52022DC0715R(01)

Sisällysluettelo

Johdanto

I.Albania

II.Bosnia ja Hertsegovina

III.Montenegro

IV.Pohjois-Makedonia

V.Serbia

VI.Georgia

VII.Moldova

VIII.Ukraina

Päätelmät

Johdanto

Viisumivapaus on edelleen tehokas keino, jolla voidaan helpottaa ihmisten välisiä yhteyksiä ja tukea oikeuden, turvallisuuden ja perusoikeuksien alan uudistuksia Länsi-Balkanilla ja itäisen kumppanuuden maissa.

Viisumiasetuksen 1 8 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että komissio varmistaa viisumivapautta koskevien vaatimusten jatkuvan täyttämisen asianmukaisen valvonnan niissä maissa, joiden kansalaiset ovat viisumivapautta koskevan vuoropuhelun seurauksena saaneet viisumivapaan pääsyn EU:hun. Tätä varten komissio on vuodesta 2017 alkaen hyväksynyt neljä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaista kertomusta 2 , jotka kattavat viisumivapauden saaneet Länsi-Balkanin maat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia) ja itäisen kumppanuuden maat (Georgia, Moldova ja Ukraina).

Niiden viisumivapauden saaneiden Länsi-Balkanin kumppanimaiden ja Moldovan osalta, joiden kansalaiset eivät ole tarvinneet viisumia (heidät on vapautettu viisumipakosta) yli seitsemään vuoteen, tässä kertomuksessa käsitellään komission aiemmissa kertomuksissa annettuihin suosituksiin liittyviä jatkotoimia eikä enää anneta yksityiskohtaista tietoa viisumivapautta koskevien edellytysten jatkuvasta täyttymisestä. Viisumivapauden saaneiden Länsi-Balkanin maiden osalta edellytyksiin liittyviä näkökohtia arvioidaan yhä laajentumisprosessin yhteydessä luvussa 23, Oikeuslaitos ja perusoikeudet, ja luvussa 24, Oikeus- ja sisäasiat, ja niistä raportoidaan Euroopan komission vuosittaisessa laajentumispaketissa 3 . Georgia ja Ukraina ovat kuuluneet viisumivapaan matkustamisen piiriin alle seitsemän vuoden ajan, joten niiden osalta kertomuksessa arvioidaan myös viisumivapautta koskevien edellytysten jatkuvaa täyttymistä.

Tässä viidennessä kertomuksessa arvioidaan vuonna 2021 toteutettuja toimia (muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden, takaisinoton, oikeudellisen yhteistyön, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alalla) ja päivitetään niitä vuoden 2022 osalta, jos niillä katsotaan olevan merkittävä vaikutus suosituksiin. Kertomuksessa käsitellään myös operatiivista yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden 4 kanssa, ja se sisältää muuttoliikesuuntauksia koskevan yhteenvedon 5 , joka perustuu Eurostatin aineistoon tilastovuodelta 2021 ja tietoihin vaihtelusta vuoteen 2020 nähden.

Kertomuksessa hyödynnetään kaikkien asianomaisten maiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon, asiaankuuluvien EU:n oikeus- ja sisäasioita hoitavien virastojen 6 ja jäsenvaltioiden toimittamia tietoja. Siihen liittyy myös komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään lisätietoa toimista, joita kumppanimaat ovat toteuttaneet yhteistyössä EU:n kanssa ja kahdenvälisesti jäsenvaltioiden kanssa.

I.Albania

1.Muuttoliike, turvapaikka-asiat ja takaisinotto

1.1.Muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja takaisinottoon liittyvän yhteistyön alalla toteutetut toimet

Albania jatkoi vuonna 2021 rajaturvallisuuteen, muuttoliikkeen hallintaan ja turvapaikka-asioihin liittyvien toimien toteuttamista. Jäsenvaltiot ilmoittivat, että yhteistyö Albanian kanssa sujui yleisesti ottaen hyvin muuttoliikkeen hallinnan, rajaturvallisuuden, palautusten ja EU:n takaisinottosopimuksen ehtojen noudattamisen osa-alueilla. Tämä hyvä yhteistyö todettiin myös helmikuussa 2022 pidetyssä takaisinottoa käsittelevän sekakomitean kokouksessa.

Albania teki vuonna 2021 muuttoliikkeen hallintaan ja rajaturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä seuraavien jäsenvaltioiden kanssa: Belgia, Saksa, Ranska, Kroatia ja Alankomaat. Albania tekee edelleen tiivistä yhteistyötä Frontexin kanssa ja osallistui vuonna 2021 ensimmäisenä maana Frontexin johtamaan palautusoperaatioon. Maassa toimii Frontexin yhteyshenkilö. Euroopan unionin turvapaikkaviraston 7 kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa jatketaan vuoden 2022 loppuun saakka.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On jatkettava yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin Albanian kansalaisten tekemät perusteettomat turvapaikkahakemukset vaikuttavat eniten.

Albania on edelleen toteuttanut toimia kansalaistensa tekemiä perusteettomia turvapaikkahakemuksia koskevan ongelman ratkaisemiseksi tehostamalla yhteistyötä ja tietojenvaihtoa varsinkin niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin tämä asia vaikuttaa eniten. Tähän kuului yhteistyö viisumivapauden väärinkäytön ehkäisemiseen suunnattujen tiedotuskampanjoiden toteuttamisessa sekä Frontexin ja jäsenvaltioiden, kuten Ranskan, Saksan, Belgian ja Italian, kanssa toteutettavien palautusoperaatioiden tehostaminen. Lisäksi toteutettavana on kaksi toimintasuunnitelmaa, joilla puututaan ilman huoltajaa Italiaan saapuneita albanialaisia alaikäisiä ja albanialaisia turvapaikanhakijoita Ranskassa koskevaan ongelmaan.

Albanian poliisi on edelleen toteuttanut toimenpiteitä, joilla tehostetaan maastalähtötarkastuksia ja ulkomaille matkustavia alaikäisiä koskevia tarkastuksia. Tätä koskevia esitteitä on jaettu rajanylityspaikoille.

b)On lisättävä osallistumista Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACTin) operatiiviseen toimintasuunnitelmaan ”Facilitation of Illegal Immigration” sisältyviin toimiin.

Albania osallistui vuonna 2021 useisiin EMPACT-ohjelmassa järjestettyihin yhteisen toiminnan päivän toimiin, joiden painopisteenä oli laiton muuttoliike, erityisesti i) laiton muuttoliike rajanylityspaikoilla, ii) vihreät ja siniset rajat, iii) laittoman muuttoliikkeen helpottaminen, ihmiskauppa ja asiakirjojen väärentäminen sekä iv) Interpolin tietokantojen käyttö sellaisten laittomien muuttajien tunnistamiseen, joiden epäillään olevan terrorismiin syyllistyneitä vierastaistelijoita, ja seksuaalista riistoa, kerjäämistä ja rikollisuuteen osallistumista varten harjoitettavan ihmiskaupan torjumiseen. Kansallinen EMPACT-koordinaattori nimitettiin huhtikuussa 2020.

c)On suunniteltava viisumivapausjärjestelmää koskevia tiedotuskampanjoita asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

Albanian sisäasiainministeriö teki tiivistä yhteistyötä EU:n virastojen, kuten Frontexin ja Europolin, jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten kehitysvirastojen sekä kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM), YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), kanssa tiedotuskampanjoiden toteuttamiseksi, vapaaehtoisen paluun edistämiseksi ja albanialaisten paluumuuttajien tukemiseksi uudelleenkotouttamisprosessissa.

d)On jatkettava Albanian viisumipolitiikan mukauttamista EU:n luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä. 8

Albania ei ole ryhtynyt toimiin viisumipolitiikkansa mukauttamiseksi vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi 9 . Albania päinvastoin siirtyi vuonna 2021 ja vuoden 2022 alussa kauemmas suositellusta yhdenmukaistamisesta.

Ennen vuotta 2021 useiden kolmansien maiden, kuten Armenian, Azerbaidžanin, Guyanan, Kazakstanin, Kiinan, Kuwaitin, Turkin ja Valko-Venäjän kansalaisilta ei vaadittu viisumia Albaniaan. Albania poisti viisumivaatimuksen kausiluonteisesti (toukokuusta syyskuuhun) Bahrainin, Omanin, Qatarin, Saudi-Arabian, Thaimaan ja Venäjän kansalaisilta. Kaikkien näiden maiden kansalaisilla on oltava voimassa oleva viisumi EU:hun saapumista varten. Viisumivaatimusten kausiluonteinen poistaminen ei ole EU:n viisumipolitiikan mukaista. Albania lisäsi vuonna 2021 Egyptin ja Intian niiden maiden luetteloon, joihin sovelletaan kausiluonteista viisumivapautta. Albania ilmoitti komissiolle 2. joulukuuta 2022, että matkailutarkoituksessa matkustavia Egyptin kansalaisia koskevan kausiluonteisen viisumivapauden voimassaolo päättyi 30. syyskuuta, eikä sitä uusita, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus EU:n viisumipolitiikan kanssa. Se päätti myös myöntää pysyvän viisumivapauden ulkomaalaisille, joilla on voimassa oleva oleskelulupa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Tätä päätöstä on muutettu asettamalla rajoittavia ehtoja (esim. oleskeluluvan on oltava voimassa 10 vuotta), mutta viisumivapautta ei ole kumottu. Tällainen laajennus ei ole EU:n viisumipolitiikan mukainen. Sitä on myös käytetty väärin, koska eräät Arabiemiirikuntien oleskeluluvan saaneet ulkomaalaiset eivät palanneet Arabiemiirikuntiin vaan pakenivat ja todennäköisesti pyrkivät pääsemään EU:hun. Lisäksi huhtikuussa 2022 Bahrainin, Intian, Omanin, Qatarin, Saudi-Arabian ja Thaimaan kausiluonteista viisumivapautta jatkettiin vuoden loppuun saakka. Albania ilmoitti komissiolle 2. joulukuuta 2022, että matkailutarkoituksessa matkustavia Intian kansalaisia koskevaa kausiluonteista viisumivapautta, jonka voimassaolo päättyy 31. joulukuuta, ei uusita.

Olisi vältettävä kaikkea muuta poikkeamista niitä maita koskevasta EU:n luettelosta, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Albanian olisi varmistettava edistyminen toimintapolitiikkansa mukauttamisessa vastaamaan EU:n luetteloa, erityisesti niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä. Tämä on tärkeä aihe EU:n ja Albanian jatkuvassa vuoropuhelussa. Komissio aikoo seurata ja arvioida viisumivapauden keskeyttämismekanismin puitteissa ja viisumiasetuksen 8 artiklan mukaisesti jatkuvasti Albanian toimia sen pyrkiessä yhdenmukaisuuteen EU:n viisumipolitiikan kanssa.

1.2.Laitonta muuttoliikettä, kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, palautuksia ja takaisinottoa koskevien suuntausten seuranta

Albanian kansalaisten jäsenvaltioissa tekemien, kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten (tai turvapaikkahakemusten) 10 määrä kasvoi 63 prosenttia vuosina 2020–2021. Vuonna 2021 tehtiin 11 300 hakemusta. Hyväksyttyjen hakemusten osuus 11 nousi: vuonna 2020 se oli 5 prosenttia, ja vuonna 2021 se oli 9 prosenttia.

Vuonna 2021 jäsenvaltiot ilmoittivat 1 160 laitonta rajanylitystä, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020 (jolloin niitä oli 1 429). Sitä vastoin niiden Albanian kansalaisten määrä, jotka oleskelivat jäsenvaltioissa laittomasti, kasvoi 21 prosenttia vuoteen 2020 nähden (vuonna 2020 heitä oli 30 870, vuonna 2021 kaikkiaan 37 305). Albanian kansalaisilta evättyjen maahanpääsyjen määrä kasvoi 39 prosenttia vuonna 2021 (vuonna 2020 niitä oli 13 315 ja vuonna 2021 niitä oli 18 565).

Myös palauttamispäätösten määrä väheni hieman (5 %) vuodesta 2020 (23 150 päätöstä) vuoteen 2021 (22 025 päätöstä). Vuonna 2021 ilmoitettiin 9 415 Albanian kansalaisten palautusta; vuonna 2020 niitä oli 10 190 (vähennystä 8 %).

2.Oikeudellinen yhteistyö, yleinen järjestys ja turvallisuus

Vuonna 2021 jatkettiin toimia oikeudellisen yhteistyön, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alalla. Jäsenvaltiot ilmoittivat, että turvallisuuden alan yhteistyö Albanian kanssa on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Albania jatkoi yhteistyötä Europolin, Eurojustin ja jäsenvaltioiden, muun muassa Tšekin, Saksan, Ranskan, Alankomaiden ja Ruotsin, kanssa. Eurojustin kanssa vuonna 2019 tehdyn yhteistyösopimuksen voimaantulon seurauksena Eurojustissa toimiva Albanian yhteyssyyttäjä aloitti tehtävässään tammikuussa 2021 ja Eurojustissa toimiva Albanian yhteyssyyttäjän toimisto otettiin käyttöön lokakuussa. Albania allekirjoitti vuonna 2021 viisi uutta yhteisiä tutkintaryhmiä koskevaa sopimusta Eurojustin tukemissa tapauksissa.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On pyrittävä saamaan selkeää näyttöä korruptiotapauksista sekä korruptioon liittyvillä rikoksilla hankittujen varojen takavarikoinnista, menetetyksi tuomitsemisesta ja takaisinperinnästä.

Albania on edistynyt järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja laittoman kaupan torjunnassa. Albanian mukaan poliisioperaatioiden määrä kasvoi (18 %) vuodesta 2020 vuoteen 2021. Lisäksi vuonna 2021 hajotettujen rikollisryhmien ja takavarikoitujen rikollisten varojen määrä kasvoi. Jälkimmäisten arvo lähes kaksinkertaistui vuodesta 2020. Myös huumausaineiden takavarikkojen kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021.

Toimia korruption torjuntaan liittyvien tutkinta- ja syytetoimien sekä tuomioiden tulosten parantamiseksi jatkettiin. Tarvitaan kuitenkin edelleen lisää poliittista tahtoa sekä jäsennellympiä ja yhtenäisempiä toimia, jotka kattavat myös riittävät resurssit, välineet ja taidot. Vuonna 2021 tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettiin 440 korruptiotapausta, joista 31 oli erityissyyttäjän viraston lähettämiä. Korruptiorikoksista syytetyille henkilöille annettiin 235 lopullista tuomiota ensimmäisen oikeusasteen ja 99 lopullista tuomiota muutoksenhakutuomioistuimen ja ylimmän tuomioistuimen tasolla. Syyttäjälle siirrettiin vuonna 2021 yhteensä 3 351 tapausta.

Albania jatkoi toimiaan tulosten aikaansaamiseksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Vuonna 2021 syyttäjälle siirrettiin 41 uutta tapausta (kun vuonna 2020 määrä oli 22), järjestäytynyttä rikollisryhmää koskevia syytteeseenpanopäätöksiä tehtiin 14 (vuonna 2020 määrä oli 15) ja ratkaisu annettiin 19 tapauksessa, jotka koskivat 75 henkilöä ja joissa annettiin lopullinen tuomio muutoksenhakutuomioistuimen tasolla (vuonna 2020 määrä oli 13).

Laittoman kaupan torjumiseksi toteutettujen poliisioperaatioiden määrä kasvoi. Albania toteutti myös seitsemän operaatiota kansainvälisten kumppaneiden kanssa, myös EMPACTin yhteisen toiminnan päivien puitteissa.

Albania on ilmoittanut rahanpesun torjunnan alalla tapauksista, jotka koskevat vireillepanoa, tutkintaa, syytteeseenpanoa, varojen takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista, konfliktimaista palaavien kansalaisten seurantaa sosiaalisessa mediassa ja keskustutkimusosaston edistymistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän toimintasuunnitelman mukaisesti. Albania ei kuitenkaan saattanut toimintasuunnitelman toteuttamista päätökseen määräaikaan eli helmikuuhun 2022 mennessä.

Albanian parlamentti hyväksyi joulukuussa 2021 rahanpesun torjuntaa koskevaan lakiin tehdyt muutokset, joiden tavoitteena oli yhdenmukaistaa se EU:n neljännen ja viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin kanssa. Lisäksi Albania hyväksyi vuonna 2021 keskitettyä pankkitilirekisteriä koskevan lain osana rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi toteuttamiaan toimia. Vuonna 2020 hyväksyttiin myös laki tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevasta rekisteristä. Työ ilmoitusvelvollisia koskevien tietojen lisäämiseksi rekisteriin alkoi helmikuussa 2021, ja tiedot on nyt pääosin lisätty.

b)On jatkettava samanaikaisten talousrikostutkintojen järjestelmällistä hyödyntämistä ja lisättävä osallistumista koordinoituihin tai yhteisiin tutkintoihin ja syytetoimiin alueen maiden ja jäsenvaltioiden kanssa.

Albania on jatkanut yhteistyötä alueen maiden ja jäsenvaltioiden kanssa. Tämä on koskenut pääasiassa poliisi- ja oikeustietojen vaihtamista tutkittaessa rikoksia, jotka liittyvät huumausaineisiin, laittomaan kauppaan, rahanpesuun, talousrikollisuuteen, kyberrikollisuuteen ja vakaviin rikoksiin. Tietoja vaihdettiin pääasiassa Interpolin, Europolin, Eurojustin ja CARIN-verkoston kautta. Albania ilmoitti, että yhteistyössä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erikoistuneiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa toteutettujen poliisioperaatioiden, rikosoikeudenkäyntien ja yhteisten tutkintaryhmien määrä kasvoi vuodesta 2020.

Vuonna 2021 albanialaisia kumppaneita oli mukana kahdeksassa yhteisessä tutkintaryhmässä (vuonna 2020 neljässä), ja niissä järjestettiin 30 yhteistä operatiivista kokousta. Albanialla on yksi poliisiyhteyshenkilö Europolissa, ja se aikoo lähettää toisen. Albania osallistui edelleen aktiivisesti EMPACTin yhteisen toiminnan päiviin, joilla edistettiin ampuma-aseiden laittoman kaupan, muuttajien salakuljetuksen, huumekaupan, varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvän rikollisuuden, ihmiskaupan ja asiakirjarikosten torjumista koskevaa yhteistyötä. Vuonna 2021 Albanian Eurojustin-yhteystoimisto rekisteröi Albanian viranomaisten pyynnöstä 21 tapausta, joista 16 on saatettu päätökseen. Albanian yhteystoimisto on käynnistänyt 30 uutta tapausta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä. Yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta tehtiin viisi uutta sopimusta. Oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa ulkomaisten lainkäyttöalueiden kanssa annettuun lakiin tehdyt muutokset hyväksyttiin heinäkuussa 2021. Ne ovat osoittautuneet hyödyllisiksi yhteisten tutkintaryhmien perustamisessa, mutta lisätoimia tarvitaan kansallisen lainsäädännön saattamiseksi EU:n säännöstön mukaiseksi. Hallitus järjesti julkisen kuulemisen lakiehdotuksesta, joka koskee sellaisten henkilöiden veroarmahdusta ja rikosoikeudellista armahdusta, jotka tekevät vapaaehtoisesti ilmoituksen varallisuudesta. Asiaa käsitellään komission Albaniaa koskevassa vuoden 2022 kertomuksessa.

Korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevä erityissyyttäjänvirasto toteutti rikosoikeudenkäyntejä ja samanaikaisia talousrikostutkintoja useissa korkean profiilin tapauksissa, joissa oli mukana poliitikkoja, Albanian elinten jäseniä, oikeuslaitoksen jäseniä, paikallisviranomaisia ja elinkeinoelämän toimijoita.

c)On jatkettava Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämistä.

Terrorismin torjunnan alalla Albania on edistynyt edelleen hyvin vuonna 2018 julkaistussa Länsi-Balkanin yhteisessä terrorisminvastaisessa toimintasuunnitelmassa määritettyjen viiden tavoitteen ja komission kanssa vuonna 2019 allekirjoitetun kahdenvälisen järjestelyn sisältämien toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Kesäkuusta 2021 lähtien kaikki terrorismiin ja rahoitukseen liittyvät rikokset siirrettiin korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän erityissyyttäjänviraston vastuulle. Paluumuuttajia koskeva kansainvälinen yhteistyö ja tietojenvaihto on edelleen tyydyttävää.

Myös rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa tehdään hyvää yhteistyötä toimintasuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpanossa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän ja rahanpesun vastaisia toimenpiteitä arvioivan asiantuntijakomitean (Moneyval) suositusten mukaisesti.

Terrorismin rahoitusta käsittelevä tutkimusyksikkö osallistui vuonna 2021 kuudelle koulutuskurssille, joita olivat järjestämässä muun muassa Etyj, YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava järjestö (UNODC) ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL).

d)On pidättäydyttävä ottamasta käyttöön sijoittajien kansalaisuusjärjestelyä uuden kansalaisuutta koskevan lain nojalla.

Komission vuonna 2019 ilmaisemista huolenaiheista 12 huolimatta Albaniassa on ollut heinäkuusta 2020 lähtien voimassa lainsäädäntö, joka mahdollistaa sijoittajien kansalaisuusjärjestelyn käyttöönoton (ns. kultaiset passit). Erityisiä kansalaisuusohjelmia käsittelevä virasto on perustanut yhteisen työryhmän, joka tekee toteutettavuustutkimuksen järjestelyn tulevasta täytäntöönpanosta. Albanian hallitus teki vuonna 2022 päätöksen, jolla otetaan käyttöön oikeusperusta, jonka myötä sisäasiainministeriö voi käynnistää kansalaisuusohjelmien toteuttamista koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmenettelyn.

