EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.2.2021

COM(2021) 85 final

2021/0045(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella (uudelleenlaadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2021) 90 final} - {SWD(2021) 27 final} - {SWD(2021) 28 final} - {SWD(2021) 29 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Johdanto

1 Asetuksen (EU N:o 531/2012 voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2000. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa sen voimassaoloa ja samalla mukauttaa tukkutason enimmäishintoja niin, että vähittäistason verkkovierailupalveluja voidaan tarjota kestävällä tavalla kotimaan hinnoin. Lisäksi otetaan käyttöön uusia toimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että verkkovierailupalvelut vastaavat kotimaisia palveluja palvelun laadun ja hätäpalvelujen saatavuuden osalta.

2 Koska asetusta (EU) N:o 531/2012 on muutettu useita kertoja, tämän ehdotuksen tarkoituksena laatia asetus uudelleen sen selkeyden parantamiseksi ja korvata sen sisältämät useat muutossäädökset.

Tausta

Verkkovierailujen tukku- ja vähittäistason markkinoilla on viimeisten 14 vuoden aikana tarvittu EU:n sääntelyä, jotta sisämarkkinoiden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa verkkovierailupalveluissa unionin alueella.

3 4 EU hyväksyi asetuksella (EY) N:o 717/2007 ensimmäiset säännökset, joiden tarkoituksena oli ottaa käyttöön yhteinen lähestymistapa yleisissä matkaviestinverkoissa EU:n alueella tapahtuvien verkkovierailujen sääntelyyn. Näitä säännöksiä tarkasteltiin uudelleen ensimmäisen kerran vuonna 2009, minkä jälkeen niiden voimassaoloaikaa pidennettiin ja soveltamisalaa laajennettiin. Sääntöjen seuraavan uudelleentarkastelun jälkeen annettiin asetus (EU) N:o 531/2012. Asetuksella muutettiin aiempia sääntöjä alentamalla puhelujen ja tekstiviestien verkkovierailuhintoja ja asettamalla datapalvelujen verkkovierailuhinnoille yläraja koko EU:ssa.

5 Asetusta (EU) N:o 531/2012 muutettiin asetuksen (EU) 2015/2120, jonka mukaan verkkovierailujen vähittäistason lisämaksut oli poistettava EU:ssa 15. kesäkuuta 2017 alkaen edellyttäen, että verkkovierailupalveluja käytetään kohtuullisesti ja että vähittäistason verkkovierailumaksujen poistamiseen voidaan soveltaa kestävyyteen liittyvää poikkeusmekanismia. Näihin vähittäistason verkkovierailupalveluja unionissa koskeviin uusiin sääntöihin viitataan näissä perusteluissa RLAH-sääntöinä (”roam-like-at-home”).

Vaikka vähittäistason sääntely on välttämätöntä, se ei kuitenkaan yksinään riitä RLAH-sääntöjen täytäntöönpanoon. Jotta verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistaminen olisi kestävää kaikkialla unionissa ja jotta vältettäisiin kilpailuedellytysten vääristyminen kotimarkkinoilla, verkkovierailujen kansalliset tukkumarkkinat tarvitsevat kannustimia toimiakseen kilpaillusti ja sellaisten verkkovierailun tukkuhintojen tarjoamiseksi, että operaattorit voivat tarjota kestäviä vähittäistason verkkovierailupalveluja veloittamatta lisämaksuja.

6 7 Komissio teki tätä varten uudelleentarkastelun verkkovierailujen tukkumarkkinoista arvioidakseen, mitä toimenpiteitä tarvitaan verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamiseksi. Komissio antoi kertomuksen verkkovierailujen tukkumarkkinoiden uudelleentarkastelusta 15. kesäkuuta 2016. Komissio antoi uudelleentarkastelun perusteella 17. toukokuuta 2017 asetuksen (EU) 2017/920, jolla muutetaan asetusta (EU) N:o 531/2012 verkkovierailujen tukkumarkkinoita koskevien sääntöjen osalta. Sen tavoitteena oli verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistaminen 15. kesäkuuta 2017 mennessä ilman, että kotimaiset vierailuverkon markkinat ja kotimaan markkinat vääristyvät.

8 Komissio julkaisi 29. marraskuuta 2019 ensimmäisen kattavan katsauksen verkkovierailumarkkinoihin, jäljempänä ’komission tarkastelukertomus’. Sen mukaan matkailijat kaikkialla EU:ssa ovat hyötyneet merkittävästi kesäkuussa 2017 tapahtuneesta verkkovierailumaksujen poistamisesta. Matkaviestintäpalvelujen (data-, puhelu- ja tekstiviestipalvelujen) käyttö EU:ssa matkustettaessa on lisääntynyt nopeasti ja erittäin voimakkaasti, mikä vahvistaa verkkovierailusääntöjen myönteisen vaikutuksen.

Tukkutasolla hintakattojen jyrkkä lasku on osaltaan alentanut verkkovierailujen tukkuhintoja, usein huomattavasti alle säänneltyjen hintakattojen, mikä puolestaan tekee verkkovierailumaksuista luopumisesta kestävää lähes kaikkien verkkovierailuoperaattoreiden kannalta.

Komission tarkastelukertomuksessa vahvistetaan yhtäältä, että RLAH-säännöt ovat olleet menestys ja että verkkovierailumarkkinat toimivat yleisesti ottaen hyvin tällaisten sääntöjen mukaisesti, mutta toisaalta siinä todetaan, että vaikka sekä vähittäis- että tukkutason verkkovierailumarkkinoilla on havaittavissa joitakin merkkejä kilpailudynamiikan kehittymisestä, taustalla olevat kilpailun perusedellytykset eivät ole muuttuneet eivätkä todennäköisesti muutukaan lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi nykyinen vähittäis- ja tukkutason sääntely on edelleen tarpeen eikä sitä voida poistaa.

Ehdotuksen perustelut ja tavoite, tärkeimmät muutokset ja säännökset, jotka pysyvät muuttumattomina

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa EU:n laajuisia verkkovierailumarkkinoita sääntelevien sääntöjen voimassaoloa vuoden 2022 jälkeen ja samalla muuttaa tukkutason enimmäishintoja, ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla varmistetaan todellinen RLAH-kokemus verkkovierailujen aikana, ja kumota muut toimenpiteet, jotka eivät enää vaikuta tarpeellisilta.

9 Ehdotettuja sääntöjen muutoksia kuvataan yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Tärkeimmillä ehdotetuilla muutoksilla pyritään ennen kaikkea varmistamaan, että operaattorit voivat tarjota RLAH-palveluja ja kattaa kustannukset kestävällä tavalla tukkutasolla. Ehdotuksessa asetetaan puheluiden, tekstiviestien ja datan EU:n laajuiset verkkovierailujen tukkutason enimmäishinnat tasolle, joka on 30. kesäkuuta 2022 saakka voimassa ollutta tasoa alhaisempi. Jotta edellä mainitut kaksi tavoitetta eli kestävyyden varmistaminen ja kustannusten kattaminen voitaisiin sovittaa yhteen, ehdotuksessa esitetään kaksivaiheista siirtymää data-, puhelu- ja tekstiviestipalvelujen tukkutason enimmäishinnoille. Asetuksessa (EU) N:o 531/2012 tehdyn poliittisen valinnan mukaisesti uusien tukkutason enimmäishintojen olisi toimittava turvatasona ja niillä olisi varmistettava, että operaattorit voivat kattaa kustannuksensa. Niiden pitäisi myös mahdollistaa RLAH:n laaja ja kestävä tarjonta ja jättää liikkumavaraa operaattoreiden välisille kaupallisille neuvotteluille. Kohtuullisen käytön politiikkaa ja kestävyyttä koskevat säännökset pysyvät sitä vastoin suurelta osin muuttumattomina (asetuksen (EU) N:o 531/2012 6 b ja 6 c artikla), samoin kuin asetukseen liittyvä täytäntöönpanosäädös (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2286), jota sovelletaan edelleen, koska vähittäistason suojatoimenpiteet toimivat edelleen asianmukaisesti. Sovellettavien tukkutason enimmäishintojen alentaminen parantaisi kuitenkin myös loppukäyttäjien tilannetta, koska se vaikuttaisi hintatekijöihin, jotka lasketaan tukkuhintojen tasosta riippuen. Tämä koskee erityisesti kohtuullisen käytön politiikan mukaisten lisämaksujen ylärajaa, kestävyyteen liittyviä poikkeuksia ja kohtuullisen käytön politiikan mukaista datamäärää avoimissa datapaketeissa ja prepaid-liittymissä.

Ehdotuksessa esitetään myös avoimuutta, palvelun laatua ja hätäviestinnän käyttömahdollisuutta koskevia uusia toimenpiteitä.

Se sisältää erityisesti tarkistuksia, joilla pyritään varmistamaan todellinen RLAH-kokemus loppukäyttäjille ja helpottamaan innovointia ja pääsyä verkkoihin samalla kun luodaan tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava sääntelykehys kuluttajille ja operaattoreille. Ehdotuksen tavoitteena on erityisesti

i)lisätä avoimuutta vähittäistasolla seuraavien tekijöiden osalta: a) palvelun laatu (asettamalla operaattoreille velvoite selventää asiakkaiden kanssa tehtävissä sopimuksissa palvelun laatu, jota asiakkaat voivat kohtuudella odottaa verkkovierailujen aikana EU:ssa); b) lisäarvopalveluja koskeva viestintä (velvoittamalla operaattorit antamaan asiakkaiden kanssa tehtävissä sopimuksissa tietoja palvelutyypeistä, joihin voidaan soveltaa korkeampia maksuja, ja antamaan vastaavia tietoja ”tervetulotekstiviestissä”); c) hätäpalvelujen käyttömahdollisuus (asettamalla operaattoreille velvoite antaa ”tervetulotekstiviestissä” tietoja eri mahdollisuuksista käyttää hätäpalveluja verkkovierailun aikana);

ii)tarjota verkkovierailuasiakkaille todellinen RLAH-kokemusta palvelun laadun suhteen (velvoittamalla verkkovierailuoperaattorit varmistamaan, jos se on teknisesti mahdollista, että verkkovierailupalveluja tarjotaan samoin ehdoin kuin jos niitä kulutettaisiin kotimaassa, ja velvoittamalla matkaviestinoperaattorit tarjoamaan mahdollisuuden käyttää kaikkia saatavilla olevia verkkoteknologioita ja teknologiasukupolvia);

iii)lisätä tukkutasolla avoimuutta lisäarvopalvelujen numeroalueiden suhteen perustamalla keskitetty EU:n tietokanta lisäarvopalvelujen numeroalueita varten. Tietokannan on tarkoitus olla avoimuutta lisäävä väline, jonka avulla kansalliset sääntelyviranomaiset ja operaattorit voivat saada suoraan tietoa siitä, mitkä numeroalueet voivat aiheuttaa korkeampia kustannuksia eri jäsenvaltioissa;

iv)varmistaa asiakkaille maksuton mahdollisuus käyttää hätäpalveluja verkkovierailujen aikana toteuttamalla tukkutasolla erityisiä toimenpiteitä, kuten a) asettamalla operaattoreille velvoite antaa tukkusopimuksessa kaikki sääntelyyn liittyvät ja tekniset tiedot, joita tarvitaan hätäpalvelujen maksuttoman käyttöoikeuden ja soittajan maksuttoman paikannuksen toteuttamiseksi, ja b) säätämällä, että verkkovierailuoperaattorilta ei saa periä mitään maksua, joka liittyy hätäviestintään ja soittajan sijaintitietojen siirtämiseen.

10 Lisäksi ehdotuksella poistetaan sääntelyllisiä velvoitteita silloin, kun niitä ei enää tarvita, ja siihen sisältyy useita tarkistuksia, joilla pyritään yksinkertaistamaan sääntelyä ja vähentämään siitä aiheutuvaa taakkaa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistaminen oli tärkeä askel kohti EU:n laajuisten sisämarkkinoiden luomista ja niiden moitteettoman toiminnan varmistamista.

Verkkovierailumarkkinoiden sääntely RLAH:n mahdollistamiseksi kaikkialla EU:ssa auttoi osaltaan saavuttamaan poliittisen tavoitteen, jonka mukaan oli varmistettava, että hyvin toimivat markkinat tarjoavat eurooppalaisille kuluttajille pääsyn suorituskykyiseen langattomaan laajakaistaverkkoon kohtuulliseen hintaan kaikkialla EU:ssa.

Lainsäätäjät tunnustivat tämän tavoitteen merkityksen digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta, kun RLAH-säännöt hyväksyttiin vuonna 2015.

Edellä esitetyn perusteella on vältettävä vaarantamasta aikaansaatuja saavutuksia, kun asetuksen (EU) N:o 531/2012 voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta 2022. Tämän vuoksi ehdotus nykyisten verkkovierailusääntöjen tarkastelusta sisällytettiin komission vuoden 2020 työohjelmaan osana yleistavoitetta ”Euroopan digitaalinen valmius” ja erityistavoitetta ”Digitaalialan kuluttaja-asiat”.

11 Ehdotuksella täydennetään eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä annettua direktiiviä (EU) 2018/1972, joka jäsenvaltioiden oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöään 21. joulukuuta 2020 mennessä. Ehdotuksella edistetään erityisesti RLAH:n kestävää tarjontaa, kustannusten kattamista ja investointikannustimien säilyttämistä vierailuverkoissa ja täydennetään tällä tavoin sähköisen viestinnän säännöstön toimenpiteitä, jotka mahdollistavat hyvät verkkoyhteydet ja 5G:n käyttöönoton kaikkien eurooppalaisten hyödyksi, samalla kun edistetään infrastruktuurikilpailua ja annetaan operaattoreille mahdollisuus varmistaa investointien tuotto. Edistämällä loppukäyttäjien todellista RLAH-kokemusta ehdotuksella täydennetään sähköisen viestinnän säännöstön säännöksiä, jotka tarjoavat tehokkaan kuluttajansuojan sähköisen viestinnän yhteydessä ja parantavat kuluttajien valinnanvaraa lisäämällä sopimusten enimmäiskestoa ja numeroiden siirrettävyyttä koskevien tietojen ja erityissääntöjen avoimuutta. Sähköisen viestinnän säännöstön tavoitteena on myös tarjota loppukäyttäjille maksuton mahdollisuus käyttää hätäpalveluja hätäviestinnän kautta ja varmistaa, että soittajan sijaintitiedot ovat saatavilla.

Komissio on asettanut yhdeksi päätavoitteekseen vastaamisen kansalaisten ja yritysten kasvaneisiin verkkoyhteystarpeisiin 12 ja digitalisaation hyödyntämisen EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalisen ja taloudellisen selviytymiskyvyn, kestävän kasvupotentiaalin ja työpaikkojen luomisen vahvistamisessa. Gigabittiyhteydet, joiden käyttövoimana ovat turvalliset kuitu- ja 5G-infrastruktuurit, ovat olennaisen tärkeitä, jotta Euroopan digitaalisen kasvun potentiaali voidaan hyödyntää. Nämä poliittiset tavoitteet, jotka sisältyvät tiedonantoon ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa”, on esitetty myös EU:n strategiassa ”Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” ja Euroopan 5G-toimintasuunnitelmassa ja ne on vahvistettu verkkoyhteyksiä koskevassa lippulaivapolitiikassa, joka sisältyy vuotuiseen kestävän kasvun strategiaan 2021 13 ja linkittyy elpymis- ja palautumistukivälineeseen 14 . Tämä ehdotus mahdollistaa näiden infrastruktuurien saumattoman käytön yli rajojen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

EU:n verkkovierailusääntöjen tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa korkeatasoisen kuluttajansuojan saavuttamiseksi ja matkaviestinoperaattoreiden välisen kilpailun ylläpitämiseksi. Tässä ehdotuksessa käsitellään EU:n verkkovierailusääntöjen yksityiskohtiin liittyviä sääntelykysymyksiä, mutta se täydentää myös muita EU:n politiikkatoimia ja säädöksiä useilla aloilla.

Ehdotuksella edistetään erityisesti ”Euroopan digitaalisen valmiuden” kehittämistä ja pyrkimystä hyödyntää digitaalista siirtymää parhaalla mahdollisella tavalla, jotta ihmisille tarjottaisiin paremmat mahdollisuudet yhteydenpitoon, viestintään ja liiketoimintaan.

15 16 Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että sisämarkkinoiden esteitä, jotka poistettiin verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen myötä, ei palauteta. Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa korostetaan, että vahvat ja yhdentyneet sisämarkkinat ovat sekä ponnahduslauta että ennakkoedellytys kilpailukykyiselle EU:n teollisuudelle. Jotta sisämarkkinat toimisivat kaikkien hyväksi, EU:n lainsäädännöllä otetaan käyttöön yhteiset säännöt, joilla poistetaan esteitä, helpotetaan tavaroiden ja palvelujen liikkumista EU:ssa ja suojellaan kuluttajia.

17 18 Ehdotuksella esimerkiksi täydennetään verkkosisällön rajatylittävää siirrettävyyttä. Näiden kahden aloitteen ansiosta eurooppalaiset voivat nyt matkustaa EU:ssa ilman huolta matkaviestinnän verkkovierailumaksuista tai mahdollisuudesta käyttää musiikkia, pelejä, elokuvia, viihdeohjelmia tai urheilutapahtumia, joista he ovat jo maksaneet. Ehdotuksella helpotetaan myös eurooppalaisen digitaalisen kulttuurin, oppimisvälineiden, verkkotyöalustojen ja terveyssovellusten saatavuutta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperustana on 114 artikla. Tämä on oikeusperusta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksytyille toimenpiteille, joiden tarkoituksena on luoda sisämarkkinat tai parantaa niiden toimintaa SEUT-sopimuksen 26 artiklan mukaisesti.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan 114 artiklan (aiempi EY-sopimuksen 95 artikla) nojalla toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on oltava sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevien edellytysten parantaminen 19 . Unionin lainsäätäjä voi käyttää tätä oikeusperustaa erityisesti silloin, kun kansallisten sääntöjen välillä on eroja, jotka rajoittavat perusvapauksia ja vaikuttavat siten suoraan sisämarkkinoiden toimintaan 20 tai aiheuttavat huomattavaa kilpailun vääristymistä 21 .

•Toissijaisuusperiaate

EU:n verkkovierailusääntöjen osalta unionilla on osana sisämarkkinapolitiikan alaa ja SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti jaettu toimivalta jäsenvaltioiden kanssa.

Tällä alalla ainoastaan EU:n toimet ovat tehokkaita, koska ongelmia ei ole voitu ratkaista kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Sen vuoksi EU:n toimet ovat olennaisen tärkeitä sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden parantamiseksi.

22 Kuten julkisasiamies totesi merkittävässä asiassa C-58/08, Vodafone, omassa jäsenvaltiossa soitettujen puhelujen ja verkkovierailun aikana soitettujen puhelujen hintaerojen voitiin kohtuudella katsoa rajoittavan verkkovierailujen kaltaisten rajatylittävien palvelujen käyttöä. Tällainen rajatylittävän toiminnan rajoittaminen voi haitata sellaisten sisämarkkinoiden toteuttamista, joilla tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus on taattu. Matkaviestinnän alalla ei itse asiassa ole selvempää rajatylittävää toimintaa kuin verkkovierailu.

23 Se, että palvelut ovat rajatylittäviä, oikeuttaa EU:n tason toimet, koska jäsenvaltiot eivät voi yksinään puuttua ongelmaan tehokkaasti ja kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole kyenneet ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti.

24 Tuomioistuin totesi edellä mainitussa asiassa C-58/08, Vodafone, antamassaan tuomiossa, että ”kansalliset sääntelyviranomaiset, julkinen valta sekä kuluttajansuojajärjestöt koko yhteisössä olivat pitäneet vähittäishintojen korkeaa tasoa sitkeänä ongelmana ja että yrityksistä ongelman ratkaisemiseksi voimassa olleiden oikeussääntöjen nojalla ei ollut seurannut, että hintoja olisi alennettu”.

25 Ehdotus sisältää sekä tukku- että vähittäistason toimenpiteitä. Edellä mainitussa tuomiossa unionin tuomioistuin katsoi myös, että verkkovierailumarkkinoiden tukkutason sääntely on toissijaisuusperiaatteen (ja suhteellisuusperiaatteen) mukaista, koska ”verkkovierailupalvelujen vähittäishintojen ja tukkuhintojen keskinäinen riippuvuus on huomattavan suuri, joten toimet vain vähittäishintojen alentamiseksi, ilman että puututaan yhteisön laajuisten verkkovierailupalvelujen tarjontaan liittyvien tukkukustannusten tasoon, olisivat voineet vääristää yhteisön laajuisten verkkovierailumarkkinoiden kunnollista toimintaa”.

26 27 Ehdotukseen sisältyvissä uusissa toimenpiteissä käsiteltävät kysymykset liittyvät myös tiukasti verkkovierailujen rajatylittävään luonteeseen. Sen vuoksi jäsenvaltiot eivät voi puuttua niihin riittävällä tavalla itsenäisesti, ja EU:n tason toiminta olisi tehokkaampaa kuin kansallisen tason toiminta. Taustalla olevat ongelmat, joihin ehdotuksella pyritään puuttumaan, voivat itse asiassa johtaa joko verkkovierailujen käytön rajoittamiseen, matkaviestinpalvelujen ja -sovellusten käytön esteiden syntymiseen matkustettaessa sisämarkkinoilla tai yleisesti EU:n laajuisten verkkovierailumarkkinoiden sujuvan toiminnan häiriintymiseen. Sovellettavan oikeuskäytännön mukaan tämä on tavoite, johon on pyrittävä ja joka voidaan parhaiten saavuttaa unionin tasolla.

•Suhteellisuusperiaate

Verkkovierailuja koskevien EU:n sääntöjen tavoitteena on ottaa käyttöön yhteinen lähestymistapa, jolla varmistetaan, että yleisten matkaviestinverkkojen käyttäjät eivät EU:n alueella matkustaessaan joudu maksamaan EU:n laajuisista verkkovierailupalveluista kohtuuttomia hintoja kilpailukykyisiin kansallisiin hintoihin verrattuna puheluja soittaessaan ja vastaanottaessaan, tekstiviestejä lähettäessään ja vastaanottaessaan sekä pakettikytkentäisiä dataviestintäpalveluja käyttäessään. Näin edistetään sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa ja saavutetaan kuluttajansuojan korkea taso, edistetään kilpailua ja avoimuutta markkinoilla sekä tarjotaan innovointikannustimia ja valintamahdollisuuksia kuluttajille. Ehdotuksessa esitetään myös lisätoimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan todellista RLAH-kokemusta haittaavat jäljellä olevat esteet.

Jäsenvaltiot eivät voi hallitulla, yhdenmukaisella ja riittävän nopealla tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa lisäksi vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asetus täyttää oikeasuhteisuuden vaatimuksen myös siksi, että se on voimassa rajoitetun ajan, koska sen voimassaololle on asetettu päättymispäivä (30. kesäkuuta 2032, eli asetus on voimassa 10 vuotta).

Ehdotettujen uusien sääntöjen 10 vuoden voimassaoloaika valittiin siksi, että vuosikymmen on tyypillisesti aika, joka tarvitaan matkaviestinnän uuden sukupolven laajamittaiseen käyttöönottoon ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Tulevaisuutta ajatellen komissio ei arvele, että kilpailu markkinoilla muuttuisi merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana 28 . Kymmenvuotisen voimassaoloajan tarkoituksena on myös varmuuden tarjoaminen markkinoilla ja sääntelytaakan minimointi.

Ehdotuksessa esitetään myös joustava lähestymistapa tukkutason enimmäishintojen tarkistamiseen, joka toteutetaan tarvittaessa antamalla delegoitu säädös. Näin varmistettaisiin, että yhtä verkkovierailumarkkinoiden toiminnan keskeisistä näkökohdista voidaan tarkistaa luotettavien ja päivitettyjen tietojen perusteella. Unionin tuomioistuin totesi asiassa C-58/08, Vodafone, antamassaan tuomiossa, että kun otetaan huomioon kuluttajansuojaa koskevan tavoitteen tärkeys EY 95 artiklan 3 kohdan (nykyinen SEUT 114 artikla) yhteydessä, kyseessä olevan kaltainen toimenpide, jonka soveltamisalaa on rajoitettu ajallisesti, joka on toteutettu kilpailluilla markkinoilla ja jonka avulla voidaan varmistaa välittömästi kuluttajien suoja kohtuuttomilta hinnoilta, on oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään, vaikka sillä voikin olla tietyille toimijoille epäedullisia taloudellisia seurauksia. Verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalvelujen tukku- ja vähittäishintoja koskevat sääntelyvelvoitteet olisi pidettävä voimassa kuluttajien suojelemiseksi niin kauan kuin vähittäis- ja tukkutason kilpailu ei ole täysin kehittynyt.

29 Oikeasuhteisuutta käsitellään yksityiskohtaisesti tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin kohdassa 7.3 – Johdonmukaisuus ja suhteellisuus.

•Toimintatavan valinta

Kuten edellä mainittiin, ehdotetulla uudella asetuksella laaditaan uudelleen asetus (EU) N:o 531/2012 korvaamalla sen sisältämät lukuisat säädökset ja tekemällä siihen lisämuutoksia. Näin ollen se on oikeudelliselta muodoltaan sama. Uudelleentarkastelu tarjoaa tilaisuuden yksinkertaistaa asetuksen (EU) N:o 531/2012 nykyistä rakennetta ja sisältöä, jotta voidaan parantaa johdonmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta sääntelyn toimivuutta koskevan tavoitteen kanssa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

30 Tässä ehdotuksessa käsitellyt kysymykset on yksilöity komission vuoden 2019 tarkastelukertomuksessa. Kertomuksessa arvioidaan suuren tietoaineiston pohjalta sitä, miten asetus (EU) N:o 531/2012 on toiminut ja miten verkkovierailumarkkinat ovat toimineet RLAH-sääntöjen voimaantulon jälkeen.

31 32 Lisäksi vuonna 2020 järjestetyn julkisen kuulemisen taannehtivat kysymykset sekä komission ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) yhteisten verkkokyselyjen tulokset (vuosina 2018, 2019 ja 2020) täydentävät komission tarkastelukertomuksen päätelmiä.

Komission tarkastelukertomuksessa vahvistetaan, että verkkovierailumarkkinat toimivat yleisesti ottaen hyvin RLAH-sääntöjen mukaisesti ja että säännöt ovat olleet menestyksekkäitä. Kertomuksessa todetaan, että vaikka sekä vähittäis- että tukkutason verkkovierailumarkkinoilla on havaittavissa joitakin merkkejä kilpailudynamiikan kehittymisestä, taustalla olevat kilpailun perusedellytykset eivät ole muuttuneet eivätkä todennäköisesti lähitulevaisuudessa muutukaan siinä määrin, että verkkovierailumarkkinoiden sääntely vähittäis- tai tukkutasolla voitaisiin poistaa.

Komission tarkastelukertomuksen havainnoissa ja muussa tarkastelun yhteydessä kerätyssä näytössä todettiin lisäksi verkkovierailupalveluihin liittyviä ratkaisemattomia ongelmia, jotka koskevat palvelun laatua, lisäarvopalveluihin kohdistuvaa viestintää ja hätäpalvelujen saatavuutta. Näihin ongelmiin puututaan tässä ehdotuksessa esitetyillä uusilla toimenpiteillä.

•Sidosryhmien kuuleminen

Tämän ehdotuksen ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin tueksi järjestettiin laaja sidosryhmien kuuleminen. Näkemyksiä kerättiin erityisesti yleisöltä ja kuluttajajärjestöiltä, kansallisilta sääntelyviranomaisilta, BERECiltä, matkaviestinoperaattoreilta, virtuaaliverkko-operaattoreilta, liike-elämän sidosryhmiltä (myös pk-yrityksiltä), viranomaisilta, toimialajärjestöiltä ja muilta sidosryhmiltä.

Komissio järjesti 12 viikkoa kestäneen julkisen kuulemisen 19. kesäkuuta – 11. syyskuuta 2020. Kuulemisen tarkoituksena oli kerätä näkemyksiä 1) vähittäistason verkkovierailupalveluista, erityisesti palvelun laatuun, lisäarvopalveluihin ja hätäviestintään liittyvien selvennysten ja toimenpiteiden mahdollisen käyttöönoton vaikutuksista verkkovierailuskenaariossa; 2) tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta; 3) asetukseen (EU) N:o 531/2012 liittyvästä hallinnollisesta rasitteesta ja mahdollisten yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutuksesta. Verkkokyselyyn saatiin yhteensä 175 vastausta.

Muita kuulemisia järjestettiin seuraavilla tavoilla, joita kuvataan jäljempänä kohdassa ”Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö”:

1.Alustavan vaikutustenarvioinnin julkaiseminen palautteen keräämiseksi neljän viikon ajan 33 .

2.Komission ja BERECin yhteiset verkkokyselyt. Markkinatietoja kerättiin matkaviestinoperaattoreille, virtuaaliverkko-operaattoreille ja kansallisille sääntelyviranomaisille suunnatuilla vuosittaisilla verkkokyselyillä. Kesäkuussa 2018 ja maaliskuussa 2019 järjestetyissä kyselyissä kerättiin tietoja kohtuullisen käytön politiikan toteuttamisesta, kestävyyteen liittyvistä poikkeuksista ja muista EU:n verkkovierailusääntöjen täytäntöönpanoon liittyvistä näkökohdista. Maaliskuussa 2020 järjestetty kysely kattoi muita näkökohtia, kuten palvelun laadun, lisäarvopalvelut, hätäviestinnän, teknologian muutokset ja laitteiden välisen verkkovierailun, täytäntöönpanokustannukset ja hallinnolliset rasitteet.

3.BERECiä kuultiin, ja se antoi laajan panoksen muun muassa tulevaisuuteen suuntautuvista näkökohdista. Erityisesti voidaan mainita BERECin virallinen lausunto verkkovierailumarkkinoiden toiminnasta 34 , lisäkustannuksista tehty analyysi 35 ja komission pyynnöstä annettu lisäpanos vaikutustenarviointiin 36 . Lisäksi komissio otti huomioon BERECin kuulemiset ja markkinoiden seurantaraportit: BERECin puolivuosittaiset kansainvälisten verkkovierailujen vertailuraportit 37 , jotka perustuvat asiaa koskevaan tiedonkeruuseen, ja BERECin vuosittaisen raportin verkkovierailuhintojen avoimuudesta ja vertailukelpoisuudesta 38 .

4.Kohdennetut haastattelut verkkovierailumarkkinoiden kehityksestä osana komission tutkimusta ”Technological developments and roaming” 39 . Toimeksisaaja järjesti useita haastatteluja verkkoyhteyksien maailmanlaajuiseen arvoketjuun osallistuville toimijoille ja toteutti kohdennetun verkkokyselyn teknologian muutosten mahdollisista vaikutuksista verkkovierailumarkkinoihin.

5.Flash-eurobarometri 40 , joka tehtiin vuosi verkkovierailumaksujen poistamisen jälkeen. Siihen sisältyi kysymyksiä verkkovierailujen käytöstä EU:ssa matkustettaessa, asiakkaiden tietoisuudesta verkkovierailumaksujen poistamisesta, havaituista hyödyistä, verkkovierailujen oletetuista kustannuksista muiden kuin matkailijoiden keskuudessa ja matkaviestinpalvelujen käytöstä muissa EU-maissa.

Kerätyt tiedot ja näkemykset otettiin huomioon tähän ehdotukseen liittyvää vaikutustenarviointia laadittaessa. Tietoja käytettiin asetuksen (EU) N:o 531/2012 ja verkkovierailuskenaarion ratkaisemattomien ongelmien arvioinnissa sekä vaikutustenarvioinnissa esitettyjen toimintavaihtoehtojen kehittämisessä.

Julkisessa kuulemisessa vahvistui, että verkkovierailuasetus oli tuonut tavoiteltuja hyötyjä ja että verkkovierailuja koskevat EU:n säännöt ovat edelleen tarpeen EU:n kuluttajien ja yritysten kannalta. Valtaosa julkiseen kuulemiseen vastanneista kaikissa ryhmissä vastasi, että verkkovierailuja koskevat EU:n säännöt olivat edistäneet merkittävästi kuluttajien ja yritysten etuja EU:ssa ja ETA-maissa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Edellä mainittujen kuulemismuotojen lisäksi komissio analysoi erikseen BERECin keräämät tiedot ja suoritti niiden pohjalta seuraavan analyysin:

1.Verkkovierailumarkkinoiden tarkastelua koskevassa kertomuksessa ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, jäljempänä ’komission 41 tarkastelukertomus’, kerättiin ja esitettiin näyttöä siitä, miten asetus (EU) N:o 531/2012 on toiminut odotettuihin tavoitteisiin nähden;

2.Väliraportti Euroopan parlamentille ja neuvostolle RLAH-sääntöjen täytäntöönpanosta ensimmäisten 18 kuukauden aikana 42 ;

3.Komission yksiköiden valmisteluasiakirja kohtuullisen käytön politiikkaa koskevien sääntöjen ja kestävyyteen liittyvän poikkeuksen uudelleentarkastelun tuloksista 43 .

Komissio hyödynsi myös muuta ulkopuolista asiantuntemusta seuraavin tavoin:

1.Kustannusmalli tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta ETA:ssa aiheutuvien kustannusten arvioimiseksi 44 ;

2.Komission tutkimus ”Technological Developments and Roaming” 45 , joka tehtiin joulukuun 2018 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana;

3.Komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) analyysi. JRC antoi laajaa tukea vaikutustenarvioinnin valmistelussa, erityisesti a) kehittämällä kestävyysmallin 46 ja kontrafaktuaalisen analyysin kuluttajille koituvien hyötyjen arvioimiseksi ja b) mittaamalla verkkovierailupalvelujen laatua kenttäkokeiden avulla 47 .

•Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle, joka antoi myönteisen lausunnon 20. marraskuuta 2020.

Harkittavana oli neljä toimintavaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1 – Perusskenaario. Tämä tarkoittaisi asetuksen (EU) N:o 531/2012 sääntöjen voimassaolon jatkamista vuoden 2022 jälkeen ja sen säännösten säilyttämistä ennallaan sekä vähittäis- että tukkutasolla. Erityisesti 30. kesäkuuta 2022 sovellettavaa tukkutason enimmäishintojen tasoa sovellettaisiin edelleen ja myös kahta suojamekanismia (kohtuullinen käyttö ja kestävyys) jatkettaisiin. Mitään toimenpiteitä ei toteutettaisi niiden ratkaisemattomien ongelmien korjaamiseksi, jotka liittyvät palvelun laatuun, lisäarvopalveluihin tai hätäpalvelujen saatavuuteen verkkovierailun aikana.

Vaihtoehto 2 – Jatkuvuus avoimuutta lisäämällä. Tämä tarkoittaisi asetuksen (EU) N:o 531/2012 sääntöjen voimassaolon jatkamista vuoden 2022 jälkeen niitä selventäen ja lisätoimenpiteiden toteuttamista avoimuuden ja kilpailun lisäämiseksi. 30. kesäkuuta 2022 sovellettavia tukkutason enimmäishintoja sovellettaisiin edelleen. Todellisen RLAH -kokemuksen varmistamiseksi toteutettaisiin toimenpiteitä, joilla lisätään palvelun laatua, lisäarvopalveluja ja hätäpalvelujen saatavuutta koskevien tietojen avoimuutta. Lisäksi toteutettaisiin toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että velvoitetta tarjota teknologianeutraali (verkkoteknologian ja teknologiasukupolvien kannalta) pääsy tukkutason verkkovierailupalveluihin noudatetaan, ja saavutettaisiin säännösten yksinkertaistamisen ja hallinnollisen rasitteen vähentämisen vähimmäistaso. 

