Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään”

(2022/C 301/07)

Esittelijä: Elio DI RUPO (BE, PES), Vallonian alueen pääministeri Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille –EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään COM(2021) 662 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

1.

on tyytyväinen Euroopan komission antamaan tiedonantoon ”EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään” ja siihen, että komissio suhtautuu siinä avoimesti talous- ja finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen ja myös covid-19-kriisin vaikutuksen huomioon ottamiseen. Komitea pitää myönteisenä myös ilmoitusta lainsäädäntöehdotuksen esittämisestä vuoden 2022 puolivälissä.

2.

katsoo, että Euroopan talouden ohjausjärjestelmän uudistamisessa on otettava huomioon myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä käsitellyt kansalaisten ehdotukset.

3.

palauttaa mieliin erityisesti vuosien 2020 ja 2021 alue- ja kuntabarometreissään (1) esittämänsä huomion, jonka mukaan covid-19-kriisin monitahoiset vaikutukset ovat epäsymmetrisiä ja niillä on alueellinen ulottuvuus. Ne vahvistavat tiettyjä jäsenvaltioiden alueiden välillä ja jäsenvaltioiden sisällä jo ennestään vallinneita eroja ottaen huomioon, että paikallis- ja alueyhteisöt ovat edelleen eturintamassa pandemian ja sen vaikutusten torjunnassa, mutta myös toteutettaessa toimenpiteitä, joilla tuetaan kansalaisia ja yrityksiä, ja valmistauduttaessa asteittain etenevään ja kestävään elpymiseen.

4.

toteaa, että kansalaiset kaikkialla unionissa vetoavat julkiseen valtaan, valtioihin, alueisiin sekä paikallis- ja alueviranomaisiin, jotta ne auttaisivat kansalaisia selviytymään paitsi covid-19-pandemian seurauksista myös EU:n toivomasta ympäristösiirtymästä ja digitaalisesta siirtymästä sekä tällä hetkellä Ukrainan sodan seurauksista.

5.

korostaa, että jo ennen covid-19-kriisiä eräissä jäsenvaltioissa esiintyi huomattavaa ali-investointia, esimerkiksi infrastruktuurin uudistamisessa ja rakennusten peruskorjauksissa, ja että kriisistä selviytymisen rahoittamiseksi julkiset investoinnit on keskeytetty. Mitä kauemmin nämä investoinnit viivästyvät, sitä kalliimmiksi ne kuitenkin tulevat.

6.

huomauttaa, että EU on ratkaisevassa tilanteessa ja että sen on löydettävä keinot varmistaa yhteenkuuluvuus ja Euroopan kansalaisten hyvinvointi.

Kriisiin reagointi

7.

on tyytyväinen Euroopan komission liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla rahoitetun SURE-välineen onnistumiseen ja kehottaa komissiota varmistamaan sen asianmukaisen jatkon esittämällä valkoisen kirjan, jossa SURE-välineen arvioinnin pohjalta esitellään toimintavaihtoehtoja pysyvän eurooppalaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän perustamisesta.

8.

panee tyytyväisenä merkille myös NextGenerationEU-välinettä varten liikkeeseen laskettujen vihreiden joukkovelkakirjojen – maailman suurimman vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun – menestyksen. Niillä rahoitetaan osaltaan ilmastoinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineen kautta.

9.

toistaa tukevansa vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen käyttöönottoa ensimmäistä kertaa euroalueen historiassa. Sen käyttöönotolla on ollut tärkeä rooli jäsenvaltioiden, alueiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kriisiin reagoinnissa, sillä se on mahdollistanut julkisten varojen täysimääräisen käytön covid-19-pandemian seurausten, erityisesti sosiaalisten seurausten, lieventämiseksi.

10.

toteaa, että Ukrainan sota on osoittanut energiaomavaraisuuden merkityksen Euroopan unionille, ja korostaa tarvetta nopeuttaa energiasiirtymää. Komitea pelkää kuitenkin, että maakaasun ja ydinenergian luokittelu kestäväksi energiaksi luokitusjärjestelmäasetuksessa tarjoaa kannustimia, jotka ovat ristiriidassa uusiutuvien energiamuotojen nopean kehityksen kanssa.

11.

pitää valitettavana, että julkinen velka on kasvanut näiden toimenpiteiden seurauksena: julkisen velan taso nousi 13 prosenttiyksikköä vuonna 2020 ja sen BKT-suhde oli vuoden 2020 lopussa koko EU:ssa 92 prosenttia ja euroalueella 100 prosenttia (2).

