemian aikana aiheutunutta koulutusvajetta. Komponenttiin sisältyy myös investointi digitaalisen innovoinnin edistämiseen koulutuksessa.

Komponentin tavoitteena on edistää Alankomaille osoitettuja maakohtaisia suosituksia, erityisesti sen varmistamiseksi, että eläkejärjestelmän toinen pilari on avoimempi, sukupolvien välillä oikeudenmukaisempi ja häiriönsietokykyisempi (maakohtainen suositus 1 vuonna 2019 ja maakohtainen suositus 1 vuonna 2022), vähentää yksinyrittäjille tarjottavia kannustimia ja samalla edistää itsenäisten ammatinharjoittajien riittävää sosiaalista suojelua ja puuttua näennäisyrittäjyyteen sekä lieventää covid-19-kriisin työllisyysvaikutuksia (ja sosiaalisia vaikutuksia) sekä vahvistaa erityisesti työmarkkinoiden laitamilla ja ulkopuolella olevien osaamista (maakohtainen suositus 2 vuonna 2019, maakohtainen suositus 2 vuonna 2020 ja maakohtainen suositus 3 vuonna 2022).

D.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C4.1 R1: Itsenäisten ammatinharjoittajien vähennyksen supistaminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien erilaista verokohtelua. Enimmäismäärää, jonka itsenäinen ammatinharjoittaja voi vähentää veroistaan, alennetaan asteittain 6 310 eurosta vuonna 2022 enintään 3 710 euroon vuonna 2026. Vähennyskelpoisen enimmäismäärän on tarkoitus alentua rakenteelliselle tasolleen, joka on enintään 1 200 euroa vuonna 2030.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistus C4.1 R2: Itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyysvakuutus

Uudistuksen tavoitteena on lisätä itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalisen suojelun kattavuutta ottamalla käyttöön pakollinen työkyvyttömyysvakuutus. Uudistuksella laaditaan ja saatetaan voimaan pakollista työkyvyttömyysvakuutusta koskeva laki. Lailla on määrä edistää tasapuolisempia toimintaedellytyksiä palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien välillä. Laissa on tarkoitus määrittää ainakin vakuutettujen ryhmä ja toimeenpanovirastot, jotka panevat vakuutuksen täytäntöön, ja se, miten vakuutus rahoitetaan. Laissa voidaan säätää kohtuullisesta siirtymäajasta vakuutuksen tosiasiallista soveltamista varten. Sosiaali- ja työllisyysministerin parlamentille osoittamassa kirjeessä esitetään yksityiskohtaisesti toimet, joita valtuutetut toimeenpanovirastot ovat toteuttaneet pakollisen työkyvyttömyysvakuutuksen täytäntöönpanemiseksi, ja kuvataan seuraavat toimet, joilla varmistetaan vakuutuksen täysimittainen käyttöönotto itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisesta työkyvyttömyysvakuutuksesta annetun lain mukaisesti.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2026 mennessä.

Uudistus C4.1 R3: Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus

Uudistuksella pyritään uudistamaan Alankomaiden eläkejärjestelmän toista pilaria, ja tavoitteena on tehdä siitä avoimempi, oikeudenmukaisempi, häiriönsietokykyisempi ja paremmin muuttuville työmarkkinoille soveltuva. Uudistuksen yhteydessä tulee voimaan laki, jolla uudistetaan eläkejärjestelmän toista pilaria. Lailla poistetaan järjestelmällinen uudelleenjako eri ikäryhmien välillä (doorsneesystematiek), vahvistetaan ikäriippumaton eläkemaksu ja eläkekertymä, joka vastaa eläkemaksua, ja vahvistetaan säännöt uusille eläkesopimuksille, jotka perustuvat eläkkeen karttumisprosenttiin pääoman muodossa.

Laki uudesta eläkejärjestelmästä tulee voimaan 1. tammikuuta 2023, ja sitä sovelletaan välittömästi lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin eläkesopimuksiin. Voimassa oleviin eläkesopimuksiin voidaan kuitenkin soveltaa siirtymäaikaa. Tämä siirtymäkausi saa kestää enintään 31. joulukuuta 2026 saakka. Tänä aikana on toteutettava tarvittavat toimenpiteet voimassa olevien eläkesopimusten muuttamiseksi ja olemassa olevien eläkesopimusten mukaisten eläkevarojen siirtämiseksi uuteen järjestelmään.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2026 mennessä.

Uudistus C4.1 R4: Näennäisyrittäjyyden torjunta

Uudistuksen tavoitteena on vähentää näennäisyrittäjyyttä. Uudistus muodostuu seuraavista tekijöistä:

a)Parlamentille osoitettu kirje, jossa kuvataan suunnitellut toimet näennäisyrittäjyyden vähentämiseksi. Siinä esitetään yksityiskohtaisesti i) toimet, jotka on määrä toteuttaa työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lainsäädännön (Wet Deregulering beoordeling arbeidsrelaties) täytäntöönpanon lykkäyksen poistamiseksi, ii) toimet, joilla tehostetaan kyseisen lain julkisoikeudellista täytäntöönpanoa ja lisätään asianomaisten täytäntöönpanoviranomaisten valmiuksia, ja iii) ennalta ehkäisevät toimet näennäisyrittäjyyttä vastaan;

b)sellaisen lain julkaiseminen, jolla muutetaan työsuhteen määritelmää. Lain yleisenä tavoitteena on selventää työsuhteen määritelmää ja vähentää sen moniselitteisyyttä; ja

c)työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lainsäädännön (Wet Deregulering beoordeling arbeidsrelaties) täytäntöönpanon lykkäyksen poistaminen.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2025 mennessä.

Investointi C4.1 I1: Alankomaat jatkaa oppimista

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa yksittäisten henkilöiden työmarkkina-asemaa ja työllistettävyyttä Alankomaiden työmarkkinoilla, jotta estetään heidän joutumisensa työttömiksi tai, jos he ovat työttömiä, autetaan heitä palaamaan työelämään. Investoinnilla annetaan rahoitustukea kolmelle väliaikaiselle tukiohjelmalle, jotka koostuvat seuraavista osista:

a)sertifioitujen ammatinvalinnanohjaajien tarjoama ammatillinen kehitysneuvonta, jolla tuetaan ihmisiä heidän urakehityksensä uudelleensuuntaamisessa;

b)maksuttomat koulutus- ja oppimistoimet, joilla tuetaan taitojen kehittämistä; ja

c)yksilöiden tukeminen räätälöidyillä alakohtaisilla väylillä tietyllä alalla. Näihin urapolkuihin on määrä sisältyä vähintään yksi seuraavista elementeistä: i) uraneuvonta (joka keskittyy nykyiseen työhön, taitoihin ja urapolkuun), ii) uraohjaus (jossa keskitytään uran muutoksiin ja/tai uusiin taitoihin ja työpaikkoihin), iii) osaamiskoulutus tai iv) hankitun pätevyyksiä koskevan neuvonnan tunnustaminen.

Alankomaat jatkaa oppimista -tukiohjelman sosioekonomisista vaikutuksista tehdään riippumaton arviointi, jonka tuloksena julkaistaan toimintapolitiikan arviointikertomus. Arviointikertomuksessa on määrä olla tietoa mahdollisista tavoista parantaa tukiohjelmien suunnittelun ja täytäntöönpanon taustalla olevia poliittisia prosesseja. Arviointikertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota tukiohjelmien vaikutuksiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, myös niihin, joilla on ammatillinen koulutus tai alempi koulutustaso. Lisäksi kertomuksessa on oltava tietoa tukiohjelmien sosioekonomisista ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Arviointikertomus julkaistaan verkossa.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi C4.1 I2: Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)

Investoinnin yleisenä tavoitteena on perustaa alueellisia liikkuvuusryhmiä, joiden odotetaan joko ehkäisevän työttömyyttä välittömän liikkuvuuden avulla tai pitävän työttömyysjakson mahdollisimman lyhyenä tarjoamalla tukea työssäkäyville tai työttömille helpottamalla sellaisten palvelujen saatavuutta kuin urasuunnitelmien valmistelu, työhakemukset, haastattelukoulutus ja osaamiskoulutus. Investoinnilla annetaan taloudellista tukea 35 alueellisen liikkuvuusryhmän perustamiseen.

Jotta voidaan kerätä näkemyksiä alueellisten liikkuvuusryhmien käytöstä, julkaistaan tulostaulu, jossa on määrällisiä tietoja tarjotuista palveluista ja alueellisten liikkuvuusryhmien kautta tukea saavista henkilöistä. Lisäksi verkossa julkaistaan arviointi, jonka ulkopuolinen tutkimuslaitos suorittaa sosiaali- ja työministeriön pyynnöstä. Arvioinnissa keskitytään määrittämään, mitkä alueellisten liikkuvuusryhmien lähestymistavan osatekijät toimivat, miksi nämä elementit toimivat ja mitä osatekijöitä voitaisiin parantaa.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 30. syyskuuta 2025 mennessä.

Investointi C4.2 I1: Tekoälyn kansallinen koulutuslaboratorio

Tämän investoinnin yleistavoitteena on parantaa koulutusta keskustelemalla skaalautuvista tekoälyratkaisuista ja ehdottamalla niitä oppimisprosessissa käytettäväksi perus- ja/tai keskiasteen koulutuksessa. Hankkeet valitsee tekoälyä käsittelevä kansallisen koulutuslaboratorion johtokunta.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)vähintään 20 hanketta, joilla parannetaan perus- ja/tai keskiasteen koulutuksen laatua digitaalisen innovoinnin avulla ja jotka tekoälyä käsittelevä kansallisen koulutuslaboratorion johtokunta valitsee;

b)valituista hankkeista vähintään kymmenen on edistettävä vähintään yhtä seuraavista tavoitteista: i) räätälöidyn koulutuksen vahvistaminen; ii) sellaisten koulutustuotteiden ja/tai -palvelujen tarjoaminen, jotka voivat lisätä opiskelijoiden motivaatiota; iii) opettajien tai opiskelijoiden tietojen tai taitojen lisääminen tai iv) opettajilla opiskelijoiden tukemiseen käytettävissä olevan ajan lisääminen; ja

c)valittujen hankkeiden tuloksena on määrä saada aikaan vähintään kaksi tuotetta, joilla edistetään innovatiivisia digitaalisia koulutusratkaisuja, jotka ovat saavuttaneet teknologisen valmiuden tason 6 (teknologisen valmiuden loppuvaihe ennen markkinavaihetta).

