EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52020XG1014(01)

Neuvoston päätelmät ”Oikeussuojan saatavuus – digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen” 2020/C 342 I/01

OJ C 342I , 14.10.2020, p. 1–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

14.10.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CI 342/1


Neuvoston päätelmät

”Oikeussuojan saatavuus – digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen”

(2020/C 342 I/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN SEURAAVAT:

neuvoston 9. kesäkuuta 2020 antamat päätelmät Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta,

neuvoston 3. joulukuuta 2019 antamat päätelmät yksityisoikeuden alan yhteistyön tulevaisuudesta,

neuvoston 7. lokakuuta 2019 antamat päätelmät Eurojustista: Unionin oikeudellisen yhteistyön yksikkö digiaikana,

neuvoston 18. helmikuuta 2019 antamat päätelmät koordinoidusta suunnitelmasta Euroopassa tuotetun tekoälyn kehittämisestä ja hyödyntämisestä,

neuvoston 8. kesäkuuta 2017 antamat päätelmät toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi,

neuvoston 6. joulukuuta 2018 hyväksymä Euroopan sähköisen oikeuden strategia 2019–2023,

6. joulukuuta 2018 hyväksytty sähköisen oikeudenkäytön toimintasuunnitelma 2019–2023,

puheenjohtajavaltio Saksan 16. heinäkuuta 2020 järjestämä konferenssi oikeussuojan saatavuudesta digiaikana (”Access to Justice in the Digital Age – Perspectives and Challenges”),

komission tiedonanto ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020) 456 final),

EU:n oikeusalan tulostaulu 2020 (COM(2020) 306 final),

komission tiedonanto ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (COM(2020) 67 final),

komission tiedonanto ”Euroopan datastrategia” (COM(2020) 66 final),

komission valkoinen kirja ”Tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen” (COM (2020) 65 final),

Euroopan unionin perusoikeusviraston julkaisu ”Your rights matter: Data protection and privacy, Fundamental Rights Survey” (2020),

Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan neuvoston ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen julkaisu ”Oikeussuojan saatavuus Euroopan oikeudessa – käsikirja” (2016),

komission 14. syyskuuta 2020 julkaisema selvitys innovatiivisten teknologioiden käytöstä oikeusalalla,

komission 14. syyskuuta 2020 julkaisema selvitys rajatylittävästä digitaalisesta rikosoikeudesta,

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 19. toukokuuta 2019 antama suositus tekoälystä ja ihmisoikeuksien suojelusta (”Unboxing Artificial Intelligence: 10 Steps to protect Human Rights”),

yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen neuvoa-antavan komitean vuonna 2019 antamat suuntaviivat tekoälystä ja tietosuojasta,

oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) 3. ja 4. joulukuuta 2018 hyväksymä eettinen peruskirja tekoälyn käytöstä oikeusjärjestelmissä (”European Ethical Charter on the use of artificial intelligence in judicial systems”),

Euroopan neuvoston Venetsian komission vuonna 2016 laatima luettelo oikeusvaltion arviointiperusteista.

Oikeussuojan saatavuus

1.

KOROSTAA, että oikeussuojan saatavuus on perusoikeus ja olennainen osa oikeusvaltiota, joka on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan nojalla yksi Euroopan unionin perustana olevista keskeisistä, jäsenvaltioille yhteisistä arvoista. SEU 19 artiklan mukaan jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla, ja siinä annetaan vastuu oikeudellisen valvonnan varmistamisesta EU:n oikeusjärjestyksessä osittain kansallisille tuomioistuimille.

2.

PALAUTTAA MIELEEN, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaan EU:n tehtävänä on kehittää oikeudellista yhteistyötä sekä yksityisoikeudellisissa että rikosasioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, ja vahvistaa, että tähän liittyvänä tavoitteena on varmistaa oikeussuojan tehokas saatavuus EU:ssa ja jäsenvaltioissa.

3.

HUOMAUTTAA, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaan jokaisella on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, niin että hänen oikeuksiensa ja vapauksiensa loukkaukset voidaan käsitellä oikeudenmukaisessa ja julkisessa oikeudenkäynnissä ja että hänellä on mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään.

