EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.12.2021

COM(2021) 820 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) laajentamisesta naapureina oleviin kolmansiin maihin

I. Johdanto – kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön soveltamisala 

Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevan toimintapolitiikan tavoitteena on mahdollistaa saumaton, kestävä ja tehokas liikenne kaikkialla unionissa ja samalla vahvistaa sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Tätä toimintapolitiikkaa on pantu täytäntöön vuodesta 1996 lähtien, ja TEN-T:n nykyinen oikeudellinen kehys on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 1 , jäljempänä ’TEN-T-asetus’. Komissio ehdotti 14. joulukuuta 2021 nykyisen toimintapoliittisen kehyksen 2 tarkistamista erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 3 , kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevan komission strategian 4 ja Global Gateway ‑yhteenliitettävyysstrategian 5 painopisteiden huomioon ottamiseksi.

TEN-T edustaa infrastruktuurisuunnittelun korkeinta tasoa unionissa. TEN-T-ydinverkon on tarkoitus valmistua vuoteen 2030 mennessä. Se tarjoaa laadukkaat multimodaaliset yhteydet kaikkien unionin pääkaupunkien ja liikenteen valtaväylien välillä ja muodostaa yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen kulmakiven. Liikennevirrat eivät kuitenkaan pysähdy EU:n rajoille. Koska maailman arvo- ja toimitusketjut ovat yhä enemmän yhteydessä toisiinsa, rajatylittävien yhteyksien tarjoaminen kolmansien maiden kanssa on jo pitkään lisännyt merkitystään unionin kannalta.

TEN-T-politiikka on ollut keskeinen osa unionin liikennepolitiikan näkyvyyttä kolmansissa maissa. Lissabonin sopimuksessa korostettiin, että on tärkeää asettaa etusijalle rajatylittävä yhteistyö Euroopan naapurimaiden kanssa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artikla), ja tämän perusteella laadittiin asetuksen 8 artikla, jossa vahvistetaan puitteet kolmansien maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle ja asetetaan painopisteeksi yhteistyö naapurimaiden kanssa. Naapurimaat ovat laajentumispolitiikan, Euroopan naapuruuspolitiikan, Euroopan talousalueen ja Euroopan vapaakauppaliiton piiriin kuuluvien kolmansien maiden osajoukko.

TEN-T-asetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti liitteessä III esitetään alustavat kartat tiettyihin naapurimaihin laajennettavasta TEN-T:stä. TEN-T-asetuksen antamisen jälkeen unioni on laajentanut alustavan TEN-T:n

–    Euroopan talousalueelle ja Euroopan vapaakauppaliittoon 6

–    Länsi-Balkanin maihin (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo*, Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia) 7

–    itäisen kumppanuuden maihin (Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä 8 , Georgia, Moldova ja Ukraina) 9

–    Turkkiin: Turkin kattava verkko sellaisena kuin se sisältyy TEN-T-asetukseen.

Lisäksi Välimeren alueen osalta on edelleen meneillään Välimeren laajuisen liikenneverkon (TMN-T) määrittelevän kattavan verkon määrittäminen. Prosessi toteutetaan eteläisen Välimeren alueen kumppaneiden 10 kanssa.

Alustavan verkon avulla unioni voi kohdentaa paremmin EU:n toimia, rahoitustuki mukaan luettuna. Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline NDIC- Global Europe ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) III tukevat mahdollistavaa toimintaympäristöä kestävien infrastruktuuri-investointien helpottamiseksi ja antavat EU:lle mahdollisuuden saada käyttöön julkisia ja yksityisiä investointeja kansanvälisten rahoituslaitosten kautta yhteyksiin liittyvien tavoitteiden tukemiseksi. Tällaisen tuen puitteet asetetaan Länsi-Balkanin 11 , itäisen kumppanuuden 12 ja eteläisen naapuruusalueen 13 talous- ja investointisuunnitelmissa. Lisäksi Verkkojen Eurooppa II -välinettä 14 voidaan käyttää pääasiassa unionin ja naapurimaiden rajatylittävillä alueilla toteutettavien hankkeiden yhteisrahoitukseen.

Tässä tiedonannossa ylläpidetään TEN-T-politiikan painopistettä, jossa etusijalle asetetaan yhteistyö naapurimaiden kanssa. Ensinnäkin siinä hahmotellaan, miten voidaan vastata yhteisiin haasteisiin laajentumismaiden ja unionin naapuruusmaiden kanssa ja miten unioni tekee tulevaisuudessa yhteistyötä näiden kumppaneiden kanssa TEN-T-politiikan alalla erityisesti siltä osin, miten laajentumismaiden ja muiden naapurimaiden verkkojen yhteentoimivuutta unionin verkon kanssa kehitetään edelleen. Toiseksi siinä esitetään toimenpiteet, joilla pyritään saattamaan päätökseen TEN-T:n laajentaminen näihin maihin.

Tiedonanto perustuu älykästä ja kestävää liikkuvuutta koskevaan strategiaan ja liittyy läheisesti yhteiseen tiedonantoon Global Gateway -yhteenliitettävyysstrategiasta. Sillä edistetään myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettua tavoitetta kehittää puhdas, kestävä ja älykäs liikenneverkko, joka saa unionin ja sen naapuruusalueet kestävän kehityksen tielle samalla, kun saadaan aikaan sosioekonomista elpymistä covid-19-kriisistä. Tämä tiedonanto esitetään yhdessä tarkistettua TEN-T-asetusta koskevan komission ehdotuksen kanssa. Komission ehdotus sisältää hieman muutetun oikeudellisen kehyksen kolmansien maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle. Sillä poistetaan hankkeiden rahoitusta koskevat säännökset TEN-T-asetuksen 8 artiklasta, jotta vältetään päällekkäisyys unionin rahoitustukea koskevan lainsäädännön kanssa. Sillä otetaan käyttöön uusia säännöksiä, joilla vahvistetaan komission kahta koordinointivälinettä: ydinverkkokäytäviä ja eurooppalaisia koordinaattoreita. Komission ehdotuksessa suunnitellaan ydinverkkokäytävän laajentamista Länsi-Balkanille.