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi C4.2 I2: Tuki uusille tulokkaille oppimisvajeen ehkäisemiseksi

Tämän investoinnin tavoitteena on estää uusien tulokkaiden oppimisvaje covid-19-pandemian, esimerkiksi koulujen sulkemisen vuoksi. Ryhmään kuuluvat maahanmuuttajataustaiset oppilaat, jotka ovat olleet Alankomaissa alle kaksi vuotta Perus- ja keskiasteen koulut, jotka tarjoavat koulutusohjelmia uusille tulokkaille, saavat lisärahoitusta, jonka avulla ne voivat tarjota lisätukea maahanmuuttajataustaisille oppilaille, jotka ovat asuneet Alankomaissa alle kaksi vuotta.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

Investointi C4.2 I3: Tuki oppilaille ylemmän perusasteen viimeisenä vuonna

Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota lisätukea oppilaille heidän viimeisenä ylemmän perusasteen kouluvuotenaan covid-19-pandemiasta esimerkiksi koulujen sulkemisen vuoksi johtuvien oppimisvajeen lieventämiseksi. Investointi koostuu opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriön perustamasta verkkoalustasta, joka sisältää oppimateriaalia, jolla tuetaan oppilaita heidän ylemmän perusasteen koulutuksensa loppukokeessa, sekä lisärahoitusta ylemmän perusasteen koulujen johtokunnille, jotta koulut voivat tarjota lisätukea oppilaille ylemmän perusasteen viimeisen vuoden aikana. Muita heikommassa asemassa olevia oppilaita opettavien koulujen johtokunnat saavat taloudellista lisätukea.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2022 mennessä.

Investointi C4.2 I4: Kannettavat tietokoneet ja tabletit verkko- ja hybridiopetusta varten oppimisvajeen torjumiseksi ja lieventämiseksi

Investoinnin tavoitteena on tukea kouluja hybridi- ja verkkokoulutuksen järjestämisessä, jotta voidaan torjua ja lieventää covid-19-pandemiasta, kuten koulujen sulkemisista johtuvaa oppimisvajetta. Investoinnit koostuvat 75 000 laitteen (kannettavien tietokoneiden ja tablettien) tarjoamisesta valituille kouluille verkko- ja hybridiopetuksen helpottamiseksi alemman perusasteen, toisen asteen ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille.

Investoinnin täytäntöönpano oli saatettava päätökseen 31. joulukuuta 2021 mennessä.

D.2 Avustusmuotoisen tuen seurantaa ja toteuttamista koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Numero	Toimenpide (uudistus vai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
84	C4.1 R1-1 Itsenäisten ammatinharjoittajien vähennyksen supistaminen	Välitavoite	Itsenäisten ammatinharjoittajien verovähennyksen alentamista koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2023	Laki itsenäisten ammatinharjoittajien vuotuisen verovähennyksen vähentämisestä 6 310 eurosta vuonna 2022 enintään 5 660 euroon vuonna 2023, enintään 5 010 euroon vuonna 2024, enintään 4 360 euroon vuonna 2025 ja enintään 3 710 euroon vuonna 2026. Lailla vähennetään työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien erilaista verokohtelua.
85	C4.1 R2-1 Itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyysvakuutus	Välitavoite	Itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisesta työkyvyttömyysvakuutuksesta annetun lain julkaiseminen virallisessa lehdessä	Julkaiseminen virallisessa lehdessä				Q1	2025	Itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisesta työkyvyttömyysvakuutuksesta annetun lain julkaiseminen virallisessa lehdessä Lailla on määrä edistää tasapuolisempia toimintaedellytyksiä palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien välillä. Laissa on tarkoitus määrittää vakuutettujen ryhmä ja toimeenpanovirastot, jotka panevat vakuutuksen täytäntöön, ja se, miten vakuutus rahoitetaan. Laissa voidaan säätää kohtuullisesta siirtymäajasta vakuutuksen tosiasiallista soveltamista varten. Työ- ja sosiaaliministeriö antaa täytäntöönpano-ohjeet, joissa asianomaisia toimeenpanovirastoja vaaditaan valmistautumaan itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisen työkyvyttömyysvakuutuksen käyttöönottoon, ja niitä aletaan soveltaa lain julkaisemisen jälkeen.
86	C4.1 R2-2 Itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyysvakuutus	Välitavoite	Kirje parlamentille pakollisen työkyvyttömyysvakuutuksen täytäntöönpanon tilanteesta	Parlamentille osoitettu kirje				Q1	2026	Sosiaali- ja työllisyysministerin parlamentille osoittamassa kirjeessä esitetään yksityiskohtaisesti toimet, joita valtuutetut toimeenpanovirastot ovat toteuttaneet pakollisen työkyvyttömyysvakuutuksen täytäntöönpanemiseksi, ja kuvataan seuraavat toimet, joilla varmistetaan vakuutuksen täysimittainen käyttöönotto itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisesta työkyvyttömyysvakuutuksesta annetun lain mukaisesti.
87	C4.1 R3-1 Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus	Välitavoite	Voimaan tulee laki, jolla uudistetaan eläkejärjestelmän toista pilaria.	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2023	Voimaan tulee laki, jolla uudistetaan eläkejärjestelmän toista pilaria. Lailla poistetaan järjestelmällinen uudelleenjako eri ikäryhmien välillä (doorsneesystematiek), vahvistetaan ikäriippumaton eläkemaksu ja eläkekertymä, joka vastaa eläkemaksua, ja vahvistetaan säännöt uusille eläkesopimuksille, jotka perustuvat eläkkeen karttumisprosenttiin pääoman muodossa. Lakia sovelletaan välittömästi lain voimaantulon jälkeen tehtyihin eläkesopimuksiin. Laissa voidaan säätää voimassa olevia eläkesopimuksia koskevasta kohtuullisesta siirtymäajasta. Eläkesopimukset, joihin sovelletaan progressiivista maksuosuutta, voidaan vapauttaa uuden lain soveltamisesta.
88	C4.1 R3-2 Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus	Välitavoite	Uuteen eläkejärjestelmään siirtymistä koskevat suunnitelmat viimeistelty ja julkaistu	Siirtymäsuunnitelmien julkaiseminen eläkerahastojen verkkosivuilla				Q1	2025	Eläkerahastot julkaisevat hallinnoimiaan eläkesopimuksia koskevat lopulliset siirtymäsuunnitelmat verkkosivustoillaan. Näissä suunnitelmissa täsmennetään työnantajien ja työntekijöiden edustajien (eli työmarkkinaosapuolten) välinen sopimus uusien eläkesopimusten ehdoista ja eläkevarojen siirtämisestä uuteen eläkejärjestelmään.
89	C4.1 R3-3 Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus	Välitavoite	Eläkerahastojen täytäntöönpanosuunnitelmat viimeistelty ja julkaistu	Täytäntöönpanosuunnitelman toimittaminen valvojalle ja julkaiseminen eläkerahastojen verkkosivuilla				Q1	2026	Eläkerahastot laativat välitavoitteessa 88 mainittujen siirtymäsuunnitelmien täytäntöönpanosuunnitelmat. Näissä täytäntöönpanosuunnitelmissa kuvataan, miten välitavoitteessa 88 mainitut uudet eläkesopimukset pannaan täytäntöön ja miten uuteen eläkejärjestelmään siirtyminen toteutetaan. Täytäntöönpanosuunnitelmat toimitetaan eläkerahastojen valvojalle ja julkaistaan eläkerahastojen verkkosivuilla.
90	C4.1 R4-1 Näennäisyrittäjyyden torjunta	Välitavoite	Näennäisyrittäjyyden vähentämistä koskeva toimintasuunnitelma esitetään parlamentille	Parlamentille osoitettu kirje, jossa esitetään yksityiskohtainen toimintasuunnitelma				Q4	2022	Alankomaiden hallitus lähettää parlamentille kirjeen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti suunnitellut toimet näennäisyrittäjyyden vähentämiseksi. Siinä kuvataan a) toimet, jotka on määrä toteuttaa työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon lykkäyksen poistamiseksi, b) toimet, joilla tehostetaan kyseisen lain julkisoikeudellista täytäntöönpanoa ja lisätään asianomaisten täytäntöönpanoviranomaisten valmiuksia, ja c) ennalta ehkäisevät toimet näennäisyrittäjyyttä vastaan.
91	C4.1 R4-2 Näennäisyrittäjyyden torjunta	Välitavoite	Sellaisen lain julkaiseminen virallisessa lehdessä, jolla muutetaan työsuhteen määritelmää.	Lain julkaiseminen virallisessa lehdessä				Q1	2025	Sellaisen lain julkaiseminen virallisessa lehdessä, jolla muutetaan työsuhteen määritelmää. Laki tulee voimaan ja sitä aletaan soveltaa täysimääräisesti viimeistään 1. tammikuuta 2026.
92	C4.1 R4-3 Näennäisyrittäjyyden torjunta	Välitavoite	Työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lain täytäntöönpanon lykkääminen poistettu	Parlamentille osoitettu kirje täytäntöönpanon lykkäyksen poistamisesta				Q1	2025	Työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lainsäädännön (Wet Deregulering beoordeling arbeidsrelaties) täytäntöönpanon lykkäys poistetaan.
93	C4.1 I1-1 Alankomaat jatkaa oppimista	Tavoite	Uraneuvonta yksittäisten henkilöiden tukemiseksi		Uraneuvontaa saavien henkilöiden lukumäärä	0	68 705	Q3	2020	Sertifioidut uraneuvojat antavat ammatillista kehitysneuvontaa 68 705 yksityishenkilölle, jotta he voivat suunnata uransa uudelleen.
94	C4.1 I1-2 Alankomaat jatkaa oppimista	Tavoite	Osaamiskoulutus yksittäisten henkilöiden tukemiseksi		Osaamiskoulutusta saavien henkilöiden lukumäärä	0	119 000	Q4	2022	Yhteensä 119 000 henkilöä osallistuu ilmaisiin koulutus- ja oppimistoimiin osaamisen kehittämisen tukemiseksi.
95	C4.1 I1-3 Alankomaat jatkaa oppimista	Tavoite	Räätälöidyt alakohtaiset väylät, joilla tuetaan siirtymistä työelämään		Luotujen räätälöityjen väylien lukumäärä	0	30	Q2	2023	Luodaan 30 räätälöityä alakohtaista polkua. Näihin urapolkuihin on määrä sisältyä vähintään yksi seuraavista elementeistä: uraneuvonta (joka keskittyy nykyiseen työhön, taitoihin ja urapolkuun), uraohjaus (jossa keskitytään uran muutoksiin ja/tai uusiin taitoihin ja työpaikkoihin), osaamiskoulutus tai hankitun pätevyyksiä koskevan neuvonnan tunnustaminen.
96	C4.1 I1-4 Alankomaat jatkaa oppimista	Välitavoite	Riippumaton arviointi Alankomaat jatkaa oppimista -tukiohjelmien sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista	Riippumaton arviointi saatettu päätökseen ja raportti julkaistu				Q4	2024	Laaditaan riippumaton arviointi Alankomaat jatkaa oppimista -tukiohjelmien sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista Arviointikertomuksessa on määrä olla tietoa mahdollisista tavoista parantaa ohjelmien suunnittelun ja täytäntöönpanon taustalla olevia poliittisia prosesseja. Arviointikertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota tukiohjelmien vaikutuksiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, myös niihin, joilla on ammatillinen koulutus tai alempi koulutustaso. Kertomuksessa on määrä olla tietoa tukiohjelmien sosioekonomisista ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Arviointikertomus julkaistaan verkossa.
97	C4.1 I2-1 Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)	Välitavoite	Alueellisten liikkuvuusryhmien perustamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo	Ministeriön asetuksen säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2021	Alueellisten liikkuvuusryhmien perustamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo
98	C4.1 I2-3 Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)	Välitavoite	Julkaistaan tulostaulu, jossa on määrällisiä tietoja alueellisten liikkuvuusryhmien tarjoamista palveluista	Tulostaulun julkaiseminen				Q3	2022	Julkaistaan tulostaulu, jossa on määrällisiä tietoja alueellisten liikkuvuusryhmien kautta tukea saavien henkilöiden määrästä ja alueellisten liikkuvuusryhmien tarjoamista palveluista.
99	C4.1 I2-4 Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)	Välitavoite	Alueellisten liikkuvuusryhmien toimintaa koskevan arvioinnin julkaiseminen	Arvioinnin julkaiseminen				Q4	2024	Verkossa julkaistaan alueellisten liikkuvuusryhmien toimintaa koskeva arviointi, jonka ulkopuolinen tutkimuslaitos suorittaa sosiaali- ja työministeriön pyynnöstä. Arvioinnissa keskitytään määrittämään, mitkä alueellisten liikkuvuusryhmien lähestymistavan osatekijät toimivat, miksi nämä elementit toimivat ja mitä osatekijöitä voitaisiin parantaa.
100	C4.1 I2-2 Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)	Tavoite	Työssäkäyvät tai työttömät, jotka saavat palveluja alueellisten liikkuvuusryhmien kautta		Niiden työssäkäyvien tai työttömien määrä, jotka saavat palveluja alueellisten liikkuvuusryhmien kautta	0	10 000	Q3	2025	Yhteensä 10 000 työssäkäyvää tai työtöntä henkilöä, jotka saavat 35 alueellisen liikkuvuusryhmän kautta palveluja, kuten tukea urasuunnitelmien valmisteluun, työnhakuun, haastattelukoulutukseen ja osaamiskoulutukseen.
101	C4.2 I1-1 Tekoälyn kansallinen koulutuslaboratorio	Tavoite	Innovatiivisten digitaalisten koulutusratkaisujen edistämiseksi valitut hankkeet		Hankkeiden määrä	0	20	Q2	2024	Tekoälyä käsittelevä kansallisen koulutuslaboratorion johtokunta valitsee vähintään 20 hanketta, joilla parannetaan perus- ja/tai keskiasteen koulutuksen laatua digitaalisen innovoinnin avulla.
102	C4.2 I1-2 Tekoälyn kansallinen koulutuslaboratorio	Tavoite	Innovatiivisten digitaalisten koulutusratkaisujen edistämishankkeet saatettu päätökseen		Hankkeiden määrä	0	10	Q4	2025	Valituista hankkeista on saatava päätökseen vähintään kymmenen hanketta, jotka ovat edistänee vähintään yhtä seuraavista tavoitteista: i) räätälöidyn koulutuksen vahvistaminen; ii) sellaisten koulutustuotteiden ja/tai -palvelujen tarjoaminen, jotka voivat lisätä opiskelijoiden motivaatiota; iii) opettajien tai opiskelijoiden tietojen tai taitojen lisääminen tai iv) opettajilla opiskelijoiden tukemiseen käytettävissä olevan ajan lisääminen.
103	C4.2 I1-3 Tekoälyn kansallinen koulutuslaboratorio	Tavoite	Kahden sellaisen tuotteen toimittaminen, joiden teknologisen valmiuden taso on 6		Tuotteiden lukumäärä	0	2	Q4	2025	Valittujen hankkeiden tuloksena on määrä saada aikaan vähintään kaksi tuotetta, joilla edistetään innovatiivisia digitaalisia koulutusratkaisuja, jotka ovat saavuttaneet teknologisen valmiuden tason 6.
104	C4.2 I2-1 Tuki uusille tulokkaille oppimisvajeen ehkäisemiseksi	Tavoite	Tuki perus- ja keskiasteen kouluille lisätuen tarjoamiseksi uusille tulokkaille		Rahoitusta saavien perus- ja keskiasteen koulujen lukumäärä	0	2 198	Q4	2023	Vähintään 1 800 peruskoulua ja 398 keskiasteen koulua saa rahoitusta, jonka avulla ne voivat tarjota uusille tulokkaille lisätukea covid-19-pandemiasta johtuvan oppimisvajeen ehkäisemiseksi.
105	C4.2 I3-1 Tuki oppilaille ylemmän perusasteen viimeisenä vuonna	Välitavoite	Verkkoalustan käyttöönotto oppilaiden tukemiseksi ylemmän perusasteen viimeisenä vuonna	Verkkoalustan käyttöönotto				Q4	2021	Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö perustaa verkkoalustan, jolla tuetaan ylemmän perusasteen oppilaita heidän loppukokeessaan. Alustan on määrä sisältää verkkoseminaareja, tehtäviä ja ohjevideoita kokeiden aiheista.
106	C4.2 I3-2 Tuki oppilaille ylemmän perusasteen viimeisenä vuonna	Tavoite	Tuki koulujen johtokunnille lisätuen antamiseksi oppilaille ylemmän perusasteen koulutuksen viimeisenä vuonna		Rahoitusta saavien koulujen johtokuntien lukumäärä	0	300	Q4	2022	Vähintään 300 koululautakunnalle kohdennetaan rahoitusta, jonka avulla ne voivat tukea oppilaita ylemmän perusasteen viimeisen vuoden aikana covid-19-pandemiasta johtuvan oppimisvajeen lieventämiseksi. Muita heikommassa asemassa olevia oppilaita opettavien koulujen johtokunnat saavat taloudellista lisätukea.
107	C4.2 I4-1 Kannettavat tietokoneet ja tabletit verkko- ja hybridiopetusta varten oppimisvajeen torjumiseksi ja lieventämiseksi	Tavoite	Toimitettujen digitaalisten laitteiden lukumäärä		Digitaalisten laitteiden lukumäärä	0	75 000	Q4	2021	Kouluille annetaan 75 000 digitaalista laitetta, joilla tuetaan verkko- ja hybridiopetusta alemman ja ylemmän perusasteen ja ammatillisen koulutuksen oppilaille.