Vaihtoehto 3 – Kestävä ja aito RLAH-kokemus. Tämä oli parhaaksi arvioitu vaihtoehto, joten tässä vaihtoehdossa ehdotetut toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti edellä 48 .

Vaihtoehto 4 – Laajennetut tukku- ja vähittäistason velvoitteet RLAH-kokemuksen parantamiseksi. Vaihtoehdon 3 mukaisten toimenpiteiden lisäksi tässä vaihtoehdossa lisättäisiin RLAH:n kestävyyttä ja parannettaisiin kustannusten kattamista tukkutasolla. Todellisen RLAH-kokemuksen varmistamiseksi siinä asetettaisiin uusia palvelun laatua koskevia velvoitteita myös vierailuverkon operaattoreille, ja kotiverkon operaattorilla olisi velvollisuus vaatia kaikissa tukkutason sopimuksissa samanlaatuista palvelua kuin kotimaassa tarjotaan, eli mikään verkko ei olisi ensisijainen. Siihen sisältyisi opt-in-toiminto, jonka avulla asiakkaat saisivat lisätietoja eri mahdollisuuksista käyttää hätäpalveluja. Lisäksi siihen sisältyisi yhtenäisen unionin laajuisen tietokannan perustaminen lisäarvopalvelujen numeroalueita varten, mukaan lukien hintatiedot, jotta loppukäyttäjät saisivat tietoa lisäarvopalvelujen numeroalueista ja sovellettavista hinnoista.

Vaihtoehto, jossa nykyisten verkkovierailusääntöjen voimassaolon annettaisiin päättyä, hylättiin jo varhaisessa vaiheessa.

Vaikutustenarvioinnissa tehdyn analyysin perusteella vaihtoehto 3 on paras tapa saavuttaa kestävyyden merkittävä parannus, ja se vähentäisi niiden operaattorien määrää, joiden verkkovierailupalvelujen negatiivinen kate on yli 3 prosenttia niiden kotimaan katteesta 49 . Sillä odotetaan olevan myönteinen vaikutus kuluttajille koituviin hyötyihin, sillä se vähentää operaattoreiden tarvetta pyytää poikkeusta kestävyysmekanismin mukaisen lisämaksun soveltamiseksi, jolloin useammat loppukäyttäjät voivat hyötyä täysimääräisesti RLAH:sta. Tavoitteena on luoda edellytykset sille, että operaattorit voivat tarjota verkkovierailun aikana samanlaatuisia palveluja kuin kotimaassa, ja antaa kuluttajille mahdollisuus hyötyä täysimääräisesti tulevista teknologisista muutoksista ja 5G-vetoisista innovaatioista. Sillä pyritään korjaamaan tukkutasolla vallitseva epäselvyys hätäpalvelujen käyttömahdollisuuksista verkkovierailujen aikana ja tarjoamaan hyödyllisiä välineitä, joilla voidaan korjata ratkaisemattomat ongelmat, jotka liittyvät lisäarvopalvelujen käyttöön verkkovierailujen aikana. Tällä vaihtoehdolla pyritään lisäämään kuluttajien tietoisuutta i) mahdollisuudesta, että heiltä veloitetaan korkeita hintoja lisäarvopalvelujen käytöstä, ja ii) siitä, kuinka hätäpalveluja voi käyttää verkkovierailujen aikana. Näin ollen se voi edistää merkittävästi todellisen RLAH-kokemuksen tarjoamista asiakkaille, ja sillä on yleisesti myönteinen yhteiskunnallinen vaikutus. Ehdotetut toimenpiteet rajoittuvat näkökohtiin, joihin ei ole puututtu riittävästi kansallisella tasolla ja joiden osalta tarvitaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa.

Sitä vastoin vaihtoehtoon 1 (perusskenaario) ja vaihtoehtoon 2 sisältyviä toimenpiteitä ei pidetty tehokkaina verkkovierailusääntöjen uudelleentarkastelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Vaihtoehtoon 4 sisältyviä toimenpiteitä taas pidettiin liian pitkälle menevinä, raskaina ja suhteettomina. Vaihtoehdon 4 mukaiset mahdolliset uudet sääntelylliset suojatoimet eivät kumoaisi ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon monimutkaisuutta.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen (REFIT)

Ehdotus sisältää seuraavat toimenpiteet sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen rasitteen keventämiseksi:  

i) Tukkutason enimmäishintojen tarkistaminen antamalla delegoitu säädös. Ehdotuksessa esitetään yksinkertaistettu menettely tukkutason enimmäishintojen tarkistamiseksi määrittelemällä yksityiskohtaisesti perusteet näiden maksujen asettamiselle ja antamalla komissiolle valtuudet muuttaa niitä myöhemmin delegoidulla säädöksellä. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja vähentää Euroopan komissiolle, neuvostolle, Euroopan parlamentille ja vähäisemmässä määrin BERECille ja muille sidosryhmille aiheutuvaa sääntelytaakkaa.

ii) Säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillistä myyntiä koskevan velvoitteen kumoaminen. Säännös, joka velvoittaa operaattorit tarjoamaan säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillistä myyntiä, kumotaan, kuten myös siihen liittyvä täytäntöönpanosäädös 50 . Tämän rakenteellisen toimenpiteen tarkoituksena oli lisätä kilpailua verkkovierailujen vähittäismarkkinoilla. Toimenpide kumotaan, koska säännökset tulivat tehottomiksi, kun RLAH-säännöt otettiin käyttöön, eikä olisi enää oikeasuhteista velvoittaa kotimaisia palveluntarjoajia toteuttamaan tämäntyyppistä palvelua. Näiden säännösten kumoamisella on myönteinen vaikutus operaattoreihin, sillä se vähentää niihin liittyviä ylläpitokustannuksia ja taakkaa, joka aiheutuu verkkovierailudatapalvelujen (suurelta osin vanhentuneiden) erillismyyntitarjousten säilyttämisestä.

iii) Terminointimaksujen enimmäismäärien painotettua keskiarvoa koskevan täytäntöönpanosäädöksen kumoaminen. Asetuksen (EU) N:o 531/2012 mukaan säännellyistä vastaanotetuista verkkovierailupuheluista perittävä lisämaksu ei saa ylittää niitä terminointimaksujen enimmäismääriä EU:ssa, jotka vahvistetaan Euroopan komission vuosittain antamassa täytäntöönpanosäädöksessä BERECin toimittamien tietojen perusteella. Kun asetetaan yhtenäinen EU:n laajuinen matkaviestinverkon puheliikenteen enimmäismääräinen terminointimaksu 51 , mainitusta täytäntöönpanosäädöksestä tulee tarpeeton ja sen hyväksymisprosessi olisi turha sääntelytaakka. Säänneltyihin vastaanotettuihin verkkovierailupuheluihin mahdollisesti sovellettavat lisämaksut eivät sen vuoksi saisi ylittää yhtenäistä EU:n laajuista matkaviestinverkon puheliikenteen enimmäismääräistä terminointimaksua. Tämä muutos vähentäisi myös BERECin taakkaa, joka aiheutuu tietojen toimittamisesta komissiolle, kun otetaan huomioon jo ennestään laajat raportointi- ja tiedonkeruuvelvoitteet, jotka sillä on asetuksen (EU) N:o 531/2012 nojalla.

iv) Voimassa olevien säännösten, jotka koskevat enimmäishintojen määrittämistä muissa valuutoissa kuin eurona, yhdenmukaistaminen. Asetuksessa (EU) N:o 531/2012 vahvistetaan säännöt, jotka velvoittavat palveluntarjoajat niissä jäsenvaltioissa, joiden valuutta on muu kuin euro, tarkistamaan vuosittain säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tukkutason enimmäishintoja ja vähittäistason lisämaksuja. Asetuksen (EU) 2015/2120, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2018/1971, mukaisesti EU:n sisäisessä viestinnässä sovelletaan sääntöä, jonka mukaan enimmäishinnat muissa valuutoissa kuin eurona on tarkistettava vuosittain soveltamalla 15 päivänä tammikuuta, 15 päivänä helmikuuta ja 15 päivänä maaliskuuta julkaistujen viitekurssien keskiarvoa. Tarkistettuja hintoja on sovellettava 15 päivästä toukokuuta. Ehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa asetuksen (EU) N:o 531/2012 säännökset EU:n sisäistä viestintää koskevien säännösten kanssa määrittelemällä sama päivämäärä verkkovierailupalvelujen lisämaksun tarkistamiselle (15. toukokuuta 1. toukokuuta sijaan) ja sama menetelmä kyseisten valuuttojen laskentaa varten. Ehdotettu toimenpide lisäisi selkeyttä ja vähentäisi niiden euroalueen ulkopuolisten operaattorien hallinnollista taakkaa, joiden on julkaistava hintansa kahdesti, kun verkkovierailujen lisämaksuja tai EU:n sisäisiä viestintähintoja tarkistetaan. Se vähentäisi myös tarkistettujen valuuttakurssien seurannasta vastaavien kansallisten sääntelyviranomaisten valvontataakkaa. Tällä toimenpiteellä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia vähittäistasolla, kun vähittäishinnat päivitetään kerran eikä kahdesti vuodessa, kuten tällä hetkellä tehdään. Tämä voi keventää huomattavasti operaattoreiden tiedotusvelvollisuutta muutetuista sopimusehdoista.

v) BERECin seuranta- ja raportointivelvoitteiden yksinkertaistaminen. Operaattoreiden, kansallisten sääntelyviranomaisten ja BERECin sääntelytaakan keventämiseksi komissio ehdottaa seurantaprosessin ja BERECin raportointivelvoitteiden yhdistämistä ja yksinkertaistamista. BERECin raportointiprosessin virtaviivaistamisen odotetaan vähentävän operaattoreiden, kansallisten sääntelyviranomaisten ja BERECin hallinnollista taakkaa.

•Perusoikeudet

Ehdotuksen vaikutuksista perusoikeuksiin, kuten elinkeinovapauteen, on tehty analyysi. Koska ehdotettujen hintakattojen tavoitteena on korjata markkinoiden toimintapuute ja varmistaa kustannusten kattaminen, toimenpiteellä ei puututa kyseiseen vapauteen tavoitellun päämäärän kannalta suhteettomasti tai tavalla, jolla loukattaisiin sen keskeistä sisältöä. Osapuolille jätetään myös mahdollisuus olla soveltamatta hintakattoja, millä pyritään lisäämään niiden vapautta tehdä tukkusopimuksia.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen talousarviovaikutukset sekä tarvittavat henkilöstö- ja hallintoresurssit kuvataan yksityiskohtaisesti säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ehdotus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022, ja sen säännöksiä sovelletaan kyseisestä päivästä alkaen, jollei yksittäisissä artikloissa toisin säädetä.

Seuranta- ja arviointiprosessin sisällön osalta tämän ehdotuksen 21 artiklassa olevassa uudelleentarkastelulausekkeessa esitetään perusteet, joilla kutakin aloitteeseen sisältyvää toimenpidettä arvioidaan.

21 artiklan mukaan on laadittava kaksi tarkastelukertomusta, joista ensimmäinen toimitetaan viimeistään 30. kesäkuuta 2025 ja toinen viimeistään 30. kesäkuuta 2029.

BERECillä on jatkossakin keskeinen rooli tietojen keräämisessä kansallisilta sääntelyviranomaisilta, jotta voidaan seurata verkkovierailumarkkinoiden kehitystä ja toimenpiteiden täytäntöönpanon vaikutusta EU:ssa tapahtuvaan verkkovierailuun. BEREC antaa komissiolle myös jatkossa tarvittavat lausunnot, myös voimassa olevien sääntöjen tarkistamista varten.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksella muutetaan voimassa olevaa asetusta seuraavien sisältömuutosten tekemiseksi:

1 artiklassa määritellään asetuksen kohde ja soveltamisala. Artiklalla muutetaan voimassa olevaa asetusta seuraavien sisältömuutosten tekemiseksi:

i)siinä kumotaan viittaus säännöksiin, jotka mahdollistavat säänneltyjen verkkovierailupalvelujen erillisen myynnin, koska niistä on tullut tehottomia RLAH-sääntöjen tultua voimaan;

ii)siinä kumotaan viittaus tilapäisiin sääntöihin hinnoista, joita verkkovierailuoperaattorit voivat periä, koska ne ovat menettäneet merkityksensä, kun vähittäistason verkkovierailumaksut poistettiin EU:ssa 15. kesäkuuta 2017 alkaen;

iii)viittaus puitedirektiiviin 52 kumotaan, koska sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmä on laadittu horisontaalisesti uudelleen direktiivillä (EU) 2018/1972;

iv)siinä esitetään muissa valuutoissa kuin eurona ilmaistujen enimmäishintojen muuttamista, jotta nykyiset säännöt saatettaisiin yhdenmukaisiksi EU:n sisäistä viestintää koskevien säännösten kanssa.

2 artiklassa esitetään määritelmät. Siinä muutetaan nykyistä asetusta kumoamalla kaksi määritelmää eli ”vaihtoehtoinen verkkovierailuoperaattori” ja ”säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillinen myynti”, koska niistä tuli tarpeettomia, kun säänneltyjen verkkovierailupalvelujen erillisen myynnin mahdollistavat säännökset kumottiin.

3 artiklassa säädetään verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksista, viitetarjouksesta ja tukkutason verkkovierailusopimusten päättämisestä. Artiklalla muutetaan voimassa olevaa asetusta seuraavien sisältömuutosten tekemiseksi:

i)siinä viitataan nimenomaisesti siihen, että verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien on katettava myös kaikki saatavilla olevat verkkoteknologiat ja teknologiasukupolvet, sekä tarpeeseen varmistaa, että verkkovierailuoperaattorilla on oikeus vähintään toisintaa kotimaassa tarjottavat vähittäistason matkaviestinpalvelut verkkovierailuissa;

ii)siinä täsmennetään, että viitetarjouksen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot, joita verkkovierailuoperaattorit tarvitsevat tarjotakseen asiakkailleen maksuttoman mahdollisuuden käyttää hätäpalveluja hätäviestinnän avulla ja soittajan sijaintitietojen maksuttoman siirtämisen verkkovierailupalveluja käytettäessä.

5 artikla koskee säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamista, ja siihen sisältyy nyt vierailevan operaattorin nimenomainen velvollisuus, jos se on teknisesti mahdollista, tarjota säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja samoin ehdoin kuin kotimaassa, erityisesti palvelun laadun osalta.

6 ja 7 artiklassa vahvistetaan kohtuullisen käytön politiikkaa ja kestävyyteen liittyviä poikkeuksia koskevat säännöt, jotka pysyvät sisällöltään muuttumattomina edelliseen asetukseen verrattuna. Kohtuullisen käytön ja kestävyysmekanismin osalta 8 artiklassa selvennetään, että komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/2286 sovelletaan edelleen, kunnes seuraava täytäntöönpanoasetus hyväksytään.

9 artiklassa säädetään vähittäistason lisämaksujen poikkeuksellisesta soveltamisesta säänneltyihin vähittäistason verkkovierailupalveluihin ja vaihtoehtoisten hintojen tarjoamisesta. Artiklalla muutetaan voimassa olevaa asetusta seuraavasti:

i)Siinä kumotaan säännös, jonka mukaan kotimaisen vähittäishinnan ja säänneltyihin soitettuihin verkkovierailupuheluihin, säänneltyihin lähetettyihin verkkovierailutekstiviesteihin tai säänneltyihin verkkovierailudatapalveluihin mahdollisesti sovelletun lisämaksun yhteenlaskettu määrä ei saa ylittää tiettyjä rajoja. Nämä säännökset tulivat tarpeettomiksi, kun RLAH-säännöt tulivat voimaan 15. kesäkuuta 2017, ja niillä olisi vääristävä vaikutus.

ii)Siinä kumotaan säännös, jonka mukaan EU:n on annettava täytäntöönpanosäädös terminointimaksujen enimmäismäärien painotetusta keskiarvosta, jotta voidaan vahvistaa säänneltyjen vastaanotettujen verkkovierailupuhelujen mahdollisten lisämaksujen yläraja.

iii)Lisäksi siinä säädetään verkkovierailupalveluja sisältävän sopimuksen sisällöstä. Siinä viitataan nimenomaisesti velvoitteeseen antaa tietoja palvelun laadusta, jota asiakkaat voivat kohtuudella odottaa verkkovierailun yhteydessä. Lisäksi tällä artiklalla muutetaan aiempaa asetusta velvoittamalla verkkovierailuoperaattorit varmistamaan, että sopimuksessa annetaan tiedot palveluista, joihin voidaan soveltaa korotettuja maksuja. Tämän säännöksen tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoisuutta siitä, että he saattavat joutua maksamaan korkeita maksuja, jos he käyttävät lisäarvopalveluja verkkovierailun aikana.

10, 11 ja 12 artikla koskevat säännellyistä verkkovierailupuheluista, säännellyistä verkkovierailutekstiviesteistä ja säännellyistä verkkovierailudatapalveluista perittäviä tukkuhintoja. Niissä muutetaan aiempia sääntöjä tukkutason enimmäishintojen uusien tasojen käyttöön ottamiseksi. Näin varmistetaan, että tukkuoperaattorit voivat tarjota RLAH-palveluja kestävästi ja kattaa kustannukset.

13 artiklan tarkoituksena on varmistaa keskeytymätön, tehokas ja maksuton mahdollisuus käyttää hätäviestintää, ja siihen sisältyy uusi säännös, jossa täsmennetään, että verkkovierailuasiakkaiden käynnistämästä hätäviestinnästä ei saa periä maksuja.

14 artiklassa muutetaan aiempaa asetusta asettamalla velvollisuus antaa asiakkaille tekstiviestillä tieto riskistä, että lisäarvopalvelujen käyttö voi aiheuttaa korkeampia maksuja.

16 artiklassa asetetaan verkkovierailuoperaattoreille uusi velvoite antaa verkkovierailuasiakkaille tietoja siitä, miten he voivat käyttää hätäpalveluja vierailujäsenvaltiossa.

17 artiklaan sisältyy uusi säännös, jolla BERECille annetaan tehtäväksi perustaa yhtenäinen unionin laajuinen tietokanta jäsenvaltioissa käytettävistä lisäarvopalvelujen numeroalueista ja pitää sitä yllä. Tarkoituksena on luoda avoimuutta lisäävä väline, jonka avulla kansalliset sääntelyviranomaiset ja operaattorit voivat saada suoraan tietoa numeroalueista, jotka voivat aiheuttaa korkeampia kustannuksia. Tietokannan on tarkoitus olla välivaihe avoimuuden lisäämiseksi vähittäistasolla.

21 artiklassa säädetään uudelleentarkastelumenettelystä. Merkittävin muutos aikaisempiin sääntöihin on se, että tukkutason enimmäishintoja ei enää tarkisteta tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, vaan komissiolle anneta valta muuttaa hintoja antamalla delegoitu säädös. 22 ja 23 artiklaan sisältyy uusia säännöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet ja parametrit tätä delegoitua säädöstä varten sekä edellytykset, joiden mukaisesti komissio voi käyttää tätä siirrettyä säädösvaltaa.

Ehdotuksella kumotaan asetuksen (EU) N:o 531/2012 4 ja 5 artikla, jotka koskevat säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillismyyntiä, sekä asetuksen (EU) N:o 531/2012 11 artikla, joka koskee säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien teknisiä ominaisuuksia.

🡻 531/2012

2021/0045 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella (uudelleenlaadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 53 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 54 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

⇩ uusi

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 531/2012 55 on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin 56 . Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2015 asetuksen (EU) 2015/2120 57 , jolla muutettiin asetusta (EU) N:o 531/2012 ja jonka mukaan verkkovierailujen vähittäistason lisämaksut oli poistettava unionissa 15 päivästä kesäkuuta 2017 alkaen edellyttäen, että verkkovierailupalveluja käytetään kohtuullisesti ja että vähittäistason verkkovierailumaksujen poistamiseen voidaan soveltaa kestävyyteen liittyvää poikkeusmekanismia; tästä verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisesta käytetään myös nimitystä ”roam-like-at-home”, jäljempänä ’RLAH’. Lisäksi komissio teki asetuksen (EU) N:o 531/2012 19 artiklan mukaisesti verkkovierailujen tukkumarkkinoiden uudelleentarkastelun arvioidakseen, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta verkkovierailujen vähittäistason lisämaksut voitaisiin poistaa. Tämän perusteella annettiin 17 päivänä toukokuuta 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/920 58 , jonka tavoitteena oli säännellä verkkovierailujen kansallisten tukkumarkkinoiden toimintaa, jotta verkkovierailujen vähittäistason lisämaksut voitaisiin poistaa 15 päivään kesäkuuta 2017 mennessä ilman, että kotimaiset vierailuverkon markkinat ja kotimaan markkinat vääristyvät.

(3)Komissio julkaisi 29 päivänä marraskuuta 2019 ensimmäisen kattavan katsauksen verkkovierailumarkkinoihin, jäljempänä ’komission kertomus’, ja sen mukaan matkailijat kaikkialla unionissa ovat hyötyneet merkittävästi verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisesta. Matkaviestinpalvelujen (säänneltyjen verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- tai -datapalvelujen) käyttö unionissa matkustettaessa on lisääntynyt nopeasti ja erittäin voimakkaasti, mikä osoittaa unionin verkkovierailusääntöjen vaikutuksen. Kertomuksessa tullaan kuitenkin siihen johtopäätökseen, että vaikka sekä vähittäis- että tukkutason verkkovierailumarkkinoilla on havaittavissa joitakin merkkejä kilpailudynamiikan kehittymisestä, taustalla olevat kilpailun perusedellytykset eivät ole muuttuneet eivätkä todennäköisesti muutu lähitulevaisuudessakaan. Tämän vuoksi nykyinen vähittäis- ja tukkutason sääntely on edelleen tarpeen eikä sitä voida poistaa. Komission kertomuksessa todetaan erityisesti, että hintakattojen jyrkkä lasku tukkutasolla on osaltaan alentanut verkkovierailujen tukkuhintoja, mikä on hyödyttänyt verkkovierailuliikennettä nettomääräisesti lähettäviä operaattoreita 59 . Komission kertomuksessa otettiin huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) suositus, jonka mukaan verkkovierailupalvelujen tukkuhintakattoja olisi laskettava edelleen. Komissio on tämän asetuksen vaikutusta arvioidessaan tehnyt tarvittavan analyysin ja todennut tarpeen laskea edelleen verkkovierailupalvelujen tukkuhintakattoja sekä arvioinut sellaista alennuksen tasoa, jolla vierailuverkon operaattorit pystyisivät kattamaan tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset. Palvelun laadun osalta komission kertomuksessa palautetaan mieleen asetuksen (EU) 531/2012 vaatimus, jonka mukaan verkkovierailuasiakkaalla on oltava käytössään sama palvelu kaikkialla EU:ssa samaan hintaan, kunhan palvelu voidaan toimittaa vierailuverkossa. Komission kertomuksessa pannaan merkille aivan äskettäinen kehitys, jossa tukkutason verkkovierailuliikenteellä tehdään kauppaa uusilla tavoilla, esimerkiksi verkossa toimivilla kauppapaikoilla; nämä tavat saattavat edistää kilpailua tukkutason verkkovierailumarkkinoilla ja helpottaa operaattoreiden välisiä neuvotteluja. Kertomuksessa todetaan vielä, että markkinat eivät ole käyttäneet mahdollisuutta myydä verkkovierailudatapalveluja erikseen.

(4)Koska asetuksen (EU) 531/2012 voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2022, tämän asetuksen tavoitteena on laatia se uudelleen ja ottaa samalla käyttöön uusia toimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi muun muassa lisäarvopalvelujen käytössä verkkovierailujen aikana sekä todellisen RLAH-kokemuksen varmistamiseksi palvelun laadun ja hätäpalvelujen käytön suhteen verkkovierailun aikana. Uusi asetus on voimassa 10 vuotta vuoteen 2032 saakka, jotta voidaan luoda varmuutta markkinoille ja pitää sääntelytaakka mahdollisimman kevyenä ja ottaa samalla käyttöön mekanismi, jonka avulla tukkutasolla voidaan toteuttaa toimenpiteitä tällä välin, jos markkinoiden kehitys sitä edellyttää.

🡻 531/2012, johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

Verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa yhteisön alueella 27 päivänä kesäkuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 717/2007 60 on muutettu merkittävästi 61 . Koska siihen on tehtävä uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

🡻 531/2012, johdanto-osan 2 kappale

Kansallisten hinnastojen ja verkkovierailuhinnastojen eron supistamista koskeva tavoite, joka sisältyy komission vuosien 2011–2015 vertailuarviointikehykseen, jonka i2010-aloitetta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä hyväksyi marraskuussa 2009, ja komission tiedonantoon ’Euroopan digitaalistrategia’, olisi säilytettävä myös tämän asetuksen tavoitteena. Suunnitellulla verkkovierailupalvelujen ja kotimaisten palvelujen myymisellä erikseen olisi lisättävä kilpailua ja siten alennettava kuluttajahintoja ja luotava unioniin verkkovierailupalvelujen sisämarkkinat, joissa kansallisten hinnastojen ja verkkovierailuhinnastojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Unionin laajuiset verkkovierailupalvelut voivat edistää televiestinnän sisämarkkinoiden kehittämistä unionissa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 4 kappale

Yleisten matkaviestinverkkojen käyttäjiltä, kuten opiskelijoilta sekä liikematkailijoilta ja turisteilta, laskutettavien äänipuhelu-, tekstiviesti- ja datapalvelujen verkkovierailuhintojen korkea taso estää mobiililaitteiden käyttöä matkustettaessa ulkomailla unionin alueella, ja se huolestuttaa kuluttajia, kansallisia sääntelyviranomaisia ja unionin toimielimiä sekä muodostaa merkittävän esteen sisämarkkinoiden toteuttamiselle. Liian korkeat vähittäishinnat johtuvat sekä ulkomaisen isäntäverkon operaattorin perimistä korkeista tukkuhinnoista että monissa tapauksissa asiakkaan oman verkko-operaattorin perimistä korkeista vähittäistason voittomarginaaleista. Koska kilpailua ei ole, tukkuhinnoista saatuja alennuksia ei useinkaan siirretä vähittäisasiakkaalle. Vaikka jotkut operaattorit ovat äskettäin ottaneet käyttöön hintajärjestelmiä, joissa asiakkaille tarjotaan edullisempia ehtoja ja jonkin verran alhaisempia hintoja, on edelleen näyttöä siitä, että kustannusten ja hintojen välinen suhde ei ole läheskään sellainen kuin kilpailluilla markkinoilla vallitsisi.

🡻 531/2012, johdanto-osan 5 kappale

Korkeat verkkovierailumaksut muodostavat esteen unionin pyrkimyksille kehittyä tietoon perustuvaksi taloudeksi ja toteuttaa 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. Mobiilidataliikennettä helpotetaan ottamalla käyttöön riittävästi radiotaajuuksia, jotta kuluttajat ja yritykset voivat käyttää äänipuhelu-, tekstiviesti- ja datapalveluja missä tahansa unionissa. Koska päätöksellä N:o 243/2012/EU 62 perustetun monivuotisen radiotaajuuspolitiikan toimintaohjelman mukaisesti taajuuksia jaetaan asianmukaisessa aikataulussa riittävästi ja tarkoituksenmukaisesti unionin toimintapoliittisten tavoitteiden tueksi ja niin, että voidaan mahdollisimman hyvin vastata langattoman dataliikenteen kasvavaan kysyntään, kyseinen toimintaohjelma viitoittaa tietä kehitykselle, jonka myötä unioni voi ottaa maailmanlaajuisen johtoaseman laajakaistanopeuksissa, liikkuvuudessa, kattavuudessa ja kapasiteetissa, jolloin edistetään uusien liiketoimintamallien ja teknologioiden syntyä sekä vähennetään verkkovierailujen tukkutason rakenteellisia ongelmia.

🡻 531/2012, johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)

Komissio totesi verkkovierailupalvelujen kehitystilannetta Euroopan unionissa koskevasta väliraportista antamassaan tiedonannossa, että teknologian kehittyminen ja/tai verkkovierailupalvelujen vaihtoehdot, kuten VoIP-tekniikan tai WiFin saatavuus, saattavat lisätä kilpailua unionin verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoilla. Vaikka näitä vaihtoehtoja, erityisesti VoIP-tekniikkaa, käytetään yhä enemmän kansallisella tasolla, niiden verkkovierailukäyttö ei ole kasvanut merkittävästi.

🡻 531/2012, johdanto-osan 8 kappale

Kun otetaan huomioon mobiilidataliikenteen nopea kehittyminen ja ulkomailla verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalveluja käyttävien kuluttajien määrän lisääntyminen, on tarpeen lisätä kilpailupainetta sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja ja teknologioita. Verkkovierailumaksujen sääntelyn olisi oltava sellaista, että ei ehkäistä sitä, että kilpailu alentaa hintoja.

🡻 531/2012, johdanto-osan 9 kappale

Yksilöiden liikkuvuuteen ja digitaaliseen tietoon perustuvan Euroopan sosiaalisen, koulutuksellisen, kulttuurisen ja yritysystävällisen alueen luomisen olisi helpotettava kansalaisten välistä viestintää, jotta voidaan rakentaa todellinen ’kansalaisten Eurooppa’.

🡻 531/2012, johdanto-osan 14 kappale (mukautettu)

(5)Kansalliset sääntelyviranomaiset, jotka vastaavat niiden alueella yleensä asuvien matkaviestinasiakkaiden etujen turvaamisesta ja edistämisestä, eivät myöskään pysty valvomaan, miten toimivat muissa jäsenvaltioissa sijaitsevat vierailuverkkojen operaattorit, joista nämä asiakkaat ovat riippuvaisia käyttäessään kansainvälisiä verkkovierailupalveluja. Tämä este saattaa myös heikentää jäsenvaltioiden sellaisten toimenpiteiden tehokkuutta, jotka perustuvat niille jäävään toimivaltaan antaa kuluttajansuojasäännöksiä.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 20 kappale

(6)Matkaviestinnän markkinat ovat edelleen hajanaiset unionissa, eikä yksikään matkaviestinverkko kata kaikkia jäsenvaltioita. Voidakseen tarjota matkaviestinpalveluja unionissa matkustaville kotimaisille asiakkailleen verkkovierailuoperaattoreiden on näin ollen ostettava tukkutason verkkovierailupalveluja operaattoreilta vierailun kohteena olevissa jäsenvaltioissa tai vaihdettava kyseisiä palveluja näiden kanssa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)

(7)Televiestinnän sisämarkkinoita ei voida pitää toteutuneina niin kauan, kuin kotimaan hinnastojen ja verkkovierailuhinnastojen välillä on merkittäviä eroja. Siksi lopullisena tavoitteena olisi oltava kotimaisten maksujen ja verkkovierailumaksujen eron poistaminen ⌦ ero olisi poistettava ⌫ ja siten luotava matkaviestintäpalvelujen sisämarkkinatoiden luominen.

🡻 531/2012, johdanto-osan 20 kappale

(8)Olisi noudatettava yhteistä yhdenmukaistettua lähestymistapaa, jotta varmistetaan, että maanpäällisten yleisten matkaviestinverkkojen käyttäjät eivät unionin alueella matkustaessaan joudu maksamaan unionin laajuisista verkkovierailupalveluista kohtuuttomia hintoja, ja jotta siten tehostetaan verkkovierailuoperaattoreiden välistä kilpailua verkkovierailupalveluissa, saavutetaan kuluttajansuojan korkea taso ja säilytetään sekä innovointikannustimet että kuluttajien valintamahdollisuudet. Tätä yhteistä lähestymistapaa tarvitaan näiden palvelujen valtioiden rajat ylittävän luonteen vuoksi, jotta verkkovierailuoperaattorit voivat toimia yhden yhteisen ja johdonmukaisen sekä objektiivisiin kriteereihin perustuvan sääntelyjärjestelmän puitteissa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 6 kappale

⇨ uusi

(9)Internetyhteyden mahdollistavien mobiililaitteiden yleisen käytön vuoksi verkkovierailudatapalveluilla on erittäin suuri taloudellinen merkitys. Tämä on ratkaiseva peruste ⇨ tärkeää ⇦ niin sovellusten ja sisällön käyttäjille kuin tarjoajillekin. Näiden markkinoiden kehittämiseksi tiedonsiirtomaksut eivät saisi haitata kasvua ⇨ , erityisesti kun otetaan huomioon, että 5G-verkkojen ja -palvelujen käyttöönoton odotetaan kasvavan tasaisesti ⇦.

🡻 531/2012, johdanto-osan 10 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(10)Sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/19/EY 63 , sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/20/EY 64 , sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/21/EY 65 , yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/22/EY 66 ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/58/EY 67 , joista jäljempänä käytetään yhdessä nimitystä ’vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmä’, pyritään ⌦ pyrittiin ⌫ luomaan unioniin sähköisen viestinnän sisämarkkinat ja varmistamaan kuluttajansuojan korkea taso lisääntyneen kilpailun kautta. ⇨ Mainitut direktiivit kumottiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/1972 68 . Direktiivillä (EU) 2018/1972 pyritään edistämään erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin tehtäviä investointeja ja tällaisten verkkojen käyttöönottoa EU:ssa sekä vahvistamaan uudet mobiiliyhteyksien ja 5G-palvelujen taajuuksia koskevat säännöt. Direktiivillä (EU) 2018/1972 varmistetaan myös, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus saada kohtuuhintaisia viestintäpalveluja, mukaan lukien internetyhteys. Se parantaa kuluttajansuojaa ja käyttäjien turvallisuutta ja helpottaa sääntelytoimien toteuttamista. ⇦

🡻 531/2012, johdanto-osan 19 kappale (mukautettu)

(11)Verkkovierailujen vähittäis- ja tukkumarkkinoihin liittyy ainutlaatuisia piirteitä, joiden vuoksi on perusteltua toteuttaa poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka ovat laajakantoisempia kuin vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän ⌦ direktiivin (EU) 2018/1972 ⌫ mukaisesti käytettävissä olevat mekanismit.

🡻 531/2012, johdanto-osan 24 kappale

Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi edistettävä puitedirektiivin 8 artiklassa vahvistettua toimintapoliittista tavoitetta, joka koskee loppukäyttäjien mahdollisuuksia saada ja jakaa tietoa tai käyttää haluamiaan sovelluksia ja palveluja.

