EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 18.5.2022

COM(2022) 236 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Energiamarkkinoihin kohdistuvat lyhyen aikavälin interventiot ja sähkömarkkinoiden markkinarakenteen parannukset pitkällä aikavälillä – toimintalinja

1.Johdanto

Sähkön hinnat ovat viime kuukausina nousseet Euroopassa nopeasti paljon korkeammiksi kuin vuosikymmeniin. Tämä dynamiikka liittyy olennaisesti kaasun korkeaan hintaan, joka nostaa kaasuvoimalaitoksissa tuotetun sähkön hintaa. Tällaisia laitoksia tarvitaan usein kysynnän tyydyttämiseksi. Hinnat alkoivat nousta nopeasti viime kesänä, kun maailmantalous elpyi covid-19-rajoitusten lieventämisen jälkeen. Tämän jälkeen Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pahentanut tilannetta.

Energia on kotitalouksille ja teollisuudelle välttämätön hyödyke. Tilanne edellyttää selkeitä poliittisia toimia. Samalla meneillään oleva kriisi osoittaa, että on ratkaisevan tärkeää saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja erityisesti kaasun tuonnista. Kaikissa toimenpiteissä on pidettävä mielessä pitkän aikavälin tavoite ilmastoneutraaliudesta ja vältettävä lukkiutumisvaikutuksia.

Kaasun ja sähkön korkeilla hinnoilla voi olla merkittäviä kielteisiä jakaumavaikutuksia sekä yhteiskuntaan ja työllisyyteen liittyviä vaikutuksia. Haavoittuvassa asemassa olevat ja pienituloiset kotitaloudet kärsivät erityisen paljon, kun sekä kaasun että sähkön hinnat nousevat. Tämä vaikuttaa kielteisesti kotitalousmenoihin.

Komission lokakuussa 2021 esittämän välineistön tarkoituksena oli mahdollistaa koordinoitu lähestymistapa riskialtteimpien ryhmien suojelemiseksi ja esittää keskipitkän aikavälin toimenpiteitä vähähiilisen ja häiriönsietokykyisen energiajärjestelmän toteuttamiseksi 1 .

REPowerEU-tiedonannossa 2 esitettiin 8. maaliskuuta 2022 joukko toimenpiteitä, joilla vahvistetaan välineistöä energian hintojen nousuun vastaamiseksi. Komissio sitoutui tutkimaan kaikkia mahdollisia kiireellisiä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kaasun hintojen vaikutuksen leviämistä sähkön hintoihin, ja arvioimaan mahdollisia toimenpiteitä sähkömarkkinoiden rakenteen optimoimiseksi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut karu muistutus siitä, miten Euroopan strateginen riippuvuus fossiilisten polttoaineiden (kaasun, öljyn ja hiilen) tuonnista kolmansista maista voi vaikuttaa unionin energiamarkkinoihin ja toimitusvarmuuteen. EU-johtajat sopivat Versaillesissa 10.–11. maaliskuuta komission tiedonantojen perusteella lopettavansa asteittain ja mahdollisimman nopeasti Euroopan riippuvuuden energian tuonnista Venäjältä ja kehottivat komissiota esittämään maaliskuun loppuun mennessä suunnitelman, jolla varmistetaan toimitusvarmuus ja kohtuulliset energian hinnat seuraavalla talvikaudella.

Komissio antoi 23. maaliskuuta Eurooppa-neuvostolle ja muille EU:n toimielimille tiedonannon lyhyen aikavälin vaihtoehdoista energian korkeisiin hintoihin puuttumiseksi 3 . Eurooppa-neuvosto antoi 24.–25. maaliskuuta 2022 komissiolle kiireellisesti tehtäväksi tavoittaa energia-alan sidosryhmät ja keskustella siitä, voitaisiinko komission esittämillä lyhyen aikavälin vaihtoehdoilla vaikuttaa kaasun hinnan alentamiseen ja puuttua sen sähkömarkkinoihin kohdistuvaan leviämisvaikutukseen ja miten tämä toteutettaisiin. Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota laatimaan ehdotuksia, joilla kohtuuttomiin energian hintoihin puututaan tuloksellisesti, mutta niin, että säilytetään sisämarkkinoiden eheys ja sen tasapuoliset toimintaedellytykset, ylläpidetään vihreän siirtymän kannustimia, suojataan toimitusvarmuus ja vältetään suhteettomat talousarviovaikutukset.

Tämän tiedonannon tavoitteena on

·ehdottaa välineistöä pidemmälle meneviä uusia lyhyen aikavälin toimenpiteitä, joita EU tai jäsenvaltiot voivat toteuttaa kaasu- ja sähköalalla puuttuakseen tehokkaasti jatkuvien korkeiden energiahintojen vaikutuksiin kuluttajiin ja yrityksiin

·määrittää mahdollisia toimenpiteitä venäläisen kaasun toimitushäiriöiden varalta

·esittää etenemistapa Euroopan sähkömarkkinoiden toiminnan optimoimiseksi, jotta ne kestävät hintojen heilahteluja tulevaisuudessa paremmin ja ovat valmistautuneet tulevaan vähähiiliseen energiajärjestelmään, jossa uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa kasvaa.

2.Markkinaodotukset

Kaasun ja sähkön hinnat nousivat ennätykselliselle tasolle vuonna 2021 ja saavuttivat kaikkien aikojen korkeimman tason maaliskuun 2022 ensimmäisten viikkojen aikana sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Kaasun hinta, joka yleensä on ollut alle 30 euroa/MWh, on viime aikoina ollut noin 100 euroa/MWh ja noussut hetkittäin yli 200 euroon/MWh 4 . Tämän seurauksena myös sähkön tukkuhinnat nousivat voimakkaasti samalla ajanjaksolla, koska kaasuvoimalaitokset usein määräävät hinnat EU:n sähkömarkkinoilla. Esimerkiksi Saksassa sähkön hinta, joka on yleensä ollut alle 75 euroa/MWh, on tänä vuonna ollut keskimäärin 180 euroa/MWh ja kavunnut ajoittain yli 400 euroon/MWh.