12.

katsoo, että jos vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslauseke poistettaisiin talouden ohjausjärjestelmästä nykytilanteessa ja vaiheessa, joka on energiakriisin, geopoliittisen epävakauden ja covid-19-pandemiasta toipumisen sävyttämä, vaadittu velan vähentäminen johtaisi julkisen talouden säästötoimien paluuseen ja aiheuttaisi näin valtavia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä kustannuksia. Komitea kehottaakin jatkamaan yleisen poikkeuslausekkeen soveltamista, kunnes tarkistettu talouden ohjausjärjestelmä on otettu käyttöön, minkä olisi tapahduttava mahdollisimman pikaisesti.

13.

kannattaa Euroopan finanssipoliittisen komitean analyysia, jonka mukaan vakaus- ja kasvusopimusta on uudistettava niin, että saavutetaan julkisen velan kestävyys pitäen pääasiallisena toimintasääntönä julkisten menojen porrastamista, jotta velkasuhdetta voidaan pienentää asteittain kohti siedettävää tasoa kunkin jäsenvaltion olosuhteisiin soveltuvassa tahdissa (3).

Tarkistettu ohjausjärjestelmä

14.

korostaa, että Euroopan talouden ohjausjärjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia kaikkiin hallintotasoihin ja erityisesti paikallis- ja aluehallintoon, joka vastaa lähes kolmanneksesta julkisista menoista ja yli puolesta julkisista investoinneista koko Euroopan unionissa, vaikkakin jäsenvaltioiden välillä esiintyy suuria eroja (4).

15.

muistuttaa, että vakaus- ja kasvusopimuksessa ja muissa Euroopan nykyisen talouden ohjausjärjestelmän osissa on viisi merkittävää puutetta: ei-toivotut myötäsykliset vaikutukset, monimutkaisuus, tehottomuus, kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvien indikaattoreiden riittämätön huomioon ottaminen sekä avoimuuden ja demokraattisen legitimiteetin puute.

16.

katsoo, että tarkistetulla talouden ohjausjärjestelmällä olisi varmistettava avoin päätöksenteko, johon osallistuvat Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit sekä jäsenvaltioiden sisäisestä toimivallasta riippuen lainsäädäntövaltaa käyttävät edustuslaitokset. Mukaan on otettava myös paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja akateeminen yhteisö.

17.

katsoo, että tarkistetussa järjestelmässä on otettava huomioon myös erittäin suuri julkinen velka, jota on vähennettävä asteittain, sillä se ei voi vähentyä yhtäkkiä merkittävällä tavalla covid-kriisin, luonnonkatastrofien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden kustannusten, jäsenvaltioiden välisten ja niiden sisäisten suurten erojen, uuden makrotaloudellisen tilanteen (joukkolainojen erittäin alhainen tuotto, kireä rahapolitiikka sekä inflaatioon, korkotasoon ja työmarkkinoihin liittyvä suuri epävarmuus), säästötoimien välttämisen tarpeen sekä ympäristöön, energiaan, teknologiaan ja yhteiskuntaan liittyvien vaatimusten johdosta.

18.

toistaa kannattavansa yksimielisyyden vaatimuksesta luopumista verotusta koskevassa päätöksenteossa, jotta Euroopan unioni voisi tehdä tarvittavat päätökset määräenemmistöllä niin kuin tehdään muillakin toimintapolitiikan aloilla, sillä näin voidaan edistää verovilpin torjuntaa ja jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa. Tämä menettely kunnioittaa edelleen kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason toimivaltaa veronkannon tai verokantojen vahvistamisen alalla.

19.

toistaa, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintotahojen ja kansalaisten on voitava ymmärtää sovellettavat säännöt, ja pitääkin myönteisenä sitä, että komissio kannattaa yksinkertaistettuja finanssipoliittisia sääntöjä, joissa käytetään havainnoitavissa olevia indikaattoreita. Komitea muistuttaa, että on lisäksi tärkeää sisällyttää niihin suhdannekorjattu suhdanteita tasaava vakauttaminen.

20.

katsoo, että terveisiin talousarvioihin tähtäävän talouden ohjausjärjestelmän on perustuttava paitsi harkittuihin menoihin myös terveisiin ja tasapainoisiin tuloihin. Komitea muistuttaa, että veronkierron ja veropetosten takia valtioiden talousarvioista jää EU:ssa uupumaan joka vuosi satoja miljardeja euroja ja että veropetosten torjunta on yksi keskeisistä kysymyksistä, joihin suuri osa eurooppalaisista kaipaa EU:lta lisää toimia.

