KOMISSION TIEDONANTO

EU:n suuntaviivat kulttuuri- ja luovien alojen turvallista käynnistämistä varten – covid-19

(2021/C 262/01)

I.   EU:N KULTTUURIALA JA COVID-19-PANDEMIA

Kulttuuri- ja luovilla aloilla on ollut erityisen suuri merkitys covid-19-pandemian aiheuttamissa ennennäkemättömissä olosuhteissa. Kriisi on muistuttanut, miten tärkeää kulttuuri on ihmisten hyvinvoinnille ja mielenterveydelle (1). Kulttuuri on auttanut ihmisiä selviämään sulkutoimista ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoituksista. Kiitos tästä kuuluu kulttuuri- ja luovien alojen toimijoille, jotka ovat hyödyntäneet luovuuttaan ja innovatiivisuuttaan ja tavoittaneet yleisönsä virtuaaliympäristöjen avulla. Pandemian puhkeamisen jälkeen käyttöön otetut laaja-alaiset rajoitukset ovat koetelleet kulttuuri- ja luovia aloja erityisen voimakkaasti: toiminta on suurelta osin seisahtunut, kun tapahtumiin käytettäviä tiloja on suljettu, tapahtumia, festivaaleja ja kiertueita peruttu ja kulttuurialan ammattilaisten ja teosten liikkumista rajoitettu radikaalisti.

Vuotuisessa sisämarkkinaraportissa 2021 (2) vahvistettiin, että kulttuuri- ja luovien alojen ekosysteemi oli yksi pahiten kärsineistä teollisista ekosysteemeistä EU:ssa. Raportin mukaan tämä koskee erityisesti esittäviä taiteita ja kulttuuriperintöalaa, joiden toiminta perustuu paikoissa käymiseen (esim. elävä musiikki, teatterit, sirkukset, festivaalit, elokuvateatterit, museot ja kulttuuriperintökohteet). Esimerkiksi elokuvateatterit EU:ssa raportoivat 70 prosentin laskusta lipunmyynnissä vuonna 2020. Käynnit musiikkiesityksissä laskivat 76 prosenttia (64 prosenttia tuloista), ja museot menettivät jopa 75–80 prosenttia tuloistaan (suosituilla matkailualueilla). Tämä käy ilmi myös siitä, että yhteisvalvontajärjestöjen tekijöille ja esiintyjille keräämien rojaltien määrä on laskenut noin 35 prosenttia, ja niiden odotetaan laskevan entisestään vuosina 2021 ja 2022 (3).

Eurostatin arvonlisäystä koskevat tiedot osoittavat, että koko toimialan tasolla vuoteen 2019 verrattuna eniten vuonna 2020 putosi taide-, viihde- ja virkistystoiminnan prosenttiosuus (ks. kaavio 1). Tämä kehityssuunta oli erityisen voimakas toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä eli merkittävimpien pandemia-aaltojen aikaan (4). Nämä toiminnot kuuluvat suurelta osin kulttuuri- ja luovien alojen ekosysteemiin.

Prosentuaalinen muutos verrattuna samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.

Lähde: Eurostat.

Kulttuuri- ja luovien alojen vahvuudet tekevät niistä tärkeitä EU:n kestävän elpymisen, yhteiskuntiemme selviytymiskyvyn vahvistamisen ja koko eurooppalaisen elämäntavan kannalta. Jäsenvaltioissa tarvitaan entistä koordinoidumpia ja räätälöidympiä toimia, jotta ala voi vähitellen aloittaa toimintansa uudelleen turvallisesti, parantaa selviytymiskykyään ja valmistautua tuleviin kriiseihin. Samalla kulttuuri- ja luovien alojen tulevaisuudennäkymiä on selkiytettävä.

Komissio on toteuttanut useita toimenpiteitä, jotka täydentävät ja tukevat jäsenvaltioiden toimia ja joilla puututaan pandemian seurauksiin alalla. Kulttuuri- ja luovat alat ovat hyötyneet EU:n monialaisista ja välittömistä toimista ja EU:n rahoitusvälineiden kohdennetusta tuesta. Lisäksi niiden osallistavaa ja kestävää elpymistä ja palautumista tuetaan uuden monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) ja Next Generation EU -välineen puitteissa (5) , (6).

Rokotuskattavuus laajenee ja luo toivoa siitä, että covid-19:n leviämistä saadaan hillittyä merkittävästi rokotuksilla. Jäsenvaltiot ovatkin vähitellen alkaneet harkita rajoitusten poistamista ja jotkut ovat jo poistaneetkin myös kulttuurialaan vaikuttavia rajoituksia sallimalla kulttuuripaikkojen, -toiminnan ja -tapahtumien avaamisen uudelleen. Pandemia kehittyy dynaamisesti, joten nämä ovat vaikeita päätöksiä. Lisäksi kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet ovat hyvin erilaisia keskenään.

Jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi tehdä päätöksiä, tiedonannossa ”Yhteiset toimet Euroopan turvallista ja pysyvää avautumista varten” (7) annettiin EU:n yhteiset suuntaviivat kulttuuritoiminnan käynnistämiseksi musiikkialaa, audiovisuaalialaa, esittäviä taiteita, kuten museoita ja gallerioita, kirjastoja ja kulttuuriperintökohteita varten. Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden valintoja ja niiden toimenpiteiden koordinointia EU:n tasolla. Niissä on kaksi keskeistä ulottuvuutta: kulttuurialan turvallinen avautuminen ja sen kestävä elpyminen.

Suuntaviivat esitellään tilanteessa, jossa EU:n kansanterveystilanne on asteittain paranemaan päin (8), koska rokotteita on saatu viime aikoina lisää ja rokotuskattavuus on siten laajentunut. Samalla uusien tapausten ja kuolemantapausten määrä on vähenemään päin, yhä useammat väestöryhmät alkavat olla taudilta suojassa ja kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä hillitsemistoimenpiteitä (9). Vaikka tilanne näyttää varsin lupaavalta, SARS-CoV-2-virus leviää yhä suuressa osassa EU:ta/ETA:ta ja huolestuttavat virusvariantit aiheuttavat uudenlaisen uhan. Onkin tärkeää jatkaa seurantaa, pysyä valppaana ja arvioida riskejä huolellisesti.