4.

ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että tästä oikeudesta tehokkaaseen oikeussuojaan on huolehdittava täysin myös digitalisaation luomissa olosuhteissa, jotta voidaan varmistaa EU:n lainsäädännön täysimääräinen ja tehokas soveltaminen, parantaa oikeusjärjestelmien hyväksyntää ja vahvistaa luottamusta oikeusvaltioon.

5.

VAHVISTAA, että oikeusalan digitaalisen kehityksen olisi oltava ihmiskeskeistä ja tapahduttava oikeusjärjestelmien perusperiaatteiden ohjaamina ja niiden mukaisesti. Näitä perusperiaatteita ovat tuomioistuinten riippumattomuus ja puolueettomuus, tehokkaan oikeussuojan takaaminen sekä oikeus oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa.

6.

PAINOTTAA, että digitaaliteknologioita voidaan käyttää oikeusjärjestelmissä edistämään oikeusvaltioon liittyvien normien noudattamista sekä perusoikeuksien käyttämistä ja kunnioittamista.

7.

KOROSTAA, että kaikkien kansalaisten olisi hyödyttävä digitaalisista lisämahdollisuuksista ja että heillä olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet oikeussuojan digitaaliseen saatavuuteen ja oikeudenmukaisiin oikeudenkäyntimenettelyihin ja että digitaalinen osallistuminen on sen vuoksi taattava yhteiskunnan kaikille ryhmille ehdoitta ja ilman syrjintää. Erityisesti olisi otettava huomioon haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, mukaan lukien lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten, kuten vanhusten ja vammaisten henkilöiden, sekä rikoksen uhrien tarpeet. Joka tapauksessa digitaaliteknologioiden käyttö oikeusjärjestelmissä ei saisi heikentää menettelytakeita niiden henkilöiden osalta, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää tällaisia teknologioita.

Digitaalinen oikeus

8.

ON TIETOINEN SIITÄ, että digitalisaatio on viime vuosikymmeninä muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan ihmisten elämää perinpohjaisesti.

9.

TOTEAA, että oikeusjärjestelmät joutuvat oikeusvaltion keskeisenä pilarina kohtaamaan nämä muuttuvat vaatimukset ja tarjoavat kansalaisille asianmukaisia teknologisia mahdollisuuksia. EU:n oikeusalan tulostaulusta, joka on Euroopan komission vuosittain julkaisema vertaileva tietoväline, saadaan jo nyt tietoa useista oikeusjärjestelmien digitalisoinnin indikaattoreista kaikissa jäsenvaltioissa, kuten tuomioiden saatavuudesta verkossa tai kanteiden toimittamisesta ja seuraamisesta verkossa.

10.

KOROSTAA, että digitaalisista oikeudenkäynneistä, osapuolten, tuomioistuinten ja viranomaisten välisestä sähköisestä viestinnästä, asiakirjojen sähköisestä toimittamisesta sekä audio- ja videokuulemisten ja -kokousten käytöstä on jo tullut tärkeä osa tehokasta oikeushallintoa monissa jäsenvaltioissa.

11.

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE sähköisen oikeuden alalla viime vuosikymmenellä saavutetun edistyksen ja erityisesti perättäiset strategiat ja toimintasuunnitelmat (tällä hetkellä sähköisen oikeuden strategia ja sähköisen oikeudenkäytön toimintasuunnitelma vuosiksi 2019–2023).

12.

PANEE MERKILLE digitaaliteknologioiden dynaamisen kehityksen EU:n oikeusalalla, jolla suunnitellaan enenevässä määrin uusien teknologioiden, myös oikeusalan tekoälyjärjestelmien, kehittämistä ja käyttöä.

13.

ON VAKUUTTUNUT siitä, että jatkamalla jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien digitalisointia on mahdollista helpottaa ja parantaa erittäin merkittävästi kansalaisten oikeussuojan saatavuutta kaikkialla EU:ssa. Digitaaliset välineet voivat auttaa jäsentämään menettelyjä paremmin sekä automatisoimaan ja nopeuttamaan standardoitujen ja yhdenmukaisten tehtävien hoitamista ja lisätä näin oikeudenkäyntimenettelyjen vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

14.