Markkinatoimijat odottavat 5 energian hintojen pysyvän korkeina vuoden 2022 loppuun ja edelleen vuoteen 2024–2025 asti, joskin vähemmässä määrin. Kaasun hintojen ennakoidaan tällä hetkellä olevan noin 100 euroa/MWh ensi talven loppuun saakka ja pysyvän lähitulevaisuudessa merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampina. Sähkön hintoja koskevat odotukset kehittyvät vastaavasti. Ennusteessa otetaan huomioon markkinoiden epävarmuus, joka johtuu nykyisistä geopoliittisista jännitteistä ja Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta. Venäjältä EU:hun suuntautuvien kaasutoimitusten keskeytykset tulevina viikkoina tai kuukausina voivat jälleen johtaa kaasun hintojen nousuun.

Kun riippuvuus venäläisen maakaasun tuonnista lopetetaan vähitellen, se johtaa lyhyellä aikavälillä kysyntä- ja tarjontaolosuhteiden mukautumiseen ja hintojen epävakauteen. Hintataso pysyy korkeana, ja monipuolistaminen aiheuttaa nousupaineita. Samaan aikaan REPowerEU-suunnitelmassa esitettyjen uusiutuvien energialähteiden kehittämisen vauhdittamisen ja merkittävien energiansäästöä ja kulutusjoustoa koskevien toimenpiteiden pitäisi auttaa lieventämään näitä vaikutuksia ja alentamaan sähkön hintoja keskipitkällä aikavälillä.

 Lähde: vuorokausi- ja termiinisopimusten TTF-hinnat – S&P Global Platts.

3.Lyhyen aikavälin toimenpiteet

Eurooppa-neuvoston maaliskuussa antaman toimeksiannon 6  mukaisesti komissio toteutti kohdennettuja tiedotustoimia ja keräsi monilta eri energia-alan sidosryhmiltä näkemyksiä mahdollisista lyhyen aikavälin toimista.

Komissio järjesti 26. huhtikuuta kohdennetun sidosryhmien kuulemiskokouksen, johon osallistui markkinatoimijoita, kansalaisjärjestöjä, verkko-operaattoreita, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) sekä kansallisia sääntelyviranomaisia, ajatushautomoita ja tutkijoita (ks. tarkemmat tiedot liitteestä). Kuulemisessa korostettiin, että keskeisissä kysymyksissä vallitsee laaja yhteisymmärrys.

Ensinnäkin kuulemisessa kannatettiin lyhyen aikavälin tilapäisten toimenpiteiden suunnittelua, jotta vältettäisiin tahattomat vaikutukset toimitusvarmuuteen, hiilestä irtautumiseen ja Euroopan energiamarkkinoiden eheyteen. Sidosryhmät kannattivat voimakkaasti välineistön mahdollisimman laajaa käyttöä painottaen erityisesti toimenpiteitä, jotka kohdistuvat suoraan kotitalouskuluttajiin ja yrityksiin.

Toiseksi sidosryhmien kuulemisessa tuotiin esiin huoli merkittävien vääristymien riskistä, jonka tukkumarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavat toimenpiteet voivat aiheuttaa. Energia-alan sidosryhmät katsovat nykyisen hinnanmuodostuksen takaavan resurssien tehokkaan käytön alkaen halvimmasta ja vähiten saastuttavasta tuotannosta, jonka merkitys kasvaa resurssien käydessä niukoiksi.

Sidosryhmät pelkäsivät myös, että hinnanmuodostukseen puuttuminen voisi lisätä kaasun kysyntää, haitata energiasiirtymää ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja vaarantaa EU:n toimitusvarmuuden. Lyhyen aikavälin hintainterventiot voisivat poistaa markkinaosapuolten intressin suojautua korkeiden hintojen riskiltä tulevaisuudessa.

Euroopan energiamarkkinat ovat pitkälle yhdentyneet. Jäsenvaltiot turvautuvat näihin hyvin toimiviin ja yhteenkytkettyihin markkinoihin varmistaakseen toimitusvarmuutensa ja alentaakseen järjestelmän kokonaiskustannuksia. ACER on arvioinut, että yhdentyneiden sähkömarkkinoiden keskimääräinen vuotuinen hyöty eurooppalaisille kuluttajille on noin 34 miljardia euroa vuodessa. 7 Nämä sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät hyödyt ovat erityisen tärkeitä kriisiaikoina, koska ne tuottavat kuluttajille huomattavia säästöjä. ACERin mukaan yli kolmannes rajat ylittävän sähkökaupan kokonaishyödyistä Euroopassa vuonna 2021 liittyvät vuoden 2021 viimeiseen neljännekseen, jolloin sähkön hinnat olivat korkeimmillaan.

Sidosryhmät korostivat, että kaikissa energiamarkkinoilla toteutettavissa toimissa on säilytettävä sisämarkkinoiden ydin eli resurssien tehokas kohdentaminen ja toimitusvarmuus kaupan ja solidaarisuuden avulla. Jos tukkumarkkinoilla toteutettavia hintoihin liittyviä markkinainterventioita harkittaisiin niiden merkittävistä haitoista huolimatta ja jos nykyistä lainsäädäntökehystä ei otettaisi huomioon, sidosryhmät ilmoittivat kannattavansa puuttumista kaasumarkkinoihin sähkömarkkinoiden sijaan. Tällaisia toimia harkittaessa sidosryhmät korostivat, että olisi tärkeää arvioida huolellisesti toimien mahdollisia vaikutuksia unionin kaasutoimituksiin, koska markkinat, erityisesti nesteytetyn maakaasun markkinat, ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia. Lisäksi ne korostivat, että olisi tärkeää esittää selkeät määräajat väliaikaisten toimenpiteiden suunnittelulle. ACERin 29. huhtikuuta 2022 julkaisemassa loppuraportissa 8 tarkastellaan myös erilaisia poikkeustoimenpiteitä, joita tämänhetkisen hätätilanteen yhteydessä harkitaan, sekä mahdollisia rakenteellisia toimenpiteitä, joilla sähkönkuluttajia suojataan mahdollisilta pitkäkestoisilta energian korkeiden hintojen kausilta. Lisäksi siinä varoitetaan tukkumarkkinoihin kohdistuvien suorien interventioiden vääristävistä vaikutuksista nykyisessä kriisitilanteessa.