II.   EU:N SUUNTAVIIVAT KULTTUURI- JA LUOVIEN ALOJEN TURVALLISTA AVAUTUMISTA VARTEN

Kulttuuri- ja luovien alojen toimijat eri puolilla EU:ta ovat järjestäneet kokeeksi tapahtumia, ja vain harvoja covid-19-tapauksia on yhdistetty kulttuuritapahtumiin tai niiden ympäristöön. Osallistumista koskevat erityisvaatimukset ja tilanteen seuranta näiden tapahtumien jälkeen on ollut ehdottoman tärkeää niiden turvallisen järjestämisen kannalta.

Näissä EU:n suuntaviivoissa esitetään yhteinen EU:n laajuinen lähestymistapa kulttuuri- ja luovien alojen toiminnan koordinoituun ja turvalliseen käynnistämiseen. Niissä pyritään antamaan tarpeeksi joustonvaraa, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden erilaiset epidemiologiset tilanteet, mukautua pandemian torjuntatilanteen muutoksiin ja varmistaa yhteentoimivuus muiden EU:n ja kansainvälisten välineiden ja standardien kanssa. Ne perustuvat Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselta (ECDC) saatuihin tietoihin ja tietojenvaihtoon terveysturvakomitean kanssa toukokuussa 2021.

Seuraavassa esitetään EU:n suuntaviivat, jotka koostuvat

—	yleisistä periaatteista ja indikaattoreista ja

—	suosituksista.

Jäsenvaltioita kannustetaan noudattamaan suuntaviivoja, mutta toissijaisuusperiaatteen mukaisesti se on vapaaehtoista.

1.   Kulttuurialan turvallista avautumista koskevat yleiset periaatteet ja indikaattorit

a)   Rokotuskattavuus

Riittävän rokotuskattavuuden saavuttaminen väestön keskuudessa on olennaista, jotta yhteiskunta voidaan avata turvallisesti. Tämä koskee myös kulttuurilaitosten avautumista. Lähestymme vähitellen tavoitetta, jonka mukaan vähintään 70 prosenttia aikuisväestöstä on rokotettu kesään mennessä (10), mutta huomattavaa määrää ihmisiä ei ole vielä rokotettu. Sen vuoksi on erittäin tärkeää suunnitella sosiaalisen toiminnan uudelleen aloittaminen siten, että se tapahtuu vaiheittain, ja hyödynnettävä kussakin vaiheessa saadut kokemukset tartuntariskin tehokkaasta vähentämisestä. Lisäksi on otettava huomioon kulloinenkin epidemiologinen tilanne.

b)   Tilanteet ja olosuhteet

Kulttuurilaitosten toiminta tapahtuu monenlaisissa olosuhteissa (esim. sisä- tai ulkotilat taikka vierailijat, jotka liikkuvat paikasta toiseen tai istuvat ennakkoon varatuilla tai vapailla istumapaikoilla), joissa kokoontuu vaihteleva määrä ihmisiä. On tärkeää tietää, paljonko paikasta toiseen liikkumista ja ihmisten kanssakäymistä voidaan hallita. Hillitsemistoimenpiteillä leviämisriskiä voidaan pienentää muttei kokonaan poistaa. Siksi päätös tietyntyyppisen tapahtuman sallimisesta olisi sen vuoksi tehtävä huolellisen riskinarvioinnin perusteella (11). Kun jäsenvaltiot avaavat aiemmin keskeytettyä kulttuuritoimintaa, niiden olisi otettava huomioon taulukoissa 1 (väestötaso) (12), 2 (yksilötaso) ja 3 (kulttuurilaitosten taso) esitetyt indikaattorit (13).

Taulukko 1

Väestötason indikaattorit

Indikaattori	Tarkennukset
Vallitseva epidemiologinen tilanne	Virusten leviäminen yhteisössä vaikuttaa suoraan leviämisriskiin kaikissa ympäristöissä, myös kulttuurilaitoksissa.
Rokotuskattavuus väestötasolla	Korkean rokotuskattavuuden varmistaminen väestötasolla, alkaen niistä, joilla on muita suurempi riski saada vakava covid-19-tauti, katsotaan ainoaksi kestäväksi lähestymistavaksi rajoittavien toimenpiteiden purkamiseen ja yhteiskunnan, myös kulttuurilaitosten, avaamiseen.
Immuniteettia välttävien huolestuttavien virusmuunnosten leviäminen	Rokotettujen tai aiemmin tartunnan saaneiden yksilöiden riski saada tartunta voi olla suurempi alueilla, joilla immuniteettia välttävät muunnokset leviävät yhteisössä.

Taulukko 2

Yksilötason indikaattorit

Indikaattori	Tarkennukset
Ikäjakauma ja aiemmat sairaudet	Yli 60 vuoden ikä ja ennestään olemassa oleva sairaus ovat vakavan covid-19-taudin riskitekijöitä. Raportoituja esimerkkejä viimeksi mainituista ovat kohonnut verenpaine, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, krooniset hengityselinsairaudet, krooninen munuaissairaus, heikentynyt immuunijärjestelmä, syöpä ja lihavuus.
Testaus, rokotustilanne ja aiemmin tartunnan saaneet henkilöt	Negatiivisen pika-antigeenitestin (RADT) edellyttäminen sisäänkäynnillä voi vähentää riskiä tartunnan saaneiden sisäänpääsystä. Rokotettujen ihmisten riski levittää covid-19-tautia muille vierailijoille ja osallistujille on vähäinen. Myös ihmiset, jotka ovat saaneet tartunnan aiemmin ja jotka voivat todistaa tämän, aiheuttavat muita pienemmän tartuntariskin. Ei ole tiedossa, miten pitkään tartunnan saamisesta tämä suojaava vaikutus kestää. Positiivisia vasta-ainetestejä ei pidetä riittävänä todisteena tartuttamattomuudesta, eikä kulttuuritapahtumiin pääsyä tai kulttuuritoimintaan osallistumista siis pitäisi sallia niiden perusteella (14).
Hillitsemistoimenpiteiden toteuttaminen	Fyysisen kosketuksen välttämistä ja 1–2 metrin fyysistä etäisyyttä pidetään keskeisenä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Lähikontaktien välttämiseen on turvauduttu laajalti Euroopassa ja muualla maailmassa. Kasvomaskin käytön on havaittu vähentävän tartuntoja hiukan tai kohtalaisesti, ja sitä voidaan käyttää täydentävänä toimenpiteenä tartuntojen vähentämiseksi sisätiloissa ja ahtaissa ulkotiloissa. Hengityshygieniaan kannattaa ehdottomasti kiinnittää erityistä huomiota pandemian aikana ja se on muulloinkin hyvä käytäntö, sillä siten voidaan ehkäistä kaikkia hengitystie-eritteistä suoran kosketuksen välityksellä tarttuvia tauteja. Hyvään käsihygieniaan kannattaa ehdottomasti kiinnittää erityistä huomiota pandemian aikana ja se on muulloinkin hyvä käytäntö, sillä siten voidaan ehkäistä kaikkia hengitystie-eritteistä, ulosteesta tai suun kautta suoran kosketuksen välityksellä tarttuvia tauteja.

