EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 18.5.2022

COM(2022) 233 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

UKRAINAN HÄTÄAPU JA JÄLLEENRAKENNUS

I.JOHDANTO

Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut hirvittävää inhimillistä kärsimystä ja valtavaa tuhoa maan kaupungeissa ja yhteisöissä. Ihmisiä kuolee, ja moni on menettänyt toimeentulonsa. Yli 12 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Ulkomailta on turvaa hakenut lähes 6 miljoonaa ihmistä, joista puolet on lapsia.

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat osoittaneet vankkumatonta solidaarisuutta sotaa pakeneville 1 ja ryhtyneet välittömiin toimiin tukeakseen Ukrainan hallitusta ja sen toimintakykyä. EU on antanut väestön selviytymiskyvyn tukemiseksi hätäapua samoin kuin humanitaarista apua, sotilaallista tukea ja muuta apua. Komissio koordinoi kaikkien aikojen suurinta EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa toteutettavaa operaatiota. Siihen kuuluu monenlaisia tukitoimia muun muassa terveydenhuollon alalla, energia-alalla ja elintarvike- ja maatalousalalla sekä majoitusavun antamista, koneiden ja lääkintätarvikkeiden toimittamista ja evakuoinneissa avustamista. Komissio on esittänyt Ukrainan tueksi myös toimenpiteitä kaupan helpottamiseksi, esimerkiksi Ukrainasta tulevan viennin tuontitullien kantamisen keskeyttämistä ja solidaarisuuskaistojen perustamista Ukrainan maataloustuotteiden viennin helpottamiseksi. EU on aktivoinut tilapäistä suojelua koskevan direktiivin ja näin tarjonnut Ukrainasta sotaa pakeneville mahdollisuuden työntekoon, asumiseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon kaikkialla EU:ssa. Komissio jatkaa tukeaan Ukrainalle ja sen kansalle yhteistyössä EU-maiden kanssa Team Europe -lähestymistapaa noudattaen.

Kun Venäjä kohdistaa sotatoimia koko Ukrainan alueelle, maan talous on heikentynyt nopeasti. Maan BKT:n odotetaan supistuvan tänä vuonna 30–50 prosenttia ja verotulojen odotetaan pienenevän noin 50–80 prosenttia. Venäjän sotatoimet estävät edelleen pääsyn Ukrainan Asovanmeren ja Mustanmeren satamiin, mikä vie Ukrainalta kipeästi kaivattuja vientituloja. Arvioidut kokonaisvahingot ovat jo satoja miljardeja euroja, ja pelkästään fyysiselle infrastruktuurille on koitunut yli 100 miljardin euron vahingot.

Ukrainan tueksi tarvitaan merkittäviä maailmanlaajuisia rahoitustoimia niin sodan aikana kuin sen jälkeen, jotta maa voidaan jälleenrakentaa ja sen asukkaille voidaan tarjota uusia mahdollisuuksia. Tämän vuoksi on tärkeää suunnitella kansainvälisen avun tärkeimmät rakennuspalikat jo nyt Venäjän sotatoimien vielä jatkuessa. Eurooppa-neuvosto sopi maaliskuussa 2022 antamissaan päätelmissä Ukrainan solidaarisuusrahaston perustamisesta ja kehotti kansainvälisiä kumppaneita osallistumaan siihen. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota jatkamaan teknisen avun antamista, jotta Ukraina voi toteuttaa tarvittavat uudistukset.

Näin laaja jälleenrakentaminen Euroopan mantereella edellyttää EU:lta vahvaa johtajuutta ja ennakoivaa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Ukrainalla on tiiviit yhteydet Euroopan unioniin assosiaatiosopimuksen ja siihen sisältyvän pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen kautta. Ukraina haki EU:n jäsenyyttä 28. helmikuuta 2022, ja se on ilmaissut vahvan tahtonsa liittää jälleenrakennustyö EU:hun lähentymistä edistäviin uudistuksiinsa.

Tässä tiedonannossa esitetään EU:n suunnitelmat, joilla se pyrkii nopeasti paikkaamaan Ukrainan rahoitusvajetta ja edistämään pidemmän aikavälin jälleenrakentamista.