21.

katsoo, että talouden ohjausjärjestelmän on perustuttava tasapainoon budjettikuriin liittyvien indikaattoreiden sekä sellaisten indikaattoreiden välillä, jotka koskevat sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä infrastruktuurin ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tarjontaa kaikille kansalaisille, esimerkkinä kansanterveys ja hyvinvointi. Komitea katsookin, että uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä on otettava huomioon myös muita, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia tavoitteita samaan tapaan kuin makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä, jossa otetaan huomioon monipuolisesti erilaisia indikaattoreita, kuten työttömyysaste. Nämä huolenaiheet eivät saa jäädä toissijaiseen asemaan julkisen talouden kurinalaisuuteen liittyviin indikaattoreihin verrattuna.

22.

ehdottaa jälleen, että makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä laajennettaisiin niin, että siihen sisällytettäisiin alueellisia eroja koskevia lisäindikaattoreita, ja katsoo, että siinä voitaisiin ottaa huomioon myös edistyminen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa. Kestävän kehityksen tavoitteet, joita kannattaa 193 valtiota maailmassa, kattavat ympäristönsuojelun lisäksi myös sosiaalisia, taloudellisia ja hallintoon liittyviä kriteerejä.

23.

muistuttaa, että jäsenvaltioiden makrotalouden epätasapainoa koskevien menettelyjen yhteydessä toteutettavilla korjaavilla toimenpiteillä on erilaisia vaikutuksia eri alueilla ja ne ovat erityisen haitallisia syrjäisimpien alueiden kaltaisilla alueilla, joiden taloudet ovat yksipuolisempia ja joilla on SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja rakenteellisia ja poikkeuksellisia rajoitteita. Nämä alueet ovat erittäin alttiita ulkoisille häiriöille, ja supistavilla talouspolitiikoilla on niillä suurempi vaikutus investointien ja työllisyyden vähenemiseen.

Julkisten investointien järkevä edistäminen

24.

on edelleen sitä mieltä, että Euroopan talouden ohjausjärjestelmä on osittain syynä eurokriisin seurauksena tapahtuneeseen julkisten investointien jyrkkään laskuun, koska siinä ei oteta riittävästi huomioon juoksevien menojen ja pitkäaikaisten investointimenojen välistä eroa. Vuosina 2009–2018 julkiset investoinnit supistuivat EU:ssa kaiken kaikkiaan 20 prosenttia suhteessa BKT:hen. Paikallis- ja alueviranomaisten toteuttamat investoinnit vähenivät lähes 25 prosenttia ja eräissä kriisin pahimmin koettelemissa jäsenvaltioissa 40 prosenttia tai jopa enemmän (5). Komitea katsoo, että on ehdottomasti vältettävä vastaavan tilanteen toistumista covid-19-kriisin jälkeen. Paikallis- ja aluetason investoinneilla voi olla keskeinen rooli talouden elvyttämisessä.

25.

muistuttaa, että Euroopan finanssipoliittisen komitean mukaan valtiot, joiden julkisten investointien aste on korkea, ovat yleensä vähentäneet sitä merkittävästi liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä (6) ja että komissio on itse todennut, ettei finanssipoliittinen kehys ole estänyt investointien vähenemistä (7).

26.

tähdentää todenneensa aiheesta vuonna 2015 julkaistusta tulkitsevasta tiedonannosta antamassaan lausunnossa (8), että investointeihin liittyvä jousto on vakaus- ja kasvusopimuksessa liian rajoittavaa ja niukkaa. Vain kaksi jäsenvaltiota on pyytänyt sitä, ja niissäkin tapauksissa vaikutus on ollut minimaalinen.

27.

korostaa, että EU:lla on samaan aikaan valtava rahoitustarve, jotta se voi vastata nykyisiin suuriin haasteisiin: komission mukaan pelkästään vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen tarvitaan vuosittain 650 miljardia euroa (9) ja sosiaaliseen infrastruktuuriin vuosittain lähes 200 miljardia euroa (10).

28.

katsoo, että nykyisessä poikkeuksellisten investointitarpeiden tilanteessa – myös paikallis- ja alueviranomaisten tekemien – julkisten investointien alijäämärahoituksen jarruttaminen, jota tapahtuu nykyisessä finanssipoliittisessa kehyksessä, voi luoda kannustimen ali-investoimiseen niin tulevien sukupolvien kuin EU:n asettamien tavoitteiden, erityisesti ilmastotavoitteiden, vahingoksi.

29.

on tyytyväinen siihen, että komissio myöntää vihdoin selkeästi, että ohjausjärjestelmän on kannustettava tekemään investointeja ja erityisesti vihreitä, digitaalisuutta lisääviä ja palautumiskykyä parantavia julkisia investointeja.

