EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.3.2022

COM(2022) 140 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kestävistä tuotteista normi

1.Johdanto

Viime vuosina toisiaan seuraavat kriisit ja talouden häiriöt ovat vaikuttaneet kaikkiin EU:n talouden ja yhteiskunnan osiin. Viimeisin ja hätkähdyttävin näistä – Venäjän julma ja provosoimaton hyökkäys Ukrainaan – on luonteeltaan erilainen kuin pandemia ja siitä elpyminen tai yhä kiireellisempi tarve reagoida ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin. Geopoliittinen tilanne on aiheuttanut uusia paineita ihmisille ja yrityksille Euroopassa ja sen ulkopuolella aikana, jolloin Euroopan unioni, Ukraina ja koko maailma olettivat, että taloutta päästään jälleenrakentamaan entistä ehompana.

Näillä kriiseillä on kuitenkin myös paljon yhteistä. Ne pakottavat kyseenalaistamaan oletukset, pohtimaan uudelleen talousmallia ja uudistamaan energiajärjestelmää. Olemme jälleen joutuneet kohtaamaan omat riippuvuutemme ja haavoittuvuudet, joita ne voivat aiheuttaa toimitusvarmuuteen. Lisäksi kriisit aiheuttavat taloudellista painetta kotitalouksille ja häiriöitä yrityksille, joiden päivittäinen toiminta ja pitkän aikavälin selviytyminen ovat vaarassa.

Tämän vuoksi on tarkasteltava, miten kansalaisten hyvinvointia voidaan lisätä ja varmistaa kestävä kasvu hyödyntämällä arkisten tuotteiden taustalla olevia resursseja ja materiaaleja paremmin sekä parantamalla itse tuotteita. Talouskasvu on mahdollista irrottaa luonnonvarojen käytöstä ja ympäristön pilaantumisesta, jos tuotteista tehdään vähemmän energiaa kuluttavia ja niitä käytetään tehokkaammin ja pidempään, jos valmistuksessa käytetään kierrätettyjä materiaaleja ensiöraaka-aineiden sijaan ja jos parhaat kiertotalouden mallit yleistyvät. Edistämällä EU:n tasolla yhdenmukaistettua lähestymistapaa voidaan parantaa kilpailukykyä, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja, edistää sisämarkkinoiden viherryttämistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 1 kestävän kasvun ohjelman mukaisesti, auttaa kuluttajia säästämään kustannuksissa ja parantaa EU:n talouden sietokykyä integroitujen globaalien arvoketjujen häiriöiden varalta. Näin myös edistetään ratkaisevasti ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä ja saasteettomuustavoitteen saavuttamista.

Viime vuosina on tapahtunut edistystä, mutta kulutuksen ympäristövaikutukset työntävät ihmiskuntaa edelleen turvallisen toimintatilan ulkopuolelle, koska maapallon sietokyvyn rajat ylittyvät EU:ssa monin tavoin. 2 Koko maailmassa puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä aiheutuu ensiöraaka-aineiden 3 talteenotosta ja jalostuksesta, kun taas taloudessa edelleen vallitseva lineaarinen kulutusmalli, jossa raaka-aineista valmistetaan tuotteita, jotka rikkoutuvat ja heitetään pois, johtaa merkittävään resurssien tuhlaamiseen. Jotta EU voi onnistua siirtymisessä resurssitehokkaaseen, ilmastoneutraaliin ja saasteettomaan kiertotalouteen ja vähentää energia- ja resurssiriippuvuuksiaan, tarvitaan kiireellisesti uuden lähestymistavan tuotteiden suunnittelua, valmistamista ja käyttöä varten. EU edistää tätä lähestymistapaa myös kansainvälisesti ja vahvistaa siten globaalien arvoketjujen kestävyyttä ja häiriönsietokykyä.

Tässä tiedonannossa esitellään kestäviä tuotteita koskevien, toisiinsa liittyvien aloitteiden paketti. Sen avulla pyritään konkretisoimaan tämä uusi lähestymistapa aiemmin tehdyn työn pohjalta. EU on jo nyt asettanut ympäristöön liittyviä vähimmäisvaatimuksia tietyille tuotteille ja aloille, kuten energiaan liittyville tuotteille, pakkauksille ja kemikaaleille. Nämä vaatimukset ovat auttaneet merkittävästi pienentämään EU:n ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä, myös energiankulutusta. Esimerkiksi ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevien EU:n nykyisten sääntöjen yhteisvaikutus vähentää niiden piiriin kuuluvien tuotteiden vuotuista energiankulutusta 10 prosenttia, mikä vastaa Puolan energiankulutusta. 4 Tämä puolestaan vähentää EU:n riippuvuutta – esimerkiksi Venäjältä tuotavista – fossiilisista polttoaineista. Voimassa olevat säännöt kattavat kuitenkin vain pienen osan EU:n markkinoilla olevista tavaroista. Niillä ei myöskään edistetä järjestelmällisesti kiertotaloutta eikä puututa niihin moniin tapoihin, joilla tuotteet vaikuttavat ilmastoon ja ympäristöön koko elinkaarensa ajan. Myös energiaan liittyvien tuotteiden energiankulutusta voitaisiin edelleen vähentää merkittävästi.

Tästä syystä tänään esiteltävän paketin ytimessä on ehdotus asetukseksi kestävien tuotteiden ekologisesta suunnittelusta 5 . Koska tuotesuunnittelu määrittää jopa 80 prosenttia tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista 6 , ehdotuksessa laajennetaan ekosuunnittelukehyksen soveltamisalaa niin, että se kattaa mahdollisimman laajan tuotevalikoiman. Siinä asetetaan vähimmäisvaatimukset paitsi energiatehokkuudelle, myös kiertotalouden näkökohdille, ja säädetään tuotteiden ympäristö- ja ilmastojalanjäljen yleisestä pienentämisestä. Voimassa oleva ekosuunnitteludirektiivi jatkaa energiatehokkuuden ja kiertotalouden parantamista siihen asti kun uusi kehys tulee voimaan. Komissio esittää tätä varten uuden ehdotuksen ohella ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevan työsuunnitelman 2022–2024, joka kattaa uudet energiaan liittyvät tuotteet ja jolla päivitetään ja korotetaan tavoitetasoa jo säänneltyjen tuotteiden osalta.

Tämän tueksi paketissa esitetään kohdennetut alakohtaiset aloitteet eli kestäviä ja kiertoon perustuvia tekstiilejä koskeva EU:n strategia 7 ja rakennustuoteasetuksen tarkistus 8 . Näillä kahdella ensisijaisella tuoteryhmällä on merkittävä vaikutus ympäristöön ja ilmastoon. Jotta kuluttajat olisivat jatkossakin aktiivisesti mukana kannattamassa siirtymää, komissio esittää myös lainsäädäntöehdotuksen kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä 9 . Ehdotuksessa esitetään kohdennettuja muutoksia, joilla varmistetaan EU:n horisontaalisen kuluttajalainsäädännön ”viherryttäminen”.

