EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.3.2022

COM(2022) 135 final

2022/0090(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 ja maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

a)Toimitusvarmuus

Kaasun toimitusvarmuuteen EU:ssa kohdistuu mahdollisia uhkia, jotka liittyvät pääasiassa riippuvuuteen kolmansista maista peräisin olevasta primäärienergiasta. Näiden uhkien johdosta on jo käynnistetty valmisteluja uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman käyttöönoton, nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin parantamisen ja laajentamisen sekä putkikaasun lähteiden ja reittien monipuolistamisen myötä EU on jo toteuttanut merkittäviä toimia suojellakseen kotitalouksia ja yrityksiä toimitushäiriöiltä.

Kansainväliset jännitteet ovat korostaneet tarvetta edistää suunnitelmia ja toimia, joiden tavoitteena on lisätä riippumattomuutta kolmansista maista. Vihreän siirtymän nopeuttaminen vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista sekä tarjoaa suojaa hintojen nousulta. Nykyinen geopoliittinen tilanne edellyttää kuitenkin lyhyen aikavälin lisätoimenpiteitä energiamarkkinoiden epätasapainon korjaamiseksi ja toimitusten turvaamiseksi tulevina vuosina. Koska putkikaasun toimitushäiriöitä voi ilmetä milloin tahansa, otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla turvataan EU:n varastojen täyttötaso. Hyvin täytetyt kaasuvarastot edistävät kaasun toimitusvarmuutta talvella 2022/2023.

b)Varastoinnin merkitys ja nykyiset ongelmat

Kaasun varastointi edistää osaltaan toimitusvarmuutta mahdollistamalla lisätoimitukset voimakkaiden kysyntäpiikkien tai toimitushäiriöiden tapauksessa. Talvikaudella kulutetusta kaasusta 25–30 prosenttia tulee varastoista. Lämmityskauden aikana varastointi vähentää tarvetta lisätä kaasuntuontia. Lisäksi varastointi auttaa vaimentamaan tarjontahäiriöitä.

Kaasumarkkinoiden epätasapaino kuuden viimeksi kuluneen kuukauden aikana on johtanut kaasun hintojen jyrkkään nousuun. EU:n varastojen täyttötaso oli talvella huomattavasti alhaisempi kuin edellisinä vuosina: 10 prosenttiyksikköä aikaisempaa alhaisempi tammikuussa. Tämä on lisännyt toimitusvarmuuteen ja hintavaihteluihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Tällä ehdotuksella pyritään ratkaisemaan seuraavat kolme erityisongelmaa:

–Kaasun hintaero kesän ja talven välillä on tärkeä tekijä kaasun saamiseksi varastoon. Nykyinen geopoliittinen kehitys ja energian korkeat hinnat huomioon ottaen ennuste kesän ja talven välisestä jakaumasta on hyvin epäluotettava. Tilanteen odotetaan olevan erityisen ongelmallinen seuraavan talven lähestyessä, sillä hinnat saattavat olla kesällä korkeammat kuin talvella. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa varastointi ei ole markkinaosapuolten kannalta houkuttelevaa ja täyttötaso on varmistettava julkisin toimin, mukaan lukien varastoinnin käyttöön kannustava taloudellinen tuki.

–Komissio ja kaasualan koordinointiryhmä tekivät helmikuussa 2022 EU:n laajuisen tehostetun riskivalmiusanalyysin. Analyysi osoitti, että vaikka talvi 2021/2022 saatiin lopulta turvattua, voi olla olemassa riski, että kaasua ei ole varastoissa riittävästi ennen seuraavaa talvea 2022/2023. Varastointikapasiteetin optimointi täyttökauden aikana edellyttäisi kaasun varastoon syöttämistä heti täyttökauden alusta alkaen (huhtikuussa 2022). Tällainen varhainen toimenpide vähentäisi varastointiin liittyvien pullonkaulojen riskiä sellaisten itäisiin kaasuntoimituksiin mahdollisesti liittyvien häiriöiden aikana, jotka edellyttäisivät kaasun siirtämistä varastointipaikoille muilta reiteiltä.

–Kaasun varastointitasot ovat kaudella 2021/2022 osoittautuneet erityisen alhaisiksi kolmansien maiden toiminnanharjoittajien omistamissa laitoksissa. Tämä on vaikuttanut lähes puoleen tämän vuoden epätavallisen alhaisesta varastointitasosta. Varastot ovat strategisia voimavaroja ja ratkaisevan tärkeitä unionin ja sen jäsenvaltioiden toimitusvarmuuden kannalta. Se, että kolmansien maiden toimijat valvovat ja käyttävät varastoja, voi aiheuttaa toimitusvarmuutta koskevia riskejä, vaikuttaa muihin keskeisiin turvallisuusintresseihin ja heikentää entisestään EU:n strategista riippumattomuutta.

c) Ehdotuksen tavoitteet

Tällä ehdotuksella pyritään käsittelemään erittäin merkittäviä toimitusvarmuuteen ja unionin talouteen kohdistuvia riskejä, jotka ovat seurausta dramaattisesti muuttuneesta geopoliittisesta tilanteesta. Ehdotuksella pyritään erityisesti varmistamaan, ettei jätetä käyttämättä unionin varastointikapasiteettia, joka on ratkaisevan tärkeää toimitusvarmuuden turvaamiseksi, ja että varastoja voidaan yhteiskäyttää kaikkialla unionissa yhteisvastuun hengessä.

Tätä tavoitetta varten kaasun pakollinen vähimmäistaso varastoissa auttaa parantamaan toimitusvarmuutta ennen talvea 2022/2023 ja sitä seuraavina talvikausina. Varastointilaitteistojen haltijoiden pakollisella sertifioinnilla varmistetaan, että kriittiseen varastointi-infrastruktuuriin vaikuttamisesta aiheutuvat mahdolliset toimitusvarmuuteen liittyvät riskit voidaan sulkea pois. Lisäksi varastoinnin käyttöön kannustetaan sallimalla varastojen käyttäjien vapauttaminen siirtotariffeista varastojen syöttö- tai ottokohdissa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tällä ehdotuksella muutetaan kahta voimassa olevaa asetusta: asetusta (EU) 2017/1938 toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetusta (EY) N:o 715/2009 maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä. Se perustuu kaasun toimitusvarmuutta ja kaasun sisämarkkinoita koskeviin nykyisiin puitteisiin ja sisältää lisätoimenpiteitä, joita tarvitaan maakaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi unionissa geopoliittisen tilanteen viimeaikaisista muutoksista johtuvan vakavan energiakriisin yhteydessä.

Varastoinnin pakollisten täyttötavoitteiden osalta ehdotettavat säännöt liittyvät varastoinnin käyttöä koskevaan ehdotukseen, joka sisällytettiin komission 15. joulukuuta 2021 antaman uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoita koskevan asetuksen 1 67 artiklaan. Mainitussa artiklassa ehdotetaan uuden 7 b artiklan lisäämistä asetukseen (EU) 2017/1938. Sen tarkoituksena on kannustaa jäsenvaltioita käyttämään varastointiin liittyviä toimenpiteitä toimitusvarmuuden parantamiseksi ilman pakollista varastointivelvoitetta. Koska geopoliittinen tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi joulukuun 2021 jälkeen, tehostetuista toimenpiteistä toimitusvarmuuden turvaamiseksi on tullut ratkaisevan tärkeitä. Komissio on tehnyt kaasualan koordinointiryhmän kanssa erityisen riskianalyysin, joka osoitti, että tarvitaan kiireellisesti tiukempia sääntöjä, joilla varmistetaan varastojen parempi käyttö unionissa.

Vihreän kehityksen ohjelman kannalta ja jotta voidaan vähentää Euroopan riippuvuutta fossiilisesta kaasusta on tärkeää, että neuvottelut 15. joulukuuta 2021 annetusta kattavasta ehdotuksesta asetukseksi uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista etenevät nopeasti. Jotta 15. joulukuuta 2021 annettua ehdotusta koskeva neuvotteluprosessi ei häiriintyisi, ehdotus säännöiksi varastojen täyttötason parantamiseksi annetaan erillisenä asetuksena, joka rajoittuu kolmeen hyvin kohdennettuun muutokseen (varastojen täyttövelvoite, varastoinnin sertifiointi ja tariffialennus). Tiiviin ja hyvin kohdennetun ehdotuksen pitäisi antaa neuvostolle ja parlamentille mahdollisuus hyväksyä se lyhyessä ajassa, koska tarvitaan kiireellisesti uusia sääntöjä, joilla varmistetaan varastojen täyttö energian hintojen nousun aikana.