🡻 531/2012, johdanto-osan 18 kappale (mukautettu)

(12)Tällä asetuksella olisi näin ollen voitava poiketa vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän, erityisesti puitedirektiivin, ⌦ direktiivin (EU) 2018/1972 ⌫ mukaisesti sovellettavista säännöistä, eli palveluvalikoimien hinnat pitäisi huomattavan markkinavoiman puuttuessa määrittää kaupallisella sopimuksella, jolloin voitaisiin asettaa täydentäviä sääntelyvelvoitteita, jotka heijastavat unionin laajuisten verkkovierailupalvelujen erityispiirteitä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 51 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(13)⇨ Jotta suojeltaisiin verkkovierailuasiakkaita säänneltyjen verkkovierailupalvelujen (säänneltyjen verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalvelujen) vähittäishintojen nousulta, joka johtuu muiden valuuttojen kuin euron viitekurssin vaihteluista, jäsenvaltion, jonka valuutta on muu kuin euro, olisi käytettävä useiden viitekurssien keskiarvoa tietyllä aikavälillä määrittääkseen suurimmat sovellettavat lisämaksut valuutassaan. ⇦ Kun enimmäishintoja ei ole määritetty euroina, sovellettavat alkuperäiset rajat sekä näiden rajojen tarkistetut arvot olisi määritettävä asianmukaisena valuuttana soveltamalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä tässä asetuksessa määritettynä päivänä julkaistavia viitekursseja ⇨ julkaistavien useiden viitekurssien keskiarvoa tietyllä aikavälillä ⇦. Jos viitekursseja ei ole julkaistu määritettynä päivänä, olisi sovellettava viitekursseja, jotka on julkaistu ensimmäisessä tällaisia viitekursseja sisältävässä kyseistä päivää seuraavassa Euroopan unionin virallisessa lehdessä. ⇨ Jotta arvot muissa valuutoissa kuin eurona määritettäisiin yhdenmukaisesti sen säännön kanssa, jota sovelletaan EU:n sisäisessä viestinnässä asetuksen (EU) 2015/2120 mukaisesti, enimmäishinnat muissa valuutoissa kuin eurona olisi määritettävä soveltamalla niiden viitekurssien keskiarvoa, jotka Euroopan keskuspankki on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä asianomaisen kalenterivuoden 15 päivänä tammikuuta, 15 päivänä helmikuuta ja 15 päivänä maaliskuuta. Vuodelle 2022 tällä tavoin laskettuja enimmäishintoja olisi sovellettava tämän asetuksen voimaantulopäivästä 15 päivään toukokuuta 2023. ⇦ Jotta suojeltaisiin kuluttajia säänneltyjen verkkovierailupalvelujen (säänneltyjen verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalvelujen) vähittäishintojen nousulta, joka johtuu muiden valuuttojen kuin euron viitekurssin vaihteluista, jäsenvaltion, jonka valuutta on muu kuin euro, olisi käytettävä useiden viitekurssien keskiarvoa tietyllä aikavälillä määrittääkseen vähittäistason enimmäishinnat valuutassaan.

🡻 531/2012, johdanto-osan 25 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(14)Jotta verkkovierailupalvelujen markkinoista tulisi tehokkaammat, yhdennetymmät ja kilpailukykyisemmät, ei saisi olla rajoituksia, jotka estävät yrityksiä neuvottelemasta tuloksekkaasti tukkutason käyttöoikeuksista verkkovierailupalvelujen tarjoamiseksi. Tällaisten tukkutason verkkovierailupalvelujen käyttöoikeusjärjestelyjä haittaavat esteet, jotka johtuvat eroista yritysten neuvotteluasemien vahvuudessa ja infrastruktuurin omistusosuuksissa, olisi poistettava. ⇨ Tätä varten verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevissa sopimuksissa olisi noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta ja varmistettava, että kaikilla operaattoreilla on yhtäläiset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet käyttää kaikkia saatavilla olevia verkkoja ja teknologioita, ja ne olisi neuvoteltava vilpittömässä mielessä siten, että verkkovierailuoperaattori voi tarjota vähittäistason verkkovierailupalveluja, jotka vastaavat kotimaassa tarjottavia palveluja. ⇦ Virtuaalisten matkaviestinverkkojen operaattorit ja matkaviestintäpalvelujen jälleenmyyjät, joilla ei ole omaa verkkoinfrastruktuuria, tarjoavat tyypillisesti verkkovierailupalveluja, jotka perustuvat kaupallisiin tukkutason verkkovierailusopimuksiin niiden isäntämatkaviestinverkkojen operaattoreiden kanssa samassa jäsenvaltiossa. Kaupalliset neuvottelut eivät kuitenkaan kenties anna virtuaalisten matkaviestinverkkojen operaattoreille ja jälleenmyyjille riittävästi liikkumavaraa edistää kilpailua alempien hintojen avulla. Vaihtoehtoisten, innovatiivisten ja unionin laajuisten verkkovierailupalvelujen kehittämistä ja tarjoamista asiakkaille pitäisi helpottaa poistamalla nämä esteet ja tasapainottamalla virtuaalisten matkaviestinverkkojen operaattoreiden / jälleenmyyjien ja matkaviestinverkkojen operaattoreiden välistä neuvotteluasemaa käyttöoikeuksia koskevan velvoitteen ja tukkuhintakattojen avulla. Vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmään sisältyvät säännöt ⌦ Direktiivi (EU) 2018/1972 ⌫ , erityisesti puitedirektiivin ja käyttöoikeusdirektiivin säännökset, eivät mahdollista sitä, että ongelma ratkaistaisiin asettamalla velvoitteita sellaisille operaattoreille, joilla on huomattava markkinavoima.

🡻 531/2012, johdanto-osan 26 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(15)Siksi olisi otettava käyttöön säännöt, joilla velvoitetaan täyttämään ⌦ asetettava velvoite, jonka mukaan ⌫ yleisten matkaviestinverkkojen tukkutason käyttöoikeuksia koskevat kohtuulliset pyynnöt ⌦ on täytettävä ⌫ verkkovierailupalvelujen tarjoamista varten. Tällaisten käyttöoikeuksien olisi vastattava käyttöoikeuksia pyytävien tarpeita. ⇨ Nykyaikaista teknologiaa edellyttävien palvelujen ja vähittäistason verkkovierailupalvelujen loppukäyttäjien olisi verkkovierailujen yhteydessä voitava nauttia saman laatuisista palveluista kuin kotimaassa. Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevalla velvoitteella olisi sen vuoksi varmistettava, että käyttöoikeuksien pyytäjät voivat toisintaa kotimaassa tarjottavat vähittäispalvelut, paitsi jos matkaviestinverkkojen operaattorit, joilta käyttöoikeuksia on pyydetty, voivat osoittaa, että tämä on teknisesti mahdotonta. ⇦ Käyttöoikeudet olisi evättävä vain objektiivisin, esimerkiksi tekniseen toteutettavuuteen tai verkon toimintakyvyn ylläpitotarpeeseen liittyvin kriteerein. Jos käyttöoikeus evätään, vahinkoa kärsineen osapuolen olisi voitava saattaa riita ratkaistavaksi tässä asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi verkkovierailupalvelujen tarjoamiseen myönnettävät tukkutason käyttöoikeudet olisi myönnettävä tässä asetuksessa vahvistettujen, tukkutasolla sovellettavien sääntelyllisten velvoitteiden mukaisesti, ja niissä olisi otettava huomioon käyttöoikeuksien tarjoamiseen liittyvät eri kustannustekijät. Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien johdonmukaisen sääntelyn tulisi auttaa välttämään vääristymät jäsenvaltioiden välillä. BERECin olisi komission kanssa koordinoiden ja yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa annettava suuntaviivat, jotka koskevat tukkutason käyttöoikeuksia verkkovierailupalvelujen tarjoamiseksi.

🡻 531/2012, johdanto-osan 27 kappale

(16)Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevan velvoitteen olisi katettava suorien tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoaminen ja verkkovierailupalvelujen tarjoaminen tukkutasolla kolmansien osapuolten harjoittamaa jälleenmyyntiä varten. Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevan velvoitteen olisi katettava myös matkaviestinverkon operaattorin velvoite antaa virtuaalisten matkaviestinverkkojen operaattoreille ja jälleenmyyjille mahdollisuus ostaa säänneltyjä tukkutason verkkovierailupalveluja tukkutason yhteenliittymiltä, jotka muodostavat keskitetyn yhteyspisteen ja standardoidun järjestelmän verkkovierailusopimuksia varten koko unionissa. Jotta voitaisiin varmistaa, että operaattorit antavat verkkovierailuoperaattoreille käyttöoikeuden kaikkiin suorien verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien ja verkkovierailujen tukkutason jälleenmyynnin käyttöoikeuksien edellyttämiin toimintoihin kohtuullisessa ajassa, olisi julkaistava viitetarjous, joka sisältää vakioehdot suorille verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksille ja verkkovierailujen tukkutason jälleenmyynnin käyttöoikeuksille. Viitetarjouksen julkaiseminen ei saisi estää käyttöoikeuksien pyytäjien ja käyttöoikeuksien myöntäjien välisiä kaupallisia neuvotteluja lopullisen tukkusopimuksen hintatasosta tai tukkutason käyttöoikeuteen liittyvistä lisäpalveluista, joissa edetään pidemmälle kuin palveluissa, joita tarvitaan suoria verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia ja verkkovierailujen tukkutason jälleenmyynnin käyttöoikeuksia varten.

🡻 531/2012, johdanto-osan 28 kappale

(17)Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevan velvoitteen olisi katettava kaikki osatekijät, joita verkkovierailupalvelujen tarjoaminen edellyttää, muun muassa seuraavat: verkkoelementit ja niihin liittyvät toiminnot; asiaan liittyvät ohjelmistot, mukaan lukien käyttötukijärjestelmät; ennakkotilauksia, palvelun toimittamista, tilauksia, ylläpitoa, korjauspyyntöjä ja laskutusta koskevat tietojärjestelmät tai tietokannat; numeronmuunto tai vastaavia toimintoja tarjoavat järjestelmät; matkaviestinverkot ja virtuaaliverkkopalvelut.

🡻 531/2012, johdanto-osan 29 kappale

(18)Jos verkkovierailujen tukkutason jälleenmyynnin käyttöoikeuden pyytäjät pyytävät käyttöoikeutta tiettyihin toimintoihin tai palveluihin niiden toimintojen tai palvelujen lisäksi, joita tarvitaan vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamiseksi, matkaviestinverkon operaattorit voivat periä oikeudenmukaiset ja kohtuulliset maksut näistä toiminnoista tai palveluista. Näitä lisätoimintoja tai -palveluja voivat olla esimerkiksi lisäarvopalvelut, lisäohjelmistot ja -tietojärjestelmät tai laskutusjärjestelyt.

⇩ uusi

(19)Direktiivin (EU) 2018/1972 109 artiklan mukaisesti kaikilla loppukäyttäjillä olisi oltava mahdollisuus käyttää hätäpalveluja maksutta hätäviestinnällä sopivimpaan hätäkeskukseen. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että hätäpalvelut ovat hätäviestien välityksellä vammaisten loppukäyttäjien saatavilla muiden loppukäyttäjien käyttömahdollisuuksia vastaavalla tavalla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on määrittää, minkä tyyppinen hätäviestintä on teknisesti mahdollista, jotta verkkovierailuasiakkaiden mahdollisuus käyttää hätäpalveluja voidaan varmistaa. Sen varmistamiseksi, että verkkovierailuasiakkailla on mahdollisuus käyttää hätäviestintää direktiivin (EU) 2018/1972 109 artiklassa säädetyin edellytyksin, vierailuverkon operaattoreiden olisi ilmoitettava verkkovierailuoperaattorille tukkutason verkkovierailusopimuksessa, minkä tyyppistä hätäviestintää vierailujäsenvaltiossa käytetään kansallisten toimenpiteiden nojalla. Lisäksi tukkutason verkkovierailusopimusten olisi sisällettävä tietoja teknisistä parametreista, joilla varmistetaan hätäpalvelujen käyttömahdollisuus, myös vammaisille verkkovierailuasiakkaille, ja varmistetaan soittajan sijaintitietojen siirtäminen sopivimpaan hätäkeskukseen vierailujäsenvaltiossa. Tällaisten tietojen avulla verkkovierailuoperaattorin olisi voitava tunnistaa ja tarjota hätäviestintä ja soittajan sijaintitietojen siirtäminen maksutta.

🡻 2017/920, johdanto-osan 12 kappale (mukautettu)

(20)Ehtoja, joita voidaan sisällyttää vViitetarjouksiin ⌦ voidaan sisällyttää tiettyjä ehtoja ⌫, jotta matkaviestinverkon operaattorit voisivat estää pysyvät verkkovierailut tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeavan tai vilpillisen käytön, olisi selvennettävä. Erityisesti siinä tapauksessa, että vierailuverkon operaattorilla on perusteltua syytä katsoa, että merkittävä osuus verkkovierailuoperaattorin asiakkaista käyttää verkkovierailuja pysyvästi tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia käytetään poikkeavasti tai vilpillisesti, sen olisi voitava vaatia verkkovierailuoperaattoria antamaan tietoja – yhdistetyssä muodossa ja unionin ja kansallisia tietosuojavaatimuksia täysimääräisesti noudattaen –, joiden avulla voidaan todeta, onko kyse verkkovierailuoperaattorin asiakkaiden merkittävän osuuden pysyvästä verkkovierailusta tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeavasta tai vilpillisestä käyttämisestä, kuten tietoja niiden asiakkaiden osuudesta, joiden kotimaan kulutus on mitätöntä verrattuna verkkovierailupalvelujen kulutukseen. Lisäksi tukkutason verkkovierailusopimuksia olisi päätettävä pysyvien verkkovierailujen tai tukkutason verkkovierailupalvelujen käyttöoikeuksien poikkeavan tai vilpillisen käytön estämiseksi vain siinä tapauksessa, että tilannetta ei ole pystytty korjaamaan vähemmän tiukoilla toimenpiteillä. Tällaisia sopimusten päättämisiä varten vierailuverkon operaattorin kansalliselta sääntelyviranomaiselta olisi saatava ennakkolupa, jossa on otettu mahdollisimman tarkasti huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston (BERECin) lausunto, mikäli sitä on kuultu. Vähemmän tiukka toimenpide voisi olla se, että vahvistetaan korkeammat tukkuhinnat, jotka eivät ylitä tässä asetuksessa säädettyjä tukkutason enimmäishintoja, määrille, jotka ylittävät sopimuksessa määritellyn kokonaismäärän. Tällaiset korkeammat tukkuhinnat olisi vahvistettava etukäteen tai siitä hetkestä alkaen, kun vierailuverkon operaattori on todennut ja ilmoittanut kotiverkon operaattorille, että objektiivisten kriteerien perusteella merkittävä osuus verkkovierailuoperaattorin asiakkaista käyttää verkkovierailupalveluja pysyvästi tai tukkutason verkkovierailupalvelujen käyttöoikeuksia käytetään poikkeavasti tai vilpillisesti. Vähemmän tiukka toimenpide voisi olla myös se, että kotiverkon operaattori sitoutuu hyväksymään kohtuullisen käytön politiikan, jota sovelletaan sen asiakkaisiin ⌦ tämän ⌫ asetuksen (EU) N:o 531/2012 6 d 8 artiklan nojalla hyväksyttyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, tai tarkistamaan sitä tai että vierailuverkon operaattorin on mahdollista pyytää tukkutason verkkovierailusopimuksen tarkistamista. Avoimuuden varmistamiseksi kansallisen sääntelyviranomaisen olisi asetettava yleisön saataville tiedot hakemuksista, jotka koskevat tukkutason verkkovierailusopimusten päättämistä, jollei liikesalaisuuksien luottamuksellisuudesta muuta johdu.

🡻 2017/920, johdanto-osan 11 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(21)Jotta verkkovierailupalvelujen markkinat voisivat kehittyä tehokkaammiksi, yhdennetymmiksi ja kilpailulle avoimemmiksi, operaattoreilla olisi vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamiseen tarvittavista verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksista neuvotellessaan oltava vaihtoehto ⌦ mahdollisuus ⌫ neuvotella innovatiivisista tukkutason hinnoittelujärjestelmistä, joilla ei ole suoraa kytköstä tosiasiallisesti kulutettuihin määriin, kuten kiinteämääräisistä maksuista, up front -ennakkositoumuksista tai kapasiteettipohjaisista sopimuksista taikka hinnoittelujärjestelmistä, joissa otetaan huomioon kysynnän vaihtelut vuoden aikana. ⇨ Direktiivin (EU) 2018/1972 johdanto-osan 249 kappaleessa tarkoitettua laitteiden välistä viestintää ei ole suljettu tämän asetuksen ja verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevien velvoitteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Pysyviä verkkovierailuja koskevista sopimuksista neuvotellaan kuitenkin kaupallisissa neuvotteluissa, ja kaksi verkkovierailukumppania voi sopia niistä tukkutason verkkovierailusopimuksessa. Jotta voidaan kehittää tehokkaampia ja kilpaillumpia markkinoita laitteiden väliselle viestinnälle, on odotettavissa, että operaattorit vastaavat yhä enemmän kaikkiin kohtuullisiin verkkovierailusopimuksia koskeviin pyyntöihin ja hyväksyvät ne kohtuullisin ehdoin ja nimenomaisesti sallivat pysyvät verkkovierailut laitteiden välillä. Niiden olisi voitava tehdä joustavia verkkovierailusopimuksia, jotka mahdollistavat tukkutason verkkovierailupalvelut, ja soveltaa hintajärjestelmiä, jotka eivät perustu kulutetun datan määrään vaan vaihtoehtoisiin järjestelmiin, esimerkiksi verkkoon liitettyjen laitteiden määrään kuukaudessa. Tässä yhteydessä osapuolten olisi rajat ylittävissä riita-asioissa turvauduttava direktiivin (EU) 2018/1972 27 artiklassa säädettyyn riitojenratkaisumenettelyyn. ⇦ Neuvotteluosapuolilla olisi siksi oltava mahdollisuus sopia, että ne eivät sovella säänneltyjä tukkutason verkkovierailupalvelujen enimmäishintoja tukkutason verkkovierailusopimusten keston aikana. Tämä ⌦ Se ⌫ sulkisi pois mahdollisuuden, että jompikumpi osapuoli myöhemmin pyytää verkkovierailupalvelujen käyttömäärään perustuvien ⌦ tässä ⌫ asetuksessa (EU) N:o 531/2012 säädettyjen tukkutason enimmäishintojen soveltamista tosiasialliseen kulutukseen. Tämä vaihtoehto ei saisi vaikuttaa velvoitteisiin, jotka koskevat säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamista mainitun asetuksen mukaisesti. ⇨ Komission kertomuksessa pannaan lisäksi merkille aivan äskettäinen kehitys, jossa tukkutason verkkovierailuliikenteellä tehdään kauppaa uusilla tavoilla, esimerkiksi verkossa toimivilla kauppapaikoilla; nämä tavat saattavat helpottaa operaattoreiden välisiä neuvotteluja. Samankaltaisten välineiden käyttö voisi osaltaan lisätä kilpailua verkkovierailujen tukkumarkkinoilla ja alentaa edelleen tosiasiallisesti laskutettuja tukkuhintoja. ⇦

⇩ uusi

(22)Asetuksessa (EU) N:o 531/2012 säädetään, että operaattorit eivät saa estää loppukäyttäjiä käyttämästä vaihtoehtoisen verkkovierailuoperaattorin vierailuverkossa tarjoamia säänneltyjä verkkovierailudatapalveluja. Tämä rakenteellinen toimenpide, joka otettiin käyttöön verkkovierailudatapalvelujen erillistä myyntiä koskevalla velvoitteella, ei ole kuitenkaan enää toimiva RLAH:n käyttöönoton jälkeen. Tämä velvoite ei myöskään vaikuta enää merkitykselliseltä, koska sitä ei ole käytännössä käytetty markkinoilla. Sen vuoksi säännöksiä, jotka velvoittavat operaattorit tarjoamaan verkkovierailudatapalvelujen erillistä myyntiä vähittäistasolla, ei pitäisi enää soveltaa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 31 kappale (mukautettu)

Kuluttajien ja yritysten käyttämien matkaviestinnän datapalvelujen kysyntä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Verkkovierailudatapalvelujen korkeat hinnat rajoittavat kuitenkin suuresti kuluttajien ja rajojen yli toimivien yritysten mahdollisuuksia käyttää näitä palveluja unionissa. Kun otetaan huomioon, että markkinat ovat kehittymättömät ja kuluttajien käyttämien verkkovierailudatapalvelujen kysyntä kasvaa nopeasti, vähittäishintojen sääntely saattaisi vain pitää hinnat ehdotettujen enimmäishintojen tasolla, kuten asetuksen N:o 717/2007 osalta on käynyt, sen sijaan että se laskisi niitä edelleen, mikä vahvistaa sen, että uusia rakenteellisia toimenpiteitä tarvitaan.

🡻 531/2012, johdanto-osan 32 kappale

Asiakkaiden olisi voitava siirtyä käyttämään vaihtoehtoisen verkkovierailuoperaattorin tai vaihtoehtoisten verkkovierailuoperaattoreiden palveluja vaivattomasti, mahdollisimman nopeasti teknisestä ratkaisusta riippuen, ilman seuraamuksia ja maksutta. Asiakkaille olisi annettava tiedot tästä mahdollisuudesta selkeässä, ymmärrettävässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa.

Kuluttajilla olisi oltava oikeus hankkia kuluttajaystävällisellä tavalla verkkovierailupalvelut kotimaan mobiilipaketistaan erillisenä palveluna. Nykyään on olemassa useita tapoja, joilla säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillinen myynti toiminto voitaisiin toteuttaa teknisesti, esimerkiksi kahdella erillisellä kansainvälisen matkaviestintilaajan tunnuksella (International Mobile Subscriber Identity, IMSI-tunnus) (kaksi erillistä IMSI-tunnusta samalla SIM-kortilla), yhdellä IMSI-tunnuksella (kotioperaattori ja verkkovierailuoperaattori käyttävät samaa IMSI-tunnusta) ja kahden erillisen tai yhden IMSI-tunnuksen yhdistelmillä yhdessä sellaisen teknisen menettelyn kanssa, joka ei estä asiakasta käyttämästä suoraan vierailuverkossa tarjottuja säänneltyjä verkkovierailudatapalveluja kotiverkon operaattorin ja vierailuverkon operaattorin välisten järjestelyjen avulla.

🡻 531/2012, johdanto-osan 34 kappale

Korkeat datapalvelujen verkkovierailuhinnat estävät asiakkaita käyttämästä mobiilidatapalveluja heidän matkustaessaan unionissa. Koska verkkovierailudatapalvelujen kysyntä lisääntyy ja merkitys kasvaa, ei pitäisi olla esteitä käyttää vaihtoehtoisia verkkovierailudatapalveluja, joita tarjotaan väliaikaisesti tai pysyvästi suoraan vierailuverkossa, riippumatta kotimaan operaattoreiden kanssa tehdyistä verkkovierailusopimuksista tai -järjestelyistä ja ilman niiden perimiä lisämaksuja. Silloin kun se on tarpeen verkkovierailudatapalvelujen tarjoamiseksi suoraan vierailuverkossa, kotimaan operaattoreiden ja verkkovierailudatapalvelujen tarjoajien olisi tehtävä yhteistyötä, jotta asiakkaita ei estettäisi pääsemästä näihin palveluihin ja käyttämästä niitä ja jotta varmistettaisiin muiden verkkovierailupalvelujen jatkuvuus.

🡻 531/2012, johdanto-osan 35 kappale

Tässä asetuksessa ei olisi säädettävä mistään tietyistä teknisistä menettelyistä verkkovierailupalvelujen myymiseksi erillisenä palveluna, vaan asetuksella olisi valmisteltava sitä, että komissio kehittää BERECin esittämien näkemysten pohjalta tehokkaimman ja toimivimman ratkaisun, yhdistelmäratkaisu mukaan luettuna, joten siinä olisi vahvistettava kriteerit niille teknisille ominaisuuksille, jotka verkkovierailupalvelujen myynnin erillisenä palveluna mahdollistavan teknisen ratkaisun olisi täytettävä. Näihin kriteereihin olisi sisällytettävä muun muassa se, että ratkaisu voidaan ottaa käyttöön koordinoidusti ja yhdenmukaistetusti koko unionissa, ja niillä olisi varmistettava, että kuluttajilla on mahdollisuus valita nopeasti ja helposti eri operaattori verkkovierailupalveluille tarvitsematta vaihtaa numeroaan. Verkkovierailuja unionin ulkopuolella tai kolmansien maiden asiakkaiden verkkovierailuja unionin sisällä ei myöskään saisi estää.

🡻 531/2012, johdanto-osan 36 kappale

Matkaviestinverkon operaattoreiden välistä yhteistyötä ja koordinointia olisi lisättävä, jotta luodaan tekniset mahdollisuudet erillisten verkkovierailupalvelujen tarjonnan kehittämiselle koordinoidusti ja teknisesti järkevällä tavalla estämättä suoraan vierailuverkossa tarjottujen verkkovierailudatapalvelujen käyttöä. Siksi olisi määriteltävä tarvittavat perusperiaatteet ja menetelmät, jotta voidaan nopeasti mukautua muuttuviin olosuhteisiin ja teknologian kehitykseen. BERECin olisi yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa avustettava komissiota kehittämään tekniset elementit, jotta mahdollistetaan verkkovierailupalvelujen erillinen myynti ja jotta ei estetä suoraan vierailuverkossa tarjottujen verkkovierailudatapalvelujen käyttöä. Komission olisi tarvittaessa annettava eurooppalaiselle standardointielimelle toimeksianto tehdä asianomaisiin standardeihin mukautukset, joita säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillisen myynnin yhdenmukaistettu toteuttaminen edellyttää.

🡻 531/2012, johdanto-osan 37 kappale (mukautettu)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa niiden yksityiskohtaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat kotimaan operaattoreiden tiedonantovelvollisuuksia ja verkkovierailupalvelujen erillisen myynnin mahdollistavaa teknistä ratkaisua. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 69 mukaisesti.

🡻 531/2012, johdanto-osan 38 kappale

BERECin olisi, ottaen huomioon tämä asetus ja sen nojalla annetut täytäntöönpanosäädökset, voitava omasta aloitteestaan antaa erityisiä teknisiä ohjeita säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillisestä myynnistä tai muista tämän asetuksen soveltamisalaan sisältyvistä seikoista.

🡻 531/2012, johdanto-osan 39 kappale

Jotta säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillinen myynti toteutuisi täysin, tällaiseen myyntiin on tarpeen yhdistää velvoite myöntää tukkutason käyttöoikeudet verkkovierailupalvelujen tarjontaa varten, jotta voidaan helpottaa uusien tai nykyisten toimijoiden pääsyä markkinoille, mukaan lukien rajat ylittäviä verkkovierailupalveluja tarjoavat operaattorit. Tällainen ratkaisu estäisi vääristymät jäsenvaltioiden välillä varmistamalla johdonmukaisen sääntelyllisen lähestymistavan ja edistäisi siten sisämarkkinoiden kehitystä. Säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillisen myynnin toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että operaattoreille jätetään kohtuullinen aika mukauttaa toimintaansa teknisellä tasolla, minkä vuoksi rakenteelliset toimenpiteet johtavat aitoihin sisämarkkinoihin ja riittävään kilpailuun vasta jonkin ajan jälkeen. Tästä syystä verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalvelujen tukkutason enimmäishinnat ja samojen palvelujen osalta myös vähittäishintojen turvarajat olisi pidettävä voimassa tilapäisesti ja asianmukaisella tasolla, jotta nykyiset kuluttajahyödyt säilyisivät tällaisten rakenteellisten toimenpiteiden toteutuksen edellyttämän siirtymäkauden aikana.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 32 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(23)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa terminointimaksujen enimmäismäärien painotetun keskiarvon vahvistamisen sekä yksityiskohtaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat kohtuullisen käytön politiikan käyttämistä ja, menetelmiä, joilla arvioidaan ⇨ , onko vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjonta kotimaisten palvelujen hinnalla kestävää ⇦ verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen kestävyyttä, sekä hakemusta, joka verkkovierailuoperaattorin on tehtävä kyseistä arviointia varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 70 mukaisesti.

⇩ uusi

(24)Edellä tarkoitettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymiseen saakka olisi sovellettava edelleen komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/2286 71 .

🡻 531/2012, johdanto-osan 40 kappale

(25)Tilapäistä hintasääntelyä jatkettaessa olisi vVerkkovierailuasiakkaiden etujen suojaamiseksi olisi asetettava sääntelyvelvoitteita niin vähittäis- kuin tukkutasollakin, koska kokemus on osoittanut, että unionin laajuisten verkkovierailupalvelujen tukkuhintojen alennukset eivät välttämättä näy verkkovierailujen vähittäishintojen alentumisena, koska siihen ei ole kannustimia. Toisaalta toimet vähittäishintojen alentamiseksi ilman, että puututaan näiden palvelujen tarjontaan liittyvien tukkutason kustannusten tasoon, voisivat haitata verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa eivätkä johtaisi kilpailun lisääntymiseen.

🡻 2017/920, johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

(26)Asetuksessa (EU) 2015/2120 vahvistettu vVerkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistaminen ⌦ asetuksen (EU) 2015/2120 mukaisesti ⌫, josta käytetään myös nimitystä ”roam like at home”, jäljempänä ”RLAH”, on ⌦ oli ⌫ tarpeen digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja niiden toiminnan helpottamiseksi koko unionissa. Mainittu asetus ei kuitenkaan yksistään ⌦ riittänyt ⌫ riitä verkkovierailumarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Siksi tTällä asetuksella olisi vaikutettava osaltaan siihen, että verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistaminen ei vaikuta kotimaisten markkinoiden hinnoittelumalleihin.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 26 kappale

(27)Asiaankuuluvan kotimaisen vähittäishinnan olisi oltava yhtä kuin kotimainen vähittäistason yksikköhinta. Kuitenkin tilanteissa, joissa ei ole olemassa erityisiä kotimaisia vähittäishintoja, joita voitaisiin käyttää säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen perusteena (esimerkiksi kun kyseessä ovat rajoittamattomat kotimaiset hinnoittelumallit, paketit tai kotimaan hinnastot, joihin ei sisälly dataa), kotimaisen vähittäishinnan olisi katsottava määräytyvän samalla laskutusperiaatteella, jota sovellettaisiin, jos asiakas käyttäisi kotimaan hinnoittelumallia asiakkaan omassa jäsenvaltiossa.

⇩ uusi

(28)Verkkovierailuasiakkaiden olisi unionin alueella tapahtuvissa verkkovierailuissa voitava käyttää tilaamiaan vähittäispalveluja niin laajasti kuin mahdollista ja hyötyä saman tasoisesta palvelun laadusta kuin kotimaassaan. Tätä varten verkkovierailuoperaattoreiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja tarjotaan samoin ehdoin kuin jos tällaisia palveluja kulutettaisiin kotimaassa. Asiakkaille olisi erityisesti tarjottava verkkovierailun yhteydessä saman laatuista palvelua, jos se on teknisesti mahdollista.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(29)Samalla vVerkkovierailuoperaattoreiden olisi voitava soveltaa ”kohtuullisen käytön politiikkaa” säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutukseen, josta peritään sovellettava kotimaisten palvelujen vähittäishinta. Kohtuullisen käytön politiikalla pyritään siihen, että verkkovierailuasiakkailta voidaan estää säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen vilpillinen tai poikkeava käyttö, kuten tällaisten palvelujen käyttö muussa kuin verkkovierailuasiakkaan kotimaan operaattorin jäsenvaltiossa muihin tarkoituksiin kuin ajoittaista matkailua varten. ⇨ Verkkovierailuoperaattoreiden olisi verkkovierailuasiakkaan perustellusta pyynnöstä harkittava sallitun kohtuullisen käytön jatkamista asianmukaiseksi ajaksi, jos on kyse ylivoimaisesta esteestä, joka johtuu sellaisista olosuhteista, kuten pandemioista tai luonnonkatastrofeista, jotka pidentävät verkkovierailuasiakkaan tilapäistä oleskelua toisessa jäsenvaltiossa vastoin hänen tahtoaan. ⇦ Kohtuullisen käytön politiikan olisi annettava verkkovierailuoperaattorin asiakkaille mahdollisuus kuluttaa operaattorin hinnoittelumallien mukaisen määrän säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja sovellettavalla kotimaisten palvelujen vähittäishinnalla.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 23 kappale

(30)Jos verkkovierailuoperaattori ei erityisissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa pysty kattamaan säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuneita todellisia ja ennakoituja kokonaiskustannuksiaan tällaisten palvelujen tarjoamisesta saaduilla todellisilla ja ennakoiduilla kokonaistuloilla, kyseisen verkkovierailuoperaattorin olisi voitava hakea lupaa lisämaksun soveltamiselle kotimaan laskutusmallinsa kestävyyden varmistamiseksi. Kotimaan laskutusmallin kestävyys olisi arvioitava asianomaiselle verkkovierailuoperaattorille ominaisten objektiivisten tekijöiden perusteella, ottaen huomioon myös kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien verkkovierailuoperaattoreiden välillä objektiivisesti todetut vaihtelut ja kotimainen hinta- ja tulotaso. Näin voi olla esimerkiksi sellaisten operaattoreiden, joilla on merkittävä negatiivinen liikenteen epätasapaino, kiinteähintaisten kotimaisten vähittäistason mallien tapauksissa, joissa implisiittinen kotimainen yksikköhinta on alhainen ja operaattorin kokonaistulot ovat myös alhaiset verrattuna verkkovierailuista aiheutuvaan kustannustaakkaan, tai joissa implisiittinen yksikköhinta on alhainen ja todellinen tai ennakoitu verkkovierailupalvelujen kulutus on suuri. Kun verkkovierailujen sekä tukku- että vähittäismarkkinat ovat mukautuneet täysin verkkovierailujen kotimaan hintatasojen yleistymiseen ja tämän sisällyttämiseen normaaliksi vähittäishinnoittelumallien piirteeksi, tällaisten poikkeuksellisten olosuhteiden ei enää odoteta ilmaantuvan. Sen välttämiseksi, että tällaiset kustannusvastaavuusongelmat tekevät verkkovierailuoperaattoreiden kotimaan laskutusmallin kestämättömäksi luoden tuntuvan vaikutuksen riskin kotimaan hintojen kehitykseen tai niin sanotun ”vesisänkyefektin”, verkkovierailuoperaattoreiden olisi kansallisen sääntelyviranomaisen luvalla voitava tällaisissa olosuhteissa soveltaa lisämaksua säänneltyihin vähittäistason verkkovierailupalveluihin vain siinä määrin, kuin se on välttämätöntä näiden palvelujen tarjoamisesta aiheutuneiden kaikkien asiaankuuluvien kustannusten kattamiseksi.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 24 kappale

(31)Tätä varten säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuneet kustannukset olisi määritettävä suhteessa todellisiin verkkovierailujen tukkuhintoihin, joita sovelletaan kyseisen verkkovierailuoperaattorin ulospäin suuntautuvaan verkkovierailuliikenteeseen, joka ylittää sen sisäänpäin suuntautuvan verkkovierailuliikenteen, sekä suhteessa kohtuulliseen yhteisten kustannusten kohdistamiseen. Säännellyistä vähittäistason verkkovierailupalveluista saatavat tulot olisi määritettävä suhteessa säänneltyjen verkkovierailupalvelujen kulutuksesta saataviin tuloihin kotimaan hintatasoilla, joko yksikköhintapohjalta tai osuutena kiinteämääräisestä maksusta, vastaten todellista ja ennakoitua osuutta asiakkaiden säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutuksesta unionissa sekä kotimaisesta kulutuksesta. Huomioon olisi otettava myös verkkovierailuoperaattoreiden asiakkaiden säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutus ja kotimainen kulutus sekä kotimaan markkinoiden kilpailutaso, hinnat ja tulot sekä kaikki havaittavat riskit sen osalta, että verkkovierailut kotimaan vähittäishinnoilla vaikuttaisivat tuntuvasti näiden hintojen kehitykseen.