II. Naapurimaita koskevan TEN-T-politiikan yleiset tavoitteet

TEN-T-politiikan laajentaminen unionin rajojen ulkopuolelle sisältää kaksi yleistä tavoitetta: i) jäsenvaltioiden ja niiden välittömien naapureiden ja kumppanimaiden välisen yhteentoimivan ja multimodaalisen verkon yhtenevyyden ja tehokkuuden varmistamisen ja ii) unionin toimien (rahoitustuki mukaan luettuna) keskittämisen näille alueille. Lisäksi TEN-T:n laajentaminen on Euroopan naapuruuspolitiikan ja EU:n laajentumispolitiikan laajemmasta näkökulmasta nähtynä tiiviimmän yhdentymisen väline ja valmistelee vastaavasti ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita mahdolliseen EU:n jäsenyyteen. Laajentumismaiden ja muiden naapurimaiden liikenneverkkojen yhdistäminen TEN-T:hen on myös kaupan helpottamista ja siten taloudellista yhdentymistä mahdollistava tekijä ja nopeuttaa lähentymistä unionin kanssa.

Unionin toimiin kuuluu sekä kovan infrastruktuurin kehittämistä että liikenneyhteyksien parantamiseen tähtääviä pehmeitä toimenpiteitä. Kovan infrastruktuurin osalta TEN-T:n laajentamisella naapurimaihin pyritään määrittämään infrastruktuurihankkeita ja vakiinnuttamaan TEN-T:n parametrien ja tavoitteiden mukainen verkko, mikä edistää muun muassa liikenteen hiilestä irtautumista. Sovittu ja vakaa verkko naapurimaissa tarkoittaa luotettavampia yhteyksiä ja parempia liikennepalveluita kansalaisille ja yrityksille. Kun otetaan huomioon unionin vahva poliittinen sitoutuminen naapurustoonsa, näin voidaan myös kohdentaa EU:n rahoitusta paremmin ja tarjota infrastruktuurihankkeisiin tehtävien investointien tekemisen edellyttämä varmuus. Infrastruktuurin vakaa suunnittelu ja strateginen kehittäminen auttavat myös houkuttelemaan tukea kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Uuteen infrastruktuuriin tehtävien investointien osalta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota TEN-T:tä koskevien korkeimpien standardien ja tiukimpien vaatimusten täyttämiseen niin, että samalla suojataan laadukas infrastruktuuri säännöllisellä kunnossapidolla.

Pehmeillä toimenpiteillä pyritään kehittämään älykkäitä liikennejärjestelmiä (ITS) kaikkia liikennemuotoja varten, mikä auttaa käsittelemään turvallisuusongelmia ja tukemaan liikenteen kestävyyttä. Niihin sisältyy myös toimenpiteitä EU:n standardeihin perustuvan multimodaalisen liikennedatan vaihtamiseksi tehokkaiden tavaraliikennevirtojen tukemiseksi. Myös 5G-infrastruktuuria olisi edistettävä. Lisäksi unioni tukee sääntelyn uudistamista ja tehostettua teknisen tason vuoropuhelua, joka perustuu asiaankuuluviin unionin välineisiin ja jossa hyödynnetään EU:n liikenteen alan virastojen aktiivista osallistumista. Unioni ja useat kumppanimaat ovat viime vuosina tehneet assosiaatiosopimuksia, joiden tavoitteena on lähentää unionin ja kumppanimaiden liikennelainsäädäntöä ja hyväksyä TEN-T:n yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset ja standardit.

Unionin tärkeimpiin painopisteisiin kuuluvat myös liikenteen hiilestä irrottaminen ja unioniin ja sen naapurimaihin kohdistuvien ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittaminen. TEN-T-politiikalla edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Tämän vuoksi kaikkien laajentumismaiden ja muiden naapurimaiden olisi pyrittävä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteeseen, joka on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Mikäli EU ja sen naapurit toimivat kunnianhimoisesti ja yhdistävät voimansa tämän toimintaohjelman toteuttamiseksi, niillä on edelläkävijän etu maailmanlaajuisessa siirtymässä kohti kestävää ja vihreää liikennealaa.

EU:n ulkopuoliseen valtioon sijoittautuneen luonnollisen henkilön tai yrityksen omistuksessa tai määräysvallassa olevien yritysten osallistuminen voi edistää TEN-T-verkon toteutumista EU:ssa. Tietyissä olosuhteissa tällainen osallistuminen yhteistä etua koskeviin hankkeisiin saattaa kuitenkin vaarantaa turvatoimet ja yleisen järjestyksen EU:ssa. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/452 15 mukaista yhteistyömekanismia ja sen lisäksi on tarpeen lisätä tietoisuutta tällaisesta osallistumisesta, jotta viranomaiset voivat puuttua asiaan, jos osallistuminen näyttää todennäköisesti vaikuttavan turvatoimiin tai yleiseen järjestykseen. TEN-T-asetuksen tarkistamista koskevassa komission ehdotuksessa säädetäänkin, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista alueellaan toteutettavista yhteistä etua koskevista hankkeista, joihin osallistuu EU:n ulkopuoliseen valtioon sijoittautunut luonnollinen henkilö tai yritys, jotta voidaan arvioida sen vaikutusta turvatoimiin tai yleiseen järjestykseen EU:ssa. Naapurimaiden olisi otettava käyttöön vastaava mekanismi alustavaa TEN-T-verkkoa koskevia hankkeita varten.

III. Naapurimaiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeimmät saavutukset ja näkymät

Euroopan talousalue ja Sveitsi

Euroopan talousalue (ETA) ja Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA) muodostavat olennaisen osan naapurimaita koskevaa TEN-T-politiikkaa. ETA- ja EFTA-valtiot ovat vuosikymmenten ajan olleet tiiviisti sidoksissa unionin markkinoiden kehitykseen EU:hun saumattomasti yhdentyneinä kauppakumppaneina. Neljässä EFTA-valtiossa eli Norjassa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Sveitsissä asuu 13,6 miljoonaa ihmistä, ja valtiot muodostavat siten unionin kolmanneksi suurimman tavarakauppakumppanin ja toiseksi suurimman palvelukauppakumppanin.

Näiden valtioiden laajennettu alustava TEN-T-verkko on hyvin kehittynyt ja vastaa unionin verkkoa. ETA-/EFTA-valtioiden verkko on kaikkien liikennemuotojen osalta integroitu hyvin TEN-T-verkkoon, ja kaksi ETA-/EFTA-valtiota kuuluu jopa TEN-T-ydinverkkokäytävään. Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävä kattaa Norjan, kun taas Rein–Alpit-ydinverkkokäytävä kulkee Sveitsin halki. Näin ollen eurooppalaiset koordinaattorit ovat tiiviissä yhteistyössä näiden maiden kanssa, jotta alustava TEN-T-ydinverkko saadaan valmiiksi vuoteen 2030 mennessä.

Rein–Alpit-käytävä on yksi Euroopan vilkkaimmista tavaraliikennereiteistä. Se yhdistää Belgian ja Alankomaiden Pohjanmeren satamat Genovan Välimeren satamaan. Käytävä kulkee tärkeiden elinkeinokeskusten kautta: esimerkiksi Bryssel ja Antwerpen Belgiassa, Randstadin alue Alankomaissa, Reinin-Ruhrin ja Reinin-Neckarin alueet Saksassa, Baselin ja Zürichin alueet Sveitsissä sekä Milanon ja Genovan alueet Italiassa. Käytävän linjaukseen kuuluu tärkeitä hankkeita Sveitsissä, mukaan lukien maailman pisin rautatietunneli, Gotthardin pohjatunneli. Sveitsin Alppien alla kulkeva 57 kilometrin pituinen Gotthardin pohjatunneli avattiin 1. kesäkuuta 2016. Lötschbergin ja Cenerin pohjatunnelien rinnalla se parantaa rautateiden kilpailukykyä, mikä hyödyttää suoraan EU:n kansalaisia ja yrityksiä. Tällä hetkellä Gotthardin tunneliin johtavat reitit muodostavat pullonkaulan unionin puolella, ja EU:n olisi pyrittävä parantamaan niitä.

Skandinavia–Välimeri-käytävä on Euroopan talouden kannalta keskeinen pohjoisen ja etelän välinen liikenneväylä. Unionin rajojen sisällä se ulottuu Suomesta ja Ruotsista pohjoisessa Maltan saarelle etelässä ja kulkee Tanskan, Pohjois-, Keski- ja Etelä-Saksan, Itävallan, Pohjois-Italian teollisuuden ydinalueiden ja Etelä-Italian satamien kautta. Verkkojen Eurooppa II -asetuksen hyväksymisen myötä käytävä laajennettiin Norjan Narvikiin. Euroopan unionin voimakkaammasta sitoutumisesta arktisella alueella annetun komission tiedonannon 16 mukaisesti käytävää laajennettiin pohjoiseen, jotta helpotetaan arktiselta alueelta ja mahdolliselta tulevalta pohjoiselta merireitiltä peräisin olevaa maanteiden tavaraliikennettä.

Länsi-Balkan

Länsi-Balkanin alue on pitkään ollut yksi EU:n painopistealueista. 17 Kuten puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi unionin tilaa käsitelleessä puheessaan 14. syyskuuta 2021, ”koko alueen tulevaisuus on EU:ssa”. Alueella asuu lähes 18 miljoonaa ihmistä. Se on tärkeä markkina-alue EU:lle sekä eurooppalaisten tavaroiden merkittävä kauttakulkualue. Vuonna 2020 EU:n ja Länsi-Balkanin välisen kokonaiskaupan arvo oli 50,5 miljardia euroa. Länsi-Balkanilla on keskeinen asema EU:lle tavaraa toimittavissa globaaleissa arvoketjuissa, ja tätä asemaa voitaisiin vahvistaa entisestään parantamalla liikenneyhteyksiä unioniin ja alueen sisällä.

Yksi tärkeimmistä saavutuksista on ollut liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen hyväksyminen vuonna 2017. 18 Sopimus liikenneyhteisön perustamisesta edellyttää, että Länsi-Balkanin maat saattavat EU:n liikennesäännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöään, jotta maat voidaan integroida EU:n liikennemarkkinoihin ennen niiden mahdollista liittymistä EU:hun. Tähän sisältyvät tekniset standardit, yhteentoimivuus, turvallisuus, liikenteenhallinta, sosiaalipolitiikka, julkiset hankinnat ja ympäristö. Näin lainsäädännön lähentäminen tukee aluetta sen pyrkimyksissä kuroa umpeen kuilu EU:n jäsenvaltioihin. Liikenneyhteisö laatii parhaillaan säännöllisesti päivitettävää työsuunnitelmaa alustavien TEN-T-ydinverkkojen ja kattavien TEN-T-verkkojen kehittämiseksi. Samalla pysyvä sihteeristö avustaa Länsi-Balkanin kumppaneita unionin liikennepolitiikan saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja TEN-T-hankkeiden täytäntöönpanossa.

