1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan suuntaviivat liitteessä I vahvistettujen Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden, jäljempänä ”energiainfrastruktuurien ensisijaiset käytävät ja alueet”, viiveetöntä kehittämistä ja yhteentoimivuutta varten, millä edistetään EU:n vuotta 2030 koskevia ilmasto- ja energiatavoitteita sekä tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan suuntaviivat liitteessä I vahvistettujen Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden, jäljempänä ”energiainfrastruktuurien ensisijaiset käytävät ja alueet”, viiveetöntä kehittämistä ja yhteentoimivuutta varten, millä edistetään EU:n vuotta 2030 koskevia ilmasto- ja energiatavoitteita, tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja vuoteen 2030 asetettua biodiversiteettitavoitetta ja varmistetaan samalla toimitusvarmuus, markkinoiden yhdentyminen, terve kilpailu, energiatarjonnan monipuolistaminen sekä kohtuuhintainen energia kaikille .

(4)   ”yhteistä etua koskevalla hankkeella” hanketta, joka on välttämätön liitteessä I vahvistettujen energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamiseksi ja joka kuuluu 3 artiklassa tarkoitettuun unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista;

(4)   ”yhteistä etua koskevalla hankkeella” hanketta, joka on välttämätön liitteessä I vahvistettujen energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamiseksi ja joka kuuluu 3 artiklassa tarkoitettuun unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista . Hankkeita arvioitaessa on otettava huomioon kansalliset kehitysstrategiat sekä hankkeen toteuttamispaikan paikallinen ja alueellinen potentiaali optimaalisen suotuisan vaikutuksen varmistamiseksi ;

(16)   ”ilmastonmuutokseen sopeutumisella” prosessia, jossa energiainfrastruktuurin kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haittavaikutuksia varmistetaan ilmastohaavoittuvuuden ja -riskien arvioinnilla, johon sisältyvät tarvittavat mukautustoimenpiteet.

(16)   ”ilmastonmuutokseen sopeutumisella” prosessia, jossa energiainfrastruktuurin kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haittavaikutuksia varmistetaan ilmastohaavoittuvuuden ja -riskien arvioinnilla, johon sisältyvät tarvittavat mukautustoimenpiteet;

(17)     ”kestävyydellä” tarkoitetaan minkä tahansa tyyppisten hankkeiden mahdollisuuksia edistää ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. Sitä arvioidaan uusiutuvien energialähteiden energiaverkkoon sisällyttämisen tai hankkeesta sen odotetun elinkaaren ajalta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta.

5.    Jäljempänä 8 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä ACERille sekä asianomaiselle ryhmälle tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kertomus täydennettynä tiedoilla alueellaan sijaitsevien yhteistä etua koskevien hankkeiden edistymisestä ja tarvittaessa niiden toteuttamisessa lupamenettelyiden osalta tapahtuneista viivästyksistä sekä tällaisten viivästysten syistä. Toimivaltaisten viranomaisten kertomukseen lisäämät tiedot on merkittävä selvästi ja esitettävä niin, ettei hankkeen toteuttajien laatimaa tekstiä muuteta.

5.    Tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa perustettujen toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä ACERille sekä asianomaiselle ryhmälle tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kertomus täydennettynä tiedoilla alueellaan sijaitsevien yhteistä etua koskevien hankkeiden edistymisestä ja tarvittaessa niiden toteuttamisessa lupamenettelyiden osalta tapahtuneista viivästyksistä sekä tällaisten viivästysten syistä. Toimivaltaisten viranomaisten kertomukseen lisäämät tiedot on merkittävä selvästi ja esitettävä niin, ettei hankkeen toteuttajien laatimaa tekstiä muuteta.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on helpotettava kattavan päätöksen antamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien kansainvälisen ja unionin oikeuden vaatimusten soveltamista. Kattava päätös on lopullinen todiste siitä, että yhteistä etua koskeva hanke on saatettu rakennusvalmiuteen, eikä siihen liity enää lupia tai suostumuksia koskevia muita vaatimuksia. Kattava päätös annetaan 10 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ja noudattaen jotakin seuraavista järjestelmistä:

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on helpotettava kattavan päätöksen antamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien alueellisen, kansallisen, unionin ja kansainvälisen oikeuden vaatimusten soveltamista. Kattava päätös on lopullinen todiste siitä, että yhteistä etua koskeva hanke on saatettu rakennusvalmiuteen, eikä siihen liity enää lupia tai suostumuksia koskevia muita vaatimuksia. Kattava päätös annetaan 10 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ja noudattaen jotakin seuraavista järjestelmistä:

1.   Jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen on viimeistään [1 päivänä toukokuuta 2023] tarvittaessa yhteistyössä muiden asianomaisten viranomaisten kanssa julkaistava yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovellettavaa lupamenettelyä käsittelevä käsikirja, joka sisältää vähintään liitteessä VI olevassa 1 kohdassa määritellyt tiedot. Käsikirja ei ole oikeudellisesti sitova, mutta siinä voidaan viitata asiaankuuluviin säännöksiin tai lainata niitä. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on koordinoitava omien lupamenettelyä käsittelevien käsikirjojensa laadintaa naapurimaiden kanssa ja pyrittävä löytämään niiden kanssa synergioita .