E. KOMPONENTTI 5: Julkisen terveydenhuollon ja pandemiavalmiuksien vahvistaminen

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä komponentissa keskitytään vahvistamaan terveydenhuoltoalaa ja Alankomaiden terveydenhuoltojärjestelmän pandemiavalmiutta. Siihen sisältyy neljä investointia, joilla pyritään vähentämään terveydenhuoltoalan henkilöstöpulaa terveyskriisin aikana ja lisäämään tehohoitokapasiteettia. Lisäksi komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä pyritään mahdollistamaan etäterveydenhuolto sähköisten palvelujen avulla ja tehostamaan tiedonvaihtoa terveydenhuollon laitosten välillä.

Komponentin tavoitteena on edistää Alankomaille osoitettuja maakohtaisia suosituksia ja erityisesti toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn vahvistamiseksi muun muassa korjaamalla terveydenhuollon työntekijäpulaa terveyskriisin aikana ja tehostamalla asiaankuuluvien sähköisen terveydenhuollon välineiden käyttöönottoa (maakohtainen suositus 1 vuonna 2020).

E.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi C5.1 I1: Tilapäiset hoitohenkilöstön lisäresurssit kriisiaikoina

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa riittävät hoitohenkilöstöresurssit kriisiaikoina. Tämän saavuttamiseksi investoinnilla pyritään sovittamaan entinen terveydenhuolto- ja tukihenkilöstö yhteen hoitolaitosten tarpeiden kanssa. Lisäksi investoinnilla pyritään luomaan entisten terveydenhuollon ammattilaisten kansallinen terveydenhuoltoreservi, josta terveydenhuollon laitokset voivat palkata lisähenkilöstöä kriisiaikoina.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)tiedotuskampanjat, koulutus ja entisten terveydenhuollon ammattilaisten ja apua tarvitsevien järjestöjen yhteensovittaminen, mikä johtaa siihen, että 6 300 entistä terveydenhuollon työntekijää työskentelee terveydenhuollon laitoksissa;

b)5 000 tukityöntekijän tilapäinen palkkaaminen terveydenhuollon ja hoiva-alan ammattilaisten rasituksen keventämiseksi vastauksena covid-19-pandemian aiheuttamaan äärimmäiseen hoidon kysyntään; ja

c)tiedotuskampanjat, entisten terveydenhuollon ammattilaisten koulutus ja yhteensovittaminen terveydenhuollon organisaatioihin, mikä johtaa 2 500 entisen terveydenhuollon ammattilaisen reserviin, jonka terveydenhuollon laitokset voivat rekrytoida tarpeen vaatiessa, esimerkiksi tulevan terveyskriisin aikana.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi C5.1 I2: Tehohoidon laajentaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä sairaaloiden valmiuksia hoitaa erityisesti covid-19-potilaita. Investoinnilla pyritään parantamaan sekä henkilöresursseja että infrastruktuuria sairaaloissa, jotta ne pystyvät hoitamaan covid-19-potilaita covid-19-kriisin aikana ja sen jälkeen. Sairaalat voivat tukiohjelman voimassaolon päättymisen jälkeen ylläpitää tai poistaa laitoksia, joilla lisättiin tehohoitoyksiköiden kapasiteettia covid-19-pandemian aikana (lähinnä sairaaloiden kunnostukset, joiden tarkoituksena oli laajentaa tehohoitoyksiköitä). Sairaalat voivat käyttää säännöllisesti tai palkata pysyvästi koulutettua henkilöstöä, jotta alan työvoimapulaa voidaan vähentää.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)54 sairaalaa mukauttaa tiloja kiinteiden ja joustavien tehohoitopaikkojen määrän lisäämiseksi; ja

b)67 sairaalaa kouluttaa henkilöstöä teho- ja kliinisen hoidon yksiköiden kapasiteetin lisäämiseksi.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

Investointi C5.1 I3: SET COVID-19

Tämän investoinnin (sähköisen terveydenhuollon edistäminen kotona – Stimulering E-Health Thuis, SET) tavoitteena on tukea kotona asuvien henkilöiden, erityisesti ikääntyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, hoitoa. Näiden kahden haavoittuvassa asemassa olevan väestöryhmän tarvitsemaa lisähoitoa ja -tukea tarjotaan sähköisen terveydenhuollon ratkaisujen kautta covid-19-pandemian aikana.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea avustuksina, joita yleisen sairaanhoidon, piirisairaanhoidon, mielenterveyspalvelujen ja sosiaaliavun tarjoajat hyödyntävät erilaisten sähköisen terveydenhuollon sovellusten käyttämiseen (sähköinen terveydenhuolto videoyhteyden avulla, diagnoosi sovelluksen ja lääkkeiden jakelun avulla).