II.VÄLITÖN APU

Lyhyen aikavälin toimet kattavat lähitulevaisuuden, jolloin ei vielä voida suunnitella merkittäviä jälleenrakennustoimia. Tänä aikana apu keskittyy pääasiassa Ukrainan hallitukselle annettavaan tarvittavaan operatiiviseen tukeen, jota täydennetään hätäavulla ja humanitaarisella avulla.

Jo toteutetut tukitoimet

EU:n sitoutuminen Ukrainan tukemiseen on pitkäaikaista ja tuloksellista. EU on antanut Ukrainalle merkittävää rahoitusapua: vuosina 2014–2021 Euroopan naapuruusvälineestä annettiin avustuksina 1,7 miljardia euroa, viidestä makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmasta myönnettiin lainoina 5,6 miljardia euroa, humanitaarisena apuna annettiin 194 miljoonaa euroa ja ulkopolitiikan välineistä 355 miljoonaa euroa. EU tukee Ukrainaa politiikan kehittämisessä ja kattavissa uudistuksissa, ja EU:n jäsenmaat ovat tässä vahvasti mukana Team Europe -lähestymistapaa noudattaen. Lippulaivaohjelmiin kuuluvat hallinnon hajauttamista, julkishallinnon uudistamista ja korruption torjuntaa koskevat ohjelmat.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU on lisännyt tukeaan ja mobilisoinut makrotaloudellisen avun, budjettituen, hätäavun, kriisitoimien ja humanitaarisen avun muodossa noin 4,1 miljardia euroa Ukrainan talouden, yhteiskunnan ja rahoitusjärjestelmän yleisen selviytymiskyvyn tukemiseen. Ukrainan tueksi on Euroopan rauhanrahaston puitteissa toteutettu sotilaallisen avun toimenpiteitä, joiden määrärahat ovat 1,5 miljardia euroa. Vireillä on vielä 500 miljoonan euron lisämäärärahojen mobilisointi.

EU on tehnyt ennen sotaa ja sen aikana tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten rahoituslaitosten kanssa Ukrainan tukemiseksi. Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ovat vuodesta 2014 lähtien myöntäneet Ukrainalle lainoja yli 10 miljardia euroa. Euroopan investointipankki on viime viikkoina tilittänyt Ukrainan budjettiin 668 miljoonaa euroa. EU tekee tiivistä yhteistyötä myös Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. Ne ovat olleet keskeisiä kumppaneita Ukrainan tukemisessa vuodesta 2014.

Lyhyen aikavälin hätäapu

Sota on johtanut vero-, vienti- ja muiden tulojen romahtamiseen, jota on pahentanut laajamittainen omaisuuden ja vientitavaroiden laiton haltuunotto, myös maataloudessa. Samaan aikaan välttämättömien menojen kasvu on valtavaa. Ukraina tarvitsee merkittävää lyhyen aikavälin taloudellista tukea peruspalvelujen ylläpitämiseen, humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseen ja keskeisen tuhotun infrastruktuurin korjaamiseen. Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut, että Ukrainan rahoitusvaje on kesäkuuhun mennessä noin 14,3 miljardia euroa (15 miljardia Yhdysvaltain dollaria) 2 .

Ukrainan hallituksen rahoitustarpeet maan toimintakyvyn ylläpitämiseksi, makrotalouden vakauden varmistamiseksi ja inhimilliseen ja fyysiseen pääomaan kohdistuvan paineen vähentämiseksi ovat lyhyellä aikavälillä edelleen huomattavat. Näihin tarpeisiin vastaaminen edellyttää yhteisiä kansainvälisiä toimia, joista EU on valmis tekemään oman osuutensa.

Sen vuoksi komissio aikoo ehdottaa, että Ukrainalle myönnetään vuonna 2022 lisää poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua enimmillään 9 miljardia euroa lainoina, joita täydennetään muiden kahden- ja monenvälisten kansainvälisten kumppaneiden, kuten G7-maiden, tuella. Lainat myönnettäisiin erissä, ja EU:n talousarviosta myönnettävän takauksen ansiosta niillä olisi pitkä maksuaika ja edullinen korko.