1.   Jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen on viimeistään [1 päivänä toukokuuta 2023] tarvittaessa yhteistyössä muiden asianomaisten viranomaisten kanssa julkaistava yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovellettavaa lupamenettelyä käsittelevä käsikirja, joka sisältää vähintään liitteessä VI olevassa 1 kohdassa määritellyt tiedot. Käsikirja ei ole oikeudellisesti sitova, mutta siinä on viitattava asiaankuuluviin säännöksiin tai lainattava niitä. Kansallisten ja alueellisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä naapurimaiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa hyvien käytäntöjen vaihtoa varten ja lupaprosessin helpottamiseksi .

4.   Ellei saman- tai ylempitasoisessa kansallisessa lainsäädännössä tätä edellytetä, hankkeen toteuttajan tai, mikäli kansallisessa oikeudessa niin edellytetään, toimivaltaisen viranomaisen on järjestettävä vähintään yksi julkinen kuuleminen ennen lopullisten ja kattavien hakemusasiakirjojen jättämistä toimivaltaiselle viranomaiselle 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämä julkinen kuuleminen ei vaikuta mahdollisiin julkisiin kuulemisiin, jotka toteutetaan direktiivin 2011/92/EU 6 artiklan 2 kohdan mukaisen lupahakemuksen jättämisen jälkeen. Julkisessa kuulemisessa liitteessä VI olevan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille sidosryhmille on tiedotettava hankkeesta varhaisessa vaiheessa ja autettava määrittelemään sopivin sijoituspaikka tai reitti, myös hankkeeseen liittyvien ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökohtien kannalta, sekä hakemusasiakirjoissa käsiteltävät asiaan liittyvät kysymykset. (…)

4.   Ellei saman- tai ylempitasoisessa kansallisessa lainsäädännössä tätä edellytetä, hankkeen toteuttajan tai, mikäli kansallisessa oikeudessa niin edellytetään, toimivaltaisen viranomaisen on järjestettävä vähintään yksi julkinen kuuleminen ennen lopullisten ja kattavien hakemusasiakirjojen jättämistä toimivaltaiselle viranomaiselle 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämä julkinen kuuleminen ei vaikuta mahdollisiin julkisiin kuulemisiin, jotka toteutetaan direktiivin 2011/92/EU 6 artiklan 2 kohdan mukaisen lupahakemuksen jättämisen jälkeen. Julkisessa kuulemisessa liitteessä VI olevan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille sidosryhmille on tiedotettava hankkeesta varhaisessa vaiheessa ja autettava määrittelemään sopivin sijoituspaikka tai reitti , ja tarvittaessa niille vaihtoehto, myös hankkeeseen liittyvien ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökohtien kannalta, sekä hakemusasiakirjoissa käsiteltävät asiaan liittyvät kysymykset. (…)

1.   Liitteessä II olevan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdassa vahvistettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden sekä liitteessä II olevassa 3 kohdassa vahvistettuun luokkaan kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden, silloin kun ne kuuluvat kansallisten sääntelyviranomaisten toimivaltaan, tosiasiallisesti aiheutuneista investointikustannuksista ylläpitokustannuksia lukuun ottamatta vastaavat niiden jäsenvaltioiden siirtoverkonhaltijat tai siirtoinfrastuktuuria koskevien hankkeiden toteuttajat, joille hanke aiheuttaa positiivisen nettovaikutuksen, ja siltä osin kuin näitä kustannuksia ei ole katettu siirtorajoitusmaksuilla tai muilla maksuilla, verkon käyttäjät maksavat ne verkkoon pääsystä kyseisissä jäsenvaltioissa veloitettavina tariffeina.

1.   Liitteessä II olevan 1 kohdan a, b, c , d ja e alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden sekä liitteessä II olevassa 3 kohdassa ja liitteessä IV olevassa 1 kohdan c alakohdassa vahvistettuun luokkaan kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden, silloin kun ne kuuluvat kansallisten sääntelyviranomaisten toimivaltaan, tosiasiallisesti aiheutuneista investointikustannuksista ylläpitokustannuksia lukuun ottamatta vastaavat niiden jäsenvaltioiden kantaverkonhaltijat tai siirto- ja/tai jakeluinfrastruktuuria koskevien hankkeiden toteuttajat, joille hanke aiheuttaa positiivisen nettovaikutuksen, ja siltä osin kuin näitä kustannuksia ei ole katettu siirtorajoitusmaksuilla tai muilla maksuilla, verkon käyttäjät maksavat ne verkkoon pääsystä kyseisissä jäsenvaltioissa veloitettavina tariffeina.