Länsi-Balkanin kumppanit ovat edistyneet merkittävästi alustavan TEN-T-ydinverkon toteuttamisessa. Joidenkin alustavaan ydinverkkoon liittyvien keskeisten hankkeiden kehittäminen on kuitenkin vielä aikataulusta jäljessä. Vaikka rajatylittävän infrastruktuurin rakentamisessa on tapahtunut parannuksia – esimerkiksi Kroatian ja Bosnia ja Hertsegovinan välinen Svilaj-silta, joka avattiin liikenteelle syyskuussa 2021 –, tarvitaan huomattavaa edistystä unionin ja Länsi-Balkanin välisten saumattomien kuljetusten varmistamiseksi. Tämä koskee kaikkia liikennemuotoja, mutta erityisen paljon nykyaikaistamista kaipaa rautatieverkko.

Lisäksi kestävien liikennemuotojen osuus on edelleen alhainen. Länsi-Balkanin kumppanit käyvät noin 70 prosenttia maailmankaupastaan unionin kanssa, mutta vain 5 prosenttia tavaraliikenteen kokonaismäärästä kuljetetaan rautateitse, loput 95 prosenttia taas maanteitse. Lisäksi rautateiden tavaraliikenne on vähentynyt 40 prosenttia vuodesta 2009, kun taas rautateiden matkustajaliikenteen osuus kokonaismatkustajaliikenteestä on muutamien suurten kaupunkien esikaupunkiliikennettä lukuun ottamatta edelleen yksinumeroinen. Länsi-Balkanin sisävesiväyläverkko on edelleen vajaakäytössä unioniin tulevassa ja unionista lähtevässä tavaraliikenteessä. Joet Tonava ja Sava halkovat alueella useita maita, joissa on sisävesiväyliä. Niitä voitaisiin hyödyntää enemmän liikenteen siirtämiseksi maanteiltä kestävämpiin liikennemuotoihin. Adrian- ja Joonianmeren alueella on tarpeen varmistaa TEN-T-verkon kehittämisessä toimivien kansallisten ja alueellisten elinten välinen koordinointi.

Edellä mainittujen seikkojen takia liikenneyhteydet alueen sisällä ja unionin kanssa kärsivät, mikä vaikuttaa kielteisesti alueen taloudelliseen kehitykseen ja houkuttelevuuteen sijoittajien kannalta. Tilanteen vaikutukset näkyvät usein unionin rajoilla, joilla infrastruktuurikapasiteetti ei aina vastaa rekisteröityjä liikennemääriä. Tällä on kielteisiä seurannaisvaikutuksia paitsi unionin ja Länsi-Balkanin väliseen kauppaan myös alueen kautta kulkevaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun TEN-T laajennettiin Länsi-Balkanille, ja neljä vuotta sen jälkeen, kun liikenneyhteisön perustamista koskeva sopimus tuli voimaan, on tullut aika nopeuttaa TEN-T:n kehittämistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että unioni ja Länsi-Balkanin kumppanit harjoittavat johdonmukaisempaa TEN-T-politiikkaa. Tämä auttaisi korjaamaan yhteyksien puutetta ja parantamaan liikenteen kokonaislaatua.

TEN-T-politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi Länsi-Balkanin kumppanit voivat hyötyä useista EU:n rahoituslähteistä, kuten liittymistä valmistelevasta tukivälineestä Länsi-Balkanin investointikehyksen kautta. Komissio hyväksyi vuonna 2020 lisäksi kokonaisvaltaisen talous- ja investointisuunnitelman Länsi-Balkania varten 19 . Suunnitelmalla pyritään vauhdittamaan alueen talouksien elpymistä pitkällä aikavälillä, tukemaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta sekä edistämään alueellista yhdentymistä ja lähentymistä EU:hun. Suunnitelmassa yksilöidään lippulaivahankkeita kaikilla yhteyksiin liittyvillä aloilla ja esitetään investointipaketti, jonka avulla otetaan käyttöön jopa 9 miljardin euron arvosta avustuksia seuraavien seitsemän vuoden aikana ja hankitaan jopa 20 miljardin euron investoinnit uuden Länsi-Balkanin lainatakausjärjestelmän kautta. Kaikki suunnitelmaan sisältyvät keskeiset liikennehankkeet, joiden arvo on 1,1 miljardia euroa ja vipuvaikutus jopa 4 miljardia euroa, sijaitsevat laajennetussa TEN-T-verkossa.

EU tukee myös alueen makroaluestrategioita, joita ovat muun muassa EUSAIR ja EUSDR 20 , jotta Länsi-Balkanille tehtävien investointien johdonmukaisuutta voidaan vahvistaa. Interregin, IPA III:n ja muiden rahoitusvälineiden koordinointi EU:n makroaluestrategioiden puitteissa parantaa toteutettujen hankkeiden vaikutusta ja moninkertaistaa uusien hankkeiden vaikutukset.