⇩ uusi

(32)Asetuksessa (EU) N:o 531/2012 säädetään, että jos verkkovierailuoperaattori soveltaa säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutukseen lisämaksua kohtuullisen käytön politiikan mukaisten rajojen ylittävältä osalta, kotimaisen vähittäishinnan ja mahdollisen lisämaksun yhteenlaskettu määrä saa olla säänneltyjen soitettujen verkkovierailupuhelujen osalta enintään 0,19 euroa minuutilta, säänneltyjen lähetettyjen verkkovierailutekstiviestien osalta enintään 0,06 euroa tekstiviestiltä ja säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen osalta enintään 0,20 euroa käytettyä megatavua kohti. Koska RLAH-säännöt ovat toimineet tehokkaasti 15 päivästä kesäkuuta 2017 alkaen, kyseinen säännös ei ole enää tarpeen.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 28 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(33)”Soittaja maksaa” -periaatteen mukaisesti matkaviestinasiakkaat eivät maksa kotimaan matkapuhelujen vastaanottamisesta, ja kustannukset puhelun vastaanottamisesta vastaanottajan verkossa katetaan soittajan vähittäishinnassa. Terminointimaksujen lähentymisen kaikkialla jäsenvaltioissa tulisi mahdollistaa saman periaatteen soveltaminen säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupuheluihin. ⇨ Komissio on direktiivin (EU) 2018/1972 75 artiklan 1 kohdan nojalla vahvistanut 18 päivänä joulukuuta 2020 annetulla delegoidulla säädöksellä unionin yhteisen matkapuhelujen terminoinnin enimmäismaksun, jotta puhelujen tukkutason terminointiin liittyviin kilpailuongelmiin puuttumisesta aiheutuvaa sääntelytaakkaa voidaan vähentää johdonmukaisesti koko unionissa. Delegoidussa säädöksessä säädetään kolmen vuoden siirtymästä, jossa matkapuhelujen terminoinnin enimmäismaksu minuuttia kohden on 0,7 senttiä vuonna 2021, 0,55 senttiä vuonna 2022, 0,4 senttiä vuonna 2023 ja viime vaiheessa unionin yhteinen matkapuhelujen terminoinnin enimmäismaksu eli 0,2 senttiä vuodesta 2024 alkaen. ⇦ Koska näin ei kuitenkaan vielä ole laita, tTässä asetuksessa säädetyissä tilanteissa, joissa verkkovierailuoperaattorit voivat soveltaa lisämaksua säänneltyihin vähittäistason verkkovierailupalveluihin, vastaanotettuihin säänneltyihin verkkovierailupuheluihin sovellettava lisämaksu saisi olla enintään matkapuhelujen vastaanottamisesta koko unionissa perittävien maksujen painotettu keskimääräinen tukkutason enimmäishinta ⇨ unionin yhteinen matkapuhelujen terminoinnin enimmäismaksu, jonka komissio on määrittänyt kyseessä olevalle vastaavalle vuodelle direktiivin (EU) 2018/1972 75 artiklassa säädetyllä delegoidulla säädöksellä. Jos komissio myöhemmin toteaa, että unionin laajuisen puheliikenteen terminointimaksun vahvistaminen ei ole enää tarpeen, vastaanotettuihin säänneltyihin verkkovierailupuheluihin sovellettava lisämaksu saisi olla enintään direktiivin (EU) 2018/1972 75 artiklan nojalla annetulla viimeisimmällä delegoidulla säädöksellä vahvistettu maksu. ⇦. Tämän katsotaan olevan siirtymäjärjestely siihen saakka, kunnes komissio ratkaisee tämän kysymyksen.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 30 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(34)Tämän asetuksen olisi oltava direktiivin 2002/21/EY 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu erityistoimenpide. Sen vuoksi silloin, Kkun unionin laajuisten säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjoajat tekevät muutoksia verkkovierailun vähittäishintoihin ja verkkovierailupalvelujen käytön periaatteisiin tämän asetuksen vaatimusten täyttämiseksi, tällaisten muutosten ei tulisi antaa matkaviestinasiakkaille oikeutta vetäytyä sopimuksistaan ⌦ direktiivin (EU) 2018/1972 täytäntöönpanemiseksi ⌫ nykyisen sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluita koskevan sääntelyjärjestelmän toteuttamiseksi annettujen kansallisten säännösten nojalla.

⇩ uusi

(35)Sopimuksessa, johon sisältyy minkä tahansa tyyppinen säännelty vähittäistason verkkovierailupalvelu, olisi täsmennettävä kyseisen säännellyn vähittäistason verkkovierailupalvelun ominaisuudet, mukaan lukien palvelun odotettu laatutaso. Palveluntarjoajan olisi asetettava saataville tiedot merkityksellisistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa palvelun laatuun. Näitä tekijöitä ovat tiettyjen teknologioiden saatavuus, kattavuus tai ulkoisista tekijöistä, kuten topografiasta, johtuvat vaihtelut.

(36)Verkkovierailuasiakkaille ja kotioperaattoreille aiheutuu toisinaan tietämättään suuria laskuja, koska lisäarvopalveluihin eri puolilla unionia käytetyt numerot ja lisäarvopalveluista veloitetut tukkuhinnat eivät ole avoimia. Tiettyihin numeroihin, joita käytetään lisäarvopalvelujen tarjoamiseen, kuten lisämaksullisiin numeroihin, ilmaisnumeroihin tai jaettujen kustannusten numeroihin, sovelletaan erityisiä hinnoitteluehtoja kansallisella tasolla. Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa siihen osaan hinnoista, joka laskutetaan lisäarvopalvelujen tarjoamisesta, vaan ainoastaan hintoihin, joita peritään yhteyden luomisesta tällaisiin palveluihin. RLAH-periaate voi kuitenkin luoda loppukäyttäjille odotuksen siitä, että verkkovierailun aikana tällaisiin numeroihin soitetusta viestinnästä ei pitäisi aiheutua suurempia kustannuksia kuin kotimaassa. Näin ei kuitenkaan aina ole verkkovierailun yhteydessä. Loppukäyttäjille aiheutuu lisäkustannuksia myös silloin, kun he soittavat numeroihin, jotka ovat maksuttomia kotimaassa. Tämä voisi heikentää asiakkaiden luottamusta puhelimensa käyttöön verkkovierailun aikana ja aiheuttaa jättilaskuja, mikä vaikuttaisi kielteisesti todelliseen RLAH-kokemukseen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että vähittäistasolla ei ole riittävää avoimuutta niistä korkeammista maksuista, joita voi aiheutua lisäarvopalvelujen numeroihin tapahtuvasta viestinnästä. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla lisätään avoimuutta lisäarvopalvelujen numeroihin tapahtuvan viestinnän ehdoista. Tätä varten verkkovierailuasiakkaille olisi ilmoitettava asiasta heidän sopimuksessaan ja heitä olisi varoitettava hyvissä ajoin ja maksutta siitä, että lisäarvopalvelujen numeroihin kohdistuvasta viestinnästä voi aiheutua lisäkustannuksia verkkovierailun aikana.

🡻 2017/920, johdanto-osan 9 kappale

(37)Verkkovierailujen tukkumarkkinoiden toiminnan olisi mahdollistettava, että operaattorit voivat kattaa kaikki säänneltyjen tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset, myös yhteiset kustannukset. Tällä tavoin säilytettäisiin kannustimet investoida vierailuverkkoihin ja vältettäisiin kotimaisen kilpailun vääristyminen vierailuverkon markkinoilla. Tällaisia vääristymiä voi aiheuttaa se, että operaattorit käyttävät hyväkseen sääntelyn katvealueita soveltamalla verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuteen korjaavia toimenpiteitä kilpaillakseen kotimaisilla vierailuverkon markkinoilla.

🡻 2017/920, johdanto-osan 13 kappale

(38)Tukkuhintoja koskeviin sääntöihin liittyvät unionin tason sääntelylliset velvoitteet olisi säilytettävä, koska toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat RLAH:n koko unionissa puuttumatta tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuvien tukkutason kustannusten tasoon, voisi liittyä riski häiriöistä verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoilla eivätkä ne edistäisi kilpailua. Asianmukaisella tasolla olevat tukkuhinnat helpottaisivat kestävää kilpailua, johon myös uudet tulokkaat, pienet ja keskisuuret yritykset ja uusyritykset voisivat osallistua.

🡻 2017/920, johdanto-osan 14 kappale

(39)Tukkutason enimmäishintojen olisi toimittava turvarajana ja niillä olisi varmistettava, että operaattorit voivat kattaa niille aiheutuneet kustannukset, mukaan lukien yhteiset kustannukset. Niiden pitäisi myös mahdollistaa RLAH:n laaja ja kestävä tarjonta ja jättää samalla liikkumavaraa operaattoreiden välisille kaupallisille neuvotteluille.

🡻 531/2012, johdanto-osan 52 kappale (mukautettu)

(40)Joidenkin matkaviestintäoperaattoreiden tapa laskuttaa verkkovierailupuhelujen tarjoamisesta tukkutasolla jopa 60 sekunnin vähimmäislaskutusyksiköiden perusteella, kun muissa tukkutason yhdysliikennemaksuissa sovelletaan yleensä sekuntipohjaista laskutusta, vääristää kilpailua näiden operaattoreiden ja eri laskutusmenetelmiä soveltavien operaattoreiden välillä ja heikentää tällä asetuksella käyttöön otettujen ⌦ vahvistettujen ⌫ tukkutason enimmäishintojen yhdenmukaista soveltamista. Se edustaa myös lisäkulua, jolla tukkukustannusten nousun myötä on kielteisiä vaikutuksia verkkovierailuäänipuhelujen hinnoitteluun vähittäistasolla. Matkaviestintäoperaattoreita olisi tämän vuoksi vaadittava laskuttamaan säänneltyjen verkkovierailupuhelujen tarjoamisesta tukkutasolla sekuntipohjaisesti.

🡻 531/2012, johdanto-osan 64 kappale

(41)Jotta tukkutason verkkovierailutekstiviestipalvelujen enimmäishinnat ilmentäisivät tarkemmin palvelujen tarjonnasta aiheutuvia kustannuksia ja jotta kilpailu voisi kehittyä vähittäistasolla, säänneltyjen tekstiviestien tukkutason enimmäishintoja olisi mukautettava myöhempiä kustannusvähennyksiä vastaavasti.

🡻 531/2012, johdanto-osan 11 kappale (mukautettu)

Asetus (EY) N:o 717/2007 ei ole erillinen toimenpide, vaan se täydentää ja tukee unionin laajuisten verkkovierailujen osalta säännöksiä, jotka sisältyvät vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmään. Tämä sääntelyjärjestelmä ei ole kuitenkaan tarjonnut kansallisille sääntelyviranomaisille riittäviä keinoja ryhtyä tehokkaisiin ja päättäväisiin toimiin unionissa tarjottavien verkkovierailupalvelujen hinnoittelun suhteen, joten sillä ei ole kyetty varmistamaan verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Asetus (EY) N:o 717/2007 oli tarkoituksenmukainen väline tilanteen korjaamiseksi.

⇩ uusi

(42)Sen varmistamiseksi, että verkkovierailuasiakkailla on keskeytyksetön ja tosiasiallinen pääsy hätäpalveluihin maksutta, vierailuverkkojen ei pitäisi periä verkkovierailuoperaattoreilta mitään tällaiseen hätäviestintään liittyvää tukkuhintaa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 82 kappale

⇨ uusi

(43)Jotta parannettaisiin verkkovierailupalvelujen vähittäishintojen avoimuutta ja autettaisiin verkkovierailuasiakkaita tekemään päätöksiä mobiililaitteidensa käytöstä ulkomailla, matkaviestintäpalvelujen tarjoajien olisi annettava verkkovierailuasiakkailleen maksutta tietoa verkkovierailuhinnoista, joita heihin sovelletaan, kun he käyttävät verkkovierailupalveluja vierailujäsenvaltiossa. Koska tietyt asiakasryhmät voivat olla hyvin perillä verkkovierailuhinnoista, verkkovierailuoperaattoreiden olisi tarjottava mahdollisuus kirjautua helposti pois tällaisesta automaattisesta viestipalvelusta. ⇨ Verkkovierailuasiakkaille olisi lisäksi lähetettävä tekstiviesti, joka sisältää linkin verkkosivulle, jossa annetaan yksityiskohtaista tietoa palveluista (puheluista ja tekstiviesteistä), joista voi aiheutua lisäkustannuksia. ⇦ Lisäksi palveluntarjoajien olisi aktiivisesti annettava asiakkailleen, edellyttäen että nämä ovat unionin alueella, pyynnöstä ja maksutta lisätietoja minuutti-, tekstiviesti- tai megatavukohtaisista datamaksuista (arvonlisävero mukaan lukien), joita peritään äänipuhelujen soittamisesta ja vastaanottamisesta, tekstiviestien ja multimediaviestien lähettämisestä ja vastaanottamisesta sekä muiden datapalvelujen käyttämisestä vierailujäsenvaltiossa.

🡻 2015/2120, johdanto-osan 31 kappale (mukautettu)

(44)Asetuksessa (EU) N:o 531/2012 vahvistettujen verkkovierailuasiakkaiden oikeuksien lujittamiseksi Ttässä asetuksessa olisi vahvistettava säännellyille vähittäistason verkkovierailupalveluille erityiset läpinäkyvyysvaatimukset, jotka sopivat yhteen erityisten hinnoittelua ja määrää koskevien ehtojen kanssa, joita sovelletaan kun verkkovierailujen vähittäistason ⌦ lisämaksujen poistamisen jälkeen ⌫ lisämaksut poistetaan. Olisi erityisesti säädettävä, että verkkovierailuasiakkaille ilmoitetaan ajoissa ilmaiseksi sovellettavasta kohtuullisen käytön politiikasta, siitä, milloin verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- tai -datapalveluihin sovellettavan kohtuullisen käytön määrä on kokonaan kulutettu, asiaankuuluvista lisämaksuista, sekä säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen toteutuneesta kulutuksesta.

🡻 531/2012, johdanto-osan 58 kappale

(45)Raja-alueilla asuvien asiakkaiden ei pitäisi saada tarpeettoman suuria laskuja tahattomien verkkovierailujen vuoksi. Verkkovierailuoperaattoreiden olisi näin ollen toteutettava aiheelliset toimenpiteet suojellakseen asiakkaitaan siltä, että näille aiheutuu verkkovierailumaksuja kotijäsenvaltiossa ollessa. Tähän olisi sisällyttävä asianmukaiset tiedotustoimet, jotta asiakkaat voisivat aktiivisesti ehkäistä tällaiset tahattomat verkkovierailutilanteet. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi oltava tietoisia tilanteista, joissa asiakkaat kohtaavat ongelmia heidän joutuessaan maksamaan verkkovierailumaksuja heidän ollessaan yhä kotijäsenvaltiossaan, ja niiden olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä ongelman lievittämiseksi.

🡻 531/2012, johdanto-osan 84 kappale (mukautettu)

(46)Olisi lisäksi ryhdyttävä toimiin ⌦ vahvistettava toimenpiteet ⌫ kaikkien verkkovierailudatapalvelujen vähittäishintojen avoimuuden parantamiseksi ⌦ varmistamiseksi ⌫ erityisesti ’jättilaskujen’ välttämiseksi, jotka muodostavat esteen sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle, ja verkkovierailuasiakkaiden varustamiseksi välineillä, joita nämä tarvitsevat verkkovierailudatapalveluista koituvien kulujensa seurantaan ja hallintaan. Samoin ei pitäisi olla mitään esteitä sellaisten sovellusten ja tekniikan kehittämiselle, joilla verkkovierailupalveluja voidaan korvata, ⌦ mukaan luettuna muun muassa ⌫ kuten WiFi.

🡻 531/2012, johdanto-osan 87 kappale

(47)Lisäksi verkkovierailuoperaattoreiden olisi jättilaskujen välttämiseksi määritettävä yksi tai useampi saldo- ja/tai käyttöraja verkkovierailudatapalveluista aiheutuneille laskuttamattomille kuluilleen, ilmaistuina verkkovierailuasiakkaan laskutusvaluuttana, tarjottava niitä kaikille verkkovierailuasiakkailleen korvauksetta ja lähetettävä myöhemmin uudelleen käytettävässä mediamuodossa asianmukainen ilmoitus siitä, että tätä rajaa aletaan lähestyä. Kun tämä enimmäisraja on saavutettu, asiakkaat eivät enää vastaanottaisi näitä palveluja eikä heitä laskutettaisi niistä, paitsi jos asiakkaat nimenomaisesti pyytävät palvelujen jatkamista ilmoituksessa määritettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa asiakkaiden olisi saatava ilmainen vahvistus myöhemmin uudelleen käytettävässä mediamuodossa. Verkkovierailuasiakkaille olisi annettava mahdollisuus valita kohtuullisen ajan kuluessa jokin saldo- tai käyttörajoista tai olla ottamatta sellaista. Asiakkaisiin olisi sovellettava ylärajan oletusarvoa, jolleivät he toisin pyydä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 88 kappale

(48)Nämä avoimuutta parantavat toimenpiteet olisi nähtävä verkkovierailuasiakkaiden vähimmäisturvana eivätkä ne saisi estää verkkovierailuoperaattoreita tarjoamasta asiakkailleen muita toimintoja, jotka auttavat asiakkaita ennakoimaan ja hallitsemaan verkkovierailudatapalvelukulujaan. Monet verkkovierailuoperaattorit ovat esimerkiksi kehittämässä uusia vähittäistason kiinteähintaisia verkkovierailutuotteita, jotka mahdollistavat verkkovierailudatapalvelut määritetyllä hinnalla määritetyn ajan ’kohtuullisen käyttömäärän’ puitteissa. Lisäksi verkkovierailuoperaattorit ovat kehittämässä järjestelmiä, joiden avulla verkkovierailuasiakkaat voivat saada tosiaikaisen päivitetyn tiedon verkkovierailudatapalveluista aiheutuneista laskuttamattomista kuluistaan. Tämä kotimaan markkinoilla tapahtuva kehitys olisi otettava huomioon yhdenmukaistetuissa säännöissä, jotta varmistettaisiin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.

🡻 531/2012, johdanto-osan 89 kappale

(49)Myös etukäteen maksettavien tariffien tapauksessa asiakkaat saattavat saada jättilaskuja verkkovierailudatapalvelujen käytöstä. Tästä syystä katkaisurajasäännöksiä olisi sovellettava myös tällaisiin asiakkaisiin.

🡻 531/2012, johdanto-osan 90 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(50)Unionin sisällä sovellettavien säänneltyjen verkkovierailuhinnastojen ja unionin ulkopuolella matkustaville asiakkaille aiheutuvien verkkovierailumaksujen välillä on huomattavia eroja, sillä viimeksi mainitut ovat merkittävästi korkeampia kuin unionin sisäiset hinnat, ⇨ koska unionin sisällä verkkovierailujen lisämaksuja sovelletaan vain poikkeuksellisesti sen jälkeen kun verkkovierailujen vähittäistason lisämaksut on poistettu ⇦. Koska avoimuuteen sovellettavaa johdonmukaista lähestymistapaa ja verkkovierailuja unionin ulkopuolella koskevia turvatoimenpiteitä ei ole, kuluttajat eivät luota oikeuksiinsa eivätkä tämän vuoksi usein uskalla käyttää mobiilipalveluja ulkomailla. Asiakkaille annettavat avoimet tiedot voisivat auttaa heitä paitsi tekemään päätöksiä mobiililaitteidensa käytöstä heidän matkustaessaan ulkomailla (sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella) myös tekemään valinnan verkkovierailuoperaattoreiden välillä. Siksi avoimuuden ja kuluttajansuojan puuttumisen ongelmaa on tarpeen käsitellä siten, että myös unionin ulkopuolella tarjottuihin verkkovierailupalveluihin sovelletaan tiettyjä avoimuus- ja turvatoimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä helpotettaisiin kilpailua ja parannettaisiin ⌦ Näiden toimenpiteiden pitäisi helpottaa kilpailua ja parantaa ⌫ sisämarkkinoiden toimintaa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 91 kappale (mukautettu)

(51)Jos vierailuverkon operaattori ⌦ vieraillussa kolmannessa maassa ⌫ vierailumaassa unionin ulkopuolella ei anna verkkovierailuoperaattorin valvoa asiakkaidensa käyttöä tosiaikaisesti, verkkovierailuoperaattoria ei olisi velvoitettava määrittämään saldo- tai käyttörajoja asiakkaiden suojelemiseksi.

⇩ uusi

(52)Verkkovierailuoperaattoreiden olisi ilmoitettava verkkovierailuasiakkaille, että he voivat käyttää hätäpalveluja maksutta soittamalla eurooppalaiseen hätänumeroon ”112” ja käyttämällä vaihtoehtoisia hätäviestintätapoja. Vaihtoehtoiset hätäviestintätavat mahdollistavat sen, että verkkovierailuasiakkaat, erityisesti vammaiset verkkovierailuasiakkaat, voivat käyttää hätäpalveluja muilla keinoin kuin puheluilla. Vaihtoehtoiset käyttötavat voidaan varmistaa esimerkiksi hätäsovelluksilla, viestipalveluilla, välityspalveluilla tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 72 4 artiklan mukaisesti käyttöön otetulla reaaliaikaisella tekstityksellä tai täydellisillä interaktiivisuusominaisuuksilla.

(53)Numeroalueet, myös lisäarvopalveluissa käytettävät, vahvistetaan kansallisissa numerointisuunnitelmissa eikä niitä ole yhdenmukaistettu unionin tasolla. Sen vuoksi operaattorit eivät välttämättä voi etukäteen tietää lisäarvopalvelujen numeroalueita kaikissa maissa. Lisäarvopalveluissa käytettäviin numeroalueisiin sovelletaan erityisiä hinnoitteluehtoja kansallisella tasolla, ja monissa tapauksissa niiden terminointimaksuja ei säännellä. Vaikka verkkovierailuoperaattorit ymmärtävät tämän, niiden maksettavaksi tulevien tukkuhintojen taso voi silti olla yllättävän korkea. Verkkovierailuskenaariossa operaattorit eivät pysty puuttumaan tähän ongelmaan, koska niillä ei ole tietoa lisäarvopalveluissa kaikkialla unionissa käytettävistä numeroalueista. Ongelman ratkaisemiseksi BERECin olisi perustettava yksi unionin laajuinen suojattu tietokanta lisäarvopalvelujen numeroalueita varten ja pidettävä sitä yllä. Tietokanta on tarkoitettu avoimuutta lisääväksi välineeksi, jonka avulla kansalliset sääntelyviranomaiset ja operaattorit voivat saada suoraan tietoa siitä, mitkä numeroalueet voivat aiheuttaa korkeampia kustannuksia (terminointimaksuja) kaikissa jäsenvaltioissa. Se on välttämätön välivaihe avoimuuden lisäämiseksi vähittäistasolla, sillä sen avulla verkkovierailuasiakkaille voitaisiin tiedottaa palveluista, joista voidaan periä korkeampia maksuja verkkovierailun yhteydessä. BERECin olisi vahvistettava menettelyt, joiden mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava ja päivitettävä 17 artiklan nojalla pyydetyt tiedot.

🡻 531/2012, johdanto-osan 92 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(54)Vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän⌦ Direktiivin (EU) 2018/1972 ⌫ mukaisten tehtävien suorittamisesta vastaavilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla olisi oltava tarvittavat valtuudet tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisen ⇨ seurantaan ja ⇦ valvontaan ja niiden täytäntöönpanoon omalla alueellaan. Niiden olisi myös seurattava verkkovierailuasiakkaille tarjottavien äänipuhelu-, ⌦ tekstiviesti- ⌫ ja datapalvelujen hintakehitystä unionin alueella, mukaan lukien tarvittaessa unionin syrjäisimmillä alueilla soitettaviin ja vastaanotettaviin verkkovierailupuheluihin liittyvät erityiset kustannukset ja tarve varmistaa, että nämä kustannukset voidaan kattaa riittävästi tukkumarkkinoilla ja että liikenteen ohjaustekniikkaa ei käytetä valintojen rajoittamiseen kuluttajien edun vastaisesti. Niiden olisi varmistettava, että niillä, joita asia koskee, on saatavissaan ajantasaista tietoa tämän asetuksen soveltamisesta, ja julkaistava tämän seurannan tulokset kuuden kuukauden välein. Tiedot olisi annettava erikseen yritysasiakkaille sekä jälkikäteislaskutusta tai etukäteismaksua käyttäville asiakkaille.

🡻 531/2012, johdanto-osan 93 kappale

(55)Unionin syrjäisimmillä alueilla, joilla matkapuhelinliikenteen toimiluvat myönnetään erillään valtion alueen muita osia koskevista toimiluvista, tapahtuva maansisäinen verkkovierailu voisi hyötyä maksualennuksista, jotka vastaavat verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoilla sovellettavia maksualennuksia. Tämän asetuksen täytäntöönpano ei saisi johtaa siihen, että maansisäisiä verkkovierailupalveluja käyttäviin asiakkaisiin sovellettaisiin epäedullisempaa hinnoittelua kuin unionin laajuisia verkkovierailupalveluja käyttäviin asiakkaisiin. Kansalliset viranomaiset voivat tätä varten toteuttaa unionin oikeuden mukaisia lisätoimia.

🡻 2017/920, johdanto-osan 20 kappale (mukautettu)

(56)⌦ Tämän ⌫ Aasetuksen (EU) N:o 531/2012 soveltamisen ja verkkovierailujen tukkumarkkinoiden kehityksen seuraamiseksi ja valvomiseksi kansallisilla sääntelyviranomaisilla olisi oltava oikeus pyytää tietoja tukkutason verkkovierailusopimuksista, joissa on päätetty olla soveltamatta verkkovierailupalvelujen tukkutason enimmäishintoja, kuitenkin siten, että samalla varmistetaan liikesalaisuuksien luottamuksellisuus. Kyseisten viranomaisten olisi myös voitava pyytää tietoja tukkutason verkkovierailusopimuksissa hyväksytyistä ja sovellettavista ehdoista, joiden tarkoituksena on estää pysyvät verkkovierailut ja verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeava tai vilpillinen käyttö muihin tarkoituksiin kuin säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjontaan verkkovierailuoperaattoreiden asiakkaille näiden matkustaessa unionissa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 81 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(57)Jos unionin matkapuhelinpalvelujen ⌦ matkaviestinpalvelujen ⌫ tarjoajat katsovat, että niiden asiakkaille yhteentoimivuudesta ja päästä päähän -liitettävyydestä koituvat edut vaarantuvat, koska muissa jäsenvaltioissa toimivien matkaviestinverkkojen operaattoreiden kanssa tehdyt verkkovierailujärjestelyt päättyvät tai saattavat päättyä, tai ne eivät kykene tarjoamaan asiakkailleen palvelua toisessa jäsenvaltiossa, koska vähintään yhden tukkutason verkkopalvelujen tarjoajan kanssa ei ole saatu aikaan sopimusta, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi käytettävä tarvittaessa käyttöoikeusdirektiivin (EU) 2018/1972 615 artiklan mukaisia valtuuksiaan varmistaakseen asianmukaisen käyttöoikeuden ja yhteenliittämisen, jotta päästä päähän -liitettävyys ja palvelujen yhteentoimivuus voidaan varmistaa ottaen huomioon ⌦ mainitun ⌫ puitedirektiivin 38 artiklassa säädetyt tavoitteet ja erityisesti täysin toimivien sähköisten viestintäpalvelujen sisämarkkinoiden luomista koskeva tavoite ⇨ tavoite kehittää sisämarkkinoita edistämällä yleiseurooppalaisten palvelujen tarjoamista, saatavuutta ja yhteentoimivuutta sekä päästä päähän -liitettävyyttä ⇦.

🡻 2017/920, johdanto-osan 21 kappale (mukautettu)

(58)Tukkutason verkkovierailupalveluihin sovellettava erityinen hintasääntely merkitsee, että yleistä unionin hintakattoa sovelletaan yhdistelmätuotteeseen, joka voi käsittää myös muita verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien ja yhteenliittämisen tuotantopanoksia, erityisesti sellaisia, joihin sovelletaan kansallista tai mahdollisesti valtioiden rajat ylittävää sääntelyä. Näiden tuotantopanosten sääntelyssä esiintyvien eroavaisuuksien ennustetaan vähenevän unionissa, erityisesti koska käytössä on mahdollisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY 73 (puitedirektiivi) mukaisiin lisätoimenpiteisiin ⌦ direktiivin (EU) 2018/1972 nojalla on toteutettu lisätoimenpiteitä ⌫, joilla pyritään parantamaan sääntelytapojen johdonmukaisuutta. Tällä välin vierailuverkon operaattoreiden ja muiden operaattoreiden väliset riidat kyseisiin tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamiseen tarvittaviin säänneltyihin tuotantopanoksiin sovellettavista maksuista olisi käsiteltävä ottaen huomioon BERECin lausunto, silloin kun sitä on kuultu, verkkovierailuun sovellettavien erityisten sääntelyllisten velvoitteiden mukaisesti ja noudattaen puitedirektiiviä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2002/19/EY 74 , 2002/20/EY 75 ja 2002/22/EY 76  direktiiviä (EU) 2018/1972.

🡻 531/2012, johdanto-osan 94 kappale

Kun jäsenvaltiot vahvistavat tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt, niiden olisi muun muassa otettava huomioon verkkovierailuoperaattoreiden mahdollisuus korvata asiakkaille viiveet tai haitat vaihtoehtoiseen verkkovierailuoperaattoriin siirtymisessä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

🡻 2017/920, johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(59)On tarpeen seurata sekä tarkastella säännöllisesti verkkovierailujen tukkumarkkinoiden toimintaa ja kyseisten markkinoiden vuorovaikutusta verkkovierailujen vähittäismarkkinoiden kanssa ottaen huomioon kilpailun ja teknologian kehitys ja liikennevirrat. Tätä tarkoitusta varten komission olisi annettava viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle välikertomus, jossa esitetään yhteenveto verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen vaikutuksista ja jossa otetaan huomioon BERECin asiaankuuluvat raportit. Sen jälkeen kKomission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaksivuotiskertomuksia ⇨ kaksi kertomusta ⇦. Ensimmäinen tällainen kertomus olisi toimitettava viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2019. Komission olisi arvioitava kaksivuotiskertomuksissaan erityisesti sitä, vaikuttaako RLAH vähittäismarkkinoilla käytettävissä olevien erilaisten hinnoittelumallien kehitykseen. Tähän olisi sisällytettävä yhtäältä arvio sellaisten hinnoittelumallien mahdollisesta tulosta markkinoille, joihin kuuluu ainoastaan kotimaisia palveluja ja joissa vähittäistason verkkovierailupalvelut on suljettu kokonaan pois ja jotka siten vievät pohjaa RLAH:n perimmäiseltä tavoitteelta, ja toisaalta arvio kiinteähintaisten hinnoittelumallien saatavuuden mahdollisesta vähenemisestä, joka myös voi koitua kuluttajien tappioksi ja vaarantaa digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden toteutumisen. Komission kaksivuotiskertomuksissa olisi erityisesti analysoitava sitä, missä määrin kansalliset sääntelyviranomaiset ovat hyväksyneet poikkeuksellisia verkkovierailujen vähittäistason lisämaksuja, kykenevätkö kotiverkon operaattorit pitämään voimassa kotimaiset laskutusmallinsa ja kykenevätkö vierailuverkon operaattorit kattamaan säänneltyjen tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset. ⇨ Komission kertomuksissa olisi lisäksi arvioitava seuraavia kysymyksiä: miten tukkutasolla varmistetaan eri verkkoteknologioiden ja teknologiasukupolvien käyttömahdollisuus; kauppapaikkojen ja vastaavien välineiden käyttötaso tukkutason kaupankäynnissä; laitteiden välisten verkkovierailujen kehitys; vähittäistason jatkuvat ongelmat, jotka liittyvät lisäarvopalveluihin ja hätäviestintää koskevien toimenpiteiden soveltamiseen. ⇦ Jotta voidaan antaa tällaisia kertomuksia, joissa arvioidaan, miten verkkovierailumarkkinat mukautuvat RLAH-sääntöihin, olisi näiden markkinoiden toiminnasta kerättävä riittävät tiedot kyseisten sääntöjen täytäntöönpanon jälkeen.

🡻 2017/920, johdanto-osan 23 kappale

⇨ uusi

(60)Jotta voidaan arvioida kilpailun kehitystä unionin laajuisilla verkkovierailumarkkinoilla ja antaa säännöllisesti tietoja muutoksista tukkutason todellisissa verkkovierailuhinnoissa verkkovierailupalvelujen tarjoajien välisessä epätasapainoisessa liikenteessä, BERECin olisi kerättävä kansallisilta sääntelyviranomaisilta tietoja tasapainoisessa ja epätasapainoisessa liikenteessä sovellettavista tosiasiallisista hinnoista. BERECin olisi myös kerättävä tietoja tapauksista, joissa tukkutason verkkovierailusopimuksen osapuolet ovat luopuneet verkkovierailupalvelujen tukkutason enimmäishintojen soveltamisesta tai toteuttaneet tukkutasolla toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää pysyvät verkkovierailut tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeava tai vilpillinen käyttö muihin tarkoituksiin kuin säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjontaan verkkovierailuoperaattoreiden asiakkaille näiden matkustaessa ajoittain unionissa. ⇨ Riittävällä tarkkuustasolla ⇦ Kkerättyjen tietojen perusteella BERECin olisi raportoitava säännöllisesti verkkovierailupalvelujen vähittäishintojen, tukkuhintojen ja tukkutason kustannusten välisestä suhteesta. ⇨ BERECin olisi myös kerättävä tiedot, jotka tarvitaan tämän asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioitavien seikkojen seurannassa. ⇦

🡻 2017/920, johdanto-osan 24 kappale (mukautettu)

(61)Komission, BERECin ja asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten olisi varmistettava täysimääräisesti liikesalaisuuksien luottamuksellisuus jakaessaan tietoja ⌦ tämän ⌫ asetuksen (EU) N:o 531/2012 soveltamisen tarkastelua, seurantaa ja valvontaa varten. Liikesalaisuuksia koskevien vaatimusten noudattaminen ei siksi saisi estää kansallisia sääntelyviranomaisia jakamasta luottamuksellisia tietoja oikea-aikaisesti tällaisia tarkoituksia varten.

⇩ uusi

(62)Sen varmistamiseksi, että tukkutason enimmäishinnat perustuvat tuoreisiin ja päivitettyihin tietoihin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tukkutason enimmäishintoja, joita vierailuverkon operaattori voi periä verkkovierailuoperaattorilta säänneltyjen verkkovierailupuhelu-, -tekstiviesti- tai datapalvelujen tarjoamisesta kyseisen vierailuverkon avulla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä yksityiskohtaisista perusteista ja muuttujista, joiden perusteella tukkutason enimmäishintojen arvot määritetään. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 77 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 95 kappale, ja 2015/2120, johdanto-osan 34 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(63)Jäsenvaltiot eivät voi hallitulla, yhdenmukaisella ja riittävän nopealla tavalla ⌦ riittävällä tavalla ⌫ saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat yhteisen lähestymistavan hyväksyminen sen varmistamiseksi, että yleisten matkaviestinverkkojen käyttäjät eivät unionin alueella matkustaessaan joudu maksamaan unionin laajuisista verkkovierailupalveluista kohtuuttomia hintoja , ja siten kuluttajansuojan korkean tason saavuttaminen verkkovierailuoperaattoreiden välisen kilpailun tehostamisen kautta ⇨ kilpailtuihin kansallisiin hintoihin verrattuna, samalla kun lisätään avoimuutta ja varmistetaan, että vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjonta kotimaisten palvelujen hinnalla on kestävää ja että RLAH-kokemus on todellinen palvelun laadun ja hätäpalvelujen käytön suhteen verkkovierailun aikana, ⇦ vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

🡻 2017/920, johdanto-osan 27 kappale

(64)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.,

🡻 2015/2120, johdanto-osan 35 kappale (mukautettu)

(65)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 78 (EY) No 45/2001 79  4228 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 24 päivänä marraskuuta 2013,

🡻 531/2012, johdanto-osan 12 kappale

Vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan ennakkosääntelyvelvoitteita asetetaan vain silloin, kun tosiasiallista kilpailua ei ole, ja siinä säädetään kansallisten sääntelyviranomaisten säännöllisesti suorittamasta markkina-analyysistä ja velvoitteiden uudelleentarkastelusta, jotta tämän prosessin perusteella voidaan asettaa ennakkovelvoitteita sellaisille operaattoreille, jotka on nimetty huomattavan markkinavoiman yrityksiksi. Tämän prosessin vaiheita ovat merkityksellisten markkinoiden määrittely, joka tehdään direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla annetun komission suosituksen 80 , jäljempänä ’suositus’, mukaisesti, määriteltyjen markkinoiden analyysi, joka suoritetaan markkina-analyysiä ja huomattavan markkinavoiman arvioimista varten sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluja koskevassa unionin sääntelyjärjestelmässä annettujen komission ohjeiden 81 mukaisesti, huomattavan markkinavoiman operaattoreiden nimeäminen ja ennakkovelvoitteiden asettaminen näille operaattoreille.