KANNUSTAA tässä yhteydessä jäsenvaltioita hyödyntämään enemmän eIDAS-järjestelmän tarjoamia digitaalisia välineitä, kuten turvallisia sähköisen tunnistamisen keinoja ja luottamuspalveluja. Ne ovat erittäin tehokkaita välineitä, jotka edistävät nopeaa, helppoa, turvallista, luotettavaa ja laajaa pääsyä oikeusjärjestelmään.

15.

KOROSTAA, että digitaalisia ratkaisuja olisi mahdollisuuksien mukaan kehitettävä koko oikeudenkäyntimenettelyä silmällä pitäen, mikä mahdollistaisi nopeammat ja turvallisemmat menettelyt ja helpottaisi jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Tällaisten ratkaisujen olisi oltava mahdollisimman yhteentoimivia.

16.

VAHVISTAA, että tavoitteena on digitaaliteknologioiden hyödyntämisen avulla parantaa entisestään tuomioistuinten päätösten korkeaa laatua ja avoimuutta oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti.

17.

TÄHDENTÄÄ kuitenkin, että digitaaliteknologioiden ja sähköisten viestintävälineiden käyttö ei saisi heikentää oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin eikä etenkään oikeutta oikeuskeinojen tasapuolisuuteen ja oikeutta kontradiktoriseen menettelyyn, oikeutta julkiseen oikeudenkäyntiin, mukaan lukien tietyissä tapauksissa oikeus suulliseen kuulemiseen, jossa asianosainen on fyysisesti läsnä, eikä muutoksenhakuoikeutta.

18.

KOROSTAA digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia, joiden ansiosta kansalaisilla ja oikeusalan ammattilaisilla on – kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa – aina tilaisuus tutustua kattaviin oikeudellisiin tietoihin, kuten lainsäädäntöön ja anonymisoituihin tuomioistuinten päätöksiin, sekä tietoihin oman asiansa etenemisestä, ja TUO ESIIN ne tekniset mahdollisuudet, joiden avulla tällaiset tiedot voidaan asettaa avoimesti saataville, niistä voidaan tehdä yhteentoimivia ja niiden löytämisestä, ymmärtämisestä, käyttämisestä ja uudelleen käyttämisestä tulee helpompaa.

19.

PAINOTTAA, että oikeussuojan digitaalisen saatavuuden parantaminen ja oikeudenkäyntien toteuttaminen digitaalisesti voivat hyödyttää etenkin syrjäisten alueiden ja maaseutualueiden asukkaita edellyttäen, että kaikki tarvittavat tekniset edellytykset, kuten suuren kapasiteetin laajakaistayhteydet, ovat olemassa.

20.

TOTEAA kuitenkin, että perinteiset ei-digitaaliset prosessit ja mahdollisuuksien mukaan fyysiset neuvontapalvelut on säilytettävä uusien digitaalisten muotojen rinnalla, jotta kansalaisille, jotka eivät vielä kykene olemaan täysipainoisesti mukana teknologian kehityksessä, voidaan tarjota tehokas oikeussuoja ja oikeussuojan saatavuus. Kansalaisille on samaan aikaan tarjottava yksinkertaisella ja helppotajuisella kielellä kattavasti tietoa siitä, miten digitaalisia palveluja käytetään ja miten he voivat käyttää oikeuksiaan tällä tavoin.

21.

TOTEAA, että digitaaliteknologioiden käyttö oikeusalalla on erittäin arkaluonteista, minkä vuoksi sen on täytettävä tietoturvaa ja kyberturvallisuutta koskevat uusimmat normit, ja siinä on noudatettava täysin yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä. Yhä suurempi riippuvuus digitaaliteknologiasta ja erityisesti automatisoiduista prosesseista edellyttää, että tällaiset järjestelmät, myös tekoälyä käyttävät järjestelmät, ovat ihmisten tarkassa valvonnassa ja että läpinäkyvyyttä lisätään kansalaisten luottamuksen varmistamiseksi.