Unionin olisi asetettava etusijalle TEN-T-hankkeet, joilla on strategista merkitystä tälle alueelle ja unionille, jotta voidaan toteuttaa kattava, vaatimusten mukainen ja kestävä alustava ydinverkko, joka yhdistää alueen pääkaupungit toisiinsa ja unioniin. Unionin olisi pyrittävä nopeuttamaan uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista luomalla puuttuvia yhteyksiä, erityisesti rajatylittävissä hankkeissa, ja tarvittaessa parantamaan olemassa olevaa infrastruktuuria siten, että se vastaa TEN-T-verkon vaatimuksia. Digitaaliteknologiaa, jota tuetaan televiestintäinfrastruktuurin kehittämisellä ja multimodaalisten liikennetietojen vaihdolla, olisi hyödynnettävä verkkojen yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja tehokkaampien tavaraliikennevirtojen tukemiseksi. Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) olisi korvattava vanhat järjestelmät, jotka tekevät verkon osuuksista pirstaloituneita. Myös älykkäisiin liikennejärjestelmiin liittyvien ratkaisujen käyttöönoton olisi oltava etusijalla liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi on tärkeää edistää multimodaalisia liikenneratkaisuja ja nopeuttaa siirtymää kestäviin liikennemuotoihin, mikä vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Vihreitä multimodaalisia ratkaisuja, kuten latausasemia ja multimodaalisia keskuksia, tulisi kehittää. Kaupunkien sisäistä ja niiden ympärillä kulkevaa liikennettä olisi myös parannettava tarjoamalla kestäviä vaihtoehtoja tieliikenteelle ja välttämällä pullonkauloja, jotka johtavat myös suurempiin hiilidioksidipäästöihin.

TEN-T-politiikassa olisi myös otettava paremmin huomioon Länsi-Balkanin maantieteellinen asema Euroopassa osallistavamman lähestymistavan avulla. Useilla jäsenvaltioilla – Kroatialla, Unkarilla, Romanialla, Bulgarialla ja Kreikalla – on yhteisiä rajoja Länsi-Balkanin maiden kanssa. Ne ovat myös voimakkaasti riippuvaisia Länsi-Balkanin infrastruktuurista, mikä tarjoaa yhteyksiä muihin jäsenvaltioihin. Tarkistettua TEN-T-asetusta koskevassa ehdotuksessa ehdotettu eurooppalainen liikennekäytävä, joka yhdistäisi alueen unioniin, on konkreettinen esimerkki siitä, mitä unioni voi tarjota alueelle TEN-T-hankkeiden täytäntöönpanon tehostamiseksi.

Itäinen kumppanuus

Itäinen kumppanuus on ollut keskeisessä asemassa unionin ja itäisten kumppaneiden lähentämisessä. Unionin ja itäisen kumppanuuden alueen väliset taloudelliset siteet ovat vahvat, ja itäiset naapurimaat muodostavat tärkeän kauttakulkualueen kuljetettaessa eurooppalaisia tavaroita itään. Viime vuosikymmenen aikana EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välinen kauppa on lähes kaksinkertaistanut ja tehnyt alueesta unionin kymmenenneksi suurimman kauppakumppanin. Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan kohdalla unioni on suurin kauppakumppani, kun taas Armenialle ja Valko-Venäjälle unioni on toiseksi suurin kauppakumppani. EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välisen kaupan arvo oli vuonna 2020 yhteensä 82,8 miljardia euroa. EU:n ja Ukrainan välisen kaupan osuus itäisen kumppanuuden maiden ja unionin välisestä kokonaiskaupasta on lähes 50 prosenttia. Tämän kehityksen tukemiseksi unionille on tärkeää tarjota paremmat liikenneyhteydet unioniin ja tämän alueen sisällä.

Sen jälkeen, kun alustava TEN-T laajennettiin alueelle vuonna 2018, yksi TEN-T-politiikan merkittävistä tuloksista on ollut alustavaa TEN-T-verkkoa koskevan investointisuunnitelman laatiminen itäistä kumppanuutta varten. Maailmanpankin ja komission yhdessä laatimassa suunnitelmassa määritellään tärkeimmät ensisijaiset investoinnit, joiden kokonaisarvo on 12,8 miljardia euroa ja jotka kohdistetaan kaikkiin liikennemuotoihin laajennetussa ydinverkossa. Valmistumisen määräaika on vuosi 2030. Suunnitelman tarkoituksena on auttaa päätöksentekijöitä priorisoimaan strategisia investointeja liikenneinfrastruktuuriin, jotta alustava TEN-T-verkko saadaan valmiiksi. Yhtenäisen koordinoidun hankejatkumon kehittäminen alueelle on keskeinen osa TEN-T-politiikan täytäntöönpanon onnistumista. Sama koskee verkon edelleen kehittämistä, mukaan luettuna sisävesiväylät, jotka eivät olleet mukana laajennuksessa vuonna 2018.

Sääntöihin perustuvan politiikan pohjalta tehtävät investoinnit kestäviin ratkaisuihin alustavassa TEN-T-verkossa ovat yksi itäisen kumppanuuden politiikan pitkän aikavälin toimintapoliittisista tavoitteista vuoden 2020 jälkeen, mikä todetaan yhteisessä tiedonannossa Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen: selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus. Vuoden 2020 jälkeinen ohjelma on jäsennelty kahteen pilariin, jotka ovat investoinnit ja hallinnointi. Siinä ehdotetaan talous- ja investointisuunnitelmaa, jolla tuetaan kumppanimaiden parempaa sosioekonomista elpymistä ja vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoittelua. Suunnitelmaan sisältyy huomattavia investointeja liikenteeseen (jopa 4,5 miljardia euroa), mukaan lukien laajennetussa TEN-T-verkossa toteutettavat hankkeet.