Jotta vältettäisiin oikeudellinen ristiriita uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista 15. joulukuuta 2021 annetun asetusehdotuksen 67 artiklan ja tämän ehdotuksen välillä, nyt ehdotettavan asetuksen olisi oltava voimassa vain siihen asti, kun komission 15. joulukuuta 2021 antamaan ehdotukseen perustuva uudelleenlaadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus uusiutuvien energialähteiden, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista tulee voimaan.

Tähän ehdotukseen sisältyvät varastojen täyttämistä koskevat säännökset on tarkoitus hyväksyä mahdollisimman pian, jotta voidaan varmistaa niiden vaikuttavuus ennen lämmityskauden alkua lokakuussa 2022. Ne voitaisiin helposti sisällyttää asetukseen uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista myöhemmässä vaiheessa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen sellaisten laajempien aloitteiden kanssa, joilla pyritään parantamaan unionin häiriönsietokykyä energia-alalla ja varautumaan mahdollisiin hätätilanteisiin. Näitä aloitteita ovat varsinkin komission 55-valmiusehdotukset, erityisesti kolmannen kaasualan energiapaketin (direktiivi 2009/73/EU ja asetus (EY) N:o 715/2009/EU) tarkistus. Niiden tarkoituksena on säännellä kilpailullisia vähähiilisiä kaasumarkkinoita ja luoda kestävä energia-ala pitkällä aikavälillä eurooppalaisten kuluttajien hyödyksi.

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2021 tiedonannon, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja tukea aiheellisia toimenpiteitä energian hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi. Tiedonannossa esitetään myös toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin energian kohtuullinen hinta ja riittävä varastointitaso, mikä parantaisi EU:n kykyä selviytyä tulevista häiriöistä.

Viimeaikaisten geopoliittisten tapahtumien jälkeen komissio antoi maaliskuussa 2022 REPowerEU-tiedonannon kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevista yhteisistä eurooppalaisista toimista. REPowerEU-tiedonannossa ilmoitetaan, että komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen, jolla varmistetaan riittävä vuotuinen varastointitaso ensi talveen mennessä. Tiedonannossa korostettiin, että unionissa on kiireellisesti oltava täydet varastot, ja siinä myös selvennettiin, että varastojen täyttämiseen myönnettävään taloudelliseen tukeen voidaan käyttää valtiontukea 2 .

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tällä ehdotuksella muutetaan asetusta (EU) 2017/1938, jonka oikeusperusta oli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohta. Sillä muutetaan myös asetusta (EY) N:o 715/2009. Koska sen antamisen aikaan Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ei vielä ollut voimassa, kyseinen asetus perustui Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklaan, josta on sittemmin tullut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla. Tämä ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohtaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Tässä aloitteessa suunnitellut toimenpiteet ovat täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Koska kaasuntoimitusten mahdollisen keskeytymisen riski ja merkittävä vaikutus koskevat koko unionia, tarvitaan EU:n tason toimia.

Kun otetaan huomioon kaasuntoimituskriisin ennennäkemätön luonne ja sen rajat ylittävät vaikutukset sekä se, että EU-maat ovat yhteisessä kaasuverkossa, on perusteltua toteuttaa unionin tason toimia, koska jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä tavalla ja koordinoidusti puuttua merkittävien toimitushäiriöiden aiheuttamien vakavien taloudellisten vaikeuksien riskiin. Ainoastaan EU:n toimilla, jotka perustuvat jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuullisuuteen, voidaan varmistaa tehokas varautuminen toimitushäiriöihin, jotka aiheuttaisivat pysyvää haittaa kansalaisille ja taloudelle.

•Suhteellisuusperiaate

Aloite on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ennennäkemätön geopoliittinen tilanne ja mahdollisten kaasun toimitushäiriöiden kuluttajille ja EU:n taloudelle aiheuttama merkittävä uhka huomioon ottaen tarvitaan selvästi koordinoituja ja kiireellisiä toimia. Asian kiireellisyydestä huolimatta ehdotuksessa otetaan huomioon, että jäsenvaltiot tarvitsevat jonkin verran aikaa toteuttaakseen tarvittavat toimenpiteet varastojen täyttämisen varmistamiseksi. Sen vuoksi ehdotuksessa säädetään vaiheittaisesta mekanismista eli säännöt ovat vuoden 2022 osalta lievempiä kuin sitä seuraavina vuosina (esimerkiksi pienempi täyttötavoite, vähemmän välitavoitteita sekä komission velvollisuus ottaa rajoitettu soveltamisaika huomioon täytäntöönpanon valvonnassa). Siten ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen nykyisessä välineessä jo asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotettuja toimenpiteitä pidetään oikeasuhteisina, ja ne perustuvat mahdollisuuksien mukaan jo käytössä oleviin lähestymistapoihin. Yhteisvastuutoimenpiteiden ja varastojen täyttämistä koskevan vaatimuksen tukemisella varmistetaan tehokkaasti, että toimitusvarmuuteen liittyvät riskit minimoidaan aluetasolla. Vaaditun täyttötason valintaa on harkittu huolellisesti. Siitä on keskusteltu sidosryhmien kanssa kaasualan koordinointiryhmässä ja sen jälkeen kuultu tiiviisti alan asiantuntijoita ja jäsenvaltioita. Näiden kuulemisten perusteella ehdotettu 90 prosentin täyttöaste on tarpeellinen ja asianmukainen, jotta voidaan turvata toimitusvarmuus talvikaudella vakavien toimitushäiriöiden tapauksessa aiheuttamatta kohtuutonta rasitetta jäsenvaltioille, energiayhtiöille tai kansalaisille.

•Toimintatavan valinta

Tällä ehdotuksella muutetaan kahta asetusta, asetusta (EU) 2017/1938 ja asetusta (EY) N:o 715/2009, joten valittu toimintatapa on muutosasetus. Koska kyseessä ei ole kummankaan asetuksen täysimittainen tarkistaminen, uudelleenlaatimista ei pidetä asianmukaisena.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Koska ehdotus on laadittu vastaukseksi odottamattomaan geopoliittiseen kriisiin ja se on tarpeen hyväksyä kiireellisesti, jotta voidaan varmistaa varastojen täyttäminen ennen lämmityskautta, sidosryhmien kuulemiset oli pidettävä vähemmän muodollisina. Sidosryhmiä kuultiin kuitenkin kohdennetusti, myös kaasualan koordinointiryhmän kautta. Lisäksi järjestettiin useita kahdenvälisiä kuulemisia keskeisten sidosryhmien, alan asiantuntijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa.

Komissio julkaisi 8. maaliskuuta 2022 tiedonannon COM(2022) 108 final ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet”. Siinä esitettiin tämän varastojen täyttämistä koskevan ehdotuksen pääasiallinen sisältö, ja se mahdollisti jo sidosryhmien kuulemisen ehdotettavista toimenpiteistä. Kyseisen asiakirjan perusteella kaikilla asiasta kiinnostuneilla – esimerkiksi viranomaisilla, sidosryhmillä ja kansalaisilla – oli mahdollisuus kommentoida komission lainsäädännöllistä lähestymistapaa, joka tiedonannossa esitetään.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Koska ehdotus on poliittisesti arkaluonteinen ja kiireellinen, ulkopuolisia asiantuntijoita ei käytetty lukuun ottamatta laajoja sidosryhmien kuulemisia.

•Vaikutustenarviointi

Koska ehdotus on poliittisesti arkaluonteinen ja kiireellinen, vaikutustenarviointia ei tehty, mutta EU:n laajuista tehostettua riskivalmiusanalyysia (ks. edellä) ja kohdennettuja kuulemisia toteutettiin.

Varastojen täyttämistä koskevia toimenpiteitä ja mahdollisia vaihtoehtoja arvioitiin ja ennen ehdotusta niistä keskusteltiin tiiviisti sidosryhmien kanssa, erityisesti kaasualan koordinointiryhmässä 3 .