Taulukko 3

Kulttuurilaitosten tason indikaattorit

Indikaattori	Tarkennukset
Tapahtuman tyyppi	Ulkotapahtumiin liittyy pienempi riski kuin sisätapahtumiin, joten niitä olisi suosittava aina kun mahdollista. Sisätiloissa olisi varmistettava optimaalinen ilmanvaihto sovellettavien rakennusmääräysten mukaisesti ottaen huomioon paikan koko ja vierailijoiden/osallistujien määrä.
Ihmisten jakautuminen	SARS-CoV-2-virus leviää erityisen helposti ihmisjoukoissa. Lisäksi turvaetäisyyksien noudattaminen on vaikeampi taata tilanteissa, joissa osallistujat liikkuvat (verrattuna tapahtumiin, joissa ihmiset istuvat). Nimetyistä paikoista on hyötyä, jos joudutaan jäljittämään kontakteja.
Tapahtuman koko	Tapahtuman koko on suoraan yhteydessä siihen, miten vaikeaa kontaktien jäljittäminen on, jos myöhemmin havaitaan positiivisia tapauksia. Kontaktien jäljittäminen osallistujamäärältään suurten tapahtumien jälkeen voi olla vaikea tehtävä.

c)   Koordinointi- ja viestintätoimenpiteet

On olennaisen tärkeää, että käytössä on mekanismeja, joilla varmistetaan koordinointi ja viestintä kulttuurialan viranomaisten ja toimijoiden välillä sekä paikallisten ja kansallisten/alueellisten hallintojen välillä. Riskiviestintä, myös digitaalisin keinoin, on sekin ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että yleisöllä on hyvät tiedot paikallisesta tilanteesta ja siitä, miten toimia epäillyn covid-19-tartunnan tapauksessa ja kuinka hakeutua terveydenhuollon piiriin jne. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun on kyse suurista tapahtumista tai kulttuurilaitoksista, joiden kävijöistä osa voi tulla muilta alueilta tai muista maista. Selkeät suuntaviivat ja hyvä käsitys siitä, koska ottaa käyttöön toimenpiteitä tai keventää niitä, ovat avaintekijöitä alan tukemisessa.

d)   Määrätietoinen seuranta ja jatkuva valvonta

Eri puolilla EU:ta järjestettyjen tapahtumien avulla on testattu osallistujille asetettavia vaatimuksia ja osallistujien tavoittamista kontaktien jäljittämistä varten. Tarkoitus on ollut selvittää, onko tällaisia tapahtumia mahdollista järjestää turvallisesti (15). Nämä kokeilut osoittavat, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava sen pohtimista, voitaisiinko kulttuuritapahtumia ja -paikkoja avata osallistujille tietyin edellytyksin, kunhan myös edellä mainitusta riskinarvioinnista huolehditaan. Määrätietoisen seurannan ja valvonnan olisi oltava jatkossakin erottamaton osa massatapahtumien järjestämistä, jotta tapahtumat eivät muutu viruslingoiksi.

2.   Suositukset kulttuurilaitosten terveyskäytännöiksi

Jäljempänä esitettäviä suosituksia olisi käytettävä ohjenuorana – ECDC:n riskinarviointien ja Maailman terveysjärjestön ja muiden asiaankuuluvien terveysviranomaisten suositusten rinnalla – kun jäsenvaltioissa suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä ja käytäntöjä kulttuuripalvelujen ja -tapahtumien avaamiseksi. Niillä pyritään edistämään koordinoitua lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon erityiset kansalliset/alueelliset/paikalliset olosuhteet, ja varmistamaan turvalliset olosuhteet yleisölle, kulttuurialan ammattilaisille ja työntekijöille kulttuuri- ja luovien alojen yhteisten terveyskäytäntöjen kautta.

Kulttuurilaitoksia koskevia toimenpiteitä ja käytäntöjä suunniteltaessa jäsenvaltioita kannustetaan

—	tekemään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja varmistamaan, että toimenpiteet ovat räätälöityjä ja oikeasuhteisia palvelun kokoon ja luonteeseen nähden, ja jäsenvaltioiden olisi harkittava niiden täytäntöönpanon tukemista,

—	arvioimaan toimenpiteitä säännöllisesti uudelleen ja mukauttamaan niitä tarvittaessa yleisön ja työntekijöiden terveyden suojelemiseksi ottaen huomioon kaikki oleellinen tieto ja näkökohdat sekä kulloisetkin kansanterveydelliset tarpeet,

—	varmistamaan tiivis alojen välinen koordinointi paikallisten ja/tai kansallisten kansanterveysviranomaisten ja kulttuurilaitosten välillä, jotta tietyn maantieteellisen alueen viimeisimmät säännöt ja määräykset jaetaan, niitä sovelletaan ja niiden täytäntöönpanoa seurataan, ja

—	soveltamaan ehdotettuja toimenpiteitä ja käytäntöjä kulttuurilaitoksiin tasapuolisesti riippumatta siitä, ovatko ne julkisomisteisia, yksityisiä, itsenäisiä vai muita.