Talous- ja investointisuunnitelma ja alustavaa TEN-T-verkkoa koskeva investointisuunnitelma itäistä kumppanuutta varten ovat ratkaisevassa asemassa ratkaistaessa lukuisia haasteita, jotka liittyvät TEN-T-verkon vaatimusten mukaisen yhteentoimivan verkon toteuttamiseen. Unionin ja itäisen kumppanuuden kumppaneiden väliset yhteydet ovat edelleen riittämättömiä ja alikehittyneitä sekä maanteiden että rautateiden osalta, ja rajanylityspaikoilta puuttuu usein yhteyksiä. Tieinfrastruktuuri on heikkotasoinen sekä laadultaan, kapasiteetiltaan että turvallisuudeltaan. Rautatieverkon infrastruktuuri ja liikkuva kalusto ovat useissa tapauksissa vanhentuneita laatu-, kapasiteetti- ja turvallisuusnormien osalta. Lisäksi itäisen kumppanuuden rautatieverkon integrointi unionin rataverkkoon on haasteellista siksi, että itäisen kumppanuuden verkossa raideleveys on 1 520 mm, kun taas unionin normaaliraideleveys on 1 435 mm. Tämä mutkistaa yhteentoimivan, rajatylittävän verkon toteuttamista ja edellyttää kehittyneitä teknisiä ratkaisuja.

Näiden haasteiden ratkaisemiseksi itäisen kumppanuuden olisi jatkettava työtä TEN-T-hankkeiden jatkumon aikaansaamiseksi ja saatava hankesuunnitelmat valmiiksi rahoitusedellytysten täyttämiseksi. Itäisen kumppanuuden maiden olisi keskityttävä hankkeisiin, jotka sijaitsevat alustavassa TEN-T-ydinverkossa, erityisesti rajatylittäviin hankkeisiin unionin kanssa.

Unionin olisi pyrittävä nopeuttamaan uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista luomalla puuttuvia yhteyksiä – erityisesti rajatylittävissä hankkeissa ja myös meriliikenteen kattavien multimodaalisten yhteyksien kohdalla – ja tarvittaessa parantamaan olemassa olevaa infrastruktuuria siten, että se vastaa TEN-T-verkon vaatimuksia. Unionin olisi tuettava innovatiivisten infrastruktuuriratkaisujen kehittämistä erilaisten raideleveysnormien aiheuttaman ongelman ratkaisemiseksi. Olisi otettava käyttöön digitaalisia ratkaisuja verkkojen yhteentoimivuuden ja multimodaalisuuden mahdollistamiseksi, turvallisuuden ja kestävyyden lisäämiseksi sekä kaupan ja rajanylitysten helpottamiseksi. Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) olisi korvattava vanhat järjestelmät, jotka tekevät verkon osista hajanaisia. Älykkäisiin liikennejärjestelmiin liittyvien ratkaisujen käyttöönoton olisi oltava etusijalla liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Myös multimodaaliset liikenneratkaisut ja nopeutettu siirtyminen kestäviin liikennemuotoihin olisi asetettava etusijalle liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tieinfrastruktuurihankkeiden osalta unionin olisi edistettävä vihreiden multimodaalisten ratkaisujen (kuten latausasemien ja multimodaalisten keskusten) kehittämistä. Myös sisävesiväyläverkon päivittäminen on ensisijainen tavoite. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että nämä maat pitävät infrastruktuurin kunnossa erityisesti EU:n varoilla kehitettyjen keskeisten hankkeiden osalta.

Eteläisen Välimeren alue

Eteläisen Välimeren alueella on unionille erityinen poliittinen merkitys. Alue on myös läheinen kauppakumppani. Vuonna 2020 EU:n ja eteläisen naapuruston maiden välisen tavarakaupan arvo oli yhteensä 149,4 miljardia euroa. Kauppaa on mahdollista kehittää edelleen, ja sitä olisi tuettava parantamalla kestäviä liikenneyhteyksiä.

Euro–Välimeri-alueen ministerien vuonna 2013 saaman valtuutuksen perusteella unioni ja eteläisen Välimeren alueen kumppanit pyrkivät määrittämään Välimeren laajuisen liikenneverkon (TMN-T). TMN-T-verkkoa valmistellaan kattavana verkkona. Unionin ja eteläisen Välimeren alueen välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi on erityisen tärkeää määrittää merisatamat alustavassa TMN-T-verkossa.

Kun TMN-T-verkko on määritetty, eteläisen Välimeren kumppanien olisi hankejatkumon luomiseksi laadittava nopeasti TMN-T-verkon täytäntöönpanosuunnitelma, jossa määritetään ensisijaiset hankkeet. Etusijalle olisi asetettava hankkeet satamissa, mukaan lukien viimeistä osuutta koskevat multimodaaliset yhteydet, lähimerenkulun kehityksen vahvistamiseksi.

Vuonna 2021 annetussa yhteisessä tiedonannossa uudistetusta kumppanuudesta eteläisten naapurimaiden kanssa ja siihen liittyvässä alueen talous- ja investointisuunnitelmassa määritetään liikenneyhteydet keskeiseksi tekijäksi eteläisen Välimeren alueen kehityksessä. Niissä asetetaan etusijalle Välimeren laajuisen liikenneverkon kehittäminen ja liikennepolitiikan uudistukset, jotka on yhdessä määritelty alueellisessa liikennetoimintasuunnitelmassa 21 . Läntisen Välimeren sinisen talouden kestävää kehitystä edistävässä WestMed-aloitteessa 22 käsitellään meriliikennettä.

Uudistetun kumppanuuden eteläisten naapurimaiden kanssa sekä alueen talous- ja investointisuunnitelman mukaisesti unionin olisi tehostettava pyrkimyksiään hyväksyä tulevan Välimeren laajuisen liikenneverkon (TMN-T) alustavat kartat ja asetettava etusijalle tähän unionin kannalta erityisen tärkeään verkkoon liittyvät hankkeet. Lisäksi sen olisi tuettava alueellisen liikennetoimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Suunnitelmassa vahvistetaan sovitut periaatteet multimodaalisen, kestävän ja integroidun liikennejärjestelmän kehittämiseksi, mukaan lukien sääntelyn lähentäminen. Tämä lähestymistapa vastaa Välimeren unionin kestävän liikenteen ja sinisen talouden yhteistyökehystä.