Kaasualan koordinointiryhmän kokouksessa 23. helmikuuta 2022 osallistujat korostivat, että olisi toteutettava mahdollisimman pian toimenpiteitä varastojen täyttämiseksi ennen seuraavaa talvikautta. Kannanotoissa keskityttiin keinoihin, joilla edistetään täyttämistä, käyttäen mahdollisuuksien mukaan markkinamekanismeja, sekä saavutettavaan täyttötasoon, varastoinnin rahoittamiseen, myös mahdollisesti valtiontuella, ja jäsenvaltioiden väliseen koordinointiin.

Komissio esitteli kaasualan koordinointiryhmän kokouksessa 11. maaliskuuta 2022 tässä ehdotuksessa kaavaillut ja REPowerEU-tiedonannossa hahmotellut varastointitoimenpiteet. Ryhmässä suhtauduttiin myönteisesti tiedonantoon ja kommentoitiin varastojen täyttämisen tavoitepäivää, joustavuutta tavoitteen saavuttamiseksi kussakin jäsenvaltiossa, mahdollisia kannustimia markkinatoimijoille sekä tapoja parantaa yhteistyötä.

•Perusoikeudet

Toimenpide mahdollistaa tuen eräille heikoimmassa asemassa oleville asiakkaille ja erityisesti niille, jotka kärsivät jo nyt energiaköyhyydestä.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tämän ehdotuksen vaikutus EU:n talousarvioon koskee Euroopan komission energian pääosaston henkilöresursseja ja muita hallintomenoja.

Ehdotuksessa esitetään uusi, tehostettu kaasun toimitusvarmuuden arkkitehtuuri, johon liittyy uusia velvoitteita jäsenvaltioille ja vastaavasti energian pääosaston vahvempi rooli monilla eri aloilla:

·asetuksen yleinen hallinnointi ja täytäntöönpano (1 kokoaikavastaava)

·kaasualan koordinointiryhmän vahvistetun roolin hallinnointi (0,5 kokoaikavastaavaa)

·täyttöasteen seuranta ja teknisen toteutuksen osatekijöiden, kuten täyttöpolkujen määrittely (mukaan lukien taloudellinen ja tekninen analyysi ja tiedonhallinta) (1,5 kokoaikavastaavaa)

·uudessa 6 d artiklan 7 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden oikeudellinen täytäntöönpano (arvioitu vuotuinen keskiarvo: 5 varoituspäätöstä; 2 päätöstä viimeisenä keinona toteutettavista toimenpiteistä) (2 kokoaikavastaavaa)

·uudessa 6 b artiklan 1 kohdassa säädetyn nesteytetyn maakaasun ostoalustan hallinnointi (5 kokoaikavastaavaa)

·6 c artiklassa tarkoitettujen taakanjakoa koskevien ilmoitusten arviointi (1 kokoaikavastaava)

·lausunto varastointilaitteiston haltijoiden sertifioinnista (3 kokoaikavastaavaa)

·hallinnollinen tuki (1 kokoaikavastaava).

Edellä mainittujen uusien tehtävien toteuttamiseksi energian pääosaston henkilöresursseja on tarpeen lisätä 12 kokoaikavastaavalla pysyvästi sekä kolmella väliaikaisella kokoaikavastaavalla, jotka keskittyvät erityisesti sertifiointiin siihen asti, kun kyseinen prosessi on saatu päätökseen.

Lisäksi tämän muutosasetuksen täytäntöönpano, koordinointi ja seuranta jäsenvaltioissa edellyttävät lisämäärärahoja hallintoon seuraavasti: 150 000 euroa vuodessa virkamatkoihin ja asiantuntijakokouksiin (erityisesti kaasualan koordinointiryhmän osalta).

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetuksen 1 artiklalla muutetaan asetusta (EU) 2017/1938.

Asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lisätään asetuksen (EU) 2017/1938 2 artiklaan määritelmät ’täyttöpolku’, ’täyttötavoite’, ’strateginen varastointi’ ja ’strateginen varasto’.

Asetuksen 1 artiklan 2 kohdalla lisätään uudet artiklat 6 a – 6 d.

–6 a artikla. Tämän uuden säännöksen mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella sijaitsevat varastointi-infrastruktuurit on täytetty vähintään 90 prosenttiin niiden kapasiteetista jäsenvaltion tasolla kunkin vuoden 1. marraskuuta mennessä, ja että kullekin jäsenvaltiolle asetetaan välitavoitteet helmi-, touko-, heinä- ja syyskuulle. Vuonna 2022 sovelletaan alhaisempaa tavoitetta ja erilaista täyttöpolkua ottaen huomioon, että jäsenvaltioilla on vain rajoitetusti aikaa panna tämä asetus täytäntöön. Komissiolle annetaan tehtäväksi varmistaa, että täyttötavoitteet saavutetaan, jos välitavoitteita jää täyttämättä.

–6 b artiklassa säädetään toimenpiteistä, joita jäsenvaltioiden on toteutettava varmistaakseen, että 6 a artiklan mukaiset pakolliset täyttötavoitteet saavutetaan.

–6 c artikla Otetaan käyttöön taakanjakomekanismi, koska vaikka kaikilla jäsenvaltioilla ei ole alueellaan varastoja, kaikki kuitenkin hyötyvät turvatusta korkeasta täyttöasteesta, joka tarjoaa suojaa toimitusvarmuuteen liittyvien riskien varalta ja hillitsee hintoja talvikaudella.

–6 d artikla Tämä uusi säännös tarjoaa tehokkaita välineitä, joilla voidaan seurata uusien täyttövelvoitteiden noudattamista, sekä lisää kaasualan koordinaatioryhmän painoarvoa, koska sille annetaan tehtäväksi seurata jäsenvaltioiden suoriutumista kaasun toimitusvarmuuden suhteen ja kehittää siltä pohjalta parhaita toimintatapoja. Päivitetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa sekä yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa edistymisraporteissa, jotka on hyväksytty asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisesti, on käsiteltävä täyttöpolkujen ja -tavoitteiden edistymistä sekä suunniteltuja toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asetuksen 2 artiklalla muutetaan asetusta (EY) N:o 715/2009.

Kyseisen 2 artiklan 1 kohdassa lisätään uusi 3 a artikla, joka koskee varastointilaitteistojen haltijoiden sertifiointia. Sen mukaan jäsenvaltioiden on sertifioitava kaikki yritykset, joilla on omistuksessaan varastointilaitteistojen haltija, siirtoverkonhaltijat mukaan lukien. Tarkoituksena on varmistaa, että varastointilaitteiston haltijan omistaja ei vaaranna energian toimitusvarmuutta unionissa tai jossakin jäsenvaltiossa.

Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa lisätään 13 artiklaan uusi viimeinen kohta, jonka mukaan kapasiteettiin perustuviin siirtotariffeihin sovelletaan varastoihin yhteydessä olevissa otto- ja syöttökohdissa 100 prosentin alennusta.

Asetuksen 3 artikla koskee sen voimaantuloa.

2022/0090 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 ja maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Kaasuntoimituksissa on ennenkin ollut lyhytaikaisia häiriöitä, mutta nykyinen tilanne eroaa monella tapaa aikaisemmista toimitusvarmuuskriiseistä. Aseellisen konfliktin kärjistyminen Ukrainassa helmikuusta 2022 lähtien on johtanut ennennäkemättömiin hinnankorotuksiin. Nämä hinnankorotukset todennäköisesti muuttavat perustavalla tavalla kannustimia varastojen täyttämiseen unionissa. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa uusia kaasun toimitushäiriöitä ei voida enää sulkea pois. Tämä voisi vahingoittaa vakavasti unionin kansalaisia ja taloutta, koska unioni on edelleen suurelta osin riippuvainen ulkoisista kaasutoimituksista, joihin konflikti voi vaikuttaa.

(2)Nämä tapahtumat ovat luonteeltaan ja seurauksiltaan laaja-alaisia ja unionin laajuisia, joten niihin on vastattava kattavasti. Vastauksessa olisi asetettava etusijalle toimenpiteet, joilla toimitusvarmuutta voidaan parantaa unionin tasolla, erityisesti kun on kyse suojatuista asiakkaista. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni toimii koordinoidusti, jotta voidaan välttää mahdollisesta kaasuntoimitusten keskeytymisestä aiheutuvat riskit.

(3)Kaasun varastointi edistää osaltaan toimitusvarmuutta mahdollistamalla lisätoimitukset voimakkaiden kysyntäpiikkien tai toimitushäiriöiden tapauksessa, ja hyvin täytetyt kaasuvarastot takaavat varmat kaasuntoimitukset. Koska putkikaasun toimitushäiriöitä voi ilmetä milloin tahansa, on otettava käyttöön unionin varastointipaikkojen täyttötasoa koskevia toimenpiteitä, jotta toimitukset voidaan varmistaa talvella 2022/2023.