Jäsenvaltioiden sähkö- ja kaasualat vaihtelevat merkittävästi niiden taloudellisen tilanteen, energiamarkkinoiden ja kustannusrakenteen, tuotantotapavalikoiman ja yhteenliitäntöjen tason sekä maantieteellisen sijainnin mukaan, mikä on saanut lisämerkitystä Venäjän Ukrainassa käymän sodan myötä. Sen vuoksi tarkoituksenmukaisimmat kriisistrategiat vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä, ja niissä on otettava huomioon erilaiset kansalliset ja paikalliset tilanteet.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan välineistön toimenpiteiden täytäntöönpanoa, sillä ne ovat ensimmäinen ja kaikkein tärkein toimintalinja ja tuki kriisin ratkaisemiseksi niiden kuluttajien tasolla, joihin kriisi on jo vaikuttanut eniten. Jäsenvaltiot voisivat toteuttaa välineistöissä esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti kestoltaan rajoitettuja korvaustoimenpiteitä ja antaa suoraa tukea energiaköyhille loppukäyttäjille, mukaan lukien ne, joita hinnannousu eniten uhkaa, jos ne eivät ole vielä tehneet niin. Sähkön kysynnän vähentämisellä olisi myös selkeä hintoja alentava vaikutus. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava vähentämään kysyntää EU:n energiansäästösuunnitelmassa ehdotettujen toimien mukaisesti. 9 Pitkäaikaiset sähkönhankintasopimukset voivat myös olla keskeisiä vakaiden hintojen varmistamisessa tietyille kuluttajaryhmille.

Edelleen sovellettavien välineistön toimenpiteiden ohelle komissio ehdottaa seuraavassa muita lyhyen aikavälin toimenpiteitä kaasu- ja sähkömarkkinoilla toteutettaviksi. Kaikki nämä väliaikaiset lisätoimenpiteet voidaan ulottaa koskemaan seuraavaa lämmityskautta.

a)Kaasumarkkinoilla toteutettavat toimenpiteet, joilla puututaan kriisin syihin

Tämänhetkisen kriisin perimmäisenä syynä ovat korkeat kaasun hinnat, jotka johtuvat covid-19-kriisin jälkeisestä kysynnän kasvusta ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Koska kaasu on sähköntuotannossa edelleen tärkeässä asemassa, kaasun hinnan alentaminen eri tavoin auttaa myös lieventämään sähkömarkkinoille kohdistuvia seurauksia ja niistä aiheutuvia sosiaalisia ja työllisyysvaikutuksia. Tarjonnan lisäämisellä sekä EU:sta että sen ulkopuolelta on tässä suhteessa merkittävä vaikutus.

Komissio ja jäsenvaltiot ovat äskettäin perustaneet EU:n energianhankintafoorumin, joka auttaa turvaamaan kohtuuhintaisen energian saannin ja tukee EU:n asteittaista irtautumista Venäjän kaasusta. Foorumi kokoaa vapaaehtoiselta pohjalta yhteen kaasun kysyntää EU:ssa, jotta voidaan houkutella luotettavaa tarjontaa maailmanmarkkinoilta ja lieventää hintavaikutuksia. Sillä on myös ratkaiseva merkitys kaasun riittävän varastoinnin varmistamisessa. Samalla foorumin on vältettävä sitä, että jäsenvaltiot kilpailevat keskenään samoista toimituksista. Tämän vuoksi sen on varmistettava, että kolmannet maat soveltavat eri jäsenvaltioihin samoja ehtoja.

Korkeiden kuluttajahintojen vaikutusten lieventämiseksi jäsenvaltiot voivat nykyisissä olosuhteissa laajentaa maakaasun vähittäishintojen sääntelyä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kaasulla on erityinen rooli lämmityksessä ja teollisuuden lähtöaineiden kannalta 10 . Tällaisten tariffien soveltamisalaan kuuluvia määriä olisi rajoitettava siten, että ne eivät ylitä asianomaisten kuluttajien aiempaa kaasunkulutusta.

Kiireelliset maksuvalmiustukitoimenpiteet helpottavat sellaisten hyödykekauppiaiden ja energia-alan yritysten tilannetta, joiden johdannaissalkkuun kohdistuu tällä hetkellä suuria vakuuksien muutospyyntöjä markkinoiden merkittävän volatiliteetin vuoksi. Jos toimenpiteet sisältävät valtiontukea, ne on toteutettava asiaa koskevia määräyksiä kaikilta osin noudattaen. Niiden on oltava rajoitettuja, oikeasuhteisia ja avoimia, ja ne on kohdennettava liiallisten vääristymien välttämiseksi. Jäsenvaltiot voivat käyttää kriisiajan tilapäisiä valtiontukipuitteita kohdennettujen toimenpiteidensä toteuttamiseen. Nämä toimenpiteet eivät myöskään saisi heikentää Venäjälle määrättyä pakotejärjestelmää.

Euroopan kaasupörsseissä (esim. TTF) käydyssä kaupassa on viime aikoina usein esiintynyt päivän aikana äärimmäistä volatiliteettiä. Jotta voidaan puuttua mahdollisesta keinottelusta johtuviin vääristäviin vaikutuksiin, joita hinnanmuodostukseen saattaa kohdistua, pörssien sisäisissä kaupankäyntisäännöissä sovellettavia lyhyen aikavälin volatiliteettiä koskevia rajoituksia on mahdollista tarkastella uudelleen.

b)Valmistautuminen venäläisen kaasun toimitusten täydelliseen keskeytymiseen

Aiemmat interventiot on mitoitettu vastaamaan tilanteeseen, jossa hinnat ovat pysyneet korkeina. Saattaa kuitenkin olla tarpeen toteuttaa toisenlaisia toimenpiteitä, jos kaasun toimitukset Venäjältä keskeytyvät äkillisesti laaja-alaisesti tai jopa kokonaan.

EU:lla on käytössään välineitä, joilla toimitusvarmuushäiriöön voidaan puuttua. Näitä ovat esimerkiksi kansalliset yhteisvastuumekanismit ja toimitusvarmuusasetuksen nojalla laaditut hätäsuunnitelmat, joihin sisältyy sekä kansallisia että alueellisia toimenpiteitä, toimitusvarmuuteen liittyvää tehostettua alueellista yhteistyötä ja säännöllistä tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja komission välillä kaasualan koordinointiryhmässä. Asetuksessa säädetyt yhteisvastuusopimukset ja yhteisvastuumekanismi ovat myös osa nykyisiä toimitusvarmuutta koskevia sääntöjä.