Turkki

EU ja Turkki ovat tärkeitä kauppakumppaneita, ja Turkki on unionin ja Lähi- ja Kaukoidän välisen kaupan keskeinen kauttakulkumaa. Näin ollen infrastruktuurin kehittäminen ja päivittäminen on unionin ja Turkin yhteisen edun mukaista. Hankkeiden täytäntöönpanon edistyminen on ratkaisevan tärkeää alustavan TEN-T-verkon koko potentiaalin hyödyntämiseksi Turkissa. Jotta nämä hyödyt voidaan maksimoida sekä Turkin että unionin osalta, infrastruktuurin kehittämisen koordinointi on välttämätöntä erityisesti rautateiden kohdalla. IPA-välineen puitteissa toteutettavana keskeisenä hankkeena Turkki aikoo varmistaa arvokkaan yhteyden TEN-T-verkkoon Bulgarian kautta saattamalla päätökseen Halkali–Kapikule-rautatien, jota yhteisrahoitetaan IPA-välineestä 275 miljoonalla eurolla ja eurooppalaisten rahoituslaitosten (EIP ja EBRD) varoista. Turkin lainsäädännön mukauttaminen TEN-T-säännöstöön on edelleen ratkaisevan tärkeää. 23  Samoin kuin Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden alueen suunnitelmissa unionin ja Turkin välisen tieinfrastruktuurin suunnittelussa on ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjonta. Lisäksi rajainfrastruktuurin täytäntöönpanon parempi koordinointi edistäisi infrastruktuuripuutteiden korjaamista ja parantaisi liikennevirtoja unionin ja Turkin välillä ja laajemminkin.

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistynyt kuningaskunta oli erottamaton osa TEN-T-verkkoa siihen saakka, kun se erosi unionista siirtymäkauden päättyessä 31. joulukuuta 2020. Yhdistynyt kuningaskunta oli siihen asti osa Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävää, ja sillä oli saumattomasti integroidut liikenneyhteydet Manner-Eurooppaan ja Irlantiin. Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisen jälkeen maahan ei enää sovelleta TEN-T-säännöstöä.

Erityisen merkityksellistä EU:lle on Irlannin ja unionin manneralueen välisten yhteyksien turvaaminen. Unioni pyrkiikin varmistamaan, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen häiritse merkittävästi Irlannin liikenneverkkoa, erityisesti yhteyksiä Manner-Eurooppaan. Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisen yhteydessä unioni käynnisti erityistoimenpiteitä Irlannin ja siten unionin etujen suojaamiseksi. Verkkojen Eurooppa ‑väline II ‑asetuksen hyväksymisen yhteydessä Irlanti sijoitettiin ensimmäistä kertaa kahdelle TEN-T-ydinverkkokäytävälle. Sen lisäksi, että Irlanti pysyi Pohjanmeri–Välimeri-käytävällä, se sisällytettiin Atlantin käytävään, ja kolme ydinverkon satamaa – Dublin, Cork ja Shannon-Foynes – yhdistettiin kahteen Ranskan satamaan, Le Havreen ja Nantes Saint-Nazaireen.

Pohjanmeri–Välimeri-käytävän työsuunnitelma osoittaa, että unioni on edelleen sitoutunut suojelemaan Irlannin liikenneyhteyksiä Manner-Eurooppaan. Käytävän kehittämisen tavoitteita ovat muun muassa meriyhteyksien kehittäminen edelleen sekä merisatamien sisämaayhteyksien parantaminen. Erityisesti viitataan suunnitelmiin edistää useita hankkeita, joihin kuuluvat Ringaskiddyn tieyhteys Corkiin ja Alexandran allas Dublinissa. Suunnitelmassa sitoudutaan varmistamaan yhteydet Manner-Eurooppaan meritse ja todetaan meriyhteyden olevan Irlannin merkittävin rajanylityspaikka. Lisäinvestointeja Irlannin satamakapasiteettiin pidetään mahdollisena keinona vähentää Irlannin riippuvuutta Yhdistyneen kuningaskunnan maasillasta.

IV. Päätelmät

TEN-T-politiikan laajentaminen naapurimaihin on ollut unionin kannalta ratkaisevan tärkeää pyrittäessä kehittämään yhteentoimivaa ja multimodaalista liikenneverkkoa. TEN-T-politiikka on ollut tärkeä väline laajentumismaiden integroimisessa. Sen avulla on parannettu liikenneyhteyksiä ja mahdollistettu kaupan helpottamista, mikä on nopeuttanut lähentymistä unioniin. Tämän tarkistettua TEN-T-asetusta koskevan ehdotuksen rinnalla esitettävän tiedonannon tavoitteena on syventää edelleen unionin ulkosuhteita ja käsitellä komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sekä kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevan strategian painopisteitä.

Erityisesti Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden osalta on erittäin tärkeää nopeuttaa alustavan TEN-T-verkon kehittämistä näiden alueiden ja unionin välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi edelleen. Jotta näiden alueiden tilkkutäkistä voidaan muodostaa verkko, hankkeiden toteutuksen johdonmukaisuutta on vahvistettava ja järkevien hankejatkumoiden luomista on jatkettava nopeammalla vaihteella asettaen kriittisimmät ja alustavassa ydinverkossa sijaitsevat hankkeet selvästi etusijalle.