22.

KOROSTAA, että digitaaliteknologioiden käyttö voi myös parantaa mahdollisuuksia käyttää tuomioistuinten ulkopuolisia ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä samalla kun kunnioitetaan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan kussakin yksittäistapauksessa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Niiden käyttö voi myös parantaa kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevien tietovälineiden saatavuutta ja auttaa näin välttämään riitoja.

23.

TOTEAA, että oikeuden digitalisoinnin jatkaminen ja uusien teknologioiden käytön lisääminen ovat keskeisiä tekijöitä oikeusjärjestelmien tehokkuuden ja häiriönsietokyvyn varmistamisessa, ja KOROSTAA, että jäsenvaltioiden ja EU:n olisi lisättävä ponnistelujaan tämän alan digitalisoinnin edistämiseksi ja laajentamiseksi edelleen, jotta voidaan varmistaa digitaalisten palvelujen yhtäläinen saatavuus kaikille.

24.

KOROSTAA, että covid-19-kriisi on vahvistanut tarpeen investoida digitaalisiin välineisiin ja hyödyntää niitä jäsenvaltioissa järjestettävissä ja rajatylittävissä oikeudenkäynneissä.

25.

TOTEAA, että on tärkeää kehittää asianmukaisia yhteentoimivia kanavia sen varmistamiseksi, että oikeusjärjestelmät voivat tehdä tehokkaasti ja turvallisesti digitaalista yhteistyötä. e-CODEX (e-Justice Communication via Online Data Exchange) on tärkein väline suojattua viestintää varten sekä siviili- että rikosasioita koskevissa rajatylittävissä oikeudenkäynneissä, ja sen käyttöön olisi kannustettava entistä enemmän.

26.

KEHOTTAA komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, josta neuvotellaan toimivaltaisessa työryhmässä ja jolla varmistetaan e-CODEXin jatkuvuus. e-CODEXilla on oltava asianmukainen, eu-LISAn kanssa yhteensopiva ohjaus- ja hallintorakenne, jossa otetaan huomioon oikeuslaitoksen riippumattomuus ja jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asettamat vaatimukset ja varmistetaan samalla EU:n ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten sekä keskeisten sidosryhmien asianmukainen edustus.

27.

KEHOTTAA komissiota arvioimaan mahdollisia toimia ja esittämään ideoitaan niiden panemiseksi täytäntöön oikeudellisen yhteistyön alalla ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden näkemykset:

siviili- ja kauppaoikeuden alalla nojautuen edistymiseen, jota on jo saavutettu viranomaisten välisen rajatylittävän tiedonvaihdon modernisoinnissa digitalisoinnin ja tietotekniikan käytön avulla esimerkiksi asiakirjojen tiedoksiantoa ja todisteiden vastaanottamista koskevien asetusten yhteydessä, ja jatkamaan siviili- ja kauppaoikeuden alan välineiden keskeisten säännösten modernisointimahdollisuuksien tarkastelua oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteen mukaisesti, erityisesti niiden välineiden osalta, joilla on välitöntä merkitystä kansalaisille ja yrityksille;

rikosoikeuden alalla hyödyntäen digitaalista rikosoikeutta koskevan tuoreen selvityksen tuloksia sekä jäsenvaltioiden, komission, Eurojustin ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien tässä yhteydessä tekemää työtä; pohtimalla lisäksi, mihin muihin rikosoikeudellisen yhteistyön välineisiin voitaisiin alkaa soveltaa sähköisen todistusaineiston digitaalista vaihtojärjestelmää (eEDES), jolla jo tuetaan eurooppalaisiin tutkintamääräyksiin ja jäsenvaltioiden keskinäiseen oikeusapuun liittyviä menettelyjä; kaikki jäsenvaltiot on otettava mukaan alusta alkaen, jotta voidaan estää eri nopeuksien Euroopan syntyminen.

28.