(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1938 4 otettiin käyttöön yhteisvastuumekanismi, jolla pyritään puuttumaan ääritilanteisiin, joissa suojattujen asiakkaiden kaasuntoimitukset, olennaisena turvallisuustarpeena ja välttämättömänä prioriteettina, ovat uhattuina jossakin jäsenvaltiossa. Unionin hätätilanteessa välittömillä toimilla olisi varmistettava, että jäsenvaltiot voivat tarjota parempaa suojaa asiakkaille.

(5)Unionin rajoilla tapahtuvan aseellisen konfliktin vaikutus on osoittanut, että nykyiset toimitusvarmuussäännöt eivät kuitenkaan sovellu äkillisiin geopoliittisiin mullistuksiin, joissa toimitusvaikeudet ja hintapiikit eivät johdu ainoastaan infrastruktuurin häiriöistä tai äärimmäisistä sääoloista vaan myös esimerkiksi tahallisista merkittävistä tapahtumista ja pitempiaikaisista tai äkillisistä toimituskatkoksista. Sen vuoksi on tarpeen puuttua äkillisiin huomattavasti kasvaneisiin riskeihin, jotka johtuvat nykyisistä geopoliittisen tilanteen muutoksista.

(6)Kun otetaan huomioon komission analyysi riittävistä toimenpiteistä kaasunsaannin turvaamiseksi, kuten komission ja kaasualan koordinointiryhmän helmikuussa 2022 tekemä analyysi EU:n laajuisesta tehostetusta riskivalmiudesta, on aiheellista, että jäsenvaltiot varmistavat periaatteessa, että niiden alueella sijaitsevat varastointi-infrastruktuurit on täytetty vähintään 90 prosenttiin niiden kapasiteetista jäsenvaltion tasolla 1 päivään marraskuuta mennessä, ja että kullekin jäsenvaltiolle asetetaan välitavoitteet seuraavan vuoden helmi-, touko-, heinä- ja syyskuulle. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset kuluttajat ovat asianmukaisesti suojattuja toimitusvaikeuksilta. Vuonna 2022 sovelletaan alhaisempaa 80 prosentin täyttötavoitetta ja pienempää määrää välitavoitteita (elo-, syys- ja lokakuu), kun otetaan huomioon, että asetusta aletaan soveltaa vasta kaasun täyttökauden alkamisen jälkeen ja että jäsenvaltioilla on rajoitetusti aikaa panna tämä asetus täytäntöön.

(7)”Täyttöpolun” järjestelmä mahdollistaa jatkuvan seurannan koko täyttökauden ajan (1 päivästä huhtikuuta 30 päivään syyskuuta). Vuodesta 2023 alkaen varastoja seurataan erityisesti myös helmikuussa (”helmikuun valvontapiste”), jotta vältetään kaasun äkillinen ottaminen varastosta keskellä talvea, mikä voisi aiheuttaa toimitusvarmuuteen liittyviä haasteita ennen talven loppua.

(8)Komissio voi mukauttaa täyttötavoitetta ja täyttöpolkua vuodesta 2023 eteenpäin delegoidulla säädöksellä, jossa otetaan huomioon Kaasu-ENTSOn vuotuiset simulaatiot ja asetuksessa (EU) 2017/1938 määriteltyjen alueellisten riskiryhmien tekemä yhteinen analyysi. Komissio hyväksyy ”täyttöpolkujen” määrittämistä koskevan päätöksen kaasualan koordinointiryhmää kuultuaan.

(9)Jäsenvaltiot eivät ehkä aina pysty täyttämään täyttötavoitteita ajoissa teknisten ongelmien, kuten varastointipaikkaan johtaviin putkistoihin tai injektointilaitoksiin liittyvien ongelmien vuoksi. Tällaisissa tapauksissa on asianmukaista, että jäsenvaltioilla olisi oltava joustovaraa tavoitteen saavuttamiseksi myöhemmässä vaiheessa. Täyttötavoite olisi kuitenkin saavutettava niin pian kuin se on teknisesti mahdollista ja viimeistään 1 päivänä joulukuuta, jotta voidaan varmistaa toimitusvarmuus talvikaudella.

(10)Lisäksi jäsenvaltiot eivät ehkä pysty saavuttamaan täyttötavoitteita EU:n laajuisessa hätätilanteessa eli silloin, kun kaasua on saatavilla äärimmäisen niukasti. Sen vuoksi täyttötavoitteita ei pitäisi soveltaa, jos ja niin kauan kuin komissio on julistanut unionin tason tai alueellisen hätätilan asetuksen (EU) 2017/1938 12 artiklan mukaisesti.

(11)Toimivaltaisten viranomaisten on jatkuvasti seurattava maanalaisten varastojen täyttämistä sen varmistamiseksi, että niiden kansallisia täyttöpolkuja noudatetaan. Kansalliset täyttöpolut määritellään kahden prosenttiyksikön vaihteluvälillä. Jos tietyn jäsenvaltion täyttötaso jää yli 2 prosenttiyksikköä täyttöpolun tavoitteiden alapuolelle, toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi toteutettava tehokkaita toimenpiteitä täyttötason nostamiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista toimenpiteistä komissiolle ja kaasualan koordinointiryhmälle.

(12)Merkittävä ja jatkuva poikkeaminen täyttöpoluista voi vaarantaa sellaisten riittävien varastointitasojen saavuttamisen, jotka tarvitaan toimitusvarmuuden takaamiseksi unionissa yhteisvastuun hengessä. Jos tällaisia merkittäviä ja jatkuvia poikkeamia ilmenee, komissiolle olisi annettava valtuudet toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä täyttämättömistä varastoista johtuvien toimitusvarmuusongelmien välttämiseksi. Päättäessään asianmukaisista toimenpiteistä komissio ottaa huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityistilanteen, kuten varastojen koon suhteessa kotimaiseen kaasunkulutukseen tai varastojen merkityksen alueen toimitusvarmuuden kannalta. Koska tämä asetus tulee voimaan sen jälkeen, kun varastojen täyttökausi alkaa vuonna 2022, kaikissa komission toteuttamissa toimenpiteissä, joilla puututaan poikkeamaan vuoden 2022 täyttöpolusta, olisi otettava huomioon, että tämän asetuksen täytäntöönpanoon kansallisella tasolla on ollut vain rajallisesti aikaa. Komission olisi varmistettava, että toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi, eivätkä aiheuta kohtuutonta rasitetta jäsenvaltioille, kaasumarkkinoiden osapuolille, varastointilaitteistojen haltijoille tai kansalaisille.

(13)Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pakolliset täyttötavoitteet saavutetaan. Kun otetaan huomioon monissa jäsenvaltioissa jo käytössä olevat erilaiset sääntelyjärjestelmät varastojen täyttämisen tukemiseksi, täyttöpolun seuraamiseksi ja täyttötavoitteen saavuttamiseksi ei säädetä mistään erityisestä välineestä, ja jäsenvaltioilla on vapaus valita kansalliseen järjestelmäänsä parhaiten soveltuva väline edellyttäen, että 6 b artiklan 2 ja 3 kohdan edellytyksiä noudatetaan. Sen vuoksi jäsenvaltiot voivat vapaasti valita, mitkä markkinaosapuolet velvoitetaan varmistamaan varastojen täyttäminen. Ne voivat myös päättää, ovatko sääntelykeinot, jotka ovat mahdollisia olemassa olevien EU:n markkinasääntöjen nojalla, kuten toimenpiteet, joilla kapasiteetin haltijat velvoitetaan vapauttamaan käyttämätöntä kapasiteettia, riittäviä täyttötavoitteiden saavuttamiseksi vai tarvitaanko taloudellisia kannustimia, jotka voivat olla valtiontukea. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä koordinoituja välineitä, kuten nesteytetyn maakaasun ostoalustoja, yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa maksimoidakseen nesteytetyn maakaasun käytön varastojen täyttämiseen, ja vähennettävä infrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyviä esteitä, jotka haittaavat nesteytetyn maakaasun yhteiskäyttöä varastojen täyttämiseen.