Tämän mahdollistamiseksi EU-maiden olisi sovittava lisätakauksien asettamisesta. Niillä täydennettäisiin EU:n yhteisen vararahaston asianomaiseen osioon tätä varten varattuja varoja. Näillä toimilla, joiden lisäksi EU:n talousarviosta myönnetään avustuksia lainojen korkoihin, varmistetaan hyvin koordinoitu ja erittäin edullinen tuki Ukrainalle.

III.UKRAINAN JÄLLEENRAKENTAMINEN

Sodan runteleman Ukrainan jälleenrakentaminen edellyttää kattavaa tukea, jotta voidaan luoda perusta vapaalle ja vauraalle maalle, joka on ankkuroitunut eurooppalaisiin arvoihin ja integroitunut EU:n talouteen ja maailmantalouteen, ja tukea Ukrainaa sen edetessä eurooppalaisella tiellään.

Jälleenrakennustoimien on perustuttava Ukrainan omistajuuteen, tiiviiseen yhteistyöhön ja koordinointiin tukea antavien maiden ja organisaatioiden kanssa sekä Ukrainan strategiseen kumppanuuteen EU:n kanssa. Jälleenrakentaminen edellyttää resurssien mobilisointia myös alue- ja paikallistasolla. EU:n ja Ukrainan kaupunkien ja alueiden välisiin kumppanuuksiin sisällytetyllä vertaisyhteistyöllä ja ohjelmilla rikastutetaan ja nopeutetaan jälleenrakennusta.

Jälleenrakennustyön perustana on neljä kulmakiveä:

·tuetaan maan infrastruktuurin, terveyspalvelujen, asuntojen ja koulujen jälleenrakentamista sekä digitaalisen ja energia-alan häiriönsietokyvyn parantamista EU:n ajantasaisia politiikkoja ja normeja noudattaen

·jatketaan valtion ja sen instituutioiden nykyaikaistamistyötä hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen varmistamiseksi tarjoamalla hallinnollista tukea ja teknistä apua myös alue- ja paikallistasolla

·toteutetaan rakenne- ja sääntelyohjelma, jonka tavoitteena on syventää Ukrainan ja sen kansan talouden ja yhteiskunnan yhdentymistä EU:hun maan edetessä eurooppalaisella tiellään

·tuetaan Ukrainan talouden ja yhteiskunnan elpymistä edistämällä kestävää ja osallistavaa talouden kilpailukykyä, kestävää kauppaa ja yksityissektorin kehitystä samalla kun edistetään maan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta.

Jälleenrakennustoimien onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää, että ne kytketään selkeästi maan laajaan uudistusohjelmaan. Ukraina on edistynyt uudistustyössä merkittävästi vuosien mittaan. On tärkeää, että näitä uudistuksia vahvistetaan ja nopeutetaan heti, kun jälleenrakennustyö pääsee alkamaan. Jälleenrakennustoimien olisi oltava EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian mukaisia. Niillä olisi vahvistettava selviytymiskykyä, ja toteutuksessa olisi kunnioitettava oikeusvaltion perusperiaatteita, jotka koskevat muun muassa korruption torjuntaa, oikeuslaitosta, julkishallintoa ja hyvää hallintotapaa.

Kun otetaan huomioon sodan jo tähän mennessä aiheuttamien vahinkojen laajuus, jälleenrakennuksen rahoitustarpeiden odotetaan olevan huomattavat, ja työ kestää mahdollisesti yli vuosikymmenen. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä Ukrainan, kansainvälisten kumppaneiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa arvioidakseen jälleenrakennustarpeita ja selvittääkseen, miten ne voitaisiin parhaiten täyttää.