KEHOTTAA komissiota laatimaan vuoden 2020 loppuun mennessä esimerkiksi tiedonannon muodossa kattavan EU:n strategian oikeuden digitalisoimiseksi ja kehittämään edelleen EU:n oikeusalan tulostaulun asiaankuuluvien digitalisointi-indikaattoreiden seurantaa, mikä auttaa EU:ta ja jäsenvaltioita turvaamaan saumattoman oikeussuojan saatavuuden, parantamaan oikeusjärjestelmien tehokkuutta ja mahdollistamaan tehokkaan rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön.

Digitaaliset taidot

29.

TOTEAA, että digitaalisia taitoja on edistettävä oikeusalalla, jotta tuomarit, syyttäjät, oikeuslaitoksen henkilöstö ja muut oikeusalan toimijat voivat käyttää ja soveltaa digitaaliteknologioita ja -välineitä tehokkaasti ja oikeutta hakevien henkilöiden oikeuksia ja vapauksia kunnioittaen.

30.

KOROSTAA, että on tärkeää lisätä tietoisuutta digitaaliteknologioiden käytöstä kansalaisyhteiskunnassa, ja PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE aloitteet, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta ja digitaalista lukutaitoa muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen avulla, niin että he voivat hyödyntää näitä digitaaliteknologioita oikeussuojansa saatavuuden parantamiseksi edelleen.

31.

KOROSTAA, että etenkin tuomareilla, syyttäjillä, oikeuslaitoksen henkilöstöllä ja muilla oikeusalan toimijoilla on oltava riittävä koulutus, jotta he voivat hyötyä digitaaliteknologioiden, tekoäly mukaan luettuna, käytöstä ja myös ottaa niiden käyttöön liittyvät riskit ja eettiset vaatimukset huomioon omassa toiminnassaan. Jotta voidaan varmistaa ohjelmistotuotosten pätevä käyttö ja välttää sekä liiallinen riippuvuus niistä että niitä kohtaan tunnettu perusteeton epäluottamus, käyttäjien on myös ymmärrettävä riittävän hyvin, miten tekoälytyökalut toimivat ja mitkä ovat niiden mahdollisuudet ja rajoitukset, mukaan lukien oletukset henkilöistä ja ryhmistä, joihin ne perustuvat. Oikeusalan koulutuksessa olisi myös keskityttävä yksilöiden oikeuksien asianmukaiseen suojeluun digitaalisessa toimintaympäristössä, oikeus yksityisyyteen ja tietosuoja mukaan lukien.

32.

KEHOTTAA komissiota edistämään tuomareiden, syyttäjien, oikeuslaitoksen henkilöstön ja muiden oikeusalan toimijoiden koulutusmahdollisuuksia digitaalisen lukutaidon ja osaamisen alalla muun muassa Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN) kautta sekä digitaaliteknologioiden käyttöä osana oikeusalan koulutusmenetelmiä.

Tekoäly

33.

PANEE MERKILLE, että tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa oikeusalalla tutkitaan ja kehitetään jo EU:ssa ja että joissakin jäsenvaltioissa päästään jo pian tällaisten järjestelmien käytännön toteutukseen. TOTEAA, että tekoälysovellusten käyttö edellyttää myös riittävän tasoista digitalisointia.

34.

PITÄÄ MYÖNTEISENÄ innovatiivisten teknologioiden käytöstä oikeusalalla laadittua Euroopan komission selvitystä, jossa tarkastellaan tekoälyn ja lohkoketjuteknologioiden käyttöä kansallisten viranomaisten keskuudessa ja suositellaan koordinoinnin tehostamista EU:n tasolla synergian ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

35.

KOROSTAA, että oikeusalan tekoälyjärjestelmät saattavat tulevaisuudessa kyetä hoitamaan – jäsenvaltion oikeudellisen kehyksen rajoissa – yhä monimutkaisempia tehtäviä. Ne saattavat esimerkiksi analysoida, jäsentää ja valmistella asioiden kohdetta koskevia tietoja, laatia automaattisesti sanatarkkoja selostuksia suullisista käsittelyistä, tarjota konekäännöksiä, tukea oikeudellisten asiakirjojen ja tuomioistuinten tuomioiden analysointia ja arviointia, arvioida kanteen menestymisen mahdollisuuksia, anonymisoida oikeuskäytännön automaattisesti ja antaa tietoja oikeudellisten asiointibottien välityksellä.