(14)Komission 8 päivänä maaliskuuta 2022 antamassa tiedonannossa COM(2022) 108 final ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” selvennetään tältä osin, että unionin lainsäädännön mukaan jäsenvaltiot voivat antaa toimittajille valtiontukea SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla esimerkiksi takauksina (”kaksisuuntainen hinnanerosopimus”).

(15)Kaasuvarastojen täyttämisen varmistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava tarpeellisia, selkeästi määriteltyjä, avoimia, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja todennettavissa olevia, eivätkä ne saisi perusteettomasti vääristää kilpailua tai kaasun sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa tai vaarantaa muiden jäsenvaltioiden tai unionin kaasun toimitusvarmuutta. Tällaiset toimenpiteet eivät etenkään saisi johtaa sellaisten yritysten määräävän aseman vahvistumiseen tai satunnaisiin voittoihin, joilla on määräysvalta varastoissa tai jotka ovat varanneet varastointikapasiteettia mutta eivät ole käyttäneet sitä.

(16)Olemassa olevan infrastruktuurin tehokas käyttö, mukaan lukien rajat ylittävä siirtokapasiteetti, varastot ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset, ovat tärkeitä tekijöitä toimitusvarmuuden varmistamisessa yhteisvastuun hengessä. Avoimet energiarajat ovat keskeisiä toimitusvarmuuden kannalta myös silloin, kun kaasunsaanti häiriytyy kansallisella, alueellisella tai unionin tasolla. Sen vuoksi kaasuvarastojen täyttämisen varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet eivät saisi estää tai rajoittaa komission asetuksen (EU) 2017/459 säännösten mukaisesti jaettua rajat ylittävää kapasiteettia.

(17)Varastointivelvoite aiheuttaa taloudellisia rasitteita asianomaisille toimijoille niissä jäsenvaltioissa, joiden alueella on asiaankuuluvia varastoja, kun taas toimitusvarmuuden tason nostaminen hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita, myös niitä, joilla ei ole varastoja. Jotta voidaan yhteisvastuun hengessä jakaa rasite, joka aiheutuu sen varmistamisesta, että unionin varastot ovat riittävän täysiä toimitusvarmuuden takaamiseksi, niiden jäsenvaltioiden, joilla ei ole varastoja, olisi noudatettava velvoitetta käyttää muissa jäsenvaltioissa sijaitsevia varastoja. Jos muiden jäsenvaltioiden kanssa ei ole yhteenliitäntää tai jos rajat ylittävän siirtokapasiteetin rajallisuus tai muut tekniset syyt tekevät mahdottomaksi käyttää muissa jäsenvaltioissa sijaitsevia varastoja, velvoitetta olisi vähennettävä vastaavasti.

(18)Jäsenvaltioihin ei kuitenkaan pitäisi soveltaa tällaista velvoitetta, jos ne kehittävät yhdessä vaihtoehtoisen taakanjakomekanismin yhden tai useamman sellaisen jäsenvaltion kanssa, jolla on varastoja. Tällaisessa vaihtoehtoisessa mekanismissa voidaan ottaa huomioon muun muassa jo olemassa olevat vastaavat oikeudelliset velvoitteet, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden varastointia. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tällaisista vaihtoehtoisista taakanjakomekanismeista komissiolle.

(19)Toimenpiteillä, joilla jäsenvaltiot, joilla ei ole varastoja, jakavat varastointivelvoitteesta aiheutuvan rasitteen niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on varastoja, voi puolestaan olla taloudellisia vaikutuksia asianomaisiin markkinatoimijoihin. Jäsenvaltiot, joilla ei ole varastoja, voivat sen vuoksi tarjota markkinaosapuolille taloudellisia kannustimia tai korvauksia tulovajeesta tai niille asetetuista velvoitteista aiheutuvista kustannuksista, joita ei voida kattaa tuloilla. Jos toimenpiteen rahoittamiseksi peritään maksu, tällaista maksua ei saa kohdentaa rajat ylittäviin yhteenliitäntäpisteisiin.

(20)Tehokas seuranta ja raportointi ovat olennaisen tärkeitä sekä toimitusvarmuuteen liittyvien riskien luonteen ja laajuuden arvioimiseksi että asianmukaisten toimenpiteiden valitsemiseksi tällaisten riskien torjumiseksi. Varastointilaitteistojen haltijoiden olisi ilmoitettava täyttötasot kansallisille toimivaltaisille viranomaisille kuukausittain täyttökauden aikana. Varastointilaitteistojen omistajia ja haltijoita kannustetaan myös kirjaamaan säännöllisesti kunkin varastointipaikan kapasiteetti ja täyttötaso keskitetylle raportointialustalle.

(21)Sääntelyviranomaisilla olisi oltava tärkeä rooli toimitusvarmuuden valvonnassa, sillä se on yksi energian sisämarkkinoita koskevassa lainsäädännössä sääntelyviranomaisille annetuista tehtävistä, ja niiden olisi varmistettava tasapaino turvallisuuden ja toimenpiteistä kuluttajille aiheutuvien kustannusten välillä. Komissio seuraa täyttötasoja yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

(22)Kaasualan koordinointiryhmän roolia olisi vahvistettava siten, että sille annetaan nimenomainen toimeksianto seurata jäsenvaltioiden suorituskykyä kaasun toimitusvarmuuden alalla ja kehittää tältä pohjalta kyseisen alan parhaita käytäntöjä. Sen vuoksi komissio raportoi säännöllisesti kaasualan koordinointiryhmälle, joka tukee komissiota täyttötavoitteiden seurannassa ja sen varmistamisessa, että täyttötavoitteet saavutetaan.

(23)Unioni katsoo, että varastointijärjestelmäsektori on erittäin tärkeä unionille, sen energian toimitusvarmuudelle ja sen muille keskeisille turvallisuuseduille. Varastoja pidetään siten elintärkeänä infrastruktuurina, sellaisena kuin se määritellään Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY. Jäsenvaltioiden olisi otettava tämän asetuksen mukaiset toimenpiteet huomioon asetuksen (EU) 2018/1999 nojalla hyväksytyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ja edistymiskertomuksissa.

(24)Unioni katsoo, että varastointilaitteistoverkkoa varten tarvitaan lisäsuojatoimia, jotta unionissa voidaan välttää yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä unionin kansalaisten hyvinvointiin kohdistuvat uhat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sääntelyviranomainen tai muu jäsenvaltion nimeämä toimivaltainen viranomainen sertifioi kunkin varastointilaitteiston haltijan, mukaan lukien siirtoverkonhaltijoiden määräysvaltaan kuuluvat varastointilaitteiston haltijat, tämän asetuksen mukaisesti sen varmistamiseksi, että vaikutusvalta varastointilaitteiston haltijoihin ei vaaranna energian toimitusvarmuutta tai muita keskeisiä turvallisuusetuja unionissa tai missään jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden välinen koordinointi toimitusvarmuuden arvioinnissa on tärkeää, jotta voidaan analysoida mahdollisia toimitusvarmuusriskejä muissa jäsenvaltioissa, eikä siinä saisi syrjiä markkinaosapuolia ja siinä olisi noudatettava täysin hyvin toimivien sisämarkkinoiden periaatteita. Jotta voitaisiin nopeasti vähentää alhaisten varastointitasojen riskiä, sertifiointi olisi asetettava etusijalle ja se olisi suoritettava nopeammin suuremmille varastoille ja varastoille, joiden täyttötaso on ollut jatkuvasti alhainen viime aikoina, jotta tällaisten suurten varastojen hallinnasta mahdollisesti aiheutuvat toimitusvarmuusongelmat voidaan sulkea pois.