🡻 531/2012, johdanto-osan 13 kappale (mukautettu)

Suosituksessa yksilöitiin yhdeksi ennakkosääntelyn alaiseksi tulevaksi merkitykselliseksi markkinaksi kansainvälisten verkkovierailupalvelujen kansalliset tukkumarkkinat yleisissä matkaviestinverkoissa. Kansallisten sääntelyviranomaisten työ, jota ne ovat tehneet sekä itsenäisesti että eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmässä (ERG) ja sen seuraajaksi asetuksella (EY) N:o 1211/2009 82 perustetussa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimessä (BEREC) kansainvälisten verkkovierailupalvelujen kansallisten tukkumarkkinoiden analysoinnissa, on kuitenkin osoittanut, että kansallinen sääntelyviranomainen ei ole vielä tehokkaasti pystynyt puuttumaan unionin laajuisten verkkovierailujen tukkuhintojen korkeaan tasoon, koska huomattavan markkinavoiman yritysten yksilöinti on vaikeaa kansainvälisten verkkovierailujen erityispiirteiden ja valtioiden rajat ylittävän luonteen vuoksi. Asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimaantulon myötä verkkovierailumarkkinat jätettiin tarkistetun suosituksen 83 soveltamisalan ulkopuolelle.

🡻 531/2012, johdanto-osan 15 kappale

Siksi jäsenvaltioihin kohdistuu paineita ryhtyä toimiin kansainvälisten verkkovierailumaksujen alentamiseksi, mutta vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmässä säädetty kansallisten sääntelyviranomaisten soveltama ennakkosääntelymekanismi on osoittautunut riittämättömäksi siihen, että nämä viranomaiset voisivat päättäväisesti ajaa kuluttajien etua tällä nimenomaisella alalla.

🡻 531/2012, johdanto-osan 16 kappale (mukautettu)

Lisäksi Euroopan parlamentin päätöslauselmassa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelystä ja markkinoista 84 komissiota kehotettiin kehittämään uusia aloitteita, joiden avulla voitaisiin laskea valtioiden rajat ylittävien matkapuhelujen korkeita hintoja, kun taas 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että kohdennettu, tehokas ja yhdennetty tieto- ja viestintäteknologiapolitiikka niin unionin kuin kansallisella tasolla on oleellinen edellytys talouskasvua ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiselle, ja korosti samassa yhteydessä, että verkkovierailumaksujen hintojen alentaminen on tärkeää kilpailukyvyn kannalta.

🡻 531/2012, johdanto-osan 17 kappale

Vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmällä pyrittiin tuolloin ilmeisten näkökohtien pohjalta poistamaan kaikki jäsenvaltioiden välisen kaupan esteet yhdenmukaistettavalta alalta, muun muassa sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka vaikuttavat verkkovierailumaksuihin. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää yhdenmukaistettujen sääntöjen mukauttamista linjassa muiden näkökohtien kanssa, jotta löydettäisiin mahdollisimman tehokkaat keinot lisätä kilpailua sisämarkkinoilla verkkovierailupalveluissa ja saavuttaa kuluttajansuojan korkea taso.

🡻 531/2012, johdanto-osan 21 kappale (mukautettu)

Asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2012. Komissio on ennen sen voimassaolon päättymistä suorittanut sen 11 artiklan mukaisen arvioinnin, jossa komission oli määrä arvioida kyseisen asetuksen tavoitteiden saavuttamista sekä tarkastella verkkovierailuasiakkailta äänipuhelu-, tekstiviesti- ja datapalvelujen tarjoamisesta perittyjen tukku- ja vähittäishintojen kehittymistä. Euroopan parlamentille ja neuvostolle 6 päivänä heinäkuuta 2011 antamassaan arviointikertomuksessa asetuksen (EY) N:o 717/2007 toimivuutta koskevan uudelleentarkastelun tuloksista komissio päätteli, että on aiheellista jatkaa asetuksen (EY) N:o 717/2007 soveltamista 30 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen.

🡻 531/2012, johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

Tiedot unionin laajuisten äänipuhelu-, tekstiviesti- ja datapalvelujen verkkovierailuhintojen kehittymisestä asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimaantulon jälkeen, mukaan lukien erityisesti kansallisten sääntelyviranomaisten neljännesvuosittain keräämät ja BERECin kautta toimittamat tiedot, eivät osoita, että kilpailu vähittäis- ja tukkutasolla olisi kehittynyt kohtuullisesti ja jatkuisi kesäkuusta 2012 eteenpäin ilman sääntelytoimia. Tiedot osoittavat, että verkkovierailun vähittäis- ja tukkuhinnat ovat edelleen paljon korkeammat kuin kotimaanhinnat ja asettuvat edelleen asetuksessa (EY) N:o 717/2007 säädettyjen rajojen tasolle tai lähelle niitä ja että kilpailu näiden rajojen alapuolella on vähäistä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 23 kappale (mukautettu)

Koska asetuksen (EY) N:o 717/2007 tuoma sääntelyllinen turva unionin laajuisissa verkkovierailupalveluissa tukku- ja vähittäistasolla loppuu 30 päivänä kesäkuuta 2012, on olemassa huomattava riski, että kilpailuvoimien puuttuminen verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoilta ja verkkovierailuoperaattoreiden houkutus maksimoida verkkovierailutulonsa johtavat unionin laajuisissa verkkovierailuissa sellaisiin vähittäis- ja tukkuhintoihin, jotka eivät heijasta kohtuullisesti palvelun tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia, mikä vaarantaisi kyseisen asetuksen tavoitteiden saavuttamisen. Matkapuhelinten verkkovierailupalvelujen markkinoiden sääntelyä olisi sen vuoksi jatkettava 30 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, jotta kilpailu voi kehittyä ja jotta kuluttajat saavat jatkossakin takeet siitä, että heiltä ei laskuteta kansallisiin kilpailukykyisiin hintoihin verrattuna kohtuutonta hintaa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 30 kappale

Matkaviestintäpalveluja myydään paketteina, jotka sisältävät sekä kotimaan- että verkkovierailupalveluja, mikä rajoittaa kuluttajien valinnanvaraa verkkovierailupalveluissa. Tällaiset paketit vähentävät läpinäkyvyyttä verkkovierailupalveluissa, koska paketin yksittäisten osien välinen hintavertailu on vaikeaa. Tästä johtuu, ettei operaattoreiden välillä toistaiseksi ole pakettien verkkovierailuelementtiin perustuvaa kilpailua. Verkkovierailupalvelujen helpompi saatavuus erillisenä palveluna auttaisi ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia lisäämällä kuluttajien tietoisuutta verkkovierailuhinnoista, mahdollistamalla verkkovierailupalveluihin liittyvät selkeät kuluttajavalinnat ja siten lisäämällä kilpailupainetta kysyntäpuolella. Tämä edistäisi sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa verkkovierailupalveluissa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 41 kappale

Siihen asti kun rakenteellisilla toimenpiteillä on saatu aikaan riittävästi kilpailua verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoille, mikä johtaisi tukkukustannusten laskuun, joka puolestaan siirrettäisiin kuluttajahintoihin, tehokkain ja oikeasuhteisin tapa säännellä unionin sisäisten verkkovierailupuhelujen soittamisen ja vastaanottamisen hintatasoa on unionin laajuisen keskimääräisen minuuttihinnan enimmäismäärän vahvistaminen tukkutasolla sekä maksujen rajoittaminen vähittäistasolla soveltamalla asetuksella (EY) N:o 717/2007 käyttöön otettua eurotariffia, jota laajennettiin asetuksessa (EY) N:o 544/2009 85 säädetyllä eurotekstiviestitariffilla ja jota olisi laajennettava tässä asetuksessa säädetyllä eurodatatariffilla. Keskimääräistä tukkuhintaa olisi sovellettava minkä tahansa unionissa olevan operaattoriparin välillä määrättynä ajanjaksona.

🡻 531/2012, johdanto-osan 42 kappale

Tilapäiset euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffit olisi vahvistettava turvatasolle, joka takaa, että kuluttajahyödyt eivät ainoastaan säily vaan jopa lisääntyvät rakenteellisten toimenpiteiden toteutuksen edellyttämän siirtymäkauden aikana, ja joka samalla turvaa verkkovierailuoperaattoreille riittävän katteen ja kannustaa tarjoamaan kilpailukykyisiä verkkovierailupalveluja alemmin maksuin. Siirtymäkauden aikana verkkovierailuoperaattoreiden olisi ilmoitettava kuluttajille aktiivisesti eurotariffeista sekä tarjottava niitä maksutta ja selkeällä ja avoimella tavalla kaikille verkkovierailuasiakkailleen.

🡻 531/2012, johdanto-osan 43 kappale

Verkkovierailuasiakkaille tarjottavien tilapäisten euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffien olisi vastattava kohtuullista katetta, joka ylittää verkkovierailupalvelujen tarjoamisen tukkukustannukset, samalla kun verkkovierailuoperaattorit säilyttävät vapauden kilpailla eriyttämällä tarjontaansa ja mukauttamalla hinnoittelurakennettaan markkinaolosuhteiden ja kuluttajien mieltymysten mukaan. Tällaiset turvarajat olisi asetettava sellaiselle tasolle, etteivät ne vääristä rakenteellisten toimenpiteiden etuja kilpailun kannalta, ja ne voitaisiin poistaa sen jälkeen, kun rakenteelliset toimenpiteet ovat tuottaneet konkreettisia hyötyjä asiakkaille. Tätä sääntelyllistä lähestymistapaa ei olisi sovellettava siihen tariffin osaan, joka laskutetaan lisäarvopalvelujen tarjoamisesta, vaan ainoastaan tällaisten palvelujen käyttöä koskeviin tariffeihin.

🡻 531/2012, johdanto-osan 44 kappale

Tämän sääntelyllisen lähestymistavan pitäisi olla helposti toteutettavissa ja valvottavissa, jotta hallinnolliset rasitteet, joita sen vaatimuksista aiheutuu operaattoreille ja verkkovierailuoperaattoreille ja sen valvonnasta ja täytäntöönpanosta aiheutuu kansallisille sääntelyviranomaisille, pysyisivät mahdollisimman pieninä. Sen olisi myös oltava avoin ja välittömästi unionin kaikkien matkaviestinasiakkaiden ymmärrettävissä. Lisäksi sen olisi luotava varmuutta ja ennakoitavuutta verkkovierailupalveluja tukku- ja vähittäistasolla tarjoaville operaattoreille. Siksi minuuttikohtaiset enimmäishinnat sekä tukku- että vähittäistasolla olisi eriteltävä rahamääräisesti tässä asetuksessa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 45 kappale

Täten yksilöidyssä tukkutason minuuttikohtaisessa keskimääräisessä enimmäishinnassa olisi otettava huomioon unionin laajuisen verkkovierailupuhelun eri osatekijät, erityisesti matkaviestinverkossa puhelujen soittamisesta ja vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien yleiskustannukset, merkinanto ja välitys. Puhelujen soittamisen ja vastaanottamisen soveltuvimpana vertailukohtana on unionissa toimivien matkaviestinverkon operaattoreiden keskimääräinen puhelujen vastaanottamisesta perimä maksu, joka perustuu kansallisten sääntelyviranomaisten antamiin, komission julkaisemiin tietoihin. Tässä asetuksessa vahvistettu minuuttikohtainen keskimääräinen enimmäishinta olisi siksi määritettävä ottaen huomioon keskimääräinen matkapuhelun vastaanottamisesta perittävä maksu, joka toimii vertailukohtana kyseisille kustannuksille. Tukkutason minuuttikohtaisen keskimääräisen enimmäishinnan olisi laskettava vuosittain, jotta otettaisiin huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten ajoittain toteuttamat matkapuhelujen vastaanottamisesta perittävien maksujen alennukset.

🡻 531/2012, johdanto-osan 46 kappale

Vähittäistasolla sovellettavan tilapäisen euroäänipuhelutariffin olisi annettava verkkovierailuasiakkaille takeet siitä, että heiltä ei laskuteta kohtuutonta hintaa säännellyn verkkovierailupuhelun soittamisesta tai vastaanottamisesta, samalla kun se jättää verkkovierailuoperaattoreille riittävästi liikkumavaraa asiakkaille tarjoamiensa tuotteiden eriyttämiseksi.

🡻 531/2012, johdanto-osan 47 kappale

Turvarajojen tilapäisen voimassaolon aikana kaikkien kuluttajien olisi voitava lisämaksuitta tai ennakkoehdoitta valita yksinkertainen verkkovierailuhinta, joka ei ylitä enimmäishintoja, ja heille olisi tiedotettava tästä. Tukkukustannusten ja vähittäishintojen välisen kohtuullisen marginaalin olisi annettava verkkovierailuoperaattoreille takeet kaikkien vähittäistason erityisten verkkovierailukustannusten kattamisesta, asianmukaiset markkinointikulut ja laitetuet mukaan lukien, ja mahdollistettava myös kohtuullinen voitto. Tilapäiset euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffit ovat asianmukainen keino mahdollistaa suoja kuluttajille ja joustavuus verkkovierailuoperaattoreille. Euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffien enimmäismäärien olisi laskettava vuosittain tukkutason mukaisesti.

🡻 531/2012, johdanto-osan 48 kappale

Turvarajojen tilapäisen voimassaolon aikana uusille verkkovierailuasiakkaille olisi tiedotettava perusteellisesti ja selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla unionissa sovellettavien verkkovierailun hintojen valikoimasta, mukaan lukien tilapäisten euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffien mukaiset hinnat. Nykyisille verkkovierailuasiakkaille olisi tarjottava mahdollisuus valita uudet tilapäisten euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffien mukaiset hinnat tai muut verkkovierailuhinnat tietyn ajan kuluessa. Nykyiset verkkovierailuasiakkaat, jotka eivät ole tehneet kyseistä valintaa tämän ajan kuluessa, jaotellaan niihin, jotka ovat jo vapaaehtoisesti siirtyneet erityiseen verkkovierailuhinnastoon tai -pakettiin ennen tämän asetuksen voimaantuloa, ja niihin, jotka eivät ole tehneet niin. Jälkimmäiseen ryhmään olisi automaattisesti sovellettava tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaista hinnastoa. Verkkovierailuasiakkaisiin, jotka jo hyötyvät yksilöllisten vaatimustensa mukaisista ja niiden perusteella valitsemistaan erityisistä verkkovierailuhinnastoista tai -paketeista, olisi sovellettava edelleen heidän aiemmin valitsemaansa hinnastoa tai pakettia, mikäli he ilmoittavat verkkovierailuoperaattorilleen valitsevansa edelleen tämän hinnaston sen jälkeen, kun heitä on muistutettu nykyisistä hintaehdoista ja sovellettavista eurotariffeista. Tällaisiin erityisiin verkkovierailuhinnastoihin ja -paketteihin voisivat kuulua esimerkiksi kiinteät verkkovierailumaksut, muut kuin julkiset hinnastot, hinnastot, joihin sisältyy ylimääräisiä kiinteitä verkkovierailumaksuja, euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffien enimmäistasoa alempia minuuttikohtaisia maksuja koskevat hinnastot tai puhelun muodostamisesta perittäviä maksuja koskevat hinnastot.

🡻 531/2012, johdanto-osan 49 kappale (mukautettu)

Koska tämän asetuksen olisi oltava puitedirektiivin 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu erityistoimenpide ja koska unionin laajuisten verkkovierailupalvelujen tarjoajat voidaan tässä asetuksessa velvoittaa tekemään muutoksia verkkovierailun vähittäishintoihin tämän asetuksen vaatimusten täyttämiseksi, tällaisten muutosten ei pitäisi antaa matkaviestinasiakkaille oikeutta vetäytyä sopimuksistaan vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän toteuttamiseksi annettujen kansallisten säännösten nojalla.

🡻 531/2012, johdanto-osan 50 kappale (mukautettu)

Tämä asetus ei saisi estää tekemästä kuluttajille innovatiivisia tarjouksia, jotka ovat edullisempia kuin tässä asetuksessa määritellyt tilapäiset euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffit, vaan asetuksella olisi pikemminkin kannustettava tekemään verkkovierailuasiakkaille innovatiivisia tarjouksia alemmin hinnoin erityisesti siinä säädetyillä rakenteellisilla toimenpiteillä luodun lisäkilpailupaineen vaikutuksesta. Tässä asetuksessa ei edellytetä verkkovierailumaksujen ottamista uudelleen käyttöön tapauksissa, joissa ne on poistettu kokonaan, eikä nykyisten verkkovierailumaksujen korottamista tässä asetuksessa säädettyjen tilapäisten turvarajojen tasolle.

BERECin edeltäjä ERG-ryhmä on arvioinut, että matkaviestintäoperaattoreiden tapa laskuttaa verkkovierailupalveluista vähittäistasolla yli sekunnin pituisten laskutusyksiköiden perusteella on korottanut tyypillistä euroäänipuhelutariffilaskua soitettujen puheluiden osalta 24 prosenttia ja vastaanotettujen puheluiden osalta 19 prosenttia. Se on katsonut myös, että nämä lisät edustavat piilokuluja, koska ne ovat useimpien kuluttajien havaitsemattomissa. Tästä syystä ERG-ryhmä suositteli kiireellisiä toimia euroäänipuhelutariffeihin vähittäistasolla sovellettavien erilaisten laskutuskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.

🡻 531/2012, johdanto-osan 54 kappale

Asetuksella (EY) N:o 717/2007 otettiin käyttöön eurotariffi unionissa ja siten luotiin yhteinen lähestymistapa sen varmistamiseksi, että verkkovierailuasiakkaat eivät joudu maksamaan säännellyistä verkkovierailupuheluista kohtuuttomia hintoja, mutta matkaviestintäoperaattoreiden harjoittamat erilaiset laskutusyksikkökäytännöt heikentävät merkittävästi asetuksen yhdenmukaista soveltamista. Tämä merkitsee myös sitä, että vaikka unionin laajuiset verkkovierailupalvelut ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, säänneltyjen verkkovierailupuhelujen laskutukseen sovelletaan toisistaan poikkeavia ratkaisuja, jotka vääristävät kilpailuedellytyksiä sisämarkkinoilla.

🡻 531/2012, johdanto-osan 55 kappale

Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön yhteiset säännöt euroäänipuhelutariffin laskujen laskutusyksiköistä vähittäistasolla, jotta sisämarkkinoita voitaisiin lujittaa edelleen ja taata kaikkialla unionissa sama korkea kuluttajansuojan taso unionin laajuisten verkkovierailupalvelujen käyttäjille.

🡻 531/2012, johdanto-osan 56 kappale

Säänneltyjen verkkovierailupuhelujen vähittäistason tarjoajia olisi sen vuoksi vaadittava laskuttamaan asiakkaitaan sekuntipohjaisesti kaikista euroäänipuhelutariffin alaisista puheluista, lukuun ottamatta mahdollisuutta soveltaa enintään 30 sekunnin pituista vähimmäislaskutusaikaa soitetuista puheluista. Tämän ansiosta verkkovierailuoperaattorit voivat kattaa kaikki kohtuulliset puhelun muodostamisesta aiheutuvat kustannukset ja kilpailla joustavasti tarjoamalla lyhyempiä vähimmäislaskutusaikoja. Vähimmäislaskutusaika ei ole perusteltu vastaanotettavissa euroäänipuhelutariffipuheluissa, koska taustalla oleva tukkukustannus laskutetaan sekuntipohjaisesti ja kaikki puhelun muodostamisesta aiheutuvat kustannukset sisältyvät jo matkaviestinverkon laskevan liikenteen maksuihin.

🡻 531/2012, johdanto-osan 57 kappale

Asiakkaiden ei tulisi joutua maksamaan vastaajaviestien vastaanottamisesta vierailuverkossa, koska he eivät pysty hallitsemaan tällaisten viestien kestoa. Tämän ei tulisi vaikuttaa muihin vastaajan käytöstä perittäviin hintoihin, kuten vastaajaviestien kuuntelemisesta perittäviin hintoihin.

🡻 531/2012, johdanto-osan 59 kappale

Verkkovierailutekstiviestipalvelujen osalta on verkkovierailuäänipuhelujen tapaan olemassa huomattava riski, että pelkkä tukkutason hinnoitteluvelvoitteiden asettaminen ei johtaisi automaattisesti hintojen alenemiseen vähittäisasiakkaiden osalta. Toisaalta toimet vähittäishintojen alentamiseksi ilman, että puututaan näiden palvelujen tarjontaan liittyvien tukkutason kustannusten tasoon, voisivat rajoittaa joidenkin verkkovierailuoperaattoreiden, erityisesti pienempien verkkovierailuoperaattoreiden, asemaa ja lisätä hintapainostuksen riskiä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 60 kappale

Lisäksi verkkovierailupalvelujen markkinoiden erityinen rakenne ja niiden rajat ylittävä luonne aiheuttavat sen, että vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmä ei ole antanut kansallisille sääntelyviranomaisille sopivia välineitä ratkaista tehokkaasti kilpailuongelmia, jotka ovat säänneltyjen verkkovierailutekstiviestipalvelujen korkean tukku- ja vähittäishintatason taustalla. Sillä ei ole kyetty varmistamaan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, ja tilanne olisi korjattava.

🡻 531/2012, johdanto-osan 61 kappale

Säännellyille verkkovierailutekstiviestipalveluille olisi näin ollen asetettava sääntelyllisiä velvoitteita tukkutasolla, jotta tukkuhintojen ja palvelun tarjonnasta aiheutuvien kustannusten suhde saataisiin kohtuullisemmaksi, ja vähittäistasolla siirtymäkaudeksi, jotta voitaisiin suojata verkkovierailuasiakkaiden edut, kunnes rakenteelliset toimenpiteet toimivat käytännössä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 62 kappale

Siihen asti kun rakenteellisilla toimenpiteillä on saatu aikaan riittävästi kilpailua verkkovierailupalvelujen markkinoilla, tehokkain ja oikeasuhteisin lähestymistapa säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien hintatason sääntelemiseksi tukkutasolla on unionin laajuisen keskimääräisen enimmäishinnan vahvistaminen vierailuverkosta lähetettävälle tekstiviestille. Keskimääräistä tukkuhintaa olisi sovellettava minkä tahansa unionissa olevan operaattoriparin välillä määrättynä ajanjaksona.

🡻 531/2012, johdanto-osan 63 kappale

Säänneltyjen verkkovierailutekstiviestipalvelujen tukkutason enimmäishinnan olisi katettava kaikki kustannukset, joita tukkupalvelun tarjoajalle aiheutuu, mukaan lukien muun muassa verkkovierailutekstiviestien välittäminen lähdeverkossa, kauttakulku ja kohdeverkossa välittämisen kattamaton kustannus vierailuverkossa. Säänneltyjen verkkovierailutekstiviestipalvelujen tarjoajia olisi siten kiellettävä perimästä erillistä kohdeverkkomaksua verkkovierailutekstiviestien vastaanottamisesta omassa verkossaan tällä asetuksella vahvistettujen sääntöjen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

🡻 531/2012, johdanto-osan 65 kappale (mukautettu)

Asetuksessa (EY) N:o 544/2009 katsottiin, että verkkovierailupalvelujen markkinoille kilpailua synnyttävien rakenteellisten tekijöiden puuttuessa tehokkain ja oikeasuhteisin lähestymistapa unionin laajuisten verkkovierailutekstiviestien hintatason sääntelemiseksi vähittäistasolla oli vaatia matkaviestintäoperaattoreita tarjoamaan verkkovierailuasiakkailleen eurotekstiviestitariffia, joka ei ylitä määritettyä enimmäishintaa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 66 kappale (mukautettu)

Siihen asti kun rakenteelliset toimenpiteet toimivat käytännössä, tilapäinen eurotekstiviestitariffi olisi säilytettävä turvatasolla, joka takaa nykyisten kuluttajahyötyjen säilymisen ja turvaa verkkovierailuoperaattoreille riittävän katteen, mutta heijastaa kohtuullisemmin palvelun tarjonnasta aiheutuvia kustannuksia.

🡻 531/2012, johdanto-osan 67 kappale (mukautettu)

Verkkovierailuasiakkaille tarjottavan tilapäisen eurotekstiviestitariffin olisi siten vastattava kohtuullista katetta, joka ylittää säänneltyjen verkkovierailutekstiviestipalvelujen tarjoamisen kustannukset, samalla kun verkkovierailuoperaattorit säilyttävät vapauden kilpailla eriyttämällä tarjontaansa ja mukauttamalla hinnoittelurakennettaan markkinaolosuhteiden ja kuluttajien mieltymysten mukaan. Tällainen turvaraja olisi asetettava tasolle, joka ei vääristä rakenteellisten toimenpiteiden etuja kilpailun kannalta, ja se voitaisiin poistaa sen jälkeen, kun rakenteelliset toimenpiteet toimivat käytännössä. Tätä sääntelyllistä lähestymistapaa ei olisi sovellettava lisäarvollisiin tekstiviestipalveluihin.

🡻 531/2012, johdanto-osan 68 kappale

Verkkovierailuasiakkaiden ei pitäisi joutua maksamaan lisämaksua säännellyn verkkovierailutekstiviestin tai vastaajaviestin vastaanottamisesta vierailuverkossa, koska nämä kohdeverkkokustannukset katetaan jo vähittäishinnassa, joka peritään säännellyn verkkovierailutekstiviestin tai vastaajaviestin lähettämisestä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 69 kappale (mukautettu)

Eurotekstiviestitariffia olisi automaattisesti sovellettava kaikkiin sekä uusiin että vanhoihin verkkovierailuasiakkaisiin, jotka eivät nimenomaisesti ole valinneet tai valitse jotain erityistä tekstiviestien verkkovierailuhinnastoa tai verkkovierailupalvelupakettia, joka sisältää säänneltyjä tekstiviestien verkkovierailupalveluja.

🡻 531/2012, johdanto-osan 70 kappale

Tekstiviesti on lyhytsanomapalvelun (SMS) tekstiviesti, joka poikkeaa selkeästi muista viesteistä, kuten multimediaviesteistä tai sähköpostiviesteistä. Jotta tämän asetuksen toimivuutta ei heikennettäisi ja sen tavoitteet saavutettaisiin kauttaaltaan, olisi kiellettävä kaikki verkkovierailutekstiviestin teknisten parametrien sellaiset muutokset, jotka erottaisivat sen kotimaan tekstiviestistä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 71 kappale (mukautettu)

Kansallisten sääntelyviranomaisten keräämät tiedot osoittavat, että keskimääräiset tukkuhinnat, joita vierailuverkon operaattorit perivät verkkovierailudatapalveluista verkkovierailuasiakkaiden verkkovierailuoperaattoreilta, ovat edelleen korkealla tasolla. Vaikka nämä tukkuhinnat näyttävät olevan laskusuunnassa, ne ovat edelleen hyvin korkeita suhteessa kustannuksiin.

🡻 531/2012, johdanto-osan 72 kappale (mukautettu)

Verkkovierailudatapalvelujen tukkuhintojen pysyminen korkeina johtuu lähinnä muiden kuin ensisijaisten verkkojen operaattoreiden perimistä korkeista tukkuhinnoista. Nämä hinnat johtuvat liikenteen ohjaamisen rajoituksista, jotka eivät jätä operaattoreille kannustetta alentaa yksipuolisesti tukkuhintojaan, sillä liikenne vastaanotetaan riippumatta laskutettavasta hinnasta. Tämä johtaa tukkukustannusten äärimmäisiin vaihteluihin. Muihin kuin ensisijaisiin verkkoihin sovellettavat verkkovierailudatapalvelujen tukkuhinnat ovat joissakin tapauksissa kuusi kertaa korkeammat kuin ensisijaisiin verkkoihin sovellettavat. Tällaiset verkkovierailudatapalvelujen kohtuuttoman korkeat tukkuhinnat johtavat huomattaviin kilpailuedellytysten vääristymiin matkaviestintäoperaattoreiden välillä unionissa, mikä heikentää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Ne myös rajoittavat verkkovierailuoperaattoreiden mahdollisuuksia ennakoida tukkukustannuksiaan ja tarjota asiakkailleen avoimia ja kilpailukykyisiä vähittäishintapaketteja. Kun otetaan huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten rajalliset mahdollisuudet ratkaista näitä ongelmia tehokkaasti kansallisella tasolla, verkkovierailudatapalveluihin olisi sovellettava tukkutason enimmäishintaa. Säännellyille verkkovierailudatapalveluille olisi näin ollen asetettava sääntelyllisiä velvoitteita tukkutasolla, jotta tukkuhintojen ja palvelun tarjonnasta aiheutuvien kustannusten suhde saataisiin kohtuullisemmaksi, ja vähittäistasolla, jotta voitaisiin suojata verkkovierailuasiakkaiden edut.

🡻 531/2012, johdanto-osan 73 kappale

Verkkovierailuoperaattorit eivät saisi periä verkkovierailuasiakkaalta maksua säännellystä verkkovierailupalvelusta, jos verkkovierailuasiakas ei hyväksy palvelun tarjoamista tai kunnes tämä hyväksyy sen.

🡻 531/2012, johdanto-osan 74 kappale (mukautettu)

Tämän asetuksen soveltamisalan olisi katettava unionin laajuisten verkkovierailudatapalvelujen vähittäistason tarjonta. Verkkovierailupalvelujen markkinoiden erityispiirteet, jotka oikeuttivat asetuksen (EY) N:o 717/2007 antamisen ja velvoitteiden asettamisen matkaviestintäoperaattoreille unionin laajuisen verkkovierailuäänipuhelujen ja -tekstiviestien tarjonnan osalta, koskevat yhtä lailla unionin laajuista verkkovierailudatapalvelujen vähittäistason tarjontaa. Verkkovierailuäänipuhelu- ja -tekstiviestipalvelujen tapaan verkkovierailudatapalveluja ei osteta erikseen kansallisella tasolla, vaan ne ovat vain osa laajempaa vähittäistason kuluttajatuotetta, jonka asiakkaat ostavat verkkovierailuoperaattoriltaan, mikä rajoittaa kilpailuvoimien toimintaa. Lisäksi nämä palvelut ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi kansalliset sääntelyviranomaiset, jotka vastaavat omalla alueellaan asuvien matkaviestinasiakkaiden etujen turvaamisesta ja edistämisestä, eivät pysty valvomaan muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien vierailuverkkojen operaattoreiden toimintaa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 75 kappale (mukautettu)

Äänipuhelu- ja tekstiviestipalvelujen osalta jo käytössä olevien sääntelyllisten toimenpiteiden tapaan tehokkain ja oikeasuhteisin tapa säännellä unionin laajuisten vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen hintatasoa siirtymäkautena, kunnes rakenteellisilla toimenpiteillä on saatu aikaan riittävästi kilpailua, on vaatia verkkovierailuoperaattoreita tarjoamaan verkkovierailuasiakkailleen tilapäistä eurodatatariffia, joka ei ylitä määritettyä enimmäishintaa. Eurodatatariffi olisi vahvistettava turvatasolle, joka takaa kuluttajansuojan siihen asti, kun rakenteelliset toimenpiteet toimivat käytännössä, ja turvaa verkkovierailuoperaattoreille riittävän katteen, mutta heijastaa kohtuullisemmin palvelun tarjonnasta aiheutuvia kustannuksia.

🡻 531/2012, johdanto-osan 76 kappale (mukautettu)

Verkkovierailuasiakkaille tarjottavan tilapäisen eurodatatariffin olisi siten vastattava kohtuullista katetta, joka ylittää säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjoamisen kustannukset, samalla kun verkkovierailuoperaattorit säilyttävät vapauden kilpailla eriyttämällä tarjontaansa ja mukauttamalla hinnoittelurakennettaan markkinaolosuhteiden ja kuluttajien mieltymysten mukaan. Tällainen turvaraja olisi asetettava tasolle, joka ei vääristä rakenteellisten toimenpiteiden etuja kilpailun kannalta, ja se voitaisiin poistaa sen jälkeen, kun rakenteelliset toimenpiteet ovat tuottaneet konkreettisia ja kestäviä hyötyjä asiakkaille. Verkkovierailuäänipuhelu- ja -tekstiviestipalvelujen osalta noudatetun lähestymistavan mukaisesti tilapäisen eurodatatariffin säänneltyjen enimmäishintojen kehityksen tulisi olla laskeva ottaen huomioon, että vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoidaan vähenevän.

🡻 531/2012, johdanto-osan 77 kappale (mukautettu)

Tilapäistä eurodatatariffia olisi automaattisesti sovellettava kaikkiin sekä uusiin että nykyisiin verkkovierailuasiakkaisiin, jotka eivät nimenomaisesti ole valinneet tai valitse jotain erityistä datapalvelujen verkkovierailuhinnastoa tai verkkovierailupalvelupakettia, joka sisältää säänneltyjä verkkovierailudatapalveluja.

🡻 531/2012, johdanto-osan 78 kappale (mukautettu)

Sen varmistamiseksi, että kuluttajat maksavat vain tosiasiallisesti kuluttamistaan datapalveluista, ja jotta vältettäisiin asetuksen (EY) N:o 717/2007 voimaantulon jälkeen äänipuhelupalveluissa havaitut ongelmat, jotka liittyvät operaattoreiden soveltamista laskutusmekanismeista kuluttajille aiheutuviin piilomaksuihin, tilapäinen eurodatatariffi olisi laskutettava kilotavupohjaisesti. Tällainen laskutus vastaa tukkutasolla jo sovellettavaa laskutusmekanismia.

🡻 531/2012, johdanto-osan 79 kappale

Verkkovierailuoperaattorit voivat tarjota kohtuukäyttöön sovellettavaa, kaikenkattavaa kiinteää kuukausimaksua, johon ei sovelleta enimmäishintaa ja joka voi kattaa kaikki unionin laajuiset verkkovierailupalvelut.