Nämä yhteisvastuumekanismit on kuitenkin tarkoitus käynnistää kansallista toimitusvarmuutta koskevassa kriisitilanteessa. Jos uudet kaasun toimitushäiriöt vaikuttavat samanaikaisesti useisiin jäsenvaltioihin, lisätoimenpiteet voivat olla tarpeen. Nykyisiä välineitä voitaisiin täydentää koordinoidulla lähestymistavalla sellaisten keskeisten kuluttajien tunnistamiseksi, joita ei jo suojella nykyisen oikeudellisen kehyksen ja hätäsuunnitelmien mukaisesti. Komissio ehdottaa, että tältä osin vahvistetaan yhteiset periaatteet, jotta voidaan valmistautua mahdolliseen laajempaan häiriöön. Tällainen olisi tilanne, jossa kysyntä ja tarjonta eivät enää optimaalisesti vastaa toisiaan kaasumarkkinoilla ja osa kriittisestä kysynnästä saattaa jäädä täyttämättä 11 . Tämä voisi edellyttää kaasun kysynnän vähentämistä myös sellaisissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat epäsuorasti. Siten turvattaisiin tarjonta keskeisiä toimintoja ja aloja varten niissä jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat suoremmin. Olisi arvioitava, missä määrin lakimuutokset ovat tarpeen yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi. Tässä yhteydessä komissio kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan valmiustoimenpiteiden hyväksymistä Venäjältä tulevien kaasutoimitusten mahdollisen keskeytymisen varalta.

Tällainen interventio voi aiheuttaa tarpeen vahvistaa samanaikaisesti kaasun hallinnollinen hinta. Tällainen olisi esimerkiksi eurooppalaisille kuluttajille ja yrityksille toimitettavan maakaasun säännelty enimmäishinta, jäljempänä ’EU:n hintakatto’, jota sovellettaisiin unionin tasolla julistetun hätätilajakson ajan 12 . Tällaiset hintainterventiot rajoittuisivat EU:n laajuisen hätätilanteen kestoon. Yksi mahdollisuus olisi rajoittaa hinnanmuodostusta tämän häiriöskenaarion aikana asettamalla Euroopan kaasupörsseille hintakatto, mutta tällainen hintakatto voidaan yleisesti ottaen ottaa käyttöön eri tavoin ja sillä voidaan puuttua kaasun arvoketjun eri tasoihin.

Tällaisen EU:n hintakaton etuna olisi merkittävän häiriön skenaariossa se, että häiriöstä kuluttajille, yrityksille ja keskeisille palveluntarjoajille aiheutuvat haitalliset hintavaikutukset rajoittuisivat ennalta määrätylle tasolle. Olisi kuitenkin varmistettava, ettei tällaisen hintakaton käyttöönotto heikennä EU:n kykyä hankkia kaasua ja nesteytettyä maakaasua vaihtoehtoisilta toimittajilta. Tämä on olennaisen tärkeää tilanteessa, jossa vaihtoehtoisten toimituskanavien supistaminen tai rajoittaminen hätätilanteessa pahentaisi pulatilannetta entisestään. Tällainen hintakatto rajoittaisi automaattisesti myös mahdollisuuksia vähentää kaasunkysyntää hintalähtöisesti, mikä vaikuttaisi kielteisesti tarjonnan ja kysynnän tasapainoon. Jos tämäntyyppinen interventio kompensoidaan ja siihen ei liity merkittävää supistamista, se voi vaatia huomattavia määriä rahoitusta.

c)Sähkömarkkinoihin kohdistuvat interventiot

Edellä mainituilla toimenpiteillä puututaan kaasumarkkinoihin korkeita hintoja koskevan ongelman perimmäisenä syynä. Sähkön tukkumarkkinoilla voidaan kuitenkin soveltaa myös muita toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon kansalliset ja paikalliset olosuhteet:

·Ensinnäkin komissio katsoo tiedonannon ”Toimitusvarmuus ja kohtuulliset energian hinnat: Vaihtoehtoja kiireellisiksi toimenpiteiksi ja valmistautuminen ensi talveen” mukaisesti, että voi olla perusteltua toteuttaa verotus- tai sääntelytoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa tiettyjen peruskuormasähkön tuottajien inframarginaaliset tuotot, joita ne saavat nykyisen kriisitilanteen vuoksi. Tuloilla voidaan auttaa rahoittamaan kohdennettuja ja väliaikaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia kotitalouksia, erityisesti energiaköyhyyden vaarassa olevia kotitalouksia, ja yrityksiä. Näiden toimenpiteiden olisi oltava syrjimättömiä, ja ne olisi suunniteltava REPowerEU-tiedonannon liitteessä 2 annettujen ohjeiden mukaisesti. Kun kuitenkin otetaan huomioon sähkön hintanäkymät tulevina kuukausina ja tarve jatkaa kuluttajia tukevia toimenpiteitä pidemmän ajan, komissio katsoo, että kyseisiä toimenpiteitä voidaan jatkaa 30. kesäkuuta 2022 jälkeen seuraavan lämmityskauden kattamiseksi.

·Toiseksi niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka on jo vahvistettu REPowerEU-tiedonannon liitteessä 1 ja joita sovelletaan edelleen, on myös mahdollista laajentaa säännellyt vähittäishinnat koskemaan väliaikaisesti myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Laajennuksen soveltamisalaan kuuluvia määriä olisi rajoitettava, jotta kulutus ei lisääntyisi.  