Seuraavia toimenpiteitä suositellaan (16):

1)

Jäsenvaltioiden olisi edelleen noudatettava strategista ja vaiheittaista lähestymistapaa alkaen toiminnan asteittaisesta avaamisesta ja osallistujamäärien rajoittamisesta. Osallistujamääriä voidaan kasvattaa, jos epidemiologinen tilanne ei pahene (mukaan lukien huolestuttavien virusmuunnosten leviäminen) ja rokotuskattavuus kehittyy riittävän hyvin.

2)

Kulttuurilaitoksilla olisi oltava valmiussuunnitelma, jossa esitetään toimet SARS-CoV-2-viruksen leviämisen estämiseksi tapahtuman aikana tai laitoksessa muuten. Henkilöstön tehtävät ja vastuualueet sisältävän toimintasuunnitelman olisi oltava koko henkilöstön jatkuvasti saatavilla. Suunnitelmassa olisi oltava toimintakäytännöt covid-19-tapausten varalta.

3)

Kulttuurilaitosten työnantajien olisi myös varmistettava, että henkilöstö voi noudattaa mahdollisimman montaa hillitsemistoimenpiteitä koskevaa suositusta. Tähän voi sisältyä asianmukainen suojaus, paikalla olevan henkilöstön vähentäminen, fyysisten kontaktien määrän ja keston minimointi, etätyöskentely, vuorottaiset taukoajat, sähköisen viestinnän käytön maksimointi ja asianmukaisen koulutuksen tarjoaminen koko henkilöstölle (17).

4)	Työnantajien olisi helpotettava ja edistettävä työntekijöidensä mahdollisuuksia saada covid-19-rokotus kansallisten suunnitelmien mukaisesti, koska kulttuurilaitosten henkilöstö joutuu kosketuksiin yleisön ja muun henkilöstön kanssa.

5)	Yleisön olisi saatava ennen saapumista ja paikan päällä helposti saatavilla olevassa muodossa (myös digitaalisin keinoin) kaikki tarvittavat tiedot, jotka koskevat kaikkia paikallisilta kansanterveysviranomaisilta saatuja ohjeita ja paikan päällä sovellettavia erityistoimenpiteitä.

6)

Kulttuurilaitoksiin pääsyn ehdoksi voitaisiin asettaa tietyn aikarajan sisällä todistettavasti tehty negatiivinen covid-19-testi (RT-PCR-testi tai pika-antigeenitesti) ja/tai rokottaminen ja/tai covid-19-taudin diagnoosi. Tämä vastaa EU:n digitaalista covid-19-todistusta. Laitokset voivat myös harkita pika-antigeenitestien tekemistä sisäänpääsyn yhteydessä, jos tämä on mahdollista. Paikallisen epidemiologisen tilanteen mukaan (esim. immuniteettia välttävien muunnosten leviäminen) tämä vaatimus voitaisiin ulottaa koskemaan täysin rokotettuja henkilöitä.

7)

Laitosten olisi varmistettava, että yleisössä olevien henkilöiden yhteystiedot ovat saatavilla, jos niitä tarvitaan kontaktien jäljittämiseen. Kontaktien jäljitystoimenpiteet olisi rajattava tiukasti covid-19-epidemian torjumiseen. Laitosten olisi tiedotettava osallistujille mahdollisuudesta käyttää kontaktien jäljityssovelluksia, koska ne ovat hyödyllisiä, jos tapahtumien jälkeen sairastuvien henkilöiden läheisille kontakteille on ilmoitettava tartuntariskistä. Monet jäsenvaltiot tarjoavat tällaisia sovelluksia. Niitä kehitetään vastaamaan sähköisten terveyspalvelujen verkoston mobiilisovelluksia koskevaa EU:n yhteistä välineistöä, jolla tuetaan lähikontaktien jäljittämistä EU:n taistelussa covid-19-epidemiaa vastaan. Jotkin jäsenvaltiot pyrkivät parantamaan niitä uusilla toiminnoilla, kuten läsnäolevien henkilöiden digitaalisella kontaktien jäljittämisellä covid-19-tautikeskittymiä koskevia joukkoilmoituksia varten.

8)	Suuriin tapahtumiin osallistuvia henkilöitä olisi seurattava ja tautiesiintymät olisi tunnistettava ja tutkittava, jotta voidaan ymmärtää paremmin, miten kulttuuritoimintaa voidaan avata turvallisesti.

9)

Laitosten olisi toteutettava kohdennettuja toimenpiteitä, joilla varmistetaan lähikontaktien välttäminen yleisillä alueilla, joille ihmiset todennäköisesti kokoontuvat pitkäksi aikaa (eli yli 15 minuuttia), esimerkiksi rajaamalla vieraiden sallittu enimmäismäärä yhteisissä tiloissa (eli ravintolat, kahvilat, baarit, aulat ja jonot tilojen sisä- ja ulkopuolella). Jos lähikontaktien välttämistä ei voida täysin seurata, olisi harkittava tarkoin, pitäisikö osallistujien käyttää kasvomaskia, vaikka kokouspaikka olisi avoimessa tilassa.

10)	Lähikontaktien välttämisen lisäksi olisi toteutettava erityisiä henkilökohtaisia varotoimia (esim. käsi- ja hengityshygienia) sekä puhdistus- ja desinfiointikäytäntöjä (18).

11)

Käsihygienia on keskeinen hillitsemistoimenpide, ja sen merkityksestä olisi tiedotettava selkeästi. Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden olisi varmistettava helppo pääsy käsienpesutiloihin, joissa on nestemäistä saippuaa, kertakäyttöisiä paperipyyhkeitä tai kuivausautomaatteja kuivaamista varten sekä alkoholipohjaista käsihuuhdetta.

12)

Kasvomaskin käyttöä sekä henkilöstön että yleisön keskuudessa olisi pidettävä täydentävänä toimenpiteenä (jos 1–2 metrin etäisyyttä ei voida taata) eikä sillä voida korvata keskeisiä ehkäiseviä toimenpiteitä. Kasvomaskien asianmukainen käyttö on tärkeää, ja se olisi selitettävä toimijoille ja yleisölle erityisesti silloin, kun lähikontakteja ei voida välttää (19).