Ehdotusten myötä EU:n tuotteisiin sovelletaan yhteistä lähestymistapaa, joten niiden avulla voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla toimiville yrityksille ja tehdä EU:sta kestävien tuotteiden edelläkävijä. Jotta voidaan varmistaa, että kestävämpiin tuotteisiin siirtyminen toteutuu mahdollisimman pienin kustannuksin ja haastein, tuoteryhmien valintaa ja tuotekohtaisten sääntöjen vahvistamista toteutetaan pitkän aikavälin suunnittelulla osallistavassa yhteiskehittämisprosessissa sekä perusteellisilla vaikutustenarvioinneilla, joissa tarkastellaan muun muassa kohtuuhintaisuutta kuluttajien kannalta, vaikutuksia kilpailukykyyn ja hallinnollista rasitusta.

Useat jäsenvaltiot ovat jo alkaneet omaehtoisesti asettaa tuotteille 10 ympäristökestävyyttä koskevia vaatimuksia, ja kuluttajat esittävät yhä useammin toiveita, että jäsenvaltiot toimisivat vielä laajemmin ja nopeammin. Vaarana on, että sisämarkkinat pirstoutuvat toisistaan poikkeavien kansallisten sääntöjen vuoksi, mikä monimutkaistaa liiketoimintaa ja lisää sen kustannuksia. Yhdenmukaistettujen EU:n sääntöjen avulla vältetään markkinavääristymiä, laajennetaan merkittävästi ympäristökestävien tuotteiden markkinoita ja viime kädessä vähennetään sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista rasitetta kaikkialla EU:ssa.

Yrityksillä on myös monia muita kustannussäästömahdollisuuksia, kun otetaan huomioon luonnonvarojen lisääntyvä niukkuus, raaka-aineiden hankkimiseen liittyvät haasteet ja niiden hintojen epävakaus. Jos yritykset suunnittelevat liiketoimintamallejaan, tuotantoprosessejaan ja tuotteitaan uudelleen, tekevät tuotteistaan kestävämpiä ja optimoivat niiden käyttöä sekä osallistuvat toimiviin uusioraaka-aineiden markkinoihin, ne voivat vähentää materiaali-, energia- ja jätehuoltokustannuksiaan merkittävästi ja parantaa selviytymiskykyään. Yhteisötalouden organisaatiot ovat olleet edelläkävijöitä kiertotalouden toimintojen muokkaamisessa ja laajentamisessa esimerkiksi elektroniikan ja tekstiilien kierrätyksen, uudelleenkäytettävien kulutushyödykkeiden sekä korjaus- ja uudelleenvalmistustoimien suhteen. 11 Myös uudet digitaaliset ratkaisut avaavat valtavia mahdollisuuksia energiatehokkuutta, kiertotaloutta ja laajempaa ympäristökestävyyttä koskevien liiketoimintamallien uudistamiseen.

Monet edelläkävijäyritykset useissa toimialaekosysteemeissä ovat jo ottaneet tämän siirtymän haltuunsa.

Selkeä ja yhdenmukaistettu tuotteiden ympäristökestävyyttä koskeva sääntelykehys tarjoaa edellytykset tämän lähestymistavan valtavirtaistamiselle ja kannustaa EU:n markkinoilla ostavia ja myyviä yrityksiä innovoimaan kiertotalouden liiketoimintamalleja ja tulevaisuuden tuotteita sekä investoimaan niihin.

Edellä esitetyt toimet laajentaisivat merkittävästi EU:n kuluttajien saatavilla olevien, ympäristön kannalta kestävien tuotteiden valikoimaa ja toisivat mukanaan kustannussäästöjä. Tällaisten tuotteiden markkinaosuus on edelleen vähäinen, mikä vaikuttaa kuluttajien kannalta myös niiden saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen. EU:ssa kerrytetty kokemus on kuitenkin jo osoittanut, että laajamittaisella ekosuunnittelulla saadaan aikaan huomattavia kustannussäästöjä. Pelkästään vuonna 2021 energiaan liittyvien tuotteiden nykyiset ekosuunnitteluvaatimukset tuottivat kuluttajille 120 miljardin euron säästöt energialaskuissa, vaikka hankintakulut laskettaisiin mukaan. 12 Paljon lisäsäästöä voidaan saada aikaan, jos korjataan vallitseva ongelmallinen asetelma: kuluttajat joutuvat valitsemaan jatkuvasti tuotteita, joiden elinkaari on lyhyt ja joita ei voi korjata, eikä heillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia osallistua kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Kun EU yhdistää tämän tilanteen korjaantumisen oikeanlaiseen kuluttajavalistukseen ja suojaa kuluttajia viherpesulta, se kykenee antamaan kuluttajille mielekkäitä mahdollisuuksia vihreään siirtymään ja tekemään kestävistä tuotteista normin, joka innoittaa myös muuta maailmaa.

Katsaus kiertotalouspakettiin sisältyviin aloitteisiin

2.EU:n tavoitteena kestävistä tuotteista normi

Kestävämpien, vahvemmin kiertotalouteen perustuvien ja energiatehokkaampien tuotteiden suunnittelu

Ehdotettu kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus on ympäristön kannalta aiempaa kestävämpiä ja kiertotalouteen vahvemmin perustuvia tuotteita koskevan komission lähestymistavan kulmakivi. Siinä vahvistetaan kehys tiettyjen tuoteluokkien ekosuunnitteluvaatimuksille niiden kiertotaloutta, energiatehokkuutta ja muuta ympäristökestävyyttä koskevien näkökohtien parantamiseksi merkittävästi. Kehys perustuu ekosuunnitteludirektiivin todistettuun tehoon energiaan liittyvien tuotteiden suhteen ja mahdollistaa ekosuunnittelua ja tiedottamista koskevien vähimmäisvaatimusten asettamisen lähes kaikille EU:n markkinoille saatettavien fyysisten tavaroiden luokille 13 . Sellaisten tuotteiden ryhmille, joilla on riittävästi yhteisiä ominaisuuksia, voidaan vahvistaa horisontaaliset säännöt.