🡻 531/2012, johdanto-osan 80 kappale (mukautettu)

Jotta kaikki matkapuhelimen käyttäjät hyötyisivät tämän asetuksen säännöksistä, tilapäisiä vähittäishinnoitteluvaatimuksia olisi sovellettava riippumatta siitä, onko verkkovierailuasiakkailla verkkovierailuoperaattorinsa kanssa etukäteismaksuun vai jälkikäteislaskutukseen perustuva sopimus ja riippumatta siitä, onko verkkovierailuoperaattorilla oma verkko vai onko se virtuaalisen matkaviestinverkon operaattori vai matkapuhelinpalvelujen jälleenmyyjä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 83 kappale (mukautettu)

Avoimuus edellyttää lisäksi, että palveluntarjoajat antavat tietoja verkkovierailumaksuista, erityisesti euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffeista sekä kaikenkattavasta kiinteästä hinnasta, mikäli ne sellaista tarjoavat, liittymäsopimuksia tehtäessä ja joka kerta, kun verkkovierailumaksuihin tehdään muutoksia. Verkkovierailuoperaattoreiden olisi annettava verkkovierailumaksuja koskevat tiedot asianmukaisin tavoin, kuten laskutuksen, internetin, televisiomainosten tai suoramainontapostin avulla. Kaikki hintoja ja palvelujen ehtoja koskevat tiedot ja tarjoukset olisi esitettävä selkeässä, ymmärrettävässä, vertailun mahdollistavassa ja avoimessa muodossa. Verkkovierailutarjousten mainonnassa ja kuluttajille suunnatussa markkinoinnissa olisi täysimääräisesti noudatettava kuluttajansuojalainsäädäntöä, erityisesti sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla 11 päivänä toukokuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) 86 . Verkkovierailuoperaattoreiden olisi varmistettava, että kaikki niiden verkkovierailuasiakkaat ovat tietoisia säänneltyjen hintojen saatavuudesta niiden voimassaoloaikana, ja niiden olisi lähetettävä näille asiakkaille kirjallisena selkeä ja puolueeton viesti, jossa kerrotaan euroäänipuhelu-, eurotekstiviesti- ja eurodatatariffeja koskevat ehdot sekä oikeus siirtyä niihin tai luopua niistä.

🡻 531/2012, johdanto-osan 85 kappale

Verkkovierailuoperaattoreiden olisi erityisesti tarjottava verkkovierailuasiakkailleen maksutta yksilölliset hintatiedot maksuista, joita asiakkailta laskutetaan verkkovierailudatapalveluista, aina kun asiakkaat ottavat verkkovierailudatapalvelun ensi kerran käyttöön saapuessaan toiseen maahan. Nämä tiedot olisi toimitettava heidän mobiililaitteeseensa helpon vastaanottamisen ja ymmärrettävyyden kannalta sopivimmalla tavalla ja siten, että tiedot ovat helposti saatavissa myöhemmin.

🡻 531/2012, johdanto-osan 86 kappale

Jotta asiakkaat pystyisivät paremmin ymmärtämään verkkovierailudatapalveluiden käytön taloudelliset seuraukset ja jotta he pystyisivät seuraamaan ja hallitsemaan kulujaan, verkkovierailuoperaattoreiden olisi sekä ennen sopimuksen tekemistä että sen jälkeen annettava asiakkailleen riittävästi tietoja säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen hinnoista. Tällaisiin tietoihin voi sisältyä esimerkkejä tiedonsiirron arvioiduista määristä, jotka käytetään esimerkiksi sähköpostin lähettämiseen, kuvan lähettämiseen, internetselaukseen ja mobiilisovellusten käyttöön.

🡻 531/2012, johdanto-osan 96 kappale (mukautettu)

Verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalvelujen tukkuhintoihin sovellettavat sääntelylliset velvoitteet olisi pidettävä voimassa, kunnes rakenteelliset toimenpiteet toimivat käytännössä ja kilpailu on kehittynyt riittävästi tukkumarkkinoilla. Lisäksi nykyiset markkinasuuntaukset osoittavat, että datapalveluista on vähitellen tulossa matkaviestintäpalvelujen tärkein lohko; tukkutason verkkovierailudatapalvelujen kehitys on tällä hetkellä dynaamisinta, ja niiden hinnat ovat kohtuullisesti nykyisten säänneltyjen hintojen alapuolella.

🡻 531/2012, johdanto-osan 97 kappale (mukautettu)

Vähittäistason turvarajat olisi asetettava riittävän korkealle tasolle, jotta ne eivät vääristäisi rakenteellisten toimenpiteiden potentiaalisia etuja kilpailun kannalta, ja ne voitaisiin poistaa kokonaan sen jälkeen, kun nämä toimenpiteet toimivat käytännössä ja ovat mahdollistaneet aitojen sisämarkkinoiden kehittymisen. Turvarajojen kehityksen olisi sen vuoksi oltava aleneva, ja ne pitäisi lopulta poistaa.

🡻 531/2012, johdanto-osan 98 kappale (mukautettu)

Komission olisi tarkasteltava tämän asetuksen vaikutusta ottaen huomioon sen tavoitteet sekä tapa, jolla se edistää vuoden 2002 sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän toteutusta ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Komission olisi tässä yhteydessä tarkasteltava vaikutusta, joka kohdistuu erikokoisten ja eri osissa unionia toimivien matkaviestintäpalvelujen tarjoajien kilpailuasemaan, vähittäis- ja tukkuhintojen kehitystä, suuntauksia ja avoimuutta, niiden suhdetta todellisiin kustannuksiin ja sitä, missä määrin tämän asetuksen yhteydessä tehdyn vaikutustenarvioinnin olettamuksille on saatu vahvistusta, noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä vaikutusta sijoituksiin. Komission olisi myös tarkasteltava teknisen kehityksen valossa verkkovierailupalveluille vaihtoehtoisten palvelujen (kuten WiFi-pääsyn) saatavuutta ja laatua.

🡻 531/2012, johdanto-osan 99 kappale (mukautettu)

Verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalvelujen tukku- ja vähittäishintoja koskevat sääntelyvelvoitteet olisi pidettävä voimassa kuluttajien suojelemiseksi niin kauan kuin vähittäis- ja tukkutason kilpailu ei ole täysin kehittynyt. Tätä varten komission olisi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016 arvioitava, onko tämän asetuksen tavoitteet saavutettu, onko rakenteelliset toimenpiteet täysin toteutettu ja onko kilpailu kehittynyt riittävästi verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoilla. Jos komissio toteaa, että kilpailu ei ole kehittynyt riittävästi, sen olisi annettava tarvittavia ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle sen varmistamiseksi, että kuluttajia suojellaan asianmukaisesti vuodesta 2017 eteenpäin.

🡻 531/2012, johdanto-osan 100 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin taata verkkovierailupalvelujen jatkuva valvonta unionissa, komission olisi edellä mainitun tarkastelun jälkeen esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein kertomus, johon sisältyy yleinen yhteenveto verkkovierailupalvelujen uusimmista suuntauksista ja väliarviointi kehityksestä kohti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista sekä mahdollisista vaihtoehtoisista välineistä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

🡻 531/2012 (mukautettu)

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.    Tällä asetuksella otetaan käyttöön yhteinen lähestymistapa ⌦ Tässä asetuksessa säädetään yhteisestä lähestymistavasta ⌫, jolla varmistetaan, että yleisten matkaviestinverkkojen käyttäjät eivät unionin alueella matkustaessaan joudu maksamaan unionin laajuisista verkkovierailupalveluista kohtuuttomia hintoja kilpailukykyisiin kansallisiin hintoihin verrattuna puheluja soittaessaan ja vastaanottaessaan, tekstiviestejä lähettäessään ja vastaanottaessaan sekä pakettikytkentäisiä dataviestintäpalveluja käyttäessään, jotta edistetään sisämarkkinoiden asianmukaista toimivuutta ja saavutetaan kuluttajansuojan korkea taso ja edistetään kilpailua ja avoimuutta markkinoilla sekä tarjotaan innovointikannustimia ja valintamahdollisuuksia kuluttajille.

🡻 531/2012 (mukautettu)

⇨ uusi

Siinä vahvistetaan säännöt, joilla mahdollistetaan säänneltyjen verkkovierailupalvelujen myynti kotimaisista matkaviestintäpalveluista erillisenä palveluna, sekä vahvistetaan ehdot yleisten matkaviestinverkkojen tukkutason käyttöoikeuksien myöntämiselle säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjoamiseksi. Siinä säädetään myös tilapäisistä säännöistä hinnoille, joita verkkovierailuoperaattorit voivat periä unionissa sijaitsevassa matkaviestinverkossa vierailevilta verkkovierailuasiakkailta unionin alueella lähtevien ja saapuvien äänipuhelujen ja tekstiviestien sekä pakettikytkentäisten dataviestintäpalvelujen säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta. Sitä sovelletaan sekä verkko-operaattoreiden perimiin tukkutason hintoihin että verkkovierailuoperaattoreiden perimiin vähittäistason hintoihin.

2.    Säänneltyjen verkkovierailupalvelujen myynti kotimaisista matkaviestintäpalveluista erillisenä palveluna on tarpeellinen välivaihe, jolla lisätään kilpailua kuluttajilta perittävien verkkovierailutariffien laskemiseksi, jotta voidaan saavuttaa matkaviestintäpalvelujen sisämarkkinat, joilla viime kädessä ei tehdä eroa kansallisten hinnastojen ja verkkovierailuhinnastojen välillä.

23.    Tällä asetuksella vahvistetaan myös säännöt, joilla pyritään lisäämään hinnoittelun avoimuutta ja parantamaan maksuista tiedottamista verkkovierailupalvelujen käyttäjille.

4.    Tämä asetus on puitedirektiivin 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu erityistoimenpide.

35.    Tässä asetuksessa vahvistetut enimmäishinnat ilmaistaan euroina.

46.    Kun 7, 9 ja ⇨ 9– ⇦12 artiklan mukaiset enimmäishinnat ilmaistaan muuna valuuttana kuin euroina, mainittujen artiklojen mukaiset alkuperäiset rajat määritetään kyseisenä valuuttana soveltamalla viitekurssia, jonka Euroopan keskuspankki on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä 1 päivänä toukokuuta 2012.

Sovellettaessa 7 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä myöhempiä rajoja tarkistetut arvot ⌦ näissä valuutoissa ⌫ määritetään soveltamalla viitekurssia, joka on julkaistu mainitulla tavalla asianomaisen kalenterivuoden 1 päivänä toukokuuta ⇨ niiden viitekurssien keskiarvoa, jotka Euroopan keskuspankki on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä asianomaisen kalenterivuoden 15 päivänä tammikuuta, 15 päivänä helmikuuta ja 15 päivänä maaliskuuta ⇦. Jäljempänä 7 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan mukaisten eEnimmäishintojen osalta muuna valuuttana kuin euroina ilmaistut rajat tarkistetaan vuosittain vuodesta ⇨ 2023 ⇦ 2015 alkaen. Näiden valuuttojen vuosittain tarkistettuja rajoja sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta ⇨ 15 päivästä toukokuuta ⇦ käyttäen saman vuoden 1 päivänä toukokuuta julkaistua viitekurssia.

7.    Kun 8, 10 ja 13 artiklan mukaiset enimmäishinnat ilmaistaan muuna valuuttana kuin euroina, mainittujen artiklojen mukaiset alkuperäiset rajat määritetään kyseisenä valuuttana soveltamalla viitekorkojen keskiarvoa, jonka Euroopan keskuspankki on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä 1 päivänä maaliskuuta, 1 päivänä huhtikuuta ja 1 päivänä toukokuuta 2012.

Sovellettaessa 8 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 13 artiklan 2 kohdassa säädettyjä myöhempiä rajoja tarkistetut arvot määritetään soveltamalla viitekorkojen keskiarvoa, joka on julkaistu mainitulla tavalla asianomaisen kalenterivuoden 1 päivänä maaliskuuta, 1 päivänä huhtikuuta ja 1 päivänä toukokuuta. Jäljempänä 8 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan 2 kohdan mukaisten enimmäishintojen osalta muuna valuuttana kuin euroina ilmaistut rajat tarkistetaan vuosittain vuodesta 2015 alkaen. Näiden valuuttojen vuosittain tarkistettuja rajoja sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta käyttäen saman vuoden 1 päivänä maaliskuuta, 1 päivänä huhtikuuta ja 1 päivänä toukokuuta julkaistujen viitekurssien keskiarvoa.

2 artikla

Määritelmät

1.    Tässä asetuksessa sovelletaan käyttöoikeusdirektiivin 2 artiklassa, puitedirektiivin 2 artiklassa ja yleispalveludirektiivindirektiivin (EU) 2018/1972 2 artiklassa säädettyjä määritelmiä.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määritelmien lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)’verkkovierailuoperaattorilla’ tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa verkkovierailuasiakkaalle säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja;

b)’kotimaan operaattorilla’ tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa verkkovierailuasiakkaalle kotimaan matkaviestintäpalveluja;

c)’vaihtoehtoisella verkkovierailuoperaattorilla’ tarkoitetaan verkkovierailuoperaattoria, joka on muu kuin kotimaan operaattori;

🡻 531/2012 (mukautettu)

cd)’kotiverkolla’ tarkoitetaan yleistä viestintäverkkoa, joka sijaitsee jossakin jäsenvaltiossa ja jota verkkovierailuoperaattori käyttää säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamiseen verkkovierailuasiakkaalle;

de)’vierailuverkolla’ tarkoitetaan jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin verkkovierailuasiakkaan kotimaan operaattorin sijaintivaltiossa sijaitsevaa yleistä maanpäällistä matkaviestinverkkoa, jossa verkkovierailuasiakas voi soittaa tai vastaanottaa puheluja, lähettää tai vastaanottaa tekstiviestejä tai käyttää pakettikytkentäistä dataa kotiverkon operaattorin kanssa tehdyin järjestelyin;

ef)’unionin laajuisella verkkovierailulla’ tarkoitetaan mobiililaitteen käyttöä unionin sisäisten puhelujen soittamiseen tai vastaanottamiseen tai unionin sisäisten tekstiviestien lähettämiseen tai vastaanottamiseen tai pakettikytkentäisen datan käyttöön silloin, kun verkkovierailuasiakas on muussa jäsenvaltiossa kuin kotimaan operaattorin verkon sijaintivaltiossa, kotiverkko-operaattorin ja vierailuverkon operaattorin välisin järjestelyin;

fg)’verkkovierailuasiakkaalla’ tarkoitetaan unionissa sijaitsevan yleisen maanpäällisen matkaviestinverkon avulla säänneltyjä verkkovierailupalveluja tarjoavan verkkovierailuoperaattorin asiakasta, jolla on verkkovierailuoperaattorin kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella mahdollisuus unionin laajuiseen verkkovierailuun;

gh)’säännellyllä verkkovierailupuhelulla’ tarkoitetaan verkkovierailuasiakkaan vierailuverkossa soittamaa matkapuhelua, jossa siirtyy vain puhe ja jonka kohdeverkko on unionin alueella sijaitseva yleinen viestintäverkko, tai verkkovierailuasiakkaan vierailuverkossa vastaanottamaa matkapuhelua, jossa siirtyy vain puhe ja joka on soitettu unionin alueella sijaitsevasta yleisestä viestintäverkosta;

hj)’tekstiviestillä’ tarkoitetaan lyhytsanomapalvelun (SMS) tekstiviestiä, joka koostuu lähinnä kirjaimista ja/tai numeroista ⌦ tai molemmista ⌫ ja joka voidaan lähettää kansallisten numerointisuunnitelmien mukaisesti annettujen matkapuhelinten ja/tai kiinteän puhelinverkon numerojen välillä;

ik)’säännellyllä verkkovierailutekstiviestillä’ tarkoitetaan verkkovierailuasiakkaan lähettämää tekstiviestiä, joka lähtee vierailuverkosta ja saapuu unionin alueella sijaitsevaan yleiseen viestintäverkkoon, tai verkkovierailuasiakkaan vastaanottamaa tekstiviestiä, joka lähtee unionin alueella sijaitsevasta yleisestä viestintäverkosta ja saapuu vierailuverkkoon;

jm)’säännellyllä verkkovierailudatapalvelulla’ tarkoitetaan verkkovierailupalvelua, jonka avulla verkkovierailuasiakas voi käyttää pakettikytkentäistä dataa mobiililaitteellaan silloin, kun se on yhteydessä vierailuverkkoon,. Säännelty verkkovierailudatapalvelu ei sisällä ⌦ pois lukien ⌫ säänneltyjen verkkovierailupuhelujen tai verkkovierailutekstiviestien lähettäminenstä tai vastaanottaminensta, mutta se sisältää ⌦ mukaan lukien ⌫ multimediaviestien lähettäminensen tai vastaanottaminensen;

ko)’verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeudella’ tarkoitetaan suoria verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia tai verkkovierailujen tukkutason jälleenmyynnin käyttöoikeuksia;

lp)’suoralla verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeudella’ tarkoitetaan sitä, että matkaviestinverkon operaattori asettaa toimintoja ja/tai palveluja ⌦ tai molempia ⌫ toisen yrityksen saataville määritellyin ehdoin siinä tarkoituksessa, että kyseinen toinen yritys tarjoaa säänneltyjä verkkovierailupalveluja verkkovierailuasiakkaille;

mq)’verkkovierailujen tukkutason jälleenmyynnin käyttöoikeudella’ tarkoitetaan sitä, että matkaviestinverkon operaattori, joka on muu kuin vierailuverkon operaattori, tarjoaa verkkovierailupalveluja tukkutasolla toiselle yritykselle siinä tarkoituksessa, että kyseinen toinen yritys tarjoaa säänneltyjä verkkovierailupalveluja verkkovierailuasiakkaille;

🡻 2015/2120, 7 artiklan 1 kohdan b alakohta

nr)’kotimaisella vähittäishinnalla’ tarkoitetaan asiakkaan kotimaassa soittamista puheluista ja lähettämistä tekstiviesteistä (jotka nousevat yhdestä yleisestä viestintäverkosta ja laskevat toiseen yleiseen viestintäverkkoon samassa jäsenvaltiossa) sekä käyttämästä tiedonsiirrosta verkkovierailuoperaattorin perimää vähittäistason yksikköhintaa; jos kotimaista vähittäistason yksikköhintaa ei ole määritetty, kotimaisen vähittäishinnan katsotaan määräytyvän samalla laskutusperiaatteella, jota sovelletaan asiakkaan soittamiin puheluihin ja lähettämiin tekstiviesteihin (jotka nousevat yhdestä yleisestä viestintäverkosta ja laskevat toiseen yleiseen viestintäverkkoon samassa jäsenvaltiossa) ja asiakkaan kuluttamaan dataan kyseisen asiakkaan omassa jäsenvaltiossa.;

s)’säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillisellä myynnillä’ sellaisten säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjoamista, jotka vaihtoehtoinen verkkovierailuoperaattori tarjoaa verkkovierailuasiakkaille suoraan vierailuverkossa.

🡻 531/2012

⇨ uusi

3 artikla

Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeus

1.    Matkaviestinverkkojen operaattoreiden on täytettävähyväksyttävä kaikki verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevat kohtuulliset pyynnöt ⇨ ja erityisesti annettava verkkovierailuoperaattorille mahdollisuus toisintaa kotimaassa tarjottavat vähittäistason matkaviestinpalvelut, jos se on teknisesti mahdollista ⇦.

2.    Matkaviestinverkkojen operaattorit voivat hylätä verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevat pyynnöt ainoastaan objektiivisten kriteerien perusteella.

3.    Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksiin on sisällyttävä kaikkien sellaisten verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen, palvelujen, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien käyttöoikeudet, joita tarvitaan säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjoamiseksi asiakkaille ⇨ millä tahansa käytettävissä olevalla verkkoteknologialla ja teknologiasukupolvella ⇦.

🡻 2017/920, 1 artiklan 1 kohdan a alakohta

4.    Edellä 3 kohdassa tarkoitetun verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuden kaikkien osatekijöiden käyttöoikeuden tarjoamiseen sovelletaan 107, 119 ja 12 artiklassa vahvistettuja säänneltyjä tukkutason verkkovierailumaksuja koskevia sääntöjä, jolleivät tukkutason verkkovierailusopimuksen molemmat osapuolet nimenomaisesti sovi, ettei sopimuksen soveltamisesta johtuvaan keskimääräiseen tukkutason verkkovierailumaksuun sovelleta säänneltyä tukkutason verkkovierailupalvelujen enimmäishintaa sopimuksen voimassaoloaikana.

🡻 531/2012

Verkkovierailujen tukkutason jälleenmyynnin käyttöoikeuden osalta matkaviestinverkkojen operaattorit voivat periä oikeudenmukaisen ja kohtuullisen hinnan muista kuin 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvista osatekijöistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

5.    Matkaviestinverkkojen operaattoreiden on julkaistava viitetarjous ottaen huomioon 8 kohdassa tarkoitetut BERECin suuntaviivat ja asetettava se verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeutta pyytävän yrityksen saataville. Matkaviestinverkkojen operaattoreiden on toimitettava käyttöoikeutta pyytävälle yritykselle tämän artiklan mukainen käyttöoikeutta koskeva sopimusluonnos viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun matkaviestinverkon operaattori on alun perin vastaanottanut pyynnön. Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeus on myönnettävämyönnetään kohtuullisen ajan kuluessa, joka saa olla enintään kolme kuukautta sopimuksen tekemisestä. Verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia koskevan pyynnön vastaanottavien matkaviestinverkkojen operaattoreiden ja käyttöoikeuksia pyytävien yritysten on neuvoteltava vilpittömässä mielessä.

🡻 2017/920, 1 artiklan 1 kohdan b alakohta

⇨ uusi

6.    Edellä 5 kohdassa tarkoitetun viitetarjouksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, ja siinä on oltava kaikki 3 kohdassa tarkoitetut verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksia varten tarvittavat osatekijät, ja siinä on myös kuvattava suorien verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien ja verkkovierailujen tukkutason jälleenmyynnin käyttöoikeuksien kannalta merkityksellinen tarjonta sekä siihen liittyvät ehdot. ⇨ Viitetarjouksen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot, jotta verkkovierailuoperaattori voi varmistaa, että sen asiakkaat voivat käyttää hätäpalveluja maksutta hätäviestinnällä sopivimpaan hätäkeskukseen ja että soittajan sijaintitiedot siirretään maksutta sopivimpaan hätäkeskukseen verkkovierailupalveluja käytettäessä. ⇦

Kyseinen vViitetarjous voi sisältää ehtoja pysyvien verkkovierailujen tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeavan tai vilpillisen käytön estämiseksi muihin tarkoituksiin kuin säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjontaan verkkovierailuoperaattoreiden asiakkaille näiden matkustaessa ajoittain unionissa. Jos tällaiset ehdot on määritelty viitetarjouksessa, niihin on sisällytettävä erityistoimenpiteet, joita vierailuverkon operaattori voi toteuttaa pysyvien verkkovierailujen tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeavan tai vilpillisen käytön estämiseksi, sekä objektiiviset kriteerit, joiden perusteella tällaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa. Tällaisissa kriteereissä voidaan viitata verkkovierailuliikennettä koskeviin koottuihin tietoihin. Niissä ei saa viitata erityisiin tietoihin, jotka liittyvät verkkovierailuoperaattorin asiakaskohtaiseen liikenteeseen.

Viitetarjouksessa voidaan muun muassa määrätä, että jos vierailuverkon operaattorilla on perusteltua syytä katsoa, että merkittävä osuus verkkovierailuoperaattorin asiakkaista käyttää verkkovierailuja pysyvästi tai tukkutason verkkovierailupalvelujen käyttöoikeuksia käytetään poikkeavasti tai vilpillisesti, se voi vaatia verkkovierailuoperaattoria antamaan tietoja – unionin ja kansallisiin tietosuojavaatimuksiin vaikuttamatta –, joiden avulla voidaan todeta, onko kyse verkkovierailuoperaattorin asiakkaiden merkittävän osuuden pysyvästä verkkovierailusta tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeavasta tai vilpillisestä käyttämisestä vierailuverkon operaattorin verkossa, kuten tietoja niiden asiakkaiden osuudesta, joiden osalta on todettu sovellettavaan kotimaan vähittäishintaan tarjottujen säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen poikkeavan tai vilpillisen käytön riski objektiivisten indikaattorien perusteella 86 d artiklan nojalla vahvistettujen kohtuullisen käytön politiikan soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Viitetarjouksessa voidaan viimeisenä keinona ja siinä tapauksessa, että tilannetta ei ole pystytty korjaamaan vähemmän tiukoilla toimenpiteillä, määrätä mahdollisuudesta päättää tukkutason verkkovierailusopimus, jos vierailuverkon operaattori on todennut, että objektiivisten kriteerien perusteella merkittävä osuus verkkovierailuoperaattorin asiakkaista käyttää verkkovierailupalveluja pysyvästi tai tukkutason verkkovierailupalvelujen käyttöoikeuksia käytetään poikkeavasti tai vilpillisesti, ja ilmoittanut tästä kotiverkon operaattorille.

Vierailuverkon operaattori voi päättää tukkutason verkkovierailusopimuksen yksipuolisesti pysyvän verkkovierailun taikka tukkutason verkkovierailupalvelujen käyttöoikeuksien poikkeavan tai vilpillisen käytön perusteella vain, jos siihen on saatu ennakkolupa vierailuverkon operaattorin kansalliselta sääntelyviranomaiselta.

Vierailuverkon operaattorin kansallisen sääntelyviranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut vierailuverkon operaattorin pyynnön, joka koskee lupaa päättää tukkutason verkkovierailusopimus, päätettävä kotiverkon operaattorin kansallista sääntelyviranomaista kuultuaan, myönnetäänkö tällainen lupa vai evätäänkö se, ja ilmoitettava siitä komissiolle.

Vierailuverkon operaattorin ja kotiverkon operaattorin kansalliset sääntelyviranomaiset voivat kukin pyytää BERECiä antamaan lausunnon tämän asetuksen mukaisesti toteutettavasta toimesta. BERECin on annettava lausunto kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta.

Jos BERECiä on kuultu, vierailuverkon operaattorin kansallisen sääntelyviranomaisen on odotettava BERECin lausuntoa ja otettava se mahdollisimman tarkasti huomioon, ennen kuin se päättää – kuudennessa alakohdassa tarkoitettua kolmen kuukauden määräaikaa noudattaen –, myöntääkö se luvan päättää tukkutason verkkovierailusopimus vai epääkö se sen.

Vierailuverkon operaattorin kansallisen sääntelyviranomaisen on asetettava yleisön saataville tiedot luvista päättää tukkutason verkkovierailusopimus, jollei liikesalaisuuksien luottamuksellisuudesta muuta johdu.

Tämän kohdan viides–yhdeksäs alakohta eivät rajoita kansallisen sääntelyviranomaisen valtuuksia vaatia 1816 artiklan 76 kohdan nojalla tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden rikkomisen välitöntä lopettamista eivätkä vierailuverkon operaattorin oikeutta soveltaa asianmukaisia toimenpiteitä petosten torjumiseksi.

Kansallisten sääntelyviranomaisten on tarvittaessa määrättävä, että tässä artiklassa säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi viitetarjouksiin tehdään muutoksia, jotka koskevat muun muassa erityistoimenpiteitä, joita vierailuverkon operaattori voi toteuttaa estääkseen pysyvät verkkovierailut tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeavan tai vilpillisen käytön, sekä objektiivisia kriteereitä, joiden perusteella vierailuverkon operaattori voi toteuttaa tällaisia toimenpiteitä.

🡻 531/2012 (mukautettu)

7.    Jos käyttöoikeutta pyytävä yritys haluaa aloittaa kaupalliset neuvottelut myös sellaisten osatekijöiden sisällyttämiseksi, jotka eivät sisälly viitetarjoukseen, matkaviestinverkkojen operaattoreiden on vastattava tällaiseen pyyntöön kohtuullisen ajan kuluessa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta siitä, kun pyyntö on alun perin vastaanotettu. Edellä olevaa 2 ja 5 kohtaa ei sovelleta tätä kohtaa sovellettaessa.

8.    Tämän artiklan johdonmukaisen soveltamisen edistämiseksi BERECin on sidosryhmiä kuultuaan ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa vahvistettava ⌦ päivitettävä ⌫ ⌦ asetuksen (EU) N:o 531/2012 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti vahvistetut ⌫ suuntaviivat verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeudelle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2012 ⌦ kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen hyväksymisestä ⌫.

9.    Edellä olevaa 5–7 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

4 artikla

🡻 2015/2120, 7 artiklan 3 kohdan a alakohta

Säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillinen myynti.

🡻 531/2012

1.    Kotimaan operaattorit ja verkkovierailuoperaattorit eivät saa estää asiakkaita käyttämästä vaihtoehtoisen verkkovierailuoperaattorin suoraan vierailuverkossa tarjoamia säänneltyjä verkkovierailudatapalveluja.

2.    Verkkovierailuasiakkailla on oikeus vaihtaa verkkovierailuoperaattoria milloin tahansa. Jos verkkovierailuasiakas päättää vaihtaa verkkovierailuoperaattoria, vaihto on toteutettava ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa mahdollisimman nopeasti säänneltyjen verkkovierailupalvelujen vähittäistason erillisen myynnin toteuttamista varten valitusta teknisestä ratkaisusta riippuen, mutta kaikissa tilanteissa enintään kolmen työpäivän kuluessa sopimuksen tekemisestä uuden verkkovierailuoperaattorin kanssa.

3.    Vaihdon vaihtoehtoiseen verkkovierailuoperaattoriin tai verkkovierailuoperaattoreiden välillä on oltava asiakkaille maksutonta ja mahdollista missä tahansa hinnoittelumallissa. Siihen ei saa sisältyä vaihtoa edeltäviin ehtoihin verrattuna minkäänlaista tilausmaksua tai sellaisia kiinteitä tai toistuvia lisämaksuja, jotka liittyvät liittymäsopimuksen muihin kuin verkkovierailua koskeviin osiin.

6.    Tätä artiklaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2014.

5 artikla

🡻 2015/2120, 7 artiklan 4 kohdan a alakohta

Säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillisen myynnin toteuttaminen

🡻 2015/2120, 7 artiklan 4 kohdan b alakohta

1.    Kotimaan operaattoreiden on täytettävä säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erilliseen myyntiin liittyvä velvollisuus, josta säädetään 4 artiklassa, niin että verkkovierailuasiakkaat voivat käyttää erillisiä säänneltyjä verkkovierailudatapalveluja. Kotimaan operaattoreiden on hyväksyttävä kaikki toimintojen ja niihin liittyvien lisäpalvelujen käyttöoikeuksia koskevat kohtuulliset pyynnöt, joilla on merkitystä säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillisen myynnin kannalta. Käyttöoikeuksien, jotka koskevat säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillistä myyntiä varten tarvittavia toimintoja ja lisäpalveluja, käyttäjätodennukseen liittyvät palvelut mukaan lukien, on oltava maksuttomia eivätkä ne saa aiheuttaa verkkovierailuasiakkaille mitään välittömiä kustannuksia.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 4 kohdan c alakohta

2.    Jotta varmistettaisiin säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillisen myynnin yhdenmukainen ja samanaikainen toteuttaminen kaikkialla unionissa, komissio vahvistaa BERECiä kuultuaan täytäntöönpanosäädöksinä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillisen myynnin toteuttamisen edellyttämää teknistä ratkaisua. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 4 kohdan d alakohta

3.    Säänneltyjen vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen erillisen myynnin toteuttamisen edellyttämän teknisen ratkaisun on täytettävä seuraavat ehdot:

🡻 531/2012

a)se on kuluttajaystävällinen, ja kuluttajien on etenkin voitava vaivattomasti ja nopeasti vaihtaa vaihtoehtoiseen verkkovierailuoperaattoriin säilyttäen matkapuhelinnumeronsa ja käyttäen samaa mobiililaitetta;

b)se pystyy ottamaan huomioon kaikkien kuluttajaryhmien tarpeet kilpailukykyisin ehdoin, datapalvelujen tehokäyttö mukaan lukien;

c)se pystyy edistämään tosiasiallisesti kilpailua ja jättää myös operaattoreille mahdollisuudet hyödyntää infrastruktuuriaan tai kaupallisia järjestelyjään;

d)se on kustannustehokas, ja siinä otetaan huomioon kustannusten jakautuminen kotimaan operaattoreiden ja vaihtoehtoisten verkkovierailuoperaattoreiden välillä;

e)se mahdollistaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen velvollisuuksien täyttämisen tehokkaalla tavalla;

f)se sallii mahdollisimman hyvän yhteentoimivuuden;

g)se on käyttäjäystävällinen erityisesti silloin, kun asiakas käsittelee teknisesti mobiililaitetta verkon vaihdon yhteydessä;

h)se takaa, että unionin asiakkaiden verkkovierailuja kolmansissa maissa ja kolmansien maiden asiakkaiden verkkovierailuja unionissa ei estetä;

i)se takaa, että yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, verkkojen turvallisuutta ja eheyttä sekä avoimuutta koskevia puitedirektiivin ja erityisdirektiivien sääntöjä noudatetaan;

j)siinä otetaan huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten pyrkimykset edistää loppukäyttäjien mahdollisuuksia saada ja jakaa tietoa tai käyttää haluamiaan sovelluksia ja palveluja puitedirektiivin 8 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti;

k)se takaa, että operaattorit soveltavat samanlaisia ehtoja samanlaisissa olosuhteissa.

4.    Tekninen ratkaisu voi sisältää yhden tai useita teknisiä menettelyjä 3 kohdassa säädettyjen ehtojen täyttämiseksi.

5.    Komissio antaa tarvittaessa eurooppalaiselle standardointielimelle toimeksiannon tehdä asianomaisiin standardeihin mukautukset, joita säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillisen myynnin yhdenmukaistettu toteuttaminen edellyttää.

6.    Tämän artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2014.

🡻 531/2012

6 4 artikla

Komiteamenettely

1.    Komissiota avustaa puitedirektiivin (EU) 2018/1972 22 artiklalla 118 artiklan 1 kohdalla perustettu viestintäkomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.    Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 5 kohta (mukautettu)

6 a 5 artikla

⌦ Säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoaminen ⌫

Verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistaminen

Verkkovierailuoperaattorit eivät 15 päivästä kesäkuuta 2017 alkaen, edellyttäen, että 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen johdosta hyväksyttävää säädöstä sovelletaan kyseisenä päivänä, ja 

1. eEllei 66 b ja 76 c artiklasta muuta johdu, verkkovierailuoperaattorit eivät saa periä verkkovierailuasiakkailta missään jäsenvaltiossa mitään lisämaksuja kotimaan vähittäishintojen lisäksi, kun kyseessä ovat säännellyt soitetut tai vastaanotetut verkkovierailupuhelut, säännellyt lähetetyt tekstiviestit tai käytetyt säännellyt verkkovierailudatapalvelut, mukaan lukien multimediaviestit, eivätkä mitään yleistä maksua päätelaitteen tai palvelun käytön ulkomailla mahdollistamiseksi.

⇩ uusi

2. Verkkovierailuoperaattoreiden on varmistettava, jos se on teknisesti mahdollista, että säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja tarjotaan samoin ehdoin kuin jos tällaisia palveluja kulutettaisiin kotimaassa, erityisesti palvelun laadun osalta.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 5 kohta (mukautettu)

6 b 6 artikla

Kohtuullinen käyttö

1.    Verkkovierailuoperaattorit voivat tämän artiklan ja 86 d artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti soveltaa kohtuullisen käytön politiikkaa säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutukseen sovellettavalla kotimaisella vähittäishinnalla, jotta verkkovierailuasiakkailta voidaan estää säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen poikkeava tai vilpillinen käyttö, kuten tällaisten palvelujen käyttö muussa kuin verkkovierailuasiakkaan kotimaan operaattorin jäsenvaltiossa muihin tarkoituksiin kuin ajoittaista matkailua varten.