Ukrainan johdolla tehtävä jälleenrakennustyö osana maan lähentymistä EU:hun

Jälleenrakennustoimien olisi perustuttava korkean tason strategiseen suunnitelmaan (RebuildUkraine), jossa toteutuisi Ukrainan viranomaisten täysi omistajuus 3 ja jonka EU ja muut kansainväliset kumppanit ovat hyväksyneet. RebuildUkraine-jälleenrakennussuunnitelmassa määritettäisiin keskeiset uudistukset ja investoinnit, jotka ovat tarpeen Ukrainan vauraan ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Ukrainan hallitus on ilmaissut selvästi aikomuksensa sisällyttää RebuildUkraine-jälleenrakennussuunnitelma maan strategiseen kumppanuuteen EU:n kanssa. Tämä kuvastaa EU:n ja Ukrainan tiiviitä poliittisia ja taloudellisia suhteita, jotka perustuvat osapuolten assosiaatiosopimukseen ja siihen sisältyvään pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen sekä Ukrainan äskettäin tekemään EU-jäsenyyshakemukseen. Ukrainan jälleenrakennusprosessin kytkeminen selvästi maan laajaan uudistusohjelmaan ja lainsäädännön mukauttaminen EU:n säännöstöön on prosessin onnistumisen kannalta olennaisen tärkeää.

Ukrainan jälleenrakennusfoorumi

Ukrainan viranomaisten olisi johdettava jälleenrakennustoimia tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin ja muiden keskeisten kumppanien, kuten G7- ja G-20-maiden ja muiden kolmansien maiden, sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Tätä varten perustettaisiin kansainvälinen koordinointifoorumi, Ukrainan jälleenrakennusfoorumi. Sitä johtaisivat EU:ta edustava komissio ja Ukrainan hallitus yhdessä. Foorumi kokoaisi yhteen tukea antavat kumppanit ja järjestöt, mukaan lukien EU:n jäsenmaat, muut kahden- ja monenväliset kumppanit ja kansainväliset rahoituslaitokset. Ukrainan parlamentti ja Euroopan parlamentti osallistuisivat tarkkailijoina. Foorumi toimisi näin kattavana ja keskitettynä yhteyspisteenä kaikille Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyville toimille.

Jälleenrakennussuunnitelman olisi perustuttava Ukrainan omistajuuteen, mutta foorumi olisi strateginen hallintoelin, joka vastaisi korkean tason strategisen RebuildUkraine-jälleenrakennussuunnitelman vahvistamisesta ja varmistaisi, että annettava tuki on suunnitelman mukaista. Tämän suunnitelman perusteella foorumi määrittäisi rahoitettaviksi valittavat painopistealat ja niiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavat yksittäiset hankkeet ja koordinoisi rahoituslähteitä ja rahoituskohteita varojen käytön optimoimiseksi. Näitä olisivat budjettituki Ukrainan valtiolle, investointituki ja yksityisen sektorin investointitakuut. Foorumi keskittyisi tiettyihin aloihin ja seuraisi jatkuvasti suunnitelman edistymistä. Ukrainalle olisi annettava hallinnollista tukea ja teknistä apua, jotta se voi laatia ja toteuttaa RebuildUkraine-jälleenrakennussuunnitelman.

Foorumiin olisi koottava yhteen EU:n tuki ja kumppaneiden käynnistämiä aloitteita, kuten Maailmanpankin erityisrahasto ja Kansainvälisen valuuttarahaston hallinnoima tili. Näin varmistettaisiin sujuva työnjako eri kumppaneiden välillä, vältettäisiin päällekkäisyyksiä ja edistettäisiin synergioita, myös yksittäisten hankkeiden yhteisrahoituksen avulla.

EU:n tuki

EU on valmis antamaan merkittävän osan kansainvälisen yhteisön kokonaisrahoituksesta Ukrainan jälleenrakentamiseksi. EU:n yhteinen lähestymistapa Ukrainan jälleenrakentamiseen olisi jäsenmaiden ja Ukrainan etujen mukaista ja auttaisi luomaan edellytykset vapaalle, demokraattiselle, vauraalle ja kestäväpohjaiselle Ukrainalle, joka on osa eurooppalaista perhettä. Lisäksi EU:n rahoitusmekanismit takaavat parhaiten varojen asianmukaisen käytön.

Puitteet EU:n osallistumiselle Ukrainan jälleenrakentamiseen muodostuisivat seuraavista osatekijöistä:

·RebuildUkraine-väline, uusi EU:n tukiväline, jolla rahoitetaan jälleenrakennustoimia ja Ukrainan talouden mukauttamista EU:hun

·nykyisistä EU:n ohjelmista annettava tuki, mukaan lukien yhdistelmärahoitus ja takaukset naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen puitteissa.