(25)Sääntelyviranomaisten olisi evättävä sertifiointi, jos henkilö, joka käyttää suoraan tai välillisesti määräysvaltaa varastointilaitteiston haltijassa tai käyttää oikeuksia siihen nähden, voi vaarantaa energian toimitusvarmuuden tai jonkin muun keskeisen turvallisuusedun jäsenvaltion, alueen tai unionin tasolla. Sääntelyviranomaisten olisi tässä arvioinnissa otettava huomioon kaupalliset suhteet, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti varaston haltijan kannustimiin ja kykyyn täyttää varasto, sekä unionin kansainväliset velvoitteet ja kaikki muut tapaukseen liittyvät erityiset tosiseikat ja olosuhteet. Jotta voidaan varmistaa näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen koko unionissa, unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen sekä yhteisvastuu ja energiaturvallisuus unionissa, sääntelyviranomaisten olisi otettava sertifiointia koskevia päätöksiä tehdessään mahdollisimman tarkasti huomioon komission lausunto. Jos sääntelyviranomainen evää sertifioinnin, sillä olisi oltava valtuudet vaatia ketä tahansa henkilöä luopumaan osakeomistuksestaan tai oikeuksistaan, jotka sillä on varastointilaitteiston haltijaan nähden, ja asettaa määräaika tällaiselle luovutukselle, määrätä muista asianmukaisista toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että kyseinen henkilö tai kyseiset henkilöt eivät voi käyttää mitään määräysvaltaa tai oikeutta kyseiseen varastointilaitteiston haltijaan nähden, ja päättää asianmukaisista kompensoivista toimenpiteistä. Kaikkien sertifiointipäätöksessä toteutettavien toimenpiteiden, joilla puututaan toimitusvarmuuteen liittyviin riskeihin tai muihin keskeisiin turvallisuusetuihin, olisi oltava tarpeellisia, selkeästi määriteltyjä, avoimia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä.

(26)Jos yritysten on ostettava enemmän kaasua silloin, kun se on kallista, tämä voi nostaa hintoja entisestään. Sen vuoksi tähän asetukseen liittyy varastoon tulevan ja sieltä lähtevän siirtokapasiteetin syöttö- ja ottotariffien poistaminen, mikä tekee varastoinnista houkuttelevampaa markkinaosapuolille. Sääntely- ja kilpailuviranomaisten olisi myös käytettävä toimivaltaansa estääkseen tehokkaasti varastointitariffien perusteettomat korotukset.

(27)Nykytilanteen poikkeukselliset olosuhteet ja tulevaan geopoliittiseen kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen jäsenvaltioita kannustetaan saavuttamaan täyttötavoitteet mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa viimeistään tässä asetuksessa säädetyissä määräajoissa.

(28)Koska nykyinen aseellinen konflikti aiheuttaa välittömän vaaran toimitusvarmuudelle, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu) koskevan komission ehdotuksen COM(2021) 804 final kanssa, tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan siihen asti, kunnes edellä mainitun komission ehdotuksen COM(2021) 804 final mukainen asetus uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista on hyväksytty ja tulee voimaan ja siinä otetaan huomioon tällä asetuksella tehdyt muutokset,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2017/1938 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/1938 seuraavasti:

(1)Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:

”27) ’täyttöpolulla’ kullekin jäsenvaltiolle asetettuja useita välitavoitteita, jotka luetellaan liitteissä I a ja I b;

28) ’täyttötavoitteella’ muun kuin nesteytetyn maakaasun varastojen täyttötasoa koskevaa sitovaa tavoitetta;

29) ’strategisella varastoinnilla’ sellaisen muun kuin nesteytetyn maakaasun varastointia, jonka ottaminen varastosta edellyttää viranomaisen lupaa, jota ei voida myydä markkinoille ja jota voidaan ottaa varastosta ainoastaan silloin, kun kaasunsaanti on niukkaa, esiintyy toimitushäiriöitä tai vallitsee hätätilanne;

30) ’strategisella varastolla’ muuta kuin nesteytettyä maakaasua, jonka siirtoverkonhaltijat ostavat ja jota ne hallinnoivat ja varastoivat yksinomaan tehtäviensä suorittamiseksi siirtoverkonhaltijoina ja toimitusvarmuutta varten. Strategisen varaston osana varastoitua kaasua saa toimittaa eteenpäin ainoastaan, jos se on tarpeen verkon pitämiseksi toiminnassa turvallisissa ja luotettavissa olosuhteissa maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY 13 artiklan mukaisesti tai jos kyseessä on 11 artiklan mukaisesti julistettu hätätila eikä kaasua voida muutoin myydä kaasun tukkumarkkinoilla.”

(2)Lisätään 6 a – 6 e artikla seuraavasti:

”6 a artikla

Pakollinen täyttötavoite ja täyttöpolku

(1)Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen alueella sijaitsevien varastojen yhteenlasketulle kapasiteetille 2 kohdassa asetettu täyttötavoite saavutetaan kunkin vuoden 1 päivään marraskuuta mennessä.

(2)Vuoden 2022 täyttötavoitteeksi asetetaan 80 prosenttia kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien varastojen kapasiteetista. Jollei komissio 4 kohdan mukaisesti toisin päätä, seuraavien vuosien täyttötavoitteeksi asetetaan 90 prosenttia.

(3)Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet liitteissä I a ja I b kullekin jäsenvaltiolle asetettujen välitavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2022 välitavoitteet asetetaan ainoastaan elo-, syys- ja lokakuulle. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2023 alkaen varmistettava, että helmi-, touko-, heinä- ja syyskuulle asetetut välitavoitteet saavutetaan.

(4)Siirretään komissiolle valta antaa kaasualan koordinointiryhmää kuultuaan 19 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla muutetaan liitettä I b, jotta voidaan määrittää täyttötavoite ja täyttöpolku vuodesta 2023 eteenpäin. Tämä delegoitu säädös hyväksytään viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, jolle uusi täyttötavoite on asetettu. Komission määrittämän täyttötavoitteen ja täyttöpolun on perustuttava yleisen toimitusvarmuustilanteen arviointiin sekä kaasun kysynnän ja tarjonnan kehitykseen unionissa ja yksittäisissä jäsenvaltioissa, ja ne on vahvistettava tavalla, jolla varmistetaan toimitusvarmuus mutta vältetään tarpeettoman rasitteen aiheutuminen jäsenvaltioille, kaasumarkkinoiden osapuolille, varastointilaitteistojen haltijoille tai kansalaisille.

(5)Jos jäsenvaltio ei voi saavuttaa täyttötavoitetta alueellaan sijaitsevan yhden tai useamman varaston teknisten erityispiirteiden, kuten poikkeuksellisen alhaisen injektointinopeuden, vuoksi, jäsenvaltio saa saavuttaa täyttötavoitteen vasta 1 päivänä joulukuuta. Jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ennen 1 päivää marraskuuta ja esitettävä viivästyksen syyt.

(6)Täyttötavoitetta ei sovelleta, jos ja niin kauan kuin komissio on julistanut unionin tason tai alueellisen hätätilan 12 artiklan mukaisesti.

(7)Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava jatkuvasti täyttöpolun toteutumista kunakin vuonna ja raportoitava säännöllisesti kaasualan koordinointiryhmälle. Jos tietyn jäsenvaltion täyttötaso on yli 2 prosenttiyksikköä liitteen I b mukaisen täyttöpolun tason alapuolella, toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä toteutettava tehokkaita toimenpiteitä täyttötason nostamiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä komissiolle ja kaasualan koordinointiryhmälle.

(8)Jos täyttöpoluista poiketaan merkittävästi ja jatkuvasti, on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

(a)komissio antaa kaasualan koordinointiryhmää ja asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan jäsenvaltiolle varoituksen ja suosittelee välittömästi toteutettavia toimenpiteitä;

(b)jos poikkeaminen täyttöpolusta ei vähene merkittävästi kuukauden kuluessa varoituksen päivämäärästä, komissio tekee kaasualan koordinointiryhmää ja asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan viimeisenä keinona päätöksen, jolla jäsenvaltio velvoitetaan toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vaje täyttöpolkuun nähden poistetaan tosiasiallisesti, mukaan lukien tarvittaessa yksi tai useampi 6 b artiklan 1 kohdassa luetelluista toimenpiteistä tai jokin muu toimenpide, jolla varmistetaan tämän artiklan mukaisen pakollisen täyttötavoitteen saavuttaminen;

(c)komissio ottaa b alakohdan mukaisista asianmukaisista toimenpiteistä päättäessään huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityistilanteen, kuten varastojen koon suhteessa kotimaiseen kaasunkulutukseen tai varastojen merkityksen alueen toimitusvarmuuden kannalta. Kaikissa komission toteuttamissa toimenpiteissä, joilla puututaan poikkeamaan vuoden 2022 täyttöpolusta, otetaan huomioon, että tämän artiklan täytäntöönpanoon kansallisella tasolla on ollut vain rajallisesti aikaa, mikä on saattanut osaltaan vaikuttaa poikkeamaan vuoden 2022 täyttöpolusta;.

(d)komissio varmistaa, että toimenpiteet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi, eivätkä aiheuta kohtuutonta rasitetta jäsenvaltioille, kaasumarkkinoiden osapuolille, varastointilaitteistojen haltijoille tai kansalaisille.