Kohtuullisen käytön politiikan on annettava verkkovierailuoperaattorin asiakkaille mahdollisuus kuluttaa heitä koskevien hinnoittelumallien mukainen määrä säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja sovellettavalla kotimaisten palvelujen vähittäishinnalla.

2.    Säänneltyihin vähittäistason verkkovierailupalveluihin, jotka ylittävät mahdolliset kohtuullisen käytön politiikan mukaiset rajat, sovelletaan 96 e artiklaa.

6 c 7 artikla

Verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen kestävyys ⌦ Kestävyysmekanismi ⌫

1.    Jos verkkovierailuoperaattori ei erityisissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa pysty sen kotimaan laskutusmallin kestävyyden varmistamiseksi kattamaan säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuneita todellisia ja ennakoituja kokonaiskustannuksiaan 56 a ja 66 b artiklan mukaisesti tällaisten palvelujen tarjoamisesta saaduista todellisista ja ennakoiduista kokonaistuloista, kyseinen verkkovierailuoperaattori voi hakea lupaa lisämaksun soveltamiselle. Lisämaksua sovelletaan ainoastaan siltä osin kuin se on välttämätöntä säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi ottaen huomioon sovellettavat tukkutason enimmäishinnat.

2.    Jos verkkovierailuoperaattori päättää hyödyntää tämän artiklan 1 kohtaa, sen on viipymättä tehtävä kansalliselle sääntelyviranomaiselle hakemus, ja toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot 86 d artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti. Verkkovierailuoperaattorin on tämän jälkeen 12 kuukauden välein saatettava kyseiset tiedot ajan tasalle ja toimitettava ne kansalliselle sääntelyviranomaiselle.

3.    Kansallinen sääntelyviranomainen arvioi 2 kohdan mukaisen hakemuksen saatuaan, onko verkkovierailuoperaattori osoittanut, ettei se pysty kattamaan kulujaan 1 kohdan mukaisesti, mikä johtaisi sen kotimaan laskutusmallin kestävyyden heikentymiseen. Kotimaan laskutusmallin kestävyys arvioidaan asianomaiselle verkkovierailuoperaattorille ominaisten objektiivisesti määritettyjen tekijöiden perusteella, ottaen huomioon myös kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien verkkovierailuoperaattoreiden välillä objektiivisesti todetut vaihtelut ja kotimainen hinta- ja tulotaso. Kansallinen sääntelyviranomainen antaa luvan lisämaksuun, jos 1 kohdassa ja tässä kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

4.    Kansallinen sääntelyviranomainen antaa luvan lisämaksuun yhden kuukauden kuluessa 2 kohdan mukaisen hakemuksen vastaanottamisesta, ellei hakemus ole ilmeisen perusteeton tai siinä toimitetut tiedot ole riittämättömiä. Jos kansallinen sääntelyviranomainen katsoo, että hakemus on ilmeisen perusteeton tai että toimitetut tiedot ovat riittämättömiä, se tekee seuraavien kahden kuukauden kuluessa ja annettuaan verkkovierailuoperaattorille tilaisuuden tulla kuulluksi lopullisen päätöksen lisämaksua koskevan luvan antamisesta, lisämaksun muuttamisesta tai lisämaksun kieltämisestä.

6 d 8 artikla

Kohtuullisen käytön politiikan ⌦ ja kestävyysmekanismin ⌫ toteuttaminen ja verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen kestävyys

🡻 2015/2120, 7 artiklan 5 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

1.    Jotta varmistettaisiin 66 b ja 76 c artiklan johdonmukainen soveltaminen, komissio hyväksyy 15 päivään joulukuuta 2016 mennessä BERECiä kuultuaan täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat kohtuullisen käytön politiikan soveltamista, verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen kestävyyden arviointia ja  ⇨ ja menetelmiä, joilla arvioidaan, onko vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjonta kotimaisten palvelujen hinnalla kestävää, sekä ⇦ hakemusta, joka verkkovierailuoperaattorin on toimitettava tällaista arviointia varten ⌦ , ja tarkastelee näitä päätöksiä säännöllisesti uudelleen markkinakehityksen pohjalta ⌫. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.    Hyväksyessään 6 b artiklan osalta täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kohtuullisen käytön politiikan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, komissio ottaa huomioon seuraavaa:

a)hinnoittelun ja kulutustottumusten kehitys jäsenvaltioissa,

b)kotimaan hintatasojen lähentymisaste unionissa,

c)matkustustottumukset unionissa,

d)havaittavissa olevat kotimaan ja vierailuverkon markkinoiden kilpailun ja investointikannustimien vääristymistä koskevat riskit.

3.    Komission 6 c artiklan osalta hyväksymien täytäntöönpanosäädösten, joissa vahvistetaan verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen kestävyyden arviointimenetelmää verkkovierailuoperaattorin osalta koskevat yksityiskohtaiset säännöt⇨ , jotka koskevat menetelmää sen arvioimiseksi, onko vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjonta kotimaisten palvelujen hinnalla kestävää verkkovierailuoperaattorin kannalta ⇦, tulee perustua seuraavaan:

a)säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuneiden todellisten ja ennakoitujen kokonaiskustannusten määrittäminen, ottaen huomioon tukkutason todelliset verkkovierailuhinnat epätasapainoisessa liikenteessä ja kohtuullinen osuus säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamisen edellyttämistä yhteisistä kustannuksista;

b)säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta saatujen todellisten ja ennakoitujen kokonaistulojen määrittäminen;

c)säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutus ja verkkovierailuoperaattorin asiakkaiden kotimaan kulutus;

d)kotimaan markkinoiden kilpailu-, hinta- ja tulotaso ja mahdollinen havaittavissa oleva riski siitä, että verkkovierailu- ja kotimaan vähittäishinnat vaikuttaisivat tuntuvasti tällaisten hintojen kehitykseen.

4.    Komissio tarkastelee 1 kohdan nojalla hyväksyttyjä täytäntöönpanosäädöksiä säännöllisesti markkinakehityksen pohjalta.

45.    Kansallisen sääntelyviranomaisen on tiiviisti seurattava ja valvottava kohtuullisen käytön politiikan soveltamista ja verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen kestävyyttä koskevien toimenpiteiden toteuttamista ⇨ niiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka koskevat kotimaisten palvelujen hinnalla tapahtuvan vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjonnan kestävyyttä, ⇦ kiinnittäen erityistä huomiota asiaan liittyviin asianomaiselle jäsenvaltioille ominaisiin objektiivisesti määritettyihin tekijöihin ja verkkovierailuoperaattoreiden välillä objektiivisesti todettuihin vaihteluihin. Kansallisen sääntelyviranomaisen on ajoissa pantava täytäntöön 66 b ja 76 c artiklassa säädetyt edellytykset ja tämän artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytyt ⌦ 2 kohdassa säädetyt ⌫ täytäntöönpanosäädökset, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 76 c artiklan 3 kohdassa säädettyyn menettelyyn. Kansallinen sääntelyviranomainen voi milloin tahansa vaatia verkkovierailuoperaattoria muuttamaan lisämaksua tai lopettamaan sen perimisen, jos se ei ole 66 b tai 76 c artiklan mukainen. Kansallisen sääntelyviranomaisen on vuosittain tiedotettava komissiolle tämän artiklan 66 b ja 76 c kohdan soveltamisesta.

⇩ uusi

5.    Täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/2286 sovelletaan, kunnes 1 kohdan nojalla annettu uusi täytäntöönpanosäädös tulee voimaan.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 5 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

6 e 9 artikla

Säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoaminen ⌦  Vähittäistason lisämaksujen poikkeuksellinen soveltaminen säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutukseen ja vaihtoehtoisten hintojen tarjoaminen  ⌫

1.    Jos verkkovierailuoperaattori soveltaa säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutukseen lisämaksua kohtuullisen käytön politiikan mukaisten rajojen ylittävältä osin, sen on täytettävä seuraavat edellytykset (ilman arvonlisäveroa), sanotun vaikuttamatta toisen alakohdan soveltamiseen:

a)mahdollinen lisämaksu, jota sovelletaan säänneltyihin soitettuihin verkkovierailupuheluihin, säänneltyihin lähetettyihin verkkovierailutekstiviesteihin ja säänneltyihin verkkovierailudatapalveluihin, ei saa ylittää 107 artiklan 2 kohdassa, 119 artiklan 1 kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa säädettyjä tukkutason enimmäishintoja;

b)kotimaisen vähittäishinnan ja mahdollisen lisämaksun yhteenlaskettu määrä saa olla säänneltyjen soitettujen verkkovierailupuhelujen osalta enintään 0,19 euroa minuutilta, säänneltyjen lähetettyjen verkkovierailutekstiviestien osalta enintään 0,06 euroa tekstiviestiltä ja säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen osalta enintään 0,20 euroa käytettyä megatavua kohti;

cb)mahdollinen lisämaksu, jota sovelletaan säänneltyihin vastaanotettuihin verkkovierailupuheluihin, ei saa ylittää ⇨ kyseiselle vuodelle direktiivin (EU) 2018/1972 75 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettua yhtenäistä unionin laajuista matkaviestinverkon puheliikenteen enimmäismääräistä terminointimaksua. Jos komissio direktiivin (EU) 2018/1972 75 artiklan 1 kohdan nojalla annettua delegoitua säädöstä tarkasteltuaan päättää, että unionin laajuisen puheliikenteen terminointimaksun vahvistaminen ei ole enää tarpeen ja että se ei määrää matkaviestinverkon puheliikenteen enimmäismääräistä terminointimaksua, säänneltyihin vastaanotettuihin verkkovierailupuheluihin sovellettava lisämaksu ei saa ylittää maksua, joka on vahvistettu viimeisimmässä mainitun direktiivin 75 artiklan nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä ⇦ 2 kohdan mukaisesti määritettyä terminointimaksujen enimmäismäärien painotettua keskiarvoa unionissa.

Verkkovierailuoperaattorit eivät saa soveltaa lisämaksua vastaanotettuihin säänneltyihin verkkovierailutekstiviesteihin tai verkkovierailun yhteydessä vastaanotettuihin äänipostiviesteihin. Tämä ei vaikuta muihin perittäviin maksuihin, kuten tällaisten viestien kuuntelusta perittäviin maksuihin.

Verkkovierailuoperaattorien on laskutettava soitetuista ja vastaanotetuista verkkovierailupuheluista sekuntipohjaisesti. Verkkovierailuoperaattorit voivat soveltaa enintään 30 sekunnin pituista vähimmäislaskutusaikaa soitettuihin puheluihin. Verkkovierailuoperaattorien on laskutettava asiakkaitaan kilotavukohtaisesti kaikista säännellyistä verkkovierailudatapalveluista, lukuun ottamatta multimediaviestejä, jotka voidaan laskuttaa yksikkökohtaisesti. Tällaisessa tapauksessa vähittäishinta, jonka verkkovierailuoperaattori voi periä verkkovierailuasiakkaaltaan tämän verkkovierailun yhteydessä lähettämästä tai vastaanottamasta multimediaviestistä, ei saa ylittää ensimmäisessä alakohdassa säännellylle verkkovierailudatapalvelulle asetettua vähittäishinnan enimmäismäärää.

Tämä kohta ei 6 f artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna aikana estä tarjouksia, joissa verkkovierailuasiakkaille tarjotaan kiinteään päiväkohtaiseen hintaan tai muuhun ajanjaksoon sidottuun kiinteään hintaan tietty käyttömäärä säänneltyjä verkkovierailupalveluja edellyttäen, että kyseisen käyttömäärän kuluttaminen kokonaan johtaa säänneltyjen soitettujen verkkovierailupuhelujen, vastaanotettujen puhelujen, lähetettyjen tekstiviestien ja verkkovierailudatapalvelujen osalta yksikköhintaan, joka ei ylitä kuhunkin sovellettavaa kotimaista vähittäishintaa ja tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetettua lisämaksun enimmäismäärää.

2.    Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä BERECiä kuultuaan ja jollei tämän kohdan toisesta alakohdasta muuta johdu, täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu terminointimaksujen enimmäismäärien painotettu keskiarvo. Komissio tarkastelee kyseisiä täytäntöönpanosäädöksiä vuosittain. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Terminointimaksujen enimmäismäärien painotettu keskiarvo perustuu seuraaviin kriteereihin:

a)terminointimaksujen enimmäistaso, jonka kansalliset sääntelyviranomaiset ovat markkinoilla asettaneet tukkuhintaiselle puheensiirrolle kohdeverkkona toimivassa yksittäisessä matkaviestintäverkossa puitedirektiivin 7 ja 16 artiklan sekä käyttöoikeusdirektiivin 13 artiklan mukaisesti; ja

b)tilaajien yhteismäärä jäsenvaltioissa.

23.    Verkkovierailuoperaattorit voivat tarjota ja verkkovierailuasiakkaat voivat nimenomaisesti valita muun kuin 56 a, 66 b ja 76 c artiklan sekä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun verkkovierailuhinnan; tällöin verkkovierailuasiakkaat hyötyvät eri hinnastosta säännellyille verkkovierailupalveluille kuin siitä, jota sovellettaisiin, ellei kyseistä valintaa olisi tehty. Verkkovierailuoperaattorin on muistutettava kyseisiä verkkovierailuasiakkaita tällöin menetettävien verkkovierailuetujen luonteesta.

Verkkovierailuoperaattorien on sovellettava 56 a ja 66 b artiklan sekä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettua hintaa automaattisesti kaikkiin nykyisiin ja uusiin verkkovierailuasiakkaisiin sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

Verkkovierailuasiakas voi milloin tahansa pyytää 56 a, 66 b ja 76 c, artiklan sekä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuun hintaan siirtymistä tai siitä luopumista. Kun verkkovierailuasiakas nimenomaisesti valitsee luopumisen 56 a, 66 b ja 76 c, artiklan sekä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetusta hinnasta tai takaisin siihen siirtymisen, vaihto on toteutettava maksutta yhden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, eikä siihen saa sisältyä ehtoja tai rajoituksia, jotka liittyvät liittymäsopimusten muihin osiin kuin verkkovierailuihin. Verkkovierailuoperaattorit voivat viivästyttää vaihdon voimaantuloa, kunnes aiempi verkkovierailuhinnasto on ollut voimassa tietyn vähimmäisjakson, joka saa olla enintään kaksi kuukautta.

34.    ⇨ Sanotun rajoittamatta direktiivin (EU) 2018/1972 III osan III osaston soveltamista, ⇦ vVerkkovierailuoperaattorien on varmistettava, että sopimuksessa, johon sisältyy minkä tahansa tyyppinen säännelty vähittäistason verkkovierailupalvelu, täsmennetään kyseisen säännellyn vähittäistason verkkovierailupalvelun tärkeimmät piirteet, mukaan lukien erityisesti:

a)erityinen hinnoittelumalli tai erityiset hinnoittelumallit, ja kunkin kyseisen hinnoittelumallin osalta tarjottavien palvelujen tyyppi, mukaan lukien viestinnän määrät,

b)säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutukseen, josta peritään sovellettava kotimaisten vähittäispalvelujen hinta, mahdollisesti sovellettavat rajoitukset, erityisesti määrälliset tiedot siitä, miten kohtuullisen käytön politiikkaa sovelletaan, viittaamalla kulloisenkin säännellyn vähittäistason verkkovierailupalvelun tärkeimpiin hinnoittelua, määrää tai muita tekijöitä koskeviin parametreihin,.

⇩ uusi

c) palvelun laatu, jota voidaan kohtuudella odottaa unionin alueella tapahtuvissa verkkovierailuissa.

4. Verkkovierailuoperaattoreiden on varmistettava, että sopimuksessa, johon sisältyy minkä tahansa tyyppinen säännelty vähittäistason verkkovierailupalvelu, annetaan tietoa palveluista, joista voidaan periä korkeampia maksuja verkkovierailun yhteydessä.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 5 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

5. Verkkovierailuoperaattorien on julkaistava ensimmäisessä alakohdassa 3 ⇨ ja 4 kohdassa ⇦ tarkoitetut tiedot.

6 f artikla

Vähittäistason verkkovierailulisämaksut siirtymäkautena

1.    Verkkovierailuoperaattorit voivat 30 päivän huhtikuuta 2016 ja 14 päivän kesäkuuta 2017 välisenä aikana periä säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta lisämaksua kotimaisen vähittäishinnan lisäksi.

2.    Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona sovelletaan 6 e artiklaa soveltuvin osin.

🡻 531/2012

7 10 artikla

Säänneltyjen verkkovierailupuhelujen soittamisesta perittävät tukkuhinnat

🡻 2017/920, 1 artiklan 2 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

1.    Keskimääräinen tukkuhinta, jonka vierailuverkon operaattori voi veloittaa verkkovierailuoperaattorilta kyseisestä vierailuverkosta soitetusta säännellystä verkkovierailupuhelusta, mukaan lukien muun muassa nousevan liikenteen, välityksen ja laskevan liikenteen kustannukset, ei saa 15 päivästä kesäkuuta 2017 ylittää turvarajaa, joka on 0,032 ⇨ 0,022 ⇦ euroa minuutilta. Tämä tukkutason enimmäishinta on tämän jälkeen 0,032 euroa 30 päivään kesäkuuta 2022 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista ⇨ alenee 0,019 euroon minuutilta 1 päivänä tammikuuta 2025 ja on tämän jälkeen 0,019 euroa minuutilta 30 päivään kesäkuuta 2032 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21, 22 ja 23 artiklan soveltamista ⇦.

2.    Kaikkiin operaattoripareihin sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä tukkuhintaa, jota koskevat laskelmat tehdään 12 kuukauden jaksolta tai lyhyemmältä jaksolta, joka voi olla jäljellä ennen 1 kohdassa tarkoitetun keskimääräisen tukkutason enimmäishinnan soveltamisajan päättymistä tai ennen 30 päivää kesäkuuta 2022 ⇨ 2032 ⇦.

🡻 531/2012

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä tukkuhintaa koskevat laskelmat tehdään jakamalla tukkutason yhteenlasketut verkkovierailutulot niiden tukkutason verkkovierailuminuuttien kokonaislukumäärällä, jotka asianomainen operaattori on tosiasiallisesti käyttänyt kyseisenä ajanjaksona unionissa tukkutason verkkovierailupuhelujen tarjoamiseen laskettuna sekuntien perusteella mukautettuna niin, että huomioon otetaan vierailuverkon operaattorin mahdollisuus soveltaa enintään 30 sekunnin pituista vähimmäislaskutusaikaa.

9 11 artikla

Säännellyistä verkkovierailutekstiviesteistä perittävät tukkuhinnat

🡻 2017/920, 1 artiklan 3 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

1.    Keskimääräinen tukkuhinta, jonka vierailuverkon operaattori voi veloittaa verkkovierailuoperaattorilta kyseisestä vierailuverkosta lähetetystä säännellystä verkkovierailutekstiviestistä, ei saa 15 päivästä kesäkuuta 2017 ylittää turvarajaa, joka on 0,01 ⇨ 0,004 ⇦ euroa tekstiviestiltä⇨. Tämä tukkutason enimmäishinta alenee 0,003 euroon tekstiviestiltä 1 päivänä tammikuuta 2025 ⇦ ja se on tämän jälkeen 0,01 ⇨ 0,003 ⇦ euroa 30 päivään kesäkuuta ⇨ 2032 ⇦ 2022 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2119, ⇨ 22 ja 23 ⇦ artiklan soveltamista.

🡻 531/2012

⇨ uusi

2.    Kaikkiin operaattoripareihin sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä tukkuhintaa, jota koskevat laskelmat tehdään 12 kuukauden jaksolta tai lyhyemmältä ajanjaksolta, joka voi olla jäljellä ⇨ ennen 1 kohdassa tarkoitetun keskimääräisen tukkutason enimmäishinnan soveltamisajan päättymistä tai ⇦ ennen 30 päivää kesäkuuta ⇨ 2032 ⇦ 2022.

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä tukkuhintaa koskevat laskelmat tehdään jakamalla tukkutason yhteenlasketut tulot, jotka vierailuverkon operaattori tai kotiverkon operaattori saa säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien lähettämisestä unionissa kyseisenä ajanjaksona, tällaisten verkkovierailuoperaattorin tai kotiverkon operaattorin puolesta lähetettyjen tekstiviestien kokonaismäärällä mainittuna ajanjaksona.

4.    Vierailuverkon operaattori ei saa periä verkkovierailuasiakkaan verkkovierailuoperaattorilta tai kotiverkon operaattorilta mitään 1 kohdassa tarkoitetusta maksusta erillistä maksua vierailuverkossa vierailevalle verkkovierailuasiakkaalle lähetetyn säännellyn verkkovierailutekstiviestin välittämisestä.

11 artikla

Säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien tekniset ominaisuudet

Verkkovierailuoperaattori, kotimaan operaattori, kotiverkon operaattori tai vierailuverkon operaattori ei saa muuttaa säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien teknisiä ominaisuuksia tavalla, joka saa ne poikkeamaan kotimaan markkinoilla tarjottavien tekstiviestien teknisistä ominaisuuksista.

12 artikla

Säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tukkuhinnat

🡻 2017/920, 1 artiklan 4 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

1.    Keskimääräinen tukkuhinta, jonka vierailuverkon operaattori voi veloittaa verkkovierailuoperaattorilta säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjoamisesta kyseisen vierailuverkon avulla, ei saa 15 päivästä kesäkuuta 2017 ylittää turvarajaa, joka on ⇨ 2,00 ⇦ 7,70 euroa siirrettyä datagigatavua kohti. Tämä tukkutason enimmäishinta alenee 6,00 ⇨ 1,50 ⇦ euroon ⌦ siirrettyä datagigatavua ⌫ gigatavua kohti 1 päivänä tammikuuta 2018 ⇨ 2025 ⇦ , 4,50 euroon gigatavua kohti 1 päivänä tammikuuta 2019, 3,50 euroon gigatavua kohti 1 päivänä tammikuuta 2020, 3,00 euroon gigatavua kohti 1 päivänä tammikuuta 2021 ja 2,50 euroon gigatavua kohti 1 päivänä tammikuuta 2022. Se ⌦ ja ⌫ on tämän jälkeen 2,50 ⇨ 1,50 ⇦ euroa siirrettyä datagigatavua kohti 30 päivään kesäkuuta ⇨ 2032 ⇦ 2022 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2119, ⇨ 22 ja 23 ⇦ artiklan soveltamista.

🡻 531/2012

⇨ uusi

2.    Kaikkiin operaattoripareihin sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä tukkuhintaa, jota koskevat laskelmat tehdään 12 kuukauden jaksolta tai lyhyemmältä ajanjaksolta, joka voi olla jäljellä ⇨ ennen 1 kohdassa tarkoitetun keskimääräisen tukkutason enimmäishinnan soveltamisajan päättymistä tai ennen 30 päivää kesäkuuta 2032 ⇦ ennen 30 päivää kesäkuuta 2022.

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettua keskimääräistä tukkuhintaa koskevat laskelmat tehdään jakamalla tukkutason yhteenlasketut tulot, jotka vierailuverkon operaattori tai kotiverkon operaattori saa säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjoamisesta kyseisenä ajanjaksona, näiden palvelujen tarjonnan kautta asianomaisen verkkovierailuoperaattorin tai kotiverkon operaattorin puolesta mainittuna ajanjaksona tosiasiallisesti kulutettujen datamegatavujen kokonaismäärällä kilotavukohtaisesti määritettynä.

⇩ uusi

13 artikla

Hätäviestinnän tukkuhinnat

Vierailuverkon operaattori ei saa periä verkkovierailuoperaattorilta maksua, joka liittyy verkkovierailuasiakkaan käynnistämään hätäviestintään ja soittajan sijaintitietojen siirtämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10, 11 ja 12 artiklan soveltamista.

🡻 531/2012 (mukautettu)

14 artikla

Verkkovierailupuhelujen ja verkkovierailutekstiviestien vähittäishinnoittelun ⌦ vähittäistason ehtojen ⌫ avoimuus

1.    Varoittaakseen verkkovierailuasiakkaita siitä, että niiltä peritään verkkovierailumaksuja puheluiden soittamisesta tai vastaanottamisesta tai tekstiviestien lähettämisestä, jokaisen verkkovierailuoperaattorin on asiakkaan saapuessa muun kuin kotimaan operaattorinsa jäsenvaltion alueelle toimitettava tälle viestipalvelua käyttäen automaattisesti sekä viivytyksettä ja maksutta yksilölliset tiedot verkkovierailun arvonlisäverollisista perushinnoista, joita asiakkaaseen sovelletaan tämän soittaessa ja vastaanottaessa puheluja ja lähettäessä tekstiviestejä vierailujäsenvaltiossa, ellei asiakas ole ilmoittanut verkkovierailuoperaattorille, ettei tarvitse tällaista palvelua.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 7 kohdan a alakohta

Kyseiset yksilölliset perushintatiedot on ilmaistava asiakkaan kotimaan operaattorin toimittaman kotilaskun valuuttana, ja niihin on sisällytettävä tiedot:

a)mahdollisesta kohtuullisen käytön politiikasta, jota verkkovierailuasiakkaaseen sovelletaan unionissa ja lisämaksuista, joita sovelletaan kyseisen kohtuullisen käytön politiikan mukaisten rajojen ylittävältä osin; ja

b)mahdollisesta lisämaksusta, jota sovelletaan 76 c artiklan mukaisesti.

⇩ uusi

Verkkovierailuoperaattoreiden on asiakkaan saapuessa muun kuin kotimaan operaattorinsa jäsenvaltion alueelle annettava tälle viestipalvelua käyttäen automaattisesti sekä viivytyksettä ja maksutta tieto riskistä, että maksut voivat nousta lisäarvopalvelujen käytön vuoksi, mukaan lukien linkki erityiselle verkkosivustolle, jossa annetaan tietoa palveluista, joista voi aiheutua lisäkustannuksia, sekä tiedot lisäarvopalvelujen numeroalueista, jos ne ovat saatavilla, ellei asiakas ole ilmoittanut verkkovierailuoperaattorille, ettei tarvitse tällaista palvelua.

🡻 531/2012 (mukautettu)

Tietoihin ⌦ Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin yksilöllisiin perushintatietoihin ⌫ on sisällyttävä myös 2 kohdassa tarkoitettu maksuton numero, josta voi saada yksityiskohtaisempia tietoja, ja tiedot mahdollisuudesta käyttää hätäpalveluja soittamalla maksutta eurooppalaiseen hätänumeroon 112.

Asiakkaalla on jokaisen viestin yhteydessä oltava mahdollisuus ilmoittaa verkkovierailuoperaattorille maksutta ja helpolla tavalla, ettei tarvitse automaattista viestipalvelua. Asiakkaalla, joka on ilmoittanut, ettei tarvitse automaattista viestipalvelua, on oikeus pyytää milloin tahansa ja maksutta verkkovierailuoperaattoria tarjoamaan uudelleen tätä palvelua.

Verkkovierailuoperaattoreiden on tarjottava sokeille tai heikkonäköisille asiakkailleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut yksilölliset perushintatiedot automaattisesti ja maksutta äänipuheluna, jos nämä asiakkaat niin pyytävät.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 7 kohdan b alakohta

Ensimmäistä, toista, viidettäneljättä ja kuudettaviidettä alakohtaa, lukuun ottamatta viittausta kohtuullisen käytön politiikkaan ja 76 c artiklan mukaisesti sovellettavaan lisämaksuun, sovelletaan myös unionin ulkopuolella matkustavien verkkovierailuasiakkaiden käyttämiin verkkovierailuoperaattorin tarjoamiin verkkovierailuäänipuhelu- ja -tekstiviestipalveluihin.

🡻 531/2012 (mukautettu)

2.    Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa säädetään, Aasiakkailla on ⌦ 1 kohdassa säädettyjen tietojen lisäksi ⌫ oikeus pyytää ja saada maksutta ja sijaintipaikastaan unionin alueella riippumatta yksityiskohtaisempia yksilöllisiä hintatietoja äänipuhelujen ja tekstiviestien verkkovierailuhinnoista vierailuverkossa sekä tietoja tämän asetuksen nojalla sovellettavista avoimuustoimenpiteistä joko matkaäänipuheluna tai tekstiviestinä. Tällainen pyyntö esitetään maksuttomaan numeroon, jota verkkovierailuoperaattori pitää yllä tätä tarkoitusta varten. Edellä 1 kohdassa säädettyjä velvoitteita ei sovelleta laitteisiin, jotka eivät tue tekstiviestitoimintoa.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 7 kohdan c alakohta

32a.    Verkkovierailuoperaattorin on lähetettävä verkkovierailuasiakkaalle ilmoitus, kun säänneltyjen verkkovierailupuhelu- tai tekstiviestipalvelujen käyttöön sovellettavan kohtuullisen käytön määrä on kokonaan kulutettu tai 76 c artiklan mukaisesti sovellettava mahdollinen käyttöraja on saavutettu. Ilmoituksessa on esitettävä lisämaksu, jota sovelletaan verkkovierailuasiakkaan mahdolliseen kohtuullisen käytön tai käyttörajan ylittävään säänneltyjen verkkovierailuäänipuhelu- tai -tekstiviestipalvelujen käyttöön. Jokaisella asiakkaalla on oltava oikeus pyytää verkkovierailuoperaattoria lopettamaan tällaisten ilmoitusten lähettäminen ja pyytää milloin tahansa ja maksutta verkkovierailuoperaattoria tarjoamaan uudelleen tätä palvelua.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 7 kohdan d alakohta

43.    Verkkovierailuoperaattoreiden on annettava kaikille asiakkaille liittymäsopimusten tekemisen yhteydessä täydelliset tiedot sovellettavista verkkovierailuhinnoista. Niiden on lisäksi annettava verkkovierailuasiakkailleen ajantasaista tietoa sovellettavista verkkovierailuhinnoista viipymättä aina, kun hinnat muuttuvat.

Tämän jälkeen verkkovierailuoperaattoreiden on muistutettava eurotariffista kohtuullisin väliajoin kaikkia asiakkaita lähetettävä asiasta muistutus kaikille asiakkaille, jotka ovat valinneet jonkin muun hinnaston.

🡻 531/2012

54.    Verkkovierailuoperaattoreiden on annettava asiakkailleen tietoa siitä, kuinka vältetään tahatonta verkkovierailua raja-alueilla. Verkkovierailuoperaattoreiden on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sitä varten, että niiden asiakkaat eivät joutuisi tahattomasti käytettyjen verkkovierailupalvelujen johdosta maksamaan verkkovierailumaksuja kotijäsenvaltiossaan.

15 artikla

Vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen avoimuus ja turvamekanismit

1.    Verkkovierailuoperaattoreiden on varmistettava, että niiden verkkovierailuasiakkaille tiedotetaan sekä ennen sopimuksen tekemistä että sen jälkeen riittävästi maksuista, joita sovelletaan säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen käyttöön, tavoilla, jotka auttavat asiakasta ymmärtämään tällaisen käytön taloudelliset seuraukset ja joiden avulla asiakkaat pystyvät seuraamaan ja hallitsemaan säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen käytöstä aiheutuvia kulujaan 2 ja 43 kohdan mukaisesti.

Tarvittaessa verkkovierailuoperaattoreiden on ilmoitettava asiakkailleen ennen sopimuksen tekemistä ja sen jälkeen säännöllisesti riskistä, joka koskee automaattista ja kontrolloimatonta verkkovierailudatayhteyttä ja latausta. Lisäksi verkkovierailuoperaattoreiden on ilmoitettava asiakkailleen maksutta ja selkeästi ja ymmärrettävästi, miten tällaiset automaattiset verkkovierailudatayhteydet voidaan kytkeä pois päältä niin, että voidaan välttää verkkovierailudatapalveluiden kontrolloimaton käyttö.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 8 kohdan a alakohta

2.    Verkkovierailuoperaattorin on tiedotettava verkkovierailuasiakkaalle automaattisella viestillä, että asiakas käyttää säänneltyjä verkkovierailupalveluja, ja annettava yksilölliset perushintatiedot ja tiedot hinnoista (asiakkaan kotimaan operaattorin toimittaman kotilaskun valuuttana), joita sovelletaan säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjontaan kyseiselle verkkovierailuasiakkaalle kyseisessä jäsenvaltiossa, paitsi jos asiakas on ilmoittanut verkkovierailuoperaattorille, ettei tarvitse näitä tietoja.

Kyseisiin yksilöllisiin perushintatietoihin on sisällytettävä tiedot:

a)mahdollisesta kohtuullisen käytön politiikasta, jota verkkovierailuasiakkaaseen sovelletaan unionissa ja lisämaksuista, joita sovelletaan kyseisen kohtuullisen käytön politiikan mukaisten rajojen ylittävältä osin; ja

b)mahdollisesta lisämaksusta, jota sovelletaan 76 c artiklan mukaisesti.

Tiedot on toimitettava verkkovierailuasiakkaan mobiililaitteeseen esimerkiksi tekstiviestin, sähköpostin tai mobiililaitteella näkyvän ponnahdusikkunan avulla aina, kun verkkovierailuasiakas saapuu muun kuin kotimaan operaattorinsa jäsenvaltion alueelle ja ottaa ensimmäisen kerran käyttöön verkkovierailudatapalvelun kyseisessä jäsenvaltiossa. Tiedot on toimitettava maksutta sillä hetkellä, kun verkkovierailuasiakas ottaa käyttöön säännellyn verkkovierailudatapalvelun, tavalla, joka on omiaan helpottamaan niiden vastaanottoa ja helppoa ymmärtämistä.

Asiakkaalla, joka on ilmoittanut verkkovierailuoperaattorilleen, ettei tarvitse automaattisia hintatietoja, on oikeus pyytää milloin tahansa ja maksutta verkkovierailuoperaattoria tarjoamaan uudelleen kyseistä palvelua.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 8 kohdan b alakohta

32a.    Verkkovierailuoperaattorin on lähetettävä ilmoitus, kun säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen kulutukseen sovellettavan kohtuullisen käytön määrä on kokonaan kulutettu tai kun 76 c artiklan mukaisesti kaikkeen käyttöön sovellettava kynnysarvo on saavutettu. Ilmoituksessa on mainittava perittävä lisämaksu, jota sovelletaan kaikkeen verkkovierailuasiakkaan säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen lisäkulutukseen. Jokaisella asiakkaalla on oltava oikeus pyytää verkkovierailuoperaattoria lopettamaan tällaisten ilmoitusten lähettäminen ja pyytää milloin tahansa ja maksutta verkkovierailuoperaattoria tarjoamaan uudelleen tätä palvelua.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 8 kohdan c alakohta

43.    Kunkin verkkovierailuoperaattorin on tarjottava kaikille verkkovierailuasiakkailleen mahdollisuus valita vapaasti ja maksutta toiminto, joka antaa hyvissä ajoin tietoja toteutuneesta kulutuksesta ilmaistuna käyttömääränä tai valuuttana, jossa verkkovierailuasiakasta laskutetaan säännellyistä verkkovierailudatapalveluista, ja joka takaa, että säänneltyjen verkkovierailudatapalveluiden, lukuun ottamatta yksikköä kohti laskutettavia multimediaviestipalveluja, kokonaiskulutus ei tiettynä kautena ylitä määritettyä saldorajaa ilman asiakkaan nimenomaista suostumusta.

🡻 531/2012

Tätä varten verkkovierailuoperaattorin on tarjottava yhtä tai useampaa saldorajaa tietyille käyttökausille edellyttäen, että asiakkaalle tiedotetaan etukäteen vastaavista käyttömääristä. Yhden näistä rajoista (saldorajan oletusarvon) on oltava enintään noin 50 euroa laskuttamattomia kuluja kuukausittaiselta laskutuskaudelta (ilman arvonlisäveroa).