Sijoittajien kansalaisuusjärjestelyn perustaminen olisi vastoin neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa ja vuoden 2021 laajentumispaketissa 13 esitettyjä suosituksia. Sijoittajien kansalaisuusjärjestelyllä voidaan ohittaa lyhytaikaista EU:ssa oleskelua koskeva viisumimenettely ja sen sisältämä yksilöllisten muuttoon ja turvallisuuteen liittyvien riskien perusteellinen arviointi, myös mahdollisesti välttää rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen tähtäävät toimenpiteet. EU pitää tätä erittäin huolestuttavana Albanian kanssa tekemänsä viisumivapaussopimuksen yhteydessä. 14 Komissio katsoo, että jos tällaisten järjestelyjen katsotaan lisäävän jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvaa riskiä, viisumivapausjärjestelmä voidaan keskeyttää. 15

3. Albaniaa koskevat suositukset

Albania on ryhtynyt toimiin pannakseen useimmat komission aiemmat suositukset täytäntöön. Se on kuitenkin toteuttanut myös kahden suosituksen kanssa ristiriidassa olevia toimenpiteitä, jotka koskevat viisumikäytäntöjen yhdenmukaistamista ja sijoittajien kansalaisuusjärjestelyä. Siksi lisäedistys on tarpeen, ja toimia on toteutettava etenkin seuraavissa asioissa:

a)On ensi tilassa mukautettava Albanian viisumipolitiikka vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

b)On jätettävä sijoittajien kansalaisuusjärjestely toteuttamatta ja kumottava tällaisen järjestelyn oikeusperusta muuttamalla kansalaisuutta koskevaa lakia.

c)On jatkettava yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin Albanian kansalaisten perusteettomat turvapaikkahakemukset vaikuttavat eniten, ja toteutettava viisumivapausjärjestelmää koskevia tiedotuskampanjoita, jotka mukautetaan asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset), palautettaville ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

d)On tehostettava edelleen korruption, järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, terrorismirikosten ja rahanpesun ehkäisemistä ja torjuntaa i) lisäämällä Albanian osallistumista EMPACTin toimintaan, ii) pyrkimällä saamaan selkeää näyttöä korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tapauksista sekä tällaisilla rikoksilla hankittujen varojen takavarikoinnista, menetetyksi tuomitsemisesta ja takaisinperinnästä sekä iii) ryhtymällä toimiin kaikkien jäljellä olevien rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän toimintasuunnitelman kohtien johdosta.

e)On edistyttävä edelleen Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman mukaisen kahdenvälisen järjestelyn täytäntöönpanossa.

II.Bosnia ja Hertsegovina

1.Muuttoliike, turvapaikka-asiat ja takaisinotto

1.1.Muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja takaisinottoon liittyvän yhteistyön alalla toteutetut toimet

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a) On parannettava rajaturvallisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa koskevien valmiuksien koordinointia kaikilla tasoilla erityisesti varmistamalla turvapaikkajärjestelmän toimivuus ja huolehtimalla riittävistä muuttajien vastaanottovalmiuksista. On toteutettava tarvittavat toimet asemaa koskevan sopimuksen allekirjoittamiseksi Frontexin kanssa.

Bosnia ja Hertsegovina toteuttaa vuosia 2019–2023 koskevaa yhdennetyn rajaturvallisuuden strategiaa ja toimintasuunnitelmaa. Muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskeva strategia ja toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2025 on vielä hyväksymättä.

Jäsenvaltiot ja Frontex ilmoittivat, että palautuksia koskeva yhteistyö Bosnia ja Hertsegovinan kanssa sujui hyvin ja että EU:n takaisinottosopimuksen täytäntöönpano on ollut tyydyttävää, kuten myös joulukuussa 2021 pidetyssä takaisinottoa käsittelevän sekakomitean kokouksessa todettiin. Useat jäsenvaltiot (Saksa, Ranska, Kroatia, Italia, Alankomaat ja Itävalta) ilmoittivat tehneensä yhteistyötä rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan alalla, koska ne toimittivat Bosnia ja Hertsegovinan asianomaisille viranomaisille tarvikkeita ja antoivat heille koulutusta. Bosnia ja Hertsegovina on alkanut myös toteuttaa vuosia 2020–2023 koskevaa paluumuuttajien uudelleenkotoutumisstrategiaa rajallisista resursseista huolimatta.

Koordinointia pyrittiin parantamaan edellä mainitulla strategialla, vuosia 2019–2023 koskevalla yhdennetyn rajaturvallisuuden strategialla ja turvallisuusministeriön alaisuuteen perustetun työryhmän säännöllisillä kokouksilla. Konkreettiset tulokset jäivät kuitenkin vähäisiksi. Turvallisuusministeriö jatkoi toimia muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi, ja yleisesti ottaen suhteet paikallisviranomaisiin paranivat. Bosnia ja Hertsegovinan on edelleen otettava täysi vastuu muuttoliikkeen hallinnasta ja kaikista vastaanottokeskuksista. Taakka olisi jaettava tasaisemmin kaikkien yksikköjen ja kantonien kesken, ja valtion viranomaisten olisi otettava täysi vastuu muuttoliikkeen hallinnasta. Muuttoliikkeen hallintaan on saatavilla vain vähän julkista rahoitusta, mikä vaikuttaa myös valtion tehokkuuteen toimintapolitiikan muotoilussa. Bosnia ja Hertsegovina on edelleen EU:hun suuntautuvien laittomien muuttovirtojen ja muuttajien salakuljetuksen tärkeä kauttakulkumaa Länsi-Balkanin reitillä.

Kuten vuosien 2021 ja 2022 laajentumispaketeissa todettiin, tosiasiallisen turvapaikkamenettelyihin pääsyn varmistamiseen liittyy edelleen vakavia esteitä. Turvapaikkalainsäädännön täytäntöönpanoa on parannettava erityisesti turvapaikanhakijoiden menettelyllisten takeiden järjestelmällisen noudattamisen varmistamiseksi. Turvapaikkamenettelyjen piiriin pääsyä olisi lujitettava, jotta hakemusten käsittely olisi nopeampaa ja tuloksellista. Bosnia ja Hertsegovina hyväksyi joulukuussa 2020 yhteistyötä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (nykyinen Euroopan unionin turvapaikkavirasto) kanssa koskevan etenemissuunnitelman vuosiksi 2020–2021 turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien vahvistamiseksi Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän ja EU:n vaatimuksien mukaisesti. Yhteistyötä Euroopan unionin turvapaikkaviraston kanssa olisi jatkettava ja tiivistettävä. Turvapaikkapolitiikan parantamista voitaisiin edistää merkittävästi hyväksymällä ja toteuttamalla muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskeva strategia ja toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2025. On tehtävä enemmän turvapaikan tehokkaan saamisen, menettelyjen tuloksellisuuden sekä virastojen välisen yhteistyön ja koordinoinnin varmistamiseksi.

Bosnia ja Hertsegovinaan vuonna 2021 laittomasti saapuneiden henkilöiden määrä (15 812) oli vastaava kuin vuonna 2020 ja huomattavasti pienempi kuin vuosina 2018 ja 2019. 16 Marraskuussa 2021 Bihaćin lähelle Lipaan (Una-Sanan kantoniin) avattiin vastaanottokeskus, jossa on 1 500 paikkaa. Vuoden 2021 loppuun mennessä noin kolmannes valtakunnallisen vastaanottojärjestelmän paikoista oli käytössä (2 162 paikkaa 6 050 paikasta). Majoituskapasiteetti on edelleen keskittynyt Una-Sanan ja Sarajevon kantoneihin, eikä taakkaa jaeta tasapuolisesti yksikköjen ja kantonien kesken.

Bosnia ja Hertsegovina ei ole vielä allekirjoittanut EU:n kanssa asemaa koskevaa sopimusta, jonka nojalla Frontex voisi lähettää pysyviä joukkojaan Bosnia ja Hertsegovinan ja EU:n rajalle suorittamaan operatiivisia toimia yhdessä rajapoliisin kanssa.

b) On jatkettava Bosnia ja Hertsegovinan viisumipolitiikan mukauttamista EU:n luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

Bosnia ja Hertsegovina ei toteuttanut vuonna 2021 toimia viisumipolitiikkansa yhdenmukaistamiseksi edelleen EU:n viisumipolitiikan kanssa. Useiden kolmansien maiden, kuten Azerbaidžanin, Bahrainin, Kiinan, Kuwaitin, Omanin, Qatarin, Turkin ja Venäjän kansalaisilta ei vaadita viisumia Bosnia ja Hertsegovinaan. Kaikkien näiden maiden kansalaisilla on oltava voimassa oleva viisumi EU:hun saapumista varten. Olisi vältettävä kaikkea muuta poikkeamista niitä maita koskevasta EU:n luettelosta, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Bosnia ja Hertsegovinan olisi varmistettava edistyminen toimintapolitiikkansa mukauttamisessa vastaamaan EU:n luetteloa, erityisesti niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä. Tämä on tärkeä aihe EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan jatkuvassa vuoropuhelussa. Komissio aikoo seurata ja arvioida viisumivapauden keskeyttämismekanismin puitteissa ja viisumiasetuksen 8 artiklan mukaisesti jatkuvasti Bosnia ja Hertsegovinan toimia sen pyrkiessä yhdenmukaisuuteen EU:n viisumipolitiikan kanssa.

1.2.Laitonta muuttoliikettä, kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, palautuksia ja takaisinottoa koskevien suuntausten seuranta

Vuonna 2021 Bosnia ja Hertsegovinan kansalaiset tekivät jäsenvaltioissa 2 695 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta. Tämä oli 78 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 (1 510 hakemusta). Hyväksyttyjen hakemusten osuus nousi: vuonna 2020 se oli 4 prosenttia ja vuonna 2021 se oli 5 prosenttia.

Vuonna 2021 jäsenvaltiot ilmoittivat 17:stä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten tekemästä laittomasta rajanylityksestä EU:n ulkorajoilla. Tämä on 42 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 (jolloin niitä ilmoitettiin 12). Vuonna 2021 jäsenvaltioissa laittomasti oleskeleviksi todettujen Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten määrä kasvoi 17 prosenttia: vuonna 2021 laittomasti oleskelevia henkilöitä oli 4 200, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 3 595. Evättyjen maahanpääsyjen määrä väheni 39 prosenttia: vuonna 2020 niitä oli 8 145, ja vuonna 2021 niitä oli 4 995.

Sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisista tehtyjen palauttamispäätösten määrä (2 740 päätöstä vuonna 2021 ja 2 710 päätöstä vuonna 2020 eli 1 %:n vähennys) että palautettujen määrä (900 palautusta vuonna 2021 ja 1 010 palautusta vuonna 2020 eli 11 %:n vähennys) pysyivät suhteellisen vakaina vuodesta 2020 vuoteen 2021.

2.Oikeudellinen yhteistyö, yleinen järjestys ja turvallisuus

Kuten vuoden 2021 laajentumispaketissa todettiin, poliittisten toimijoiden sitoutumattomuus oikeuslaitoksen uudistuksiin ja oikeusjärjestelmän puutteellinen toiminta heikentävät edelleen kansalaisten oikeuksien toteutumista sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Korruptioindikaattorit ovat pysyneet korkealla tasolla, ja tämä vaikuttaa kansalaisten ja ulkomaisten sijoittajien arkeen. Korruption ehkäisemiseen ja torjuntaan (myös korkealla tasolla) liittyvät tulokset ovat yhä merkityksettömän pieniä operatiivisen tehottomuuden ja poliittisen puuttumisen vuoksi. Erityisen huolestuttavaa on, että käytössä ei ole tehokasta tuomareiden ja syyttäjien varallisuudesta ilmoittamista koskevaa järjestelmää.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alalla ristiriitaiset toimivaltuudet ja yhteistyön puute heikentävät lainvalvontaviranomaisten tehokkuutta. Lainvalvontaviranomaisten ammattimaisuutta ja vastuuvelvollisuutta on parannettava. Poliittisesta vaikutusvallasta vapaiden avoimesti tehtävien nimitysten ja ansioihin perustuvien ylennysten varmistamisessa ei edistytty.

Huumausaineita, ihmiskauppaa ja kyberrikollisuutta koskevaa lainsäädäntöä on parannettava merkittävästi. Bosnia ja Hertsegovinan on perustettava ampuma-aseiden yhteyspiste ja yhdenmukaistettava rikoslait YK:n ampuma-asepöytäkirjan kanssa. Rikoksella hankittujen varojen jäädyttämistä, hallinnointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevat oikeudelliset mekanismit eivät ole riittävän tehokkaita. Bosnia ja Hertsegovinan olisi tehostettava rajatylittävien järjestäytyneiden rikollisverkostojen torjuntaa yhteistyössä Europolin kanssa ja lisäämällä osallistumistaan EMPACTin toimintaan.

Terrorismin torjuntaa koskeva lainsäädäntö on pitkälti EU:n säännöstön ja asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden mukainen. Terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan strategian ja toimintasuunnitelman voimassaolo päättyi kuitenkin vuonna 2020. Vuosia 2021–2026 koskevaa jatkostrategiaa laaditaan parhaillaan, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty.

Jäsenvaltiot ilmoittivat, että turvallisuuden alan yhteistyö Bosnia ja Hertsegovinan kanssa on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Bosnia ja Hertsegovina toteutti vuonna 2021 yhteisiä toimia useiden jäsenvaltioiden, kuten Tšekin, Saksan, Latvian, Alankomaiden ja Ruotsin, kanssa.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On edistyttävä korruption torjunnassa, myös korkealla tasolla, antamalla ja panemalla täytäntöön tehokasta lainsäädäntöä, joka koskee eturistiriitoja, julkisia hankintoja ja väärinkäytösten paljastajien suojelua, sekä varmistamalla, että korruption torjunnasta vastaavien elinten toiminta on tehokasta ja koordinoitua.

Suositusta ei pantu täytäntöön vuonna 2021. 17 Eturistiriitoja ja julkisia hankintoja koskevia lakiehdotuksia laadittiin kansainvälisten normien ja eurooppalaisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti, mutta mitään niistä ei hyväksytty vuonna 2021. EU:n säännöstön mukaista väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevaa lakiehdotusta ei ole vielä laadittu.

Korruptiontorjuntaelinten toiminta ja keskinäinen koordinointi sekä koordinointi korruption ehkäisemisestä ja korruption torjunnan koordinoinnista vastaavan viraston (APIK) kanssa oli yhä tehotonta. Yksikköjen ja kantonien tasolla perustettujen korruptiontorjuntaelinten riippumattomuutta on lisättävä merkittävästi. Kuten vuoden 2021 laajentumispaketissa todettiin, Sarajevon kantonin korruptiontorjuntavirasto edistyi edelleen hyvin myös korruptioriskien kartoittamisessa ja julkisten hankintojen seurannassa ja toimii yhä hyvänä esimerkkinä kantonitason elinten keskuudessa. Tuzlan kantoni hyväksyi toukokuussa 2021 lainsäädännön korruptiontorjuntaviraston perustamisesta ja joulukuussa 2021 lain viranomaisten varallisuusilmoitusten raportoinnista ja todentamisesta Sarajevon kantonin mallin mukaisesti. Koko maan laajuinen koordinointi on edelleen puutteellista.

b)On tehostettava järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa etenkin varmistamalla, että yhteistyö lainvalvontaviranomaisten välillä ja syyttäjänvirastojen kanssa on tehokasta, ja saamalla aikaan tuloksia järjestäytyneen rikollisuuden ennakoivasta tutkinnasta, syytteeseenpanosta ja lopullisista tuomioista.

Tätä suositusta ei pantu täytäntöön. Kuten vuoden 2021 laajentumispaketissa todettiin, lainvalvontaviranomaisten vähäinen yhteistyö syyttäjänvirastojen kanssa ja syyttäjien poliisille tekemien tehokkaiden tarkastusten puute heikensivät edelleen merkittävästi tutkintatoimien tehokkuutta. Sitkeästi esiintyviä haasteita ovat lainvalvontaviranomaisten operatiivisen yhteistyön systeemiset puutteet ja tiedustelutietojen hyvin vähäinen vaihtaminen. Korkean tason korruptiotapauksia ilmoitettiin muutamia, ja niissä havaittiin edelleen valikoivaa oikeudellista seurantaa, oikeudellisia virheitä, huolimattomuutta, menettelyjen väärinkäyttöä, poliittista painostusta, kyseenalaisia tuomioistuimen päätöksiä ja syyttäjään kohdistuvia suullisia hyökkäyksiä.

c)On nimitettävä yhteyspiste Europolille ja jatkettava Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämistä.

Tätä suositusta ei ole pantu täytäntöön. Kuten vuoden 2021 laajentumispaketissa todettiin, viranomaiset ovat toteuttaneet joitakin valmistelutoimia, mutta Europolin kanssa ei tehdä operatiivista yhteistyötä. Maaliskuussa 2017 tehtyä Europolin kanssa tehtävää operatiivista ja strategista yhteistyötä koskevaa sopimusta ei ole vielä pantu täytäntöön, koska Europolin kansallinen yhteyspiste ei ole täydessä toiminnassa. Bosnia ja Hertsegovinan viranomaiset nimittivät äskettäin yhteyshenkilön Haagiin, mutta virkamiestä ei voida lähettää Europolin päätoimipaikkaan ennen kuin Sarajevon kansallinen yhteyspiste on toiminnassa. Maan yhteistyö Europolin kanssa on edelleen vähäistä. Tietojenvaihto tapahtuu edelleen Bosnia ja Hertsegovinan poliisilaitosten koordinointiosaston yksikön kautta. Yksikön toimikausi on kuitenkin päättynyt, ja Republika Srpska -yksikkö on keskeyttänyt sen kanssa tehtävän operatiivisen yhteistyön.

Syyskuussa 2021 Bosnia ja Hertsegovinan kolmannessa kertomuksessa vuoden 2018 Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelmaa koskevan vuoden 2019 järjestelyn täytäntöönpanosta havaittiin vain vähän edistystä. EU ja Bosnia ja Hertsegovina käyvät säännöllisesti toimintapoliittisia keskusteluja terrorismin torjunnasta. Terrorisminvastaisen työryhmän ja valtion syyttäjänviraston terrorismintorjuntaosaston valmiuksia ja tehokkuutta on vahvistettava merkittävästi. Bosnia ja Hertsegovina pyrkii hyväksymään terrorismin torjuntaa ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä koskevan kansallisen strategian. Maa ei ole vielä hyväksynyt uutta kansainvälisten normien ja EU:n säännöstön mukaista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaista lainsäädäntöä.

3.Bosnia ja Hertsegovinaa koskevat suositukset

Bosnia ja Hertsegovinan on toteutettava lisätoimia korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden hallinnassa. Lisätoimia on toteutettava etenkin seuraavissa asioissa:

a)On ensi tilassa mukautettava Bosnia ja Hertsegovinan viisumipolitiikka vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

b)On jatkettava toimia rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan tehokkaan koordinoinnin varmistamiseksi, mukaan lukien vastaanottovalmiuksien tasapuolinen jakaminen kaikkien yksikköjen ja kantonien kesken, turvattava tehokkaampi pääsy turvapaikkamenettelyjen piiriin sekä hyväksyttävä ja pantava täytäntöön muuttoliikettä koskeva strategia ja toimintasuunnitelma.

c)On allekirjoitettava ja ratifioitava asemaa koskeva sopimus EU:n kanssa.

d)On käynnistettävä Europolin kanssa tehtävää yhteistyötä varten tarkoitetun yhteisen kansallisen yhteyspisteen toiminta.

e)On hyväksyttävä ja pantava täytäntöön terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä ja torjumista koskeva kansallinen strategia ja jatkettava Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman mukaisen kahdenvälisen järjestelyn täytäntöönpanoa.

f) On osoitettava edistymistä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, myös korkealla tasolla, hyväksymällä ja panemalla täytäntöön tehokas eturistiriitoja koskeva lainsäädäntö, panemalla täytäntöön uusi julkisia hankintoja koskeva laki, suojelemalla väärinkäytösten paljastajia ja varmistamalla, että korruptiontorjuntaelimet toimivat tehokkaasti ja koordinoivat toimiaan yhdessä.

g)On perustettava tai nimettävä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto, joka vastaa rikoksella saadun varallisuuden tunnistamisesta ja jäljittämisestä, jotta voidaan tehostaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa.

h)On hyväksyttävä päivitetty rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva kansallinen riskinarviointi ja lainsäädäntö kansainvälisten normien ja EU:n säännöstön mukaisesti.

III.Montenegro

1.Muuttoliike, turvapaikka-asiat ja takaisinotto

1.1.Muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja takaisinottoon liittyvän yhteistyön alalla toteutetut toimet

Montenegro jatkoi vuonna 2021 valmiuksien lisäämistä rajaturvallisuuden ja turvapaikka-asioiden alalla sekä asiaankuuluvien strategioiden täytäntöönpanoa. Muuttoliikettä ja paluumuuttajien uudelleenkotouttamista koskeva strategia vuosiksi 2021–2025 hyväksyttiin syyskuussa 2021. Montenegro liittyi kesäkuussa 2022 Euroopan muuttoliikeverkostoon eli EU:n muuttoliike- ja turvapaikka-asiantuntijoiden verkostoon äänioikeudettomana tarkkailijana.

Montenegro allekirjoitti joulukuussa 2021 Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (nykyinen Euroopan unionin turvapaikkavirasto) kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan etenemissuunnitelman. Sen tavoitteena on vahvistaa Montenegron turvapaikkajärjestelmää, muun muassa aseman määrittämiseen tähtäävää menettelyä, vastaanotto-olosuhteita ja varautumissuunnittelun kehittämistä.

Montenegron EU:n kanssa allekirjoittaman asemaa koskevan sopimuksen puitteissa toteutettu rakentava yhteistyö Frontexin kanssa on tuottanut edelleen tuloksia ja vahvistanut Montenegron rajapoliisin valmiuksia.

Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet myös, että yhteistyö Montenegron kanssa sujui hyvin muuttoliikkeen hallinnan ja rajaturvallisuuden (erityisesti Saksa, Ranska, Kroatia ja Alankomaat), palautusten ja EU:n takaisinottosopimuksen täytäntöönpanon alalla, kuten myös marraskuussa 2021 pidetyssä takaisinottoa käsittelevän sekakomitean kokouksessa todettiin.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On suunniteltava viisumivapausjärjestelmää koskevia tiedotuskampanjoita asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

Montenegro ei pitänyt tarpeellisena järjestää tiedotuskampanjoita vuonna 2021 covid-19-pandemiaan liittyvien matkustusrajoitusten jatkumisen vuoksi.

b)On jatkettava Montenegron viisumipolitiikan mukauttamista EU:n luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

Montenegro ei ole ryhtynyt toimiin viisumipolitiikkansa mukauttamiseksi vastaamaan EU:n luetteloa maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Montenegro päinvastoin siirtyi vuonna 2021 ja vuoden 2022 alussa kauemmas suositellusta politiikasta.