6 b artikla

Täyttötavoitteen toteuttaminen

(1)Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien taloudelliset kannustimet tai korvaukset markkinaosapuolille, sen varmistamiseksi, että 6 a artiklan mukaiset pakolliset täyttötavoitteet saavutetaan. Näihin toimenpiteisiin voivat sisältyä erityisesti seuraavat:

(a)kaasuntoimittajien velvoittaminen varastoimaan vähimmäismäärä kaasua varastoihin;

(b)varastojen omistajien velvoittaminen tarjoamaan kapasiteettiaan markkinaosapuolille;

(c)siirtoverkonhaltijan velvoittaminen ostamaan ja hallinnoimaan strategisia kaasuvarastoja yksinomaan tehtäviensä suorittamiseksi siirtoverkonhaltijana ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi hätätilanteessa;

(d)koordinoitujen välineiden, kuten nesteytetyn maakaasun ostoalustojen, käyttäminen yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan maksimoida nesteytetyn maakaasun käyttö ja vähentää infrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyviä esteitä, jotka haittaavat nesteytetyn maakaasun yhteiskäyttöä varastojen täyttämiseen;

(e)taloudellisten kannustimien tarjoaminen markkinaosapuolille tai korvaus mahdollisesta tulovajeesta tai markkinaosapuolille asetetuista velvoitteista aiheutuvista kustannuksista, joita ei voida kattaa tuloilla;

(f)tehokkaiden välineiden käyttöönotto varastointikapasiteetin haltijoiden velvoittamiseksi käyttämään tai vapauttamaan käyttämättä jäänyttä varattua kapasiteettia.

(2)Tämän artiklan nojalla hyväksytyt toimenpiteet on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen täyttötavoitteen saavuttamiseksi, ja niiden on oltava selkeästi määriteltyjä, avoimia, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja todennettavissa olevia. Ne eivät saa perusteettomasti vääristää kilpailua tai kaasun sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa eivätkä ne saa vaarantaa muiden jäsenvaltioiden tai unionin kaasun toimitusvarmuutta.

(3)Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaan käytön kansallisella ja alueellisella tasolla toimitusvarmuuden edistämiseksi. Nämä toimenpiteet eivät saa missään tapauksessa estää tai rajoittaa varastojen tai nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten käyttöä rajojen yli, eivätkä ne saa rajoittaa komission asetuksen (EU) 2017/459 mukaisesti jaettua rajat ylittävää siirtokapasiteettia.

6 c artikla
Taakanjako

(1)Jäsenvaltioiden, joilla ei ole varastoja, on varmistettava, että kotimaisilla markkinaosapuolilla on sellaisten jäsenvaltioiden varastointilaitteistojen haltijoiden kanssa, joilla on varastoja, järjestelyt, joilla varmistetaan 1 päivään marraskuuta mennessä sellaisten varastointimäärien käyttö kyseisissä jäsenvaltioissa, jotka vastaavat vähintään 15:tä prosenttia sen jäsenvaltion vuotuisesta kaasunkulutuksesta, jolla ei ole varastoja. Jos rajat ylittävä siirtokapasiteetti tai muut tekniset rajoitukset eivät mahdollista muiden kuin kotimaisten varastointimäärien 15 prosentin osuuden täysimääräistä käyttöä, ainoastaan teknisesti mahdolliset määrät varastoidaan sen jäsenvaltion ulkopuolella, jolla ei ole varastoja.

(2)Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joilla ei ole varastoja, voivat sen sijaan kehittää yhdessä taakanjakomekanismin yhden tai useamman sellaisen jäsenvaltion kanssa, jolla on varastoja. Taakanjakomekanismin on perustuttava 7 artiklan mukaisen viimeisimmän riskinarvioinnin asiaankuuluviin tietoihin, ja siinä on otettava huomioon seuraavat parametrit:

(a)täyttötavoitteiden toteuttamiseen tarkoitetun rahoitustuen kustannukset ottamatta huomioon strategisen varastointivelvoitteen täyttämisestä aiheutuvia kustannuksia;

(b)kaasumäärät, jotka tarvitaan vastaamaan suojattujen asiakkaiden kysyntään 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

(c)tekniset rajoitukset, kuten käytettävissä oleva varastointikapasiteetti, tekninen rajat ylittävä kapasiteetti ja poistonopeudet. 

(3)Yhteisesti kehitetystä mekanismista on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuukauden kuluttua tämän artiklan voimaantulosta.

(4)Jäsenvaltiot, joilla ei ole varastoja, voivat tarjota markkinaosapuolille taloudellisia kannustimia tai korvauksia tulovajeesta tai niille asetetuista velvoitteista aiheutuvista kustannuksista, joita ei voida kattaa tuloilla, varmistaakseen kaasun varastointia muihin jäsenvaltioihin koskevan velvoitteen täytäntöönpanon 1 kohdan mukaisesti tai yhteisesti kehitetyn mekanismin täytäntöönpanon 2 kohdan mukaisesti. Jos toimenpiteen rahoittamiseksi peritään maksu, tällaista maksua ei saa kohdentaa rajat ylittäviin yhteenliitäntäpisteisiin.

6 d artikla

Seuranta ja täytäntöönpanon valvonta

(1)Varastointilaitteiston haltijoiden on ilmoitettava täyttötaso kussakin liitteen I a ja I b mukaisesti määritellyssä valvontapisteessä sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa ne sijaitsevat.

(2)Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on seurattava alueellaan sijaitsevien varastojen täyttötasoja kunkin kuukauden lopussa ja ilmoitettava tulokset komissiolle ilman aiheetonta viivytystä.

(3)Komissio raportoi säännöllisesti kaasualan koordinointiryhmälle jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella.

(4)Kaasualan koordinointiryhmä tukee komissiota täyttötavoitteiden ja -polkujen seurannassa ja laatii komissiolle ohjeita asianmukaisista toimenpiteistä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen, jos jäsenvaltiot eivät saavuta täyttöpolun välitavoitteita tai eivät noudata täyttötavoitteita.

(5)Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet täyttöpolun ja täyttötavoitteen saavuttamiseksi ja niiden varastointivelvoitteiden täytäntöönpanemiseksi, jotka ovat tarpeen, jotta markkinaosapuolet saavuttavat kyseisen polun ja kyseisen tavoitteen, muun muassa määräämällä niille riittävän varoittavia seuraamuksia ja sakkoja.

(6)Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä tämän asetuksen nojalla toteutetuista täytäntöönpanotoimenpiteistä.

(7)Jos on tarkoitus vaihtaa kaupallisesti arkaluonteisia tietoja, komissio voi kutsua koolle kaasualan koordinointiryhmän kokouksia ainoastaan jäsenvaltioihin rajoittuvassa muodossa.

(8)Vaihdettavat tiedot on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen valvomiseksi. Komissio, sääntelyviranomaiset ja jäsenvaltiot säilyttävät tämän asetuksen yhteydessä saatujen kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden.

6 e artikla

Soveltamisala

Edellä olevan 6 a–6 d artiklan säännöksiä ei sovelleta nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten varastointiin käytettäviin osiin.

(3)Muutetaan liitteet tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 715/2009 muuttaminen

(1)Lisätään 3 a artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Varastointilaitteistojen haltijoiden sertifiointi

(1)Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntelyviranomainen tai muu asianomaisen jäsenvaltion nimeämä toimivaltainen viranomainen sertifioi kunkin varastointilaitteiston haltijan, mukaan lukien siirtoverkonhaltijoiden määräysvaltaan kuuluvat varastointilaitteiston haltijat, tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tämän artiklan mukaista velvoitetta sertifioida varastointilaitteiston haltijat sovelletaan myös varastointilaitteiston haltijoihin, jotka ovat sellaisten siirtoverkonhaltijoiden määräysvallassa, jotka on jo sertifioitu direktiivin 2009/73/EY 9–11 artiklassa säädettyjen eriyttämissääntöjen mukaisesti.