13)	On suositeltavaa tehostaa ilmanvaihtoa ja lisätä mahdollisimman paljon ulkoilman virtausta suljettuihin tiloihin joko luonnollisella tai mekaanisella ilmanvaihdolla laitoksesta riippuen (20).

14)	On keskeistä puhdistaa usein kosketetut pinnat mahdollisimman usein (vähintään päivittäin ja mahdollisuuksien mukaan useammin) (21).

15)	Vaatimusten täytäntöönpanoa olisi seurattava ja valvottava huolellisesti.

III.   KULTTUURIALOJEN KESTÄVÄÄ ELPYMISTÄ TUKEVAT TOIMET

Kulttuuristen toimintaympäristöjen avaamista olisi täydennettävä erilaisilla toimilla, joilla varmistetaan koko alan kestävä elpyminen ja selviytymiskyky äskettäin päivitetyn EU:n teollisuusstrategian (22) ja valtiontukisääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltiot voisivat käyttää näitä toimia tiiviissä yhteistyössä kulttuurialojen ja niiden osa-alojen kanssa tukeakseen niiden elpymistä ja parantaakseen niiden selviytymiskykyä.

a)   EU:n välineet uudelleen avaamisen helpottamiseksi

Euroopan standardointikomitea (CEN) on komission pyynnöstä esittänyt terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä covid-19-taudin leviämisen estämiseksi matkailun ekosysteemissä. Käytännöt koskevat erityisesti tiettyjä kulttuurialoja. Aloitteeseen sisältyy myös erityinen tunnus, European Tourism COVID-19 safety seal (Euroopan matkailualan covid-19-turvallisuussinetti), jonka jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön. Jäsenvaltiot voivat myös auttaa kulttuurijärjestöjä, jotka haluavat hyötyä turvallisuussinetistä, hyödyntämään matkailuun ja kulttuuriin tarjolla olevia EU:n rahoitusmahdollisuuksia kattaakseen sen täytäntöönpanoon mahdollisesti liittyvät kustannukset (23).

Osana kansallisia ratkaisujaan jäsenvaltiot voivat päättää käyttää EU:n digitaalista covid-todistusta (24) turvallisen kulttuuritoimintaan pääsyn ja siihen osallistumisen varmistamiseksi – ja niitä myös kannustetaan siihen (25). EU:n digitaalisen covid-todistuksen käyttö yksinkertaistaa muodollisuuksia, kun kansalaiset matkustavat muihin jäsenvaltioihin ja osallistuvat kulttuuritapahtumiin.

Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä Re-open EU (26) -verkkoalustaa, joka tarjoaa olennaista tietoa muun muassa kulttuuristen toimintaympäristöjen avaamisesta, jotta eurooppalaiset voivat suunnitella matkustamista luottavaisin mielin. Jäsenvaltioiden olisi edelleen toimitettava oikea-aikaista ja vahvistettua tietoa kulttuurisista toimintaympäristöistä tälle verkkoalustalle.

Jäsenvaltioiden paikallishallintoja kannustetaan käyttämään EU Cultural Gems -verkkosovellusta (27), joka on kulttuuria ja luovuutta esitteleviä kohteita koskeva avoin kartoitusalusta. Se tarjoaa vierailijoille tietoa kulttuurista kaupungeissa ja tukee siten kulttuurimatkailua. Paikallishallinto voisi ottaa paikalliset asukkaat mukaan kartoitusprosessiin.

b)   Luottamuksen palauttaminen ottamalla mukaan kadotettu yleisö

Jäsenvaltioiden olisi autettava uusien liiketoimintamallien ja innovatiivisten järjestelmien suunnittelua ja helpotettava niiden käyttöä, jotta voidaan vastata tarpeeseen parantaa alojen kykyä selviytyä kriisistä.

Alalla on myös kokeiltu uusia tapoja osallistaa yleisöä digitaaliteknologian avulla, esimerkiksi audiovisuaalialalla, jossa elokuvaa on tehty yhteistyössä verkkoalustojen kanssa, tai esittävien taiteiden ja musiikin alalla. Eri aloilla festivaalit ovat myös alkaneet kehittää innovatiivisia verkkomalleja yleisön tavoittamiseksi.

Luova Eurooppa -ohjelmassa on otettu käyttöön uusi Perform Europe -väline, jolla tuetaan innovatiivista, osallistavaa ja kestävää levitystä ja kiertomalleja esittävien taiteiden alalla (28). Vuonna 2021 otetaan käyttöön myös innovatiivinen ohjelma, jolla tuetaan Euroopan musiikkialan kestävää elpymistä (29).

c)   Uusien tapojen kokeileminen kulttuurisisällön edistämiseksi ja yleisökäyttäytymisen muutoksiin vastaamiseksi

Jäsenvaltioiden olisi autettava alaa sopeutumaan uusiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin pandemian jälkeen yhdistämällä digitaaliseen ja fyysiseen ympäristöön kohdistuvia toimia. Olisi edistettävä toimenpiteitä, joilla helpotetaan digitaalisen yleisön osallistumista ja ymmärtämistä.

Komissio perustaa vuoden 2021 jälkipuoliskolla digitaalisen yleisön ymmärtämistä käsittelevän asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on keskittyä covid-19-tautiin liittyvistä käytännöistä ja innovaatioista saatuihin kokemuksiin yleisön säilyttämiseksi ja uusien yleisöjen muodostamiseksi verkossa. Jäsenvaltioita kannustetaan tarjoamaan asiantuntija-apua tälle ryhmälle ja panemaan täytäntöön sen työstä syntyviä hyviä käytäntöjä.

d)   Mukautetaan kulttuuritarjontaa erityisiin tavoitteisiin ja erilaisiin ympäristöihin sekä vahvistetaan kulttuurin ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä

Jäsenvaltioita kannustetaan vahvistamaan kulttuurin, koulutuksen ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Niiden olisi tuettava alaa sen pyrkimyksissä vastata niiden ryhmien tarpeisiin, jotka erityisesti kärsivät pandemiasta, ja varmistaa, että heikommassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuus nauttia kulttuurista säilyy ensisijaisena tavoitteena. Komissio on käynnistänyt ehdotuspyynnön tukeakseen alhaalta ylös suuntautuvaa politiikan kehittämistä kulttuurin ja hyvinvoinnin edistämiseksi (30).

e)   Helpotetaan investointeja alan kestävyyttä ja selviytymiskykyä edistäviin strategioihin

On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot hyödyntävät täysimääräisesti elpymis- ja palautumistukivälinettä (31), jotta ne voivat toipua pandemian kielteisistä vaikutuksista ja jotta kulttuuri- ja luovat alat pystyvät paremmin selviytymään tulevista kriiseistä vastaamalla kohtaamiinsa rakenteellisiin haasteisiin.