Jälleenrakentamisen ja selviytymiskyvyn tukemisen – mukaan lukien humanitaarisen avun, jota on vahvistettava ja toteutettava humanitaaristen periaatteiden mukaisesti – on kuljettava käsi kädessä useiden vuosien ajan, jotta voidaan huolehtia heikoimmassa asemassa olevista väestöryhmistä, kuten maan sisällä siirtymään joutuneista, lapsista, sodan uhreista, myös seksuaaliväkivallan uhreista, vähemmistöistä, vammaisista, suojelun tarpeessa olevista ja henkilöistä, joita julkinen sosiaalitoimi ei tavoita.

RebuildUkraine-väline EU:n tuen keskiössä

RebuildUkraine-väline olisi RebuildUkraine-jälleenrakennussuunnitelman tärkein oikeudellinen väline Euroopan unionin tuelle, joka muodostuisi avustuksista ja lainoista. Väline sisällytettäisiin EU:n talousarvioon ja näin varmistettaisiin aloitteen läpinäkyvyys, vastuuvelvollisuus ja moitteeton varainhoito. RebuildUkraine-välineellä tuettaisiin Ukrainan EU-vetoista uudistusohjelmaa, minkä vuoksi sen toteuttamisessa olisi pyrittävä auttamaan Ukrainaa rakentamaan taloutensa uudelleen. Tuella olisi selkeä yhteys investointeihin ja uudistuksiin. RebuildUkraine-väline perustuisi kokemuksiin, joita EU:ssa on saatu investointien ja uudistusten rahoittamisesta elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa, mutta sitä mukautettaisiin niihin ennennäkemättömiin haasteisiin, joita liittyy Ukrainan jälleenrakentamiseen ja maan tukemiseen, kun se etenee eurooppalaisella tiellään.

Välineellä itsellään olisi erityinen hallintorakenne, joka takaisi Ukrainan täyden omistajuuden. Näin varmistettaisiin, että investoinnit muun muassa strategiseen digitaaliseen infrastruktuuriin ja liikenne- ja energiainfrastruktuuriin ovat EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkojen ja -normien mukaisia. Uudistuksilla edistettäisiin Ukrainan talouden yhdentämistä EU:n sisämarkkinoihin, parannettaisiin liiketoimintaympäristöä tarvittavien suorien ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseksi, tuettaisiin työpaikkojen luomista ja helpotettaisiin asteittaista yhdenmukaistamista EU:n lainsäädännön kanssa ja sen noudattamista. Keskeisinä periaatteina olisivat hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperiaate, moitteeton varainhoito sekä korruption ja petosten torjunta.

EU:n resurssien mobilisointi

Sota jatkuu edelleen, joten Ukrainan jälleenrakentamisen kokonaistarpeet eivät ole vielä tiedossa. Kyse ei ole pelkästään infrastruktuurin ja muun fyysisen omaisuuden jälleenrakentamisesta, vaan myös budjettitukea Ukrainan valtiolle tarvitaan. Tällaisen tuen kestoa ei voida vielä arvioida tarkasti, mutta sen aikahorisontin on oltava keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Vaikka Ukraina saisikin Euroopan unionin tuen lisäksi tukea muilta kansainvälisiltä kumppaneilta, Ukrainan jälleenrakennustoimien johtaminen on EU:n strategisen edun mukaista. Tämä merkitsee, että EU:n osuus kaikista kansainvälisistä rahoitustoimista olisi huomattava. Samaan aikaan sodan runteleman maan laajamittainen ja kattava jälleenrakentaminen ja tuki maan lähentymiselle EU:hun edellyttävät merkittäviä alkuvaiheen kustannuksia ja sitä, että tuleva tuki on ennustettavissa.

Nämä Euroopassa käytävän sodan aiheuttamat ennakoimattomat tarpeet ovat selvästi suuremmat kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevat varat. Sen vuoksi on löydettävä uusia rahoituslähteitä.