30.

toistaa jo useaan otteeseen esittämänsä pyynnön, ettei jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueyhteisöjen julkisia menoja, jotka johtuvat rakenne- ja investointirahastojen edellyttämästä osarahoituksesta, lueta EU:n osarahoitusosuuksille kulloinkin asetetuissa rajoissa vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyihin kansallisiin tai muihin vastaaviin rakennemenoihin. Tämä on osarahoituksen kultainen sääntö. Komitea korostaa, että julkiset investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi kestäväpohjaiseen vihreään, digitaaliseen ja sosiaaliseen siirtymään ja Euroopan kilpailukyvyn säilymiseen, ovat tärkeitä tulevien sukupolvien kannalta, ja niitä olisi siksi käsiteltävä asianmukaisesti.

31.

korostaa, että tällainen osarahoituksen kultainen sääntö olisi rakenne- ja investointirahastoista tuettavien hankkeiden luonteen vuoksi automaattisesti erityisen hyödyllinen pyrittäessä vastaamaan nykyisiin suuriin haasteisiin ja toteuttamaan EU:n ensisijaisia tavoitteita: mm. taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, selviytymiskyvyn parantaminen, sosiaali-, ympäristö- ja digitaalipolitiikkojen täytäntöönpano. Niiden suotuisa kohtelu finanssipoliittisessa kehyksessä parantaisi siten EU:n toimintapolitiikkojen yleistä johdonmukaisuutta.

32.

kehottaa komissiota, sen jälkeen kun se on muotoillut ehdotuksensa uudelleen ottaen huomioon covid-19-kriisin kielteiset taloudelliset ja talousarviovaikutukset, esittämään valkoisen kirjan sellaisesta talouden ohjausjärjestelmän uuteen uskoon muokkaamisesta, joka perustuu kultaisen säännön mahdolliseen käyttöönottoon EU:n osarahoitusosuuksille kulloinkin asetetuissa rajoissa. Komission olisi tarkasteltava arvioinnissaan myös muita välineitä, kuten menosääntöä, joka rajoittaa julkisten kokonaismenojen vuotuista kasvua talouskasvusuuntauksen ja velkatason perusteella ja joka voi auttaa turvaamaan yleisen luottamuksen lisäämällä avoimuutta, vähentämällä hallinnollisia rasitteita ja pyrkimällä tasapainoon budjettikurin ja julkisten investointien edellyttämän riittävän kapasiteetin säilyttämisen välillä.

33.

muistuttaa, että nämä menot ovat lähtökohtaisesti EU:n yleisen edun mukaisia investointeja, jotka todistetusti tukevat kestävää kasvua ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamista.

34.

kehottaa lisäksi ottamaan käyttöön vihreän ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan kultaisen säännön niin, että mukaan ei lueta julkisia investointeja hankkeisiin, joilla pyritään edistämään siirtymistä ympäristön, talouden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta kestävään yhteiskuntaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Tällaiset investoinnit on todettu välttämättömiksi paitsi covid-19-kriisistä elpymisen myös tulevien sukupolvien vaurauden ja elämänlaadun varmistamiseksi.

35.

katsoo, että ratkaisuksi kävisi myös paikallis- ja aluehallinnon jättäminen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. Paikallistason julkisten investointien osuus kaikista julkisista investoinneista oli vuonna 2019 Euroopan unionissa 49,2 prosenttia (11). Samaan aikaan Euroopan unionin paikallishallintotahojen bruttovelka oli vain 6,0 prosenttia suhteessa Euroopan unionin bruttokansantuotteeseen (12), eikä suuri julkinen velka siis johdu niistä. Paikallishallinto ottaa sitä paitsi velkaa vain investointeihin eikä makrotalouden vakauttamiseen juoksevin menoin, ja lisäksi paikallishallinnot ovat julkisen talouden suhteen sisäisesti alue- tai valtiotason hallinnon valvonnassa. Komitea vetoaa komissioon, jotta se tutkisi mahdollisuutta vapauttaa paikallisyhteisöt vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen soveltamisesta.

36.

katsoo, että on yleisesti otettava huomioon komission tiedonantoon kahdeksannesta koheesiokertomuksesta sisältyvä koheesioon kohdistuvien haittavaikutusten välttämisen periaate, jotta varmistetaan koheesiopolitiikan ja muiden EU:n politiikkojen keskinäinen täydentävyys ja synergia ja estetään lähentymisprosessin hankaloittaminen ja alueellisten erojen kasvaminen.