Jäsenvaltioiden olisi myös tehtävä tiivistä yhteistyötä alueiden ja paikallisviranomaisten kanssa, jotta koheesiopolitiikkaan ohjelmakaudella 2021–2027 liittyviä kulttuurin mahdollisuuksia voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla (32).

Jäsenvaltioiden olisi edelleen tutkittava mahdollisuuksia kulttuuriperinnön täydentävään rahoitukseen. Niiden olisi yhdessä kulttuurilaitosten kanssa harkittava tapoja edistää ja panna täytäntöön parhaiden käytäntöjen tuloksia kaikkialla EU:ssa, kuten komissio on äskettäin todennut (33).

Jäsenvaltioiden olisi myös tutkittava eri lähteiden käyttöä koskevia toimenpiteitä, joilla helpotetaan uudelleen avaamiseen liittyvää taloudellista lisärasitetta (esim. kustannukset, jotka aiheutuvat terveyskäytäntöjen soveltamisesta ja täytäntöönpanotoimenpiteistä, kuten henkilöstön koulutuksesta ja yleisölle tiedottamisesta).

f)   Osaamiseen, digitaaliseen koulutukseen ja digitaalisten valmiuksien kehittämiseen investoiminen

Jäsenvaltioita ja kulttuuri- ja luovia aloja kannustetaan edistämään uusia koulutusmalleja, vertaisoppimista ja osaamisen kehittämistä, jotta kulttuurityöntekijät ja alan ammattilaiset saisivat digitaaliseen elpymiseen tarvittavat uudet taidot.

EU:n tasolla osaamissopimus (34) helpottaa sidosryhmien tiedonsaantia. Euroopan osaamisohjelmalla (35) tuetaan digitaalisia taitoja, mukaan lukien pk-yritysten digitaalialan intensiivikurssit ja ”digitaalisten vapaaehtoisten” ohjelma, jolla lisätään pk-yritysten nykyisen työvoiman osaamista digitaalialalla.

Luova Eurooppa -ohjelmassa tuetaan edelleen ammattilaisia, joilla on tarvittavat taidot digitaaliteknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi täysimääräisesti sekä luovia että liiketoiminnallisia tarkoituksia varten. Kulttuuri-lohkossa vuonna 2021 asetettiin etusijalle digitaalisten välineiden kehittämisen tukeminen muutoksen edistämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi kaikilla aloilla ja osana erityisesti musiikin ja kulttuuriperintöalan ammattilaisten valmiuksien kehittämistä. Luova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelma: taitojen ja kykyjen kehittämistoimella tuetaan edelleen audiovisuaalialan ammattilaisia.

Uusi Digitaalinen Eurooppa -ohjelma (36) on olennainen voimavara, jonka avulla jäsenvaltiot sekä kulttuuri- ja luova ala voivat luoda synergioita digitaalialan johtajien välille ja vahvistaa digitaalisten valmiuksien kehittämistä.

Jäsenvaltioita kannustetaan seuraamaan Charter-hankkeen ja käynnissä olevan Erasmus+-ohjelman alakohtaisen osaamisyhteenliittymän kehitystä ja tuloksia kulttuuriperinnön alalla (37).

g)   Tietojen levittäminen ja kokeeksi järjestettyjä tapahtumia koskevat jatkotoimet

Jäsenvaltioita kannustetaan keräämään ja levittämään tietoa kokeeksi järjestettyjen kulttuuritapahtumien tuloksista ja turvallisuudesta, jotta voidaan tukea tiedonvaihtoa kulttuuri- ja luovien alojen sekä tarvittaessa tiedeyhteisön kanssa.

h)   EU:n uusien ohjelmien määrärahojen lisääminen

Jäsenvaltioiden olisi tiedotettava kulttuuri- ja luoville aloille uusista rahoitusmahdollisuuksista EU:n uusien ohjelmien (2021–2027) puitteissa. Kulttuuriviranomaisia ja -organisaatioita olisi kannustettava hyödyntämään Luova Eurooppa -ohjelman ja Horisontti Eurooppa -ohjelman kaltaisten ohjelmien potentiaalia, sillä niissä on lisätty huomattavasti rahoitusta kulttuuri- ja luoville aloille. Jotta voidaan vastata alojen kiireellisimpiin tarpeisiin, Luova Eurooppa -ohjelman tuki kohdennetaan etupainotteisesti siten, että vuosina 2021 ja 2022 on käytettävissä 728 miljoonaa euroa.

Komissio julkaisee syksyllä 2021 audiovisuaali- ja media-alaa varten keväällä 2021 luodun interaktiivisen verkkotyökalun pohjalta kulttuurille myönnettävää EU:n rahoitusta koskevan verkko-oppaan, joka kattaa yli 15 EU:n rahastoa ja jota jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kannustetaan käyttämään.

i)   Alv ja muut toimenpiteet

Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan huomioon kulttuurialan työntekijöiden, erityisesti taiteilijoiden, sekä erittäin epävarmoissa työsuhteissa olevien ammattilaisten erityispiirteet. Edistääkseen siirtymistä digitaalisempaan ja kestävämpään kulttuuriekosysteemiin jäsenvaltiot saattavat haluta käyttää erilaisia toimenpiteitä investoinneista avustuksiin valtiontukisääntöjen mukaisesti työpaikkojen ja työntekijöiden oikeuksien säilyttämiseksi kulttuuri- ja luovilla aloilla. Jäsenvaltioilla on jo nyt mahdollisuus soveltaa alempaa alv-kantaa erityisesti kulttuurialan tarjoamiin palveluihin, jotta ne voivat soveltaa asianmukaisimmiksi katsomiaan alv-kantoja alan tukemiseksi.