·Kolmanneksi eräät jäsenvaltiot harkitsevat tilapäisiä kansallisia toimenpiteitä, joilla tuetaan sähköntuotantoon käytettävän kaasun kustannuksia (esim. sähköntuotannossa käytettävälle kaasulle vahvistetun viitehinnan käyttöönotto) hintojen alentamiseksi sähkömarkkinoilla. Tällaiset toimenpiteet olisi suunniteltava EU:n perussopimusten kanssa yhteensopivalla tavalla erityisesti siltä osin kuin on kyse rajat ylittävää vientiä koskevien rajoitusten puuttumisesta, alakohtaisesta lainsäädännöstä ja valtiontukisäännöistä. Niistä olisi myös ilmoitettava komissiolle hyväksyntää varten. Komissio toteaa, että tällaisista toimenpiteistä voi niiden suunnittelusta riippuen aiheutua huomattavia kustannuksia. Näiden toimenpiteiden olisi oltava ajallisesti tiukasti rajattuja ja räätälöityjä sellaisille alueille, joilla yhteenliittämiskapasiteetti on hyvin rajallinen, kaasulla on suuri vaikutus hinnoitteluun ja kuluttajat ovat erityisen alttiita sähkön tukkuhinnoille. Toimenpiteitä toteutettaessa olisi myös vältettävä rankaisemasta markkinaosapuolia, jotka ovat turvanneet sähkönsä termiinisopimuksilla. Jäsenvaltioita, jotka päättävät ottaa käyttöön tällaisia toimenpiteitä, pyydetään muun muassa kuulemaan asianomaisia naapureita ja sidosryhmiä sekä määrittämään ja seuraamaan interventiosta johtuvaa kaasun lisäkulutusta ja lisääntyneitä hiilidioksidipäästöjä.

·Lisäksi kauppavirtojen kasvu tarjousalueiden välillä kriisiin liittyvien hintaerojen vuoksi voi johtaa pullonkaulatulojen huomattavaan nousuun. Nämä pullonkaulatulot on käytettävä ensisijaisesti verkkokapasiteetin varmistamiseen. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa näillä tuloilla voidaan poikkeuksellisesti rahoittaa sääntelyviranomaisten valvonnassa toteutettavia kiireellisiä toimenpiteitä, jotka on kohdennettu kuluttajille, erityisesti heikossa asemassa oleville kotitalouksille ja energiaköyhyyden vaarassa oleville kotitalouksille, ja yrityksille.

Jotta kulutusjouston käyttöä voidaan vauhdittaa mahdollisimman paljon, komissio kehottaa lisäksi sähködirektiivin tehokkaaseen ja nopeaan täytäntöönpanoon erityisesti aktiivisia kuluttajia ja kulutusjoustoa tukevien säännösten osalta. Komissio on jo aloittanut keskustelut jäsenvaltioiden kanssa, jotta tähän täytäntöönpanoprosessiin liittyviä haasteita voitaisiin käsitellä yhdessä.

4.Tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava sähkömarkkinoiden rakenne

a.Eurooppa-neuvoston päätelmät ja ACERin raportti

Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota ehdottamaan sähkömarkkinoiden rakennetta koskevia tarvittavia aloitteita ottaen huomioon 29. huhtikuuta 2022 julkaistun ACERin lopullisen raportin 13 .

ACERin raportissa todetaan, että Euroopan sähkömarkkinoiden rakenteen perustekijät tuovat merkittäviä etuja eurooppalaisille kuluttajille. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita panemaan nopeasti täytäntöön mahdolliset vireillä olevat markkinasäännökset ja -säännöt. Samalla raportissa esitetään useita tapoja, joilla nykyistä markkinarakennetta voidaan täydentää ja parantaa, jotta se olisi tulevaisuuden vaatimukset täyttävä ja täysin hiilettömään sähkövalikoimaan soveltuva.

ACER yksilöi useita edessä olevia haasteita, erityisesti tarpeen nopeuttaa investointeja uusiutuvan energian tuotantoon, varmistaa vähähiilisen energian tarjonta ja kulutusjousto silloin, kun vaihtelevaa uusiutuvan energian tuotantoa ei ole saatavilla, torjua hintojen kasvavaa vaihtelua ja tehdä sähköjärjestelmästä joustavampi.

ACER yksilöi useita vaihtoehtoja, joilla näihin haasteisiin voidaan vastata. Ensinnäkin kilpailukykyiset pitkän aikavälin markkinat auttaisivat riskeiltä suojautumisessa. Useimpien markkinoiden likviditeetti on tällä hetkellä kuitenkin alhainen (osto- ja myyntitarjouksia on vähän), ja tarjolla olevat tuotteet ovat rajallisia (joillakin markkinoilla enintään 2–3 vuotta eteenpäin, lukuun ottamatta uusiutuvan sähkön ostosopimuksia). Myös muut välineet voivat auttaa turvaamaan tarvittavat investoinnit. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmät ja muut joustavat resurssit, kuten kulutusjousto ja varastointi. Kaupallisten sähkönhankintasopimusten tekemistä voitaisiin edistää ja helpottaa avaamalla ne vertikaalisesti integroituneiden yritysten lisäksi pienemmille toimijoille, mahdollistamalla rajat ylittävät sopimukset sekä suunnittelemalla rahoitusvakuuksia 14 varten valtion tukijärjestelmiä vastapuoliriskin torjumiseksi 15 . Tällaisten tukijärjestelmien olisi oltava soveltuvin osin valtiontukisääntöjen mukaisia. Nämä julkiset tuet ja kaupalliset välineet voitaisiin yhdistää. Lisäksi investointipäätösten tehostettu koordinointi, myös jäsenvaltioiden välillä, tukisi unionia sen tavoitteiden saavuttamisessa. Markkinoiden yhdentymisen syventäminen (kaikkien sähkömarkkinoiden osalta) on joka tapauksessa toteuttamisen arvoinen vaihtoehto, jolla voidaan parantaa EU:n tason koordinointia entisestään ja saada enemmän hyötyjä.

b.Mahdolliset markkinauudistukset

ACERin raportin päätelmien ja sidosryhmien kanssa käymiensä keskustelujen perusteella komissio on yksilöinyt joukon kysymyksiä, joita on syytä analysoida tarkemmin sen selvittämiseksi, onko sähkömarkkinoiden rakenteen toiminnan optimoimiseksi tarpeen toteuttaa välttämättömiä lainsäädäntötoimia tai antaa jäsenvaltioille ohjausta. Kysymykset liittyvät esimerkiksi siihen, miten

·suojellaan loppukäyttäjiä ja toimitetaan kohtuuhintaista sähköä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä

·varmistetaan sähkömarkkinoiden ja -järjestelmän häiriönsietokyky, jotta voidaan selviytyä suurista määristä vaihtelevia uusiutuvia energialähteitä ja hajautetummasta tuotantorakenteesta ja

·tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista.