Useiden kolmansien maiden, kuten Armenian, Azerbaidžanin, Ecuadorin, Kazakstanin, Kuuban, Qatarin, Turkin, Valko-Venäjän ja Venäjän kansalaisilta ei vaadita viisumia Montenegroon. Joidenkin kansalaisuuksien osalta vapautukset ovat kausiluonteisia ja joidenkin osalta ne ovat voimassa koko vuoden.

Montenegro laajensi maaliskuussa 2021 viisumivapauden koskemaan ulkomaalaisia, joilla on voimassa oleva oleskelulupa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Tällainen laajennus ei ole EU:n viisumipolitiikan mukainen. Sitä on myös käytetty väärin, koska eräät Arabiemiirikuntien oleskeluluvan saaneet ulkomaalaiset eivät palanneet Arabiemiirikuntiin vaan pakenivat ja todennäköisesti pyrkivät pääsemään EU:hun.

Montenegro antoi 26. toukokuuta 2022 päätöksen tilapäisen viisumivapauden myöntämisestä Saudi-Arabian kansalaisille 1. kesäkuuta ja 30. syyskuuta 2022 väliseksi ajaksi. Päätöksen tavoitteena oli kompensoida Venäjältä ja Ukrainasta tulevien matkailijoiden määrän vähenemistä.

Olisi vältettävä kaikkea muuta poikkeamista niitä maita koskevasta EU:n luettelosta, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Montenegron olisi varmistettava edistyminen toimintapolitiikkansa mukauttamisessa vastaamaan EU:n luetteloa, erityisesti niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä. Tämä on tärkeä aihe EU:n ja Montenegron jatkuvassa vuoropuhelussa. Komissio aikoo seurata ja arvioida viisumivapauden keskeyttämismekanismin puitteissa ja viisumiasetuksen 8 artiklan mukaisesti jatkuvasti Montenegron toimia sen pyrkiessä yhdenmukaisuuteen EU:n viisumipolitiikan kanssa.

1.2.Laitonta muuttoliikettä, kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, palautuksia ja takaisinottoa koskevien suuntausten seuranta

Montenegron kansalaisten jäsenvaltioissa tekemien, kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä kasvoi 65 prosenttia vuosina 2020–2021. Vuonna 2021 tehtiin 420 hakemusta, kun vuonna 2020 niitä tehtiin 255. Hyväksyttyjen hakemusten osuus nousi: vuonna 2020 se oli 2 prosenttia, ja vuonna 2021 se oli 5 prosenttia.

Jäsenvaltiot ilmoittivat vuonna 2021 kahdesta Montenegron kansalaisten laittomasta rajanylityksestä, kun kahtena edellisenä vuonna laittomia rajanylityksiä ei ollut tehty lainkaan. Jäsenvaltioissa laittomasti oleskeleviksi todettujen Montenegron kansalaisten määrä kasvoi 10 prosenttia vuonna 2021 (vuonna 2020 heitä oli 925, ja vuonna 2021 heitä oli 1 020). Vuonna 2021 Montenegron kansalaisilta evättiin pääsy jäsenvaltioihin 515 kertaa, eli evättyjen maahanpääsyjen määrä oli 6 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020, jolloin niitä oli 485.

Montenegron kansalaisista tehtyjen palauttamispäätösten määrä väheni 1 prosenttia (490 vuonna 2021 ja 495 vuonna 2020), samalla kun palautettujen henkilöiden määrä laski 12 prosenttia (260 vuonna 2021 ja 295 vuonna 2020).

2.Oikeudellinen yhteistyö, yleinen järjestys ja turvallisuus

Montenegro jatkoi vuonna 2021 järjestäytyneen rikollisuuden (myös ihmiskaupan) ja terrorismin torjuntaan liittyviä toimia. Montenegron hallitus hyväksyi joulukuussa 2021 terrorismin, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan strategian vuosiksi 2022–2025 sekä toimintasuunnitelman vuosiksi 2022–2023.

Jäsenvaltiot ilmoittivat, että yhteistyö Montenegron kanssa turvallisuuden alalla on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Montenegro jatkoi vuonna 2021 kahdenvälistä yhteistyötä useiden jäsenvaltioiden, muun muassa Saksan ja Ruotsin, kanssa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alalla. Montenegro jatkoi yhteistyötä myös Europolin ja Eurojustin kanssa. Lisäksi Montenegron poliisi jakoi edelleen tietoja Interpolin kanssa, jotta voitiin tunnistaa aktiivisia terroristiryhmiä ja torjua terroriuhkia.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) kanssa tehtävässä yhteistyössä on jääty jälkeen. Montenegron olisi ryhdyttävä toimiin viraston kanssa tehtävän teknisen yhteistyön ottamiseksi uudelleen käyttöön, jotta voidaan parantaa huumausainetietoja koskevaa yhteistyötä ja käynnistää keskustelut työjärjestelyn allekirjoittamisesta.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On hankittava vankkaa näyttöä lopullisista tuomioista ja varojen menetetyksi tuomitsemisesta.

Nykyistä oikeudellisia tietoja koskevaa järjestelmää (PRIS) olisi parannettava toteuttamalla vuosia 2021–2023 koskeva oikeuslaitoksen tieto- ja viestintätekniikan kehittämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että kaikki tuomioistuimen lopulliset päätökset digitalisoidaan ja niistä tuotetaan kattavat tiedot, sekä mahdollistaa tarkkojen ja luotettavien tilastojen tuottaminen. Järjestelmä on tarkoitus panna kokonaisuudessaan täytäntöön kaikissa tuomioistuimissa vuoden 2023 puoliväliin mennessä.

Montenegro saavutti edelleen tuloksia korkean tason korruptiotapausten tutkinnassa, syytetoimissa ja lopullisissa tuomioissa, mutta tuloksellisuutta voidaan parantaa edelleen.

Valtion erityissyyttäjän virasto aloitti vuonna 2021 korkean tason korruptiorikoksia koskevan tutkinnan 15 tapauksessa, jotka koskivat 70:tä yksityishenkilöä ja 19:ää oikeussubjektia (kun vuonna 2020 tapauksia oli kahdeksan, ja ne koskivat 35:tä yksityishenkilöä ja kahdeksaa oikeussubjektia).

Montenegron on parannettava merkittävästi talousrikostutkintoja ja korkean tason korruptiorikoksilla hankittujen varojen menetetyksi tuomitsemista koskevaa oikeudellista lähestymistapaansa ja niitä koskevia tuloksia. Vuonna 2021 varoja jäädytettiin tilapäisesti kolmessa tapauksessa. Laajennetun menetetyksi tuomitsemisen käytössä korruptiotapauksissa on alustavasti edistytty hieman, ja yhdessä tapauksessa varat tuomittiin lopullisesti menetetyksi. Lisäksi ymmärretään paremmin, että on tärkeää käynnistää samanaikaiset talousrikostutkinnat.

On vielä ratkaistava tarve ottaa käyttöön yhtenäisempiä seuraamuskäytäntöjä, joiden pelotevaikutukset ovat entistä suuremmat, jotta voidaan parantaa korruptiota ja korkean tason korruptiota koskevia rikosoikeudellisia vastatoimia. Syytteestä sopimisen käytössä on noudatettava erityistä huolellisuutta, ja se on toteutettava oikeista syistä ja noudattaen kaikkia tarvittavia suojatoimia.

Korruption ehkäisemisen tulokset paranivat edelleen. Sekä korruptiontorjuntavirasto että sen valtuusto toimivat ennakoivasti ja lisäsivät yleisölle, joukkoviestimille ja kansalaisyhteiskunnalle suunnattuja tiedotustoimiaan.

Todennettujen varallisuusilmoitusten määrässä ja viraston suorittamissa perusteellisissa todennusmenettelyissä edistyttiin merkittävästi. Käynnistettyjen hallinnollisten ja rikkomusmenettelyjen määrä kaksinkertaistui vuodesta 2020 vuoteen 2021. Vaikka viraston lähestymistapa korruption ehkäisemistä koskevan lain rikkomuksien tutkimiseen ja niitä koskeviin seuraamuksiin varallisuusilmoitusten ja yleiseen etuun kohdistuvien uhkien osalta oli ennakoiva, aiemmilta vuosilta on edelleen merkittävä tapaussuma erityisesti korkean tason tapauksissa.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Montenegro paransi edelleen rikostutkintojen tehokkuutta. Erityiset tutkintatoimenpiteet palautettiin kattavasti käyttöön. Lainsäädäntömuutoksilla otettiin käyttöön suojatoimia, joilla ehkäistään poliittista vaikuttamista poliisijohtajan nimittämiseen tai erottamiseen. Lisäksi perustettiin tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskeva rekisteri ja parannettiin ampuma-aseiden hallinnollista kehystä. Tuomioistuinten käsiteltävänä oli enemmän ihmiskauppaa koskevia tapauksia, ja niistä annettiin enemmän lopullisia tuomioita.

Joitakin järjestäytyneiden rikollisryhmien keskeisiä henkilöitä pidätettiin, ja huumausaineiden takavarikkoja toteutettiin jälleen ennätysmäärä. Ensimmäinen yhteinen tutkintaryhmä perustettiin, ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien lopullisten tuomioiden määrä on kasvussa.

Montenegron on kuitenkin parannettava tupakan salakuljetusta ja rahanpesua koskevien tuomioistuimen päätösten tuloksellisuutta, talousrikostutkinnan käyttöä ja rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemista koskevia valmiuksia. Montenegron on vielä korjattava joitakin maan rikosoikeusjärjestelmän horisontaalisia systeemisiä puutteita, kuten se, miten järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia tapauksia käsitellään tuomioistuimissa. Tämä edellyttää pelotevaikutukseltaan suurempia seuraamuskäytäntöjä ja syytteestä sopimisen käytön tarkistamista järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden tapauksissa.

b)On vahvistettava valmiuksia asettaa rikollisia syytteeseen ja ratkaista rahanpesutapauksia.

Rahanpesun torjunnan osalta Montenegron on vielä yhdenmukaistettava lainsäädäntöään EU:n viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin 18 kanssa ja ratkaistava joitakin tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia sekä valvontaa koskevia täytäntöönpano-ongelmia. Rahapelejä koskeva laki on vielä yhdenmukaistettava EU:n säännöstön ja kansainvälisten normien kanssa. Nykyinen laki jättää huomattavia aukkoja ja lisää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiä tällä korkean riskin osa-alueella, koska oikeudelliset takeet, jotka suojaavat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutukselta rahapelien omistusrakenteeseen, ovat riittämättömät.

Helmikuussa 2022 perustettiin tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskeva rekisteri, josta viranomaiset saavat tietoja luonnollisista henkilöistä, jotka viime kädessä omistavat tai hallitsevat Montenegrossa rekisteröityjen yritysten tai organisaatioiden osakkeita. Montenegron keskuspankilla on keskusrekisteri asukkaiden tileistä, mutta sillä ei ole ulkomailla asuvien henkilöiden tilejä koskevaa rekisteriä, joka on ratkaiseva väline ulkomailla asuvia koskevissa tutkintatoimissa. Kiinteistörekisterin puutteellisuutta koskevaa ongelmaa ei ole ratkaistu, ja tämä heikentää talousrikostutkintojen ja varojen menetetyksi tuomitsemisten tehokkuutta.

Rahanpesua koskevien tutkintatoimien alustavat tulokset ovat edelleen parantuneet, mutta tapausten määrä on yhä vähäinen. Vuonna 2021 annettiin kaksi tuomioistuimen päätöstä, jotka koskivat kolmea henkilöä ja perustuivat syytteestä sopimiseen.

c)On pyrittävä parempiin tuloksiin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa muun muassa puuttumalla syyteneuvottelujen yleiseen käyttöön.

Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa tapauksissa tuomioistuinratkaisujen ja tuomioiden määrä kasvoi edelleen vuonna 2021, mikä kuvastaa tutkintamäärän jatkuvaa kasvua kahden viime vuoden aikana.

Oikeusministeriö sai Podgoricassa sijaitsevalta Euroopan neuvoston ohjelmatoimistolta tukea sen analysoimiseksi, miten syytteestä sopimista sovelletaan. Tämän perusteella laadittiin suosituksia lakiin mahdollisesti tarvittavista muutoksista. Ministeriön perustama työryhmä valmistelee tämän pohjalta ehdotuksen rikosprosessilakiin tehtävistä muutoksista.

d)On edistyttävä edelleen Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa.

Montenegro on jatkanut Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman mukaisen kahdenvälisen järjestelyn täytäntöönpanoa. Kansallinen turvallisuusneuvosto perusti kesäkuussa 2021 toimiston turvallisuustiedustelualan elinten operatiivista koordinointia varten. Maa on myös hyväksynyt päätöksen kansallisen koordinaattorin ja jäsenten nimittämisestä kansalliseen yksiköiden väliseen ryhmään, jonka tavoitteena on lopettaa väkivaltainen ääriliikehdintä, terrorismi, rahanpesu ja terrorismin rahoitus.

Montenegro hyväksyi huhtikuussa 2021 täytäntöönpanosäädöksiä kriittisten infrastruktuurien nimeämistä ja suojaamista koskevaan lakiin. Uusi terrorismin, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä ja torjuntaa koskeva strategia hyväksyttiin joulukuussa 2021. Hallitus ehdotti samassa kuussa myös lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käsittelyä koskevaa lakia, jonka tavoitteena on estää ja havaita terrorismirikokset ja vakavat rikokset. Lailla säännellään ensimmäistä kertaa Montenegron matkustajarekisterijärjestelmää.

Montenegro jatkoi yhteistyötä Europolin kanssa, ja terrorismintorjuntayksikkö vaihtaa edelleen tietoja jäsenvaltioiden, muiden Länsi-Balkanin maiden ja muiden Europolin operatiivisina kumppaneina toimivien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksen (SIENA) kautta.

e)On lakkautettava sijoittajien kansalaisuusjärjestely niin pian kuin mahdollista.

Montenegro ei ole vielä luopunut sijoittajien kansalaisuusjärjestelystään, vaikka se oli aiemmin ilmoittanut lopettavansa sen vuonna 2021. Sitä vastoin Montenegron hallitus päätti joulukuussa 2021 jatkaa järjestelyä vuoden 2022 loppuun saakka.

Montenegro vastaanotti vuonna 2021 yhteensä 241 hakemusta, jotka koskivat 807:ää henkilöä. Joulukuussa 2021 järjestelyn perusteella oli myönnetty 264 Montenegron passia.

Komissio pitää valitettavana päätöstä sijoittajien kansalaisuusjärjestelyn jatkamisesta ja kehottaa edelleen Montenegroa lakkauttamaan sen mahdollisimman pian. EU on erittäin huolissaan järjestelyn jatkamista koskevasta päätöksestä Montenegron kanssa tekemänsä viisumivapaussopimuksen yhteydessä. 19 Komissio jatkaa järjestelyn seuraamista niin kauan kuin järjestely on toiminnassa ja hakemusten käsittely jatkuu. Seuranta on välttämätöntä, koska sijoittajien kansalaisuusjärjestelyllä voidaan ohittaa lyhytaikaista EU:ssa oleskelua koskeva viisumimenettely ja sen sisältämä yksilöllisten muuttoon ja turvallisuuteen liittyvien riskien perusteellinen arviointi. Komissio katsoo, että jos tällaisten järjestelyjen katsotaan lisäävän jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvaa riskiä, viisumivapausjärjestelmä voidaan keskeyttää. 20

3.Montenegroa koskevat suositukset

Montenegro on ryhtynyt toimiin pannakseen täytäntöön osan komission aiemmista suosituksista, erityisesti rahanpesun ja terrorismin torjunnan sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan osalta. Montenegro on kuitenkin toteuttanut myös suositusten vastaisia toimia viisumipolitiikkansa ja sijoittajien kansalaisuusjärjestelyn suhteen. Lisätoimia tarvitaan koko sisäpolitiikan alalla, minkä lisäksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)On ensi tilassa mukautettava Montenegron viisumipolitiikka vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

b)On lakkautettava sijoittajien kansalaisuusjärjestely viipymättä.

c)On suunniteltava viisumivapautta koskevia tiedotuskampanjoita asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

d)On jatkettava järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja terrorismin ehkäisemisen ja torjunnan edistämistä i) lisäämällä Montenegron osallistumista EMPACTin toimintaan, ii) pyrkimällä saamaan selkeää näyttöä korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä tapauksista sekä tällaisilla rikoksilla hankittujen varojen takavarikoinnista, menetetyksi tuomitsemisesta ja takaisinperinnästä, iii) vahvistamalla valmiuksia asettaa rikollisia syytteeseen ja ratkaista rahanpesutapauksia ja hyväksymällä uusi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva laki sekä iv) jatkamalla Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämistä.

e)On toteutettava tarvittavat toimet teknisen yhteistyön käynnistämiseksi uudelleen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa.

IV.Pohjois-Makedonia

1.Muuttoliike, turvapaikka-asiat ja takaisinotto

1.1.Muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja takaisinottoon liittyvän yhteistyön alalla toteutetut toimet

Pohjois-Makedonia jatkoi vuonna 2021 rajaturvallisuuteen, muuttoliikkeen hallintaan ja turvapaikka-asioihin liittyvien toimien toteuttamista, myös turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden parantamista.

Jäsenvaltiot ilmoittivat, että rajaturvallisuutta, muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskeva yhteistyö sujui hyvin. Pohjois-Makedonia jatkoi kahdenvälistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, muun muassa Saksan, Ranskan, Kroatian, Alankomaiden ja Puolan, kanssa. Jäsenvaltiot ilmoittivat myös, että palauttamista ja takaisinottoa koskeva yhteistyö Pohjois-Makedonian kanssa sujui erittäin hyvin, kuten myös kesäkuussa 2022 pidetyssä takaisinottoa käsittelevän sekakomitean kokouksessa todettiin. Yhteistyötä Euroopan unionin turvapaikkaviraston kanssa jatkettiin sovitun etenemissuunnitelman mukaisesti, ja näin voitiin vahvistaa valmiuksia turvapaikka- ja vastaanottoasioissa. Yhteistyötä jatkettiin myös Frontexin kanssa.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)Muuttajien järjestelmällisempää rekisteröintiä on parannettava edelleen. On suunniteltava viisumivapautta koskevia tiedotuskampanjoita asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

Pohjois-Makedonia jatkoi toimia muuttoliikehaasteisiin vastaamiseksi ja muuttajien rekisteröinnin parantamiseksi. Pohjois-Makedonia jatkoi kansallisten muuttajia koskevien rekisteröintijärjestelmien kehittämistä sekä erilaisista ryhmistä koostuvien muuttovirtojen tunnistamisen ja rekisteröinnin parantamista. EU:n takaisinottosopimuksen täytäntöönpano on tyydyttävää.

Pääsy turvapaikkamenettelyn piiriin varmistettiin edelleen. Koko turvapaikkamenettely voi kuitenkin kestää useita vuosia, mikä ei ole tehokasta ja lisää edelleen liikkumisen riskiä. Pohjois-Makedonian on edelleen toteutettava toimia muun muassa uskottavuusarviointien, päätösten oikeudellisten perustelujen ja hakijoiden olosuhteiden yksilöllisen arvioinnin osalta, arvioitava asianmukaisesti asiaankuuluvia ja päivitettyjä lähtömaata koskevia tietoja ja asetettava etusijalle selvästi perustellut tapaukset. Vaikka lainsäädännössä taataan suotuisa menettely henkilöille, joilla on erityistarpeita, tällaista menettelyä ei ole pantu täytäntöön. Turvapaikkamenettelyn täytäntöönpano ei ole vielä EU:n säännöstön mukaista. Gazi Baban kunnassa laittomasti edelleen liikkuneet kiinniotetut henkilöt otetaan edelleen mielivaltaisesti säilöön ulkomaalaisille tarkoitettuun vastaanottokeskukseen. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että he todistavat salakuljettajia koskevissa oikeudenkäynneissä. Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole kansainvälisten normien mukainen. Säilöönottokäytäntöihin ei vieläkään sovelleta tehokasta tuomioistuinvalvontaa, eivätkä säilöön otetut muuttajat saa oikeudellista neuvontaa ja apua, jonka avulla heidän oikeussuojansa toteutuisi ja he saisivat oikeussuojakeinot käyttöönsä.

b)On jatkettava Pohjois-Makedonian viisumipolitiikan mukauttamista EU:n luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

Pohjois-Makedonia ei toteuttanut vuonna 2021 toimia viisumipolitiikkansa yhdenmukaistamiseksi edelleen EU:n viisumipolitiikan kanssa. Useiden EU:ssa viisumipakon piiriin kuuluvien kolmansien maiden (esimerkiksi Azerbaidžan, Botswana, El Salvador, Kuuba ja Turkki) kansalaisilta ei vaadita viisumia Pohjois-Makedoniaan. Olisi vältettävä kaikkea muuta poikkeamista niitä maita koskevasta EU:n luettelosta, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. Pohjois-Makedonian olisi varmistettava edistyminen toimintapolitiikkansa mukauttamisessa vastaamaan EU:n luetteloa, erityisesti niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä. Tämä on tärkeä aihe EU:n ja Pohjois-Makedonian jatkuvassa vuoropuhelussa. Komissio aikoo seurata ja arvioida viisumivapauden keskeyttämismekanismin puitteissa ja viisumiasetuksen 8 artiklan mukaisesti jatkuvasti Pohjois-Makedonian toimia sen pyrkiessä yhdenmukaisuuteen EU:n viisumipolitiikan kanssa.