Valtiontukien osalta tilapäiset puitteet talouden tukemiseksi covid-19-kriisistä toipumiseksi (38) kattavat kaikki alat, myös kulttuuri- ja luovat alat. Useimmat ilmoitetut ohjelmat ovat kattaneet useita aloja, joten on mahdotonta ilmoittaa tarkasti kulttuuri- ja luoville aloille näiden puitteiden nojalla myönnettyjen tukien tarkka määrä. Toukokuun 2021 loppuun mennessä ilmoitettujen erityisten valtiontukiohjelmien määrä kulttuuri- ja luovien alojen tukemiseksi oli kuitenkin noin 268 miljoonaa euroa (39).

j)   Taiteilijoiden työolot

Taiteilijoiden asema ja työolot ovat tärkeä aihe EU:n kulttuuriyhteistyössä. Komissio aloitti huhtikuussa 2021 kulttuuria koskevan Voices of Culture -vuoropuhelun 47 kulttuurialan ja luovan alan organisaation (40) kanssa, ja uusi jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä aloittaa työskentelynsä syksyllä 2021. Komissio käy edelleen alakohtaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua esittävien taidejärjestöjen kanssa esittäviä taiteilijoita käsittelevän komitean kautta (41). Komissio käynnisti myös EU:n tutkimuksen musiikin tekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista (42).

IV.   SEURAAVAT VAIHEET

Komissio kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään tässä tiedonannossa annettuja ohjeita. Se helpottaa ECDC:n ja jäsenvaltioiden edustajien välistä oikea-aikaista tiedonvaihtoa Euroopan kulttuurialan turvallista uudelleenavaamista koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanosta. EU:n tasolla järjestetään keskitetty keskustelu kulttuuri- ja luovien alojen kanssa näiden suositusten käytöstä sekä kokeilujen tuloksista ja niiden merkityksestä asianomaisten alojen turvalliselle ja pysyvälle avautumiselle. Näiden keskustelujen tuloksia olisi hyödynnettävä myös tulevassa EU:n poliittisessa kulttuurialan yhteistyössä.

---

(1)  Covid-19-pandemian mielenterveysvaikutuksia käsiteltiin 10. toukokuuta 2021 pidetyssä konferenssissa: https://ec.europa.eu/health/non_communicable_diseases/events/ev_20210510_en

(2)  Tiedonantoon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Vuotuinen sisämarkkinaraportti 2021”, SWD(2021)351, 5. toukokuuta 2021.

(3)  Eurooppaa jälleenrakentamassa – Kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous ennen ja jälkeen koronan, EY, tammikuu 2021.

(4)  Vuotuinen sisämarkkinaraportti 2021.

(5)  https://ec.europa.eu/culture/resources/coronavirus-response

https://ec.europa.eu/info/strategy/recovery-plan-europe_fi

(6)  Tehostaakseen hyvien käytäntöjen vaihtoa alan ja EU:n jäsenvaltioiden välillä komissio perusti keväällä 2020 kaksi uutta foorumia: kulttuuri- ja luovien alojen Creatives Unite -foorumin sekä foorumin, jolla EU:n jäsenvaltioiden kulttuuriministeriöiden edustajat voivat vaihtaa hyviä käytäntöjä.

(7)  https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/communication-safe-sustained-reopening_en.pdf

(8)  ECDC:n verkkosivu, jolla julkaistaan viikoittain katsaus eri maiden covid-19-tilanteesta: https://www.ecdc.europa.eu/en/covid-19/country-overviews

(9)  ECDC:n nopea riskinarviointi SARS-CoV-2-viruksen leviämisestä, huolestuttavista virusvarianteista, hillitsemistoimenpiteistä ja rokotteiden käyttöönotosta EU:ssa/ETA:ssa, 15. päivitys, 10. kesäkuuta 2021: https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/rapid-risk-assessment-sars-cov-2-circulation-variants-concern

(10)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52021DC0035

(11)  Massatapahtumien suunnittelijoiden käyttöön on kehitetty riskinarviointiväline: https://www.who.int/publications/i/item/10665-333185. Lisäksi European COVID-19 Forecast Hubin julkaisemista taudinpurkauksia koskevista ennusteista voi olla apua suurten tapahtumien suunnittelussa.

(12)  Tiedot vallitsevasta epidemiologisesta tilanteesta ovat nähtävissä ECDC:n viikoittain julkaisemassa maakohtaisessa covid-19-tilannekatsauksessa. Rokotekattavuustilanne on nähtävissä ECDC:n Covid-19-rokotusten seurantasivustolla ja virusmuunnosten leviämistilanne ECDC:n SARS-CoV-2-virusmuunnosten seurantasivustolla.

(13)  Myös muista tiedoista ja indikaattoreista voi olla hyötyä riskinarvioinnissa, esimerkiksi seuraavista: a) tiedot siitä, miten SARS-CoV-2-virus on levinnyt kokeeksi järjestetyissä kulttuuritapahtumissa, b) tiedot SARS-CoV-2-viruksen tarttumisesta täysin rokotettuihin henkilöihin keskisuurissa tai suurissa kokoontumisissa, joiden osallistujissa on sekä rokotettuja että rokottamattomia tai joihin osallistuvien rokotustilanne ei ole tiedossa (edellyttäen, että yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevia EU:n sääntöjä noudatetaan kaikilta osin) ja c) tiedot SARS-CoV-2-viruksen tarttumisesta rokottamattomiin tai aiemmin tartunnan saaneisiin henkilöihin keskisuurissa tai suurissa kokoontumisissa, joiden osallistujissa on sekä rokotettuja että rokottamattomia tai joihin osallistuvien rokotustilanne ei ole tiedossa (edellyttäen, että yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevia EU:n sääntöjä noudatetaan kaikilta osin).