Ekosuunnitteluvaatimukset räätälöidään asianomaisten tuoteryhmien erityispiirteiden mukaan. Niiden määrittelyssä ja kehittämisessä otetaan huomioon mahdollisuudet parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta ja parannusten suhteellinen vaikuttavuus, mikä mahdollistaa tuotteiden käyttöiän pidentämisen ja materiaaleihin sisältyvän arvon maksimoinnin sekä vähentää saastumista ja tuotteiden kokonaisvaikutusta ilmastoon ja ympäristöön. Ekosuunnitteluvaatimukset kattavat säänneltävien tuoteluokkien osalta soveltuvin osin seuraavat ominaisuudet:

·tuotteen kestävyys, luotettavuus, uudelleenkäytettävyys, päivitettävyys, korjattavuus sekä huollon ja kunnostuksen helppous;

·tuotteiden ja materiaalien kiertotaloudessa hyödynnettävyyttä estävien aineiden esiintyvyyttä koskevat rajoitukset;

·tuotteiden energiankulutus tai energiatehokkuus;

·resurssien käyttö tai resurssitehokkuus tuotteissa;

·kierrätetyn materiaalin vähimmäispitoisuus tuotteissa;

·tuotteiden ja materiaalien purkamisen, uudelleenvalmistuksen ja kierrätyksen helppous;

·tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, myös niiden hiili- ja ympäristöjalanjälki;

·jätteen, myös pakkausjätteen, ehkäiseminen ja vähentäminen.

Tietoon perustuvat valinnat helpommiksi yrityksille ja kuluttajille

Sen lisäksi, että asetetaan vaatimuksia tuotteiden valmistustavalle, kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus toimii myös kehyksenä vaatimuksille, jotka liittyvät tuotteiden ympäristökestävyyttä koskevien tietojen antamiseen. Tuotteesta riippuen nämä vaatimukset saattavat kattaa tietoja energiankulutuksesta, kierrätetystä materiaalista, huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä, kestävyydestä, korjattavuudesta (myös korjattavuuspisteytys), varaosien saatavuudesta ja kierrätettävyydestä.

Digitaalinen tuotepassi on normi kaikille kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen nojalla säännellyille tuotteille. Sen avulla tuotteet voidaan merkitä, tunnistaa ja linkittää kiertotalouden ja kestävyyden kannalta olennaisiin tietoihin. Edelläkävijän rooli tässä ympäristökestävyystietoja koskevassa lähestymistavassa voi myös tasoittaa tietä laajemmalle vapaaehtoiselle tiedon jakamiselle, joka ulottuu kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen nojalla säänneltyjen tuotteiden vaatimuksia pidemmälle. Tuotepassia voidaan lisäksi käyttää sellaisia muita kestävyysnäkökohtia koskevia tietoja varten, joita sovelletaan asianomaiseen tuoteryhmään unionin muun lainsäädännön nojalla.

Tuotteiden ympäristökestävyyttä koskevien tietojen jäsentäminen ja niiden toimittaminen digitaalisten tuotepassien avulla auttaa yrityksiä kautta koko arvoketjun – valmistajista, maahantuojista ja jakelijoista jälleenmyyjiin, korjaamoihin, uudelleenvalmistajiin ja kierrättäjiin – sillä ne saavat tietoa, joka on hyödyllistä niiden toimille ympäristötehokkuuden parantamiseksi, tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi, tehokkuuden lisäämiseksi ja uusioraaka-aineiden käytön lisäämiseksi. Tämä vähentää luonnonvarojen tarvetta, säästää kustannuksia ja vähentää strategisia riippuvuuksia. Samalla voidaan myös helpommin jäljittää huolta aiheuttavien aineiden esiintymiä materiaalien ja tuotteiden koko elinkaaren ajan kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian 14 sitoumusten mukaisesti ja edistää näin EU:n saasteettomuustavoitetta. Digitaalinen tuotepassi voi myös osaltaan auttaa kuluttajia tekemään paremmin tietoon perustuvia valintoja, lisätä avoimuutta yleishyödyllisten organisaatioiden suhteen ja tukea kansallisia viranomaisia niiden täytäntöönpano- ja valvontatyössä.

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus mahdollistaa myös sen, että EU voi asettaa merkintävaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi tuotteiden korjattavuutta. EU:n uusien energiamerkkien lisätietoihin sisältyy kiertotalouteen liittyviä näkökohtia, kuten korjattavuuspisteytys. Muiden tuotteiden kohdalla nämä tiedot annetaan uudessa kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen mukaisessa merkissä. Joissakin tuotteissa voi olla sekä EU:n energiamerkki että kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen mukainen merkki, jos on näyttöä siitä, että tämä on kuluttajien kannalta tehokkaampaa ja teollisuudelle aiheutuu vähemmän rasitteita. Kuten EU:n energiamerkki 15 osoittaa, keskeisten tietojen pakollinen antaminen ostohetkellä voi olla tehokas tapa tiedottaa tuotteiden ympäristötehokkuuteen liittyvistä olennaisista näkökohdista erityisesti, kun se helpottaa samaan luokkaan kuuluvien tuotteiden vertailua.

Komissio tarkastelee EU-ympäristömerkkiin liittyviä tuotekohtaisia arviointiperusteita uudelleen tai asettaa uusia perusteita yhdessä ja synergiassa kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen mukaisten tuotekohtaisten sääntöjen kehittämisen kanssa. Se on tunnettu ja luotettava merkki, jonka avulla on 30 vuoden ajan tunnustettu ja sertifioitu ympäristötehokkuudeltaan korkeatasoisia tuotteita kaikkialla EU:ssa.

Myymättä jääneiden kulutustavaroiden hävittämisen lopettaminen

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetusehdotus sisältää toimenpiteitä myymättä jääneiden kulutustavaroiden hävittämisen estämiseksi ja lopettamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa suurten yritysten, jotka poistavat käytöstä myymättä jääneet tuotteensa, on ilmoitettava vuosittain poisheitettyjen tuotteiden määrä, perusteltava niiden volyymi ja annettava tiedot uudelleenkäyttöön, uudelleenvalmistukseen, kierrätykseen, energian talteenottoon ja loppukäsittelyyn toimitettujen, käytöstä poistettujen tuotteiden määrästä jätehierarkian mukaisesti. Asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta kieltää myymättä jääneiden tuotteiden hävittäminen kokonaan säänneltävistä tuoteluokista riippuen.

Kestävämpien tuotteiden hankintojen edistäminen

Vaikka tuotteiden ekologista suunnittelua koskevat suorituskyky- ja tietovaatimukset antavat yrityksille ja kuluttajille mahdollisuuden valita ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita, jäsenvaltioiden kannustimilla ja julkisilla hankinnoilla voi olla suurempikin rooli. Komissio on jo kehittänyt useita kriteerejä, jotka koskevat ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, mutta niiden vaikutus on edelleen suppea, koska niiden käyttö on nykyisellään vapaaehtoista. Sen vuoksi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen tavoitteena on lisätä julkisten menojen painoarvoa ympäristökestävämpien tuotteiden kysynnän lisäämisessä asettamalla pakolliset kriteerit näiden tuotteiden julkisille hankinnoille, tarvittaessa käytössä olevien vapaaehtoisten kriteerien pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että hankintaviranomaisten olisi käytettävä vihreitä hankintakriteereitä tiettyjen tuoteryhmien ostoissa. Lisäksi jäsenvaltioiden tarjoamia kannustimia voidaan hyödyntää ympäristökestävyyttä koskevilla vaatimuksilla näiden kannustimien piirissä olevien tuotteiden osalta.