Tässä prosessissa on tarkoitus käsitellä seuraavia aloja:

Sähkö heikossa asemassa olevien kuluttajien perusoikeutena

Unionin lainsäädännössä 16 tunnustetaan, että riittävä lämmitys, jäähdytys ja valaistus sekä sähkölaitteiden käyttöön tarvittava energia ovat olennaisia palveluja. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa 17 energia mainitaan yhtenä peruspalveluista, joita jokaisella on oltava mahdollisuus saada. Koska energian hinnat ovat ennennäkemättömän korkealla tasolla, energiaköyhyydestä kärsivien kansalaisten määrä todennäköisesti kasvaa. Myös niiden, joita ei luokitella energiaköyhiksi, elintaso voi madaltua.

Kuten lokakuussa annetussa energian hintoja koskevassa tiedonannossa ilmoitettiin, komissio on perustanut haavoittuvia kuluttajia ja energiaköyhyyttä käsittelevän koordinointiryhmän. Jäsenvaltiot ovat jo vaihtaneet ryhmässä parhaita käytäntöjä siitä, miten kuluttajia voidaan tukea ja suojella nykytilanteessa. Sähkömarkkinoiden rakenteeseen voisi sisältyä keinoja varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa energiaa. Tähän sisältyy sen varmistaminen, että tietyillä kuluttajilla on mahdollisuus saada sähköä tarvitsemansa vähimmäismäärä kohtuulliseen hintaan sähkömarkkinoiden tilanteesta riippumatta.

Kuluttajien suojeleminen korkeilta hinnoilta ja liialliselta hinnanvaihtelulta

Yksi keino lieventää sähkön hintojen nousun riskiä tulevaisuudessa on suojautua siltä. Yksinkertaisin tapa suojautua on tehdä toimitussopimus kiinteään hintaan. Eri puolilla EU:ta on vakiintuneita markkinoita, joilla sähköllä voidaan käydä termiinikauppaa. Joillakin näistä markkinoista ei kuitenkaan ole likviditeettiä pitkäkestoisten sopimusten tekemiseen. Siksi voi olla tarpeen toteuttaa sääntelytoimia, joilla parannetaan sähkön termiinimarkkinoiden likviditeettiä.

Meneillään oleva kriisi on osoittanut, että markkinapohjaisilla välineillä voidaan suojella kuluttajia hintariskeiltä. Näihin välineisiin liittyy tyypillisesti sähköntuottajan sopimusperusteinen lupaus asettaa sähköä tiettyjen kuluttajaryhmien saataville ennalta vahvistetuin ehdoin sen jälkeen, kun tavanomainen markkinahinta saavuttaa tietyn tason. Näin ollen niissä määrätään sopimusperusteisesta vakuutuksesta hintariskin varalta. Kuten minkä tahansa tyyppisissä vakuutuksissa, hintariskin pienentäminen tällaisissa järjestelyissä aiheuttaa luonnollisesti kustannuksia. Jotkin jäsenvaltiot ovat jo käyttäneet tämäntyyppisiä sopimuksia osana kapasiteettimekanismeja, joita ne käyttävät sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Tässä yhteydessä sopimuksiin on viitattu luotettavuusoptioina. Tutkijat ovat äskettäin ehdottaneet vaihtoehtoista sopimusta, jota kutsutaan kohtuuhintaisuusoptioksi. Sen tarkoituksena ei ole suojella kuluttajia lyhyen aikavälin hintapiikeiltä vaan jatkuvasti korkeilta hinnoilta.

Sähkön tukkuhintojen nopean nousun seurauksena jotkin toimittajat ajautuivat konkurssiin eivätkä pystyneet täyttämään toimitusvelvoitteitaan. Tämän vuoksi asiakkaiden oli valittava uudet toimittajat lyhyellä varoitusajalla, ja he eivät useinkaan onnistuneet neuvottelemaan yhtä edullisia ehtoja. Voi olla tarkoituksenmukaista vaatia toimittajia suojaamaan osa toimitusvelvoitteistaan sekä vahvistaa muita sääntelyvaatimuksia sen varmistamiseksi, että toimittajat ovat riittävän vakaita selviytyäkseen tulevista kriiseistä. Näin voidaan varmistaa, että asiakkaat voivat luottaa toimittajiinsa eivätkä maksa sähköntoimituksista enempää kuin alun perin oli sovittu. Toimittajia voitaisiin myös edellyttää sisällyttämään salkkuunsa kiinteähintaisia tarjouksia. Tämä muistuttaisi nykyisiä vaatimuksia, joiden mukaan asiakkaille on tarjottava dynaamisia sopimuksia.

Yrityskapasiteettiin ja vähähiiliseen kapasiteettiin tehtävien investointien varmistaminen

Pitkän aikavälin toimitusvarmuuden varmistamiseksi ja investointivarmuuden takaamiseksi on vielä arvioitava, onko kapasiteettimekanismeista tultava sähköjärjestelmän pitkäaikainen piirre ja mitä tämä tarkoittaisi niiden sähkömarkkinoihin integroinnin kannalta. Nämä mekanismit olisi suunniteltava siten, että varmistetaan investoinnit unionin ilmastotavoitteiden kanssa yhteensopivaan kiinteään, uusiutuvaan ja vähähiiliseen kapasiteettiin. Tällaisiin kapasiteettimekanismeihin voitaisiin myös sisällyttää joitakin edellä mainituista sopimusperusteisista kohtuuhintaisuusmekanismeista.

Kriisi on myös osoittanut, että kun tuotantoa tuetaan julkisista varoista – kuten uusiutuvien energialähteiden tapauksessa usein on –, tuki on suunniteltava siten, että varmistetaan investoinnit ja vältetään sijoittajien liialliset tuotot aikoina, jolloin markkinahinnat ovat korkeat. Joissakin jäsenvaltioissa on käytetty tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaksisuuntaisia hinnanerosopimuksia, joiden mukaan operaattori saa lisän, kun markkinahinnat ovat alhaiset, ja palauttaa sen, kun markkinahinnat ovat korkeat. Hyvin suunnitellut hinnanerosopimukset voivat osaltaan lisätä sähkön hinnanmuodostuksen riippumattomuutta maakaasun kustannuksista. Voi olla hyödyllistä käyttää tätä mallia oletusarvona uusissa uusiutuviin energialähteisiin tehtävissä investoinneissa ja muissa julkisissa investoinneissa tuotantoon (kuten ydinvoimaan).