Lisäksi on kiireesti saatettava olemassa oleva infrastruktuuri vaatimusten mukaiseksi ja varmistettava olemassa olevan infrastruktuurin kunnossapito. Alustavan TEN-T-verkon kehittämisellä olisi jatkossa pyrittävä luomaan tiukat laatuvaatimukset täyttävä verkko. Lisäksi sillä olisi pyrittävä varmistamaan kestävän infrastruktuurin kehittäminen ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamiseksi.

Tämän vuoksi komissio toteuttaa seuraavat toimet:

·Luodaan vaatimusten mukainen alustava ydinverkko, joka on multimodaalinen, kestävä ja häiriönsietokykyinen.

·Nopeutetaan uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista korjaten puuttuvia yhteyksiä ja poistaen pullonkauloja erityisesti rajoilla sekä päivitetään olemassa olevaa infrastruktuuria, jotta voidaan noudattaa TEN-T-vaatimuksia ja varmistaa yhdenmukaisuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa.

·Tuetaan digitaalisen teknologian edistämistä ja käyttöönottoa verkkojen – erityisesti Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän, älykkäiden liikennejärjestelmien ja multimodaalisten rahtitietojärjestelmien sekä 5G-infrastruktuurin – yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi. Digitaaliteknologian käyttöönoton olisi taattava tehokkuus koko verkossa ja lisättävä automaatiota.

·Kannustetaan kumppaneita ottamaan asianmukaisesti huomioon ja toteuttamaan olemassa olevan ja uuden infrastruktuurin optimaalinen kunnossapito ja käyttö.

·Annetaan etusija Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden alueiden sekä unionin kannalta strategisesti tärkeille hankkeille laajentumismaiden ja muiden naapurimaiden ja unionin välisten yhteyksien parantamiseksi.

·Arvioidaan tarvetta tarkastella laajentumismaiden ja muiden naapurimaiden olemassa olevaa alustavaa TEN-T-verkkoa ja käynnistetään tarvittaessa verkon päivitysprosessi.

Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kehotetaan hyväksymään tämä tiedonanto, joka esitetään myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(2)

Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (COM(2021) 812, 14.12.2021).

(3)

COM(2019) 640 final.

(4)

COM(2020) 789 final.

(5)

JOIN(2021) 30 final.

(6)

Komission delegoitu asetus (EU) 2016/758, annettu 4 päivänä helmikuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 muuttamisesta sen liitteen III mukauttamisen osalta (EUVL L 126, 14.5.2016, s. 3).

(7)

Komission delegoitu asetus (EU) 2016/758, annettu 4 päivänä helmikuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 muuttamisesta sen liitteen III mukauttamisen osalta (EUVL L 126, 14.5.2016, s. 3). *Tämä viittaus ei vaikuta Kosovon asemaan, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(8)

Valko-Venäjän viranomaiset ovat tällä hetkellä keskeyttäneet osallistumisensa.

(9)

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/254, annettu 9 päivänä marraskuuta 2018, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteen III mukauttamisesta (EUVL L 43, 14.2.2019, s. 1).

(10)

Eteläisen naapuruusalueen kumppaneita ovat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya (tarkkailijan asema Välimeren unionissa), Marokko, Palestiina, Syyria (yhteistyö Syyrian kanssa on ollut keskeytettynä vuodesta 2011 lähtien) ja Tunisia. Nimitystä ’Palestiina’ ei pidä tulkita Palestiinan valtion tunnustamiseksi, eikä se vaikuta asiaa koskeviin yksittäisten jäsenvaltioiden kantoihin.

(11)

Tiedonanto Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma (COM(2020) 641 final).

(12)

Yhteinen tiedonanto Selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus (JOIN(2020) 7 final) ja komission yksiköiden yhteinen valmisteluasiakirja palautumisesta, selviytymiskyvystä ja uudistuksista eli vuoden 2020 jälkeisistä itäisen kumppanuuden painopisteistä (Recovery, resilience and reform: post 2020 Eastern Partnership priorities, SWD(2021) 186 final).

(13)

Yhteinen tiedonanto Uudistettu kumppanuus eteläisen naapuruston kanssa: Välimeren alueen uusi toimintaohjelma (JOIN(2021) 2 final) ja komission yksiköiden yhteinen valmisteluasiakirja uudistetusta kumppanuudesta eteläisten naapurimaiden kanssa ja sen talous- ja investointisuunnitelmasta (Renewed Partnership with the Southern Neighbourhood Economic and Investment Plan for the Southern Neighbours, SWD(2021) 23 final).

(14)

Verkkojen Eurooppa -välineestä 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 5 artikla (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta (EUVL L 79I, 21.3.2019, s. 1).

(16)

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n voimakkaampi sitoutuminen rauhanomaiseen, kestävään ja vauraaseen arktiseen alueeseen (COM(2021) 27 final).

(17)

Liittymisneuvottelut on aloitettu Montenegron (2012) ja Serbian (2014) kanssa. Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa maaliskuussa 2020 saavutetun neuvoston sopimuksen mukaisia neuvotteluja ei ole vielä aloitettu.

(18)

EUVL L 278, 27.10.2017.

(19)

Tiedonanto Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma (COM(2020) 641 final).

(20)

Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia ja Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia.

(21)

Välimeren alueen liikennettä koskeva toimintasuunnitelma (2014–2020).

(22)

WestMED-aloite on jatkotoimi ”5+5-vuoropuhelulle”, johon osallistui viisi EU:n jäsenvaltiota (Ranska, Italia, Portugali, Espanja ja Malta) ja viisi eteläistä kumppanimaata (Algeria, Libya, Mauritania, Marokko ja Tunisia).

(23)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Turkey 2021 Report (SWD(2021) 290 final/2).