3.Monialainen lähestymistapa kestäviin tuotteisiin

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus on suunniteltu johdonmukaiseksi ja yhdenmukaiseksi nykyisen ja tulevan alakohtaisen lainsäädännön ja politiikkatoimien kanssa. Kun kehys on otettu käyttöön, myös tuotevaatimukset otetaan käyttöön monivuotisten työsuunnitelmien mukaisesti. Näin komissio pystyy arvioimaan tarkkaan, missä sääntelytoimia tarvitaan eniten.

Jos ympäristökestävyyttä koskevat vaatimukset on jo asetettu tyydyttävälle tasolle EU:n lainsäädännössä, kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaa asetusta ei sovelleta. Jos taas tällaisia vaatimuksia ei ole, mutta kiertotalouden, energia- ja resurssitehokkuuden potentiaali sekä mahdollisuudet vähentää yleisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ovat suuret ja edellyttävät toimia, kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus astuu mukaan kuvaan. Asetuksen mukaisiin toimenpiteisiin liittyy kohdennettu vaikutustenarviointi, jonka tarkoituksena on varmistaa oikeasuhteisuus, kansainvälisen ulottuvuuden ja kolmansiin maihin suuntautuvan vaikutuksen asianmukainen huomioiminen sekä yhdenmukaisuus muun EU:n lainsäädännön kanssa.

Kolme erilaista tilannetta havainnollistaa, miten ehdotettu kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus on suunniteltu toimimaan yhteen alakohtaisten lainsäädäntö- ja politiikka-aloitteiden kanssa vihreän siirtymän nopeuttamiseksi.

EU:n uudet tuotekohtaiset säännöt: esimerkkinä tekstiilit

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus muodostaa oikeudellisen kehyksen EU:n sääntöjen vahvistamiselle, kun tuotteelle ei ole erityistä EU:n lainsäädäntöä, jossa asetettaisiin pakollisia ympäristökestävyyttä koskevia vaatimuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tekstiilit ja jalkineet. Vaikka näihin tuotteisiin sovelletaan nykyään tiettyjä tuotevaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi kemikaaleja 16 ja merkintöjä 17 , niille ei ole kiertotaloutta, kuten kestävyyttä, korjattavuutta, kierrätettävyyttä ja kierrätettyä materiaalia, koskevia erityisiä vaatimuksia.

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen hyväksymisen ja voimaantulon jälkeen ja edellyttäen, että vaikutustenarviointi on tehty, tämä sääntelyvaje korjataan sekundaarilainsäädännöllä, jossa vahvistetaan tekstiilituotteille ekosuunnitteluvaatimukset, tietovaatimukset ja digitaalinen tuotepassi. Tarkoituksena on tarkastella myös tekstiilien merkintöjä koskevaan asetukseen 18 tehtäviä muutoksia. Ensimmäisessä kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen työsuunnitelmassa yksilöidään tekstiilien lisäksi saman logiikan mukaisesti muita ensisijaisia tuotteita (ks. 4 jakso).

Lisäksi kestäviä ja kiertoon perustuvia tekstiilejä koskevassa EU:n strategiassa, jonka komissio hyväksyy osana tätä pakettia, esitetään kattavasti useita toimia, jotka ulottuvat kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaa asetusta pidemmälle. Tavoitteena on muuttaa koko alaa ja tekstiilien suunnittelua sekä edistää kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja vähentää tekstiilijätettä ottaen täysin huomioon tarve varmistaa kohtuuhintaisuus kuluttajien kannalta ja yritysten kilpailukyky. Strategialla myös käynnistetään tekstiiliteollisuuden ekosysteemin siirtymäväylän yhteinen luomisprosessi.

Nykyisten tuotekohtaisten EU-sääntöjen täydentäminen: esimerkkinä rakennustuotteet, akut, pakkaukset ja kemikaalit

Koska kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen soveltamisala on laaja, joihinkin sen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin sovelletaan myös erillistä tuotekohtaista lainsäädäntöä. Yleisenä periaatteena on, että kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevalla asetuksella puututaan näihin tuotteisiin vain, jos niiden ympäristökestävyyden ulottuvuuksia ei voida ottaa huomioon kaikilta osin ja asianmukaisesti muilla välineillä. Näin tiettyjä tuotteita koskevista EU:n säännöistä tulisi johdonmukaisempia ja voitaisiin välttää hallinnollisen rasituksen aiheuttaminen yrityksille niiden pyrkiessä täyttämään EU:n eri säädöksissä asetetut vaatimukset. Tarvittavien kuulemisten ja vaikutustenarviointien jälkeen tietyt olosuhteet voivat kuitenkin oikeuttaa kohdennetut toimet myös kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen puitteissa. Tämä voi olla järkevää silloin, kun tuote on osa toista tuotetta (esim. akut) tai liittyy siihen läheisesti (esim. pakkaus) tai kun tuoteryhmälle asetetaan ympäristökestävyyttä koskevia vaatimuksia.

Vaikka rakennustuotteet kuuluvat kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen soveltamisalaan, koska niiden ympäristönsuojelun tason ja rakenteellisen suorituskyvyn, myös terveys- ja turvallisuusnäkökohtien, välistä läheistä yhteyttä on hallittava, ympäristökestävyyttä koskevat vaatimukset on perusteltua vahvistaa osana rakennustuoteasetuksen tarkistusta, joka hyväksytään tämän kestäviä tuotteita koskevan paketin yhteydessä. Energiaan liittyvissä rakennustuotteissa kestävyysnäkökohtia käsitellään kuitenkin ensisijaisesti kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen puitteissa, koska niitä säännellään nykyisessä ekosuunnitteludirektiivissä. Rakennustuoteasetuksen tarkistuksessa voidaan täydentää sääntöjä tarvittaessa. Näihin kahteen asetusehdotukseen sisältyy säännöksiä, joilla säilytetään lainsäädännön läheinen yhdenmukaisuus, kun sääntöjä laaditaan ja pannaan täytäntöön.

Akkujen kestävyysvaatimuksia käsitellään ensisijaisesti akkuasetusehdotuksessa 19 . Jos on tarpeen asettaa erityisiä kestävyyttä koskevia lisävaatimuksia esimerkiksi akkujen käyttökohteille muissa tuotteissa, kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaan asetukseen voi sisältyä täydentäviä näkökohtia.