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2022 mennessä.

Investointi C5.1 I4: Terveysalan tutkimusinfrastruktuuri (HRI)

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää biotieteiden ja terveydenhuollon innovointia standardoimalla ja yhdistämällä dataa terveysalan tutkimusinfrastruktuurien yhteenliittymän (Health RI) välillä. Investoinnin tavoitteena on kehittää yhdennetty kansallinen terveysdatainfrastruktuuri, poistaa sosiaalisia ja organisatorisia esteitä julkisten ja yksityisten sidosryhmien välisellä sopimuksella ja luoda keskitetty piste datan julkaisemista varten.

Investoinnilla annetaan taloudellista tukea seuraaviin tarkoituksiin:

a)sellaisen tutkijoiden tukijärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto, joka koostuu alueellisen tason palvelupisteestä ja kansallisen tason keskuspalvelupisteestä;

b)terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen, jossa määritellään toimet, jotka yliopistojen lääketieteellisten keskusten on toteutettava sen varmistamiseksi, että niiden terveystietoja voidaan paikantaa, käyttää, vaihtaa ja käyttää uudelleen; ja

c)dataportaalin ensimmäisen version käyttöönotto terveystietojen paikantamista ja käyttöä varten.

Investoinnin täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

E.2 Avustusmuotoisen tuen seurantaa ja toteuttamista koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Numero	Toimenpide (uudistus vai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
108	C5.1 I1-1 Tilapäiset hoitohenkilöstön lisäresurssit kriisiaikoina	Tavoite	Hoitoalan lisätyöntekijöiden lukumäärä		Entisen hoitohenkilöstön määrä	0	6 300	Q3	2021	Tiedotuskampanjoiden, koulutuksen ja entisten terveydenhuollon ammattilaisten ja apua tarvitsevien järjestöjen yhteensovittamisen johdosta vähintään 6 300 entistä terveydenhuollon työntekijää työskentelee terveydenhuollon laitoksissa;
109	C5.1 I1-2 Tilapäiset hoitohenkilöstön lisäresurssit kriisiaikoina	Tavoite	Coronajobsin kautta palkatun tukihenkilöstön määrä		Tukihenkilöstön määrä	0	5 000	Q4	2022	Coronajobsissa on palkattu vähintään 5 000 tukihenkilöstön jäsentä. Coronajobs katsotaan tilapäiseksi työksi terveydenhuollon organisaatioiden hoitoalan ammattilaisten rasituksen lieventämiseksi vastauksena covid-19-pandemian aiheuttamaan äärimmäiseen hoidon kysyntään.
110	C5.1 I1-3 Tilapäiset hoitohenkilöstön lisäresurssit kriisiaikoina	Tavoite	Kansallinen terveydenhuoltovarantoreservi luotu		Entisten terveydenhuollon ammattilaisten reservin suuruus	0	2 500	Q4	2024	Tiedotuskampanjoilla ja kouluttamalla entisiä terveydenhuollon ammattilaisia ja sovittamalla heidät terveydenhuollon organisaatioihin luodaan vähintään 2 500 entisen terveydenhuollon ammattilaisen reservi, josta terveydenhuollon laitokset voivat palkata tilapäistä apua tarpeen vaatiessa, esimerkiksi tulevan terveyskriisin aikana.
111	C5.1 I2-1 Tehohoidon laajentaminen	Tavoite	Niiden sairaaloiden lukumäärä, jotka ovat saattaneet päätökseen tilojen mukauttamisen olemassa olevia kiinteitä ja joustavia vuodepaikkoja varten		Sairaaloiden lukumäärä	0	54	Q4	2023	Vähintään 54 sairaalaa mukauttaa tiloja kiinteiden ja joustavien tehohoitopaikkojen määrän lisäämiseksi.
112	C5.1 I2-2 Tehohoidon laajentaminen	Tavoite	Sairaalahenkilöstön koulutus		Sairaaloiden lukumäärä	0	67	Q4	2023	Vähintään 67 sairaalaa kouluttaa henkilöstöä teho- ja kliinisen hoidon yksiköiden kapasiteetin lisäämiseksi.
113	C5.1 I3-1 SET COVID-19	Tavoite	Myönnettyjen avustusten määrä		Lukumäärä	0	1 000	Q4	2022	Myönnetään vähintään 1 000 avustusta hoitopalvelujen tarjoajille erilaisten sähköisten terveyssovellusten (kuten videoyhteyden kautta tapahtuvan verkkoterveydenhuollon, sovelluksen kautta tehtävän diagnoosin ja lääkkeiden annostelun) käyttöön yleisessä sairaanhoidossa, piirisairaanhoidossa, avohoidossa, mielenterveyshuollossa ja sosiaalihuollossa.
114	C5.1 I4-1 Terveysalan tutkimusinfrastruktuuri (HRI)	Välitavoite	Tutkijoiden tukijärjestelmä toiminnassa – Palvelupisteet	Alueelliset ja kansalliset palvelupisteet ovat toiminnassa				Q4	2022	Kehitetään ja otetaan käyttöön tutkijoiden tukijärjestelmä, joka koostuu alueellisen tason palvelupisteestä ja kansallisen tason keskuspalvelupisteestä.
115	C5.1 I4-2 Terveysalan tutkimusinfrastruktuuri (HRI)	Välitavoite	FAIR data -etenemissuunnitelma (varmistetaan, että tiedot ovat löydettävissä, saatavilla, yhteentoimivia ja uudelleenkäytettävissä) hyväksytään	FAIR datan luomista koskeva etenemissuunnitelma on hyväksytty				Q4	2023	Terveystutkimuksen infrastruktuurikonsortio laatii etenemissuunnitelman terveystietojen löydettävissä ja helposti saatavilla olevaa ja yhteentoimivaa käyttöä varten ja uudelleenkäyttöä varten (FAIR), ja se hyväksytään yliopistojen lääketieteellisissä keskuksissa (UMC). Etenemissuunnitelmassa määritellään toimet, jotka yliopistojen lääketieteellisten keskusten on määrä toteuttaa sen varmistamiseksi, että niiden terveystietoja voidaan paikantaa, käyttää, vaihtaa ja käyttää uudelleen.
116	C5.1 I4-3 Terveysalan tutkimusinfrastruktuuri (HRI)	Välitavoite	Dataportaali toiminnassa	Dataportaali tutkimusdatan paikantamista ja saatavuutta varten on toiminnassa				Q4	2023	Terveystietojen paikantamiseen ja käyttöön tarkoitetun dataportaalin ensimmäisen version on oltava toiminnassa, mikä tarkoittaa sitä, että yliopistojen lääketieteelliset keskukset (UMC) ovat liittyneet kansalliseen datainfrastruktuuriin.

F. KOMPONENTTI 6: Aggressiivisen verosuunnittelun ja rahanpesun torjunta

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on torjua tehokkaammin aggressiivista verosuunnittelua ja rahanpesua Alankomaissa. Komponentti koostuu viidestä uudistuksesta, joilla puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun, ja yhdestä uudistuksesta, jolla puututaan rahanpesuun.

Komponentti auttaa torjumaan veronkiertoa i) määräämällä ehdollisen lähdeveron alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille maksetuista koroista, rojalteista ja osingoista sekä sovellettavaksi tilanteissa, joissa on Alankomaiden väärinkäytösten vastaisten säännösten mukaan kyse verovilpistä, ii) ottamalla käyttöön lain eroavuuksien torjumisesta markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa, iii) estämällä verovapautuksen erityisellä korkovähennysrajoituksella, iv) rajoittamalla likvidaatio- ja toiminnan lakkauttamisjärjestelyjä ja v) rajoittamalla tappiovähennystä. Alankomaat aikoo myös seurata veronkierron torjunnan kehitystä.

Rahanpesun haasteisiin vastataan strategialla, jonka tavoitteena on i) lisätä rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstökapasiteettia 20 kokoaikavastaavalla ja ii) asettaa yläraja käteismaksuille. Tällä tavoin komponentilla pyritään lisäämään rikollisten rahanpesun esteitä ja vahvistamaan tutkinta- ja syytevalmiuksia.

Komponentti edistää aggressiivista verosuunnittelua koskevien maakohtaisten suositusten (maakohtainen suositus 1 vuonna 2019 ja 4 vuonna 2020) ja rahanpesua koskevien maakohtaisten suositusten (maakohtainen suositus 4 vuonna 2020) noudattamista.

F.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C6.1 R1: Alankomaiden veropolitiikka

Uudistuksen tavoitteena on rajoittaa aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia ja vähentää Alankomaista alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille virtaavia varoja. Osinkojen, korkojen ja rojaltien lähdeveron tarkoituksena on antaa Alankomaille mahdollisuus verottaa tällaisia maksuja valtioihin, jotka kantavat vain vähän tai ei lainkaan veroa.