36.

TOTEAA, että tekoälyjärjestelmien ja erityisesti koneoppimisjärjestelmien kehittäminen riippuu sellaisten laajojen tietokokonaisuuksien, kuten tuomioistuinten anonymisoitujen asiakirjojen ja tuomioiden, kattavasta saatavuudesta, jotka ovat käyttötarkoitukseensa nähden korkealaatuisia.

37.

KEHOTTAA komissiota tarkastelemaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa paitsi edellytyksiä, joilla näistä tiedoista voidaan tehdä koneellisesti luettavia, saatavilla olevia, luotettavia, uudelleenkäytettäviä ja analysoitavia muun muassa ECLI-järjestelmää hyödyntämällä, myös sitä, miten tietokokonaisuuksien vääristymät voidaan korjata syrjivien tulosten estämiseksi.

38.

TOTEAA, että tekoälytyökalujen käytöllä on mahdollista parantaa oikeusjärjestelmien toimintaa, mistä hyötyvät kansalaiset ja yritykset, kun se tukee tuomareita ja oikeuslaitoksen henkilöstöä näiden työssä, nopeuttaa oikeudenkäyntimenettelyjä ja auttaa parantamaan tuomioistuinten päätösten vertailukelpoisuutta, johdonmukaisuutta ja viime kädessä laatua.

39.

PAINOTTAA, että tekoälytyökalujen käyttö ei saa vaikuttaa tuomareiden päätösvaltaan tai oikeuslaitoksen riippumattomuuteen. Tuomioistuimen päätöksen on aina oltava ihmisen tekemä, eikä sitä voida delegoida tekoälytyökalulle.

40.

KOROSTAA, että tekoälyn soveltamiseen oikeusalalla voi myös sisältyä riski siitä, että olemassa oleva syrjintä, mukaan lukien stereotypiat, ennakkoluulot tai rakenteellinen eriarvoisuus, jatkuu ja mahdollisesti vahvistuu, sekä siitä, että päätöksenteko voi vääristyä tai muuttua läpinäkymättömäksi. Se voi tätä kautta heikentää perusoikeuksia, kuten ihmisarvoa sekä oikeutta vapauteen, syrjimättömyyteen, yksityisyyteen ja tietosuojaan ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

41.

PAINOTTAA, että tietyissä tapauksissa koneoppimiseen perustuvien tekoälyjärjestelmien tuloksia ei voida jäljittää, mikä johtaa ”mustan laatikon” ongelmaan, joka estää riittävän ja tarpeellisen vastuun ja tekee mahdottomaksi tarkistaa, miten tulokseen on päädytty ja onko se asiaa koskevien säännösten mukainen. Läpinäkyvyyden puute saattaa heikentää mahdollisuutta hakea tehokkaasti muutosta tällaisten tulosten perusteella tehtyihin päätöksiin ja siten loukata oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, mikä rajoittaa aloja, joilla tällaisia järjestelmiä voidaan laillisesti käyttää.

42.

YHTYY komission tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa esittämään arvioon, jonka mukaan vaikutukset voivat oikeusalalla kohdistua suoraan kansalaisten oikeuksiin, minkä vuoksi selkeä eurooppalainen sääntelykehys voisi olla tällä alalla tarpeen.

43.

TUKEE komission näkemystä, jonka mukaan oikeuslaitos on ala, jolla sen tyypillisen toiminnan ominaispiirteet huomioon ottaen voidaan odottaa ilmenevän huomattavia riskejä. Riittävät takeet ovat tarpeen, jotta voidaan taata perusoikeuksien suojelu ja varmistaa tekoälysovellusten vastuullinen, luotettava, yleisen edun mukainen ja ihmiskeskeinen kehittäminen ja käyttö oikeusalalla.

44.