1.2.Laitonta muuttoliikettä, kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, palautuksia ja takaisinottoa koskevien suuntausten seuranta

Vuonna 2021 Pohjois-Makedonian kansalaisten jäsenvaltioissa tekemien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä lähes nelinkertaistui (kasvua 293 %): vuonna 2021 tehtiin 5 345 hakemusta, kun vuonna 2020 määrä oli 1 360. Hyväksyttyjen hakemusten osuus pieneni hieman: vuonna 2020 se oli 1,8 prosenttia, ja vuonna 2021 se oli 1,2 prosenttia.

Vuonna 2021 EU:n tasolla ilmoitettiin 12 Pohjois-Makedonian kansalaisten laitonta rajanylitystä, kun vuonna 2020 ilmoitettiin 18 laitonta rajanylitystä. Vuonna 2021 jäsenvaltioissa laittomasti oleskeleviksi todettujen Pohjois-Makedonian kansalaisten määrä pysyi suhteellisen vakaana edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2021 laittomia oleskeluja oli 6 305, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 6 270 (kasvua alle 1 %). Evättyjen maahanpääsyjen määrä kasvoi 20 prosenttia: vuonna 2020 niitä oli 2 415, ja vuonna 2021 niitä oli 2 905.

Viime vuonna laskua havaittiin i) Pohjois-Makedonian kansalaisista tehtyjen palauttamispäätösten määrässä (2 200 vuonna 2021 ja 2 360 vuonna 2020 eli laskua 7 %) ja ii) palautettujen ihmisten määrässä (1 040 vuonna 2021 ja 1 510 vuonna 2020 eli laskua 31 %). Jäsenvaltiot ilmoittivat kuitenkin, että palautuksia ja takaisinottoa koskeva yhteistyö on sujunut hyvin.

2.Oikeudellinen yhteistyö, yleinen järjestys ja turvallisuus

Pohjois-Makedonia jatkoi toimia, joiden tarkoituksena on torjua järjestäytynyttä rikollisuutta (mukaan lukien huumausaine- ja ihmiskauppa), korruptiota ja rahanpesua. Se jatkoi myös terrorismin ja terrorismin rahoituksen torjumista sekä radikalisoitumisen ehkäisemistä ja toteutti Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon liittyviä jatkotoimia.

Jäsenvaltiot, Europol ja Eurojust ilmoittivat, että turvallisuuden alan yhteistyö Pohjois-Makedonian kanssa on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Pohjois-Makedonia jatkoi vuonna 2021 kahdenvälistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, muun muassa Tšekin, Saksan, Ranskan ja Alankomaiden, kanssa.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On vahvistettava näyttöä korkean tason korruptiotapausten lopullisista tuomioista muun muassa takavarikoimalla rikoksella hankittuja varoja.

Pohjois-Makedonia jatkoi korruption ja korkean tason korruption torjuntaa koskevien uudistusten toteuttamista. Rikoksella saatua omaisuutta pitäisi tuomita menetetyksi useammin rikosoikeudenkäynneissä: omaisuutta tuomittiin menetetyksi vain neljässä tapauksessa vuonna 2021. Rikoksella saadun omaisuuden menetetyksi tuomitsemisesta olisi tehtävä maassa strateginen painopiste järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja korkean tason korruption torjunnassa,

b)On vahvistettava näyttöä järjestäytynyttä rikollisuutta ja rahanpesua koskevien tutkintojen, syytetoimien ja tuomioiden tuloksellisuudesta.

Pohjois-Makedonia on edistynyt järjestäytynyttä rikollisuutta ja rahanpesua koskevien tutkinta- ja syytetoimien ja tuomioiden tuloksellisuuden vakiinnuttamisessa. Rahanpesuun liittyvissä tapauksissa asetettiin vuonna 2021 syytteeseen yhdeksän henkilöä. Seitsemälle annettiin ensimmäisen oikeusasteen tuomio ja kahdelle toisen oikeusasteen tuomio. Järjestäytyneen rikollisuuden osalta vuonna 2021 käynnistettiin 17 tutkintaa, jotka koskivat 119:ää henkilöä. Lisäksi 55 henkilöä asetettiin syytteeseen. Talousrikostutkintoja toteutettiin kolmessa tapauksessa. Rikoksella saadun omaisuuden menetetyksi tuomitsemista ei käytetä tarpeeksi (vain kymmenessä tapauksessa annettiin ensimmäisen oikeusasteen tuomio, ja ne koskivat pääosin arvoltaan vähäisen omaisuuden, kuten autojen, rahan ja matkapuhelinten, menetetyksi tuomitsemisesta).

Rahanpesun torjunnan osalta Pohjois-Makedonia hyväksyi kesäkuussa 2021 uuden kansallisen riskinarvioinnin ja toimintasuunnitelman, joka on määrä toteuttaa vuoteen 2024 mennessä. Lisäksi Pohjois-Makedonia on perustanut tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevan rekisterin, mutta sen on vielä perustettava kattava pankkitilirekisteri.

c)On lisättävä osallistumista koordinoituihin tai yhteisiin tutkinta- ja syytetoimiin alueen maiden ja jäsenvaltioiden kanssa.

Pohjois-Makedonia lisäsi strategista ja operatiivista yhteistyötään kansainvälisten kumppaneiden kanssa osallistumalla yhteishankkeisiin Interpolin, Europolin, Kaakkois-Euroopan lainvalvontakeskuksen (SELEC), CEPOLin, Frontexin ja Etyjin kanssa. EMPACTin kautta maa osallistui myös useampiin kahden- ja monenvälisiin operaatioihin (yhteisen toiminnan päivät) ja muihin toimiin, joilla tehostettiin operatiivisten tietojen vaihtoa Interpolin, Europolin, SELECin ja jäsenvaltioiden kanssa.

Pohjois-Makedonia jatkoi palaavien terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheidensä uudelleenkotouttamista, yhteiskuntaan sopeuttamista ja kuntouttamista koskevan kansallisen suunnitelman toteuttamista. Tähän kysymykseen on kuitenkin vielä laadittava yhtenäinen ja kattava lähestymistapa.

d)On hyödynnettävä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kansallista koordinointikeskusta täysimääräisesti.

Järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjunnan kansallinen koordinointikeskus on toiminnassa, mutta sen operatiivisia valmiuksia on parannettava, koska kaikki viranomaiset eivät ole lähettäneet jäseniä keskukseen ja tämä rajoittaa sen tehokkuutta. Keskus edisti tietojen toimittamista ja helpotti tietojenvaihtoa osallistuvien elinten kesken ja tuki siten niiden toimia järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi.

e)On jatkettava Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämistä.

Pohjois-Makedonia on edistynyt merkittävästi Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman mukaisen kahdenvälisen järjestelyn täytäntöönpanossa, ja osapuolet ovat sopineet järjestelyn päivittämisestä. Pohjois-Makedonia toimitti neljännen väliraportin maaliskuussa 2022. Jäljellä olevien järjestelyssä esitettyjen toimien toteuttamiseksi tarvitaan lisätoimia.

Väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin torjunnan kansallinen komitea osallistui hankkeisiin ja työpajoihin, joiden tavoitteena oli lisätä alueellista turvallisuusyhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä. Tämän tarkoituksena on vastata haasteisiin, jotka koskevat terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden uudelleenkotouttamista sekä radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä. Pohjois-Makedonia perusti myös virastojen välisen työryhmän ja terrorismin torjuntaa koskevan kansallisen toimintaryhmän. Maa teki Europolin kanssa tehokasta yhteistyötä ja vaihtoi sen kanssa terrorismin torjuntaa koskevia tietoja. Lisäksi se saattoi päätökseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanon.

f)On otettava uusi moduuli, joka koskee rahanpesun selvittelykeskuksen ilmoittamia epäilyttäviä liiketoimia, täysimääräisesti käyttöön ja osoitettava, että syyttäjänvirastot käyttävät sitä.

Rahanpesun selvittelykeskus on ottanut käyttöön asianhallinnan tietotekniikkajärjestelmän. Toimivaltaiset viranomaiset (kuten sisäministeriö, yleisen syyttäjän virasto, veroviranomainen, talouspoliisi ja tullihallinto) toimittavat epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset rahanpesun selvittelykeskukselle sähköisesti. Jos tällaisia tietoja käsiteltäessä ja analysoitaessa herää epäilyjä rahanpesusta, terrorismin rahoituksesta tai muista rikoksista, rahanpesun selvittelykeskus toimittaa raportin tai ilmoituksen toimivaltaisille viranomaisille.

Tammikuussa 2021 rahanpesun selvittelykeskus perusti sähköisen järjestelmän, jolla seurataan toimivaltaisten laitosten rahanpesun selvittelykeskuksen toimittaman raportin tai ilmoituksen jälkeen toteuttamien toimien tuloksia. Saadakseen kattavan kuvan järjestelmän tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta rahanpesun selvittelykeskus lisäsi asioiden seurantajärjestelmään kaikki toimivaltaisille viranomaisille vuoden 2017 alusta alkaen toimitetut raportit tai ilmoitukset.

g)On pidättäydyttävä sallimasta kansalaisuuden järjestelmällinen hankkiminen tiettyjä taloudellisia tarkoituksia varten.

Pohjois-Makedonian kansalaisuuslain nojalla kansalaisuus on mahdollista hankkia tiettyjä taloudellisia tarkoituksia varten ilman aiempaa maassa asumista koskevia vaatimuksia. Lokakuuhun 2021 mennessä 115 henkilöä oli saanut kansalaisuuden taloudellisia tarkoituksia varten, mikä tarkoittaa kasvua vuoteen 2020 verrattuna (joulukuuhun 2020 mennessä 103 henkilöä oli saanut kansalaisuuden taloudellisia tarkoituksia varten). Kun otetaan huomioon, että Pohjois-Makedonian kansalaisuuslaki mahdollistaa kansalaisuuden saamisen erityistä taloudellista tarkoitusta varten ilman aiempaa maassa asumista koskevia vaatimuksia, ja kun otetaan huomioon hakijoiden kokonaismäärä ja kansalaisuuden saaneiden hakijoiden määrä, tästä EU:lle mahdollisesti aiheutuvia muuttoliike- ja turvallisuusriskejä seurataan tiiviisti. Komissio on saattanut nämä riskit Pohjois-Makedonian tietoon. EU on erittäin huolissaan kansalaisuuden järjestelmällisestä myöntämisestä investointeja vastaan. Tällä toiminnalla voi olla vaikutusta viisumivapausjärjestelmään, koska sillä voidaan ohittaa lyhytaikaista EU:ssa oleskelua koskeva viisumimenettely ja sen sisältämä yksilöllisten muuttoon ja turvallisuuteen liittyvien riskien perusteellinen arviointi. Komissio katsoo, että jos tämän lain täytäntöönpanon katsotaan lisäävän jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvaa riskiä, viisumivapaus voidaan keskeyttää. 21

3.Pohjois-Makedoniaa koskevat suositukset

Pohjois-Makedonia on ryhtynyt toimiin pannakseen komission aiemmat suositukset täytäntöön. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin muuttoliikkeen hallinnan sekä rahanpesun, terrorismin, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan aloilla. Myös kansalaisuuden hankkimiseen tiettyjä taloudellisia tarkoituksia varten on puututtava. Lisätoimia on toteutettava etenkin seuraavissa asioissa:

a) On ensi tilassa mukautettava Pohjois-Makedonian viisumipolitiikka vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

b)On suunniteltava viisumivapausjärjestelmää koskevia tiedotuskampanjoita asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

c)On pidättäydyttävä sallimasta kansalaisuuden järjestelmällinen hankkiminen tiettyjä taloudellisia tarkoituksia varten.

d)On hyväksyttävä terrorismin torjumista ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä ja torjumista koskevia päivitettyjä strategioita ja jatkettava Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämistä.

e)On jatkettava toimia korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi i) vahvistamalla näyttöä korkean tason korruptiotapausten lopullisista tuomioista muun muassa takavarikoimalla rikoksella hankittuja varoja, ii) vahvistamalla näyttöä järjestäytynyttä rikollisuutta ja rahanpesua koskevien tutkintatoimien, syytetoimien ja tuomioiden tuloksellisuudesta, iii) osallistumalla useampiin koordinoituihin tai yhteisiin tutkinta- ja syytetoimiin alueen maiden ja jäsenvaltioiden kanssa sekä iv) hyödyntämällä järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjunnan kansallista koordinointikeskusta täysimääräisesti.

V.Serbia

1.Muuttoliike, turvapaikka-asiat ja takaisinotto

1.1Muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja takaisinottoon liittyvän yhteistyön alalla toteutetut toimet

Serbia jatkoi vuonna 2021 toimien toteuttamista rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan sekä turvapaikka-asioiden alalla. Jäsenvaltiot ilmoittivat, että muuttoliikettä, rajaturvallisuutta, palautuksia ja takaisinottoa koskeva yhteistyö Serbian kanssa on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Rajavalvonnan oikeudellinen kehys on saatettu suurelta osin EU:n säännöstön mukaiseksi. Serbia jatkoi yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman toteuttamista, vaikka Serbiaan kohdistui muiden Länsi-Balkanin maiden tavoin merkittävää muuttopainetta. Serbia jatkoi turvapaikka- ja vastaanottoasioiden vahvistamista koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa, kuten Euroopan unionin turvapaikkaviraston kanssa oli sovittu.

Serbia teki Europolin kanssa useilla tasoilla säännöllistä yhteistyötä muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi. Serbia osallistui useisiin laittoman muuttoliikkeen ja ihmiskaupan torjuntaa koskeviin kansainvälisiin operaatioihin. Lisäksi se panee täytäntöön ihmiskaupan ehkäisemistä ja lopettamista koskevaa vuosien 2017–2022 strategiaa, jossa keskitytään naisten ja lasten suojeluun. Serbian viranomaiset jatkoivat muuttajia koskevan majoitus- ja hoitokapasiteettinsa vahvistamista covid-19-pandemian erityisyhteydessä.

Frontexin ja Serbian välinen asemaa koskeva sopimus 22 tuli voimaan 1. toukokuuta 2021. Frontexin yhteyshenkilön toimipaikka on Belgradissa (alueellinen toimeksianto kattaa Serbian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Montenegron). Frontexin ja Serbian yhteinen operaatio käynnistettiin 16. kesäkuuta 2021. Sen tavoitteena on valvoa laitonta maahanmuuttoa, torjua rajatylittävää rikollisuutta ja vahvistaa lainvalvontayhteistyötä. Vuoden 2022 yhteinen operaatio on kesken.

Yksi jäsenvaltio ilmoitti merkittävästä takaisinottoa koskevasta ongelmasta, joka johtui kahdenvälisen sopimuksen tulkintaeroista. Neuvottelut asian ratkaisemiseksi ovat käynnissä. Yksi jäsenvaltio ilmoitti tekevänsä Serbian kanssa yhteistyötä väärien tai väärennettyjen matkustusasiakirjojen käytön torjumiseksi. Lisäksi yksi jäsenvaltio ilmoitti, että kolme serbialaista laittoman maahanmuuton verkostoa on hajotettu.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On hyväksyttävä Schengenin sopimusta koskeva toimintasuunnitelma ja varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat valtionhallinnon instituutiot osallistuvat siihen riittävässä määrin.

Twinning-hankkeen Development of the Schengen action plan (IPA 2014) täytäntöönpano alkoi lokakuussa 2018, ja Serbian sisäministeriön ulkoisina kumppaneina olivat Unkari ja Liettua. Hankkeessa arvioitiin Serbian oikeudellista kehystä ja sitä, noudattaako se Schengenin säännöstöä, sekä edistettiin kansallisen lainsäädännön saattamista Schengenin säännöstön mukaiseksi. Tuloksena oli asiakirja, jonka avulla voidaan viimeistellä Schengen-alueeseen liittymistä koskeva toimintasuunnitelmaluonnos. Hanke päättyi joulukuussa 2021.

b)On suunniteltava ja hyväksyttävä uusi yhdennetyn rajaturvallisuuden strategia ja toimintasuunnitelma uusien yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevien toimintamallien mukaisesti.

Tähän liittyen 19. elokuuta 2021 perustettiin erityistyöryhmä, jonka tehtäväksi annettiin vuosia 2022–2027 koskevan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian laatiminen Serbiassa. Strategian ja toimintasuunnitelman hyväksyminen on käynnissä.

Vuonna 2021 rahoitettiin 34:ää ohjelmaa, joiden tavoitteena oli lisätä pakolaisten, maan sisäisten pakolaisten ja paluumuuttajien tietoisuutta viisumivapausjärjestelmästä sekä heidän yhteiskuntaan integroitumisestaan ja heidän oikeuksiensa käyttämiseksi saatavilla olevista mekanismeista. Valtio antoi paikallisviranomaisille rahoitusta paluumuuttajien tarpeisiin vastaamiseksi. Sisäasiainministeriö toteuttaa paluumuuttajien uudelleenkotoutumisstrategiaa ja vuosiksi 2016–2025 laadittua romanimiesten ja -naisten sosiaalista osallisuutta Serbiassa koskevaa strategiaa.

d)On jatkettava Serbian viisumipolitiikan mukauttamista EU:n luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

Serbian viisumipolitiikkaa ei ole yhdenmukaistettu niiden kolmansien maiden luettelon kanssa, joiden kansalaisilla on oltava viisumi lyhyttä EU:ssa oleskelua varten. Seuraavien EU:ssa viisumipakon piiriin kuuluvien maiden luetteloon sisältyvien maiden kansalaisilta ei vaadita viisumia Serbiaan: Armenia, Azerbaidžan, Bahrain, Bolivia, Guinea-Bissau, Indonesia, Intia, Jamaika, Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Kuuba, Kuwait, Mongolia, Oman, Qatar, Suriname, Turkki, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Yhdenmukaisuuden puute EU:n viisumipolitiikan kanssa on saanut aikaan yhä enemmän laittomia muuttovirtoja Länsi-Balkanin reitillä, mikä vaikuttaa kielteisesti Serbian muuttoliikkeen hallinnan ja rajaturvallisuuden järjestelmän täytäntöönpanoon. Tilanne olisi pyrittävä ratkaisemaan ensi tilassa. Vuoden 2022 ensimmäisten kuukausien aikana saadun näytön perusteella erityisesti Burundin, Intian, Kuuban, Tunisian ja Turkin kansalaiset jatkoivat matkaansa Serbiasta laittomasti jäsenvaltioihin Länsi-Balkanin muuttoreittiä pitkin. Kolmansien maiden viisumipolitiikalla voi olla merkittävä vaikutus EU:hun suuntautuvaan laittomaan muuttoliikkeeseen. Viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen EU:n kanssa edistää näin ollen näiden kumppaneiden ja EU:n välisen viisumivapausjärjestelmän moitteetonta toimintaa. Serbia ilmoitti komissiolle 20. lokakuuta 2022 hyväksyneensä päätöksen Burundin 23 ja Tunisian 24 kansalaisia koskevan viisumipakon käyttöönotosta niiden sitoumusten mukaisesti, jotka Serbia on antanut komissiolle korkeimmalla poliittisella tasolla. Serbia on sitoutunut yhdenmukaistamaan lainsäädäntöään edelleen niiden kolmansien maiden luettelon kanssa, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi lyhytaikaista oleskelua varten EU:ssa, erityisesti ottamalla vuoden 2022 loppuun mennessä käyttöön Intian kansalaisia koskevan viisumipakon. Komissio odottaa viisumisäännösten mukauttamista edelleen näiden sitoumusten mukaisesti ja toivoo saavansa Serbialta tarkempia tietoja toteutettavista toimista ja niiden tosiasiallisesta täytäntöönpanosta. Komissio aikoo seurata ja arvioida viisumivapauden keskeyttämismekanismin puitteissa ja viisumiasetuksen 8 artiklan mukaisesti jatkuvasti Serbian toimia sen pyrkiessä yhdenmukaisuuteen EU:n viisumipolitiikan kanssa.

1.2Laitonta muuttoliikettä, kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, palautuksia ja takaisinottoa koskevien suuntausten seuranta

Vuonna 2021 Serbian kansalaiset tekivät jäsenvaltioissa 3 390 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 (2 780). Hyväksyttyjen hakemusten osuus nousi: vuonna 2020 se oli 4 prosenttia ja vuonna 2021 se oli 6 prosenttia.

Serbian kansalaisten laittomat rajanylitykset EU:n ulkorajoilla kasvoivat 28 prosenttia: vuonna 2020 niitä oli 21, kun vuonna 2021 niitä oli 37. Jäsenvaltioissa laittomasti oleskeleviksi todettujen Serbian kansalaisten määrä supistui 12 prosenttia: vuonna 2021 laittomasti oleskelevia henkilöitä oli 14 430, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 16 355. Niiden Serbian kansalaisten määrä, joilta evättiin maahantulo, on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2018 alkaen, mutta vuonna 2021 evättyjen maahantulojen määrä kuitenkin kasvoi 15 prosenttia (8 265 vuonna 2021 ja 7 210 vuonna 2020).

Sekä Serbian kansalaisista tehtyjen palauttamispäätösten määrä (5 650 päätöstä vuonna 2021 ja 6 265 päätöstä vuonna 2020 eli 10 %:n vähennys) että palautettujen henkilöiden määrä (3 020 palautusta vuonna 2021 ja 3 540 palautusta vuonna 2020 eli 15 %:n vähennys) vähenivät vuodesta 2020 vuoteen 2021. Frontex on ilmoittanut, että kokonaisuutena kokemus Serbian kanssa toteutetuista palauttamiseen liittyvistä toimista on ollut hyvä.

2.Oikeudellinen yhteistyö, yleinen järjestys ja turvallisuus

Serbia jatkoi toimia, joiden tarkoituksena on torjua järjestäytynyttä rikollisuutta (myös huumausaine- ja ihmiskauppaa) ja terrorismia, ehkäistä korruptiota ja vahvistaa oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa. Jäsenvaltiot ilmoittivat, että turvallisuuden alan yhteistyö Serbian kanssa on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Serbia jatkoi yhteistyötä Europolin ja Eurojustin kanssa. Lisäksi se osallistui yhteisiin toimiin useiden jäsenvaltioiden kanssa. Suojatun tiedonvaihdon verkkosovellus SIENA on toiminnassa, ja sitä käytetään säännöllisesti. Serbian ja CEPOLin välinen yhteistyö on vakiintunutta.

Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseen tähtäävän perustuslakiuudistuksen ensimmäinen vaihe saatettiin päätökseen helmikuussa 2021, kun parlamentti vahvisti perustuslakimuutokset. Täytäntöönpanolainsäädäntö on määrä hyväksyä helmikuuhun 2023 mennessä. Sillä on tärkeä merkitys niiden takeiden vahvistamisessa, joilla suojataan oikeuslaitosta mahdolliselta poliittiselta vaikuttamiselta.

Serbia tehosti vuonna 2021 järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia operaatioita sen jälkeen, kun toimet olivat vähentyneet vuonna 2020 covid-19-pandemian vuoksi. Erityisesti pyrittiin torjumaan huumausaineiden salakuljetusta sekä aseiden laitonta valmistusta ja kauppaa. Useita operatiivisia toimia toteutettiin yhteistyössä Europolin kanssa. Serbian poliisi osallistui myös moniin analyyttisiin EMPACT-hankkeisiin. Serbia ilmoitti tehneensä erityisen tiivistä yhteistyötä yhden jäsenvaltion kanssa kansainvälisen yhteistyön parantamiseksi rikoksella saadun omaisuuden menetetyksi tuomitsemisessa. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla aloitettiin alustava työ rikoslain muuttamiseksi. Työssä keskitytään järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja erityisesti aseiden laittoman valmistuksen ja salakuljetuksen estämiseen.

Monia merkittäviä haasteita on kuitenkin yhä jäljellä. EU:ssa toimii yhä aktiivisesti rikollisverkostoja, jotka ovat peräisin Serbiasta tai joilla on yhteyksiä sinne. Ne harjoittavat monenlaista rikollista toimintaa, kuten järjestäytynyttä omaisuusrikollisuutta (murrot, varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus, ryöstöt), muuttajien salakuljetusta, kyberriippuvaisia rikoksia, muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyviä petoksia, tupakan laitonta tuotantoa ja kauppaa sekä huumausainekauppaa (erityisesti kokaiinin ja heroiinin kauppaa). 25 Serbia on merkittävä kauttakulkumaa Länsi-Balkanin reittiä pitkin tapahtuvassa muuttajien salakuljetuksessa, joten serbialaiset salakuljettajat osallistuvat aktiivisesti laittomien muuttajien kuljettamiseen alueella. Serbialaiset ihmiskauppiaiden verkostot käyttävät useissa jäsenvaltioissa hyväkseen uhreja, myös alaikäisiä. Tämä liittyy erityisesti työntekijöiden hyväksikäyttöön ja rikollisuuteen pakottamiseen. Terrorismin torjunnassa Serbia pitää suurimpana turvallisuusongelmanaan terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden paluuta.

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On vahvistettava näyttöä korkean tason korruptiotapausten tutkinnasta, syytteeseenpanosta ja lopullisista tuomioista sekä rikoksella hankittujen varojen takavarikoinnista ja menetetyksi tuomitsemisesta.

Serbia on tehnyt muutoksia parantaakseen korkean tason korruptiotapausten tutkinnasta, syytteeseenpanosta ja lopullisista tuomioista sekä rikoksella hankittujen varojen takavarikoinnista ja menetetyksi tuomitsemisesta saatujen tulosten mittaamista.

Korkean tason korruptiotapauksissa syytteeseenpanojen ja lopullisten tuomioiden määrä kasvoi hieman vuodesta 2020 vuoteen 2021.

Tuomioistuimet antoivat järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän syyttäjänviraston syytteeseenpanojen perusteella vuonna 2021 ensimmäisen oikeusasteen tuomion kymmenelle henkilölle (vuonna 2020 tuomioita annettiin 22). Lopullinen tuomio annettiin 19 henkilölle (kun vuonna 2020 määrä oli 11). Järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevä syyttäjänvirasto määräsi toteuttamaan tutkinnan 22 henkilöstä ja teki 22 syytteeseenpanopäätöstä (kun vuonna 2020 niitä tehtiin 19). Kuten vuonna 2020, omaisuutta ei tuomittu lopullisesti menetetyksi yhdessäkään tapauksessa (vuonna 2019 tällaisia tapauksia oli kolme). Serbian on edelleen saavutettava vakuuttavia tuloksia varojen menetetyksi tuomitsemisessa korruptiotapauksissa.

Korkeampien syyttäjänvirastojen korruption torjunnasta vastaaviin erityisyksiköihin tehtiin vuonna 2021 yhteensä 3 035 rikosilmoitusta (kun vuonna 2020 niitä tehtiin 2 936). Erityisyksiköt määräsivät toteutettavaksi 270 tutkintaa ja käynnistivät samanaikaisia talousrikostutkintoja 67 henkilöstä (vuonna 2020 luku oli 23). Syytteeseenpanopäätöksiä tehtiin yhteensä 540 (kun vuonna 2020 niitä tehtiin 470). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet antoivat näiden yksikköjen tekemien syytteeseenpanojen perusteella tuomion 271 henkilölle (kun vuonna 2020 määrä oli 230). Lopullinen tuomio annettiin 255 henkilölle (kun vuonna 2020 määrä oli 195).

Vuonna 2021 yleisesti toimivaltaiset syyttäjät (muut kuin erikoisyksiköt) antoivat 29 määräystä korruptio- ja talousrikosten tutkinnasta (kun vuonna 2020 niitä annettiin 22) ja tekivät vähemmän syytteeseenpanopäätöksiä kuin vuonna 2020, koska tapaukset siirtyivät asteittain erikoisyksiköille (syytteeseenpanopäätöksiä tehtiin 63 vuonna 2021 ja 136 vuonna 2020). Yhteensä 132 henkilölle annettiin tuomio ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja 80 henkilölle ylimmän oikeusasteen tuomioistuimessa. Omaisuus tuomittiin lopullisesti menetetyksi vain yhdessä tapauksessa (kolmessa vuonna 2020).

b)On hyväksyttävä uusi korruptiontorjuntastrategia, jota tuetaan uskottavalla ja realistisella toimintasuunnitelmalla ja tehokkaalla koordinointimekanismilla.

Koska vuosien 2013–2018 kansallisen korruptiontorjuntastrategian voimassaolo on päättynyt, Serbian on hyväksyttävä uusi strategia, jota tuetaan realistisella toimintasuunnitelmalla ja tehokkaalla koordinointimekanismilla, ja aloitettava sen täytäntöönpano. Uuden strategian ja toimintasuunnitelman laatiminen on kuitenkin vielä kesken.

Korruptiolle erityisen alttiita aloja varten Serbia otti syyskuussa 2021 käyttöön toimintasuunnitelman korruption ehkäisemiseksi erityisen riskin osa-alueilla.

Lisäksi opetusministeriö hyväksyi lokakuussa 2021 erityisen toimintasuunnitelman korruption torjumiseksi koulutuksessa ja terveysministeriö hyväksyi joulukuussa 2021 korruption torjuntaa terveysalalla koskevan suunnitelman. Molemmat suunnitelmat on tarkoitus toteuttaa vuonna 2022.

c)On jatkettava Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistämistä.

Yhteisen toimintasuunnitelman tavoitteen 1 mukaisesti hallitus nimitti joulukuussa 2021 terrorismin ehkäisemisen ja torjunnan kansalliseksi koordinaattoriksi sisäministerin. Lisäksi kansallisen koordinointielimen tehtävänä on koordinoida terrorismin ehkäisemistä ja torjuntaa.

Tavoitteen 2 mukaisesti hallitus jatkoi toimintasuunnitelman toteuttamista sellaisten palaavien terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden tunnistamiseksi rajalla, joilla on Serbian kansalaisuus.

d)On lisättävä toimia kaikenlaisen väkivaltaisiin ääriliikkeisiin ja terrorismiin sekä väkivaltaiseen äärioikeistolaisuuteen johtavan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.

Serbia jatkaa toimiaan tällä osa-alueella. SIENA-sovellusta käytettiin intensiivisesti vuonna 2021. Huhti- ja toukokuussa 2021 Serbia torjui yhdessä Europolin kanssa äärisisältöä verkossa. Tšekki ilmoitti tehneensä Serbian kanssa yhteistyötä valeuutisten torjumiseksi. Yhteistyön tavoitteena oli vahvistaa toimittajien ja vaalitarkkailijoiden valmiuksia torjua disinformaatiota ja propagandaa.

3.Serbiaa koskevat suositukset

Serbia on ryhtynyt toimiin pannakseen komission aiemmat suositukset täytäntöön. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin viisumipolitiikan, rajaturvallisuuden, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan sekä kaikkien väkivaltaisten ääriliikkeiden muotojen ehkäisemisen ja torjumisen alalla. Lisätoimia on toteutettava etenkin seuraavissa asioissa:

a)On hyväksyttävä uusi yhdennetyn rajaturvallisuuden strategia ja toimintasuunnitelma uusien yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevien toimintamallien mukaisesti.

b)On toteutettava jatkotoimia korkeimmalla poliittisella tasolla annettujen sitoumusten osalta ja ensi tilassa mukautettava Serbian viisumipolitiikka vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

c)On hyväksyttävä uusi korruptiontorjuntastrategia, jota tuetaan uskottavalla ja realistisella toimintasuunnitelmalla.

d)On parannettava tuloksia järjestäytyneen rikollisuuden, myös huumausainekaupan, ja rahanpesun torjunnassa, rikoksella saadun omaisuuden menetetyksi tuomitsemisessa ja jäsenvaltioissa tapahtuvassa muuttajien hyväksikäytössä.

e)On jatkettava Länsi-Balkanin yhteisen terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman mukaisen kahdenvälisen järjestelyn täytäntöönpanoa, erityisesti terrorismin rahoituksen torjunnan (tavoite 4) ja kriittisten infrastruktuurien suojelun (tavoite 5) osalta. On hyväksyttävä uusi terrorismin torjuntaa ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä koskeva strategia ja toimintasuunnitelma, jotka kattavat kaikki radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän muodot (riippumatta siitä, mitkä niiden taustalla olevat poliittiset, uskonnalliset tai etnonationalistiset syyt ovat) EU:n toimintapolitiikkojen mukaisesti.

VI.Georgia

1.Muuttoliike, turvapaikka-asiat ja takaisinotto

1.1.Viisumivapautta koskevien edellytysten jatkuvan täyttymisen varmistamiseksi toteutetut toimet

Jäsenvaltiot vahvistivat, että palautuksia ja takaisinottoa koskeva yhteistyö Georgian viranomaisten kanssa on edelleen sujunut hyvin. Vakiintunut takaisinottotapausten hallintajärjestelmä osoittautui erityisen hyödylliseksi pandemian aikana. Toimia paluumuuttajien työelämään ja yhteiskuntaan sopeutumisen helpottamiseksi jatkettiin uudelleenkotouttamista koskevan valtion ohjelman puitteissa.

Frontexin ja Georgian välinen tarkistettu työjärjestely allekirjoitettiin 11. helmikuuta 2021. 26 Frontexin kanssa tehtävän pitkälle menevän yhteistyön kautta Georgia osallistuu yhteisoperaatioihin ja noutoon perustuviin palauttamisoperaatioihin. Georgian kansainvälisille lentoasemille on lähetetty lisää Frontexin virkamiehiä, ja Georgian poliiseja on lähetetty asiaan liittyvissä jäsenvaltioissa sijaitseville lentoasemille.

Georgia soveltaa uutta, vuosia 2021–2030 koskevaa muuttoliikestrategiaa ja siihen liittyvää vuoden 2022 toimintasuunnitelmaa. Georgiasta tuli vuonna 2021 Euroopan muuttoliikeverkoston tarkkailijajäsen. Elokuussa 2021 Georgia hyväksyi uuden toimintasuunnitelman kansalaisuudettomuuden vähentämiseksi.

Viimeisimmän yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman voimassaolo päättyi vuonna 2018, eikä uusia ei ole vielä hyväksytty. Uusi odotettu hyväksymisajankohta on syksyllä 2022. Toimia rajaturvallisuuden vahvistamiseksi uudella infrastruktuurilla ja lisävarusteilla jatkettiin lisäämällä valmiuksia maalla, merellä ja ilmassa.

Georgia tekee säännöllisesti operatiivista ja analyyttistä yhteistyötä Europolin kanssa, myös muuttajien salakuljetuksen osalta. Se pyrkii suuntaamaan toimia tähän toimintaan osallistuvia rikollisverkostoja vastaan tekemällä kahdenvälistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa laajan poliisiattaseoiden verkoston kautta.

Georgia ilmoitti vaihtavansa Interpolin kanssa tietoja kadonneista ja varastetuista passeista. Muut kuin biometriset passit poistetaan kokonaan käytöstä viimeistään 31. joulukuuta 2024, kun kaikkien muiden kuin biometristen asiakirjojen voimassaolo päättyy. Voimassa olevia muita kuin biometrisia passeja oli 1. tammikuuta 2022 jäljellä yhteensä 12 371.

Yksi jäsenvaltio ilmoitti tehneensä yhteistyötä Georgian kanssa asiakirjarikosten torjumiseksi. Lisäksi Georgia allekirjoitti yhden jäsenvaltion kanssa kahdenvälisen sopimuksen laittoman maahanmuuton torjunnasta.

1.2.Toimet, jotka on toteutettu neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa muuttoliikkeestä annettujen suositusten noudattamiseksi

a)On jatkettava toimia, joilla voidaan puuttua ennakoivasti jäsenvaltioissa tehtyihin perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. On suunniteltava viisumivapausjärjestelmää koskevia tiedotuskampanjoita asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

Georgia on toteuttanut merkittäviä toimia ratkaistakseen jäsenvaltioissa tehtäviä perusteettomia turvapaikkahakemuksia koskevan ongelman. Yhteensä 2 202:ta kansalaista on 1. tammikuuta 2021 alkaen estetty lähtemästä maasta käyttämällä perustana lainsäädäntöä, jonka mukaan viranomaiset voivat estää lähdön jäsenvaltioihin, jos perusedellytykset (toimeentuloon tarvittavat varat jne.) eivät täyty. Ulkomailla laittomasti oleskelevia Georgian kansalaisia auttavat henkilöt voidaan asettaa syytteeseen. Viranomaiset myöntävät kuitenkin, että näitä menettelyjä ei ole helppo toteuttaa.

Georgia on myös toteuttanut kohdennettuja tiedotuskampanjoita ja tietoisuuden lisäämiskampanjoita, joissa käsitellään EU:hun matkustamista ja siellä oleskelua koskevia edellytyksiä.

b)On jatkettava Georgian viisumipolitiikan mukauttamista EU:n luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

Georgian viisumipolitiikkaa ei ole yhdenmukaistettu niiden kolmansien maiden luettelon kanssa, joiden kansalaisilla on oltava viisumi lyhyttä EU:ssa oleskelua varten. Seuraavien EU:ssa viisumipakon piiriin kuuluvien maiden luetteloon sisältyvien maiden kansalaisilta ei vaadita viisumia Georgiaan: Ecuador, El Salvador, Etelä-Afrikka, Iran, Jordania, Kazakstan, Kirgisia, Kuwait, Libanon, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Tadžikistan, Thaimaa, Turkki, Turkmenistan, Uzbekistan ja Venäjä. Georgia ei edistynyt asiassa vuonna 2021.

1.3.Laitonta muuttoliikettä, kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, palautuksia ja takaisinottoa koskevien suuntausten seuranta

Georgian kansalaisten jäsenvaltioissa tekemien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä kasvoi 69 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021. Vuonna 2021 tehtiin 14 600 hakemusta ja vuonna 2020 yhteensä 8 650 hakemusta Hyväksyttyjen hakemusten osuus kasvoi hieman: vuonna 2020 se oli 4,3 prosenttia, ja vuonna 2021 se oli 4,9 prosenttia.

Vuonna 2021 Georgian kansalaiset tekivät 30 laitonta rajanylitystä jäsenvaltioihin. Määrä on sama kuin vuonna 2020. Vuonna 2021 jäsenvaltioissa laittomasti oleskeleviksi todettujen Georgian kansalaisten määrä kasvoi 28 prosenttia: vuonna 2021 laittomasti oleskelevia henkilöitä oli 13 000, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 10 165. Saman kasvusuuntauksen mukaisesti Georgian kansalaisten evättyjen maahanpääsyjen määrä kasvoi 50 prosenttia: vuonna 2020 tapauksia oli 2 065, kun vuonna 2021 niitä oli 3 105.

Vuonna 2021 Georgian kansalaisista tehtyjen palauttamispäätösten määrä supistui 13 prosenttia (10 595 päätöstä vuonna 2021 ja 12 120 vuonna 2020), kuten palautettujen henkilöiden määräkin (5 495 henkilöä vuonna 2021 ja 6 330 vuonna 2020). Frontex on kuitenkin ilmoittanut, että EU:n takaisinottosopimuksen täytäntöönpano on ollut tyydyttävää vuonna 2021. Useat jäsenvaltiot ilmoittivat, että yhteistyö Georgian kanssa on sujunut hyvin etenkin palautuslentojen käytössä.

2.Oikeudellinen yhteistyö, yleinen järjestys ja turvallisuus

2.1.Edellytysten jatkuvan täyttymisen varmistamiseksi toteutetut toimet

Jäsenvaltiot ilmoittivat, että turvallisuuden alan yhteistyö Georgian kanssa on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Georgia jatkoi yhteistyötä Europolin ja Eurojustin kanssa. Lisäksi se osallistui yhteisiin toimiin useiden jäsenvaltioiden kanssa. Maa teki säännöllistä yhteistyötä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien EU:n toimistojen kanssa ja toteutti pyynnöt ajoissa.

Georgia jatkoi korruption torjuntaa: vuonna 2021 syytteeseen asetettiin 197 henkilöä ja tuomittiin 117 henkilöä. Jälkimmäisten joukossa oli seitsemän korkea-arvoista virkamiestä. Merkittäviä toimia toteutettiin erikoistuneiden syyttäjien ja talousrikosten tutkijoiden kouluttamiseksi. Koulutuksessa keskityttiin varojen jäljitystekniikoihin sekä jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskeviin menettelyihin. Vastuu korruption torjunnan koordinoinnista siirrettiin 16. maaliskuuta 2021 oikeusministeriöltä hallitukselle, ja pääministeristä tuli koko toimintapolitiikan suora valvoja. Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) julkaisi huhtikuussa 2021 raportin, jossa vahvistettiin, että Georgia oli pannut täytäntöön suurimman osan GRECOn vuonna 2017 antamista korruption torjuntaa koskevista suosituksista.

Georgia jatkoi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa osana vuosien 2021–2024 järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaa kansallista strategiaa ja siihen liittyvää vuosien 2021–2022 toimintasuunnitelmaa. Erityisesti pyrittiin torjumaan kyberrikollisuutta, huumausainekauppaa ja järjestäytyneessä rikollisuudessa käytettäviä rahanpesujärjestelyjä. Näihin toimiin sisältyi usein kansainvälistä yhteistyötä. Georgia saattoi päätökseen huumausaineiden haitallista käyttöä koskevan aiemman kansallisen strategian ja siihen liittyvän vuosien 2021–2022 toimintasuunnitelman soveltamisen. Uusi vuosien 2022–2026 strategia ja vuosien 2022–2023 toimintasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä vuonna 2022. Huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä koskevaa kansallista strategiaa vuosiksi 2021–2026 pannaan parhaillaan täytäntöön. Tiedusteluun perustuvaa poliisitoimintaa koskeva strategia vuosiksi 2021–2025 hyväksyttiin 11. heinäkuuta 2021. Uusien rahanpesun torjuntaan erikoistuneiden asiantuntijoiden kouluttamista koskevaa valmiuksien kehittämistä jatkettiin vuonna 2021.

Georgia osallistuu aktiivisesti Europolin toteuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa itäisen kumppanuuden alueella koskevaan Fighting organised crime in the Eastern Partnership region ‑hankkeeseen. Yhteistyö CEPOLin kanssa jatkui tiiviinä erityisesti vaihto-ohjelman tehostamisen osalta: monet Georgian turvallisuusvirkailijat ja poliisit tekivät harjoitteluja asiaan liittyvissä jäsenvaltioiden elimissä.

Georgia panee täytäntöön terrorismin torjuntaa koskevaa kansallista strategiaa ja toimintasuunnitelmaa. Maa osallistuu kansainvälisiin terrorismintorjuntatoimiin ja on Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman aktiivinen jäsen. Georgialla on kattava oikeudellinen kehys terrorismin rahoituksen kriminalisoimista varten.

Georgialaiset järjestäytyneen rikollisuuden verkostot ovat kuitenkin edelleen yksi aktiivisimmista toimijoista EU:ssa tapahtuvassa järjestäytyneessä omaisuusrikollisuudessa, kuten murroissa, ajoneuvojen ja ajoneuvon osien varkauksissa ja järjestäytyneissä myymälävarkauksissa. Georgialaiset rikollisverkostot osallistuivat myös edelleen laittomien muuttajien salakuljetukseen Turkista EU:hun.

Parlamentti hyväksyi 30. joulukuuta 2021 nopeutetulla menettelyllä lainsäädäntöpaketin, jolla purettiin EU:n tukea saanut valtiontarkastajan yksikkö. Valtiontarkastaja erotettiin noudattamatta vakiomenettelyä. Tämä herätti huolta Georgian tietosuojaviranomaisen riippumattomuuden säilyttämisestä, joka on yksi viisumivapauden edellytyksistä. Valtiontarkastajan yksikön ja valtiontarkastajan viran tilalle on perustettu kaksi erillistä elintä: erityistutkintayksikkö ja henkilötietojen suojasta vastaava yksikkö.

2.2. Toimet, jotka on toteutettu neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa annettujen suositusten noudattamiseksi

a)On parannettava korruptiontorjuntaelinten ja lainvalvontaviranomaisten tehokkuutta, jotta korkean tason korruptiotapauksiin voidaan puuttua nykyistä paremmin. Lisäksi on varmistettava, että kaikki tällaiset tapaukset tutkitaan.