Uudistuksessa otetaan käyttöön lähdevero, joka kannetaan matalan verotuksen lainkäyttöalueille maksetuista koroista ja rojalteista sekä osingoista tilanteissa, jotka Alankomaiden väärinkäytösten vastaisten säännösten mukaan ovat verovilppiä. Siihen sisältyy myös seurantakertomus veronkierron vastaisten politiikkojen vaikutuksista tähän komponenttiin.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Uudistus C6.1 R2: Epäsuhtien poistaminen markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa

Uudistuksen tavoitteena on puuttua eroavuuksiin, jotka johtuvat markkinaehtoperiaatteen erilaisesta soveltamisesta tai tulkinnasta yhtiöverotuksessa. Erityisesti kansainvälisissä tilanteissa tällaiset eroavuudet voivat johtaa siihen, että osaa monikansallisen yhtiön voitoista ei sisällytetä voitoista kannettavaan veroon. Uudistuksen tavoitteena on neutralisoida siirtohinnoittelu tai hallussapitovoitot ja -tappiot kaksinkertaisen verottamatta jäämisen estämiseksi ja Alankomaiden verotusjärjestelmän avoimuuden lisäämiseksi kansainvälisesti.

Uudistuksen yhteydessä tulee voimaan laki, jolla poistetaan epäsuhtia markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa.

Uudistuksen täytäntöönpano oli saatettava päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.

Uudistus C6.1 R3: Erityisen korkovähennysrajoituksen muuttaminen negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten estämiseksi

Uudistuksen tavoitteena on välttää se, että yhtiöverolaissa (10 a §) oleva vilpin vastainen korkovähennysrajoitus johtaa perusteettomiin verovapautuksiin.

Uudistuksessa tulevat voimaan yhtiöverolain muutokset, joiden tarkoituksena on välttää erityisen korkovähennysrajoituksen soveltaminen silloin, kun se johtaa vapautukseen veroista, jotka koskevat negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia.

Uudistuksen täytäntöönpano oli saatettava päätökseen 31. maaliskuuta 2021 mennessä.

Uudistus C6.1 R4: Likvidaatiosta ja toiminnan lopettamisesta aiheutuvien tappioiden vähentämisen rajoittaminen

Uudistuksen tavoitteena on rajoittaa yksikön lopullisten tappioiden (likvidaatiotappiot) ja kiinteän toimipaikan lopullisten tappioiden (toiminnan lopettamisesta aiheutuvat tappiot) vähennyskelpoisuutta yhtiöverotuksessa.

Uudistuksella muutetaan yhtiöverolakia siten, että rajoitetaan likvidaatio- ja lopettamistappioiden vähennyskelpoisuutta ottamalla käyttöön kolme edellytystä, jotka ovat tarpeen, jotta nämä tappiot voivat olla verovähennyskelpoisia:

a)ajallinen edellytys: likvidaatiosta tai toiminnan lopettamisesta aiheutuvat tappiot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan, jos likvidaatio tai lopettaminen saatetaan päätökseen kolmen vuoden kuluessa siitä kalenterivuodesta, jona liiketoiminta päättyi tai jona sitä koskeva päätös tehtiin;

b)alueellinen edellytys: likvidaatiosta tai toiminnan lopettamisesta aiheutuvat tappiot otetaan huomioon verovähennyksessä ainoastaan, jos purettu yksikkö tai kiinteä toimipaikka oli sijoittautunut Alankomaihin, Euroopan unioniin, Euroopan talousalueelle tai kolmansiin maihin, joiden kanssa Euroopan unionilla on kelpoisuusehdot täyttävä assosiaatiosopimus; ja

c)määrällinen edellytys: likvidaatiosta aiheutuvat tappiot voidaan vähentää vain, jos olemassa on ratkaiseva vaikutusvalta (määräysvaltaosuus), mikä tarkoittaa sitä, että verovelvollisella on valta päättää selvitystilassa olevan yksikön toiminnasta.

Alueellisia ja määrällisiä edellytyksiä sovelletaan ainoastaan tappioihin, jotka ylittävät 5 000 000 euroa.

Uudistuksen täytäntöönpano oli saatettava päätökseen 31. maaliskuuta 2021 mennessä.

Uudistus C6.1 R5: Tappiovähennyksen rajoittaminen

Uudistuksen tavoitteena on rajoittaa mahdollisuutta vähentää voittoja muiden vuosien tappioilla. Uudistuksen tavoitteena on estää Alankomaissa kannattavaa toimintaa harjoittavia yrityksiä kiertämästä yhtiöveron maksamista.

Uudistuksella muutetaan yhtiöverolakia, jolla rajoitetaan tappioiden vähentämistä yhtiöverosta. Tappiovähennys on käytettävissä ainoastaan 50 prosenttiin saakka 1 000 000 euroa ylittävästä verotettavasta voitosta yhdistettynä rajoittamattomaan tappiontasauskauteen (aiemmin enintään kuusi vuotta). Jos verotettava voitto on alle tai enintään 1 000 000 euroa, tappiot ovat täysin vähennyskelpoisia.

Uudistuksen täytäntöönpano oli saatettava päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.

Uudistus C6.1 R6: Rahanpesun torjunta

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa Alankomaiden rahanpesun vastaista kehystä ja torjua sitä, että rikolliset käyttävät väärin Alankomaiden rahoitusjärjestelmää.

Uudistus koostuu seuraavista osista:

a)rahanpesun selvittelykeskuksen (FIU), joka vastaa rahanpesun ehkäisemisestä ja havaitsemisesta, petosten torjunnasta ja rikosten rahoituksen jäljittämisestä, vahvistaminen palkkaamalla 20 uutta kokoaikavastaavaa työntekijää; ja

b)sellaisen lain voimaantulo, jossa säädetään käteismaksujen rajoittamisesta.

Uudistuksen täytäntöönpano on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2025 mennessä.

F.2 Avustusmuotoisen tuen seurantaa ja toteuttamista koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Numero	Toimenpide (uudistus vai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
117	C6.1 R1-1 Alankomaiden veropolitiikka	Välitavoite	Lähdeveron käyttöönottoa koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2024	Lähdeverolain voimaantulo, joka kattaa seuraavat kaksi vaihetta: 1) 1. tammikuuta 2021 alkaen lähdevero kannetaan alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille maksetuista koroista ja rojalteista tilanteissa, jotka Alankomaiden väärinkäytösten vastaisten säännösten mukaan ovat verovilppiä. 2) 1. tammikuuta 2024 alkaen lähdevero kannetaan alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille maksetuista osingoista tilanteissa, jotka Alankomaiden väärinkäytösten vastaisten säännösten mukaan ovat verovilppiä.
118	C6.1 R1-2 Alankomaiden veropolitiikka	Välitavoite	Parlamentille lähetetty kirje, jossa seurataan veropolitiikan muutosten vaikutuksia	Kabinetin parlamentille lähettämä seurantakirje				Q4	2025	Kabinetti lähettää parlamentille kirjeen, jossa seurataan veronkierron vastaisten politiikkojen vaikutuksia, ja se asetetaan julkisesti saataville verkossa. Kirjeen on määrä sisältää Alankomaista ja Alankomaihin tulevien rahavirtojen (osuudet, korot ja rojaltit) varhainen seuranta Alankomaiden keskuspankin (De Nederlandsche Bank) toimittamien riippumattomien tietojen perusteella.
119	C6.1 R2-1 Epäsuhtien poistaminen markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa	Välitavoite	Voimaan tulee laki, jolla poistetaan epäsuhtia markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa.	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2022	Voimaan tulee laki, jolla poistetaan epäsuhtia markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa. Lailla poistetaan eroavuudet, jotka liittyvät siirtohinnoittelun tai hankitun omaisuuden arvostuksen eroihin, jotka johtavat kaksinkertaiseen verottamatta jättämiseen.
120	C6.1 R3-1 Erityisen korkovähennysrajoituksen muuttaminen negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten estämiseksi	Välitavoite	Yhtiöverolain muutosten voimaantulo negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten poistamiseksi	Yhtiöverolain muuttamisesta annetun lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2021	Voimaan tulevat yhtiöverolain (10 a §) muutokset, joilla muutetaan yhtiöverolain korkovähennysrajoitusta siten, että tämän väärinkäytösten vastaisen säännön soveltaminen ei saa johtaa perusteettomaan vapautukseen negatiivisista koroista ja positiivisista valuuttatuloksista perittävistä veroista.
121	C6.1 R4-1 Likvidaatiosta ja toiminnan lopettamisesta aiheutuviin tappioihin sovellettavien verovähennysten rajoittaminen	Välitavoite	Voimaan tulevat yhtiöverolain muutokset likvidaatio- ja toiminnan lopettamistappioista johtuvan verovapautuksen rajoittamiseksi	Yhtiöverolain muuttamisesta annetun lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2021	Voimaan tulevat yhtiöverolain muutokset likvidaatio- ja toiminnan lopettamistappioiden vähennyskelpoisuuden rajoittamiseksi Muutoksilla otetaan käyttöön kolme edellytystä, joiden on täytyttävä, jotta selvitystilaan ja toiminnan lopettamiseen liittyvät tappiot ovat verovähennyskelpoisia: a)Ajallinen edellytys: likvidaatiosta ja toiminnan lopettamisesta aiheutuvat tappiot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan, jos likvidaatio tai lopettaminen saatetaan päätökseen kolmen vuoden kuluessa siitä kalenterivuodesta, jona liiketoiminta päättyi tai jona sitä koskeva päätös tehtiin; b)alueellinen edellytys: likvidaatiosta ja toiminnan lopettamisesta aiheutuvat tappiot ovat verovähennyskelpoisia ainoastaan, jos yksikkö tai kiinteä toimipaikka oli sijoittautunut Alankomaihin, Euroopan unioniin, Euroopan talousalueelle tai kolmanteen maahan, jonka kanssa Euroopan unionilla on kelpoisuusehdot täyttävä assosiaatiosopimus; c)määrällinen edellytys: likvidaatiosta aiheutuvat tappiot voidaan vähentää verotuksessa vain, jos on olemassa ratkaiseva vaikutusvalta (määräysvaltaosuus), mikä tarkoittaa sitä, että verovelvollisella on valta päättää selvitystilassa olevan yksikön toiminnasta. Alueellisia ja määrällisiä edellytyksiä sovelletaan ainoastaan tappioihin, jotka ylittävät 5 000 000 euroa.
122	C6.1 R5-1 Tappiovähennyksen rajoittaminen	Välitavoite	Yhtiöverolain muutosten voimaantulo tappiovähennyksen rajoittamiseksi	Yhtiöverolain muuttamisesta annetun lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2022	Yhtiöverolain muutosten voimaantulo tappiovähennyksen rajoittamiseksi seuraavasti: Tappiovähennys on käytettävissä ainoastaan 50 prosenttiin saakka 1 000 000 euroa ylittävästä verotettavasta voitosta yhdistettynä rajoittamattomaan tappiontasauskauteen (aiemmin enintään kuusi vuotta). Jos verotettava voitto on alle tai enintään 1 000 000 euroa, tappiot ovat täysin vähennyskelpoisia.
123	C6.2 R6-1 Rahanpesun torjunta	Tavoite	Rahanpesun selvittelykeskuksen kokoaikavastaavien määrän lisääminen		Lukumäärä	82	102	Q4	2024	Rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöä lisätään 20 kokoaikavastaavalla verrattuna tammikuuhun 2022. Heidän päätehtävänään on rahanpesun havaitseminen, petosten torjunta ja rikosten rahoituksen jäljittäminen.
124	C6.2 R6-2 Rahanpesun torjunta	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jossa säädetään käteismaksujen rajoittamisesta.	Lain säännös, jossa säädetään sen voimaantulosta				Q1	2025	Sellaisen lain voimaantulo, jossa säädetään käteismaksujen rajoittamisesta.