EU:n markkinoilla sallittuja pakkauksia koskevat olennaiset vaatimukset vahvistetaan parhaillaan tarkistettavana olevassa pakkauksista ja pakkausjätteistä annetussa direktiivissä 20 . Koska eri tuoteluokkien pakkaukset eroavat toisistaan suuresti, niiden olisi oltava yksi keskeisistä näkökohdista laadittaessa kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen tuotekohtaisia sääntöjä. Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetussa direktiivissä vahvistettuja olennaisia vaatimuksia olisi täydennettävä kohdennetummilla säännöillä.

Kemikaalien osalta kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen soveltamisala on määritelty selkeästi: sen nojalla voi toteuttaa toimia, joilla rajoitetaan kemikaalien esiintymistä tuotteissa syistä, jotka liittyvät tuotteen ympäristötehokkuuden parantamiseen sen elinkaaren aikana. Tämä voi täydentää voimassa olevaa kemikaalilainsäädäntöä, kuten REACH-asetusta 21 , jonka ensisijaisena tavoitteena on kemikaaliturvallisuuden varmistaminen, tai RoHS-direktiiviä 22 , joka kattaa ainoastaan sähkö- ja elektroniikkalaitteet.

Nykyisen ekologista suunnittelua koskevan direktiivin mukaiset uudet EU:n säännöt: esimerkkinä kulutuselektroniikka

Elektroniikka on nopeimmin kasvava jätevirta EU:ssa. Käyttäjät turhautuvat siihen, miten nopeasti heidän laitteensa rikkoutuvat ja vanhentuvat ja siihen, ettei niitä voi päivittää tai korjata. Lisäksi EU:ssa otetaan talteen vain joitakin komponentteja tai materiaaleja, joita voitaisiin käyttää uudelleen uusien tuotteiden valmistukseen. Tämä koskee myös kriittisiä materiaaleja. 23 Komissio valmistelee älypuhelimia, tabletteja ja kannettavia tietokoneita koskevia uusia ekosuunnittelutoimia, jotka on määrä hyväksyä nykyisen ekosuunnitteludirektiivin mukaisessa työsuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Energiatehokkuuden lisäksi toimenpiteet kattavat muut kiertotalouden ekosuunnittelun keskeiset näkökohdat, erityisesti kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden, jo ennen kuin uusi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus korvaa nykyisen kehyksen. Samassa yhteydessä ulkoisten teholähteiden ekologista suunnittelua koskevia sääntöjä tarkistetaan pääasiassa yhteentoimivuutta ja kiertotaloutta koskevien vaatimusten kannalta. Tarkoituksena on täydentää äskettäin hyväksyttyä yleislaturialoitetta, joka hyväksyttiin radiolaitedirektiivin tarkistuksen 24 yhteydessä. 

Ekosuunnitteluvaatimusten kehittämisen lisäksi komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen RoHS-direktiiviä 25 eli EU:n sääntöjä, joilla rajoitetaan vaarallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Tarkoituksena on varmistaa, että direktiivi täyttää tavoitteensa mahdollisimman tuloksellisesti ja tehokkaasti. 26 Komissio kartoittaa myös vaihtoehtoja, joilla voitaisiin kannustaa vastaanottamaan ja palauttamaan kotiin varastoitua pienelektroniikkaa, kuten vanhoja matkapuhelimia, tabletteja ja latureita. Tavoitteena on pidentää näiden tuotteiden käyttöikää ja parantaa niiden keräämistä ja siten edistää kiertotalouden liiketoimintamalleja.

4.Ekosuunnittelumenetelmä: suunnittelu, kuuleminen, yhteinen luomisprosessi

EU:n ekosuunnittelua ja energiamerkintöjä koskevat toimet ovat jo nyt energiatehokkuuden kannalta erittäin tehokkaita. Ne tuottavat kuluttajille säästöjä, vähentävät riippuvuutta fossiilisen energian tuonnista ja vähentävät päästöjä. Viime vuosikymmenen aikana säännöt on vahvistettu noin 30:lle energiaan liittyvälle tuoteryhmälle. 27 Huolellinen kohdentaminen monivuotisten työsuunnitelmien avulla on ollut keskeistä, kun on pyritty varmistamaan selkeä priorisointi, vaikuttavuus ja tehokkuus ekosuunnitteludirektiivin mukaisesti. Tätä jatketaan kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen nojalla, kun perustana on järkevä ja vakaa lähestymistapa ensisijaisten tuotteiden määrittämiseen.

Jotta voidaan varmistaa sujuva siirtyminen kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen kehykseen, osana tätä pakettia hyväksytään uusi ekosuunnittelua ja energiamerkintöjä koskeva työsuunnitelma vuosiksi 2022–2024. Näin varmistetaan, että ennen kuin uusi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus tulee voimaan, nykyisen ekosuunnitteludirektiivin mukaista työtä voidaan jatkaa ripeästi, millä vähennetään entisestään energiankäyttöä ja energiaan liittyvien tuotteiden raaka-aineiden kulutusta. Uudet yksilöidyt tuotteet, kuten matalalämpösäteilijät, tarjoavat mahdollisuuksia miljardien eurojen energiansäästöihin, kun kulutusmenot pienenevät. Uudella työsuunnitelmalla varmistetaan, että kiertotalousnäkökohdat otetaan yhä enemmän huomioon siinä määrin kuin tämä on nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä mahdollista.

Samaan aikaan komissio aikoo aloittaa työn kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen pohjalta uusien tuotteiden ja uusien muuttujien kattamiseksi. Komission tarkoituksena on ehdottaa viipymättä tuotekohtaisia toimenpiteitä heti, kun uusi kehys on otettu käyttöön. Jotta oikeat painopisteet voidaan asettaa avoimella ja osallistavalla tavalla, komissio käynnistää vuoden 2022 loppuun mennessä julkisen kuulemisen tuoteluokista, jotka valitaan kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan ensimmäiseen työsuunnitelmaan. Komission alustavassa arvioinnissa on todettu, että tietyillä tuoteluokilla, esimerkiksi tekstiileillä, huonekaluilla, patjoilla, renkailla, pesuaineilla, maaleilla, voiteluaineilla sekä raudalla, teräksellä ja alumiinilla, on suuri ympäristövaikutus. Ne ovat siten sopivia ehdokkaita otettaviksi mukaan ensimmäiseen työsuunnitelmaan.

Ekosuunnitteludirektiivin tähänastinen menestys perustuu suurelta osin kaikkien keskeisten toimijoiden panokseen, joka edistää osallistavaa, avointa ja läpinäkyvää toimintatapaa. Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus perustuu tähän yhteiseen luomisprosessiin, joka ulottuu työsuunnitelman laatimisesta ja tuotteiden yksilöinnistä kaikkien uusien tuotevaatimusten arviointiin ja kehittämiseen. Ekosuunnittelufoorumi, joka perustuu nykyiseen ekosuunnitteludirektiivin mukaiseen kuulemisfoorumiin 28 , toimii edelleen sidosryhmien välisen kohdennetun ajatustenvaihdon alustana kaikissa prosessin tärkeimmissä vaiheissa. Näin toimialojen ja kansallisen tason edustajat sekä täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset saadaan mukaan keskusteluun. Kuulemisprosessit ja perusteelliset vaikutustenarvioinnit edeltävät ja tukevat tuotevaatimusten kehittämistä ja hyväksymistä.