Kulutusjouston ja joustavuuden lisääminen huippuhintojen alentamiseksi

Joustavammat resurssit tai infrastruktuuri, kuten kulutusjousto ja varastointi, antavat kuluttajille mahdollisuuden reagoida hintoihin. Kuluttajat voivat siis kuluttaa enemmän, kun tuotantoa on yli tarpeiden, ja vähentää kulutustaan, kun tarjontatilanne on tiukka. Tämä vähentää kokonaiskustannuksia, antaa kuluttajille mahdollisuuden hallita kustannuksiaan ja auttaa integroimaan suuren osan vaihtelevasta uusiutuvasta energiasta tehokkaasti. Unionin varoista voitaisiin rahoittaa investointeja tällaisiin joustaviin teknologioihin, kuten sähködirektiivin mukaiseen älykkäiden verkkojen käyttöönottoon. Investoinnit voivat myös vähentää sellaisten perinteisempien kapasiteettimekanismien tarvetta, joilla usein rahoitetaan kaasuun perustuvaa tai muuta fossiilista tuotantoa.

Syyskuussa hyväksyttävässä energian digitalisointia koskevassa toimintasuunnitelmassa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan tiedonvaihtoa ja yhteentoimivuutta sekä tuetaan digitaalisten välineiden kehittämistä kuluttajille. Näin kuluttajien on helpompi hyödyntää joustavuutta esimerkiksi reagoimalla hintasignaaleihin tai sovittamalla kulutuksensa yhteen omissa kodeissaan tuotettavan energian kanssa (esim. katoilla olevista aurinkosähköpaneeleista). Komissio ehdottaa myös, että kulutusjoustoa koskevan uuden verkkosäännön laatimista ja hyväksymistä nopeutetaan.

Aurinkoenergian tuotannon lisäämiseksi tulevina vuosina on myös tärkeää edistää kollektiivisia ja yksilöllisiä itse tuotetun energian kulutusta koskevia järjestelmiä lisäämällä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, kuten EU:n aurinkoenergiastrategiassa 18 korostetaan.

Sähkö- ja kaasuinfrastruktuuri

Investoinnit sähköinfrastruktuuriin ovat ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Rajat ylittävää kapasiteettia olisi lisättävä alueilla, joilla se on tarpeen vapaan sähkönsiirron mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä.

Vaikuttaa siltä, että monien jäsenvaltioiden kansallisessa sääntelykehyksessä ei nimenomaisesti kannusteta sähkö- ja kaasuinfrastruktuuriin liittyvään innovointiin tai tunnusteta sitä. Tämä koskee erityisesti sellaisia tilanteita, joissa innovatiivisista lähestymistavoista saatavat hyödyt ovat epävarmoja. Lisäksi monien jäsenvaltioiden kansalliset sääntelykehykset näyttävät muodostavan esteitä sähkö- ja kaasuinfrastruktuuriin liittyvälle innovoinnille. Joskus niissä ei esimerkiksi ole erityisiä innovointiin liittyviä säännöksiä tai ne on suunniteltu siten, että niissä suositaan pääomamenoihin (CAPEX) perustuvia ratkaisuja toimintamenoihin perustuvien ratkaisujen (OPEX-ratkaisut) sijaan tai estetään siirtoverkonhaltijoita investoimasta, koska hankeriskin katsotaan olevan suuri, ja määräaikojen noudattamatta jättämisestä määrätään ankaria rangaistuksia. Jäsenvaltioiden olisi poistettava nämä innovoinnin esteet ja kehitettävä sen sijaan innovaatiopainotteisia sääntelykehyksiä välttäen samalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia hukkainvestointeja.

Kustannusten ja windfall-tuottojen vähentäminen sijaintipaikkakohtaisen hinnoittelun avulla

Toinen ACERin yksilöimä ongelma liittyy tarpeeseen kiinnittää enemmän huomiota sijaintia koskeviin signaaleihin eurooppalaisessa markkinarakenteessa. Tämä edellyttää erilaisten markkinahintojen luomista eri paikoille, jotta voidaan ottaa huomioon tarjonnan ja kysynnän paikallinen tasapaino ja siirtoyhteyksien saatavuus. Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin 4 prosentin kustannussäästöt, jotka saatiin sijaintipaikkahinnoittelun käyttöönotosta Euroopassa 19 . Mitä enemmän uusiutuvien energialähteiden määrä kasvaa energiapaletissa, sitä tärkeämmiksi näiden etujen odotetaan muodostuvan. Vuoden 2020 tutkimuksessa ennakoidaan, että vuoden 2040 järjestelmäkustannukset ovat 10 prosenttia korkeammat, jos sijainnista riippuvia hintoja ei ole 20 . Sijaintia koskevia hintasignaaleja vahvistavien mekanismien mahdollisia vaikutuksia analysoidaan vielä tarkemmin.

Markkinavalvonta ja läpinäkyvyys

Energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annettu asetus (EU) N:o 1227/2011 21 (REMIT-asetus) hyväksyttiin yli kymmenen vuotta sitten. Sen tarkoituksena oli varmistaa, että kuluttajat ja muut markkinaosapuolet voivat luottaa sähkö- ja kaasumarkkinoiden eheyteen, että hinnat ilmentävät tasapainoista ja kilpailukykyistä kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta ja että markkinoiden väärinkäytöstä ei voi saada etua.

Vaikka ei ole näyttöä siitä, että nykyinen kriisi johtuisi markkinoiden väärinkäytöstä, on erittäin tärkeää varmistaa ajan tasalla oleva ja vankka kehys väärinkäytöksiltä suojautumiseksi korkeiden hintojen ja markkinoiden epävakauden aikana. REMIT-kehystä voitaisiin tarkistaa sen selvittämiseksi, voitaisiinko markkinoiden väärinkäytön riskejä vähentää tehokkaammin parantamalla markkinoiden läpinäkyvyyttä ja markkinatietojen laatua ja keräämistä sekä tehostamalla täytäntöönpanon valvontaa EU:n tasolla.