Edellä kuvattu rakenne on riittävän joustava tällaisten uusien rahoituslähteiden käyttöönotolle. Ukrainalle annettavat lisäavustukset voitaisiin rahoittaa joko niin, että EU-maat (ja tähän halukkaat kolmannet maat) maksavat tukivälineeseen ja olemassa oleviin EU:n ohjelmiin lisäsuorituksia, jolloin saataisiin EU:n rahoitusmekanismien ja varojen asianmukaista käyttöä koskevien suojatoimien edut, tai niin, että monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan kohdennetusti. Näistä lähteistä voitaisiin rahoittaa myös Ukrainalle välineen puitteissa myönnettäviä lainoja. Kun otetaan huomioon todennäköisesti tarvittavien lainojen suuruusluokka, vaihtoehtoihin kuuluu myös varojen hankkiminen lainoihin EU:n lukuun tai EU-maiden antamien kansallisten takausten avulla.

Tässä yhteydessä voidaan harkita, voidaanko Venäjän jäädytettyjä varoja käyttää rahoituslähteenä kansallisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti, esimerkiksi EU:n pakoteluetteloihin merkittyihin venäläisiin tai valkovenäläisiin henkilöihin ja yrityksiin liittyvää rikollista toimintaa koskevien mahdollisten rikosoikeudellisten menettelyjen jälkeen.

IV.PÄÄTELMÄT

Kansainväliset pyrkimykset lyhyen aikavälin hätäavun toimittamiseksi ja Venäjän sotatoimien lopettamiseksi jatkuvat, mutta nyt on myös aika suunnitella ja valmistella tulevia laajoja jälleenrakennustoimia. Ukrainan viranomaisten olisi johdettava näitä toimia Euroopan unionin ja kansainvälisten kumppaneiden vahvalla ja jatkuvalla tuella.

Tässä tiedonannossa hahmotellaan näitä toimia varten kattava kehys, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon Ukrainan määrittämät tarpeet. Toimet kytkeytyvät kiinteästi vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen sekä eurooppalaisiin perusarvoihin. Näillä investoinneilla autetaan Ukrainaa nousemaan vahvempana ja selviytymiskykyisempänä Venäjän hyökkäyssodan tuhoista. Aikanaan niillä tuetaan Ukrainaa sen edetessä eurooppalaisella tiellään.

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa vahvistamaan tässä tiedonannossa esitetyt ajatukset. Ehdotettu RebuildUkraine-väline on Euroopan unionilta selkeä osoitus sen jatkuvasta ja vankkumattomasta sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen sodan aikana ja sen jälkeen sekä halusta auttaa vahvemman Ukrainan jälleenrakentamisessa seuraavalle sukupolvelle.

(1)

Esimerkkinä CARE-aloite (koheesiopoliittinen tukitoimi Euroopan pakolaisten auttamiseksi), jonka tuella EU-maiden välitöntä maksuvalmiutta on parannettu ja ne ovat saaneet joustavuutta EU-varojen käyttöön, jotta ne voivat paremmin vastaanottaa Ukrainasta pakenevia.

(2)

Rahoitusvajeeseen liittyy suurta epävarmuutta, mutta Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on tehnyt tiivistä yhteistyötä Ukrainan viranomaisten kanssa laatiakseen maan tarpeista luotettavan arvion, johon mm. pääjohtaja Kristalina Georgieva viittasi IMF:n kevätkokouksessa 21. huhtikuuta 2022.

(3)

 Ukrainan hallitus on perustanut kansallisen elpymisneuvoston, jonka tehtävänä on laatia suunnitelma Ukrainan sodanjälkeisen elpymisen ja kehittämisen tueksi. Suunnitelma perustuu merkittäviin yhteistyö- ja institutionaalisiin valmiuksiin, joita Ukrainan viranomaiset ovat osoittaneet kaikilla tasoilla, myös paikallistasolla ja kansalaisyhteiskunnan tasolla (asetus Ukrainan elpymistä sodan seurauksista käsittelevästä kansallisesta neuvostosta, hyväksytty 21. huhtikuuta 2022 annetulla Ukrainan presidentin säädöksellä 266/2022). EU:ssa puolestaan Euroopan komissio perusti vuonna 2014 Ukrainan tukiryhmän tukemaan maan uudistuksia.