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen uusia sääntöjä on tuettava järkevillä menetelmillä. Tavoitteena on, että tuotteiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin voidaan puuttua tehokkaasti vaatimuksilla, jotka koskevat asetuksen keskeisiä näkökohtia. Kun otetaan huomioon tulevan kehyksen mahdollinen tuotevalikoima, on olennaisen tärkeää valita ja mukauttaa sopivin menetelmä tuotteen tai tuoteryhmän sekä ympäristö- tai kiertotalousnäkökohdan mukaan. Tämä lähestymistapa perustuu kokemuksiin nykyisestä ekologista suunnittelua koskevasta direktiivistä, jonka kehittäminen jatkuu edelleen, sekä osittain myös tuotteen ympäristöjalanjälkeen perustuvasta menetelmästä. Komissio kehittää ensisijaisesti uusia menetelmiä, joilla tuetaan kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen yhteydessä esiin tulleita kiertotalouden muita näkökohtia, kuten kestävyyteen, korjattavuuteen ja kierrätettyyn materiaaliin liittyviä menetelmiä. Huomioon otetaan myös Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tutkimustulokset. 

5.Kiertotalouden liiketoimintamallit

Sen lisäksi, että kestävistä tuotteista tehdään normi, on myös investoitava aiempaa enemmän kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja kannustettava niiden käyttöönottoon. Näitä ovat muun muassa tuote palveluna -mallit, vertaisjakaminen ja käänteinen logistiikka, valmistus tilauksesta sekä uudelleenkäyttö- ja korjauspalvelut. Tämä on tarpeen energian ja resurssien kokonaiskysynnän vähentämiseksi ja kasvun irrottamiseksi luonnonvarojen käytöstä.

Kiertotalouden liiketoimintamalleilla on tarkoitus luoda ja kerryttää arvoa ja samalla edistää resurssien käytön optimointia ja rajoittamista. Tämä tarkoittaa paitsi tuotekohtaisia sääntelyvaatimuksia myös oikeanlaisia markkinasignaaleja kiertotalouden liiketoimintamalleille. Tuottajia kannustetaan suunnittelemaan tuotteita paremmin, jolloin tuotteiden käyttöikä pitenee ja niiden arvo säilyy käytön aikana ja sen jälkeen. Esimerkiksi kun tuotteita myydään palveluna (mistä tunnettu esimerkki on valon myyminen hehkulamppujen sijasta 29 ), muutokset talouden logiikassa sekä voitot eivät enää riipu myytyjen tuotteiden määrästä. Sen sijaan on kannattavaa varmistaa, että palveluna tarjottavat tuotteet ovat kestäviä ja korjattavissa, sillä tuote pysyy yrityksen omistuksessa ja uusien tuotteiden ostamisesta tulee liiketoimintakustannus.

Kiertotalouden liiketoimintamalleilla on edelleen haasteita vauhtiin pääsemisessä ja yleistymisessä. Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen mukaiset tuotevaatimukset edistävät tällaisten mallien käyttöönottoa, sillä kiertotalouden toimien kehittäminen riippuu suurelta osin tuotteiden fyysisistä ominaisuuksista ja asiaankuuluvien tietojen saatavuudesta. Myös digitaaliset tuotepassit ja digipohjaisten innovaatioiden älykäs käyttö ovat ratkaisevan tärkeitä edellytyksiä sille, että voidaan siirtyä kiertotalouteen perustuviin liiketoimintamalleihin. Pelkkä parempi tuotesuunnittelu ja tiedottaminen eivät kuitenkaan riitä käynnistämään täyttä muutosta liiketoimintatavoissa. On selvästi tarpeen tunnistaa pullonkaulat, löytää tehokkaita keinoja kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönoton edistämiseksi, varmistaa niiden kannattavuus, tehdä niistä kuluttajille houkuttelevampia, vaihtaa parhaita käytäntöjä toimijoiden kesken ja tarjota räätälöityä neuvontaa uusille ja nykyisille yrityksille, jotta ne voivat siirtyä kiertotalouteen perustuviin liiketoimintamalleihin.

Tätä varten komissio haluaa saattaa eri sidosryhmät yhteen uudessa eurooppalaisen kiertotalouden liiketoimintakeskuksessa. Keskus tukee kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottoa ja kanavoi tietoa ja palveluja, esimerkiksi tiedotusta, yhteistyötä, koulutusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Se perustuu nykyisistä EU:n toimista saatuun asiantuntemukseen ja palvelutarjontaan. Näitä toimia ovat erityisesti Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi 30 , Yritys-Eurooppa-verkoston kestävyysneuvonantajat 31 ja eurooppalaisten vihreän teknologian klustereiden verkosto 32 .

Lisäksi komissio laatii kiertotalouden liiketoimintamallien edistämistä koskevia ohjeita avuksi yrityksille, jäsenvaltioille ja alueille toimien toteuttamisessa. Niihin sisältyy neuvoja investointien ja rahoituksen ohjaamisesta sekä paikallisten resurssivarantojen ja -virtojen optimoinnista kierrätysarvon ja työpaikkojen luomiseksi. Komissio antaa myös ohjeita 33 siitä, miten voidaan tukea kiertotalouden käyttöönottoa ja kumppanuuksia sosiaalisten yritysten ja muiden toimijoiden, myös valtavirtaa edustavien yritysten, välillä.

Lisäksi komissio tukee Euroopan osaamisohjelman 34 kautta investointeja osaamiseen, joka on välttämätöntä kiertotalouden kehittämisen kannalta. Komissio perustaa Euroopan osaamissopimuksen 35 mukaisesti laajamittaisia kumppanuuksia, joihin osallistuu teollisuuden edustajia, työmarkkinaosapuolia ja ammatillisen koulutuksen tarjoajia. 36  

6.Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja suojaaminen

Useimmat kuluttajat haluavat osallistua vihreään siirtymään aktiivisesti. 37  Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevalla asetuksella tuetaan kuluttajia vihreässä siirtymässä. Sillä varmistetaan, että tuotteet täyttävät ympäristötehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, ja parannetaan tiedotusta, merkintöjä ja varaosien, parannusten ja korjausten saatavuutta. Samalla otetaan huomioon kohtuuhintaisuus, lisätään kuluttajille koituvaa hyötyä ja tarjotaan heille laadukkaampia tuotteita.