5.Päätelmät

Komissio pyytää Eurooppa-neuvostoa hyväksymään tässä tiedonannossa ehdotetut lyhyen aikavälin toimenpiteet korkeisiin hintoihin puuttumiseksi. Lisäksi se kehottaa jäsenvaltioita [viittaus kehystiedonantoon] mukaisesti nopeuttamaan valmistautumistoimia Venäjältä tulevien kaasutoimitusten mahdollista keskeytymistä varten.

Tarkastelussa lyhyttä aikaväliä pidemmälle komissio katsoo, että ACERin raportin ja sen sidosryhmien kuulemisen perusteella sähkömarkkinoiden nykyinen rakenne tuottaa tehokkaat ja hyvin yhdentyneet markkinat, joiden avulla Eurooppa voi saada kaikki energian sisämarkkinoiden taloudelliset hyödyt, varmistaa toimitusvarmuuden ja ylläpitää hiilestä irtautumista. Komissio kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sähkömarkkinalainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon erityisesti todellisiin kustannuksiin perustuvien tariffien varmistamiseksi ja joustavien resurssien käytön esteiden poistamiseksi, mikä mahdollistaa vaihtelevan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön integroinnin ja verkon joustavuuden lisäämisen energiajärjestelmän integroinnin helpottamiseksi. Komissio korostaa, että REPowerEU-suunnitelman täytäntöönpanoa on nopeutettava, jotta voidaan vauhdittaa Venäjän kaasun vaiheittaista käytöstä poistamista ja investoida häiriönsietokykyiseen energiajärjestelmään. Komissio tukee jäsenvaltioita edelleen sellaisten uudistusten ja investointien valmistelussa ja täytäntöönpanossa, joilla pyritään asteittain poistamaan riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä, muun muassa teknisen tuen välineen kautta.

On kuitenkin aloja, joilla EU:n sähkömarkkinoiden rakennetta on mukautettava, jotta voidaan ottaa huomioon tuleva energiaympäristö ja tuotantotapavalikoima, uudet kehittyvät teknologiat, geopoliittinen kehitys sekä tämänhetkisestä kriisistä saadut kokemukset. Tällaisilla mukautuksilla olisi edistettävä sähkömarkkinoiden rakenteen toiminnan optimointia ja parannettava niiden kykyä edistää sähköalan kustannustehokasta hiilestä irtautumista, tarjota kuluttajille kohtuullisia hintoja ja parantaa sen kykyä kestää hintojen epävakautta. Tässä tiedonannossa on yksilöity joukko kysymyksiä, joiden osalta nämä mukautukset vaikuttavat perustelluilta. Tämän alustavan työn pohjalta komissio käynnistää vaikutustenarviointiprosessin ja tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja monien eri sidosryhmien ja kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa sähkömarkkinoiden rakenteen ja tarvittaessa lainsäädäntökehyksen mukauttamiseksi.

Liite: yksityiskohtainen katsaus sidosryhmien näkemyksiin

(1)

COM(2021) 660 final.

(2)

COM(2022) 108 final.

(3)

COM(2022) 138 final.

(4)

Sähkön markkinahinta määräytyy marginaalilaitoksen perusteella.

(5)

TTF-termiinikäyrän analyysi 29.4.2022 alkaen, lähde: S&P Global Platts.

(6)

Eurooppa-neuvosto antoi 24. ja 25. maaliskuuta 2022 pidetyssä kokouksessa komissiolle kiireellisesti tehtäväksi tavoittaa energia-alan sidosryhmät ja keskustella siitä, voitaisiinko komission esittämillä lyhyen aikavälin vaihtoehdoilla vaikuttaa kaasun hinnan alentamiseen ja puuttua sen sähkömarkkinoihin kohdistuvaan leviämisvaikutukseen ja miten tämä toteutettaisiin ottaen samalla huomioon kansalliset olosuhteet. Ks. Eurooppa-neuvoston päätelmät: https://www.consilium.europa.eu/fi/documents-publications/public-register/public-register-search/results/?DocumentNumber=1%2F22&SubjectMatters=CONCL  

(7)

ACER’s Final Assessment of the EU Wholesale electricity market design, huhtikuu 2022, s. 21.

(8)

  ACER (2022). Final Assessment of the EU Wholesale Electricity Market Design.

(9)

(lisätään viite). EU:n energiansäästösuunnitelmassa ehdotetaan kaksiosaista lähestymistapaa, jolla pyritään lyhyen aikavälin energiansäästöihin muuttamalla käyttäytymistä ja nopeuttamalla ja tehostamalla keskipitkän ja pitkän aikavälin energiatehokkuustoimenpiteitä.

(10)

Kaasun vähittäismarkkinoiden olisi katsottava käsittävän myös teollisuuskäyttäjät.

(11)

COM(2022)230

(12)

Komissio julistaa hätätilan, jos vähintään kaksi jäsenvaltiota sitä pyytää. Hätätila voidaan julistaa myös yhden jäsenvaltion pyynnöstä.

(13)

  ACER (2022). Final Assessment of the EU Wholesale Electricity Market Design.

(14)

Komission tiedonanto – Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle, C/2022/481.

(15)

[Lisätään viittaus mahdollistavaan suositukseen]

(16)

 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta; ks. johdanto-osan 59 kappale, joka liittyy 5, 28 ja 29 artiklaan.

(17)

 Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista Göteborgissa vuonna 2017 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa. Pilarissa esitetään 20 periaatetta. Periaatteessa nro 20 todetaan seuraavaa: Jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto-, puhtaanapito-, energia-, liikenne- ja rahoituspalvelut sekä digitaalinen tietoliikenne. Tällaisten palvelujen saatavuuteen on tarjottava tukea niitä tarvitseville.

(18)

 (lisätään viittaus XXX)

(19)

 Tractebel, 2019. Nodal pricing in the European internal electricity market.

(20)

NERA, 2020. Cost Benefit of Access Reform: Modelling Report.

(21)

EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1–16.