Tarkastus ja valvonta

G.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi tehokkaasti kaikkien elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvien asiaankuuluvien tietojen – joihin kuuluu ainakin välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista sekä lopullisia saajia, toimeksisaajia, alihankkijoita ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja – kirjaamista ja tallentamista varten on oltava käytössä ja toiminnassa keskustietokantajärjestelmä ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä. Alankomaiden on toimitettava ennen ensimmäistä maksupyyntöä erityinen tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan keskustietokantajärjestelmän toimintojen olemassaolo.

Lisäksi asiaankuuluvat oikeudelliset toimeksiannot ja toimeksiannot viranomaisille, jotka osallistuvat Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon koordinointiin, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen, on hyväksyttävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

G.2 Avustusmuotoisen tuen seurantaa ja toteuttamista koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Numero	Toimenpide (uudistus vai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
125	C7-1 Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys	Välitavoite	Tarkastuksen ja valvonnan tallennusjärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot	Tarkastusraportti, jossa vahvistetaan tallennusjärjestelmän toiminnot				Q1	2023	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on määrä olla käytössä ja toiminnassa keskustietokantajärjestelmä. Järjestelmässä on vähintään seuraavat toiminnot: a) tietojen keruu sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta; b) asetuksen (EU) 2021/241 (elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetus) 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i–iii alakohdassa edellytettyjen tietojen kerääminen ja tallentaminen sekä niihin pääsyn varmistaminen.
126	C7-2 Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys	Välitavoite	Tilintarkastuselimen (Auditdienst Rijk) perussäännön muuttamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo	Ministeriön asetuksen säännös, josta ilmenee sen voimaantulo				Q4	2022	Tarkastuselimen (Auditdienst Rijk) perussäännön muuttamisesta annettuun ministeriön asetukseen sisältyy valtuutus järjestää ja suorittaa Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyviä järjestelmätarkastuksia ja aineistotarkastuksia. Valtiovarainministeriö antaa Alankomaiden tarkastuselimelle (Auditdienst Rijk) toimeksiannon järjestää ja suorittaa Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyviä järjestelmätarkastuksia ja aineistotarkastuksia.
127	C7-3 Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys	Välitavoite	Elpymis- ja palautumissuunnitelman ohjelmaosaston toimeksiannon määrittelevän organisaatiopäätöksen (organisatiebesluit) muuttamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo	Ministeriön asetuksen säännös, josta ilmenee sen voimaantulo				Q4	2022	Valtiovarainministeriön elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmaosastolle annetaan virallinen toimeksianto, kun voimaan tulee ministeriön asetus, jolla muutetaan Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon koordinointielimenä toimivan valtiovarainministeriön organisaatiopäätöstä (organisatiebesluit Ministry of Finance).

2. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 4 708 293 000 euroa.

OSIO 2: RAHOITUSTUKI

1. Rahoitusosuus

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

1.1. Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

3	C1.1 R2-1 Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja tiukentaminen	Välitavoite	Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönoton sisältävän lain voimaantulo
4	C1.1 R2-2 Teollisuuden hiilidioksidimaksun käyttöönotto ja tiukentaminen	Välitavoite	Teollisuuden hiilidioksidimaksun tiukentamisen sisältävän lain voimaantulo
5	C1.1 R3-1 Lentomatkaveron korottaminen	Välitavoite	Alankomaiden lentoasemilta lähtevien lentomatkustajien lentomatkaveron korottamista koskevan lain voimaantulo
35	C2.1 I1-1 Quantum Delta NL	Välitavoite	Quantum Delta NL:n järjestelyt
46	C2.2 I1-1 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Välitavoite	Kijfhoek–Belgian raja -rataosuuden ERTMS-suunnittelututkimus saatettu päätökseen
58	C2.3 R1-1 Julkinen tiedonhallinta (avointa hallintoa koskeva laki)	Välitavoite	Avointa hallintoa koskevan lain voimaantulo
59	C2.3 R1-2 Julkinen tiedonhallinta (avointa hallintoa koskeva laki)	Välitavoite	Tiedonhallinnan parantamista koskevien päivitettyjen toimintasuunnitelmien julkaiseminen
67	C3.1 R1-1 Vuokraamattoman omistuksen arvon suhdeluvun korottaminen	Välitavoite	Vuokraamattoman omistuksen arvon suhdelukua nostavan lainsäädännön voimaantulo
69	C3.1 R3-1 Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi	Välitavoite	Hallituksen ja provinssien väliset sopimukset 900 000 uuden asunnon rakentamisesta
73	C3.1 R4-1 Vuokran tuloriippuvuuden lisääminen	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jolla nostetaan sosiaalisissa vuokra-asunnoissa asuvien keski- ja suurituloisten vuokralaisten vuokrien vuotuista enimmäiskorotusta
74	C3.1 R5-1 Asuinrakennusten rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen	Välitavoite	Parlamentille osoitettu kirje suunnitteluprosessin pullonkauloista ja mahdollisista ratkaisuista julkaistu
81	C3.2 I1-1 Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukiohjelma	Välitavoite	Peruskorjaustukiohjelmasta annetun asetuksen voimaantulo
84	C4.1 R1-1 Itsenäisten ammatinharjoittajien vähennyksen supistaminen	Välitavoite	Itsenäisten ammatinharjoittajien verovähennyksen alentamista koskevan lain voimaantulo
87	C4.1 R3-1 Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus	Välitavoite	Voimaan tulee laki, jolla uudistetaan eläkejärjestelmän toista pilaria.
90	C4.1 R4-1 Näennäisyrittäjyyden torjunta	Välitavoite	Näennäisyrittäjyyden vähentämistä koskeva toimintasuunnitelma esitetään parlamentille
93	C4.1 I1-1 Alankomaat jatkaa oppimista	Tavoite	Uraneuvonta yksittäisten henkilöiden tukemiseksi
94	C4.1 I1-2 Alankomaat jatkaa oppimista	Tavoite	Osaamiskoulutus yksittäisten henkilöiden tukemiseksi
97	C4.1 I2-1 Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)	Välitavoite	Alueellisten liikkuvuusryhmien perustamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo
98	C4.1 I2-3 Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)	Välitavoite	Julkaistaan tulostaulu, jossa on määrällisiä tietoja alueellisten liikkuvuusryhmien tarjoamista palveluista
105	C4.2 I3-1 Tuki oppilaille ylemmän perusasteen viimeisenä vuonna	Välitavoite	Verkkoalustan käyttöönotto oppilaiden tukemiseksi ylemmän perusasteen viimeisenä vuonna
106	C4.2 I3-2 Tuki oppilaille ylemmän perusasteen viimeisenä vuonna	Tavoite	Tuki koulujen johtokunnille lisätuen antamiseksi oppilaille ylemmän perusasteen koulutuksen viimeisenä vuonna
107	C4.2 I4-1 Kannettavat tietokoneet ja tabletit verkko- ja hybridiopetusta varten oppimisvajeen torjumiseksi ja lieventämiseksi	Tavoite	Toimitettujen digitaalisten laitteiden lukumäärä
108	C5.1 I1-1 Tilapäiset hoitohenkilöstön lisäresurssit kriisiaikoina	Tavoite	Hoitoalan lisätyöntekijöiden lukumäärä
109	C5.1 I1-2 Tilapäiset hoitohenkilöstön lisäresurssit kriisiaikoina	Tavoite	Coronajobsin kautta palkatun tukihenkilöstön määrä
113	C5.1 I3-1 SET COVID-19	Tavoite	Myönnettyjen avustusten määrä
114	C5.1 I4-1 Terveysalan tutkimusinfrastruktuuri (HRI)	Välitavoite	Tutkijoiden tukijärjestelmä toiminnassa – Palvelupisteet
119	C6.1 R2-1 Epäsuhtien poistaminen markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa	Välitavoite	Voimaan tulee laki, jolla poistetaan epäsuhtia markkinaehtoperiaatteen soveltamisessa.
120	C6.1 R3-1 Erityisen korkovähennysrajoituksen muuttaminen negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten estämiseksi	Välitavoite	Yhtiöverolain muutosten voimaantulo negatiivisia korkoja ja positiivisia valuuttatuloksia koskevien verovapautusten poistamiseksi
121	C6.1 R4-1 Likvidaatiosta ja toiminnan lopettamisesta aiheutuviin tappioihin sovellettavien verovähennysten rajoittaminen	Välitavoite	Voimaan tulevat yhtiöverolain muutokset likvidaatio- ja toiminnan lopettamistappioista johtuvan verovapautuksen rajoittamiseksi
122	C6.1 R5-1 Tappiovähennyksen rajoittaminen	Välitavoite	Yhtiöverolain muutosten voimaantulo tappiovähennyksen rajoittamiseksi
125	C7-1 Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys	Välitavoite	Tarkastuksen ja valvonnan tallennusjärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot
126	C7-2 Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys	Välitavoite	Tilintarkastuselimen (Auditdienst Rijk) perussäännön muuttamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo
127	C7-3 Tarkastus ja valvonta, täytäntöönpano ja täydentävyys	Välitavoite	Elpymis- ja palautumissuunnitelman ohjelmaosaston toimeksiannon määrittelevän organisaatiopäätöksen (organisatiebesluit) muuttamisesta annetun ministeriön asetuksen voimaantulo
		Erän suuruus	1 412 119 041 euroa

1.2. Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin)