37.

kehottaa komissiota esittämään vuoden 2022 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen talouden ohjausjärjestelmän uudelleenlaatimisesta erityisesti edellä mainittujen kultaisten sääntöjen pohjalta yhdistäen kyseiset säännöt menosääntöön, jotta voidaan pyrkiä tasapainoon budjettikurin ja julkisten investointien edellyttämän riittävän kapasiteetin säilyttämisen välillä.

38.

ehdottaa kuitenkin niiden menojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, jotka hallintotahot ovat määritelleet minkä tahansa kultaisen säännön piiriin kuuluviksi, että niiden toteuttamista valvotaan tiukasti kahdella tasolla: riippumattomien kansallisten finanssipoliittisten neuvostojen tasolla ja Euroopan finanssipoliittisen komitean tasolla, joka antaa vuosittain julkisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perusteellinen tarkistaminen

39.

muistuttaa, että talouden ohjausjärjestelmä, jota toteutetaan käytännössä eurooppalaisen ohjausjakson koordinointisyklin avulla, on tehoton uudistusten toteuttamisessa.

40.

korostaa myös, että eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa toteutettavien rakenteellisten uudistusten laajuutta ei ole koskaan määritelty EU:n säädösteksteissä, etenkin kun otetaan huomioon uudistusten merkitys ja niiden lisäarvo Euroopan tasolla. Komitea katsoo, että määritelmän puuttuminen rajoittaa kansallisella ja unionin toimintapolitiikkojen tasolla toteutettavien uudistusten mahdollista vuorovaikutusta (lainsäädäntö ja rahoitusohjelmat) ja on ongelmallista toissijaisuusperiaatteen kannalta.

41.

katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson on oltava tasavertaisesti ja synergiassa taloudellisten ja finanssipoliittisten tavoitteidensa kanssa kehys, jonka puitteissa pannaan täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteissa asetetut ympäristöä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat vaatimukset, jotka EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä.

42.

on vakuuttunut siitä, että sen ehdotuksella paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista eurooppalaiseen ohjausjaksoon koskeviksi käytännesäännöiksi (13) voidaan korjata eurooppalaisen ohjausjakson tehokkuuden puutetta ottamalla aiempaa paremmin huomioon paikallis- ja aluetason realiteetit. Sääntöjen täytäntöönpano on edelleen tarpeen erityisesti siksi, että elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä laadittavat kansalliset suunnitelmat perustuvat osittain eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin.

43.

katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson kahtalainen uudelleensuuntaaminen sekä sen tavoitteiden että toimintaprosessin osalta voi vahvistaa ohjausjakson ja koko EU:n talouden ohjausjärjestelmän demokraattista legitimiteettiä, joka on edelleen aivan liian heikko.

---

(1)  Euroopan alueiden komitea, EU:n alue- ja kuntabarometri 2020, 12. lokakuuta 2020, ja EU:n alue- ja kuntabarometri 2021, 12. lokakuuta 2021.

(2)  Euroopan komissio, European Economic Forecast – Autumn 2021, Institutional Paper 160, marraskuu 2021.

(3)  Ks. Euroopan finanssipoliittisen komitean vuosikertomus 2021: https://bit.ly/3HqqvIQ (englanniksi).

(4)  Luvut vuodelta 2018. Lähde: Eurostat, koodit TEC00023 ja TEC00022.

(5)  Eurostat, koodi TEC00022.

(6)  Euroopan finanssipoliittinen komitea (2019), Assessment of EU fiscal rules with a focus on the six and two-pack legislation, s. 76.

(7)  Euroopan komissio (2020), Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu (COM(2020) 55 final, 5. helmikuuta 2020).

(8)  AK:n lausunto aiheesta Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen (COR-2015-01185) (EUVL C 313, 22.9.2015, s. 22), esittelijä: Olga Zrihen (BE, PES), annettu 9. heinäkuuta 2015.

(9)  Euroopan komissio, EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään (COM(2021) 662 final, 19. lokakuuta 2020).

(10)  Euroopan komissio, Commission Staff Working Document: Identifying Europe’s recovery needs (SWD(2020) 98 final, 27. toukokuuta 2020).

(11)  Lähde: Eurostat, kansantalouden tilinpito.

(12)  Lähde: Eurostat, kansantalouden tilinpito.

(13)  AK:n lausunto aiheesta EU-ohjausjakson hallinnoinnin parantaminen: paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista koskevat käytännesäännöt (COR-2016-05386) (EUVL C 306, 15.9.2017, s. 24), esittelijä Rob Jonkman (NL, ECR), annettu 11. toukokuuta 2017.