VAHVISTAA, että on tarpeen tutkia oikeusalan tekoälyjärjestelmien suunnittelua, kehittämistä, käyttöönottoa, käyttöä ja arviointia varten asetettavia pakollisia oikeudellisia vaatimuksia ja päättää niistä, jotta perusoikeuksiin mahdollisesti kohdistuviin riskeihin voidaan puuttua tehokkaasti. Näihin sääntöihin voitaisiin sisällyttää erityisesti sellaisen automaation kielto, joka tekisi tuomioistuimen päätöksenteosta läpinäkymätöntä, riittävän tasoinen avoimuus, ymmärrettävyys, todennettavuus, vakaus, tarkkuus, turvallisuus ja vastuuvelvollisuus sekä vaatimuksia, joilla estetään syrjiviä vaikutuksia.

45.

KOROSTAA, että oikeusalan tekoälyjärjestelmiin, erityisesti oikeudenkäyntimenettelyissä käytettäviin järjestelmiin, olisi sovellettava ennakkoarviointimenettelyä, jossa tarkastellaan muun muassa järjestelmän luotettavuutta, ymmärrettävyyttä, vakautta ja turvallisuutta. TOTEAA, että tekoälysovellusten ja niiden tulosten seurantaa ja arviointia varten tarvitaan riittävä ja tehokas järjestelmä.

46.

KEHOTTAA komissiota ottamaan huomioon mahdolliset hyödyt sekä riskit ja vaatimukset, jotka ovat ominaisia oikeusalalle, kun EU:n mahdollista tulevaa, tekoälyä koskevaa oikeudellista kehystä suunnitellaan.

Rahoitus

47.

KOROSTAA, että vaikka oikeuden digitalisointi tarjoaa konkreettisia ja kestäviä etuja vähentämällä oikeussuojan saatavuuteen ja oikeusjärjestelmien toimintaan liittyviä kustannuksia, alkuvaiheen investoinnit eri toimiin edellyttävät asianmukaista rahoitusta. KEHOTTAA komissiota varmistamaan asianmukaisen rahoituksen oikeuden digitalisoinnin tukemiseksi erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta.

48.

KANNUSTAA jäsenvaltioita osallistumaan rahoitusta koskeviin EU:n ehdotuspyyntöihin ja kehittämään aktiivisesti toimia, jotka liittyvät oikeuden digitalisointiin hyödyntäen EU:n talousarvion tarjoamia erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, kuten koheesiorahastoja, elpymis- ja palautumistukivälinettä ja oikeusalan ohjelmaa.

49.

TOTEAA, että on tärkeää taata, että rahoituksen saantia helpotetaan EU:n tasolla etenkin yksinkertaistamalla hallinnollisia muodollisuuksia niin paljon kuin mahdollista varainhoitoasetuksen säännökset huomioon ottaen.

50.

KEHOTTAA komissiota, kaikkia jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia varmistamaan oikeuden digitalisointiin liittyvien toimien rahoituksen monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien erilaisten rahoitusvälineiden kautta. KEHOTTAA komissiota edistämään työohjelmissa aktiivisesti oikeuden digitalisointiin ja teknologiseen innovointiin liittyviä toimia, tutkimus- ja kehitysvaiheessa olevat toimet mukaan lukien.

Yhteistyön jatkaminen

51.

KEHOTTAA kaikkia sidosryhmiä, kuten komissiota, kaikkia jäsenvaltioita, Euroopan parlamenttia ja oikeusalan ammattilaisia, yhteiseen, rakentavaan ja kestävään yhteistyöhön, jolla edistetään jatkuvasti oikeusjärjestelmien digitalisointia.

52.

ANTAA TUNNUSTUSTA digitaaliteknologioiden, mukaan lukien tekoälyn, käyttöä koskevalle arvokkaalle työlle ja aloitteille, joita on tehty Euroopan neuvostossa ja sen elimissä, kuten oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevassa Euroopan neuvoston pysyvässä komiteassa ja tekoälyä käsittelevässä ad hoc -komiteassa, sekä muilla foorumeilla, kuten Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja Yhdistyneissä kansakunnissa, ja KOROSTAA johdonmukaisuuden ja yhteistyön merkitystä tällä alalla.

Top