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

1	C1.1 R1-1 Energiaverotuksen uudistus	Välitavoite	Energiaverojen tariffien mukauttamista koskevan lain voimaantulo
21	C1.1 I2-1 Vihreää sähköä vedystä	Välitavoite	Vihreää vetyä koskevan osaamisen lisäämistä koskevan inhimillisen pääoman ohjelman julkaiseminen
34	C1.2 I2-1 Sikatilojen kunnostamista koskeva tukiohjelma	Tavoite	Lakkautettujen sikatilojen lukumäärä
47	C2.2 I1-2 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Välitavoite	ERTMS-suunnittelututkimus saatu päätökseen Alankomaiden pohjoisosan osalta
55	C2.2 I3-1 Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)	Tavoite	Asennettujen älykkäiden tienvarsiasemien lukumäärä
65	C2.3 I2-1 Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi	Välitavoite	Digitaalinen portaali virallista viestintää varten rikosoikeudellisissa menettelyissä
66	C2.3 I2-2 Rikosoikeudellisen ketjun digitalisointi	Välitavoite	Toistuvien rikostapausten digitaalinen käsittely toiminnassa
68	C3.1 R2-1 Asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittainen poistaminen	Välitavoite	Lainsäädännön voimaantulo asuntohankintojen rahoittamiseen tarkoitettujen lahjojen verovapautuksen asteittaisesta lakkauttamisesta kahdessa vaiheessa
70	C3.1 R3-2 Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi	Välitavoite	Provinssien ja kuntien väliset sopimukset 900 000 uuden asunnon rakentamisesta
71	C3.1 R3-3 Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi	Välitavoite	Kuntien kanssa tehtyjen sopimusten täytäntöönpanon seurantajärjestelmä on otettu käyttöön
72	C3.1 R3-4 Keskitetty suunnittelu asuntotarjonnan lisäämiseksi	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jossa säädetään lisätoimista, joita valtio toteuttaa uusien asuntojen rakentamista koskevien sopimusten täytäntöönpanemiseksi
75	C3.1 R5-2 Asuinrakennusten rakennusprosessin ja -menettelyjen nopeuttaminen	Välitavoite	Toimet asuntohankkeiden suunnitteluprosessin nopeuttamiseksi
76	C3.1 I1-1 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Tavoite	Rakennustyöt (osio 1)
95	C4.1 I1-3 Alankomaat jatkaa oppimista	Tavoite	Räätälöidyt alakohtaiset väylät, joilla tuetaan siirtymistä työelämään
104	C4.2 I2-1 Tuki uusille tulokkaille oppimisvajeen ehkäisemiseksi	Tavoite	Tuki perus- ja keskiasteen kouluille lisätuen tarjoamiseksi uusille tulokkaille
111	C5.1 I2-1 Tehohoidon laajentaminen	Tavoite	Niiden sairaaloiden lukumäärä, jotka ovat saattaneet päätökseen tilojen mukauttamisen olemassa olevia kiinteitä ja joustavia vuodepaikkoja varten
112	C5.1 I2-2 Tehohoidon laajentaminen	Tavoite	Sairaalahenkilöstön koulutus
115	C5.1 I4-2 Terveysalan tutkimusinfrastruktuuri (HRI)	Välitavoite	FAIR data -etenemissuunnitelma (varmistetaan, että tiedot ovat löydettävissä, saatavilla, yhteentoimivia ja uudelleenkäytettävissä) hyväksytään
116	C5.1 I4-3 Terveysalan tutkimusinfrastruktuuri (HRI)	Välitavoite	Dataportaali toiminnassa
117	C6.1 R1-1 Alankomaiden veropolitiikka	Välitavoite	Lähdeveron käyttöönottoa koskevan lain voimaantulo
		Erän suuruus	1 223 836 502 euroa

1.3. Kolmas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

2	C1.1 R1-2 Energiaverotuksen uudistus	Välitavoite	Energiaverojen rakenteellisten osien mukauttamista koskevan lain voimaantulo
6	C1.1 R4-1 Autoverotuksen uudistus	Välitavoite	Kaupallisiin pakettiautoihin sovelletun moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien ostoverosta (BPM) myönnetyn vapautuksen asteittaisesta poistamisesta annetun lain voimaantulo
9	C1.1 R5-1 Energialaki	Välitavoite	Energialain voimaantulo
17	C1.1 I1-8 Merituulivoima	Välitavoite	Merituulivoimayhteys maalla sijaitsevaan verkkoon johtaviin liityntäpisteisiin – Alue-investointisuunnitelmia koskevat hallintosopimukset
37	C2.1 I2-1 AI Ned ja applied AI learning communities	Tavoite	Apurahojen myöntäminen
43	C2.1 I4-1 Digitaalinen infrastruktuurilogistiikka	Tavoite	Perusdatainfrastruktuuri kehitetty
48	C2.2 I1-3 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Tavoite	ERTMS-järjestelmää varten toiminnassa olevien GSM-rautatiemastojen lukumäärä
49	C2.2 I1-4 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Välitavoite	Logistiikkajärjestelmät mukautettu ERTMS:ään
50	C2.2 I1-5 Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)	Välitavoite	Keskusturvajärjestelmä toiminnassa
51	C2.2 I2-1 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne	Tavoite	Älykkäät liikenteenohjauslaitteet
56	C2.2 I3-2 Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)	Tavoite	Asennettujen uusien älykkäiden tienvarsiasemien lukumäärä
61	C2.3 I1-1 Groundbreaking IT (GrIT)	Välitavoite	Kyberturvallisuuden parannustoimet toteutettu
62	C2.3 I1-2 Groundbreaking IT (GrIT)	Tavoite	Puolustusministeriön siviilihenkilöstö, joka työskentelee etänä suojatun verkon kautta
77	C3.1 I1-2 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Tavoite	Rakennustyöt (osio 2)
85	C4.1 R2-1 Itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyysvakuutus	Välitavoite	Itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisesta työkyvyttömyysvakuutuksesta annetun lain julkaiseminen virallisessa lehdessä
88	C4.1 R3-2 Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus	Välitavoite	Uuteen eläkejärjestelmään siirtymistä koskevat suunnitelmat viimeistelty ja julkaistu
91	C4.1 R4-2 Näennäisyrittäjyyden torjunta	Välitavoite	Sellaisen lain julkaiseminen virallisessa lehdessä, jolla muutetaan työsuhteen määritelmää
92	C4.1 R4-3 Näennäisyrittäjyyden torjunta	Välitavoite	Työsuhteiden arviointia koskevan sääntelyn purkamista koskevan lain täytäntöönpanon lykkääminen poistettu
96	C4.1 I1-4 Alankomaat jatkaa oppimista	Välitavoite	Riippumaton arviointi Alankomaat jatkaa oppimista -tukiohjelmien sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista
99	C4.1 I2-4 Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)	Välitavoite	Alueellisten liikkuvuusryhmien toimintaa koskevan arvioinnin julkaiseminen
101	C4.2 I1-1 Tekoälyn kansallinen koulutuslaboratorio	Tavoite	Innovatiivisten digitaalisten koulutusratkaisujen edistämiseksi valitut hankkeet
110	C5.1 I1-3 Tilapäiset hoitohenkilöstön lisäresurssit kriisiaikoina	Tavoite	Kansallinen terveydenhuoltovarantoreservi luotu
123	C6.1 R5-1 Tappiovähennyksen rajoittaminen	Välitavoite	Yhtiöverolain muutosten voimaantulo tappiovähennyksen rajoittamiseksi
124	C6.2 R6-1 Rahanpesun torjunta	Tavoite	Rahanpesun selvittelykeskuksen kokoaikavastaavien määrän lisääminen
		Erän suuruus	1 176 765 868 euroa

1.4. Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

7	C1.1 R4-2 Autoverotuksen uudistus	Välitavoite	Voimassa olevan henkilö- ja pakettiautoveron muuttamista koskevan lain julkaiseminen virallisessa lehdessä
11	C1.1 I1-2 Merituulivoima	Välitavoite	Merenkulun turvallisuuden varmistaminen – Tarjouskilpailu(t) hätätilanteessa käytettävien hinausalusten hankintaa varten
13	C1.1 I1-4 Merituulivoima	Välitavoite	Luonnonsuojelun ja lajien suojelun kehittäminen ja täytäntöönpano
14	C1.1 I1-5 Merituulivoima	Tavoite	Pohjanmeren ekosysteemin vahvistaminen ja suojelu – Hankkeet, joilla edistetään luonnonsuojelua ja/tai ennallistamista Natura 2000 -alueilla ja niitä ympäröivillä alueilla ja meristrategiapuitedirektiivin mukaisilla suojelualueilla
19	C1.1 I1-10 Merituulivoima	Välitavoite	Merituulivoimayhteys maalla sijaitsevaan verkkoon johtaviin liityntäpisteisiin – Vattimeren ekologinen impulssipaketti
20	C1.1 I1-11 Merituulivoima	Välitavoite	Merituulivoimayhteys maalla sijaitsevaan verkkoon johtaviin liityntäpisteisiin – maatalousmaan suolaantumisen korvaaminen ja lieventäminen
22	C1.1 I2-2 Vihreää sähköä vedystä	Tavoite	Innovatiivisen vihreän vetyteknologian demonstrointilaitoksia varten allekirjoitetut avustussopimukset
23	C1.1 I2-3 Vihreää sähköä vedystä	Tavoite	Allekirjoitetut avustussopimukset vihreää vetyä koskeville tutkimushankkeille
24	C1.1 I3-1 Sisävesiliikenteen energiakäänne, Zero Emission Services (ZES) -hanke	Tavoite	Toiminnassa olevien modulaaristen energiasäiliöiden lukumäärä
25	C1.1 I3-2 Sisävesiliikenteen energiakäänne, Zero Emission Services (ZES) -hanke	Tavoite	Käytössä olevien lastauspaikkojen lukumäärä
26	C1.1 I3-3 Sisävesiliikenteen energiakäänne, Zero Emission Services (ZES) -hanke	Tavoite	Nollapäästöisiksi muunnettujen alusten lukumäärä
27	C1.1 I4-1 Ilmailu siirtymävaiheessa	Välitavoite	Vetyä polttavan ohivirtausmoottorin yksityiskohtainen suunnittelu
28	C1.1 I4-2 Ilmailu siirtymävaiheessa	Välitavoite	Vetypolttokennoja hyödyntävän sähkövoiman yksityiskohtainen suunnittelu
29	C1.1 I4-3 Ilmailu siirtymävaiheessa	Välitavoite	Flying Vision -ajatushautomo toiminnassa
38	C2.1 I2-2 AI Ned ja applied AI learning communities	Tavoite	ELSA AI -tutkimuslaboratoriot toiminnassa
39	C2.1 I2-3 AI Ned ja applied AI learning communities	Tavoite	Hyväksytyt T&K-hankkeet
41	C2.1 I3-1 Digitaalisen koulutuksen sysäys	Välitavoite	Käytössä yhteinen alusta, jonka kautta oppilaat voivat käyttää luotua digitaalista oppimateriaalia ja käyttövalmista ja digitaalista identiteettiratkaisua
42	C2.1 I3-2 Digitaalisen koulutuksen sysäys	Tavoite	Opetus- ja oppimiskeskukset toiminnassa
44	C2.1 I4-2 Digitaalinen infrastruktuurilogistiikka	Tavoite	Digitaalivalmiuden lisääntyminen logistiikka-alalla
52	C2.2 I2-2 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne	Tavoite	Turvallisuuteen liittyvät ensisijaiset palvelut
57	C2.2 I3-3 Älykkäät tienvarsiasemat (iWKS)	Tavoite	Asennettujen älykkäiden tienvarsiasemien lopullinen lukumäärä
63	C2.3 I1-3 Groundbreaking IT (GrIT)	Välitavoite	Verkkojen parantaminen ja siirtyminen uuteen tietotekniikkainfrastruktuuriin saatettu päätökseen
78	C3.1 I1-3 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Tavoite	Rakennustyöt (osio 3)
82	C3.2 I1-2 Julkisen sektorin kiinteistöjen kestävyyttä koskeva tukiohjelma	Tavoite	Kaikkien ohjelmasta tuettujen hyväksyttyjen peruskorjaus- ja energiatehokkuustoimien vuotuisten hiilidioksidipäästöjen vähennysten summa (kilotonnia)
86	C4.1 R2-2 Itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyysvakuutus	Välitavoite	Kirje parlamentille pakollisen työkyvyttömyysvakuutuksen täytäntöönpanon tilanteesta
89	C4.1 R3-3 Eläkejärjestelmän toisen pilarin uudistus	Välitavoite	Eläkerahastojen täytäntöönpanosuunnitelmat viimeistelty ja julkaistu
100	C4.1 I2-2 Alueelliset liikkuvuusryhmät (RMT)	Tavoite	Työssäkäyvät tai työttömät, jotka saavat palveluja alueellisten liikkuvuusryhmien kautta
102	C4.2 I1-2 Tekoälyn kansallinen koulutuslaboratorio	Tavoite	Innovatiivisten digitaalisten koulutusratkaisujen edistämishankkeet saatettu päätökseen
103	C4.2 I1-3 Tekoälyn kansallinen koulutuslaboratorio	Tavoite	Kahden sellaisen tuotteen toimittaminen, joiden teknologisen valmiuden taso on 6
118	C6.1 R1-2 Alankomaiden veropolitiikka	Välitavoite	Parlamentille lähetetty kirje, jossa seurataan ja arvioidaan veropolitiikan muutosten vaikutuksia
		Erän suuruus	658 988 886 euroa