On kuitenkin tarpeen varmistaa, että myös myyntipaikassa annetaan paremmin tietoja ja lisätään kuluttajien luottamusta tuottajien itse esittämiin väitteisiin tuotteidensa ympäristöhyödyistä. Ehdotus kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreää siirtymää varten 38 antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä.

Ehdotuksessa tehdään kohdennettuja muutoksia EU:n horisontaaliseen kuluttajalainsäädäntöön 39 , jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat saavat myyntipisteessä tuotteen kaupallista kestävyystakuuta koskevat tiedot sekä tuotteen korjaamisen kannalta olennaiset tiedot (esimerkiksi korjattavuuspisteytyksen, jos se on saatavilla). Siinä myös kielletään elinkeinonharjoittajia esittämästä tietyntyyppisiä harhaanjohtavina pidettyjä ympäristöväittämiä. Näitä ovat epämääräiset väittämät (esim. ”vihreä”, ”ympäristöystävällinen”, ”hyväksi ympäristölle”), joita ei ole perusteltu asianmukaisesti eikä todennettu sääntöjen mukaisesti. Lisäksi ehdotuksessa kielletään useat tuotteiden ennenaikaiseen vanhenemiseen liittyvät käytännöt, esimerkiksi suunniteltu vanheneminen.

Lisäksi komissio laatii parhaillaan tuotteiden ja organisaatioiden ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien 40 perusteella ehdotuksia aiempaa yksityiskohtaisemmista ympäristöväittämiä koskevista säännöistä näiden väittämien luotettavuuden, vertailukelpoisuuden ja todennettavuuden parantamiseksi. Lisäksi komissio on laatimassa aloitetta, jolla kannustetaan kulutustavaroiden korjaamiseen (nk. korjauttamisoikeus) ja joka on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2022. Aloitteella täydennetään kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaa asetusta ja edistetään sen käytännön vaikutuksia antamalla kuluttajille mahdollisuus käyttää ostamiaan tuotteita pidempään, kun heillä on oikeus siihen, että tuotteet korjataan.

7.Globaalisti kestävien ja kiertotalouteen perustuvien tuotteiden ja liiketoimintamallien etujoukoissa

EU on aina puolustanut kestävää kehitystä koko maailmassa. Tuottajien on tuotteita EU:n markkinoille saattaessaan jo nyt noudatettava EU:n sääntöjä, jotka koskevat vaarallisia aineita, ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä. Kestäviä tuotteita koskevan aloitepaketin ehdotuksilla nopeutetaan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa. Laajentamalla ympäristön kannalta kestävien tuotteiden markkinoita EU pyrkii parantamaan globaalien arvoketjujen kestävyyttä ja edistämään myönteistä muutosta kumppanimaissa, millä edistetään useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

EU:n toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, eikä pelkästään niillä voida toteuttaa siirtymistä ympäristökestävyyteen ja kiertotalouteen, jota maailma tarvitsee. EU:n on toimittava yhdessä kumppaneidensa kanssa vahvistamalla kansainvälistä yhteistyötä ja edistämällä pyrkimyksiään maailmanlaajuisesti. EU vauhdittaa EU:n ulkopuolisiin maihin liittyviä sitoumuksiaan globaalilla, alueellisella ja kahdenvälisellä tasolla tukeakseen kestävää siirtymää ja helpottaakseen uusien sääntöjen noudattamista erityisesti matalan ja keskitulotason maissa. Kahdenvälisesti EU tekee yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa valmiuksien kehittämisessä, tehostetussa vuoropuhelussa, teknisessä yhteistyössä, yritystukiverkostoihin pääsyssä, kiertotalouden investointien rahoituksen saannissa ja parhaiden käytäntöjen vaihdossa mahdollisten teknisten esteiden tunnistamiseksi ja yhteisten aloitteiden edistämiseksi.

Globaalilla tasolla EU jatkaa kiertotaloutta koskevan toimintaohjelman toteuttamista monenvälisillä foorumeilla, G7- ja G20-ryhmissä sekä kiertotalouden ja globaalin kiertotalousallianssin puitteissa. Komissio kannattaa kestävän kulutuksen ja tuotannon maailmanlaajuisen foorumin perustamista, jotta laaja keskustelu maiden ja sidosryhmien välillä helpottuisi. YK:n ympäristökokouksessa kehotettiin äskettäin jäsenvaltioita toteuttamaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa toimenpiteitä tuotteiden suunnittelun parantamiseksi ja ottamaan tässä huomioon elinkaariarvioinnit sekä edistämään tuotteiden käyttöiän pidentämistä, korjaamista, uudelleenkäyttöä ja kierrätyksen helpottamista kiertotalouden yhteydessä resurssitehokkuuden edistämiseksi. 41 EU tukee edelleen YK:ta sekä muita keskeisiä maailmanlaajuisia ja monenvälisiä aloitteita, joilla edistetään kestävää tuotantoa ja kulutusta. Se myös tukee kansainvälisen luonnonvarapaneelin työtä ja auttaa levittämään sen tuloksia. EU tekee yhteistyötä kauppakumppaneidensa kanssa Maailman kauppajärjestössä jakamalla parhaita käytäntöjä ja keskustelemalla niistä kiertotalouden edistämiseksi globaaleissa arvoketjuissa kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

Hiljattain annetulla komission ehdotuksella yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta 42 kannustetaan kestäviin liiketoimintamalleihin maailmanlaajuisesti. Sillä edistetään yritysten kestävää siirtymistä eri toimialoilla edellyttämällä, että yritykset puuttuvat ympäristöhaittoihin ja ottavat ne huomioon globaaleissa arvoketjuissaan. Ehdotettujen sääntöjen mukaan suurilla yrityksillä on oltava suunnitelma sen varmistamiseksi, että niiden liiketoimintastrategia noudattaa Pariisin sopimukseen kirjattua tavoitetta, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen rajoitetaan enintään 1,5 celsiusasteeseen.

8.Päätelmät

Kestäviä tuotteita koskevilla aloitteilla pyritään varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä merkittävä osa EU:n kuluttajien saatavilla olevista tuotteista suunnitellaan kestäviksi, energia- ja resurssitehokkaiksi, helposti korjattaviksi ja kierrätettäviksi ja mieluiten kierrätetyistä materiaaleista valmistetuiksi. Yritykset eri puolilla maailmaa voivat olla kilpailukykyisiä ilman, että muut yritykset, jotka siirtävät kustannuksiaan yhteiskunnan ja ympäristön maksettaviksi, heikentävät niiden toimintaa. Kuluttajilla on myös mahdollisuus saada tietoa, jota he tarvitsevat tehdäkseen kestävämpiä valintoja. Heitä suojataan paremmin vihreää siirtymää haittaavilta käytännöiltä ja he voivat pitää tuotteensa käytössä mahdollisimman pitkään. Yritykset puolestaan saavat käyttöönsä tiedot, joita ne tarvitsevat tuotteidensa ja liiketoimintamalliensa ympäristökestävyyden ja kiertotalouden varmistamiseksi. Eurooppalaiset ovat nimenomaisesti ehdottaneet näitä toimia Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä. He ovat toivoneet vahvempaa kiertotalouspolitiikkaa, johon sisältyy suunnitellun vanhenemisen torjuminen ja tietojen antaminen tuotteiden uudelleenkäytöstä ja korjaamisesta.