2.   Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan liitteessä II olevan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdassa vahvistettuihin luokkiin kuuluviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jos vähintään yksi hankkeen toteuttaja pyytää asianomaisilta kansallisilta viranomaisilta, että säännöksiä sovelletaan hankkeen kustannuksiin. Niitä sovelletaan tarvittaessa liitteessä II olevassa 3 kohdassa vahvistettuun luokkaan kuuluvaan yhteistä etua koskevaan hankkeeseen vain, jos markkinoiden kysyntää koskeva arvio on jo tehty eikä tosiasiallisesti aiheutuneita investointikustannuksia voida sen mukaan odottaa katettavan tariffeilla.

2.   Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan liitteessä II olevan 1 kohdan a, b, c , d ja e alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa sekä liitteessä IV olevan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettuihin luokkiin kuuluviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jos vähintään yksi hankkeen toteuttaja pyytää asianomaisilta kansallisilta viranomaisilta, että säännöksiä sovelletaan hankkeen kustannuksiin. Niitä sovelletaan tarvittaessa liitteessä II olevassa 3 kohdassa vahvistettuun luokkaan kuuluvaan yhteistä etua koskevaan hankkeeseen vain, jos markkinoiden kysyntää koskeva arvio on jo tehty eikä tosiasiallisesti aiheutuneita investointikustannuksia voida sen mukaan odottaa katettavan tariffeilla.

4.   (…) Asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on rajatylittävässä kustannustenjaossa pyrittävä asianomaisia siirtoverkonhaltijoita kuullen keskinäiseen yhteisymmärrykseen muun muassa 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Niiden arvioinnin on perustuttava samaan skenaarioon, jota käytettiin valintamenettelyssä silloin, kun kyseisen yhteistä etua koskevan hankkeen sisältävä unionin luettelo laadittiin.

Jos yhteistä etua koskeva hanke vähentää kielteisiä ulkoisvaikutuksia, kuten silmukkavirtoja, ja kyseinen yhteistä etua koskeva hanke toteutetaan kielteisen ulkoisvaikutuksen aiheuttavassa jäsenvaltiossa, tällaista vähentämistä ei saa pitää rajatylittävänä hyötynä eikä se sen vuoksi saa olla perusteena kustannustenjaolle sellaisen yhden tai useamman jäsenvaltion siirtoverkonhaltijalle , johon kyseiset kielteiset ulkoisvaikutukset kohdistuvat.

4.   (…) Asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on rajatylittävässä kustannustenjaossa pyrittävä asianomaisia kantaverkonhaltijoita kuullen keskinäiseen yhteisymmärrykseen muun muassa 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Niiden arvioinnin on perustuttava samaan skenaarioon, jota käytettiin valintamenettelyssä silloin, kun kyseisen yhteistä etua koskevan hankkeen sisältävä unionin luettelo laadittiin. Jos yhteistä etua koskeva hanke vähentää kielteisiä ulkoisvaikutuksia, kuten silmukkavirtoja, ja kyseinen yhteistä etua koskeva hanke toteutetaan kielteisen ulkoisvaikutuksen aiheuttavassa jäsenvaltiossa, tällaista vähentämistä ei saa pitää rajatylittävänä hyötynä eikä se sen vuoksi saa olla perusteena kustannustenjaolle sellaisen yhden tai useamman jäsenvaltion kantaverkonhaltijalle , johon kyseiset kielteiset ulkoisvaikutukset kohdistuvat.

4.   Liitteessä II olevan 1 kohdan d alakohdassa sekä 2 ja 5 kohdassa vahvistettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa, jos asianomaiset hankkeen toteuttajat voivat osoittaa, että hankkeista aiheutuu merkittäviä myönteisiä ulkoisvaikutuksia esimerkiksi toimitusvarmuudelle, järjestelmän joustavuudelle, yhteisvastuulle tai innovoinnille, ja ne voivat esittää selkeää näyttöä siitä, että hankkeet ovat kaupallisesti kannattamattomia kustannus-hyötyanalyysin, liiketoimintasuunnitelman sekä erityisesti mahdollisten sijoittajien tai luotonantajien taikka tapauksesta riippuen kansallisen sääntelyviranomaisen tekemien arviointien mukaan.

4.   Liitteessä II olevan 1 kohdan d alakohdassa sekä 2 , 4 ja 5 kohdassa vahvistettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa, jos asianomaiset hankkeen toteuttajat voivat osoittaa, että hankkeista aiheutuu merkittäviä myönteisiä ulkoisvaikutuksia esimerkiksi toimitusvarmuudelle, järjestelmän joustavuudelle, yhteisvastuulle tai innovoinnille, ja ne voivat esittää selkeää näyttöä siitä, että hankkeet ovat kaupallisesti kannattamattomia kustannus-hyötyanalyysin, liiketoimintasuunnitelman sekä erityisesti mahdollisten sijoittajien tai luotonantajien taikka tapauksesta riippuen kansallisen sääntelyviranomaisen tekemien arviointien mukaan.