1.5. Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

8	C1.1 R4-3 Autoverotuksen uudistus	Välitavoite	Kirje parlamentille henkilö- ja pakettiautojen veropohjan muuttamista koskevan lain täytäntöönpanon tilanteesta
10	C1.1 I1-1 Merituulivoima	Välitavoite	Merenkulun turvallisuuden varmistaminen – Allekirjoitetut sopimukset uusien merellä ja laiturilla olevien latauspisteiden ostamisesta
12	C1.1 I1-3 Merituulivoima	Välitavoite	Merenkulun turvallisuuden varmistaminen – Allekirjoitettu sopimus (sopimukset) hätätilanteessa käytettävien hinausalusten hankinnasta
15	C1.1 I1-6 Merituulivoima	Tavoite	Pohjanmeren ekosysteemin vahvistaminen ja suojelu – merituulivoiman ekologinen ohjelma (WOZEP)
16	C1.1 I1-7 Merituulivoima	Tavoite	Pohjanmeren ekosysteemin vahvistaminen ja suojelu – Pohjanmeren digitalisointi – Seuranta-asemat
18	C1.1 I1-9 Merituulivoima	Välitavoite	Merituulivoimayhteys maalla sijaitsevaan verkkoon johtavaan liityntäpisteeseen – Alue-investointisuunnitelmia koskevat hallinnolliset sopimukset
30	C1.2 I1-1 Luonto-ohjelma	Tavoite	Laadunparannustoimet Natura 2000 -alueilla ja niiden ympäristössä
31	C1.2 I1-2 Luonto-ohjelma	Tavoite	Maanhoito-organisaatioiden toteuttama nopeutettu luonnon ennallistaminen
32	C1.2 I1-3 Luonto-ohjelma	Tavoite	Jokien luonnon laadun parantaminen ja tienvarsien hoito
33	C1.2 I1-4 Luonto-ohjelma	Tavoite	Toimet, joilla edistetään luonto-ohjelman seurantaa ja tietopohjan kehittämistä
36	C2.1 I1-2 Quantum Delta NL	Välitavoite	Quantum Delta NL
40	C2.1 I2-4 AI Ned ja applied AI learning communities	Tavoite	Tekoälyn oppimisyhteisöjen täytäntöönpano
45	C2.1 I4-3 Digitaalinen infrastruktuurilogistiikka	Tavoite	Elävät laboratoriot saatu valmiiksi
53	C2.2 I2-3 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne	Tavoite	Tulevaisuuden joustavaa liikennettä tukeva digitaalinen infrastruktuuri (DITM)
54	C2.2 I2-4 Turvallinen, älykäs ja kestävä liikenne	Tavoite	Kansallisesta liikkuvuustietojen yhteyspisteestä saatavilla olevat tietokokonaisuudet
60	C2.3 R1-3 Julkinen tiedonhallinta (avointa hallintoa koskeva laki)	Tavoite	Asiakirjat ovat saatavilla avoimen hallinnon tietojen alustalla
64	C2.3 I1-4 Groundbreaking IT (GrIT)	Tavoite	Puolustusministeriön siviilihenkilöstö, jolla on pääsy muihin turvallisiin etätyötiloihin
79	C3.1 I1-4 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Tavoite	Rakennustyöt (osio 4)
80	C3.1 I1-5 Uusien rakennushankkeiden käynnistäminen	Välitavoite	Toteutetut ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet
83	C3.2 I2-1 Investointituki kestävään energiaan ja energiansäästöön	Tavoite	Tuetut kestävää energiaa ja energiansäästöä koskevat toimet
		Erän suuruus	235 353 174 euroa

OSIO 3: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt

Alankomaiden elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannassa ja täytäntöönpanossa on määrä noudattaa seuraavia järjestelyjä:

·Valtiovarainministeriön elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmaosastolla on kokonaisvastuu (systeemverantwoordelijk) suunnitelman seurannasta ja täytäntöönpanosta sekä unionin taloudellisten etujen suojaamisesta.

·Asianomaisten ministeriöiden, virastojen ja konsortioiden politiikkaosastojen on varmistettava elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden raportointi ja täytäntöönpano, kun taas asianomaisten ministeriöiden talousasioista vastaavat osastot valvovat ja seuraavat politiikkaosastoja ja erityisesti valvovat edistymistä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa.

·Valtiovarainministeriön elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelmaosaston on määrä laatia yleiset ohjeet, joissa määritellään, miten välitavoitteista ja tavoitteista raportoidaan ja miten niihin liitetään lisänäyttöä. Nämä ohjeet kootaan elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvien ministeriöiden vuosikertomusten liitteeseen, ja ne sisällytetään sisäiseen suunnittelu- ja valvontasykliin. Täytäntöönpanoelimet vahvistavat vahvistuslausumilla (täytäntöönpanoelinten tasolla annetuilla johdon vahvistuslausumilla) unionin taloudellisten etujen suojaamisen sekä raportoitujen, välitavoitteita ja tavoitteita koskevien tietojen oikeellisuuden. Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvien ministeriöiden talousasioiden osastot tarkastavat ja allekirjoittavat nämä vahvistuslausumat.

·Tarkastusviranomainen (Auditdienst Rijk), joka on valtiovarainministeriön riippumaton yksikkö, tekee hallinto- ja valvontajärjestelmien säännöllisiä tarkastuksia, myös aineistotarkastuksia. Se myös laatii suoritetuista tarkastuksista yhteenvedon, joka sisällytetään maksupyyntöihin. Hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastuksissa arvioidaan, saadaanko seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyistä kattavia ja luotettavia tietoja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa määritellyistä indikaattoreista ja varmistetaanko täytäntöönpanojärjestelmällä, että varoja hallinnoidaan sääntöjen mukaisesti ja että niillä voidaan ehkäistä, havaita ja korjata petoksia, eturistiriitoja, korruptiota ja päällekkäistä rahoitusta.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä taustatiedot

Alankomaiden on määrä ottaa käyttöön seuraavat järjestelyt, jotta se voi antaa komissiolle rajoittamattoman pääsyn merkityksellisiin taustatietoihin:

·Koordinointielimenä toimii elpymis- ja palautumistukivälinettä käsittelevä valtiovarainministeriön ohjelmaosasto. Se vastaa myös maksupyyntöjen esittämisestä ja johdon vahvistuslausumien laatimisesta. Kaikki suunnitelman täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvät tiedot tallennetaan keskustietokantajärjestelmään, joka kehitetään elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten. Täytäntöönpanoelimet keräävät ja säilyttävät kaikki asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot. Tiedot tallennetaan eri ministeriöiden tietojärjestelmiin ja jaetaan koordinointielimen kanssa. Kehitettävä keskustietokantajärjestelmä sisältää välitavoitteisiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, ja se kerää ja tallentaa tiedot ja varmistaa pääsyn niihin asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti.

·Kun tämän liitteen 2.1 osiossa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Alankomaiden on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö rahoitusosuuden maksamiseksi. Alankomaat varmistaa, että komissio saa pyynnöstä rajoittamattoman pääsyn taustatietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä arvioidakseen asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaisen maksupyynnön että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1)

Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia (mutta joka tapauksessa alhaisempia) kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten, esitetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447.

(2)

https://rijkewaddenzee.nl/wp-content/uploads/2018/05/Actieplan-Broedvogels-Waddenzee-2018_DEF_MET_voorwoord.pdf

(3)

https://www.beheerautoriteitwaddenzee.nl/integraal-beheerplan/wat-is-het-integraal-beheerplan

(4)

Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia.

(5)

Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia (mutta joka tapauksessa alhaisempia) kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(6)

Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; todisteet tästä esitetään laitoksen tasolla.

(7)

Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta tai jälkiasentamaan erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointi ja biojätteen anaerobista mädättäminen, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; todisteet tästä esitetään laitoksen tasolla.

(8)

Top