Korruption torjunnan koordinointi siirrettiin 16. maaliskuuta 2021 oikeusministeriöltä hallituksen hallintotoimistolle, joka toimii suoraan pääministerin alaisuudessa. Hallituksen hallintotoimistoon perustettiin 9. kesäkuuta 2021 korruption torjunnasta vastaava sihteeristö, joka huolehtii korruptiontorjuntaneuvoston sihteeristön tehtävistä, laatii uuden korruptiontorjuntastrategian ja siihen liittyvät toimintasuunnitelmat ja seuraa niiden täytäntöönpanoa.

Vuonna 2021 korruptioon liittyvissä tapauksissa käynnistettiin 218 tutkintaa, asetettiin syytteeseen 197 henkilöä ja tuomittiin 117 henkilöä. Syytteeseen asetetuista 14 oli korkea-arvoisia virkamiehiä, joiden joukkoon kuului varaministeri, apulaisaluesyyttäjä, julkisoikeudellisen oikeushenkilön johtaja ja apulaisjohtaja, kuvernöörejä, varakuvernöörejä, varapormestari ja kunnanvaltuuston jäseniä (rikoksen tekohetkellä). Näistä seitsemän sai tuomion korruptiosta. Korkean tason korruption torjumiseksi on kuitenkin tehtävä enemmän, ja erityisesti on puututtava runsaslukuisten edunsaajien asemaan ja heidän vaikutukseensa sekä taloudellisella että poliittisella tasolla. 27

b)On vietävä korkeimman oikeuden uudistus päätökseen muuttamalla tuomareiden valintamenettely täysin Venetsian komission suositusten ja eurooppalaisten normien mukaiseksi. On saatettava syytteeseenpanon uudistus päätökseen muun muassa erottamalla tutkijoiden ja syyttäjien tehtävät toisistaan.

Vuosina 2019–2021 korkeimpaan oikeuteen nimitettiin 28 tuomaria, joiden toimikausi on elinikäinen. Nämä nimitykset tehtiin ennen nimitysprosessin nykyisten puutteiden korjaamista, eivätkä ne ole Etyjin tai demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ja Euroopan neuvoston Venetsian komission suositusten mukaisia. EU oli ilmaissut toistuvasti huolensa 28 tästä menettelystä, joka heikensi oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja kansalaisten luottamusta Georgian oikeusjärjestelmään.

Parlamentti hyväksyi 30. syyskuuta 2020 ja 1. huhtikuuta 2021 korkeimman oikeuden tuomareiden valintaprosessia koskevat muutokset. Useita Venetsian komission suosituksia ei kuitenkaan vieläkään toteutettu, ja lisätoimia tarvitaan, jotta korkeimman oikeuden tuomareiden nimitysprosessi olisi kokonaisuudessaan kyseisten suositusten mukainen.

Komissio peruutti 7. lokakuuta 2021 antamallaan päätöksellä Georgialle suunnatun makrotaloudellisen rahoitusavun toisen erän (75 miljoonaa euroa). Syynä oli varsinkin se, että oikeuslaitokseen liittyvä edellytys ei täyttynyt eli oikeuslaitoksen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja laatua ei ollut lisätty. Korkeimman oikeuden tuomareiden valinta jatkui, vaikka kaikkien Venetsian komission suositusten noudattamiseksi tarvittavia lainsäädäntömuutoksia ei ollut tehty. Prosessissa ei myöskään kyetty takaamaan kaikkien ehdokkaiden yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi ei hyväksytty useita muitakaan muutoksia, joilla olisi pyritty lisäämään oikeusjärjestelmän avoimuutta.

Muutokset, joissa vahvistetaan syyttäjän ja tutkijan toimivaltuuksien selkeä erottaminen tutkinnan aikana, toimitettiin parlamentille 24. marraskuuta 2021. Asiaa koskeva lainsäädäntömenettely on käynnissä.

a)On saatettava rahanpesun selvittelykeskuksen operatiivinen kehitysvaihe päätökseen varmistamalla, että i) se voi saada tarvittavat tiedot ilmoittavilta yhteisöiltä ja ii) sillä on mahdollisuus saada oikea-aikaisesti käyttöönsä kaikki tarvittavat taloudelliset, hallinnolliset ja lainvalvontaa koskevat tiedot, jotta se voi tehdä työnsä asianmukaisesti

Georgian toimittamien ja uusimmassa Moneyvalin raportissa 29 vahvistettujen tietojen mukaan rahanpesun selvittelykeskuksen operatiivinen kehitysvaihe on saatettu päätökseen. Muiden puutteiden vuoksi raportissa kuitenkin arvioidaan, että Georgian rahanpesun selvittelykeskuksen koko toiminta vastaa raportin suosituksia vain osittain.

b)On jatkettava järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa, etenkin laittomasta toiminnasta saatujen voittojen pesun torjumiseksi.

Georgia jatkoi järjestäytyneen rikollisuuden torjumista osana tätä osa-aluetta koskevaa kansallista strategiaansa ja siihen liittyviä toimintasuunnitelmia. Europolin Georgian-yhteystoimisto tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen tiimien kanssa. Myös kahdenvälistä yhteistyötä vahvistettiin muun muassa kahdenvälisin järjestelyin toteutettavilla toimilla ja 11 jäsenvaltioon lähetettävien poliisiattaseoiden verkostolla. Niiden painopisteenä oli erityisesti rahanpesun torjunta.

Vuonna 2021 Eurojustissa toimiva Georgian yhteyssyyttäjä rekisteröi kaksi uutta tapausta, kun taas Eurojustin kansalliset jäsenet rekisteröivät 21 uutta tapausta, jotka koskivat Georgiaa. Nämä tapaukset liittyvät pääasiassa korruptioon, muuttajien salakuljetukseen, huijauksiin ja petoksiin sekä rahanpesuun. Georgia allekirjoitti vuonna 2021 yhden uuden yhteisiä tutkintaryhmiä koskevan sopimuksen Eurojustin tukemassa tapauksessa.

Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta EU:ssa toimii yhä aktiivisesti rikollisverkostoja, jotka ovat peräisin Georgiasta tai joilla on yhteyksiä sinne. Ne harjoittavat monenlaista rikollista toimintaa, kuten järjestäytynyttä omaisuusrikollisuutta (murrot, varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus, ryöstöt), muuttajien salakuljetusta ja huumausainekauppaa (erityisesti heroiinin kauppaa). 30

c)On jatkettava toimia, joilla kansallinen lainsäädäntö saatetaan täysin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n säännöstön mukaiseksi.

Georgia toteutti vuonna 2021 toimia rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädäntönsä yhdenmukaistamiseksi EU:n lainsäädännön kanssa. Tämän ansiosta Georgian viranomaiset kykenivät toteuttamaan toimia YK:n pakotekomitean luettelojen perusteella heti niiden julkaisemisen jälkeen. Toisella lainsäädäntömuutoksella sallitaan, että FMS (Georgian rahanpesun selvittelykeskus) toimittaa aiempaa luottamuksellisempia tietoja aiempaa useammille kansallisille elimille (myös valtiovarainministeriölle) rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvistä rikoksista. Lainsäädäntömenettely näiden muutosten hyväksymiseksi on käynnissä.

3.Georgiaa koskevat suositukset

Kaiken kaikkiaan Georgia täyttää edelleen viisumivapautta koskevat edellytykset, ja se on ryhtynyt toimiin noudattaakseen komission aiempia suosituksia. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin viisumipolitiikan sekä rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla. Lisätoimia on toteutettava etenkin seuraavissa asioissa:

a)On mukautettava Georgian viisumipolitiikka vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

b)On jatkettava toimia, joilla voidaan puuttua jäsenvaltioissa tehtyihin perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. On suunniteltava viisumivapautta koskevia tiedotuskampanjoita asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

c)On lisättävä toimia korruption torjumiseksi ja puututtava erityisesti runsaslukuisten edunsaajien asemaan ja heidän vaikutukseensa sekä taloudellisella että poliittisella tasolla erityisesti vahvistamalla korruptiontorjuntaelinten riippumattomuutta ja koordinointia sekä antamalla niille tarvittavat resurssit.

d)On saatettava päätökseen toimet, joilla kansallinen lainsäädäntö saatetaan täysin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n säännöstön mukaiseksi.

e)On tehostettava järjestäytyneen rikollisuuden ja erityisesti EU:ssa toteutettaviin toimiin liittyvien verkostojen torjuntaa.

f)On saatettava korkeimman oikeuden tuomareiden nimitysprosessi kokonaisuudessaan Venetsian komission suositusten mukaiseksi sekä hyväksyttävä ja pantava täytäntöön lainsäädäntöä, joka koskee korkeimman oikeuden tuomareiden lahjomattomuuden ja toiminnan arviointia.

g)On varmistettava tietosuojaviranomaisen riippumattomuus.

VII.Moldovan tasavalta

1.Muuttoliike, turvapaikka-asiat ja takaisinotto

Jäsenvaltiot ilmoittivat, että yhteistyö Moldovan tasavallan, jäljempänä ’Moldova’, kanssa muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden, myös takaisinoton, alalla on sujunut vuonna 2021 yleisesti ottaen hyvin. Kolmansien maiden kansalaisten, erityisesti Moldovan kansalaisten kanssa naimisissa olevien henkilöiden, palauttamisessa ilmoitettiin olevan joitakin ongelmia, mutta ne koskivat hyvin pientä tapausmäärää. Lisäksi Moldovan takaisinottopyyntöjen käsittelyssä ilmoitettiin olleen joitakin hallinnollisia viipeitä. Neljä jäsenvaltiota (Saksa, Ranska, Latvia ja Liettua) ilmoitti toteuttaneensa kahdenvälisiä operatiivisia toimia ja hankkeita maan kanssa muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden alalla.

Moldova jatkoi rajaturvallisuutta ja muuttoliikettä koskevien järjestelmien parantamista investoimalla infrastruktuuriin, ohjelmistoihin ja koulutukseen. Se on myös Frontexin ja Moldovan rajapoliisin välisen yhteistyösuunnitelman edunsaaja. Suunnitelma uusittiin joulukuussa 2021 vuosiksi 2022–2024.

EU:n rajavalvonnan avustusoperaatio Moldovan ja Ukrainan rajalla (EUBAM) suuntasi toimintansa välittömästi uudelleen 24. helmikuuta 2022 alkaen Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden hallinnoinnissa avustamiseksi. Toimenpiteisiin lukeutuvat muuttovirtojen sujuvoittamisessa neuvominen, haavoittuvassa asemassa olevien muuttajien avustaminen, tietojen antaminen maahantulon yhteydessä noudatettavista perustason rajatarkastusmenettelyistä ja humanitaarisen avun tulliselvityksessä avustaminen. Komissio, Ukraina ja Moldova allekirjoittivat 2. kesäkuuta uuden yhteisymmärryspöytäkirjan 31 , jossa annettiin EUBAMille mahdollisuus käyttää toimeenpanovaltuuksia rajavalvonta-asioissa, jos jokin maista sitä pyytää. EUBAM tekee tiivistä yhteistyötä Frontexin henkilöstön kanssa keskeisten rajanylityspaikkojen toiminnan tukemiseksi.

Asiakirjaturvallisuuden osalta voidaan todeta, että Moldova myöntää nykyään vain biometrisiä ICAOn vaatimusten mukaisia passeja. ICAOn vaatimusten vastaisista passeista luopuminen saatiin päätökseen 1. tammikuuta 2021. Moldova jatkoi passeja käsittelevän henkilöstön intensiivistä koulutusta. Se tekee säännöllistä ja järjestelmällistä yhteistyötä Interpolin kanssa kadonneiden ja varastettujen passien osalta.

Vuonna 2021 Moldovasta tuli Euroopan muuttoliikeverkoston tarkkailijajäsen.

1.1.Toimet, jotka on toteutettu neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa muuttoliikkeestä annettujen suositusten noudattamiseksi

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On jatkettava viisumivapausjärjestelmää koskevien tiedotuskampanjoiden suunnittelemista asiaankuuluvien muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

Viisumivapaata matkustamista EU:hun käsitellään säännöllisesti tiedotuskampanjoissa, jotka koskevat yleisiä Euroopan yhdentymiseen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2021 julkaistiin myös Moldovan kansalaisille suunnatun vapaata liikkuvuutta EU:ssa koskevan oppaan tarkistettu versio. Haavoittuvassa asemassa olevien vähemmistöjen parissa toteutetaan räätälöityjä kampanjoita yhteisössä toimivien sovittelijoiden välityksellä.

b)On jatkettava Moldovan viisumipolitiikan mukauttamista EU:n luetteloihin kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

Moldovan viisumipolitiikkaa ei ole yhdenmukaistettu niiden kolmansien maiden luettelon kanssa, joiden kansalaisilla on oltava viisumi lyhyttä EU:ssa oleskelua varten. Seuraavien EU:ssa viisumipakon piiriin kuuluvien maiden luetteloon sisältyvien maiden kansalaisilta ei vaadita viisumia Moldovaan: Armenia, Azerbaidžan, Ecuador, El Salvador, Kazakstan, Kirgisia, Kuuba, Tadžikistan, Turkki, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä. Asiassa ei tapahtunut merkittävää kehitystä vuonna 2021.

1.2.Laitonta muuttoliikettä, kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, palautuksia ja takaisinottoa koskevien suuntausten seuranta

Moldovan kansalaisten jäsenvaltioissa tekemien, kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä kasvoi 63 prosenttia vuosina 2020–2021. Vuonna 2020 tehtiin 4 830 hakemusta, kun vuonna 2021 niitä tehtiin 7 885. Hyväksyttyjen hakemusten osuus oli 1,0 prosenttia vuonna 2021, eli se pysyi samana kuin vuonna 2020.

Moldovan kansalaisten yritykset ylittää EU:n ulkorajat laittomasti jäivät vuonna 2021 hyvin vähäisiksi (21), ja määrä oli pienempi kuin vuonna 2020 (34). Jäsenvaltioissa laittomasti oleskeleviksi todettujen Moldovan kansalaisten määrä kasvoi: kun se vuonna 2020 oli 24 610, vuonna 2021 se oli 42 150 (71 %:n kasvu). Vuonna 2021 niiden Moldovan kansalaisten määrä, joilta evättiin pääsy jäsenvaltioihin, oli 9 065 eli 11 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020, jonka aikana määrä oli tämän kansalaisuuden osalta ennätyksellisen suuri (10 150).

Moldovan kansalaisista tehtyjen palautusmääräysten määrä kasvoi 17 prosenttia vuonna 2021 (vuonna 2021 niitä annettiin 7 935, kun vuonna 2020 niitä annettiin 6 765). Palautusten määrä oli kuitenkin 14 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020 (2 785 palautusta vuonna 2021 ja 3 240 vuonna 2020). Jäsenvaltiot raportoivat kuitenkin hyvästä yhteistyöstä Moldovan omien kansalaisten takaisinotossa, ja Frontex ilmoitti, että palautusoperaatiot on toteutettu sujuvasti.

2.Oikeudellinen yhteistyö, yleinen järjestys ja turvallisuus

Moldova jatkoi vuonna 2021 yhteistyötä useiden jäsenvaltioiden kanssa turvallisuuden alalla.

Moldova jatkoi vuosia 2020–2027 koskevan kansallisen huumausaineiden torjuntastrategian, vuosia 2020–2025 koskevan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntastrategian sekä ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan kansallisen strategian 2018–2023 täytäntöönpanoa. Viimeksi mainitun strategian tavoitteena on parantaa ihmiskaupan uhreille ja heikossa asemassa oleville ryhmille (myös muuttajille ja turvapaikanhakijoille) tarjottavia palveluja sekä tutkijoiden, syyttäjien ja tuomareiden järjestelmällistä kouluttamista ihmiskauppatapausten käsittelyyn. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan kansallisen strategian voimassaolo kuitenkin päättyi vuonna 2019, eikä uutta strategiaa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa ole vieläkään hyväksytty.

Kansallinen korruptiontorjuntakeskus jatkoi korruption torjunnan toteuttamista yhteistyössä korruption torjunnasta vastaavan syyttäjänviraston (yleisen syyttäjän viraston erityisjaosto) kanssa.

Moldova on investoinut merkittävästi toimintapolitiikan uudistustoimiin järjestäytyneen rikollisuuden ja laittomien rahavirtojen torjumiseksi. Vuonna 2021 tutkinnan kohteena oli 18 järjestäytynyttä rikollisryhmää, ja 44 niiden jäsentä pidätettiin. Moldovaa pidetään luotettavana kumppanina järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa toimissa, erityisesti kyberrikollisuuden torjunnassa (esimerkiksi verkkomaksuihin liittyvien petosten tai kiristyksen tutkinnassa ja toimissa lasten seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseksi verkossa). Hallitus ja parlamentti valmistelivat joukon rikoksella hankittujen varojen jäädyttämistä, takaisinperintää ja menetetyksi tuomitsemista koskevia lakimuutoksia parantaakseen rikoksella hankittujen varojen takaisinhankinnasta vastaavan viraston (kansallisessa korruptiontorjuntakeskuksessa vuodesta 2018 lähtien toiminut erikoistunut itsenäinen alayksikkö) tehokkuutta. Lainsäädäntöprosessi on kuitenkin yhä kesken.

EU:ssa toimii edelleen aktiivisesti rikollisverkostoja, jotka ovat peräisin Moldovasta tai joilla on yhteyksiä sinne. Ne harjoittavat monenlaista rikollista toimintaa, kuten järjestäytynyttä omaisuusrikollisuutta (murrot, varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus, ryöstöt), muuttajien salakuljetusta, kyberriippuvaisia rikoksia, muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyviä petoksia, tupakan laitonta tuotantoa ja kauppaa sekä huumausainekauppaa. 32

Komissio antoi neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa seuraavat suositukset:

a)On hyväksyttävä oikeuslaitoksen uudistuksia koskeva strategia ja toimintasuunnitelma.

Uusi oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja lahjomattomuuden varmistamista koskeva vuosien 2022–2025 strategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma hyväksyttiin 6. joulukuuta 2021.

b)On hyväksyttävä oikeuslaitosta koskevat perustuslain muutokset Venetsian komission suositusten mukaisesti.

Parlamentti hyväksyi 23. syyskuuta 2021 oikeuslaitosta koskevat perustuslain muutokset, jotka tulivat voimaan 1. huhtikuuta 2022. Muutoksilla parannetaan merkittävästi oikeuslaitoksen ja oikeushallinnon riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta koskevaa oikeudellista kehystä Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti. Muutoksilla saatetaan erityisesti ylimmän tuomarineuvoston kokoonpano suositusten mukaiseksi sulkemalla pois viran puolesta saatava jäsenyys ja tarkistamalla neuvoston maallikkojäsenten nimitysprosessia. Näin vahvistetaan presidentin roolia tuomareiden nimittämisessä, säännellään tuomareiden toiminnallista koskemattomuutta perustuslaillisella tasolla ja muutetaan tuomareiden korkeimpaan oikeuteen nimittämisessä noudatettavaa menettelyä politisoitumisriskin vähentämiseksi.

c)On varmistettava, että nimitykset oikeuslaitoksen virkoihin tehdään ansioihin perustuvassa ja avoimessa valintamenettelyssä ja että nimitykset ja ehdokkaiden hylkäykset perustellaan asianmukaisesti pätevyyttä ja lahjomattomuutta koskevien kriteerien osalta.

Moldovalla on kattavaa lainsäädäntöä, jolla säännellään oikeuslaitoksen nimityksiä. Tärkeimmät oikeuslaitoksen valintamenettelyyn osallistuvat elimet ovat tuomareiden valinnasta ja virkaurasta vastaava kollegio ja ylin tuomarineuvosto. Kansallinen korruptiontorjuntakeskus suorittaa ehdokkaita koskevat selvitykset tarkistamalla varallisuutta tai sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset sekä lahjomattomuutta valvovan kansallisen viranomaisen antamat todistukset ja selvittämällä ehdokkaiden rikosrekisterin.

Valintaprosessin avoimuus varmistetaan julkaisemalla ilmoituksia kilpailujen käynnistämisestä, ehdokkaita koskevista tiedoista ja kilpailujen tuloksista. Toisaalta tuomareiden ja syyttäjien nimitys- ja ylennysjärjestelmä ylimmän tuomarineuvoston ja ylimmän syyttäjäneuvoston toteuttaman alustavan koulutuksen ja loppukoevaiheen jälkeen ei ole riittävän avoin, ja kriteerit ovat epäselviä.

Tuomari- ja syyttäjäneuvostojen ehdokkaita koskevasta esiselvityksestä annettu laki hyväksyttiin maaliskuussa 2022. Laissa säädetään ylimmän tuomarineuvoston, ylimmän syyttäjäneuvoston ja niiden erikoistuneiden elinten tulevien jäsenten lahjomattomuuden arvioinnista, jonka suorittaa kolmesta kansallisesta ja kolmesta kansainvälisestä jäsenestä koostuva arviointikomitea. Tämän tavoitteena on lisätä tuomareiden ja syyttäjien itsehallintoelinten lahjomattomuutta ja lisätä kansalaisten luottamusta niiden toimintaa ja koko oikeuslaitosta kohtaan. Suurin osa Venetsian komission suosituksista pantiin täytäntöön.

d)On varmistettava, että korkean tason toimijat panevat varallisuudesta ilmoittamista koskevan järjestelmän tehokkaasti täytäntöön.