Tänään esitetyn aloitepaketin vaikutukset alkavat tuntua vähitellen. Joitakin näistä säännöistä sovelletaan niiden voimaantulosta alkaen, kun taas toisiin kuluu enemmän aikaa oikeudellisen kehyksen ja niiden aiheuttamisen systeemisten muutosten luonteen vuoksi. Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus mahdollistaa monitahoisen lähestymistavan tuotesääntelyyn. Tämä on todellinen muutos, jonka vauhti kiihtyy ajan mittaan. Jos luodaan kattavat monialaiset puitteet ja toteutetaan keskeisiä toimia, esimerkiksi hyväksytään työsuunnitelmat, yleinen suunta ja tavoitteet ovat selvillä hyvissä ajoin ennakolta. Tämä antaa yrityksille aikaa tehdä tarvittavat organisaatioon liittyvät ja systeemiset valmistelut jo ennen yksityiskohtaisten tuotesääntöjen vahvistamista.

Tämän paketin ehdotukset ovat keskeisiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kannalta. Niillä edistetään merkittävästi EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista, erityisesti ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, materiaalien kiertomäärän kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä ja EU:n kunnianhimoisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Ne edistävät myös Euroopan digitaalisen vuosikymmenen, uuden teollisuusstrategian, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ja uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteita ja saavat toisaalta niistä tukea.

Tämän paketin ehdotuksilla voidaan edistää merkittävästi vuoteen 2030 ulottuvien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista EU:ssa edellyttäen, että niiden tavoitetaso säilytetään ja että ne pannaan täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti.

Sen vuoksi komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja kaikkia muita sidosryhmiä hyväksymään näihin ehdotuksiin sisältyvän lähestymistavan ja tavoitteet ja pyrkimään niiden nopeaan hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon.

(1) COM(2019) 640 final.

(2) Sala, S. ym. (2020). Environmental sustainability of European production and consumption assessed against planetary boundaries. Journal of environmental management, 269, 110686

(3) YK:n kansainvälinen luonnonvarapaneeli: Global Outlook 2019 – Natural Resources for the Future we Want. https://www.resourcepanel.org/reports/global-resources-outlook  

(4) Verrattuna nykyiseen kehitykseen perustuvaan skenaarioon, johon ei kuulu ekosuunnittelusääntöjä. Ecodesign Impact Accounting Overview Report 2020.

(5)   COM(2022) 142

(6)   https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/4d42d597-4f92-4498-8e1d-857cc157e6db  

(7)   COM(2022) 141

(8)   COM(2022) 144

(9)   COM(2022) 143

(10) Ks. SWD(2022) 82, liite 7.

(11)  OECD policy brief: Making the most of the social economy’s contribution to the circular economy (2022), https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/be4e83a2-735a-11ec-9136-01aa75ed71a1/language-en  

(12) Ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskeva työsuunnitelma 2022–2024.

(13) Lukuun ottamatta joitakin merkittäviä poikkeuksia, kuten yleisessä elintarvikelainsäädännössä (asetus (EY) N:o 178/2002) määritellyt elintarvikkeet ja rehut.

(14) COM(2020) 667 final.

(15) Asetus (EU) 2017/1369.

(16) Asetus (EY N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, ja direktiivi 2011/65/EU vaarallisten aineiden rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011.

(17) Asetus (EU) N:o 1007/2011.

(18) Asetus (EU) N:o 1007/2011.

(19) COM(2020) 798 final.

(20) Direktiivi 94/62/EY.

(21) Asetus (EY) N:o 1907/2006 ja direktiivi 2011/65/EY.

(22) Direktiivi 2011/65/EU.

(23)  Kriittiset raaka-aineet ovat raaka-aineita, jotka ovat EU:n taloudelle tärkeitä ja joiden tarjontaan liittyy suuria riskejä. Katso myös: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/d1be1b43-e18f-11e8-b690-01aa75ed71a1  

(24) COM(2021) 547 final.

(25) Direktiivi 2011/65/EU.

(26) European Green Deal: Commission seeks views on reviewing rules on hazardous substances in electrical and electronic equipment, https://ec.europa.eu/environment/news/european-green-deal-commission-seeks-views-reviewing-rules-hazardous-substances-electrical-and-2022-03-10_en  

(27) Vuonna 2020 myytiin arviolta noin kolme miljardia tuotetta, joihin sovelletaan ekosuunnittelu- ja/tai energiamerkintätoimenpiteitä. Niihin sisältyy noin 1,5 miljardia valonlähdettä, 880 miljoonaa elektroniikkatuotetta, 350 miljoonaa autonrengasta ja 240 miljoonaa muuta tuotetta.

(28)   https://ec.europa.eu/transparency/expert-groups-register/screen/expert-groups/consult?do=groupDetail.groupDetail&groupID=3609&lang=fi  

(29)   https://ellenmacarthurfoundation.org/circular-examples/why-buy-light-bulbs-when-you-can-buy-light-signify

(30)   https://circulareconomy.europa.eu/platform/  

(31)   https://een.ec.europa.eu/  

(32)   https://resourceefficient.eu/en  

(33) Kuten yhteisötalouden toimintasuunnitelmassa COM(2021) 778 ilmoitettiin.

(34)  COM(2020) 274 final.

(35)   Osaamissopimus – Työllisyys, sosiaali- ja osallisuusasiat – Euroopan komissio (europa.eu)

(36) Osaamissopimuksia on jo tehty teollisissa ekosysteemeissä, esimerkiksi rakennus- ja mikroelektroniikka-alalla sekä tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealalla.

(37) Eurooppalaisista 94 prosenttia katsoo, että ympäristönsuojelu on heille henkilökohtaisesti tärkeää, ja 68 prosenttia pitää omia kulutustottumuksiaan haitallisina ympäristön kannalta. Eurooppalaisten asenteet ympäristöä kohtaan – maaliskuu 2020 – Eurobarometri-selvitys (europa.eu)

(38)

COM(2022) 143

(39) Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi 2005/29/EY ja kuluttajanoikeusdirektiivi 2011/83/EU.

(40) Komission suositus (EU) 2021/2279, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen, EUVL L 471, 31.12.2021, s. 1.

(41)

UNEA 5, päätöslauselma kiertotalouden parantamisesta kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi, annettu 5. maaliskuuta 2022, UNEP/EA5/L17/REV.1.

(42) COM(2022) 71 final.