(14)  https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/use-antibody-tests-sars-cov-2-context-digital-green-certificates

(15)  Tutkimustulokset, esimerkiksi Berliinin teknillisen yliopiston tutkimus tartuntojen leviämisestä aerosolihiukkasten välityksellä kulttuuripaikoissa (GCF 2/2021– julkaisun virallinen linkki: http://dx.doi.org/10.14279/depositonce-11401), osoittavat, että kulttuuritoiminnan käynnistäminen on tieteellisesti perusteltavissa. Institut Pasteurin joulukuussa 2020 julkaisemassa tutkimuksessa korostettiin, että kulttuuritapahtumilla oli hyvin vähäinen merkitys viruksen leviämisessä, sillä vain 2,2 prosenttia positiivisista tapauksista epäiltiin olevan peräisin kulttuuritapahtumasta (eikä tätä pystytty todistamaan yhdessäkään tapauksessa). Ks. tämän asiakirjan sivu 7, toiseksi viimeinen kappale (saatavilla vain ranskaksi). Kaksi keskeistä esimerkkiä kokeeksi järjestetyistä turvallisista kulttuuritapahtumista: pilottitapahtuma Barcelonassa 27. maaliskuuta, https://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(21)00268-1/fulltext; konsertti Accor Arenassa Pariisissa 29. toukokuuta (https://www.culturematin.com/publics/securite-accueil/live-le-concert-test-de-l-accor-hotel-arena-s-est-il-bien-passe.html?nl=103306&utm_source=email&utm_id=219248&utm_campaign=newsletter-2021-06-03).

Lisää esimerkkejä nähtävissä täällä: https://creativesunite.eu.

(16)  Epidemiologisen tilanteen mukaan, ks. ECDC:n viimeisin nopea riskinarviointi (10. kesäkuuta 2021): https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/rapid-risk-assessment-sars-cov-2-circulation-variants-concern.

(17)  https://osha.europa.eu/fi/themes/covid-19-resources-workplace

(18)  Ohjeet covid-19-taudin vastaisten hillitsemistoimenpiteiden täytäntöönpanoa varten: https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/covid-19-guidelines-non-pharmaceutical-interventions

(19)  Kasvomaskien käyttö yhteisössä: ensimmäinen päivitys – Tehokkuus covid-19-tartuntojen vähentämisessä, ECDC: https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/using-face-masks-community-reducing-covid-19-transmission

(20)  Lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät covid-19-taudin yhteydessä: ensimmäinen päivitys, ECDC: https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/heating-ventilation-air-conditioning-systems-covid-19

(21)  https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/disinfection-environments-covid-19

(22)  https://ec.europa.eu/info/european-industrial-strategy_fi EU:n teollisuusstrategiassa ala on määritelty yhdeksi 14:stä teollisuuden ekosysteemistä, jotka edistävät osallistavaa ja kestävää elpymistä ja EU:n talouden kumpaakin (vihreää ja digitaalista) siirtymää.

(23)  https://ec.europa.eu/growth/content/new-european-tourism-covid-19-safety-seal-available_fi Matkailualaa koskevassa uudessa Euroopan standardointikomitean (CEN) CWA-sopimuksessa (CEN Workshop Agreement) vahvistetaan myös käytännöt museoita, kulttuuriperintökohteita, yöllistä tapahtumataloutta, esittävää taidetta ja näyttelyjä varten.

(24)  EU:n digitaalinen covid-todistus – neuvosto (europa.eu)

(25)  Tämä toteutetaan säätämällä kansallisessa lainsäädännössä henkilötietojen käsittelylle tarvittavasta oikeusperustasta, jonka on oltava unionin tietosuojalainsäädännön mukainen.

(26)  Re-open EU (europa.eu)

(27)  https://culturalgems.jrc.ec.europa.eu

(28)  Perform Europe

(29)  Vuoden 2020 valmistelutoimi Music Moves Europe:Kestävää musiikkiekosysteemiä koskeva innovatiivinen tukijärjestelmä.

(30)  Valmistelutoimi – Alhaalta ylös suuntautuva politiikan kehittäminen kulttuurin ja hyvinvoinnin alalla Kulttuuri ja luovuus (europa.eu)

(31)  Elpymis- ja palautumistukiväline|Euroopan komissio (europa.eu)

(32)  Koheesiopolitiikka 2021–2027 – Aluepolitiikka – Euroopan komissio (europa.eu)

(33)  Komissio auttoi tammikuussa 2021 kartoittamaan tapoja lisätä kulttuurin ja kulttuuriperinnön rahoitusta julkisten tukien lisäksi kulttuuriperinnön täydentävää rahoitusta käsitelleessä työpajassa. Hyviä käytäntöjä yksilöitiin ja julkaistiin yli 100. Seuraavat kaksi EU:n rahoittamaa hanketta tarjoavat lisänäkemystä: Kiertotalouden mallit, joilla lisätään investointeja kulttuuriperinnön mukautuvaa uudelleenkäyttöä varten (CLIC) – rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta; ja kulttuuriperinnön hyväksi käytettävät rahoitusvälineet aluekehityksessä (Financing impact on regional development of cultural heritage valorisation, FINCH), jota rahoitetaan Interreg Europe -ohjelmasta. Lisätietoja: https://ec.europa.eu/culture/cultural-heritage/funding-opportunities-cultural-heritage

(34)  Osaamissopimus – Työllisyys, sosiaali- ja osallisuusasiat – Euroopan komissio (europa.eu)

(35)  EUR-Lex – 52016DC0381 – FI – EUR-Lex (europa.eu)

(36)  DIGITALEUROPE – Toimialojen digitaalinen muuttaminen Euroopassa.

(37)  Kotisivu – CHARTER (charter-alliance.eu)

(38)  EUR-Lex - 52020XC0320(03) - FI - EUR-Lex (europa.eu)

(39)  Luettelo tilapäisten puitteiden nojalla hyväksytyistä päätöksistä on saatavilla osoitteessa Kilpailu – Valtiontuet – Valtiontukisäännöt ja koronavirus – Euroopan komissio (europa.eu)

(40)  Taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten asema ja työolot – Kulttuurin ääni

(41)  Työmarkkinaosapuolten alakohtainen vuoropuhelu – Työllisyys, sosiaali- ja osallisuusasiat – Euroopan komissio (europa.eu)

(42)  https://ec.europa.eu/culture/sectors/music/music-moves-europe