Parlamentti hyväksyi 7. lokakuuta 2021 muutoksia varallisuudesta ilmoittamista koskevaan järjestelmään vahvistamalla seuraavat periaatteet: i) varallisuus ilmoitetaan todellisen markkina-arvon mukaisesti, ii) henkilöitä koskevien tarkastusten soveltamisalaa laajennetaan tapauksissa, joihin kohdistuu perusteltu epäily, ja iii) lahjomattomuutta valvovat tarkastajat saavat pyytää riippumatonta varallisuuden arviointia. Lahjomattomuutta valvova kansallinen viranomainen jatkoi vuonna 2021 ministerien, parlamentin jäsenten, hallintovirastojen johtajien, valtionpankin johdon, tuomareiden ja syyttäjien priorisoitavien ilmoitusten tarkastamista. GRECOn neljännen arviointikierroksen toisessa vaatimustenmukaisuuskertomuksessa annetaan tunnustusta varallisuudesta ilmoittamista koskevista uudistuksista, mutta varoitetaan, että lahjomattomuutta valvovan kansallisen viranomaisen strategia ei ole täysin vaikuttava.

e)On varmistettava, että korruptiontorjuntavirastojen toimivaltuudet jaetaan tehokkaasti ja että korruption torjunnasta vastaava syyttäjänvirasto keskittyy korkean tason korruptiotapauksiin.

Vuonna 2021 aloitettiin rikoslain ja rikosprosessilain muutosehdotuksia koskeva työ, jonka tarkoituksena on rajata korruption torjunnasta vastaavan syyttäjänviraston toimivaltuuksia korkean tason korruptiotapausten tutkinnassa ja uudistaa kansallisen korruptiontorjuntakeskuksen rakenne. Keskusteluja jatkettiin toimivaltaisten valtion virastojen tasolla, ja tavoitteena on, että parlamentti hyväksyy muutokset vuonna 2022.

f)On annettava sekundaarilainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön laki rahanpesun seuraamuksista.

Tässä asiassa ei tapahtunut merkittävää lainsäädännön kehitystä. Viranomaiset odottavat, että asiaan liittyvät säädökset tulevat voimaan vasta vuonna 2023.

g)On edistyttävä merkittävien rahanpesujärjestelyjen tutkinnassa ja syytteeseenpanossa.

Korruption torjunnasta vastaava syyttäjänvirasto jatkoi merkittävien tapausten tutkintaa. Yksi esimerkki on ns. Laundromat-järjestely, jossa eräät moldovalaiset ja latvialaiset pankit siirsivät laittomasti venäläisiä varoja ulkomaille arviolta 22 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Tapausta tutkitaan yhteistyössä Latvian kanssa. Lisäksi 5. marraskuuta 2021 perustettiin uusi tutkintaryhmä, joka koostuu korruption torjunnasta vastaavan syyttäjänviraston syyttäjistä ja kansallisen korruptiontorjuntakeskuksen rikostutkijoista. Vuonna 2021 yhteensä 26 muuta merkittävien tapausten tutkintaa käynnistettiin tai niitä jatkettiin syyttäjänvirastossa.

h)On yhdenmukaistettava kansallinen lainsäädäntö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n säännöstön kanssa.

Rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 20. toukokuuta 2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849 saatettiin osaksi Moldovan kansallista lainsäädäntöä kahdessa vaiheessa vuosina 2017 ja 2020. Valtionpankki hyväksyi täydentäviä hallinnollisia sääntöjä maaliskuussa 2021.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisestä ja torjumisesta annettua lakia on määrä muokata vasta vuonna 2022. Siihen pitäisi sisällyttää viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, vuoden 2018 käteisvarojen valvontaa koskevan asetuksen säännökset, Moneyvalin suositukset ja muut tarvittavat, Moldovaa koskevat muutokset.

i)On tehostettava pankkipetosten torjumiseen tähtääviä toimia päivittämällä rikoksella hankittujen varojen takaisinhankintastrategiaa ja luomalla uusi varojen takaisinhankintamekanismi.

Varojen takaisinhankintastrategia korvattiin 18. toukokuuta 2021 uudella varojen takaisinhankintamekanismilla, joka hyväksyttiin yleisen syyttäjän viraston, kansallisen korruptiontorjuntakeskuksen, valtion veroviraston sekä rahanpesun ehkäisemistä ja torjumista käsittelevän yksikön yhteisellä määräyksellä. Rikoksella hankittujen varojen takaisinhankinnasta vastaava virasto valmistelee yhdessä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa varojen takaisin perimistä koskevan kansallisen ohjelman luonnosta. Parlamentin on määrä hyväksyä ohjelma vuonna 2022.

j)On saatettava päätökseen vuoden 2014 pankkipetoksen tutkinta, jotta kaikki vastuussa olevat henkilöt saadaan oikeuden eteen ja kavalletut varat saadaan perittyä takaisin.

Vuoden 2014 pankkipetoksen tutkinta jatkui vuonna 2021. Korruption torjunnasta vastaava syyttäjänvirasto toimitti tuomioistuimelle kuusi uutta petokseen liittyvää rikostapausta. Näissä kuudessa tapauksessa takavarikoitujen varojen arvo oli yhteensä 2 288 718 euroa. Lisäksi kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön kautta saatiin takaisin 1 400 000 euroa. Tutkinnan aloittamisen jälkeen takaisin saatujen varojen kokonaisarvo on 367 115 731 euroa. Yksi syy siihen, että edellä mainittu varojen takaisinhankintamekanismi hyväksyttiin toukokuussa 2021, oli pyrkimys nopeuttaa tässä pankkipetoksessa varastettujen varojen palauttamista Moldovan valtiolle.

3.Moldovaa koskevat suositukset

Moldova on ryhtynyt toimiin pannakseen komission suositukset täytäntöön. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin viisumipolitiikan, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden alalla. Lisätoimia on toteutettava etenkin seuraavissa asioissa:

a)On mukautettava Moldovan viisumipolitiikka vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

b)On jatkettava viisumivapautta koskevien tiedotuskampanjoiden suunnittelemista asianmukaisten muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

c)On erotettava selkeästi toisistaan korkean tason korruptiotapauksia tutkivien korruptiontorjuntaelinten toimivaltuudet ja lisättävä niiden välistä koordinointia.

d)On saatettava päätökseen lainsäädännön yhdenmukaistaminen rahanpesun torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön kanssa, annettava sekundaarilainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön laki rahanpesun seuraamuksista, sekä pantava täytäntöön Moneyvalin suositukset.

e)On tehostettava järjestäytyneen rikollisuuden, myös tiettyjen verkostojen, jotka salakuljettavat ihmisiä ja tavaroita EU:hun, torjuntaa tiiviissä yhteistyössä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

f)On tehostettava toimia pankkipetosten torjumiseksi hyväksymällä kansallinen rikoksella hankittujen varojen takaisinhankintastrategia ja luomalla uusi tehokas mekanismi rikoksella hankittujen varojen jäädyttämistä, takavarikointia, menetetyksi tuomitsemista ja kapitalisointia varten.

VIII.Ukraina

Tämä kertomus kattaa vuoden 2021 loppuun ulottuvan ajanjakson. Siksi tässä osiossa käsitellään pääasiassa tilannetta, joka vallitsi ennen kuin Venäjä aloitti provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.

Venäjän hyökkäyksen seurauksena miljoonat ihmiset hakivat turvaa EU:sta ja naapurimaista. Sen jälkeen, kun komissio oli antanut ehdotuksen tilapäistä suojelua koskevan direktiivin 33 aktivoimisesta ensimmäistä kertaa, neuvosto antoi 4. maaliskuuta 2022 täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/382, jolla myönnettiin tilapäinen suojeluasema Ukrainan kansalaisille (ja muihin ryhmiin kuuluville henkilöille), jotka ovat joutuneet siirtymään Ukrainasta 24. helmikuuta 2022 tai sen jälkeen. Lisäksi komissio antoi ulkorajojen valvontaa koskevia toimintaohjeita rajanylityksen helpottamiseksi EU:n ja Ukrainan välisellä rajalla. 34 EU:hun saapui 24. helmikuuta – 5. syyskuuta noin 8,9 miljoonaa Ukrainan kansalaista.

Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa EU:n ja Ukrainan välinen viisumivapaus on helpottanut matkustamista Ukrainaan ja sieltä pois. Tämä koskee erityisesti niitä Ukrainan kansalaisia, jotka päättivät olla asettautumatta asumaan EU:n alueelle tai jotka eivät kuulu tilapäistä suojelua koskevan direktiivin soveltamisalaan.

Komissio katsoo rajusti muuttuneesta tilanteesta huolimatta, että on edelleen olennaista seurata, täyttääkö Ukraina viisumivapautta koskevat edellytykset. Komissio aikoo edelleen tukea Ukrainan viranomaisia niiden uudistusten täytäntöönpanossa, jotka ovat välttämättömiä edellytysten jatkuvan täyttämisen kannalta.

1.Muuttoliike, turvapaikka-asiat ja takaisinotto

1.1. Viisumivapautta koskevien edellytysten jatkuvan täyttymisen varmistamiseksi toteutetut toimet

Jäsenvaltiot vahvistivat, että palautuksia, takaisinottoa ja muita muuttoliikeasioita koskeva yhteistyö Ukrainan kanssa jatkui vuonna 2021 hyvänä, erityisesti Belgian, Saksan, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa. Ukraina jatkoi yhteistyötä monien jäsenvaltioiden kanssa takaisinottoa koskevien täytäntöönpanopöytäkirjojen laatimiseksi ja hyväksymiseksi. Se toteutti edelleen myös toimia kansalaistensa EU:ssa tekemien perusteettomien turvapaikkahakemusten määrän vähentämiseksi toteuttamalla useita turvapaikanhakijoiden oikeuksia koskevia tiedotuskampanjoita.

Ukraina jatkoi vuosia 2019–2025 koskevan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman sekä vuosien 2018–2021 muuttoliikepoliittisen strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman toteuttamista. Uutta vuoden 2022 jälkeistä toimintasuunnitelmaa koskeva työ alkoi, ja siihen osallistuivat EU4IBM-hankkeen asiantuntijat.

Vuonna 2021 toteutettiin huomattavia toimia raja- ja maahanmuuttovalvontaa tukevien tietoteknisten järjestelmien tehostamiseksi, muun muassa jatkettiin muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden hallinnan tukemista Ukrainassa koskevaa EU:n rahoittamaa IOM:n hanketta Support for migration and asylum management in Ukraine (IMMIS).

Ukraina toteutti Slovakian, Puolan, Unkarin, Romanian ja Moldovan kanssa yhteisen analyysin rajaturvallisuuteen kohdistuvista uhkista. Se myös toteutti Puolan ja Valko-Venäjän kanssa yhteisen kolmenvälisen arvioinnin valtion rajaturvallisuuteen kohdistuvista uhkista. Lisäksi jatkettiin Ukrainan ja Saksan rajapoliisien yhteisen tilanneraportin laatimista.

Covid-19-pandemia häiritsi vuonna 2021 merkittävästi turvapaikka-asioita koskevaa työtä. Tarve ottaa käyttöön lähikontaktien välttämistä koskevat säännöt aiheutti merkittävää painetta turvapaikanhakijoille ja vastaanottokeskusten ja väliaikaisten vastaanottokeskusten henkilöstölle. Tässä yhteydessä tehtiin huomattavia investointeja (muun muassa terveydenhuollon laitteisiin, eristyshuoneisiin ja paloturvallisuuteen), jotta väliaikaiset vastaanottokeskukset ja muut tilat täyttäisivät erityiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset.

Ukraina on myöntänyt biometrisiä passeja vuodesta 2015 lähtien. Viimeiset muut kuin biometriset passit myönnettiin vuonna 2016, ja ne on tarkoitus poistaa kokonaan käytöstä vuonna 2026, jolloin niiden voimassaolo päättyy.

1.2 Toimet, jotka on toteutettu neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa muuttoliikkeestä annettujen suositusten noudattamiseksi

a)On jatkettava toimia, joilla vähennetään jäsenvaltioissa laittomasti oleskelevien Ukrainan kansalaisten määrää ja heidän tekemiensä perusteettomien turvapaikkahakemusten määrää.

Ukrainan viranomaiset keskittyivät antamaan kansalaisille tietoa viisumivapaata matkustamista koskevista säännöistä. Sen lisäksi, että tiedot ovat saatavilla verkkosivustoilla, niitä annetaan myös erikseen suunnitelluissa kampanjoissa (ks. jäljempänä oleva suositus c) tai Euroopan yhdentymistä koskevissa yleisissä kampanjoissa (esim. EUKraina), jotka sisältävät viisumivapaata matkustamista koskevia lukuja.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Ukrainan viranomaiset olivat ennakoivasti yhteydessä komissioon ja pyysivät tietoa parhaista käytännöistä ja/tai konkreettisista toimenpiteistä, joita voitaisiin toteuttaa perusteettomien turvapaikkahakemusten määrän vähentämiseksi. Nykytilanteessa Ukraina tekee tiivistä yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden kanssa tiedottaakseen ukrainalaisille tilapäiseen suojelujärjestelmään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

b)Ukrainan kansalaisilta on poistettava mahdollisuus pitää kerrallaan useampaa kuin yhtä voimassa olevaa passia. On lopetettava tällaisten ”täydentävien” passien myöntäminen ja peruutettava jo myönnettyjen passien voimassaolo.

Ukraina otti ennakoivasti yhteyttä komissioon ja Puolaan keskustellakseen mahdollisista ratkaisuista. Ukraina kuuli vuoden 2021 lopussa ja vuoden 2022 alussa EU:ta ja Puolaa tätä asiaa koskevista teknisistä näkökohdista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti näihin kuulemisiin, mutta Ukraina ja Puola ovat jatkaneet niitä ja niissä on käsitelty myös käytännön ratkaisuja sodan yhteydessä. Yhteisesti selvennettiin kuitenkin joitakin näkökohtia, jotka liittyivät erityisesti useamman kuin yhden passin myöntämiseen. Tämä käytäntö on monista syistä yleinen, myös jäsenvaltioissa, eikä sitä tarvitse muuttaa. Lisäksi Ukrainan viranomaiset varmistavat jo, että jokaisella Ukrainan kansalaisella on yksilöllinen henkilötunnus, joka ei koskaan muutu ja joka näkyy kaikissa tunnistusasiakirjoissa, myös passeissa.

c)On suunniteltava viisumivapausjärjestelmää koskevia tiedotuskampanjoita asianmukaisten muuttajaprofiilien mukaan, myös heikossa asemassa oleville ryhmille, myönnetyn oleskeluajan jälkeen maahan jääville (oleskeluajan ylitykset) ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia tekeville.

Ukrainan viranomaiset toteuttivat säännöllisesti tiedotuskampanjoita oikeuksista ja velvollisuuksista, joita Ukrainan kansalaisilla on EU-maihin matkustaessa. Niihin lukeutuivat turvallista maahanmuuttoa ja turvallista työskentelyä koskevat kampanjat, joista jälkimmäisellä pyrittiin ehkäisemään ihmiskauppaa ja muuttajien hyväksikäyttöä.

d)On jatkettava Ukrainan viisumipolitiikan mukauttamista EU:n luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

Ukrainan viisumipolitiikkaa ei ole yhdenmukaistettu niiden kolmansien maiden luettelon kanssa, joiden kansalaisilla on oltava viisumi lyhyttä EU:ssa oleskelua varten. Seuraavien EU:ssa viisumipakon piiriin kuuluvien maiden luetteloon sisältyvien maiden kansalaisilta ei vaadita viisumia Ukrainaan: Armenia, Azerbaidžan, Bahrain, Ecuador, Kazakstan, Kirgisia, Kuwait, Mongolia, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Tadžikistan, Turkki, Uzbekistan ja Valko-Venäjä. Asiassa ei tapahtunut merkittävää kehitystä vuonna 2021.

1.3. Laitonta muuttoliikettä, kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, palautuksia ja takaisinottoa koskevien suuntausten seuranta

Vuonna 2021 Ukrainan kansalaiset tekivät jäsenvaltioissa 6 460 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, mikä oli 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 (5 990). Hyväksyttyjen hakemusten osuus nousi: vuonna 2020 se oli 11,2 prosenttia ja vuonna 2021 se oli 17,1 prosenttia.

EU:n rajan laittomasti ylittäneiden Ukrainan kansalaisten määrä vuonna 2021 oli pieni (113 laitonta rajanylitystä vuonna 2021, 87 vuonna 2020 ja 93 vuonna 2019). EU:ssa laittomasti oleskeleviksi todettiin vuonna 2021 yhteensä 36 670 Ukrainan kansalaista (50 415 vuonna 2020, eli laskua 27 %). Ukrainan kansalaisilta evättyjen maahanpääsyjen määrä pieneni 11 prosenttia: vuonna 2020 tapauksia oli 56 370, kun vuonna 2021 niitä oli 50 220.

Ukrainan kansalaisista tehtyjen palautusmääräysten määrä supistui 17 prosenttia vuonna 2021 (vuonna 2021 niitä annettiin 17 820, kun vuonna 2020 niitä annettiin 21 540). Palautusten määrä oli 21 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020 (9 590 palautusta vuonna 2021 ja 12 145 vuonna 2020).

2.Oikeudellinen yhteistyö, yleinen järjestys ja turvallisuus

2.1. Edellytysten jatkuvan täyttymisen varmistamiseksi toteutetut toimet

Jäsenvaltiot ilmoittivat, että turvallisuuden alan yhteistyö Ukrainan kanssa on sujunut yleisesti ottaen hyvin. Ukraina jatkoi vuonna 2021 yhteistyötä Europolin ja Eurojustin kanssa ja osallistui yhteisiin toimiin useiden jäsenvaltioiden kanssa. Ukraina on antanut Europolille useimpien tietokantojensa käyttöoikeudet. Parlamentti hyväksyi 21. lokakuuta 2021 lain, jolla ratifioidaan Ukrainan ja Europolin välinen luottamuksellisuutta ja tietojen turvallisuuden varmistamista koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, joka mahdollistaa luottamuksellisten tietojen vaihtamisen. Yhteistyötä Eurojustin kanssa jatkettiin virastossa olevan Ukrainan edustajan välityksellä.

Vuonna 2021 Eurojustissa toimiva Ukrainan yhteyssyyttäjä rekisteröi 23 uutta tapausta, kun taas Eurojustin kansalliset jäsenet rekisteröivät 58 uutta tapausta, jotka koskivat Ukrainaa. Nämä tapaukset liittyvät pääasiassa huijauksiin ja petoksiin, rahanpesuun ja korruptioon. Ukraina allekirjoitti vuonna 2021 kuusi uutta yhteisiä tutkintaryhmiä koskevaa sopimusta Eurojustin tukemissa tapauksissa.

Ukraina panee täytäntöön järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaa strategiaansa, joka hyväksyttiin syyskuussa 2020. Strategian täytäntöönpanon edistämistä koskeva toimintasuunnitelma laadittiin marraskuussa 2021, mutta sitä ei ehditty hyväksyä ennen Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan alkua. Ukrainan kansallisen poliisin strategisista tutkintatoimista vastaava yksikkö on vuodesta 2020 alkaen koordinoinut järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia. Poliisin tutkintatoimien ansiosta vuonna 2021 voitiin asettaa syytteeseen 428 järjestäytynyttä ryhmää ja 41 suurta rikollisjärjestöä. Valtion rikostutkintavirasto hajotti 21 muuta ryhmää tai järjestöä ja asetti syytteeseen 143 niiden jäsentä.

Laittomien huumausaineiden valmistuksen ja kaupan torjumista jatkettiin: huumausaineita, psykotrooppisia aineita ja huumausaineen lähtöaineita koskevia lakeja muutettiin huhtikuussa 2021. Laittomien aseiden kaupan torjumiseksi toteutettiin merkittäviä toimia: eri poliisi- ja turvallisuusviranomaiset takavarikoivat vuonna 2021 yhteensä 3 098 ampuma-asetta, 3 236 kranaattia ja 201 erityyppistä kranaatinheitintä.

Terrorismin torjunnassa etusijalle asetettiin Donetskin ja Luhanskin alueiden aseelliseen konfliktiin liittyvät välikohtaukset. Ukraina osallistui myös DARIF-hankkeeseen (Tonavan aluetta koskeva foorumi), jolla suojellaan Tonavan ja sen lähialueen kriittistä liikenneinfrastruktuuria terrorismilta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

Ukraina jatkoi vuonna 2021 Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä sekä Keski- ja Kaakkois-Aasiasta peräisin olevien kansainvälisten terroristijärjestöjen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden (mukaan lukien Da’esh ja al-Qaida) vastaisia toimia. Toiminnan seurauksena Ukrainaan saapuminen kiellettiin 601 ulkomaalaiselta, joita epäiltiin osallistumisesta kansainvälisten terroristijärjestöjen toimintaan. Lisäksi 27 henkilöä pidätettiin ja 101 pakkopalautettiin lähtömaahansa.

Viranomaisten toimista huolimatta EU:ssa toimii yhä aktiivisesti rikollisverkostoja, jotka ovat peräisin Ukrainasta tai joilla on yhteyksiä sinne. Ne harjoittavat monenlaista rikollista toimintaa, kuten järjestäytynyttä omaisuusrikollisuutta (murrot, varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus, ryöstöt), muuttajien salakuljetusta, kyberriippuvaisia rikoksia, muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyviä petoksia, tupakan laitonta tuotantoa ja kauppaa sekä huumausainekauppaa (erityisesti kokaiinin ja heroiinin kauppaa). 35

Rahanpesun osalta Ukraina vaikuttaa olevan laittomien varojen siirron kohde sekä muihin maihin lähetettävien laittomien varojen lähtömaa.

2.2. Toimet, jotka on toteutettu neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa annettujen suositusten noudattamiseksi

a)On parannettava korruptiontorjuntaelinten ja lainvalvontaviranomaisten tehokkuutta keskittymällä korruptiontorjuntatoimissa korkean tason korruptiotapauksiin ja sääntelyvallankaappaustapauksiin.

Korkean tason korruption torjunnassa edistyttiin vuonna 2021 jonkin verran, ja tuomioiden määrä kasvoi. Ukraina ilmoitti, että korkean tason korruptiotapauksia käsittelevä tuomioistuin antoi vuonna 2021 yhteensä 72 tuomiota. Osa päätöksistä koski henkilöitä, joilla on tai oli ollut korkean tason virka kansallisessa tai paikallisessa hallinnossa, oikeuslaitoksessa, armeijassa tai politiikassa. Ukraina hyväksyi 1. kesäkuuta 2021 lain nro 1498/IX, jolla mahdollistettiin itsenäisen sähköisen asianhallintajärjestelmän käyttöönotto Ukrainan kansallisessa korruptiontorjuntavirastossa, korruption torjuntaan erikoistuneessa syyttäjänvirastossa ja korkean tason korruptiotapauksia käsittelevässä tuomioistuimessa. Lain tavoitteena on lisätä korkean tason korruptiotapauksia koskevan rikostutkinnan avoimuutta, tuloksellisuutta ja tehokkuutta.