(2)Niiden varastointilaitteiston haltijoiden osalta, joiden käyttämien varastointilaitteistojen kapasiteetti on yli 3,5 TWh ja jotka oli täytetty 31 päivänä maaliskuuta 2021 ja 31 päivänä maaliskuuta 2022 tasolle, joka oli keskimäärin alle 30 prosenttia niiden enimmäiskapasiteetista, 1 kohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen tai nimetyn viranomaisen on hyväksyttävä varastointilaitteiston haltijoiden sertifiointia koskeva päätösluonnos 100 työpäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä tai 8 kohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Kaikkien muiden varastointilaitteiston haltijoiden osalta päätösluonnos on hyväksyttävä 18 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä tai 7 tai 8 kohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Arvioidessaan energian toimitusvarmuuteen kohdistuvaa riskiä 1 kohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen tai nimetyn viranomaisen on otettava huomioon kaikki toimitusvarmuuteen kansallisella, alueellisella tai unionin tasolla liittyvät riskit, jotka johtuvat esimerkiksi seuraavista:

(a)omistus-, toimitus- tai muut kaupalliset suhteet, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti varaston haltijan kannustimiin ja kykyyn täyttää varasto;

(b)ne unionin oikeudet ja velvoitteet kolmannen maan tai kolmansien maiden suhteen, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, myös sellaisesta yhden tai useamman kolmannen maan kanssa tehdystä sopimuksesta, jossa unioni on sopimuspuolena ja jossa käsitellään toimitusvarmuuteen liittyviä seikkoja;

(c)ne asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden oikeudet ja velvoitteet kolmannen maan tai kolmansien maiden suhteen, jotka johtuvat niiden kanssa tehdyistä sopimuksista, edellyttäen että ne ovat unionin oikeuden mukaisia; tai

(d)kaikki muut tapaukseen liittyvät erityiset tosiseikat ja olosuhteet.

(3)Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen tai nimetyn viranomaisen on evättävä sertifiointi, jos osoitetaan, että henkilö, joka käyttää suoraan tai välillisesti määräysvaltaa varastointilaitteiston haltijassa tai käyttää oikeuksia siihen nähden direktiivin 2009/73/EY 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla, voi vaarantaa minkä tahansa jäsenvaltion tai unionin energian toimitusvarmuuden tai jonkin muun keskeisen turvallisuusedun. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu sääntelyviranomainen tai nimetty viranomainen voi sen sijaan päättää myöntää sertifioinnin ehdoin, joilla varmistetaan, että kaikkia riskejä, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti tässä asetuksessa säädettyyn varastojen täyttämiseen, vähennetään riittävästi, ja edellyttäen, että ehtojen vaikuttavuus voidaan täysin varmistaa tehokkaalla täytäntöönpanolla ja seurannalla.

(4)Jos 1 kohdassa tarkoitettu sääntelyviranomainen tai nimetty viranomainen tulee siihen tulokseen, että toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä ei voida poistaa 3 kohdan mukaisilla ehdoilla, ja se evää sen vuoksi sertifioinnin, sen on

(a)vaadittava henkilöä tai henkilöitä, joiden se katsoo voivan vaarantaa minkä tahansa jäsenvaltion tai unionin energian toimitusvarmuuden tai keskeisen turvallisuusedun, luopumaan osakeomistuksestaan tai oikeuksistaan varastointilaitteiston haltijaan nähden, ja asetettava määräaika tällaiselle luovutukselle;

(b)määrättävä tarvittaessa väliaikaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseinen henkilö tai kyseiset henkilöt eivät voi käyttää mitään määräysvaltaa tai oikeutta kyseiseen varastointilaitteiston haltijaan nähden osakeomistuksesta tai oikeuksista luopumiseen saakka; ja

(c)päätettävä asianmukaisista kompensoivista toimenpiteistä.

(5)Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen tai nimetyn viranomaisen on ilmoitettava päätösluonnoksesta komissiolle viipymättä ja toimitettava sille kaikki päätökseen liittyvät merkitykselliset tiedot. Komissio antaa päätösluonnoksesta lausuntonsa 1 kohdassa tarkoitetulle kansalliselle sääntelyviranomaiselle tai nimetylle viranomaiselle 50 työpäivän kuluessa. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen tai nimetyn viranomaisen on otettava komission lausunto mahdollisimman tarkasti huomioon.

(6)Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen tai nimetyn viranomaisen on hyväksyttävä varastointilaitteiston haltijoiden sertifiointia koskeva päätöksensä viimeistään 25 työpäivän kuluttua komission lausunnon vastaanottamisesta.

(7)Ennen kuin uusi varasto otetaan käyttöön, varastointilaitteiston haltija on sertifioitava 1–6 kohdan mukaisesti. Varastointilaitteiston haltijan on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetulle sääntelyviranomaiselle tai nimetylle viranomaiselle aikomuksestaan ottaa varasto käyttöön.

(8)Varastointilaitteiston haltijoiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetulle sääntelyviranomaiselle tai nimetylle viranomaiselle kaikista suunnitelluista liiketoimista, jotka edellyttäisivät uudelleenarviointia siitä, täyttävätkö ne 1 ja 2 kohdassa säädetyt sertifiointivaatimukset.

(9)Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen tai nimetyn viranomaisen on valvottava, että varastointilaitteiston haltijat noudattavat jatkuvasti 1 ja 2 kohdan vaatimuksia. Sen on aloitettava sertifiointimenettely tällaisen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi:

(a)kun varastointilaitteiston haltija tekee 7 tai 8 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen;

(b)omasta aloitteestaan, jos sen tiedossa on, että suunniteltu muutos varastointilaitteiston haltijan suhteen käytetyissä oikeuksissa tai vaikutusvallassa saattaa johtaa 1 tai 2 kohdan vaatimusten noudattamatta jättämiseen;

(c)komission perustellusta pyynnöstä.

(10)Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen alueellaan sijaitsevien varastojen jatkuvan toiminnan. Kyseiset varastot voidaan poistaa käytöstä vasta 1 kohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen tai nimetyn viranomaisen tekemän arvioinnin perusteella ottaen huomioon Kaasu-ENTSOn lausunnon, jossa todetaan, että käytöstä poistaminen ei heikennä kaasun toimitusvarmuutta kansallisella tai unionin tasolla. Tarvittaessa on toteutettava asianmukaisia kompensoivia toimenpiteitä, jos toiminnan lopettamista ei ole sallita.

(11)Siirretään komissiolle valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti tämän kohdan soveltamisessa noudatettava menettely.

(12)Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten varastointiin käytettäviin osiin.”

(2)Lisätään 13 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kapasiteettiin perustuviin siirtotariffeihin sovelletaan varastoihin yhteydessä olevissa otto- ja syöttökohdissa 100 prosentin alennusta sikäli ja siinä laajuudessa kuin useampaan kuin yhteen siirto- tai jakeluverkkoon yhteydessä olevaa varastoa ei käytetä vaihtoehtona yhteenliitäntäpisteelle. Komissio tarkastelee tätä tariffialennusta uudelleen viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Se arvioi, onko tässä artiklassa säädetty vähennys edelleen riittävä, kun otetaan huomioon asetuksen (EU) 2017/1938 6 a artiklan mukainen varastointivelvoite.”

3 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan siihen päivään saakka, jona komission 15 päivänä joulukuuta 2021 antamaan ehdotukseen perustuva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus uusiutuvien energialähteiden, maakaasun ja vedyn sisämarkkinoista tulee voimaan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Toimintalohko(t) 

1.2.Ehdotus/aloite liittyy 

✓ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 5  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.4.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.5.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

✓  kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2022 ja päättyy vuonna 2027,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 6   

✓  Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–✓  yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset Ei ole

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–✓  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–✓  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–◻    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–◻    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–✓ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)

   COM/2021/804 final.

(2)    COM(2022) 108 final, 1.2 kohta: ”Varastojen uudelleentäyttöön kannustamiseksi jäsenvaltiot voivat myöntää toimittajille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukea esimerkiksi takauksina (”kaksisuuntainen hinnanerosopimus”)”.

(3)     Komission asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavanlaisten elinten rekisteri (europa.eu) .

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1).

(5)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(6)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(7)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(8)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(9)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(10)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(11)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(12)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(13)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(14)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(15)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(16)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(17)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(18)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(19)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(20)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(21)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.3.2022

COM(2022) 135 final

LIITE

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 ja maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta

LIITE I

Muutetaan asetuksen (EU) 2017/1938 liitteet seuraavasti:

1)    Lisätään liite I a seuraavasti:

Liite I a:

Ohjeelliset täyttöpolkutavoitteet vuodelle 2022

2)    Lisätään liite I b seuraavasti:

Liite I b

Ohjeelliset täyttöpolkutavoitteet vuoden 2022 jälkeen