Verkkovierailuoperaattori voi vaihtoehtoisesti määrittää rajoja käyttömäärän mukaan edellyttäen, että asiakkaalle ilmoitetaan etukäteen vastaavat summat. Yhden näistä rajoista (käyttörajan oletusarvon) on vastattava enintään 50 euron laskuttamattomia kuluja kuukausittaiselta laskutuskaudelta (ilman arvonlisäveroa).

Verkkovierailuoperaattori voi lisäksi tarjota verkkovierailuasiakkailleen muita rajoja, joihin liittyy muita korkeampia tai matalampia kuukausittaisia saldorajoja.

Toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja ylärajan oletusarvoja on sovellettava kaikkiin asiakkaisiin, jotka eivät ole valinneet jotakin muuta rajaa.

Kunkin verkkovierailuoperaattorin on myös varmistettava, että verkkovierailuasiakkaan mobiililaitteeseen lähetetään esimerkiksi tekstiviestin, sähköpostiviestin tai tietokoneen ponnahdusikkunan avulla ilmoitus, kun 80 prosenttia verkkovierailudatapalvelujen sovitusta saldo- tai käyttörajasta saavutetaan. Jokaisella asiakkaalla on oltava oikeus pyytää verkkovierailuoperaattoria lopettamaan tällaisten ilmoitusten lähettäminen ja pyytää milloin tahansa ja maksutta operaattoria tarjoamaan uudelleen tätä palvelua.

Jos saldo- tai käyttöraja muutoin ylittyisi, verkkovierailuasiakkaan mobiililaitteeseen on lähetettävä ilmoitus. Ilmoituksessa on kerrottava menettely, jota asiakkaan on noudatettava, jos se haluaa kyseisten palvelujen tarjonnan jatkamista, sekä kulutettavien lisäyksiköiden kustannukset. Jos verkkovierailuasiakas ei toimi vastaanottamassaan ilmoituksessa kehotetulla tavalla, verkkovierailuoperaattorin on viipymättä lopetettava säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjoaminen verkkovierailuasiakkaalle ja niiden laskuttaminen verkkovierailuasiakkaalta, paitsi jos ja kunnes verkkovierailuasiakas pyytää näiden palvelujen tarjonnan jatkamista tai uusimista.

Jos verkkovierailuasiakas haluaa valita tai lopettaa saldo- tai käyttörajatoiminnon, muutos on tehtävä maksutta yhden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, eikä siihen saa sisältyä ehtoja tai rajoituksia, jotka liittyvät liittymäsopimuksen muihin osiin.

54.    Edellä olevaa 2 ja 43 kohtaa ei sovelleta m2m-laitteiden väliseen viestintään, jossa hyödynnetään mobiilidataliikennettä.

65.    Verkkovierailuoperaattoreiden on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sitä varten, että niiden asiakkaat eivät joutuisi tahattomasti käytettyjen verkkovierailupalvelujen johdosta maksamaan verkkovierailumaksuja kotijäsenvaltiossaan. Tähän sisältyy se, että asiakkaille on ilmoitettava, miten voidaan välttää tahattomat verkkovierailut raja-alueilla.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 8 kohdan d alakohta

76.    Tätä artiklaa, lukuun ottamatta sen 65 kohtaa, 2 kohdan toista alakohtaa ja 32 a kohtaa, ja ellei tämän kohdan toisesta ja kolmannesta alakohdasta muuta johdu, sovelletaan myös unionin ulkopuolella matkustavien verkkovierailuasiakkaiden käyttämiin verkkovierailuoperaattorin tarjoamiin verkkovierailudatapalveluihin.

🡻 531/2012

Jos asiakas valitsee 43 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toiminnon, 43 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta, jos vierailuverkon operaattori vierailumaassa unionin ulkopuolella ei anna verkkovierailuoperaattorin valvoa asiakkaidensa käyttöä tosiaikaisesti.

Tällaisessa tapauksessa asiakkaalle on sen saapuessa tällaiseen maahan ilmoitettava viivytyksettä ja maksutta tekstiviestillä, että tietoja toteutuneesta kulutuksesta ja takeita siitä, että määritettyä saldorajaa ei ylitetä, ei ole saatavilla.

⇩ uusi

16 artikla

Hätäpalvelujen käyttötapojen avoimuus

Verkkovierailuoperaattoreiden on varmistettava, että niiden verkkovierailuasiakkaille tiedotetaan riittävästi keinoista käyttää hätäpalveluja vierailujäsenvaltiossa.

Verkkovierailuoperaattorin on ilmoitettava verkkovierailuasiakkaalle automaattisella viestillä, että tämä voi käyttää hätäpalveluja maksutta soittamalla eurooppalaiseen hätänumeroon ”112” ja käyttämällä vierailujäsenvaltiossa käytössä olevia vaihtoehtoisia hätäviestintätapoja. Tiedot on toimitettava verkkovierailuasiakkaan mobiililaitteeseen tekstiviestillä aina, kun verkkovierailuasiakas saapuu muun kuin kotimaan operaattorinsa jäsenvaltion alueelle. Tiedot on toimitettava maksutta sillä hetkellä, kun verkkovierailuasiakas ottaa käyttöön verkkovierailupalvelun, tavalla, joka on omiaan helpottamaan niiden vastaanottoa ja helppoa ymmärtämistä.

17 artikla

Lisäarvopalvelujen numeroita koskeva tietokanta

BERECin on perustettava yhtenäinen unionin laajuinen tietokanta kussakin jäsenvaltiossa käytettävistä lisäarvopalvelujen numeroalueista ja pidettävä sitä yllä sekä asetettava se kansallisten sääntelyviranomaisten ja operaattoreiden saataville. Tietokanta on perustettava 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä. Tätä varten kansallisen sääntelyviranomaisen tai muiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tarvittavat tiedot ja asiaankuuluvat päivitykset BERECille sähköisesti ilman aiheetonta viivytystä.

🡻 531/2012

16 18 artikla

Valvonta ja täytäntöönpano

1.    Kansallisten sääntelyviranomaisten on valvottava tämän asetuksen noudattamista omalla alueellaan.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 9 kohdan a alakohta

Kansallisten sääntelyviranomaisten on tiiviisti seurattava ja valvottava 66 b ja 76 c artiklaa ja 96 e artiklan 3 kohtaa hyödyntäviä verkkovierailuoperaattoreita.

🡻 2017/920, 1 artiklan 5 kohdan a alakohta

2.    Kansallisten sääntelyviranomaisten ja tarvittaessa BERECin on annettava yleisesti saataville ajantasaiset tiedot tämän asetuksen ja erityisesti sen 56 a, 66 b, 76 c, 96 e, 107, 119 ja 12 artiklan soveltamisesta siten, että asianosaiset saavat tiedon käyttöönsä helposti.

🡻 531/2012 (mukautettu)

3.    Kansallisten sääntelyviranomaisten on 1921 artiklassa tarkoitetun uudelleentarkastelun valmistelemiseksi valvottava verkkovierailuasiakkailta äänipuhelu- ja datapalvelujen sekä tekstiviestipalvelujen ja multimediaviestipalvelujen tarjoamisesta perittävien kokonaistukkuhintojen ja vähittäishintojen kehittymistä, myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla. Kansallisten sääntelyviranomaisten on myös tarkkailtava tahatonta verkkovierailua naapurijäsenvaltioiden raja-alueilla ja valvottava sitä, käytetäänkö liikenteen ohjaustekniikkaa asiakkaan edun vastaisella tavalla.

Kansallisten sääntelyviranomaisten on valvottava tahatonta verkkovierailua ja kerättävä siitä tietoja sekä toteutettava aiheelliset toimenpiteet.

4.    Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on toimivalta vaatia tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden alaisilta yrityksiltä kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon ja sen valvonnan kannalta merkitykselliset tiedot. Näiden yritysten on pyynnöstä toimitettava tiedot viipymättä sekä kansallisen sääntelyviranomaisen edellyttämässä määräajassa että sen vaatimalla tarkkuudella.

🡻 2017/920, 1 artiklan 5 kohdan b alakohta

54a.    Jos kansallinen sääntelyviranomainen katsoo, että tiedot ovat liikesalaisuuksia koskevien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisesti luottamuksellisia, komission, BERECin ja muiden asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on turvattava tällainen luottamuksellisuus. Liikesalaisuuksien luottamuksellisuus ei saa estää tietojen oikea-aikaista jakamista kansallisen sääntelyviranomaisen, komission, BERECin ja muiden asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten välillä tämän asetuksen soveltamisen tarkastelua, seurantaa ja valvontaa varten.

🡻 531/2012

65.    Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat ryhtyä toimiin omasta aloitteestaan tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. Niiden on erityisesti käytettävä tarvittaessa käyttöoikeusdirektiivin (EU) 2018/1972 615 artiklan mukaisia valtuuksiaan varmistaakseen asianmukaisen pääsyn ja yhteenliitettävyyden, jotta verkkovierailupalvelujen päästä päähän -liitettävyys ja yhteentoimivuus voidaan taata, esimerkiksi jos asiakkaat eivät pysty vaihtamaan säänneltyjä verkkovierailutekstiviestejä toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan maanpäällisen julkisen matkaviestinverkon asiakkaiden kanssa, koska näiden viestien toimittamisen mahdollistavaa sopimusta ei ole olemassa.

76.    Jos kansallinen sääntelyviranomainen toteaa, että tässä asetuksessa asetettuja velvoitteita on rikottu, sillä on valtuudet vaatia tällaisen rikkomisen välitöntä lopettamista.

17 19 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1.    Jos jäsenvaltiossa sähköistä viestintäverkkoa ylläpitävien tai sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavien yritysten välille syntyy riita tässä asetuksessa tarkoitetuista velvoitteista, riidan ratkaisemisessa sovelletaan puitedirektiivin (EU) 2018/1972 2620 ja 2721 artiklassa säädettyjä menettelyjä.

🡻 2017/920, 1 artiklan 6 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

Vierailuverkon operaattoreiden ja muiden operaattoreiden väliset riidat säänneltyjen tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisen edellyttämiin tuotantopanoksiin sovellettavista maksuista voidaan antaa toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten ratkaistaviksi puitedirektiivin (EU) 2018/1972 2620 ⇨ ja ⇦ tai 2721 artiklan nojalla. Tällöin ⇨ toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on ilmoitettava riidasta BERECille riidan ratkaisemiseksi johdonmukaisella tavalla ⇦ toimivaltainen kansallinen sääntelyviranomainen voi tai toimivaltaiset kansalliset sääntelyviranomaiset voivat kuulla BERECiä puitedirektiivin, erityisdirektiivien tai tämän asetuksen mukaisesti toteutettavista toimista riidan ratkaisemiseksi. Jos BERECiä on kuultu, toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen tai toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on odotettava BERECin lausuntoa ennen toimiin ryhtymistä riidan ratkaisemiseksi.

🡻 531/2012 (mukautettu)

⇨ uusi

2.    Jos riita, jossa on mukana asiakas tai loppukäyttäjä ja joka koskee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, jää ratkaisematta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiassa voidaan turvautua yleispalveludirektiivin (EU) 2018/1972 2534 artiklassa tarkoitettuihin tuomioistuimen ulkopuolisiin riitojenratkaisumenettelyihin.

18 20 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ⇨ viipymättä ilmoitettava ⇦ toimitettava kyseiset säännökset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013 ⌦ kyseisistä säännöistä ja toimenpiteistä ⌫ ja ilmoitettava sille viipymättä niihin myöhemmin mahdollisesti tehdyistä muutoksista.

🡻 2015/2120, 7 artiklan 10 kohta (mukautettu)

19 21 artikla

Uudelleentarkastelu

1.    Komissio aloittaa 29 päivään marraskuuta 2015 mennessä verkkovierailujen tukkumarkkinoiden uudelleentarkastelun arvioidakseen tarvittavia toimenpiteitä, jotta verkkovierailujen vähittäistason lisämaksut voitaisiin poistaa 15 päivään kesäkuuta 2017 mennessä. Komissio tarkastelee uudelleen muun muassa kilpailun astetta kansallisilla tukkumarkkinoilla ja arvioi erityisesti aiheutuneita tukkutason kustannuksia ja sovellettuja tukkutason hintoja sekä operaattoreiden kilpailutilannetta rajallisella maantieteellisellä alueella, mukaan lukien kaupallisten sopimusten vaikutukset kilpailuun sekä operaattoreiden kyky hyödyntää mittakaavaetuja. Komissio arvioi myös kilpailun kehittymistä verkkovierailujen vähittäismarkkinoilla ja kaikkia havaittavissa olevia kilpailun vääristymisen riskejä ja investointikannustimia kotimaan ja vierailuverkon markkinoilla. Arvioidessaan verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen mahdollistavia toimenpiteitä komissio ottaa huomioon tarpeen varmistaa, että vierailuverkkojen operaattorit pystyvät kattamaan kaikki säänneltyjen tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien yhteiset kustannukset. Komission on otettava huomioon myös tarve estää pysyvät verkkovierailut tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeava tai vilpillinen käyttö muihin tarkoituksiin kuin säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjontaan verkkovierailuoperaattoreiden asiakkaille näiden matkustaessa ajoittain unionissa.

2.    Komissio antaa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun tuloksista.

Tähän kertomukseen liitetään julkisen kuulemisen jälkeen asianmukainen lainsäädäntöehdotus tässä asetuksessa säädettyjen säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tukkuhintojen muuttamiseksi tai jonkin muun ratkaisun tarjoamiseksi tukkutasolla määritettyjen kysymysten ratkaisemiseksi tarkoituksena verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistaminen 15 päivään kesäkuuta 2017 mennessä.

🡻 2017/920, 1 artiklan 7 kohdan a alakohta (mukautettu)

⇨ uusi

31.    Lisäksi komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2018 välikertomuksen, jossa esitetään yhteenveto verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen vaikutuksista ja jossa otetaan huomioon BERECin mahdollisesti antamat asiaankuuluvat raportit. Tämän jälkeen Kkomissio antaa BERECiä kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaksivuotiskertomuksia ⇨ kaksi kertomusta. ⇦ , joihin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus ⇨ Komissio antaa tarvittaessa kunkin kertomuksen toimittamisen jälkeen 22 artiklan mukaisen delegoidun säädöksen, jolla muutetaan ⇦ tässä asetuksessa vahvistettujaen säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tukkutason enimmäishintojaen muuttamiseksi. Komissio antaa ensimmäisen tällaisen kertomuksen viimeistään 15 päivänä joulukuuta 2019 ⇨ 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja toisen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2029 ⇦.

Näihin kaksivuotiskertomuksiin on sisällytettävä muun muassa arviointi seuraavista:

a)palvelujen saatavuus ja laatu, mukaan lukien säännellyille vähittäistason verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalveluille vaihtoehtoiset palvelut, erityisesti tekninen kehitys huomioon ottaen, ⇨ sekä eri verkkoteknologioiden ja teknologiasukupolvien käyttömahdollisuus ⇦;

b)kilpailu verkkovierailujen sekä vähittäis- että tukkumarkkinoilla, erityisesti ⇨ operaattoreiden tosiasiallisesti maksamat tukkuhinnat ja ⇦ pienten, riippumattomien tai vasta vähän aikaa toimineiden operaattoreiden ja virtuaalisten matkaviestinverkko-operaattoreiden kilpailutilanne, mukaan lukien kaupallisten sopimusten ⇨ ja kauppapaikoilla ja vastaavissa välineissä kaupatun liikenteen ⇦ vaikutus kilpailuun ja operaattoreiden väliset keskinäiset yhteydet;

⇩ uusi

c) laitteiden välisten verkkovierailujen kehitys;

🡻 2017/920, 1 artiklan 7 kohdan a alakohta

cd)se, missä määrin 3 ja 4 artiklassa säädettyjen rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen ja erityisesti kansallisten sääntelyviranomaisten antamien tietojen perusteella 3 artiklan 6 kohdassa säädetyn ennakkolupamenettelyn toteuttaminen on tuottanut tuloksia kilpailun kehittämisessä säänneltyjen verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoilla;

de)saatavilla olevien vähittäishinnoittelumallien kehitys;

ef)muutokset datankulutukseen liittyvissä tottumuksissa sekä kotimaan- että verkkovierailupalvelujen osalta;

fg)se, kykenevätkö kotiverkon operaattorit pitämään voimassa kotimaiset laskutusmallinsa ja missä määrin poikkeuksellisia verkkovierailujen vähittäistason lisämaksuja on hyväksytty 76 c artiklan nojalla;

gh)se, kykenevätkö vierailuverkon operaattorit kattamaan säänneltyjen tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset;

hi)operaattoreiden 86 d artiklan mukaisesti soveltamien kohtuullisen käytön politiikkojen soveltamisen vaikutus, mukaan lukien tällaisten kohtuullisen käytön politiikkojen soveltamisessa ja täytäntöönpanossa ilmenevien epäjohdonmukaisuuksien yksilöinti;.

⇩ uusi

j) se, missä määrin verkkovierailuasiakkaat ja operaattorit kohtaavat lisäarvopalveluihin liittyviä ongelmia;

k) tässä asetuksen säädettyjen toimenpiteiden soveltaminen hätäviestintään.

🡻 2017/920, 1 artiklan 7 kohdan b alakohta

⇨ uusi

24.    Unionin laajuisten verkkovierailumarkkinoiden kilpailun kehittymisen arvioimiseksi BEREC kerää kansallisilta sääntelyviranomaisilta säännöllisesti tietoja säänneltyjen verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalvelujen vähittäis- ja tukkuhintojen kehittymisestä, mukaan lukien tasapainoiseen ja epätasapainoiseen verkkovierailuliikenteeseen sovellettavat tukkuhinnat ⇨ , kauppapaikkojen ja vastaavien välineiden käytöstä, laitteiden välisten verkkovierailujen kehityksestä sekä siitä, missä määrin tukkutason verkkovierailusopimukset kattavat palvelun laadun ja tarjoavat käyttöoikeuden eri verkkoteknologioihin ja teknologiasukupolviin. BEREC kerää myös säännöllisesti kansallisilta sääntelyviranomaisilta tietoja siitä, miten operaattorit soveltavat kohtuullisen käytön politiikkaa, pelkästään kotimaassa sovellettavien hintojen kehityksestä, kestävyysmekanismien soveltamisesta ja verkkovierailuja koskevista valituksista. Kun BERECiä kuullaan 1 kohdan mukaisesti, sen on kerättävä ja annettava lisätietoja avoimuudesta ja hätäviestintää ja lisäarvopalveluja koskevien toimenpiteiden soveltamisesta ⇦.

Se kerää tietoja myös tukkutason verkkovierailusopimuksista, joissa ei sovelleta 107, 119 tai 12 artiklassa säädettyjä tukkutason verkkovierailupalvelujen enimmäishintoja, ja sellaisten tukkutason sopimusperusteisten toimenpiteiden toteuttamisesta, joiden tarkoituksena on estää pysyvät verkkovierailut tai verkkovierailupalvelujen tukkutason käyttöoikeuksien poikkeava tai vilpillinen käyttö muihin tarkoituksiin kuin säänneltyjen verkkovierailupalvelujen tarjontaan verkkovierailuoperaattoreiden asiakkaille näiden matkustaessa ajoittain unionissa.

Nämä tiedot toimitetaan komissiolle vähintään ⇨ kerran ⇦ kahdesti vuodessa. Komissio julkaisee ne.

Kerättyjen tietojen perusteella BEREC raportoi säännöllisesti hinnoittelun ja kulutustottumusten kehityksestä jäsenvaltioissa sekä kotimaan- että verkkovierailupalvelujen osalta, tukkutason todellisten verkkovierailuhintojen kehityksestä verkkovierailupalvelujen tarjoajien välisessä epätasapainoisessa liikenteessä sekä verkkovierailupalvelujen vähittäishintojen, tukkuhintojen ja tukkutason kustannusten välisestä suhteesta. BEREC arvioi, kuinka läheisesti kyseiset osatekijät liittyvät toisiinsa.

Lisäksi BEREC kerää kansallisilta sääntelyviranomaisilta vuosittain tietoja operaattoreiden asiakkailleen tarjoamien erilaisten hintojen avoimuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Komissio julkaisee nämä tiedot ja havainnot.

⇩ uusi

22 artikla

Tukkutason enimmäishintojen tarkistaminen

Komissio hyväksyy, ottaen BERECin lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon, 23 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla muutetaan tukkutason enimmäishintoja, joita vierailuverkon operaattori voi periä verkkovierailuoperaattorilta säänneltyjen verkkovierailupuhelu-, tekstiviesti- tai datapalvelujen tarjoamisesta kyseisen vierailuverkon kautta 10, 11 ja 12 artiklan mukaisesti.

Tätä varten komissio

a) noudattaa liitteessä I esitettyjä periaatteita, kriteerejä ja muuttujia;

b) ottaa huomioon eri puolilla unionia perityt kulloisetkin keskimääräiset tukkuhinnat ja tarpeen jättää asianmukaista taloudellista liikkumavaraa, jotta kaupalliset markkinat voivat kehittyä;

c) ottaa huomioon markkinoita koskevat tiedot, joita on saatu BERECiltä, kansallisilta sääntelyviranomaisilta tai suoraan sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoavilta yrityksiltä.

23 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.    Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.    Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2025 määräämättömäksi ajaksi 21 ja 22 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.    Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 21 ja 22 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.    Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.    Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.    Edellä olevan 21 ja 22 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan yhdellä kuukaudella.

🡻 531/2012 (mukautettu)

⇨ uusi

20 24 artikla

Ilmoitusvelvollisuudet

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ne kansalliset sääntelyviranomaiset, jotka vastaavat tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien suorittamisesta.

21 25 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 717/2007 ⌦ (EU) No 531/2012 ⌫ liitteen I mukaisesti 1 päivästä heinäkuuta 2012.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

22 26 artikla

Voimaantulo ja voimassaolon päättyminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ⌦ 1 päivänä heinäkuuta 2022 ⌫ ja sen säännöksiä sovelletaan kyseisestä päivästä lukien, jollei yksittäisissä artikloissa toisin säädetä.

Tämän asetuksen voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2022 ⇨ 2032 ⇦.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 87

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

⌧ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Kesto ja rahoitusvaikutukset

☑ kesto on rajattu

–☑    Toiminta alkaa 1.7.2022 ja päättyy 30.6.2032.

–◻    Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 93

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Vuoden 2022 talousarviossa otetaan huomioon vain puoli vuotta, koska asetuksen (EU) N:o 531/2012 voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta 2022.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

–☑    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–☑    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa.

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 531/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella (EUVL L 172, 30.6.2012, s. 10).

(2)    Katso tämän ehdotuksen liite II.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 717/2007, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2007, verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella ja direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 32).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 544/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella annetun asetuksen (EY) N:o 717/2007 ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 12).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2120, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (EUVL L 310, 26.11.2015, s. 1).

(6)    Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle verkkovierailujen tukkumarkkinoiden uudelleentarkastelusta, COM(2016) 0398 final.

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/920, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta verkkovierailujen tukkumarkkinoiden sääntöjen osalta (EUVL L 147, 9.6.2017, s. 1).

(8)    Komission kertomus verkkovierailumarkkinoiden tarkastelusta, COM(2019) 616 final, saatavilla täältä .

(9)    Katso jakso “Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset”.

(10)    Katso sääntelyn toimivuutta ja yksinkertaistamista koskeva jakso.

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).

(12)

   Tiedonanto ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa”, COM(2020) 67 final.

(13)    Tiedonanto ”Vuotuinen kestävän kasvun strategia”, COM(2020) 575 final.

(14)    Ehdotus asetukseksi elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta, COM(2020) 408 final.

(15)    Sisämarkkinoiden esteitä koskevassa kertomuksessa (COM(2020) 93 final) vahvistettiin, että pk-yritykset ja kansalaiset kärsivät todennäköisimmin silloin, kun sisämarkkinat eivät saavuta täyttä potentiaaliaan.

(16)    Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_416

(17)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1128, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, verkkosisältöpalvelujen rajat ylittävästä siirrettävyydestä sisämarkkinoilla (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 1).

(18)    Ks. https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/digitalyou-digital-culture .

(19)

   Asia C-491/01, British American Tobacco (Investments) and Imperial Tobacco, Kok. 2002, s. I-11453, 60 kohta, ja asia C-217/04, Yhdistynyt kuningaskunta v Euroopan parlamentti ja neuvosto, Kok. 2006, s. I-3771, 42 kohta.

(20)

   Asia C-380/03, Saksa v Euroopan parlamentti ja neuvosto, Kok. 2006, s. I-11573, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.

(21)

   Asia C-376/98, Saksa v Euroopan parlamentti ja neuvosto, Kok. 2000, s. I-8419, 84 ja 106 kohta.

(22)

   Julkisasiamies Poiares Maduron 1. lokakuuta 2009 antama ratkaisuehdotus asiassa C-58/08, ECLI:EU:C:2009:596.

(23)

   Kuten eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERG) totesi komission tietoyhteiskunnan pääosaston pääjohtajalle osoitetussa kirjeessä joulukuussa 2005.

(24)    Unionin tuomioistuimen tuomio, 8.6.2010, Vodafone, C-58/08, ECLI:EU:C:2010:321, 40 kohta.

(25)    Unionin tuomioistuimen tuomio, 8.6.2010, Vodafone, C-58/08, ECLI:EU:C:2010:321, 77 kohta.

(26)    Yksityiskohtaisempi arviointi siitä, onko ehdotettu lähestymistapa toissijaisuusperiaatteen mukainen, sisältyy tämän ehdotuksen liitteenä olevaan toissijaisuusperiaatteen toteutumisen arviointitaulukkoon.

(27)

   Unionin tuomioistuimen tuomio, 8.6.2010, Vodafone, C-58/08, ECLI:EU:C:2010:321, 78 kohta.

(28)    Ks. myös arvio teknologian muutosten mahdollisista vaikutuksista verkkovierailupalveluihin tutkimuksessa ”Technological Developments and Roaming” (SMART 2018/0012), joka on saatavilla täältä . Tutkimusta esitellään tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa.

(29)    Commission staff working document - Impact Assessment Accompanying the Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on roaming on public mobile communications networks within the Union (Recast).

(30)    Ks. lisätietoja tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteestä 1 (Evidence base) ja liitteestä 6 (Evaluation findings).

(31)    Julkisen kuulemisen tulokset ovat saatavilla täältä .

(32)    Ks. lisätietoja tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteestä 2 (Stakeholder Consultation) ja liitteestä 6 (Evaluation findings).

(33)    Ks. verkkosivu ”EUROPA – Vaikuta EU:n politiikkaan”, saatavilla täältä .

(34)    BERECin lausunto ”Opinion on the functioning of the roaming market as input to EC evaluation”, BoR(19)101, 19. kesäkuuta 2019, saatavilla täältä .

(35)    BERECin täydentävä analyysi ”Supplementary analysis on wholesale roaming costs”, BoR(19)168, 20. syyskuuta 2019, saatavilla täältä .

(36)    BERECin asiakirja ”Input on EC’s request for the preparation of the legislative proposal for the new roaming regulations”, BoR (20) 131, 30. kesäkuuta 2020, saatavilla täältä .

(37)    Viisi viimeistä vertailuraporttia (jotka kattavat ajanjakson huhtikuusta 2017 syyskuuhun 2019) löytyvät seuraavista linkeistä: 20. vertailuraportti (huhtikuu 2017 – syyskuu 2017), 21. vertailuraportti (lokakuu 2017 – maaliskuu 2018), 22. vertailuraportti (huhtikuu 2018 – syyskuu 2018), 23. vertailuraportti (lokakuu 2018 – maaliskuu 2019) ja 24. vertailuraportti (huhtikuu 2019 – syyskuu 2019).

(38)    BERECin raportti ”Report on Transparency and Comparability of International Roaming Tariffs”, saatavilla seuraavista linkeistä: vuosi 2017 , vuosi 2018 ja vuosi 2019 .

(39)    Technological Developments and Roaming (SMART 2018/0012), ks. tutkimuksen loppuraportti, saatavilla täältä .

(40)     Flash Eurobarometer 468 ”The end of roaming charges one year later”, kesäkuu 2018.

(41)    Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle verkkovierailujen tukkumarkkinoiden uudelleentarkastelusta (COM(2019) 616 final) ja Commission Staff Working Document accompanying the Report from the Commission on the review of the roaming market (SWD(2019) 416 final), saatavilla täältä .

(42)    Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 531/2012, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2015/2120 ja asetuksella (EU) 2017/920, täytäntöönpanosta (COM(2018) 822 final), saatavilla täältä .

(43)    Commission Staff Working Document on the findings of the review of the rules on roaming fair use policy and the sustainability derogation laid down in Commission Implementing Regulation (EU) 2016/2286 (SWD(2019) 288 final), saatavilla täältä .

(44)    Cost Model (SMART 2017/0091), Assessment of the cost of providing mobile telecom services in the EU/EEA countries, saatavilla täältä .

(45)    Technological Developments and Roaming (SMART 2018/0012), saatavilla täältä .

(46)    Kestävyysanalyysissa käytettiin BERECin 19.–25. kansainvälisen verkkovierailutietojen vertailuraportin tietoja. Ks. lisätietoja tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteestä 4.

(47)    SMART 2018-011

(48)    Ks. jakso ”Ehdotuksen perustelut ja tavoite, tärkeimmät muutokset ja säännökset, jotka pysyvät muuttumattomina”

(49)    RLAH:n käyttöönottoa täydennettiin toimenpiteillä, joilla pyrittiin varmistamaan, että operaattorit voivat tarjota säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja kestävällä tavalla. Nykyisissä verkkovierailusäännöissä käytetään verkkovierailupalvelujen 3 prosentin negatiivista katetta kynnysarvona, jonka ylityttyä voidaan esittää pyyntö kestävyyteen liittyvän poikkeuksen soveltamisesta. Kansallisten sääntelyviranomaisten operaattorin pyynnöstä myöntämä poikkeus antaa operaattoreille mahdollisuuden soveltaa pientä lisämaksua, jolle on asetettu yläraja asetuksessa.

(50)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1203/2012, annettu 14 päivänä joulukuuta 2012, säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen erillismyynnistä unionissa (EUVL L 347, 15.12.2012, s. 1).

(51)    Ks. Direktiivin (EU) 2018/1972 75 artikla.

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33).

(53)    EUVL C […], […], s. […].

(54)    EUVL C […], […], s. […].

(55)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 531/2012, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella (EUVL L 172, 30.6.2012, s. 10).

(56)    Ks. liite II.

(57)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2120, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (EUVL L 310, 26.11.2015, s. 1).

(58)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/920, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta verkkovierailujen tukkumarkkinoiden sääntöjen osalta (EUVL L 147, 9.6.2017, s. 1).

(59)    Liikennettä lähettävän operaattorin asiakaskunta kuluttaa enemmän matkaviestinpalveluita ulkomailla (eli muissa EU-maissa toimivien kumppanioperaattoreiden verkoissa) kuin mitä kumppanioperaattoreiden asiakaskunta kuluttaa lähettävän operaattorin verkossa.

(60)    EUVL L 171, 29.6.2007, s. 32.

(61)    Ks. liite I.

(62)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7).

(63)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7).

(64)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21).

(65)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33).

(66)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51).

(67)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(68)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).

(69)    EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(70)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(71)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2286, annettu 15 päivänä joulukuuta 2016, yksityiskohtaisista säännöistä kohtuullisen käytön politiikan soveltamiseksi sekä menetelmistä verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistamisen kestävyyden arvioimiseksi ja verkkovierailuoperaattorin tätä arviointia varten toimittamasta hakemuksesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 46).

(72)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(73)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33).

(74)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/19/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (käyttöoikeusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 7).

(75)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/20/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21).

(76)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51).

(77)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(78)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(79)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(80)    EUVL L 114, 8.5.2003, s. 45.

(81)    EUVL C 165, 11.7.2002, s. 6.

(82)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta (EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1).

(83)    Komission suositus, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (EUVL L 344, 28.12.2007, s. 65).

(84)    EUVL C 285 E, 22.11.2006, s. 143.

(85)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 544/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella annetun asetuksen (EY) N:o 717/2007 ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 12).

(86)    EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.

(87)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(88)    Julkisasiamies Poiares Maduron 1. lokakuuta 2009 antama ratkaisuehdotus asiassa C-58/08, ECLI:EU:C:2009:596.

(89)

   Ks. eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERG) joulukuussa 2005 komission tietoyhteiskunnan pääosaston pääjohtajalle lähettämä kirje.

(90)    Unionin tuomioistuimen tuomio, 8.6.2010, Vodafone, C-58/08, ECLI:EU:C:2010:321, 40 kohta.

(91)    Unionin tuomioistuimen tuomio, 8.6.2010, Vodafone, C-58/08, ECLI:EU:C:2010:321, 76–78 kohta.

(92)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstöstä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36–214).

(93)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(94)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(95)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(96)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(97)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(98)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(99)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(100)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(101)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.2.2021

COM(2021) 85 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella (uudelleenlaadittu)

{SEC(2021) 90 final} - {SWD(2021) 27 final} - {SWD(2021) 28 final} - {SWD(2021) 29 final}

🡻 531/2012 (mukautettu)

LIITE I

LIITE II

⇩ uusi

LIITE I

Tukkutason enimmäishintojen määrittämisperusteet

Periaatteet, kriteerit ja muuttujat 22 artiklassa tarkoitettujen tukkutason enimmäishintojen määrittämiseksi:

a) maksujen on mahdollistettava tehokkaalle operaattorille missä tahansa jäsenvaltiossa aiheutuvien tukkutason verkkovierailukustannusten kattaminen, kun operaattori tarjoaa asiaankuuluvaa säänneltyä tukkutason palvelua; tosiasiallisten kustannusten arvioinnin on perustuttava nykyarvoon; tosiasiallisten kustannusten laskemiseen käytettävän kustannusmenetelmän on perustuttava alhaalta ylöspäin suuntautuvaan mallinnukseen, jossa käytetään pitkän aikavälin lisäkustannuksia sekä joitain yhteisiä kustannuksia (LRIC+), joita aiheutuu tukkutason verkkovierailupalvelujen tarjoamisesta kolmansille osapuolille;

b) lisäkustannuksilla viitataan tarkasteltavan tilanteen kannalta merkitykselliseen osaan (palvelu) eli tässä verkkovierailupalveluihin. LRIC-kustannusstandardi kattaa ainoastaan tämän nimenomaisen palvelun tarjoamiseen tarvittavat osatekijät;

c) LRIC+-kustannusstandardi mahdollistaa muiden palvelujen kannalta merkityksellisten yhteisten kustannusten huomioon ottamisen;

d) koska verkko-operaattoreiden on voitava kattaa yhteiset kustannukset pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi, yhteiset kustannukset jaetaan niitä aiheuttavien palvelujen kesken, ja ne katetaan asettamalla enimmäishinta näiden palvelujen arvioituja kustannuksia korkeammalle;

e) matkaviestinverkon operaattoreilla tehokkuuden vähimmäistasoksi on vahvistettava vähintään 20 prosentin markkinaosuus;

f) omaisuuseristä tehtäviin poistoihin on asianmukaista käyttää taloudellista arvonalennusmallia; ja

g) mallinnettuja verkkoja koskevan teknologisen valinnan on oltava tulevaisuuteen suuntautuva ja perustuttava IP-runkoverkkoon ottaen huomioon eri teknologiat, joita todennäköisesti käytetään enimmäismaksujen voimassaoloaikana. 

🡹

LIITE II

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

_____________

LIITE III

Vastaavuustaulukko