Kesäkuussa 2021 Ukraina otti myös uudelleen käyttöön virheellisten tietojen antamista koskevan rikollisoikeudellisen vastuun ja palautti korruption ennaltaehkäisystä vastaavan kansallisen viraston keskeiset korruptionehkäisyvaltuudet, jotka perustuslakituomioistuin oli julistanut perustuslain vastaisiksi lokakuussa 2020. Lisäksi tehtiin sovellettavaa seuraamusjärjestelmää koskeva kompromissi, jonka myötä varallisuusilmoituksen tekemättä jättämisestä voi joutua vuodeksi vankilaan.

b)On annettava kansallista korruptiontorjuntavirastoa koskevaa lainsäädäntöä, jolla poistetaan sen asemaa koskeva oikeudellinen epävarmuus.

Laki nro 1810-IX kansallista korruptiontorjuntavirastoa koskevan lain muuttamisesta tuli voimaan 10. marraskuuta 2021. Yksi muutoksista koski kansallisen korruptiontorjuntaviraston asemaa, ja siinä vahvistetaan, että virasto on keskeinen täytäntöönpanoelin, jolla on erityisasema. Kansallisen korruptiontorjuntaviraston erityisasema suojaa sitä erityisesti ilman lakimuutosta tehtävältä organisaatiouudistukselta ja parantaa sen työntekijöiden suojelua. Asemaan sisältyy myös menettely, jolla virasto on vuorovaikutuksessa hallituksen kanssa. Se estää lähtökohtaisesti hallitusta puuttumasta siihen, miten virasto toimii. Kansallisen korruptiontorjuntaviraston johtajalla on kaikki viraston rakenteeseen, palvelukseenottoon ja työnkuviin liittyvät valtuudet.

c)Kansallisen korruptiontorjuntaviraston, korruption torjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston, varallisuuden takaisinhankinnasta ja hallinnoinnista vastaavan viraston sekä lainvalvontaviranomaisten päälliköt ja johtotason syyttäjät on valittava avoimella, epäpoliittisella ja ansioihin perustuvalla tavalla asianmukaisia menettelyjä ja valintakriteerejä käyttäen, mukaan lukien luotettavat lahjomattomuutta koskevat tarkastukset.

Edellä mainittuun kansallista korruptiontorjuntavirastoa koskevaan lakiin tehdyissä muutoksissa säädetään viraston johtajan valinnasta vastaavasta toimikunnasta, jossa on kuusi jäsentä. Kolme heistä on hallituksen nimittämiä ja kolme nimitetään kansainvälisten ja ulkomaisten organisaatioiden ehdotusten perusteella. Kansallisen korruptiontorjuntaviraston valintamenettelyä ei kuitenkaan saatettu päätökseen, eikä siinä voitu edetä. Uusi korruption torjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston johtaja nimitettiin vasta 28. heinäkuuta 2022 lähes kaksi vuotta kestäneen valintamenettelyn jälkeen.

Syyttäjien itsehallintoelin (Ukrainan syyttäjien neuvosto) jatkoi työtään 1. syyskuuta 2021 ja otti hoidettavakseen edellä mainitun toimikunnan aiemmin hoitamat tehtävät. Toisin kuin toimikunnan menettelyt, neuvoston menettelyt eivät olleet avoimia ja ansioihin perustuvia ja niistä puuttuivat lahjomattomuutta koskevat tarkastukset.

Varallisuuden takaisin hankinnasta ja hallinnoinnista vastaavan viraston johtajan valintaan liittyen virastolle nimitettiin väliaikainen johtaja 4. elokuuta 2021. Uuden johtajan valitsemista koskeva kilpailu käynnistettiin, mutta menettelyä ei saatettu päätökseen.

d)On parannettava varallisuuden takaisinhankintaa ja hallinnointia koskevaa lainsäädäntöä takavarikoidun varallisuuden hallinnoinnin osalta ja on laadittava varallisuuden takaisinhankintaa koskeva kansallinen strategia.

Parlamentti alkoi vuonna 2021 tarkastella muutosehdotuksia viiteen eri lakiin, jotka vaikuttavat varallisuuden takaisin hankinnasta ja hallinnoinnista vastaavan viraston työhön. Mitään niistä ei kuitenkaan hyväksytty. Hallitus antoi samasta aiheesta kolme eri päätöslauselmaluonnosta, mutta mitään niistäkään ei hyväksytty. Lisäksi laadittiin varallisuuden takaisinhankintaa koskeva strategia vuosiksi 2022–2024, mutta sitä ei hyväksytty ja siihen on tehtävä lisätarkistuksia.

e)On luotava kansalliselle korruptiontorjuntavirastolle ja muille asianmukaisille virastoille sellaiset toimintaedellytykset, että ne voivat toteuttaa viestinnän salakuuntelua itsenäisesti.

Laki nro 187-IX, joka hyväksyttiin 4. lokakuuta 2019, antaa kansalliselle korruptiontorjuntavirastolle mahdollisuuden kerätä itsenäisesti tietoa tietoliikenneverkoista. Kansallinen korruptiontorjuntavirasto ei voi kuitenkaan vieläkään toteuttaa näitä toimia, koska sillä ei ole tarvittavaa tekniikkaa ja koska tarvittava sekundaarilainsäädäntö, myös virastojen välinen sopimus Ukrainan turvallisuuspalvelun kanssa, puuttuu.

f)On tehostettava järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjuntaa i) sisällyttämällä tiedusteluun perustuva poliisitoiminta kokonaisuudessaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaan kansalliseen strategiaan, ii) selventämällä ja erottamalla kaikkien lainvalvontaviranomaisten toimivaltaa ja toteuttamalla toimia sen varmistamiseksi, että kansallinen korruptiontorjuntavirasto, korruption torjuntaan erikoistunut syyttäjänvirasto ja korkean tason korruptiotapauksia käsittelevä tuomioistuin saavat yksinomaisen toimivallan tutkia korkean tason korruptiotapauksia, nostaa niistä syytteet ja antaa niistä tuomiot, sekä iii) jatkamalla toimia, joilla kansallinen lainsäädäntö saatetaan täysin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n säännöstön mukaiseksi ja parannetaan sen täytäntöönpanoa.

Ukrainan viranomaiset pitivät prioriteettina tiedusteluun perustuvaa poliisitoimintaa. Toimenpiteitä toteutettiin Europolin kehittämän vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (SOCTA) menetelmien ottamiseksi käyttöön Ukrainan poliisitoiminnassa. Ukraina hankki tarvittavat ohjelmistot ja alkoi helmikuussa 2021 kouluttaa analyytikkoja näiden uusien välineiden käytössä. Hallitus antoi 26. tammikuuta 2022 lopullisen hyväksyntänsä SOCTAn menetelmien käyttöönotolle.

3.Ukrainaa koskevat suositukset

Kaiken kaikkiaan Ukraina täyttää edelleen viisumivapautta koskevat edellytykset, ja se on ryhtynyt toimiin noudattaakseen komission aiempia suosituksia. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti korruption torjunnassa. Siitä alkaen, kun Venäjä aloitti provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen Ukrainaan, komissio on tukenut Ukrainan julkishallinnon häiriönsietokyvyn vahvistamista, ja Ukrainalle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema kesäkuussa 2022. Komissio aikoo edelleen tukea Ukrainan viranomaisia, myös niissä uudistuksissa, jotka ovat välttämättömiä sen viisumivapautta koskevien vaatimusten jatkuvan täyttämisen kannalta. Edellä mainittu huomioon ottaen Ukrainan on toteutettava lisätoimia seuraavissa asioissa:

a)On mukautettava Ukrainan viisumipolitiikka vastaamaan EU:n luetteloa kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä.

b)On jatkettava toimia korruptiontorjuntaelinten ja lainvalvontaviranomaisten tehokkuuden parantamiseksi muun muassa antamalla kansalliselle korruptiontorjuntavirastolle edellytykset toteuttaa viestinnän salakuuntelua itsenäisesti.

c)On saatettava pikaisesti päätökseen kansallisen korruptiontorjuntaviraston ja varallisuuden takaisin hankinnasta ja hallinnoinnista vastaavan viraston johtotehtäviä koskevat käynnissä olevat kilpailut.

d)On toteutettava lisätoimia korruptiontorjuntalainsäädännön parantamiseksi, jotta voidaan vahvistaa institutionaalista riippumattomuutta ja menettelyjä, erityisesti i) muuttamalla korruption torjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston virkamiesten valintamenettelyjä siten, että annetaan ratkaiseva rooli riippumattomille asiantuntijoille, joilla on kansainvälistä kokemusta, sekä ii) muuttamalla varallisuuden takaisinhankinnasta ja hallinnoinnista vastaavaa virastoa koskevaa lainsäädäntöä takavarikoidun varallisuuden hallinnoinnin osalta ja laatimalla varallisuuden takaisinhankintaa koskeva kansallinen strategia.

e)On parannettava syyttäjänviraston ylimmän johdon valintamenettelyä lisäämällä sen avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja ansioihin perustumista sekä sisällyttämällä siihen kattava ehdokkaiden lahjomattomuutta koskeva tarkastus, jossa hyödynnetään syyskuuhun 2021 saakka käytössä olleen väliaikaisen menettelyn myönteisiä ominaisuuksia.

f)On parannettava edelleen Ukrainan tuloksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän vaatimusten noudattamisessa, samalla kun otetaan huomioon sotalaista johtuvat turvallisuusrajoitukset, jotka koskevat erityisesti kryptovaroja, tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia sekä rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammattien valvontaa.

Kun komissio arvioi edellä mainituilla osa-alueilla saavutettua edistymistä seuraavassa kertomuksessa, se ottaa huomioon käynnissä olevan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seuraukset ja sen vaikutuksen Ukrainan julkishallinnon toimintaan.

Päätelmät

Komissio katsoo, että kaikki arvioidut maat ovat toteuttaneet toimia noudattaakseen useita suosituksia, jotka annettiin neljännessä viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa. Niiden maiden osalta, joiden kansalaiset ovat saaneet viisumivapauden alle seitsemän vuotta sitten ja joiden osalta viisumivapautta koskevien edellytysten täyttymisestä on yhä raportoitava, komissio katsoo, että viisumivapautta koskevat edellytykset täyttyvät edelleen. Kaikkien maiden on kuitenkin toteutettava lisätoimia varmistaakseen edellytysten jatkuvan täyttymisen ja ottaakseen huomioon komission suositukset.

Covid-19-matkustusrajoitusten päättyminen vaikutti vuonna 2021 laittoman muuttoliikkeen, kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten, palautusten ja takaisinoton suuntauksiin. Useimmissa maissa nämä suuntaukset kääntyivät kasvuun vuoteen 2020 verrattuna. Tästä huolimatta jäsenvaltiot ja Frontex ilmoittivat edelleen, että rajaturvallisuutta, turvapaikka-asioita, palautuksia ja takaisinottoa koskeva yhteistyö sujui yleisesti ottaen hyvin kaikkien kahdeksan maan kanssa.

Muuttoliikettä, turvapaikka-asioita ja takaisinottoa koskevia lisätoimia tarvitaan siltä osin, että useiden maiden on jatkettava perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin puuttumista muun muassa tehostamalla osallistumista EMPACTiin ja jatkamalla kohdennettujen tiedotuskampanjoiden järjestämistä. Huolta aiheuttaa yhä myös joidenkin Länsi-Balkanin kumppanimaiden vastaanottokapasiteetti. Pohjois-Makedonian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa olisi tehtävä asemaa koskeva sopimus ja pantava se täytäntöön.

Jotta voidaan varmistaa muuttoliikkeen ja turvallisuuden hyvä hallinta, joka on muiden edellytysten jatkuvan täyttämisen perusedellytys, kaikkien asianomaisten maiden olisi mukautettava viisumipolitiikkansa vastaamaan EU:n viisumipolitiikkaa etenkin niiden kolmansien maiden osalta, jotka aiheuttavat EU:lle laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä tai turvallisuusriskejä. Komissio odottaa kaikkien asiaankuuluvien kumppaneiden toteuttavan konkreettisia toimia. Tämä on tärkeä tulevassa vuoropuhelussa käsiteltävä aihe. Komissio seuraa edelleen tarkkaavaisesti myös sitä, aiheuttaako viisumivapaa maahantulomahdollisuus maahantulijoiden mahdollisia siirtymisiä kumppaneiden välillä. Lisäksi komissio vaatii edelleen, että maat, joissa on käytössä sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä, lakkauttavat nämä järjestelyt. Tämä on välttämätöntä, jotta ei ole mahdollista kiertää lyhytaikaista oleskelua EU:ssa koskevaa viisumimenettelyä ja sen sisältämää yksilöllistä muuttoliike- ja turvallisuusriskien perusteellista arviointia. Tämä kysymys on entistäkin tärkeämpi EU:lle, kun otetaan huomioon käynnissä oleva Venäjän Ukrainaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys. 36 Jos kansalaisuuden myöntämisen sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen kautta katsotaan lisäävän jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvaa riskiä, viisumivapaus voidaan keskeyttää. 37

Jäsenvaltiot ilmoittivat myös, että yhteistyö oikeudellisen yhteistyön, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alalla sujui kaikkien kahdeksan maan kanssa yleisesti ottaen hyvin. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, talouspetosten, rahanpesun ja korruption torjunnassa.

Viisumivapaus on ollut keskeinen osa muuttoliikettä, turvallisuutta ja oikeutta koskevaa EU:n yhteistyötä Länsi-Balkanin maiden ja itäisen kumppanuuden maiden kanssa. Se helpottaa liikkumista ja ihmisten välisiä yhteyksiä ja voi käynnistää näissä maissa myös keskeisiä poliittisia uudistuksia . EU:n laajentumispolitiikan viimeaikainen kehitys, jonka myötä Ukrainan, Moldovan ja Georgian jäsenyysnäkymät on tunnustettu 38 , tarkoittaa, että viisumivapauden edellytysten täytäntöönpano ja komission suositusten noudattaminen on entistäkin tärkeämpi tavoite sekä EU:lle että laajentumisprosessissa mukana oleville maille.

Siksi tätä prosessia seurataan edelleen tiiviisti muun muassa johtavien virkamiesten kokouksissa, oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alakomitean säännöllisissä kokouksissa sekä EU:n ja kertomuksessa käsiteltyjen maiden välisissä keskusteluissa. Viisumivapautta koskeviin edellytyksiin liittyvien näkökohtien seuranta sisällytetään myös edelleen komission vuotuiseen laajentumispakettiin.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39).

(2) COM(2017) 815 final (ensimmäinen kertomus), COM(2018) 856 final (toinen kertomus), COM(2020) 325 final (kolmas kertomus) ja COM(2021) 602 final (neljäs kertomus).

(3) Vuoden 2022 paketti hyväksyttiin 12. lokakuuta 2022.

(4) Tässä kertomuksessa käsitteellä ’jäsenvaltiot’ tarkoitetaan asetusta (EU) 2018/1806, jäljempänä ’viisumiasetus’, soveltavia jäsenvaltioita eli kaikkia nykyisiä jäsenvaltioita Irlantia lukuun ottamatta sekä Schengenin säännöstöön osallistuvia maita.

(5) Vaikka viisumivapautta koskevat edellytykset on muuttoliikkeen osalta rajattu siihen, miten asianomaiset kolmannet maat hallinnoivat muuttoliikepolitiikkaansa, muuttoliikesuuntauksia koskevassa osiossa tarkastellaan laitonta muuttoa jäsenvaltioihin, jäsenvaltioiden epäämiä maahanpääsyjä sekä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, joita kertomukseen sisältyvien maiden kansalaiset ovat tehneet jäsenvaltioissa.

(6) Euroopan unionin turvapaikkavirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust) sekä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol). Europolin osuus perustuu tietoihin, joita jäsenvaltiot ja kumppanimaat ovat toimittaneet Europolin vuonna 2021 julkaistuun kertomukseen European Union serious and organised crime threat assessment, A corrupting influence: the infiltration and undermining of Europe’s economy and society by organised crime, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(7) Allekirjoitushetkellä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO).

(8) Tässä kertomuksessa on otettava asianmukaisesti huomioon, että joidenkin kolmansien maiden kanssa, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi EU:hun, on käynnissä viisumipolitiikkaan liittyvä yhteydenpito, joka kattaa myös ehdotukset viisumivapaudesta, viisumivapautta koskevat vuoropuhelut ja viisumikäytäntöjen helpottamista koskevat sopimukset.

(9) Asetuksen (EU) 2018/1806 liite I.

(10) Ks. määritelmä: https://home-affairs.ec.europa.eu/pages/glossary/application-international-protection_en

(11) Hyväksyttyjen hakemusten osuus lasketaan tässä kertomuksessa myönteisten päätösten osuutena (myös suojelusta Geneven sopimuksen perusteella, toissijaisesta suojelusta ja humanitaarisesta suojelusta) ensimmäisen asteen käsittelyssä tehtyjen päätösten kokonaismäärästä. Ks. määritelmä: https://home-affairs.ec.europa.eu/pages/glossary/recognition-rate-procedures-international-protection_en

(12) Ennen kuin Albanian parlamentti tarkasteli kansalaisuutta koskevaa lakiehdotusta, kolmannessa viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa muistutettiin, että komissio oli lähettänyt lokakuussa 2019 Albanian hallitukselle kirjeen, jossa se pyysi Albanian hallitusta selventämään asiaa ja varoitti sitä tällaisen järjestelyn käyttöönottoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisista seurauksista.

(13) SWD(2021) 289 final.

(14) Nämä riskit tuotiin esiin myös 28. maaliskuuta 2022 annetussa komission suosituksessa sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä ja sijoittajien oleskeluoikeusjärjestelyjä koskevista välittömistä toimista Venäjän hyökättyä Ukrainaan (C(2022) 2028). Lisäksi Euroopan parlamentti ehdotti 9. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, että sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen lakkauttaminen sisällytettäisiin EU:n jäsenyyskriteereihin (2021/2026 (INL)).

(15) Ks. tältä osin lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä 3 päivänä maaliskuuta 2022 annettu neuvoston päätös (EU) 2022/366 (EUVL L 69, 4.3.2022, s. 105).

(16) Vuodelta 2022 ei ole vielä saatavilla virallisia tietoja, mutta on merkkejä siitä, että Bosnia ja Hertsegovinaan laittomasti saapuneiden määrä kasvoi vuoden 2022 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana.

(17) Julkisia hankintoja koskevaan lakiin tehdyt muutokset hyväksyttiin lopulta elokuussa 2022.

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73–117).

(19) Nämä riskit tuotiin esiin myös 28. maaliskuuta 2022 annetussa komission suosituksessa sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä ja sijoittajien oleskeluoikeusjärjestelyjä koskevista välittömistä toimista Venäjän hyökättyä Ukrainaan (C(2022) 2028). Lisäksi Euroopan parlamentti ehdotti 9. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, että sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen lakkauttaminen sisällytettäisiin EU:n jäsenyyskriteereihin (2021/2026 (INL)).

(20) Ks. tältä osin lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä 3 päivänä maaliskuuta 2022 annettu neuvoston päätös (EU) 2022/366 (EUVL L 69, 4.3.2022, s. 105).

(21) Ks. tältä osin lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä 3 päivänä maaliskuuta 2022 annettu neuvoston päätös (EU) 2022/366 (EUVL L 69, 4.3.2022, s. 105).

(22) Euroopan raja- ja merivartioviraston Serbian tasavallassa toteuttamia toimia koskeva Euroopan unionin ja Serbian tasavallan välinen asemaa koskeva sopimus.

(23) Päätös tuli voimaan 22. lokakuuta 2022.

(24) Päätös tuli voimaan 20. marraskuuta 2022.

(25) Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa EU:n uhkakuva-arviota 2021 varten.

(26) https://frontex.europa.eu/media-centre/news/news-release/frontex-renews-working-arrangement-with-georgia-e02I2v#:~:text=Under%20the%20revised%20arrangement%2C%20Frontex,of%20border%20management%20and%20return .

(27) Ks. komission lausunto Georgian Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta hakemuksesta (COM(2022) 405 final).

(28) https://www.eeas.europa.eu/eeas/georgia-statement-spokesperson-appointment-supreme-court-judges_en

(29) https://rm.coe.int/moneyval-2020-20-5th-round-mer-georgia/1680a03271

(30) Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa EU:n uhkakuva-arviota 2021 varten.

(31) https://eubam.org/newsroom/the-eu-steps-up-support-to-border-management-on-the-moldova-ukraine-border/

(32) Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa EU:n uhkakuva-arviota 2021 varten.

(33) Direktiivi 2001/55/EY.

(34) Komission tiedonanto ulkorajojen valvontaa koskevista toimintaohjeista rajanylityksen helpottamiseksi EU:n ja Ukrainan välisellä rajalla (2022/C 104 I/01).

(35) Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa EU:n uhkakuva-arviota 2021 varten.

(36) Sijoittajien kansalaisuusjärjestelyihin liittyvät jäsenvaltioihin kohdistuvat riskit tuotiin esiin myös 28. maaliskuuta 2022 annetussa komission suosituksessa sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä ja sijoittajien oleskeluoikeusjärjestelyjä koskevista välittömistä toimista Venäjän hyökättyä Ukrainaan (C(2022) 2028). Lisäksi Euroopan parlamentti ehdotti 9. maaliskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa, että sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjen lakkauttaminen sisällytettäisiin EU:n jäsenyyskriteereihin.

(37) Ks. tältä osin lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä 3 päivänä maaliskuuta 2022 annettu neuvoston päätös (EU) 2022/366 (EUVL L 69, 4.3.2022, s. 105).

(38) Eurooppa-neuvoston päätelmät 23.–24. kesäkuuta 2022.